Perjantai — lauantai
Hotellielämä alkoi tympiä. Yritykseni aikaistaa lentoni kaatui siihen, että toisin kuin muistin, Air Balticilla ei ollut perjantaina iltapäivälentoa.
Ajoin lentokentälle, kirjauduin lentokenttähotelliin ja lähdin kiertämään lähiseutuja fillarilla ilman reppua. Olin kuvitellut, että ilman reppua kestäisi hellettä paremmin, koska haihduttavaa pintaa on enemmän, mutta unohdin, että reppu suojaa myös suoralta auringonpaisteelta. Yksi argumentti pois retkipyörän ja satulalaukkujen puolelta.
Päämäärätön ajelu on kovin päämäärätöntä. Minulle sopii paremmin vaeltaminen kohti jotain.
Fillarista piti poistaa polkimet, kääntää ohjaustanko pitkittäin (pukinsarvifillarilla jokseenkin hyödytöntä, mutta ei siihen kauan mennyt) ja tyhjentää renkaat. Renkaiden tyhjentämistä en ymmärrä lainkaan. Renkaissani on kahdeksan ilmakehän paine, suositus on 6–10 ilmakehää. Paineistamattomassa ruumassa painetta tulee lisää alle yksi ilmakehä lisää. Ei se renkaita räjäytä.
Olin laittanut fillarin lentokuntoon perjantai-iltana hotellille tullessani. Aamulla hotellivirkailija haki fillarini, katsoi ihmeissään eikä voinut olla kysymättä, eikö fillarilla ole vähän epäkäytännöllistä ajaa, kun ohjaustanko on noin.
Koska aavistin vaikeuksia olevan edessä, olin jonossa heti kun baggage drop avautui. Ensimmäiseksi vastaanottovirkailija vaati, että minun on laitettava fillarini laukkuun. Sanoin valinneeni Air Balticin juuri siksi, että lupaavat kuljettaa neljä fillaria lentoa kohden ilman laukkua ja että olin varannut noista neljästä paikasta yhden. Seurasi pitkä puhelinkeskustelu ja kantani voitti. Pakkasin sisään myös reppuni ja siihen työkaluni, koska niihin sisältyi veitsi, ja otin mukaan etulaukun ja siihen pakattuna kuusiokoloavainsarjan pyörän kokoamista varten.
Turvatarkastuksessa kuusiokoloavainsarjani tietysti bongattiin ja virkailija vaati minua jättämään sen tarkastukseen. Sanoin, ettei se muistuta veistä miltään osin. Hän otti yhteyttä esihenkilöönsä ja esihenkilö ilmeisesti sai hänet vakuuttuneeksi, että yritys vuolla puulintu kuusiokoloavaimella on tuomittu epäonnistumaan.
Koneessa tajusin, ettei minulla ole kuittia kuin repusta eikä lentokenttävirkailija ollut tullut tiskin takaa laittamaan fillariini minkäänlaista osoitetta. Toivottavasti fillarin hakija huomaa tämän ja toivottavasti virkailija muistaa, mihin fillari oli menossa.
Minulla oli välilasku Riiassa. Air Balticin kone oli potkurikone, jolla tuskin olisi Helsinkiin asti tankkaamatta päässytkään. Miksi ympäristöväki ei puhu näiden propellikoneiden puolesta suihkukoneita vastaan? Ne eivät nouse yläilmakehään, jolloin niiden hiilidioksidipäästöjä ei tarvitse kertoa millään lentokoneiden haitallisuuskertoimella. Päästöt matkustajakilometriä kohden ovat maaseutubussin luokkaa. Matka-aika on vajaan tunnin suihkukonetta pidempi.
Helsingissä fillari saapui hyväkuntoisena samalla hihnalla matkalaukkujen kanssa. Parissa minuutissa polkimet olivat paikallaan ja ohjaustanko suorassa. Renkaiden pumppaamiseen pienellä käsipumpulla meni pidempi aika. Eikö tätä typerää määräystä voisi kumota?
Oli jäljellä matka kentältä Katajanokalle. Ulkona oli virkistävän kylmä. Arvioin lämpötilaksi jotain 16 astetta, mutta fillarin lämpömittari arvioi lämpötilaksi 20,7 astetta ja sai tälle tukea Ilmatieteenlaitokselta. Ero 30 asteeseen oli iso. En muistanutkaan, että polkeminen voi olla näin helppoa.
“Miksi ympäristöväki ei puhu näiden propellikoneiden puolesta suihkukoneita vastaan?”
Koska sillä ei ole merkitystä, millä korkeudella hiilidioksidia pääsee ilmakehään.
Suihkukoneiden hiilidioksipäästöt kerrotaan kolmella, koska yläilmakehään tehdyillä päästöillä väitetään olevan kolme kertaa suurempi vaikutus. Potkurikone ei nouse niin korkealle.
“Renkaissani on kahdeksan ilmakehän paine, suositus on 6–10 ilmakehää. Paineistamattomassa ruumassa painetta tulee lisää alle yksi ilmakehä lisää.”
Mielenkiintoinen probleema. Googlailin nopeasti asian tiimoilta. Matkustajalentokoneissa käytetään paineistettuja ruumatiloja, joissa on sama paine kuin matkustajatiloissa ja hieman alhaisempi lämpötila, kuitenkin yli +18°C. Matkustustilojen alhaisin paine vastaa ilmanpainetta n. 2,4 km korkeudessa (kabiinin korkeus 8000 jalkaa). Tämä tarkoittaa n. 750 mbar painetta.
Paineistetussa ruumassa polkupyörän renkaan 9 bar absoluuttinen paine aiheuttaa siis n. 8,25 bar painerasituksen renkaaseen, koska lämpötlan vaikutus on mitätön. Renkaaseen on ehkä pumpattu ilma sisään samassa lämpötilassa mikä paineistetussa ruumassa vallitsee.
Täysin paineistamattomassa ja lämmittämättömässä ruumassa lämpötila laskisi 10 km korkeudessa lennettäessä ‑50 asteen tietämiin ja ilmanpaine olisi vain 260 mbar. Jos renkaassa oleva ilma kylmenisi ‑50°C lämpötilaan, laskisi renkaan absoluuttinen paine kaasujen yleisen tilayhtälön mukaan (oletetaan isokoorinen tilanmuutos):
paine = 9 bar * (273 — 50) / (273 + 20) = 6,85 bar.
Painerasitus renkaalle olisi siten “vain” 6,85 bar — 0,26 bar = 6,6 bar. Tosin ‑50°C polkupyörän rengas lienee melkoisen hauras murtumaan.
Pahimmassa tapauksessa rengas on pumpattu kylmällä ilmalla (esim. ±0°C) ja lentokoneen ruuma on lämmitetty (+20°C), mutta paineistamaton. Tällöin renkaan absoluuttinen paine on 9,66 bar ja painerasitus 9,4 bar.
Ympäristöväki ei puhu potkurikoneiden puolesta, koska lentäminen on ABSOLUUTTINEN PAHA. Kuten ydinvoima tai turkistarhaus. Harmaan sävyjä ei kannata etsiä, koska silloin maailmasta tulisi monimutkaisempi paikka. Kaiken sortin puhdasoppisille ihmisille epävarmuus on pahin uhka — sitä vältetään viimeiseen asti. Tiedän tämän, koska nuorempana kuuluin joukkoon.
Sanottakoon että ruuma on ihan samalla tavalla paineistettu ja saman lämpöinen kuin matkustamokin. Ei olisi mitään järkeä lähteä tekemään paineistettua väliseinää keskelle lentokonetta.
Kuvittelisin että jos ne puhkeaa niistä saattaa kuulua pamahdus, ja ihmiset ei pääsääntöisesti tykkää pamahduksista lentokoneissa.
Tuomas.
Oletko varma tuosta paineistamisesta? Ilma
on painavaa.
Nykyisissä lentokoneissa tavaratila on paineistettu. Ilma painaa, muttei sitä kovin monta sataa kiloa ruumassa ole. On lopulta helpompi käyttää pyöreää lieriötä paineastiana kuin rakentaa painetiivis lattia väliin. Ruuman ja matkustamon välillä on paineentasausventtiilit ja irtilentävät paneelit, jos paine-ero kasvaa liikaa (hakusana American Airlines Flight 96 kertoo syyn).
Ruuma ei välttämättä ole ainakaan kaikilta osiltaan lämmitetty, joten kylmää siellä voi olla.
Mistä tuo luku kolme on peräisin?
Potkurikoneen tehokkuus ei riitä vastaamaan suihkukoneeseen.
Tropopaussin ympäristössä lentäminen tuo paljon etuja, kuten sääilmiöiden välttäminen, ilmanvastus on pienempi, viileämpi lämpötila moottoreille ja suihkuvirtaukset.
Tropopaussia ei hirveästi kannata ylittää, koska sitten ilma alkaa taas lämpenemään ja muuttuu liian ohueksi.
Jos ajatellaan lentokoneiden tehokkuutta ja lentoliikenteen tehokkuutta niin tropopaussin ympäristössä lentäminen on tehokkainta. Mutta tehokkaimman lentoradan mallintaminen on matemaattisesti melko haastava tehtävä, koska olosuhteet muuttuvat jatkuvasti.
Todella lyhyillä reiteillä ei toki ole hyötyä nousta tropopaussin tuntumaan.
Lentoliikenteen määrällä on myös valtava merkitys.
Ajatellaan esimerkiksi Yhdysvaltoja, jossa lennetään noin 90 000 lentoa vuorokaudessa.
Koska me elämme pallolla, niin lentopintojen pinta-ala on suurempi mitä korkeammalle pinnalle me menemme. Eli 5 000 metrissä olevalle lentopinnalle sopii vähemmän lentokoneita, kuin 10 000 metrissä olevalle lentopinnalle.
Yläilmakehään päästetyllä hiilidioksidilla ja vesihöyryllä väitetään olevan suurempi vaikutus ilmaston lämpenemiseen kuin alemmalle tasolla tehdyillä päästöillä ja lisäksi väitetään, että nuo ilmamassat eivät sekoitu. Siksi lentoliikenteen päästöt yleensä kerrotaan kolmella, kun selvitetään lentoliikenteen ilmastovaikutuksia.
Maapallon säde on noin 6400 kilometriä. Kymmenne kilometriä siihen lisää ei paljon tuo väljyyttä lentoliikenteelle.
IPCC:n mukaan lentokoneiden lämmittävä vaikutus on kyllä huomattavasti suurempi kuin CO2-päästöjen vaikutus, mutta kerroin tulee lähinnä NOx-päästöistä. Aikaisemmin IPCC käytti lentokoneiden kohdalla kerrointa 2,7 verrattuna pelkkiin CO2-päästöihin. Tämä sisältää mm. NOx:ien liikkeellepaneman O3:n synnyn ja lentokoneiden tekemän pilvivanan muttei yläilmakehän pilvien mahdollisia muutoksia.
Kuitenkin nykyään IPCC:kin on sitä mieltä, että tätä mekaanista kerrointa ei pidä käyttää erilaisten aikaskaalojen vuoksi. Pilvivana haihtuu nopeasti, otsoni sekoittuu joskus mutta CO2 on kovin pitkäikäistä.
Edelleen olennaista on se, että lentokoneiden pelkkä CO2-päästö on laskettavissa ihan CO2-päästönä. Muiden päästöjen (vesi, NOx, HC) osalta päästökorkeudella on enemmän merkitystä. Näissä on kuitenkin syytä huomata, että vettä lukuunottamatta päästöjen määrä riippuu olennaisesti moottoriteknologiasta, joten lentokonetyyppikohtaiset erot ovat merkittäviä.
Lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla joka tapauksessa turbopropit ovat energiatehokkaimpia. Energiansäästö tulee lähinnä hitaammasta lentonopeudesta, joka myös mahdollistaa matalamman lentokorkeuden. Miinuspuolena tulevat kyydin epämukavuus ja pidemmät lentoajat.
Mitään ihan terävää rajaa turboproppien ja ohivirtausmoottorien välillä ei kuitenkaan ole. Tilanne oli parikymmentä vuotta sitten aika erilainen, nykyään myös ohivirtausmoottorien teknologia on varsin kehittynyttä. Ehkä vähän yllättäen lentokoneiden matkanopeudetkin ovat olleet pikemmin laskemaan kuin nousemaan päin.
Kaikkiaan ilmailun GHG-tase on aika monimutkainen tapaus. Lentoyhtiöt tietysti huseeraavat alalla ja laskevat kaiken alakanttiin. Tieteellinen tutkimus taas saa aika monenlaisia tuloksia riippuen aikaskaalasta ja huomioitavista seikoista.
OS: “Miksi ympäristöväki ei puhu näiden propellikoneiden puolesta suihkukoneita vastaan?”
Eipä sillä olisi vaikutusta, polttoaineen hinta ratkaisee, ja siis on ratkaissut:
ATR also pointed out that when looking at the 70-seat segment where today most competition takes place, 75% of aircraft ordered since 2005 are TPs. Currently 92% of the 70-seat backlog are for TPs, reflecting increasing market share. (lähde)
Helsingistä Keski-Eurooppaan matkustellessa ei tule ajatelleeksi kuinka käyttökelpoinen turboprop muualla maailmassa (lyhyemmillä reiteillä) on. Euroopassakin jo jostain Zürichista pääsee Välimeren pikkukaupunkeihin kätevästi, ja omilla rahoilla matkustettaessa Riikan kautta kiertäminen on hyvin relevantti vaihtoehto.
Täysi rengas on ilmailun turvallisuusmääräysten mielestä kielletty paineastia. (Samasta syystä myöskään laiskan ihmisen fillarinpumpun käyttämiä ilmastonmuutospatruunoita ei saa tilattua Güntheriltä lentorahtina.)
Itse kyllästyneenä muun muassa Vihreiden ympäristö- ja talouspolitiikkaan olen siirtynyt vasemmalle. Samaten olen lentolakossa ympäristösyistä, näen sen samankaltaisena elämäntapavalintana kuin kasvissyönnin.
Aluksi aloitin 1,5 lentolakolla, saatan siirtyä kokonaan lentämättömyyteen taikka sitten lasken lentoni siten, että ne ja muu oma elämäntyylini on sellainen, että jokainen maapallon asukas pystyisi sen verran hiilijalanjälkeä kerryttämään.
Hullunkuriselta tuntuu myös keskiluokan suuttumus siitä, jos vaikkapa kysyttäessä kertoo, että en lennä, siihen suhtaudutaan samoin kuten aikanaan kasvissyöntiin.
Saahan noita Håkaneiltakin: http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Polkupyorat/Lisavarusteet/Pumput/Polkupyorapumppu-CO2-27527/ ja lisäpatruuna 82574
Lentoliikenne on turvallisin matkustusmuoto. Se on myös käytännöllinen ja nopea. Ei tarvitse raivata tilaa raiteille tai teille.
Lentoliikenteen vaikutus ilmastonmuutoksessa ei voi olla kauhean suuri, kun otetaan huomioon miten vähän aikaa Maapallolla on ollut lentoliikennettä.
Ilmasto on kaoottinen järjestelmä jonka syvintä olemusta ei edelleenkään tunneta. Ei tunneta sitäkään, miten Aurinko vaikuttaa ilmastoon.
Minä voin heittää tähän, että ilmaston lämpeneminen johtuu auringonpilkuista. Minä voin perustella sen sillä, että auringonpilkkujen määrä lähti lätkämailagraafin kanssa yhtä aikaa kasvuun. En tosin voi kertoa, että mikä se mekanismi olisi auringonpilkkujen ja ilmaston lämpenemisen välillä 🙂
Liikaa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja aivan liian vähän siitä, että saastuttaminen on tyhmää, lämpeni ilmasto tai ei.
On siis fiksua siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin, oli sillä merkitystä ilmastoon tai ei. Joka tapauksessa fossiiliset polttoaineet aiheuttavat päästöjä, jotka ovat tappavia ihmisille ja samoin myös kaikille samaa ilmaa hengittäville. Pienhiukkaspäästöistä pitäisi päästä eroon jo pelkästään ihmisten vuoksi.
Ilmastonmuutoksessa unohdetaan myös se, että se on luonnon omaa kiertokulkua. Se ei ole koskaan ollut staattinen, eikä tule olemaan, ellei nyt ihmiset suuressa “viisaudessaan” lähde sitä yrittämään “luonnonsuojelun” nimissä. Ei sitä pidä “torjua”.
Voi olla täysin luonnollista että ilmasto lämpenee, jo pelkästään siinä merkityksessä että elämme periaatteessa vieläkin “jääkausiaikaa”.
Ongelmana onkin se, että ihmiset eivät haluaisi sopeutua ilmaston lämpenemiseen. New Yorkia ei haluta siirtää pois rannikolta. Tulisi liikaa taloudellisia kustannuksia, joten entäpä jos laitettaisiinkin ilmasto sopeutumaan ihmiseen?
Ihmiset saattavat näin ollen tehdä suurimman mahdollisen virheen, kun emme tiedä tarpeeksi ilmastosta.
Onhan puhuttu jo siitäkin että ilmastoa alettaisiin viilentämään esimerkiksi keinotekoisesti vaikkapa tuottamalla keinotekoisia pilviä.
Ehkä me kuitenkin hukkaamme aikaa ilmastonmuutoksesta tapellessa, kun pitäisi jo sopeutua siihen?
Entä jos ilmasto lähteekin viilenemään?
Entä jos se viileneekin voimakkaasti?
Me yksinkertaisesti tiedämme liian vähän ilmastosta voidaksemme sanoa mitään varmaksi ja luonto edelleenkin yllättää meidät, joka ikinen päivä.
Gunthereiden oma lentoyhtiö sitten eri linjoilla;
If you want to take a bicycle with you on Lufthansa flights, please note the following advice: the bicycle does not have to be packaged; handlebars and pedals do not need to be turned or dismantled; nor does the air need to be taken out of the tyres.
Teoreettisesti on tietty mahdollista että hoitavat itse renkaiden tyhjentämiset. Toisaalta, eipä ole yksikään lentoyhtiöä osannut sanoa minkä ilmanpaineen renkaisiin voisi jättää, luulisi että paineraja olisi speksattu baarilleen johonkin säännökseen?
Air Balticin käyttämien potkuriturbiinikoneiden rahtitilat eivät sijaitse rungon alla, vaan ovat samassa tasossa matkustamon kanssa. Toki ne voitaisiin jättää paineistamatta, mutta silloin painerungon tekeminen olisi huomattavasti vaikeampaa.
Jos jätetään huomioimatta (erittäin kiistanalaiset) korkealla lentävien suihkukoneiden päästökertoimet, niin polttoainetaloudessa 500–650 kmh ilmanopeudella lentävä potkuriturbiinikone hakkaa pätevimmätkin ohivirtausmoottorilla varustetut suihkukoneet mennen tullen polttoaineen kulutuksessa.
Ilmailun päästöjä olisi mahdollista laskea 30–40%, jos siirrytäisiin myös pitkillä matkoilla suurten turboproppien käyttöön, tosin lentoajat pitenisivät silloin huomattavasti (ilmanopeus voisi olla jotain 700 kmh luokkaa), mikä merkitsee suuresti kasvavia työvoima- ja pääomakuluja (samankokoinen kone ei voi kuljettaa vuorokaudessa yhtä paljon matkustajia / rahtia. Lyhyemmillä reiteillä tämä ei ole ongelma, ja pienimmät suihkukoneet (50–70 paikkaiset regional jetit) ovatkin suorittamassa muodonmuutosta lentokoneista kaljatölkeiksi.
Vielä parempaan polttoainetalouteen päästään dieselmäntämoottoreilla, mutta niiden suuri paino ja (toistaiseksi) varsin rajallinen teho rajaa niiden käytön lähinnä yleisilmailukoneisiin. 8–12 paikkainen 2‑mottinen kone (SMA diesel) tosin olisi jo mahdollista tehdä olemassaolevalla teknologialla, mutta niiden kysyntä on varsin pientä joten potkuriturbiini tulee olemaan vallitseva teknologia vielä pitkään.
Lauri Kumpulainen krjoitti mm. Liikaa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja aivan liian vähän siitä, että saastuttaminen on tyhmää, lämpeni ilmasto tai ei.
Ilmastonmuutos kuten biosfääri yleensäkin on dynaaminen ja käsite luonnon tasapaino tarkoittaakin sitä mitä meidän sukupolvemme haluaisivat asiat olevan. Saastuttaminen minulle tarkottaa raskasmetalleja ja muita sellaisia yhdisteitä, jotka eivät poistu järkevässä ajassa niistä biosfäärin osista joissa ihminen asuu ja aiheuttavat ongelmia ihmiselle. Minulle ympäristökatastrofi on se että n. 1 miljardi ihmistä kärsii ailravitsemuksesta ja toinen mokoma muista ongelmista (luvut ovat viitteellisiä). Siksi en pidä ympäritöjärjestöiden nykyisestä aika pikku asioihin kiinnittävistä projekteista (olen jopa ilkeyksissäni vetänyt vessan kaksi kertaa peräjälkeen).
Tällöin sinun pitäisi olla kiinnostunut ilmastomuutoksesta.
Ehdottaisin Osmolle seuraavaksi pyöräilyä kotimaassa. Esimerkiksi seuraava tapahtuma olisi oiva tilaisuus sellaiseen:
http://www.pyoratpyorimaan.fi/
Tuo on Juha Sipilätä hieno tempaus.
Pyöräilen pääasiassa Suomessa. Tavoitteeni on 6000 km, josta tämän ulkomaanmatkan osuus on alta kolmannes.
Pyöräretkiä en kuitenkaan Suomessa tee koska
1) Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ulkopuolella Suomi on niin harvaan asuttu, että pitäisi olla mukana teltta, makuupussi ja retkikeitin. Seuraavaan hotewlliin voi olla sata kilometriä. Liikun maanitepyörällä, johon niitä ei saa mukaan.
2) Suomen tieverkko ei oikein sovellu pyöräimatkailuun, koska vain pääteitä voisi ajaa. Sivutiet ovat niin kurjassa kunnossa, ettei niille ole maantiepyörällä asiaa ja lisäksi ne varsinkin Itä-Suomessa eivät johda minnekään vaan ovat pussiperiä.
3) Liikennekulttuuri on Suomessa pyöräilijän silmissä alkeellista. Useimmissa maissa pyörää ei saa ohittaa metriä lähempää, mutta Suomessa tällaista säätöä ei ole. Tuntuu kuin autolijoilla olisi kilpailu siitä, kuka uskaltaa ohittaa lähimpää. Se on aidosti vaarallista ja se pakottaa ajamaan koko ajan jännittyneesti. Pyöräilijä ei aina aja suoraan. Tuuli voi heittää tai voi joutua väistämään jotain kuppöpaa tai kiveä. Lisäksi meillä pyörätietä pitää käyttää, oli se kuinka huono tahansa ja huonoja ne usein ovat.
4) Lomalla haluan olla lomalla. Ulkomailla kukaan eik tunne.
Tarkoitus ei ollut kritisoida. Ulkomaanmatkailu muille kielialueille avartaa varmasti näkemystä vielä kotimaanmatkailuakin enemmän.
Mutta mahdollisen osallistumisesi tuohon Pyörät pyörimään tapahtumaan voisi kai nähdä jossain määrin työtehtävänä, jolloin matkanteon mukavuudesta voinee tinkiä. Ja tapahtumassa lienee myös huolehdittu turvallisuudesta yhteistyössä poliisin kanssa, joten autoja ei tarvi pelätä niin paljon kuin tavallisesti.