Tiistai: Senlis – Saint Quentin, 109 km

29 vastausta artikkeliin “Tiistai: Senlis – Saint Quentin, 109 km”

1. Osmo: “Puhe­lin sam­mut­taa näytön pisim­mil­lään kol­men min­uutin kulut­tua eikä sen käyn­nistämi­nen muovin läpi oikein toiminut.”

   Kyl­lä puhe­limes­ta löy­tyy ase­tus, jol­la saadaan näyt­tö pysymään pääl­lä. Ainakin itse olen auton­av­igoin­ut Lumi­al­la kotikylästä Helsinki­in ja takaisin — noin 450 km — ja koko ajan näyt­tö päällä.

   Vastaa

2. Suosit­te­len sin­ua Osmo seu­raavalle pyöräreis­sulle osta­maan ihan oikean polkupyörä­nav­i­gaat­torin kun­non kar­toil­la. Ihmette­len, että jak­sat tuskail­la Nokian puhe­lin­ten kart­to­jen kanssa, vaik­ka pol­jet näinkin pitk­iä matko­ja ulko­mail­la. Pyörä­nav­i­gaat­tori helpot­taisi matkaasi varmasti.

   Täl­lainen nav­i­gaat­tori on esim. Garmin Edge 800 (hin­taa n. 260 euroa). Tuo­hon kun lataa ilmaiset Open­streetmap (OSM) ‑kar­tat ( http://www.openfietsmap.nl/downloads/europe ), tulee lait­teesta läh­es täy­delli­nen pyörä­nav­i­gaat­tori. Käytin itse tätä yhdis­telmää polkies­sani parisen viikkoa Pohjois-Ital­ias­sa. Ker­taakaan en kokenut ole­vani eksyk­sis­sä. OSM-kar­tois­sa näkyy kaik­ki pien­im­mätkin pyöräti­et, kau­pat, hotel­lit, rav­in­to­lat, juomapis­teet, juna-ase­mat yms. Lisäk­si em. kar­toista löy­tyy korkeuskäyrät.

   OSM-kar­tat ovat paljon yksi­tyisko­htaisem­pia kuin Navte­qin. Navte­qin kar­toista, joi­ta Lumi­akin käyt­tää, ei Ital­ias­sa löy­tynyt edes jokia myötäile­viä pääpyöräi­lyre­it­te­jä, vaan pelkästään autoti­et. Vaik­ka autoteil­lä onkin yleen­sä mukavem­pi pyöräil­lä pitk­iä matko­ja, myös pyörätei­den pääväylät on hyvä löy­tyä kar­tal­ta. OSM-kar­toil­ta näkee myös yleen­sä onko pyörätie päälystet­ty vai ei ja yhdis­tet­tynä Garminin lait­teeseen voi nav­i­gaat­tori laskea reitin niin, että se osaa vält­tää päälystämät­tömiä teitä — ja tämä koke­musteni poh­jal­ta oikeasti jopa toimii.

   Tuon Garminin saa hel­posti kiin­ni polkupyörän tankoon ja akku kestää hyvin pidem­mätkin pyörälenkit (n. 12h). Laite luon­nol­lis­es­ti tal­len­taa pol­je­tun lenkin ja sen saa ladat­tua hel­posti nettipalveluun
   jos­ta näkee lenkin kart­tapo­h­jan pääl­lä ja kaiken tarvit­ta­van lisätiedon (nopeudet, korkeuskäyrät yms.).

   Vastaa

   1. Pyörä­nav­i­gaat­tori on han­k­in­nas­sa, ellei Lumia parane ensikesään men­nessä. Oli lähdössä matkaan Nokian N7:n kanssa, mut­ta se hajosi juuri ennen lähtöä, ja tähän tarkoituk­seen Lumia on slvästi huonom­pi (tai en osaa käyt­tää sitä). En saa siitä näytön aikakatkaisua pois vaan voin piden­tää aikaa korkein­taan viiteen min­u­ut­ti­in. Lisäk­si Sport track­er ei toi­mi, jos kart­tao­hjel­ma on pääl­lim­mäisenä. Huonon­nuk­si­in kuu­luu myös, että Sports track­erin nauhoi­tus häviää, jos laite jostain syys­tä kaatuu vaikka­pa akun lop­pumiseen tai muuten vain.

      Vastaa

3. Tässä mah­dot­toman hyvä ilmainen onli­ne­sanakir­ja: Sanakirja.org. Ener­gia­juo­ma on sen mukaan bois­son éner­gisante; guuglauk­sen perus­teel­la se olisi oikeasti käytet­ty ilmaisu eikä sanakirjakummajainen.

   Vastaa

   1. He eivät tunista­neet sitä, vaik­ka näytin energiajuomapurkkia.

      Vastaa

4. OS:“Kolmas oli aito­jen japani­lais­ten pitämä sushi-baari, jos­sa sushi­na myyti­in myös lihavartaita.”

   Nämä ei-turhan­tarkat sushipaikat ovat mainio ilmiö, hih­nal­la on vakioka­man lisäk­si mitä kalatukus­ta on sat­tunut saa­maan, jugurt­tipurkke­ja, gril­lika­maa, salaat­tia, jälkiruokia, hedelmiä ym. pien­an­noksi­na. Monipuolis­taa sopi­vasti tar­jon­taa mut­ta kuitenkin kohtuuhintaan.

   Vastaa

5. Osmo Soin­in­vaara:
   Pyörä­nav­i­gaat­tori on han­k­in­nas­sa, ellei Lumia parane ensikesään mennessä. 

   Täältä ääni myös Garminin tuot­teille. Garmin Edge 810 saa eri­tyisenä “bundle­na”, johon on laitet­tu sykemit­tari, telineet ja polkemis­mit­tari. Verkkokaupoista Sak­sas­ta saa nyt hyvinkin edullisia tar­jouk­sia kun Som­mer­schlussverkauf on alka­nut. Toki Sak­sas­ta tilates­sa pitää mak­saa pienem­män alv:n ero­tus Suomen verottajalle 😉

   Vastaa

6. Taitaa olla kyse mit­tauk­sen epä­tarkku­ud­es­ta aiheutu­vas­ta kohi­nas­ta, kos­ka uskon korkein­taan puoleen tuosta.

   GPS:n pysty­su­un­tainen tarkku­us on ihan mitä sat­tuu johtuen geometri­sista syistä. GPS toimii siten, että se etsii vähin­tään neljä satel­li­it­tia, jot­ka kukin ker­to­vat kel­lon­a­jan ja oman sijaintin­sa. Val­onnopeu­den vuok­si vas­taan­ot­ti­men kuulemat kel­lon­a­jat poikkea­vat vähän toi­sis­taan, jol­loin laite pystyy päät­telemään etäisyyten­sä neljään satel­li­it­ti­in ja vielä tarkan kel­lon­a­jan päälle.

   Satel­li­itit matkaa­vat kuitenkin varsin lähel­lä maa­pal­lon pin­taa, ts. ne ovat tyyp­il­lis­es­ti lähel­lä taivaan­ran­taa. Tämä kuvio tekee maa­pal­lon pin­nan suun­tais­es­ta tarkku­ud­es­ta hyvän ja säteen suun­tais­es­ta huonon. Parhaim­mil­laan pysty­su­un­tainen mit­taussepä­var­muus on noin puoli­tois­tak­er­tainen vaaka­su­un­taiseen verrattuna. 

   Tämä ei vielä kuu­losta kovin suurelta, mut­ta käytän­nössä kännykkä-GPS:llä puhutaan hyvässäkin tapauk­ses­sa parinkymme­nen metrin heitos­ta pysty­su­un­nas­sa. Heit­to vael­telee aikaa myöten monel­la syklil­lä, joten eri­tyis­es­ti korkeusero­jen inte­groimi­nen tuot­taa melkoisen suuria matko­ja. Vaaka­su­un­nas­sa parinkymme­nen metrin eksymi­nen ei yleen­sä aiheuta isoa pul­maa, pysty­su­un­nas­sa parikym­men­tä metriä on paljon.

   Ain­oa näp­pärästi ja kohtu­ullisen luotet­tavasti toteutet­ta­va korkeusmit­taus perus­tuu ilman­paineeseen. Siinäkin tarvi­taan ref­er­enssi­ti­eto. Jos asia olisi oikeasti tärkeä, jokaises­sa kän­nykkä­mas­tossa olisi ref­er­enssimit­taus ilman­paineelle ja ‑tihey­delle, jon­ka jäl­keen kän­nykkä voisi määrit­tää korkeuten­sa metrin tarkkuudella.

   Tosin tässäkin tulee vas­taan se, että koko päivän aikana kul­je­tun korkeuseron määritelmä on epätäy­del­lis­es­ti määritel­ty. On help­poa määritel­lä reitin alim­man ja ylim­män pis­teen korkeus sekä näi­den suhde alku- ja lop­pupis­teisi­in. Mut­ta kuin­ka pieni ylämä­ki las­ke­taan? Kuin­ka suuri alamäki?

   Ääri­ta­pauk­ses­sa tien tärinä las­ke­taan nousuk­si ja laskuk­si. Toinen ääri­ta­paus on ottaa lähtöpiste, ylin koh­ta, alin koh­ta ja lop­pupiste ja laskea näi­den väliset korkeuserot. Ensim­mäisessä tapauk­ses­sa tasamaakin tuot­taa korkeuseroa, viimeisessä reit­ti voi olla pelkkää pien­tä ylä- ja alamäkeä ilman isoa korkeuseroa.

   Pienel­lä pohtimisel­la tämän prob­lemati­ikan saa kään­net­tyä paikallis­ten min­imien ja mak­simien etsimisek­si. Mis­sä on mäen alin koh­ta paikallis­es­ti? Entä mäen ylin kohta?

   Ja sen jäl­keen kysytään, mikä on “paikalli­nen”. Onko mäen alin koh­ta paikalli­nen, jos sadan metrin päässä on alem­pi koh­ta? Entä, jos tässä tilanteessa välis­sä on kuitenkin metrin korkeam­mal­la ole­va kohta?

   Ja joka tapauk­ses­sa GPS:ää luotet­tavam­min reit­tiprofi­ilin saa asial­lis­es­ta kart­ta-aineis­tos­ta, johon vede­tään vii­va vaaka­suorien paikan­nusten perusteella.

   Vastaa

7. Raimo K: Kyl­lä puhe­limes­ta löy­tyy ase­tus, jol­la saadaan näyt­tö pysymään pääl­lä. Ainakin itse olen auton­av­igoin­ut Lumi­al­la kotikylästä Helsinki­in ja takaisin – noin 450 km – ja koko ajan näyt­tö päällä.

   Onnis­tuu Lumi­as­sa ihan hel­posti mukanat­ule­van nav­i­gaat­to­ri­o­hjel­man kanssa. Ei onnis­tu Sport­sTrack­erin kanssa.

   Päätellen siitä, että ST tekee leipän­sä ohjelmis­tol­laan, WP8:n täy­tyy olla jotenkin kiero ohjel­moita­va jois­sakin asiois­sa. Lie­nee aika itses­tään­selvää, että ST:n pitäisi pystyä a) pysymään aina pääl­lä ja näyt­tö pääl­lä, b) toim­i­maan taustal­la ja c) käyt­tämään sykevyötä. Tuskin tämä on ST:n tek­i­jöiltä jäänyt huo­maa­mat­ta, kos­ka nuo puut­teet hiertävät suun­nilleen kaikkia käyttäjiä.

   Vastaa

   1. Ase­tuk­sis­sa pitäisi olla näytön­luk­i­tuk­ses­sa mah­dol­lisu­us ei koskaan, mut­ta min­ul­la sitä ei jostain syys­tä ole.

      Vastaa

8. newyork­ista:
   ‘snip’
   Toki Sak­sas­ta tilates­sa pitää mak­saa pienem­män alv:n ero­tus Suomen verottajalle 😉 

   Eikä pidä.
   Ain­oa ylimääräi­nen kulu on postikulu.

   Vastaa

   1. Net­tikau­pas­ta mak­se­taan osta­ja­maan arvon­lisävero, jos kaup­pi­aal­la on vähäistä enem­män myyn­tiä osta­ja­maa­han. Kaik­ki muu on lainvastaista.

      Vastaa

9. Mon­et oikeat pyörä­nav­i­gaat­torit, esim. Garmin 800, mit­taa­vat korkeut­ta pait­si gps:n, myös ilman­paineen mukaan ja osaa­vat älykkäästi yhdis­tää noi­ta tieto­ja. Koti­maiset Suun­non gps kel­lot tekevät samaa.

   Lumi­an Sports Track­er on koo­dat­tu WP 7.5 ver­si­olle joka ei tukenut moni­a­joa. Sik­si se ei toi­mi vieläkään WP8:lla. Ehkä tule­vaisu­udessa, ehkä ei.

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara:
    Net­tikau­pas­ta mak­se­taan osta­ja­maan arvon­lisävero, jos kaup­pi­aal­la on vähäistä enem­män myyn­tiä osta­ja­maa­han. Kaik­ki muu on lainvastaista.

    Enpä ole moi­seen ikinä tör­män­nyt EU-maas­ta tilates­sani — eikä myyjä ilman VAT­tia yms. suos­tu toiseen EU-maa­han myymään.
    Ja mis­täpä tilaa­ja tietää, onko myyn­tiä ‘vähäistä enem­män’ tai enem­män vähäistä?

    Vastaa

    1. Kokeile Pix­ma­ni­aa. Siel­lä on suo­ma­lainen arvon­lisävero. Laki on tässä asi­as­sa täysi9n yksikäsitteinen.

       Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kokeile Pix­ma­ni­aa. Siel­lä on suo­ma­lainen arvon­lisävero. Laki on tässä asi­as­sa täysin yksikäsitteinen.

    No enpä tietenkään kokeile, mik­si mak­saisin enemmän?

    Ja olen tosi­aan joskus tilail­lut kameroi­ta ja objek­ti­ive­ja eli suht.koht. arvokas­takin eikä brit­tien VATin lisäk­si ole tarvin­nut mak­saa mitään.

    Ja mah­dol­lisille arvostelijoille vas­taan samoin kuin Tul­li nyt autoveroasi­as­sa: vaa­timuk­set ovat vanhentuneita.

    Vastaa

12. Raimo K: No enpä tietenkään kokeile, mik­si mak­saisin enemmän?

    Ymmär­rät kai, että Osmo joutuu sanomaan noin ns. viran puoles­ta. Olisi perin merkil­listä, että istu­va kansane­dus­ta­ja rikkoisi tai kehot­taisi rikko­maan lakia, vaik­ka se joil­lakin edus­ta­jil­la on tapana. Asial­lis­es­ti­han Osmo on oikeudessa tuomit­tu rikolli­nen, joten ATARI-merk­in­tä voi uhata.

    Vastaa

13. Suuret ja luotet­ta­vat verkkokau­pat yleen­sä toimi­vat lain puit­teis­sa. Toki on eri­laisia lait­to­muuk­si­in ryhtyviä verkkokaup­po­ja, mut­ta jos kaup­pa on astunut lain väärälle puolelle toimien vira­nomaisil­ta piilos­sa, osta­jan kannal­ta riskinä on, että tämä hämäräyrit­täjä on muu­toinkin lait­to­muuk­si­in päin kallel­laan. Sil­loin raho­jen menet­tämisen ris­ki on ilmeinen.
    Toki Suo­mi voi olla jollekin kau­palle niin pieni markki­na-alue, ettei kau­pan sen takia tarvitse kir­jau­tua arvon­lisäverol­lisek­si Suomes­sa, mut­ta sil­loin se on kuitenkin mak­set­ta­va sijain­ti­maansa arvon­lisävero, jol­loin kulut­ta­ja ei paljon voita, mut­ta Suomen val­tio häviää.
    Jot­ta asia olisi mon­imutkaisem­pi, kun verkkoka­pas­ta oste­taan tavaran sijas­ta bit­te­jä, arvon­lisävero mak­se­taan myyjä­maa­han. En tiedä mik­si. Kan­nat­taa ostaa Lux­em­bur­gista, 3 %.

    Vastaa

14. newyork­ista: Ymmär­rät kai, että Osmo joutuu sanomaan noin ns. viran puoles­ta. Olisi perin merkil­listä, että istu­va kansane­dus­ta­ja rikkoisi tai kehot­taisi rikko­maan lakia, vaik­ka se joil­lakin edus­ta­jil­la on tapana. Asial­lis­es­ti­han Osmo on oikeudessa tuomit­tu rikolli­nen, joten ATARI-merk­in­tä voi uhata.

    No juuri­han eräs tiet­ty min­is­teri tote­si, että ei laki ole mikään jumalansana, sitä voi nou­dat­taa, jos siltä tuntuu…

    Ja Osmolle ker­ron, että kyseessä eivät ole olleet mitkään hämärät verkkokau­pat, vaan nimekkäät yri­tyk­set, jot­ka ovat per­i­neet oman maansa arvolisäveron.

    Vastaa

    1. Jos niil­lä on myyn­tiä Suomeen yli 35 000 euroa vuodessa, niiden on rek­isteröidyt­tävä arvon­lisäverol­lisek­si Suomeen. Osta­ja ei ymmärtääk­seni ole tästä vas­tu­us­sa vaan tuo net­tikaup­pa. Jos osta­jana on arvolisäveroa mak­sa­va yri­tys Suomes­sa, mak­su on kokon­aan arvon­lisävero­ton, mut­ta eipä sitä sil­loin voi myöskään vähen­tää osta­jan arvonlisäverotuksessa. 

       Vastaa

15. Osmo Soin­in­vaara:
    Ase­tuk­sis­sa pitäisi olla näytön­luk­i­tuk­ses­sa mah­dol­lisu­us ei koskaan, mut­ta min­ul­la sitä ei jostain syys­tä ole.

    Hmmm…minun Lumi­as­sani siel­lä kyl­lä on vai­h­toe­hto “ei koskaan”. Aut­taisiko­han käyt­tik­sen päivitys?

    Sports Track­er siinä kyl­lä toimii juuri niin huonos­ti kuin olet kuvaillut.

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos niil­lä on myyn­tiä Suomeen yli 35 000 euroa vuodessa, niiden on rek­isteröidyt­tävä arvon­lisäverol­lisek­si Suomeen. Osta­ja ei ymmärtääk­seni ole tästä vas­tu­us­sa vaan tuo nettikauppa. 

    😉 voin vain kuvitel­la kunkin EU-maan vero- ja poli­isivi­ra­nomais­ten intoa etsiä tuomi­olle niitä yri­tyk­siä, jot­ka mak­sa­vatkin verot omaan maa­han oman maan verokan­nan mukaan, eivätkä Suomeen Suomen verokan­nan mukaisina!

    Tosin vaikka­pa jollekin sak­salaiselle pienelle net­tikau­palle 35.000 € vuosimyyn­ti nimeno­maan Suomeen ei vält­tämät­tä kovin hel­posti tule täyteen.

    Vastaa

17. Ja vas­tuu tuon valvon­nas­ta puolestaan kuu­luu ymmärtääk­seni osta­jan (eikä kau­pan) koti­maan verovi­ra­nomaisille. Kau­pan koti­maa­han tuos­sa voi vain menet­tää arvonlisäverotuloja…

    Kehitet­tävää tuos­sa tosi­aan on vielä melkois­es­ti (alv-har­mon­isoin­ti huudet­tu), mut­ta on niitä Suomen alv:n periv­iäkin net­tikaup­po­ja jo jonkun ver­ran, ulko­muis­tista ainakin Euroopan Ama­zonit ja fil­larikaupoista Rose, Wig­gle ja Bike24.

    Vastaa

    1. Har­mon­isoin­ti ei ole kovin olen­naista vaan se, että kulu­tusvero tuloute­taan oikeaan maahan.

       Vastaa

18. Har­mon­isoin­ti sinän­sä ei tosi­aan minus­takaan ole kovin olen­naista, mut­ta diplomikyynikkona väitän, että se on toden­näköisin tapa saa­da tuo­hon toimi­va ja kat­ta­va ratkaisu.

    Vastaa

19. Net­tikau­pan valvon­nan (siis sen suh­teen, mihin maa­han kaup­pa mak­saa arvon­lisäveron­sa) ei pitäisi olla kovin haas­tavaa, kos­ka net­tikaup­pa ei oikein voi toimia salas­sa. Sitähän voi virkamies kokeil­la työpöy­dän ääressä.
    Olisi ehkä järkevää laskea tuo 35000 euron raja nol­laan, niin lain rikkomi­nen olisi yksikäsit­teistä. Kun siihen jämäyt­tää kun­non yhteisösakon, ei kan­na­ta edes kokeil­la kepil­lä jäätä. 

    Vastaa

20. Osmo Soin­in­vaara:
    Net­tikau­pan valvon­nan (siis sen suh­teen, mihin maa­han kaup­pa mak­saa arvon­lisäveron­sa) ei pitäisi olla kovin haas­tavaa, kos­ka net­tikaup­pa ei oikein voi toimia salas­sa. Sitähän voi virkamies kokeil­la työpöy­dän ääressä.
    Olisi ehkä järkevää laskea tuo 35000 euron raja nol­laan, niin lain rikkomi­nen olisi yksikäsit­teistä. Kun siihen jämäyt­tää kun­non yhteisösakon, ei kan­na­ta edes kokeil­la kepil­lä jäätä.

    Nol­la voisi olla hiuk­ka huono raja, kos­ka vero­hallinnon sivu­jen mukaan: “Myyjä ei ole verov­elvolli­nen, jos arvon­lisävero­lais­sa tarkoitet­tu tilikau­den liike­vai­h­to on enin­tään 8 500 euroa.” Eli siis Suomes­sa — laisinkaan (alv:n osalta) — jos oikein ymmärrän.

    Vira­nomais­ten valvon­tamah­dol­lisuuk­si­in taas vaikut­taa (mikäli Anna R:n käsi­tys siitä, että vas­taan­ot­ta­va maa vas­taa valvon­nas­ta), että suo­ma­laisen virkamiehen kyn­nys päästä käsik­si toises­sa EU-maas­sa lähet­tävää toimip­is­tet­tä pitävän yri­tyk­sen kir­jan­pitoon voip olla hiuk­ka korkea — tämä toki vain arvauksena.

    Mikäli taas valvon­ta kuu­luisi lähtö­maan vira­nomaisille, niin sen maan poli­it­ti­nen jär­jestelmähän sitä ohjaa. 😉 eikun odot­ta­maan vaale­ja, jois­sa joku puolue vaatii tiukasti valvontaresurssien kas­vat­tamista toiseen EU-maa­han mak­set­tavien vero­ker­tymien kas­vat­tamisek­si oman maan vero­ker­tymien kustannuksella!

    Vastaa

21. Viherinssi: Satel­li­itit matkaa­vat kuitenkin varsin lähel­lä maa­pal­lon pin­taa, ts. ne ovat tyyp­il­lis­es­ti lähel­lä taivaan­ran­taa. Tämä kuvio tekee maa­pal­lon pin­nan suun­tais­es­ta tarkku­ud­es­ta hyvän ja säteen suun­tais­es­ta huonon.

    Ei yksin noin? GPS mit­taa korkeut­ta suh­teessa ellip­soidi­in. Se on matemaat­ti­nen muo­to, jol­la ei ole paljoa tekemistä reaal­i­maail­man kanssa.

    Ks. http://www.paikkatietoikkuna.fi/c/document_library/get_file?uuid=b64a7aed-5f7d-41ce-b334-8300338a791f&groupId=108478

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Net­tikau­pan valvon­nan (siis sen suh­teen, mihin maa­han kaup­pa mak­saa arvon­lisäveron­sa) ei pitäisi olla kovin haas­tavaa, kos­ka net­tikaup­pa ei oikein voi toimia salassa.

    Tuskin se valvon­ta mitään eri­tyisen haas­tavaa onkaan, mut­ta sen toteu­tu­misek­si sitä pitää ns. tehdä.

    Vastaa