Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.4.2015

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaava

Tästä annetaan lausun­to kaupung­in­hal­li­tuk­selle. Tilanne on lähin­nä kinkki­nen. Natu­ra-arvioin­nin ja ely-keskuk­sen arvios­ta anta­man lausun­non perus­teel­la yleiskaavae­si­tys tuot­taisi merkit­tävää hait­taa Natu­ra-alueelle. Kyse on kehrääjästä, pyys­tä ja ruis­rääkästä, jot­ka yksikään eivät ole eri­tyisen uhainalaisia laje­ja. Kaavaa on joko olen­nais­es­ti keven­net­tävä tai on pyy­det­tävä val­tioneu­vos­tol­ta lupaa vahin­goit­taa Natu­ra-alueen suo­jelu­ar­vo­ja, joka on mah­dol­lista, jos erit­täin tärkeän yleisen edun suo­jelem­i­nen siihen pakot­taa, eikä vai­h­toe­htoa ole. Vaik­ka perus­suo­ma­lainen ympäristömin­is­teri ehkä luvan antaisikin, EU:n elin­ten kanssa voi olla vaikeam­paa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.4.2015”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.3.2015

En pääse itse kok­ouk­seen, kos­ka olen Hanois­sa IPU:n kok­ouk­ses­sa. Tilal­leni menee vuo­den kaupunki­lainen, Mikko Särelä. Niin­pä selostus on vähän ylimalkaisempi.

Meri­rasti­lan kaava

Metroase­man viereen Vuosaaren por­tik­si tehdään vähän korkeampi raken­nus. Uusia vuosaare­laisia tulee noin 500. Tämä oli meil­lä lokaku­us­sa ja nyt on saatu lausun­not ja yksi muis­tu­tus. Muis­tu­tus oli virk­istävä: siinä halut­ti­in tehokkaam­paa kaavoitus­ta. Viras­ton mielestä tehokku­us 3,7 ja yksi­toista ker­rosta riit­tävät noin lähiöolo­suhteisi­in. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 31.3.2015”

Ode radiossa pe 27.2. klo 10.05 YLE Radio 1

YLE Radio 1, Leiko­la ja Lähde per­jan­taina 27.2.2015 klo 10.05

Onko poliitikon ammatissa mitään järkeä? 

“Markus Leiko­la ja Jus­si Lähde etsivät poli­itikon ammatin syv­in­tä ole­mus­ta. Mil­laiseen ammat­ti­in uudet kansane­dus­ta­jat oikein astu­vat? Antaako media oikean kuvan poli­itikon työstä? Ja onko poli­ti­ik­ka rikki?Vieraina ovat toimit­ta­ja Ret­ta Räty ja kansane­dus­ta­ja Osmo Soininvaara.”

***

Ohjel­ma on kuun­neltavis­sa Ylen Areenas­sa.

Pori ja fillarit

Poris­sa pyörät on liiken­nemerkil­lä määrät­ty aja­maan jalka­käytävil­lä kir­jaimel­lis­es­ti jalankulk­i­joiden seassa, kos­ka jalka­käytävil­lä ei ole omaa kaistaa pyörille. Tämä on jalankulk­i­joiden kannal­ta epämiel­lyt­tävää ja sitä se on myös pyöräil­i­jän, ainakin nopeasti etenevän pyöräil­i­jän kannal­ta. Jär­jeste­ly on täysin turha, kos­ka autoli­ikenne Poris­sa on niin rauhal­lista, että pyöräi­ly auto­jen seassa on tur­val­lisem­paa kuin jalka­käytävil­lä. Toisaal­ta kadut ovat niin lev­eitä, ettei pyöräkaisto­jen tekemisen pitäisi olla vaikeaa. Jat­ka lukemista “Pori ja fillarit”

Tour de Helsinki: yli viisi kertaa maapallon ympäri fillarilla

Tour de HalsinkiOlin kol­man­nen ker­ran peräkkäin Tour de Helsingis­sä, fil­lar­i­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa 1621 pyöräil­i­jää ajoi 140 kilo­metrin lenkin Espoos­sa, Nur­mi­järvel­lä, Tuusu­las­sa, Jär­ven­päässä, Sipoos­sa, Van­taal­la ja Helsingis­sä (Hyvä lähtöko­h­ta kuntaliitokselle! 🙂 )

Tour de Helsinki

Mukana oli kovin erikun­toista ja –ikäistä väkeä, mikä kuu­luukin täl­laiseen tapah­tu­maan. Meitä vähem­män sport­tisia varten oli omat nopeusryh­mät, jois­sa edet­ti­in ennal­ta sovi­t­ul­la vauhdil­la jäniksen vetäminä. Ajoin osan aikaa ilman vetoa­pua mut­ta pääosan ryh­män mukana. Ero on kyl­lä huo­mat­ta­va. Ajoin ryh­mässä 25 km/h. Se tun­tui välil­lä ihan sun­nun­ta­ia­jelul­ta ja vähän har­mit­telin, että olin valin­nut niin hitaan ryh­män. Kuitenkin, kun eväi­den syön­nin ja huonon tarkkaavaisu­u­den vuok­si jäin ryh­mästä muu­ta­man kymme­nen metriä jäl­keen, min­un oli pakko tun­nus­taa, etten jak­sa polkea sitä kiin­ni. Onnek­si ehdin seu­raavalle taukopaikalle ennen kuin ryh­mäni jatkoi eteen­päin, joten taas oli vetoapua.

Jat­ka lukemista “Tour de Helsin­ki: yli viisi ker­taa maa­pal­lon ympäri fillarilla”

Kahtia jakautunut Eurooppa

Kierte­ly kuukau­den ver­ran Euroop­paa fil­lar­il­la ja junal­la osoit­ti konkreet­tis­es­ti Euroopan jakau­tuneisu­u­den. Ei tarvitse kat­soa talous­luku­ja. Sen näkee jopa fil­lar­in sat­u­las­ta. Pohjoises­sa, ger­maanisia kieliä puhu­val­la alueel­la kaik­ki toi­mi, oli kuri­nalaista ja kunnossa.

Fil­lar­il­la sen näki siinä, että pyöräteitä oli pohjoises­sa läh­es kaikkial­la ja niitä oli autoil­i­joil­ta saadun palaut­teen perus­teel­la myös syytä käyt­tää. Tur­val­lisu­us meni ajo­mukavu­u­den edelle. Pyörätei­den pin­noite oli suun­nitel­tu vauh­tia hidas­tavak­si ja risteyk­sistä ei voin­ut ajaa vauhdil­la läpi. Pyöräi­ly oli hidas­ta, kos­ka sitä hidastet­ti­in tarkoituk­sel­la. Jat­ka lukemista “Kah­tia jakau­tunut Eurooppa”

Kotiin!

Per­jan­tai — lauantai

Hotel­lielämä alkoi tympiä. Yri­tyk­seni aikaistaa lentoni kaa­tui siihen, että toisin kuin muistin, Air Balti­cil­la ei ollut per­jan­taina iltapäivälentoa.

Ajoin lento­ken­tälle, kir­jauduin lento­kent­tähotel­li­in ja lähdin kiertämään lähiseu­tu­ja fil­lar­il­la ilman rep­pua. Olin kuvitel­lut, että ilman rep­pua kestäisi hel­let­tä parem­min, kos­ka hai­h­dut­tavaa pin­taa on enem­män, mut­ta uno­hdin, että rep­pu suo­jaa myös suo­ral­ta auringonpais­teelta. Yksi argu­ment­ti pois retkipyörän ja sat­u­lalaukku­jen puolelta.

Päämäärätön ajelu on kovin päämäärätön­tä. Min­ulle sopii parem­min vaelt­a­mi­nen kohti jotain.

Fil­lar­ista piti pois­taa polkimet, kään­tää ohjaus­tanko pitkit­täin (pukin­sarv­i­fil­lar­il­la jok­seenkin hyödytön­tä, mut­ta ei siihen kauan men­nyt) ja tyh­jen­tää renkaat. Renkaiden tyh­jen­tämistä en ymmär­rä lainkaan. Renkaissani on kahdek­san ilmake­hän paine, suosi­tus on 6–10 ilmake­hää. Paineis­ta­mat­tomas­sa ruumas­sa painet­ta tulee lisää alle yksi ilmake­hä lisää. Ei se renkai­ta räjäytä.

Olin lait­tanut fil­lar­in lentokun­toon per­jan­tai-iltana hotellille tul­lessani. Aamul­la hotel­livirkail­i­ja haki fil­lar­i­ni, kat­soi ihmeis­sään eikä voin­ut olla kysymät­tä, eikö fil­lar­il­la ole vähän epäkäytän­nöl­listä ajaa, kun ohjaus­tanko on noin.

Kos­ka aav­istin vaikeuk­sia ole­van edessä, olin jonos­sa heti kun bag­gage drop avau­tui. Ensim­mäisek­si vas­taan­ot­tovirkail­i­ja vaati, että min­un on laitet­ta­va fil­lar­i­ni laukku­un. Sanoin valin­neeni Air Balticin juuri sik­si, että lupaa­vat kul­jet­taa neljä fil­lar­ia lentoa kohden ilman laukkua ja että olin varan­nut noista neljästä paikas­ta yhden. Seurasi pitkä puhe­linkeskustelu ja kan­tani voit­ti. Pakkasin sisään myös rep­puni ja siihen työkalu­ni, kos­ka niihin sisäl­tyi veit­si, ja otin mukaan etu­laukun ja siihen pakat­tuna kuu­siokoloavain­sar­jan pyörän kokoamista varten.

Tur­vatarkas­tuk­ses­sa kuu­siokoloavain­sar­jani tietysti bon­gat­ti­in ja virkail­i­ja vaati min­ua jät­tämään sen tarkas­tuk­seen. Sanoin, ettei se muis­tu­ta veistä miltään osin. Hän otti yhteyt­tä esi­henkilöön­sä ja esi­henkilö ilmeis­es­ti sai hänet vaku­ut­tuneek­si, että yri­tys vuol­la puulin­tu kuu­siokoloavaimel­la on tuomit­tu epäonnistumaan.

Koneessa tajusin, ettei min­ul­la ole kuit­tia kuin repus­ta eikä lento­kent­tävirkail­i­ja ollut tul­lut tiskin takaa lait­ta­maan fil­lari­i­ni minkään­laista osoitet­ta. Toiv­ot­tavasti fil­lar­in hak­i­ja huo­maa tämän ja toiv­ot­tavasti virkail­i­ja muis­taa, mihin fil­lari oli menossa.

Min­ul­la oli välilasku Riias­sa. Air Balticin kone oli potkurikone, jol­la tuskin olisi Helsinki­in asti tankkaa­mat­ta päässytkään. Mik­si ympäristövä­ki ei puhu näi­den pro­pel­likonei­den puoles­ta suihkukonei­ta vas­taan? Ne eivät nouse yläil­make­hään, jol­loin niiden hiilid­iok­sidipäästöjä ei tarvitse ker­toa mil­lään lentokonei­den haitallisu­usker­toimel­la. Päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat maaseu­tubussin luokkaa. Mat­ka-aika on vajaan tun­nin suihkukonet­ta pidempi.

Helsingis­sä fil­lari saa­pui hyväkun­toise­na samal­la hih­nal­la matkalaukku­jen kanssa. Paris­sa min­uutis­sa polkimet oli­vat paikallaan ja ohjaus­tanko suo­ras­sa. Renkaiden pump­paamiseen pienel­lä käsipumpul­la meni pidem­pi aika. Eikö tätä type­r­ää määräys­tä voisi kumota?

Oli jäl­jel­lä mat­ka ken­tältä Kata­janokalle. Ulkona oli virk­istävän kylmä. Arvioin läm­pöti­lak­si jotain 16 astet­ta, mut­ta fil­lar­in läm­pömit­tari arvioi läm­pöti­lak­si 20,7 astet­ta ja sai tälle tukea Ilmati­eteen­laitok­selta. Ero 30 asteeseen oli iso. En muis­tanutkaan, että polkem­i­nen voi olla näin helppoa.

 

Torstai 18.7: Mons – Genval

dscn1820

 

 

Mon­sis­sa katukivetyk­sen ja polkupyöräi­lyn ris­tiri­ita oli ratkaistu näin. Tätä oli ihan miel­lyt­tävä ajaa. Raken­nusvi­ras­to huomio!

Edessä on lentomat­ka ja siihen liit­tyy poljin­ten irro­tus. Yritin eilen irrot­taa niitä kokeek­si ja totesin, ettei se onnis­tu kuu­siokoloavaimel­lani. Piti siis löytää joko rautakaup­pa tai pyöräkorjaamo.

Kysyin pyöräko­r­jaamoa hotel­lista. Min­ut neu­vot­ti­in rautatiease­malle, jos­sa piti olla myös pyörähuolto. Koko rautatiease­maa ei ollut vaan uut­ta ilmeis­es­ti tehti­in, eikä ollut pyöräko­r­jaamoakaan. Seu­raavak­si antik­vari­aatin pitäjä neu­voi min­ut tarkkaan osoit­teeseen, jos­sa kuitenkin oli uusi toimis­toraken­nus eikä mitään pyöräko­r­jaamoon viit­taavaakaan. Pitääkö tätä varten ajaa Brys­seli­in? Jat­ka lukemista “Torstai 18.7: Mons – Genval”

Keskiviikko 17.7: Saint Quentin – Mons (Belgia)

Keskiviikko Moms

Onnis­tu­in vään­täy­tymään hereille niin, että olin liik­keel­lä jo vähän kahdek­san jäl­keen. Järkevää olisi ollut lähteä tun­tia aiem­min, mut­ta kun toisaal­ta illan tun­nitkin ovat hyviä ajamiseen. Jat­ka lukemista “Keskivi­ikko 17.7: Saint Quentin – Mons (Bel­gia)”

Tiistai: Senlis – Saint Quentin, 109 km

Yritin lähteä mah­dol­lisim­man aikaisin, mut­ta kel­lo oli melkein yhdek­sän, kun olin tien pääl­lä. Oli taas tulos­sa kuuma päivä, eikä aamun viileää säätä pitäisi huka­ta. Opti­maal­ista olisi ajaa aamul­la ja illal­la sekä viet­tää pitkä sies­ta jos­sain mukavas­sa paikassa.

Aloin oppia tehokas­ta suun­nistamista Nokian kart­tao­hjel­man ja uuden matkamit­tari­ni kanssa, jon­ka voi pan­na laske­maan kilo­me­tre­jä halu­tus­ta arvos­ta nol­laan. Jat­ka lukemista “Tiis­tai: Sen­lis – Saint Quentin, 109 km”