Keskiviikko 17.7: Saint Quentin – Mons (Belgia)

Keskiviikko Moms

Onnistuin vääntäytymään hereille niin, että olin liikkeellä jo vähän kahdeksan jälkeen. Järkevää olisi ollut lähteä tuntia aiemmin, mutta kun toisaalta illan tunnitkin ovat hyviä ajamiseen.

dscn1813

Keskustorit on monissa kaupungeissa muutettu kukkalaatikoilla puistoiksi. Monissa, myös tässä torille on tuotu hiekkaa esimerkiksi rantapallon pelaamista ja muuta sellaista kesäistä ajatellen.

Urheilujuoma oli loppu, eikä sitä tainnut saada oikein mistään, sillä edessä ei ollut kuin pieniä taajamia. Vaihdoin strategiaa, ostin patongin, juustoa, suolapähkinöitä ja banaaneja. Puhdas vesi helteellä ei kuitenkaan imeydy kunnolla ja se oli vähän huono juttu.

Empiirisesti havaitsin, että on ihan mukava ajaa, kun lämpötila on 27 astetta, mutta sitä kuumempi – erityisesti kun aurinko paistaa – lämpötila vie minusta voimat. Toisaalta kuumuuteen alkaa tottua. Se ei ollut enää yhtä tyrmäävää kuin oli maanantaina. Vauhtia on hidastettava runsaasti, mutta minulla ei ollut kiire. Triplavaihteesta edessä oli suurta hyötyä.

dscn1815

Ajelin pikkuteitä ja yritin opetella siihen, että karttaohjelmaa ei tarvitse koko ajan kaivaa esille. Tämä johti peräti neljään suunnistusvirheeseen, jotka ovat kuvassa punaisella ympyrällä. Ensimmäisessä seurasin tienviittaa sekoittaen kaksi kovin samannäköistä paikannimeä (en osaa ranskaa). Toisessa minun olisi pitänyt kääntyä, mutta kartassani risteys oli merkitty suoraan ajettavaksi, kolmannessa käännyin sata metriä liian aikaisin ja siis väärälle tielle ja neljännessä sekoilin muuten vain, kun halusin ajaa pikkuteitä selkeän päätien sijaan. Alan kallistua pyöränavigaattorin hankintaan.

dscn1816

Tiet olivat kertakaikkisesti nautinnollisia, eivätkä harhaan ajot juuri harmittaneet, koska ne johtivat ihan kivoille taipaleille. Maasto oli selvästi mäkisempää kuin eilen. Lähestyttiinhän taas valtakunnan rajaa.

Sitä puistonpenkkiä, jossa voisi syödä eväitä, ei koskaan tullut. Maalla ei varata tilaa julkiseen käyttöön, vaan kaikki tila kuuluu jollekin, mutta hylätyssä lasten leikkipuistossa sain evääni syödyksi. Suolavajausta yritin lääkitä suolapähkinöillä, joita en muutoin koskaan käytä.

Jossain vaiheessa hain vettä pubista. Yritin tarjota lanttia korvaukseksi, mutta baarimikko torjui sen pölöttäen ranskaa monisanaisesti. Uuden solidaarisen Euroopan siitä kuitenkin ymmärsin.

Kuuden maissa tilasin hotellin Momsista puhelimella. Lupasin olla perillä kahdeksalta, mutta kaksi viimeistä harhaan ajoa ja hyvin vaikeasti ajettavan pikkutien valinta viivästyttivät matkaa. Lopussa ollut sadan metriä laskeva huikea, loiva kilometrien alamäki palautti minut aikatauluun.

Valtakunnan rajaa ei ollut taaskaan merkitty muuten kuin kovin vaikeasti tulkittavilla tauluilla yritettiin kertoa Belgian liikennesäännöistä. Ranska ei ilmoittanut Ranskasta mitään, mutta kertoi maakunnan nimen. Ridley oli taas synnyinmaansa asfalteilla.

dscn1818

Tästä alkoi ihana lasku Momsiin

Momsin keskustorilla oli ainakin kymmenen kansoitettua terassiravintolaa.

Ruokailun jälkeen pesin paitani ja puhdistin etulaukkuni banaanimössöstä.

 

3 vastausta artikkeliin “Keskiviikko 17.7: Saint Quentin – Mons (Belgia)”

  1. Nää pyöräilytarinat ovat loistavaa luettavaa. Tulee kova hinku lähteä itsekin reissuun – ja lukiessa jollain vähän omituisella tavalla ihailen sankarimaista matkailuasi. Hyvä meininki. Itse olen päästellyt Helsingissä katupyörällä työmatkoja, sekin on ollut hienoa. Kesällä on kiva polkea, ja liikenne on sopivan rentoa.

    Navigoinnin suhteen aloin miettiä, että mitenhän android+googlemap -yhdistelmä toimisi vastaavaassa käytösä?

  2. ”mitenhän android+googlemap -yhdistelmä toimisi vastaavaassa käytösä?”

    Ei toimi hyvin, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Reitittää ihan ihmeellisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.