Tour de Helsinki: yli viisi kertaa maapallon ympäri fillarilla

Tour de HalsinkiOlin kol­man­nen ker­ran peräkkäin Tour de Helsingis­sä, fil­lar­i­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa 1621 pyöräil­i­jää ajoi 140 kilo­metrin lenkin Espoos­sa, Nur­mi­järvel­lä, Tuusu­las­sa, Jär­ven­päässä, Sipoos­sa, Van­taal­la ja Helsingis­sä (Hyvä lähtöko­h­ta kuntaliitokselle! 🙂 )

Tour de Helsinki

Mukana oli kovin erikun­toista ja –ikäistä väkeä, mikä kuu­luukin täl­laiseen tapah­tu­maan. Meitä vähem­män sport­tisia varten oli omat nopeusryh­mät, jois­sa edet­ti­in ennal­ta sovi­t­ul­la vauhdil­la jäniksen vetäminä. Ajoin osan aikaa ilman vetoa­pua mut­ta pääosan ryh­män mukana. Ero on kyl­lä huo­mat­ta­va. Ajoin ryh­mässä 25 km/h. Se tun­tui välil­lä ihan sun­nun­ta­ia­jelul­ta ja vähän har­mit­telin, että olin valin­nut niin hitaan ryh­män. Kuitenkin, kun eväi­den syön­nin ja huonon tarkkaavaisu­u­den vuok­si jäin ryh­mästä muu­ta­man kymme­nen metriä jäl­keen, min­un oli pakko tun­nus­taa, etten jak­sa polkea sitä kiin­ni. Onnek­si ehdin seu­raavalle taukopaikalle ennen kuin ryh­mäni jatkoi eteen­päin, joten taas oli vetoapua.

Tuo­ta ryh­mässä ajamista pitäisi har­joitel­la. Olin arka aja­maan niin lähel­lä edel­lä ajavaa. Kun pidin turhan suur­ta tur­vaväliä, siihen tuli aina joku rohkeampi ja lop­ul­ta olisin koko ryh­män peräl­lä, mikä tiesi erit­täin nykivää vauhtia.

Per­ille pol­ki 1621 pyöräil­i­jää. He ajoi­vat yhteen­sä 226940 kilo­metriä eli yli viisi ker­taa maa­pal­lon ympäri. Noin 150 polk­i­jaa keskeyt­ti. Aika paljon näki väkeä renkai­ta paikkaamassa.

Ilmoit­tau­tuneista melkein neljäsa­taa ei saa­punut start­ti­in, var­maankin surkean sääen­nus­teen pelästyt­täminä. Turhaan. Ensim­mäisen tun­nin kyl­lä satoi, välil­lä aika kovaakin, mut­ta ei siitä ollut suurem­paa hait­taa. Matkamit­taria ei pystynyt märkien silmälasien läpi kun­nol­la luke­maan, mut­ta edessä aja­vat näki ihan hyvin ja tien kuopatkin. Puin pääl­leni sade­takin, joten sade ei edes kylmän­nyt, mut­ta huo­masin jääväni muista jäl­keen alamäis­sä. Sade­tak­ki ottaa vähän tuuleen. Olisi ollut parem­pi ajaa ilman sade­takkia, mut­ta kun olin sen Köl­nistä ostanut niin piti­hän sitä käyt­tää. Sade­tak­ki meni tasku­un 40 kilo­metrin kohdal­la, eikä sen jäl­keen myöskään satanut. Lop­ul­ta sää oli parem­pi kuin viime ker­ral­la, kos­ka tuuli tyyn­tyi mukavasti siinä vai­heessa, kun kään­ny­imme vas­tatu­uleen. Vas­tatu­uli on pahempi kuin sade.

Ajal­lani en pysty kehu­maan, mut­ta olen 62-vuo­tias ja min­ul­la on keinoläp­pä. Aika kuitenkin parani vart­ti­tun­nin viimek­er­tais­es­ta. Tyynem­pi sää ja enem­män koke­mus­ta. Myös mäet oli­vat muut­tuneet paljon helpom­mik­si viime ker­ran jälkeen.

Nuorin osan­ot­ta­ja oli 11-vuo­tias Tour de Helsin­gin vet­er­aani (toinen ker­ta), las­ten kokoa ole­val­la maantiepyöräl­lä. Lähdimme jok­seenkin rin­nakkain. Sanoin hänelle, että hän on var­maankin per­il­lä min­ua ennen ja niin olikin. Hän­tä jo haas­tatelti­in matkan koke­muk­sista, kun tulin velo­dromille. Onnit­te­lut, jos sat­tuu tämän luke­maan. Kiin­nos­taisi tietää aika.

Sykemit­tarin mukaan keskimääräi­nen syke tauot (17 min­u­ut­tia) mukaan luet­tuna oli 140. Ener­giaa kului kului 4050 kcal. Aika moinen tehdas ihmiske­ho on. Sehän on kilo sok­e­ria tai puoli kiloa ras­vaa tai siis molem­pia, ensin ras­vas­ta sok­e­ria ja sit­ten sok­erista vet­tä ja hiilid­iok­sidia. Urheilu­juomis­sa ja väli­palois­sa oli korkein­taan 500 kcaloria.

19 vastausta artikkeliin “Tour de Helsinki: yli viisi kertaa maapallon ympäri fillarilla”

  1. Ensi vuon­na voisit haas­taa blo­gin luk­i­jat osallistumaan.

  2. Taisit, Osmo, aloit­taa 26 ryh­mässä. Tulit selkä edel­lä vas­taan ensim­mäisessä isos­sa mäessä ja kysy­it, onko tämä vielä 26 ryh­mää, johon vas­tasin, että käsit­tääk­seni on. Itse ajoin ensim­mäistä ker­taa ryh­mässä koko setin ja tämä oli helpoin kolmes­ta Touris­tani, vaik­ka ennä­tys parani melkein 20 minuutilla.

    Tämä nuori tähti oli vis­si­in liik­keel­lä van­hempi­en­sa kanssa. Oli 26-ryh­män mes­sis­sä melkein koko ajan. Käsit­tääk­seni läh­tivät isä ja poi­ka irti vähän ennen lop­pua, kos­ka oli­vat vis­si­in allekir­joit­tanut­ta ennen maalis­sa. Aika siten net­tona about 5.15. Mul­la on muis­tiku­va, että viime vuon­na sama hep­pu tuli mun jäl­keen maali­in, joten aika parani vuodessa melkein tun­nil­la (ajoin sil­loin itse sinku­lal­la vähän vajaaseen kuu­teen tuntiin).

    Hieno tapah­tu­ma taas ja sade tosi­aan ei hai­tan­nut pait­si ylimääräis­inä sydä­men­tyky­tyksinä alkupuolen jyrkissä alamäissä.

    1. Aika siten net­tona about 5.15.

      Joo, lähdin ryh­mässä 26 ja tarkoituk­seni oli jäädä Veiskolan mäessä niin paljon, että tulisin lop­ut ryh­mässä 24, mut­ta täl­lä ker­taa mäet menivät parem­min. Jäin kuitenkin ryh­mästä 26 pikkuhil­jaa (ryh­mä hajosi), eniten alamäessä (sade­tak­ki). Tämä antoi rohkeut­ta yrit­tää ensi ker­ral­la pysytel­lä siinä ryh­mässä 26 vaik­ka alus­sa vähän varas­taen (alku ryh­mässä 28) kun­han opet­te­len kun­nol­la tuon ryh­mässä ajamisen.
      Mis­tä ihmeestä saat­te nuo net­toa­jat? Minä löy­dän vain bruttoajat.

  3. “Sykemit­tarin mukaan keskimääräi­nen syke tauot (17 min­u­ut­tia) mukaan luet­tuna oli 140. Ener­giaa kului kului 4050 kcal.”

    Tässäpä taas konkreet­ti­nen osoi­tus siitä, miten äärim­mäisen tehokas liikun­ta­muo­to pyöräi­ly on (olisi) myös sel­l­aiselle, jon­ka paino on han­kalam­min hal­lit­tavis­sa. Eikä ole vält­tämätön­tä lähteä kiertämään ker­ral­la 140 km lenkkiä, vaik­ka porukas­sa pyöräi­ly val­ta­van mukavaa onkin. Sama mat­ka ker­tyy hel­posti, kesäkaudel­la eli noin puo­let vuodes­ta läh­es huo­maa­mat­ta ja ilman ylimääräistä ajanku­lua jo parin viikon työ­mat­ka- ja asiointipyöräilyistäkin.

    Kun käy­dään ikuisu­usvään­töä eri kulku­muodoista keskus­ta-alueil­la, tulisi pyöräi­lyn kansan­ter­veyt­tä edis­tävälle vaiku­tuk­selle huomioi­da sen todel­li­nen painoarvo.

  4. Osmo Soin­in­vaara
    Mis­tä ihmeestä saat­te nuo net­toa­jat? Minä löy­dän vain bruttoajat. 

    Ne löy­tyvät Cham­pi­onChipin sivuil­ta klikkaa­mal­la omaa nimeä. Siel­lä on myös edel­lisvu­osien tulok­set. Oma tulos oli jostain syys­tä men­nyt nais­ten sar­jaan, joten kan­nat­taa tseka­ta muut sar­jat, jos­sei löy­dy siitä oikeasta;).

  5. Net­toai­ka löy­tyy, kun klikkaa nimeä tuloslistassa.

  6. Koti-isä: Tässäpä taas konkreet­ti­nen osoi­tus siitä, miten äärim­mäisen tehokas liikun­ta­muo­to pyöräi­ly on

    Sanalle “tehokas” on tässä yhtey­dessä kak­si vähän eri­laista määritelmää. Jos “tehokas­ta” on se, että matkalla kuluu mah­dol­lisim­man paljon ener­giaa ja syke on korkeal­la, kan­nat­taisi juos­ta ja kan­taa sitä pyörää ja vaik­ka jotain lisä­pain­oa. Jos “tehokas­ta” on se, että pääsee eten­emään vai­vat­tomasti, niin sit­ten pyöräilystä syn­tyvä korkea syke ei ole kovin järkevä argumentti.

    Itse tykkään kyl­lä pyöräil­lä, mut­ta jo kesäl­lä näkee sadesääl­lä, että pyöräil­i­jöi­den määrä rom­ah­taa, joten pyöräi­ly ei poista muun liiken­neka­p­a­siteetin rak­en­tamis­tarvet­ta käytän­nössä lainkaan. Se ain­oas­taan lisää tarvet­ta rak­en­taa niiden lisäk­si pyöräteitä.

  7. Keskinopeusryh­mää valit­taes­sa on hyvä muis­taa, että tauot las­ke­taan aikaan mukaan. Itse olen ollut joskus jäniksenä 26km/h ryh­mässä. Käytän­nössä ajo­vauhti piti pitää 28 km/h:ssa jol­la päästi­in tavoitekeskinopeuteen.
    Näin pienis­sä nopeuk­sis­sa asial­la ei ole suur­ta merk­i­tys­tä, mut­ta jos halua ajaa esimerkik­si 30km/h keskinopeusryh­mässä on syytä varautua 32–34 km/h ajovauhtiin.

  8. Tuo­mas:
    Keskinopeusryh­mää valit­taes­sa on hyvä muis­taa, että tauot las­ke­taan aikaan mukaan. Itse olen ollut joskus jäniksenä 26km/h ryh­mässä. Käytän­nössä ajo­vauhti piti pitää 28 km/h:ssa jol­la päästi­in tavoitekeskinopeuteen.
    Näin pienis­sä nopeuk­sis­sa asial­la ei ole suur­ta merk­i­tys­tä, mut­ta jos halua ajaa esimerkik­si 30km/h keskinopeusryh­mässä on syytä varautua 32–34 km/h ajovauhtiin.

    Jäniksil­lä on itseasi­as­sa maali­in­tu­loaikatavoite eikä nopeustavoitet­ta. Täl­lä ker­taa saat­toa­jo oli eri­tyisen hidas­ta (18km/h 28-ryh­mässä), joten kir­im­istä oli taval­lista enem­män. Vapaan vauhdin ka 28-ryh­mässä tuonne 100 km:iin (jos­sa pyörästäni katke­si­vat ketjut, joten matkakin) oli melkein 32 km/h.

  9. Tämä nyt ei liity mitenkään mihinkään, mut­ta uteliaisu­us heräsi…

    Touris­sa tun­tui ole­van hyvinkin paljon väliner­ikko­ja. Keskey­tyk­siä tuli noin 10 % eli noin 1500 km:n välein. Osa tietysti on ollut fys­i­ol­o­gi­sista syistä johtu­via. Mut­ta silti tuo rikkou­tu­m­is­frekvenssi tun­tuu koval­ta, kos­ka oletet­tavasti jokainen järkevä aja­ja on tsekan­nut pyörän­sä kun­non huolel­la ennen lähtöä.

    Lähin­nä hei­jas­tan tätä vajaisi­in omi­in koke­muk­si­i­ni, joiden mukaan renkaat voivat joskus men­nä huonol­la tuuril­la, mut­ta harvem­min sitä tien pääl­lä eteen tulee ketju­jen putoamista tai vai­h­ta­jan jumittamista/sekoilua kum­moi­sem­paa haastet­ta. Talu­tushom­mi­in olen joskus joutunut pienen kolar­in tai kumin puhkeamisen vuoksi.

    Pyöril­läni on kuitenkin taipumus olla lev­eärenkaisia ja van­ho­ja. Ovatko maantiepyörät herkem­piä, vai kävikö nyt vain jostain syys­tä todel­la huono tuuri?

  10. Kyl­lä ne maantiepyörät taita­vat olla aika herkkiä. Itsekin ajelin 23 mm renkail­la, yleen­sä olen käyt­tänyt pak­sumpia (32 mm) ja kyl­lä tuo esim. Viik­in­tielle kisko­jen yli tul­lessa vähän hirvit­ti. Tosin eivät ne kiskot juuri nor­maalia “esteetön­tä” pyörä­tien risteystä kum­mem­pia ole. *)

    Lisäk­si keskey­tyk­siä tietysti tulee kolareista, jot­ka johtu­vat siitä että aje­taan peesis­sä niin lähekkäin. Tieli­iken­teessähän olisi noin yleen­sä aivan pähkähul­lua ajaa siten kuin täl­lai­sis­sa tur­na­jai­sis­sa aje­taan: olemat­tomil­la tur­vaväleil­lä. Itse näin vain yhden kolar­in joka aiheu­tui näistä, ja luulisin että siitä ei seu­ran­nut edes keskey­tys­tä, kos­ka mies ja pyörä näyt­tivät ehjiltä. 

    *) Sinän­sä on mielestäni ihmeel­listä, että neljän sentin terävät kyn­nyk­set ovat joka paikas­sa muual­la “esteitä” ja vam­maisille paha, mut­ta pyöräteil­lä ne ovat “esteet­tömyyt­tä” ja vam­maisille hyvä.

  11. Pyöril­läni on kuitenkin taipumus olla lev­eärenkaisia ja van­ho­ja. Ovatko maantiepyörät herkem­piä, vai kävikö nyt vain jostain syys­tä todel­la huono tuuri

    Riip­puu pyörästä. Tietenkin jos keveyt­tä opti­moidaan tarpeek­si, alkaa sovel­tuvu­us kisaradan ulkop­uolel­la ja kestävyys kumpikin kär­siä. Tämä ei päde yleis­es­ti maantiepyöriin.

    Jos vikaan­tu­misia esim. TdH:ssa on enem­män kuin ennen tai muual­la, ehkä on kyse siitä että ihmisil­lä on varaa ostaa kalli­impia eli opti­moidumpia pyöriä, jopa eril­lisiä kisapyöriä, ja myös pyöräi­ly on enem­män urheilua ja leikkiä, jol­loin paras pyörä on eri­lainen kuin lumi­hanges­sa kauppareissulla. 

    Ajan itse suh­teel­lisen mod­ernil­la cyclocross-pyöräl­lä ja TdH:ssa en ole ollut koskaan. Viiden vuo­den jäl­keen etu­vai­h­ta­ja pyörästä hajosi yllät­täen, ja taka­pak­ka aiem­min. Ehkä ensin maini­tun voi lait­taa kevey­den piikki­in (Ulte­gra), jälkim­mäisen kuluneisuuden.

  12. Itse vai­h­doin 23mm “kisaku­mit” suo­si­ol­la 28mm “krokoti­ilin­nahkoi­hin”. Hiukan häviää pain­os­sa, mut­ta rul­laavu­udessa ei ainakaan havait­taa eroa ole. Mukavam­matkin ovat. Ja tois­taisek­si nol­la rengasrikkoa 😀

  13. Viherinssi:
    …Touris­sa tun­tui ole­van hyvinkin paljon välinerikkoja… 

    Pisti sama silmään. Renkaan lev­ey­del­lä ei ole merk­i­tys­tä, mut­ta laadul­la ja oikeil­la paineil­la on. Tuli mieleen Osmon kir­ja Fil­lar­il­la Niz­za­an, jos­sa päälirenkaat oli­vat alku­matkas­ta huonos­sa hapes­sa. Renkaat(kin) on väärä paik­ka säästää. 

    Keskey­tyk­si­in oli var­masti osasyynä tämän vuo­den keli, joka het­ken alku­matkas­ta oli heikohko. Usko vain lop­pui joillakin.

  14. Juk­ka Jon­ni­nen:

    Tämä nuori tähti oli vis­si­in liik­keel­lä van­hempi­en­sa kanssa. Oli 26-ryh­män mes­sis­sä melkein koko ajan. Käsit­tääk­seni läh­tivät isä ja poi­ka irti vähän ennen lop­pua, kos­ka oli­vat vis­si­in allekir­joit­tanut­ta ennen maalis­sa. Aika siten net­tona about 5.15. Mul­la on muis­tiku­va, että viime vuon­na sama hep­pu tuli mun jäl­keen maali­in, joten aika parani vuodessa melkein tun­nil­la (ajoin sil­loin itse sinku­lal­la vähän vajaaseen kuu­teen tuntiin).

    Hei, juuri näin 🙂 

    “Jun­nu­vet­er­aani” Oskari lähti 26 ryh­mässä isän­sä, äitin­sä ja enon­sa kanssa. 

    Isä tuli tänä vuon­na tähän ryh­mään mukaan Oskarin “apukuskik­si” ja vetämään “irtiot­toa” parikym­men­tä kilo­metriä ennen maalia. Pal­menin lähikau­pan taukopaikalta lähdimme “per­heti­im­imme” kanssa pikaves­san ja eväit­ten keräämisen jäl­keen kohti maalia. Olimme maalis­sa aikaan 5:24, (net­toai­ka 5:16). Paran­nus­ta viime­vuo­tiseen läpi­a­joon tuli näin ollen tun­ti ja 21 minuuttia. 

    Viime vuon­na Osku ajoi TdH.n enon­sa kanssa 20 km/h ryh­mässä ja otti “irtioton” Van­taan Ikean kohdal­la. Sil­loin net­toai­ka oli 6:37.

  15. No lujaa pyy­häl­sit kuitenkin Osmo karku­un ainakin minulta…Tulin maali­in n.1H 15min jäl­keesi eli ajas­sa 7.05.30 (muis­taak­seni) Helka­man S6000:lla.Kova oli lenk­ki etenkin sateen jäl­keen , kun vas­tatu­uli alkoi kiusanteon.Kesäkuun Pirkan­pyöräi­ly (217Km & n.11H) sit­tenkin helpom­pi parem­mista keli­olo­suhteista johtuen.Eli tapaamisi­in ensi kesänä TRE:lla ko.lenkin merkeissä?? 🙂

  16. Ajal­lani en pysty kehu­maan, mut­ta olen 62-vuo­tias ja min­ul­la on keinoläppä.No itseasi­as­sa aihet­ta kehui­hin on.Itseltäni ainakin kisavarus­tuk­sel­lani (öbaut 20Kg paina­va Helka­ma) tuol­lainen aika on lähin­nä vaan suuri unel­ma vaik­ka ikää on “mit­taris­sa” n.2vko:a vajaa 45V… 🙂 .Kiva olis joskus päästä kokeile­maan vähän keveäm­mäl­lä kalus­tol­la esim. Vät­tern­run­dan (300Km) tai Pirkan­pyöräi­ly (217Km) .Ehkäpä sit­ten kun alkaa rikas­tu­maan & lakkaa köy­htymästä , on varaa esim.vuokrata fil­lari moi­seen tapahtumaan… 🙂

  17. Hei,

    ryh­mäa­jon perus­teet “selkok­ielel­lä”:

    http://goo.gl/Hb7GhD

    J.k. Pyöräi­lyn ei tarvitse olla väline- tai muu­toinkaan varuste/lu-/urheilua, vaan ihan kelvol­lisen maantiepyörän voi han­kkia käytet­tynä. Itse ajan suju­vasti yli 30 vuot­ta wan­hal­la teräk­sisel­lä kil­pa­pyöräl­lä hiilikui­tu­is­ten ja alu­mi­in­is­ten fil­lar­ien joukossa.

    J.j.k. Vink­ki: Jos sin­ul­la on jo maas­tolukkopolkimet ja ‑kengät (esim. spd) käytössäsi, niin et tarvitse eril­lisiä maantiepolkimia ja ‑kenkiä. Ennem­min lop­puu kun­tosi kuin maastopolkimista pito. Maas­to­kengillä on myös mukavampi kävel­lä, kos­ka niis­sä klos­si­pala on upotet­tu poh­jan sisään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.