Yritin lähteä mahdollisimman aikaisin, mutta kello oli melkein yhdeksän, kun olin tien päällä. Oli taas tulossa kuuma päivä, eikä aamun viileää säätä pitäisi hukata. Optimaalista olisi ajaa aamulla ja illalla sekä viettää pitkä siesta jossain mukavassa paikassa.
Aloin oppia tehokasta suunnistamista Nokian karttaohjelman ja uuden matkamittarini kanssa, jonka voi panna laskemaan kilometrejä halutusta arvosta nollaan.
Voi olla, että en osaa käyttää uutta Lumiaani (sain sen rikkoutuneen puhelimen tilalle päivää ennen lähtöä), mutta ajatus laittaa kännykkä kartaksi etutankolaukun päälle muovin väliin ei toiminut. Puhelin sammuttaa näytön pisimmillään kolmen minuutin kuluttua eikä sen käynnistäminen muovin läpi oikein toiminut. Lisäksi olin halukas nauhoittamaan matkani Sports Trackerillä ja se taas ei Lumiassa toimi, ellei se ole päällimmäisenä ohjelmana. Puhelimen käyttäminen navigaattorina siis estää Sports Trackerin käytön. Kuvan “oikaisu” alussa johtuu juuri siitä, että olin unohtanut kääntää Sports Trackerin päällimmäiseksi.
Paperikarttaa minulla ei ollut, koska sellaisella taas ei tee juuri mitään. Jos mittakaava on niin suuri, että etsimäni pienetkin tiet näkyvät, karttaan mahtuu puolen päivän matka kerrallaan ja sitten tarvitaan uusi kartta. Jos karttaa joutuu lukemaan kovin tiuhaan, Lumian kaivaminen esiin, näytön herättäminen ja karttaohjelman kääntäminen esiin, kartan katsominen ja sulkeminen ja Spors Trackerin kääntäminen päällimmäiseksi ohjelmaksi veivät aika tovin, ja matka hidastuu. Sinänsä taukojen pitäminen tiuhaan on viisautta.
Sähkö ei Lumiasta olisi loppunut, vaikka laite olisi ollut koko ajan auki, sillä mukanani oli kaksi dynamiittipötkön näköistä akkulaturia, jotka yön aikana lataan.
Opin reittihaulla merkitsemään siniseksi viivaksi se reitin, jota aion mennä ja katsomaan, kuinka kaukana on seuraava kohta, jossa joutuu kääntymään ja ohjelmoimaan tämän etäisyyden matkamittariin. Sininen viiva auttaa pääsemään kartalle välittömästi, jos epäröi reittiä. Matkanteko sujuvoitui huomattavasti, mutta tuli myös virheitä. Vaikka kartan mukaan pitäisi koko välin olla suoraan ajamista, moni risteys on rakennettu niin, että itse asiassa pitikin kääntyä. Aurinko toimi kompassina, minulla ei ollut kiinteätä reittiä. Kaikki oli hyvin niin kauan, kun suuntani pysyi pohjoisen ja idän välissä. Bryssel oli koillisessa.
Valitsin pieniä teitä, joita oli todella kiva ajaa, mutta välillä oli pakko mennä pääteitä pitkin. Minä en niitä pelkää, mutta ne ovat rumia ja liikenteen melu häiritsee. Paljon olin valmis ajamaan ylimääräisiä kilometrejä, jotta reitti olisi mukava. Juuri siksi minulla on niin väljä aikataulu.
Etsiessäni korvaavaa reittiä ikävälle päätielle törmäsin kanavan (joen?) rantaa kulkevaan tiehen, jota käytettiin pyörätienä, vaikka sitä ei ollut sellaiseksi merkittykään. Oli kiva ajaa välillä tasamaata, vaikka päällysteessä olisikin ollut toivomisen varaa. Tätä iloa kesti muutaman kilometrin. Miksi ranskalaiset eivät ota tätä tarjolla olevaa pyörätieverkostoa tehokkaaseen käyttöön?
Maasto oli mukavasti kumpuilevaa, mutta mäet eivät olleet pitkiä. Kaksi 40 metrin nousua ja laskua oli, mutta muuten mäet olivat lyhyitä. Sports Tracker väittää nousua ja laskua olleen yhteensä kilometri, eli keskimäärin olisi ollut noin kahden prosentin mäkeä. Taitaa olla kyse mittauksen epätarkkuudesta aiheutuvasta kohinasta, koska uskon korkeintaan puoleen tuosta. Kivan näköistä maisemaa kuitenkin oli juuri tuon kumpuilevuuden ansiosta. Vähän harmittelen, etten ottanut enempää kuvia.
Urheilujuomani alkoi loppua. Yritin ennen lounasaikaa hankkia sitä Compiegnen kaupungista, mutta kun kukaan ei osaa kuin ranskaa ja minä taas en sitä, ei siitä tullut oikein mitään. Eivät selvästikään tunteneet koko tuotetta. Söin patonkilounaan ja jatkoin eteenpäin, koska lounasaikaan kaikki kaupat menivät kiinni. Noyon kaupungissa turistitoimistossa arveltiin, että ajamalla muutaman kilometrin takaisin päin löytäisin kauppakeskuksen, josta ehkä saisi. Jatkoin veden voimalla eteenpäin. Oli todella kuuma!
Kuumuus alensi matkanopeutta melkoisesti. Mäet piti ottaa hyvin hitaasti, jotta ei läkähtyisi.
Valitsin yöpymispaikaksi Saint Quentin, etsin halvan hotellin ja pakollisten rutiinien jälkeen lähdin etsimään ravintolaa.
Paikka näytti aivan kuolleelta. Ensimmäinen aikomani ravintola oli kesäloman vuoksi kiinni, toisessa ruoka olisi maksanut 50 €. Kolmas oli aitojen japanilaisten pitämä sushi-baari, jossa sushina myytiin myös lihavartaita. Päätin pidättäytyä perinteisessä kalasushissa.
Osmo: “Puhelin sammuttaa näytön pisimmillään kolmen minuutin kuluttua eikä sen käynnistäminen muovin läpi oikein toiminut.”
Kyllä puhelimesta löytyy asetus, jolla saadaan näyttö pysymään päällä. Ainakin itse olen autonavigoinut Lumialla kotikylästä Helsinkiin ja takaisin — noin 450 km — ja koko ajan näyttö päällä.
Suosittelen sinua Osmo seuraavalle pyöräreissulle ostamaan ihan oikean polkupyöränavigaattorin kunnon kartoilla. Ihmettelen, että jaksat tuskailla Nokian puhelinten karttojen kanssa, vaikka poljet näinkin pitkiä matkoja ulkomailla. Pyöränavigaattori helpottaisi matkaasi varmasti.
Tällainen navigaattori on esim. Garmin Edge 800 (hintaa n. 260 euroa). Tuohon kun lataa ilmaiset Openstreetmap (OSM) ‑kartat ( http://www.openfietsmap.nl/downloads/europe ), tulee laitteesta lähes täydellinen pyöränavigaattori. Käytin itse tätä yhdistelmää polkiessani parisen viikkoa Pohjois-Italiassa. Kertaakaan en kokenut olevani eksyksissä. OSM-kartoissa näkyy kaikki pienimmätkin pyörätiet, kaupat, hotellit, ravintolat, juomapisteet, juna-asemat yms. Lisäksi em. kartoista löytyy korkeuskäyrät.
OSM-kartat ovat paljon yksityiskohtaisempia kuin Navteqin. Navteqin kartoista, joita Lumiakin käyttää, ei Italiassa löytynyt edes jokia myötäileviä pääpyöräilyreittejä, vaan pelkästään autotiet. Vaikka autoteillä onkin yleensä mukavempi pyöräillä pitkiä matkoja, myös pyöräteiden pääväylät on hyvä löytyä kartalta. OSM-kartoilta näkee myös yleensä onko pyörätie päälystetty vai ei ja yhdistettynä Garminin laitteeseen voi navigaattori laskea reitin niin, että se osaa välttää päälystämättömiä teitä — ja tämä kokemusteni pohjalta oikeasti jopa toimii.
Tuon Garminin saa helposti kiinni polkupyörän tankoon ja akku kestää hyvin pidemmätkin pyörälenkit (n. 12h). Laite luonnollisesti tallentaa poljetun lenkin ja sen saa ladattua helposti nettipalveluun
josta näkee lenkin karttapohjan päällä ja kaiken tarvittavan lisätiedon (nopeudet, korkeuskäyrät yms.).
Pyöränavigaattori on hankinnassa, ellei Lumia parane ensikesään mennessä. Oli lähdössä matkaan Nokian N7:n kanssa, mutta se hajosi juuri ennen lähtöä, ja tähän tarkoitukseen Lumia on slvästi huonompi (tai en osaa käyttää sitä). En saa siitä näytön aikakatkaisua pois vaan voin pidentää aikaa korkeintaan viiteen minuuttiin. Lisäksi Sport tracker ei toimi, jos karttaohjelma on päällimmäisenä. Huononnuksiin kuuluu myös, että Sports trackerin nauhoitus häviää, jos laite jostain syystä kaatuu vaikkapa akun loppumiseen tai muuten vain.
Tässä mahdottoman hyvä ilmainen onlinesanakirja: Sanakirja.org. Energiajuoma on sen mukaan boisson énergisante; guuglauksen perusteella se olisi oikeasti käytetty ilmaisu eikä sanakirjakummajainen.
He eivät tunistaneet sitä, vaikka näytin energiajuomapurkkia.
OS:“Kolmas oli aitojen japanilaisten pitämä sushi-baari, jossa sushina myytiin myös lihavartaita.”
Nämä ei-turhantarkat sushipaikat ovat mainio ilmiö, hihnalla on vakiokaman lisäksi mitä kalatukusta on sattunut saamaan, jugurttipurkkeja, grillikamaa, salaattia, jälkiruokia, hedelmiä ym. pienannoksina. Monipuolistaa sopivasti tarjontaa mutta kuitenkin kohtuuhintaan.
Täältä ääni myös Garminin tuotteille. Garmin Edge 810 saa erityisenä “bundlena”, johon on laitettu sykemittari, telineet ja polkemismittari. Verkkokaupoista Saksasta saa nyt hyvinkin edullisia tarjouksia kun Sommerschlussverkauf on alkanut. Toki Saksasta tilatessa pitää maksaa pienemmän alv:n erotus Suomen verottajalle 😉
GPS:n pystysuuntainen tarkkuus on ihan mitä sattuu johtuen geometrisista syistä. GPS toimii siten, että se etsii vähintään neljä satelliittia, jotka kukin kertovat kellonajan ja oman sijaintinsa. Valonnopeuden vuoksi vastaanottimen kuulemat kellonajat poikkeavat vähän toisistaan, jolloin laite pystyy päättelemään etäisyytensä neljään satelliittiin ja vielä tarkan kellonajan päälle.
Satelliitit matkaavat kuitenkin varsin lähellä maapallon pintaa, ts. ne ovat tyypillisesti lähellä taivaanrantaa. Tämä kuvio tekee maapallon pinnan suuntaisesta tarkkuudesta hyvän ja säteen suuntaisesta huonon. Parhaimmillaan pystysuuntainen mittaussepävarmuus on noin puolitoistakertainen vaakasuuntaiseen verrattuna.
Tämä ei vielä kuulosta kovin suurelta, mutta käytännössä kännykkä-GPS:llä puhutaan hyvässäkin tapauksessa parinkymmenen metrin heitosta pystysuunnassa. Heitto vaeltelee aikaa myöten monella syklillä, joten erityisesti korkeuserojen integroiminen tuottaa melkoisen suuria matkoja. Vaakasuunnassa parinkymmenen metrin eksyminen ei yleensä aiheuta isoa pulmaa, pystysuunnassa parikymmentä metriä on paljon.
Ainoa näppärästi ja kohtuullisen luotettavasti toteutettava korkeusmittaus perustuu ilmanpaineeseen. Siinäkin tarvitaan referenssitieto. Jos asia olisi oikeasti tärkeä, jokaisessa kännykkämastossa olisi referenssimittaus ilmanpaineelle ja ‑tiheydelle, jonka jälkeen kännykkä voisi määrittää korkeutensa metrin tarkkuudella.
Tosin tässäkin tulee vastaan se, että koko päivän aikana kuljetun korkeuseron määritelmä on epätäydellisesti määritelty. On helppoa määritellä reitin alimman ja ylimmän pisteen korkeus sekä näiden suhde alku- ja loppupisteisiin. Mutta kuinka pieni ylämäki lasketaan? Kuinka suuri alamäki?
Ääritapauksessa tien tärinä lasketaan nousuksi ja laskuksi. Toinen ääritapaus on ottaa lähtöpiste, ylin kohta, alin kohta ja loppupiste ja laskea näiden väliset korkeuserot. Ensimmäisessä tapauksessa tasamaakin tuottaa korkeuseroa, viimeisessä reitti voi olla pelkkää pientä ylä- ja alamäkeä ilman isoa korkeuseroa.
Pienellä pohtimisella tämän problematiikan saa käännettyä paikallisten minimien ja maksimien etsimiseksi. Missä on mäen alin kohta paikallisesti? Entä mäen ylin kohta?
Ja sen jälkeen kysytään, mikä on “paikallinen”. Onko mäen alin kohta paikallinen, jos sadan metrin päässä on alempi kohta? Entä, jos tässä tilanteessa välissä on kuitenkin metrin korkeammalla oleva kohta?
Ja joka tapauksessa GPS:ää luotettavammin reittiprofiilin saa asiallisesta kartta-aineistosta, johon vedetään viiva vaakasuorien paikannusten perusteella.
Onnistuu Lumiassa ihan helposti mukanatulevan navigaattoriohjelman kanssa. Ei onnistu SportsTrackerin kanssa.
Päätellen siitä, että ST tekee leipänsä ohjelmistollaan, WP8:n täytyy olla jotenkin kiero ohjelmoitava joissakin asioissa. Lienee aika itsestäänselvää, että ST:n pitäisi pystyä a) pysymään aina päällä ja näyttö päällä, b) toimimaan taustalla ja c) käyttämään sykevyötä. Tuskin tämä on ST:n tekijöiltä jäänyt huomaamatta, koska nuo puutteet hiertävät suunnilleen kaikkia käyttäjiä.
Asetuksissa pitäisi olla näytönlukituksessa mahdollisuus ei koskaan, mutta minulla sitä ei jostain syystä ole.
Eikä pidä.
Ainoa ylimääräinen kulu on postikulu.
Nettikaupasta maksetaan ostajamaan arvonlisävero, jos kauppiaalla on vähäistä enemmän myyntiä ostajamaahan. Kaikki muu on lainvastaista.
Monet oikeat pyöränavigaattorit, esim. Garmin 800, mittaavat korkeutta paitsi gps:n, myös ilmanpaineen mukaan ja osaavat älykkäästi yhdistää noita tietoja. Kotimaiset Suunnon gps kellot tekevät samaa.
Lumian Sports Tracker on koodattu WP 7.5 versiolle joka ei tukenut moniajoa. Siksi se ei toimi vieläkään WP8:lla. Ehkä tulevaisuudessa, ehkä ei.
Enpä ole moiseen ikinä törmännyt EU-maasta tilatessani — eikä myyjä ilman VATtia yms. suostu toiseen EU-maahan myymään.
Ja mistäpä tilaaja tietää, onko myyntiä ‘vähäistä enemmän’ tai enemmän vähäistä?
Kokeile Pixmaniaa. Siellä on suomalainen arvonlisävero. Laki on tässä asiassa täysi9n yksikäsitteinen.
No enpä tietenkään kokeile, miksi maksaisin enemmän?
Ja olen tosiaan joskus tilaillut kameroita ja objektiiveja eli suht.koht. arvokastakin eikä brittien VATin lisäksi ole tarvinnut maksaa mitään.
Ja mahdollisille arvostelijoille vastaan samoin kuin Tulli nyt autoveroasiassa: vaatimukset ovat vanhentuneita.
Ymmärrät kai, että Osmo joutuu sanomaan noin ns. viran puolesta. Olisi perin merkillistä, että istuva kansanedustaja rikkoisi tai kehottaisi rikkomaan lakia, vaikka se joillakin edustajilla on tapana. Asiallisestihan Osmo on oikeudessa tuomittu rikollinen, joten ATARI-merkintä voi uhata.
Suuret ja luotettavat verkkokaupat yleensä toimivat lain puitteissa. Toki on erilaisia laittomuuksiin ryhtyviä verkkokauppoja, mutta jos kauppa on astunut lain väärälle puolelle toimien viranomaisilta piilossa, ostajan kannalta riskinä on, että tämä hämäräyrittäjä on muutoinkin laittomuuksiin päin kallellaan. Silloin rahojen menettämisen riski on ilmeinen.
Toki Suomi voi olla jollekin kaupalle niin pieni markkina-alue, ettei kaupan sen takia tarvitse kirjautua arvonlisäverolliseksi Suomessa, mutta silloin se on kuitenkin maksettava sijaintimaansa arvonlisävero, jolloin kuluttaja ei paljon voita, mutta Suomen valtio häviää.
Jotta asia olisi monimutkaisempi, kun verkkokapasta ostetaan tavaran sijasta bittejä, arvonlisävero maksetaan myyjämaahan. En tiedä miksi. Kannattaa ostaa Luxemburgista, 3 %.
No juurihan eräs tietty ministeri totesi, että ei laki ole mikään jumalansana, sitä voi noudattaa, jos siltä tuntuu…
Ja Osmolle kerron, että kyseessä eivät ole olleet mitkään hämärät verkkokaupat, vaan nimekkäät yritykset, jotka ovat perineet oman maansa arvolisäveron.
Jos niillä on myyntiä Suomeen yli 35 000 euroa vuodessa, niiden on rekisteröidyttävä arvonlisäverolliseksi Suomeen. Ostaja ei ymmärtääkseni ole tästä vastuussa vaan tuo nettikauppa. Jos ostajana on arvolisäveroa maksava yritys Suomessa, maksu on kokonaan arvonlisäveroton, mutta eipä sitä silloin voi myöskään vähentää ostajan arvonlisäverotuksessa.
Hmmm…minun Lumiassani siellä kyllä on vaihtoehto “ei koskaan”. Auttaisikohan käyttiksen päivitys?
Sports Tracker siinä kyllä toimii juuri niin huonosti kuin olet kuvaillut.
😉 voin vain kuvitella kunkin EU-maan vero- ja poliisiviranomaisten intoa etsiä tuomiolle niitä yrityksiä, jotka maksavatkin verot omaan maahan oman maan verokannan mukaan, eivätkä Suomeen Suomen verokannan mukaisina!
Tosin vaikkapa jollekin saksalaiselle pienelle nettikaupalle 35.000 € vuosimyynti nimenomaan Suomeen ei välttämättä kovin helposti tule täyteen.
Ja vastuu tuon valvonnasta puolestaan kuuluu ymmärtääkseni ostajan (eikä kaupan) kotimaan veroviranomaisille. Kaupan kotimaahan tuossa voi vain menettää arvonlisäverotuloja…
Kehitettävää tuossa tosiaan on vielä melkoisesti (alv-harmonisointi huudettu), mutta on niitä Suomen alv:n periviäkin nettikauppoja jo jonkun verran, ulkomuistista ainakin Euroopan Amazonit ja fillarikaupoista Rose, Wiggle ja Bike24.
Harmonisointi ei ole kovin olennaista vaan se, että kulutusvero tuloutetaan oikeaan maahan.
Harmonisointi sinänsä ei tosiaan minustakaan ole kovin olennaista, mutta diplomikyynikkona väitän, että se on todennäköisin tapa saada tuohon toimiva ja kattava ratkaisu.
Nettikaupan valvonnan (siis sen suhteen, mihin maahan kauppa maksaa arvonlisäveronsa) ei pitäisi olla kovin haastavaa, koska nettikauppa ei oikein voi toimia salassa. Sitähän voi virkamies kokeilla työpöydän ääressä.
Olisi ehkä järkevää laskea tuo 35000 euron raja nollaan, niin lain rikkominen olisi yksikäsitteistä. Kun siihen jämäyttää kunnon yhteisösakon, ei kannata edes kokeilla kepillä jäätä.
Nolla voisi olla hiukka huono raja, koska verohallinnon sivujen mukaan: “Myyjä ei ole verovelvollinen, jos arvonlisäverolaissa tarkoitettu tilikauden liikevaihto on enintään 8 500 euroa.” Eli siis Suomessa — laisinkaan (alv:n osalta) — jos oikein ymmärrän.
Viranomaisten valvontamahdollisuuksiin taas vaikuttaa (mikäli Anna R:n käsitys siitä, että vastaanottava maa vastaa valvonnasta), että suomalaisen virkamiehen kynnys päästä käsiksi toisessa EU-maassa lähettävää toimipistettä pitävän yrityksen kirjanpitoon voip olla hiukka korkea — tämä toki vain arvauksena.
Mikäli taas valvonta kuuluisi lähtömaan viranomaisille, niin sen maan poliittinen järjestelmähän sitä ohjaa. 😉 eikun odottamaan vaaleja, joissa joku puolue vaatii tiukasti valvontaresurssien kasvattamista toiseen EU-maahan maksettavien verokertymien kasvattamiseksi oman maan verokertymien kustannuksella!
Ei yksin noin? GPS mittaa korkeutta suhteessa ellipsoidiin. Se on matemaattinen muoto, jolla ei ole paljoa tekemistä reaalimaailman kanssa.
Ks. http://www.paikkatietoikkuna.fi/c/document_library/get_file?uuid=b64a7aed-5f7d-41ce-b334-8300338a791f&groupId=108478
Tuskin se valvonta mitään erityisen haastavaa onkaan, mutta sen toteutumiseksi sitä pitää ns. tehdä.