Kotiin!

Per­jan­tai — lauantai

Hotel­lie­lä­mä alkoi tym­piä. Yri­tyk­se­ni aikais­taa len­to­ni kaa­tui sii­hen, että toi­sin kuin muis­tin, Air Bal­ticil­la ei ollut per­jan­tai­na iltapäivälentoa.

Ajoin len­to­ken­täl­le, kir­jau­duin len­to­kent­tä­ho­tel­liin ja läh­din kier­tä­mään lähi­seu­tu­ja fil­la­ril­la ilman rep­pua. Olin kuvi­tel­lut, että ilman rep­pua kes­täi­si hel­let­tä parem­min, kos­ka haih­dut­ta­vaa pin­taa on enem­män, mut­ta unoh­din, että rep­pu suo­jaa myös suo­ral­ta aurin­gon­pais­teel­ta. Yksi argu­ment­ti pois ret­ki­pyö­rän ja satu­la­lauk­ku­jen puolelta.

Pää­mää­rä­tön aje­lu on kovin pää­mää­rä­tön­tä. Minul­le sopii parem­min vael­ta­mi­nen koh­ti jotain.

Fil­la­ris­ta piti pois­taa pol­ki­met, kään­tää ohjaus­tan­ko pit­kit­täin (pukin­sar­vi­fil­la­ril­la jok­seen­kin hyö­dy­tön­tä, mut­ta ei sii­hen kau­an men­nyt) ja tyh­jen­tää ren­kaat. Ren­kai­den tyh­jen­tä­mis­tä en ymmär­rä lain­kaan. Ren­kais­sa­ni on kah­dek­san ilma­ke­hän pai­ne, suo­si­tus on 6–10 ilma­ke­hää. Pai­neis­ta­mat­to­mas­sa ruu­mas­sa pai­net­ta tulee lisää alle yksi ilma­ke­hä lisää. Ei se ren­kai­ta räjäytä.

Olin lait­ta­nut fil­la­rin len­to­kun­toon per­jan­tai-ilta­na hotel­lil­le tul­les­sa­ni. Aamul­la hotel­li­vir­kai­li­ja haki fil­la­ri­ni, kat­soi ihmeis­sään eikä voi­nut olla kysy­mät­tä, eikö fil­la­ril­la ole vähän epä­käy­tän­nöl­lis­tä ajaa, kun ohjaus­tan­ko on noin.

Kos­ka aavis­tin vai­keuk­sia ole­van edes­sä, olin jonos­sa heti kun bag­ga­ge drop avau­tui. Ensim­mäi­sek­si vas­taan­ot­to­vir­kai­li­ja vaa­ti, että minun on lai­tet­ta­va fil­la­ri­ni lauk­kuun. Sanoin valin­nee­ni Air Bal­ticin juu­ri sik­si, että lupaa­vat kul­jet­taa nel­jä fil­la­ria len­toa koh­den ilman lauk­kua ja että olin varan­nut nois­ta nel­jäs­tä pai­kas­ta yhden. Seu­ra­si pit­kä puhe­lin­kes­kus­te­lu ja kan­ta­ni voit­ti. Pak­ka­sin sisään myös rep­pu­ni ja sii­hen työ­ka­lu­ni, kos­ka nii­hin sisäl­tyi veit­si, ja otin mukaan etu­lau­kun ja sii­hen pakat­tu­na kuusio­ko­loa­vain­sar­jan pyö­rän kokoa­mis­ta varten.

Tur­va­tar­kas­tuk­ses­sa kuusio­ko­loa­vain­sar­ja­ni tie­tys­ti bon­gat­tiin ja vir­kai­li­ja vaa­ti minua jät­tä­mään sen tar­kas­tuk­seen. Sanoin, ettei se muis­tu­ta veis­tä mil­tään osin. Hän otti yhteyt­tä esi­hen­ki­löön­sä ja esi­hen­ki­lö ilmei­ses­ti sai hänet vakuut­tu­neek­si, että yri­tys vuol­la puu­lin­tu kuusio­ko­loa­vai­mel­la on tuo­mit­tu epäonnistumaan.

Konees­sa tajusin, ettei minul­la ole kuit­tia kuin repus­ta eikä len­to­kent­tä­vir­kai­li­ja ollut tul­lut tis­kin takaa lait­ta­maan fil­la­rii­ni min­kään­lais­ta osoi­tet­ta. Toi­vot­ta­vas­ti fil­la­rin haki­ja huo­maa tämän ja toi­vot­ta­vas­ti vir­kai­li­ja muis­taa, mihin fil­la­ri oli menossa.

Minul­la oli väli­las­ku Rii­as­sa. Air Bal­ticin kone oli pot­ku­ri­ko­ne, jol­la tus­kin oli­si Hel­sin­kiin asti tank­kaa­mat­ta pääs­syt­kään. Mik­si ympä­ris­tö­vä­ki ei puhu näi­den pro­pel­li­ko­nei­den puo­les­ta suih­ku­ko­nei­ta vas­taan? Ne eivät nouse yläil­ma­ke­hään, jol­loin nii­den hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä ei tar­vit­se ker­toa mil­lään len­to­ko­nei­den hai­tal­li­suus­ker­toi­mel­la. Pääs­töt mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den ovat maa­seu­tu­bus­sin luok­kaa. Mat­ka-aika on vajaan tun­nin suih­ku­ko­net­ta pidempi.

Hel­sin­gis­sä fil­la­ri saa­pui hyvä­kun­toi­se­na samal­la hih­nal­la mat­ka­lauk­ku­jen kans­sa. Paris­sa minuu­tis­sa pol­ki­met oli­vat pai­kal­laan ja ohjaus­tan­ko suo­ras­sa. Ren­kai­den pump­paa­mi­seen pie­nel­lä käsi­pum­pul­la meni pidem­pi aika. Eikö tätä type­rää mää­räys­tä voi­si kumota?

Oli jäl­jel­lä mat­ka ken­täl­tä Kata­ja­no­kal­le. Ulko­na oli vir­kis­tä­vän kyl­mä. Arvioin läm­pö­ti­lak­si jotain 16 astet­ta, mut­ta fil­la­rin läm­pö­mit­ta­ri arvioi läm­pö­ti­lak­si 20,7 astet­ta ja sai täl­le tukea Ilma­tie­teen­lai­tok­sel­ta. Ero 30 astee­seen oli iso. En muis­ta­nut­kaan, että pol­ke­mi­nen voi olla näin helppoa.

 

24 vastausta artikkeliin “Kotiin!”

  1. Mik­si ympä­ris­tö­vä­ki ei puhu näi­den pro­pel­li­ko­nei­den puo­les­ta suih­ku­ko­nei­ta vastaan?”

    Kos­ka sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä, mil­lä kor­keu­del­la hii­li­diok­si­dia pää­see ilmakehään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ren­kais­sa­ni on kah­dek­san ilma­ke­hän pai­ne, suo­si­tus on 6–10 ilma­ke­hää. Pai­neis­ta­mat­to­mas­sa ruu­mas­sa pai­net­ta tulee lisää alle yksi ilma­ke­hä lisää.”

    Mie­len­kiin­toi­nen problee­ma. Googlai­lin nopeas­ti asian tii­moil­ta. Mat­kus­ta­ja­len­to­ko­neis­sa käy­te­tään pai­neis­tet­tu­ja ruu­ma­ti­lo­ja, jois­sa on sama pai­ne kuin mat­kus­ta­ja­ti­lois­sa ja hie­man alhai­sem­pi läm­pö­ti­la, kui­ten­kin yli +18°C. Mat­kus­tus­ti­lo­jen alhai­sin pai­ne vas­taa ilman­pai­net­ta n. 2,4 km kor­keu­des­sa (kabii­nin kor­keus 8000 jal­kaa). Tämä tar­koit­taa n. 750 mbar painetta.

    Pai­neis­te­tus­sa ruu­mas­sa pol­ku­pyö­rän ren­kaan 9 bar abso­luut­ti­nen pai­ne aiheut­taa siis n. 8,25 bar pai­ne­ra­si­tuk­sen ren­kaa­seen, kos­ka läm­pöt­lan vai­ku­tus on mitä­tön. Ren­kaa­seen on ehkä pum­pat­tu ilma sisään samas­sa läm­pö­ti­las­sa mikä pai­neis­te­tus­sa ruu­mas­sa vallitsee.

    Täy­sin pai­neis­ta­mat­to­mas­sa ja läm­mit­tä­mät­tö­mäs­sä ruu­mas­sa läm­pö­ti­la las­ki­si 10 km kor­keu­des­sa len­net­täes­sä ‑50 asteen tie­tä­miin ja ilman­pai­ne oli­si vain 260 mbar. Jos ren­kaas­sa ole­va ilma kyl­me­ni­si ‑50°C läm­pö­ti­laan, las­ki­si ren­kaan abso­luut­ti­nen pai­ne kaa­su­jen ylei­sen tilayh­tä­lön mukaan (ole­te­taan iso­koo­ri­nen tilanmuutos):

    pai­ne = 9 bar * (273 — 50) / (273 + 20) = 6,85 bar.

    Pai­ne­ra­si­tus ren­kaal­le oli­si siten “vain” 6,85 bar — 0,26 bar = 6,6 bar. Tosin ‑50°C pol­ku­pyö­rän ren­gas lie­nee mel­koi­sen hau­ras murtumaan.

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ren­gas on pum­pat­tu kyl­mäl­lä ilmal­la (esim. ±0°C) ja len­to­ko­neen ruu­ma on läm­mi­tet­ty (+20°C), mut­ta pai­neis­ta­ma­ton. Täl­löin ren­kaan abso­luut­ti­nen pai­ne on 9,66 bar ja pai­ne­ra­si­tus 9,4 bar.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ympä­ris­tö­vä­ki ei puhu pot­ku­ri­ko­nei­den puo­les­ta, kos­ka len­tä­mi­nen on ABSOLUUTTINEN PAHA. Kuten ydin­voi­ma tai tur­kis­tar­haus. Har­maan sävy­jä ei kan­na­ta etsiä, kos­ka sil­loin maa­il­mas­ta tuli­si moni­mut­kai­sem­pi paik­ka. Kai­ken sor­tin puh­da­sop­pi­sil­le ihmi­sil­le epä­var­muus on pahin uhka — sitä väl­te­tään vii­mei­seen asti. Tie­dän tämän, kos­ka nuo­rem­pa­na kuu­luin joukkoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Sanot­ta­koon että ruu­ma on ihan samal­la taval­la pai­neis­tet­tu ja saman läm­pöi­nen kuin mat­kus­ta­mo­kin. Ei oli­si mitään jär­keä läh­teä teke­mään pai­neis­tet­tua väli­sei­nää kes­kel­le lentokonetta. 

    Kuvit­te­li­sin että jos ne puh­ke­aa niis­tä saat­taa kuu­lua pamah­dus, ja ihmi­set ei pää­sään­töi­ses­ti tyk­kää pamah­duk­sis­ta lentokoneissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuomas.
    Olet­ko var­ma tuos­ta pai­neis­ta­mi­ses­ta? Ilma
    on painavaa.

    Nykyi­sis­sä len­to­ko­neis­sa tava­ra­ti­la on pai­neis­tet­tu. Ilma pai­naa, mut­tei sitä kovin mon­ta sataa kiloa ruu­mas­sa ole. On lopul­ta hel­pom­pi käyt­tää pyö­re­ää lie­riö­tä pai­neas­tia­na kuin raken­taa pai­ne­tii­vis lat­tia väliin. Ruu­man ja mat­kus­ta­mon välil­lä on pai­neen­ta­saus­vent­tii­lit ja irti­len­tä­vät panee­lit, jos pai­ne-ero kas­vaa lii­kaa (hakusa­na Ame­rican Air­li­nes Flight 96 ker­too syyn).

    Ruu­ma ei vält­tä­mät­tä ole aina­kaan kai­kil­ta osil­taan läm­mi­tet­ty, joten kyl­mää siel­lä voi olla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suih­ku­ko­nei­den hii­li­diok­si­pääs­töt ker­ro­taan kol­mel­la, kos­ka yläil­ma­ke­hään teh­dyil­lä pääs­töil­lä väi­te­tään ole­van kol­me ker­taa suu­rem­pi vai­ku­tus. Pot­ku­ri­ko­ne ei nouse niin korkealle.

    Vai puhut­tiin­ko sit­ten­kin NOx-päästöistä? 

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suih­ku­ko­nei­den hii­li­diok­si­pääs­töt ker­ro­taan kol­mel­la, kos­ka yläil­ma­ke­hään teh­dyil­lä pääs­töil­lä väi­te­tään ole­van kol­me ker­taa suu­rem­pi vai­ku­tus. Pot­ku­ri­ko­ne ei nouse niin korkealle.

    Mis­tä tuo luku kol­me on peräisin?

    Pot­ku­ri­ko­neen tehok­kuus ei rii­tä vas­taa­maan suihkukoneeseen. 

    Tro­po­paus­sin ympä­ris­tös­sä len­tä­mi­nen tuo pal­jon etu­ja, kuten sää­il­miöi­den vält­tä­mi­nen, ilman­vas­tus on pie­nem­pi, vii­leäm­pi läm­pö­ti­la moot­to­reil­le ja suihkuvirtaukset.

    Tro­po­paus­sia ei hir­veäs­ti kan­na­ta ylit­tää, kos­ka sit­ten ilma alkaa taas läm­pe­ne­mään ja muut­tuu lii­an ohueksi. 

    Jos aja­tel­laan len­to­ko­nei­den tehok­kuut­ta ja len­to­lii­ken­teen tehok­kuut­ta niin tro­po­paus­sin ympä­ris­tös­sä len­tä­mi­nen on tehok­kain­ta. Mut­ta tehok­kaim­man len­to­ra­dan mal­lin­ta­mi­nen on mate­maat­ti­ses­ti mel­ko haas­ta­va teh­tä­vä, kos­ka olo­suh­teet muut­tu­vat jatkuvasti.

    Todel­la lyhyil­lä rei­teil­lä ei toki ole hyö­tyä nous­ta tro­po­paus­sin tuntumaan.

    Len­to­lii­ken­teen mää­räl­lä on myös val­ta­va merkitys. 

    Aja­tel­laan esi­mer­kik­si Yhdys­val­to­ja, jos­sa len­ne­tään noin 90 000 len­toa vuorokaudessa. 

    Kos­ka me eläm­me pal­lol­la, niin len­to­pin­to­jen pin­ta-ala on suu­rem­pi mitä kor­keam­mal­le pin­nal­le me menem­me. Eli 5 000 met­ris­sä ole­val­le len­to­pin­nal­le sopii vähem­män len­to­ko­nei­ta, kuin 10 000 met­ris­sä ole­val­le lentopinnalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Yläil­ma­ke­hään pääs­te­tyl­lä hii­li­diok­si­dil­la ja vesi­höy­ryl­lä väi­te­tään ole­van suu­rem­pi vai­ku­tus ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen kuin alem­mal­le tasol­la teh­dyil­lä pääs­töil­lä ja lisäk­si väi­te­tään, että nuo ilma­mas­sat eivät sekoi­tu. Sik­si len­to­lii­ken­teen pääs­töt yleen­sä ker­ro­taan kol­mel­la, kun sel­vi­te­tään len­to­lii­ken­teen ilmastovaikutuksia.
      Maa­pal­lon säde on noin 6400 kilo­met­riä. Kym­men­ne kilo­met­riä sii­hen lisää ei pal­jon tuo väl­jyyt­tä lentoliikenteelle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. IPCC:n mukaan len­to­ko­nei­den läm­mit­tä­vä vai­ku­tus on kyl­lä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin CO2-pääs­tö­jen vai­ku­tus, mut­ta ker­roin tulee lähin­nä NOx-pääs­töis­tä. Aikai­sem­min IPCC käyt­ti len­to­ko­nei­den koh­dal­la ker­roin­ta 2,7 ver­rat­tu­na pelk­kiin CO2-pääs­töi­hin. Tämä sisäl­tää mm. NOx:ien liik­keel­le­pa­ne­man O3:n syn­nyn ja len­to­ko­nei­den teke­män pil­vi­va­nan mut­tei yläil­ma­ke­hän pil­vien mah­dol­li­sia muutoksia.

    Kui­ten­kin nyky­ään IPCC:kin on sitä miel­tä, että tätä mekaa­nis­ta ker­roin­ta ei pidä käyt­tää eri­lais­ten aikas­kaa­lo­jen vuok­si. Pil­vi­va­na haih­tuu nopeas­ti, otso­ni sekoit­tuu jos­kus mut­ta CO2 on kovin pitkäikäistä.

    Edel­leen olen­nais­ta on se, että len­to­ko­nei­den pelk­kä CO2-pääs­tö on las­ket­ta­vis­sa ihan CO2-pääs­tö­nä. Mui­den pääs­tö­jen (vesi, NOx, HC) osal­ta pääs­tö­kor­keu­del­la on enem­män mer­ki­tys­tä. Näis­sä on kui­ten­kin syy­tä huo­ma­ta, että vet­tä lukuu­not­ta­mat­ta pääs­tö­jen mää­rä riip­puu olen­nai­ses­ti moot­to­ri­tek­no­lo­gias­ta, joten len­to­ko­ne­tyyp­pi­koh­tai­set erot ovat merkittäviä.

    Lyhyil­lä ja kes­ki­pit­kil­lä mat­koil­la joka tapauk­ses­sa tur­bo­pro­pit ovat ener­gia­te­hok­kaim­pia. Ener­gian­sääs­tö tulee lähin­nä hitaam­mas­ta len­to­no­peu­des­ta, joka myös mah­dol­lis­taa mata­lam­man len­to­kor­keu­den. Mii­nus­puo­le­na tule­vat kyy­din epä­mu­ka­vuus ja pidem­mät lentoajat.

    Mitään ihan terä­vää rajaa tur­bo­prop­pien ja ohi­vir­taus­moot­to­rien välil­lä ei kui­ten­kaan ole. Tilan­ne oli pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten aika eri­lai­nen, nyky­ään myös ohi­vir­taus­moot­to­rien tek­no­lo­gia on var­sin kehit­ty­nyt­tä. Ehkä vähän yllät­täen len­to­ko­nei­den mat­ka­no­peu­det­kin ovat olleet pikem­min las­ke­maan kuin nouse­maan päin.

    Kaik­ki­aan ilmai­lun GHG-tase on aika moni­mut­kai­nen tapaus. Len­to­yh­tiöt tie­tys­ti husee­raa­vat alal­la ja las­ke­vat kai­ken ala­kant­tiin. Tie­teel­li­nen tut­ki­mus taas saa aika monen­lai­sia tulok­sia riip­puen aikas­kaa­las­ta ja huo­mioi­ta­vis­ta seikoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. OS: “Mik­si ympä­ris­tö­vä­ki ei puhu näi­den pro­pel­li­ko­nei­den puo­les­ta suih­ku­ko­nei­ta vastaan?”

    Eipä sil­lä oli­si vai­ku­tus­ta, polt­toai­neen hin­ta rat­kai­see, ja siis on ratkaissut:

    ATR also poin­ted out that when loo­king at the 70-seat seg­ment whe­re today most com­pe­ti­tion takes place, 75% of airc­raft orde­red since 2005 are TPs. Cur­rent­ly 92% of the 70-seat backlog are for TPs, reflec­ting inc­rea­sing mar­ket sha­re. (läh­de)

    Hel­sin­gis­tä Kes­ki-Euroop­paan mat­kus­tel­les­sa ei tule aja­tel­leek­si kuin­ka käyt­tö­kel­poi­nen tur­bo­prop muu­al­la maa­il­mas­sa (lyhyem­mil­lä rei­teil­lä) on. Euroo­pas­sa­kin jo jos­tain Züric­his­ta pää­see Väli­me­ren pik­ku­kau­pun­kei­hin käte­väs­ti, ja omil­la rahoil­la mat­kus­tet­taes­sa Rii­kan kaut­ta kier­tä­mi­nen on hyvin rele­vant­ti vaihtoehto.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Yläil­ma­ke­hään pääs­te­tyl­lä hii­li­diok­si­dil­la ja vesi­höy­ryl­lä väi­te­tään ole­van suu­rem­pi vai­ku­tus ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen kuin alem­mal­le tasol­la teh­dyil­lä pääs­töil­lä ja lisäk­si väi­te­tään, että nuo ilma­mas­sat eivät sekoi­tu. Sik­si len­to­lii­ken­teen pääs­töt yleen­sä ker­ro­taan kol­mel­la, kun sel­vi­te­tään len­to­lii­ken­teen ilmastovaikutuksia.
    Maa­pal­lon säde on noin 6400 kilo­met­riä. Kym­men­ne kilo­met­riä sii­hen lisää ei pal­jon tuo väl­jyyt­tä lentoliikenteelle.

    Ker­roin on pii 3.14159.….

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Täy­si ren­gas on ilmai­lun tur­val­li­suus­mää­räys­ten mie­les­tä kiel­let­ty pai­neas­tia. (Samas­ta syys­tä myös­kään lais­kan ihmi­sen fil­la­rin­pum­pun käyt­tä­miä ilmas­ton­muu­tos­pat­ruu­noi­ta ei saa tilat­tua Günt­he­ril­tä lentorahtina.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Itse kyl­läs­ty­nee­nä muun muas­sa Vih­rei­den ympä­ris­tö- ja talous­po­li­tiik­kaan olen siir­ty­nyt vasem­mal­le. Sama­ten olen len­to­la­kos­sa ympä­ris­tö­syis­tä, näen sen saman­kal­tai­se­na elä­män­ta­pa­va­lin­ta­na kuin kasvissyönnin. 

    Aluk­si aloi­tin 1,5 len­to­la­kol­la, saa­tan siir­tyä koko­naan len­tä­mät­tö­myy­teen taik­ka sit­ten las­ken len­to­ni siten, että ne ja muu oma elä­män­tyy­li­ni on sel­lai­nen, että jokai­nen maa­pal­lon asu­kas pys­tyi­si sen ver­ran hii­li­ja­lan­jäl­keä kerryttämään. 

    Hul­lun­ku­ri­sel­ta tun­tuu myös kes­ki­luo­kan suut­tu­mus sii­tä, jos vaik­ka­pa kysyt­täes­sä ker­too, että en len­nä, sii­hen suh­tau­du­taan samoin kuten aika­naan kasvissyöntiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Anna R:
    Täy­si ren­gas on ilmai­lun tur­val­li­suus­mää­räys­ten mie­les­tä kiel­let­ty pai­neas­tia. (Samas­ta syys­tä myös­kään lais­kan ihmi­sen fil­la­rin­pum­pun käyt­tä­miä ilmas­ton­muu­tos­pat­ruu­noi­ta ei saa tilat­tua Günt­he­ril­tä lentorahtina.)

    Saa­han noi­ta Håka­neil­ta­kin: http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Polkupyorat/Lisavarusteet/Pumput/Polkupyorapumppu-CO2-27527/ ja lisä­pat­ruu­na 82574

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Len­to­lii­ken­ne on tur­val­li­sin mat­kus­tus­muo­to. Se on myös käy­tän­nöl­li­nen ja nopea. Ei tar­vit­se rai­va­ta tilaa rai­teil­le tai teille.

    Len­to­lii­ken­teen vai­ku­tus ilmas­ton­muu­tok­ses­sa ei voi olla kau­hean suu­ri, kun ote­taan huo­mioon miten vähän aikaa Maa­pal­lol­la on ollut lentoliikennettä.

    Ilmas­to on kaoot­ti­nen jär­jes­tel­mä jon­ka syvin­tä ole­mus­ta ei edel­leen­kään tun­ne­ta. Ei tun­ne­ta sitä­kään, miten Aurin­ko vai­kut­taa ilmastoon.

    Minä voin heit­tää tähän, että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen joh­tuu aurin­gon­pil­kuis­ta. Minä voin perus­tel­la sen sil­lä, että aurin­gon­pilk­ku­jen mää­rä läh­ti lät­kä­mai­la­graa­fin kans­sa yhtä aikaa kas­vuun. En tosin voi ker­toa, että mikä se meka­nis­mi oli­si aurin­gon­pilk­ku­jen ja ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen välillä 🙂

    Lii­kaa puhu­taan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja aivan lii­an vähän sii­tä, että saas­tut­ta­mi­nen on tyh­mää, läm­pe­ni ilmas­to tai ei. 

    On siis fik­sua siir­tyä uusiu­tu­viin ener­gia­muo­toi­hin, oli sil­lä mer­ki­tys­tä ilmas­toon tai ei. Joka tapauk­ses­sa fos­sii­li­set polt­toai­neet aiheut­ta­vat pääs­tö­jä, jot­ka ovat tap­pa­via ihmi­sil­le ja samoin myös kai­kil­le samaa ilmaa hen­git­tä­vil­le. Pien­hiuk­kas­pääs­töis­tä pitäi­si pääs­tä eroon jo pel­käs­tään ihmis­ten vuoksi.

    Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa unoh­de­taan myös se, että se on luon­non omaa kier­to­kul­kua. Se ei ole kos­kaan ollut staat­ti­nen, eikä tule ole­maan, ellei nyt ihmi­set suu­res­sa “vii­sau­des­saan” läh­de sitä yrit­tä­mään “luon­non­suo­je­lun” nimis­sä. Ei sitä pidä “tor­jua”.

    Voi olla täy­sin luon­nol­lis­ta että ilmas­to läm­pe­nee, jo pel­käs­tään sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä että eläm­me peri­aat­tees­sa vie­lä­kin “jää­kausiai­kaa”.

    Ongel­ma­na onkin se, että ihmi­set eivät haluai­si sopeu­tua ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen. New Yor­kia ei halu­ta siir­tää pois ran­ni­kol­ta. Tuli­si lii­kaa talou­del­li­sia kus­tan­nuk­sia, joten entä­pä jos lai­tet­tai­siin­kin ilmas­to sopeu­tu­maan ihmiseen?

    Ihmi­set saat­ta­vat näin ollen teh­dä suu­rim­man mah­dol­li­sen vir­heen, kun emme tie­dä tar­peek­si ilmastosta.

    Onhan puhut­tu jo sii­tä­kin että ilmas­toa alet­tai­siin vii­len­tä­mään esi­mer­kik­si kei­no­te­koi­ses­ti vaik­ka­pa tuot­ta­mal­la kei­no­te­koi­sia pilviä.

    Ehkä me kui­ten­kin huk­kaam­me aikaa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tapel­les­sa, kun pitäi­si jo sopeu­tua siihen?

    Entä jos ilmas­to läh­tee­kin viilenemään? 

    Entä jos se vii­le­nee­kin voimakkaasti?

    Me yksin­ker­tai­ses­ti tie­däm­me lii­an vähän ilmas­tos­ta voi­dak­sem­me sanoa mitään var­mak­si ja luon­to edel­leen­kin yllät­tää mei­dät, joka iki­nen päivä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Anna R:
    Täy­si ren­gas on ilmai­lun tur­val­li­suus­mää­räys­ten mie­les­tä kiel­let­ty pai­neas­tia. (Samas­ta syys­tä myös­kään lais­kan ihmi­sen fil­la­rin­pum­pun käyt­tä­miä ilmas­ton­muu­tos­pat­ruu­noi­ta ei saa tilat­tua Günt­he­ril­tä lentorahtina.)

    Gunt­he­rei­den oma len­to­yh­tiö sit­ten eri linjoilla;
    If you want to take a bicycle with you on Luft­han­sa flights, plea­se note the fol­lowing advice: the bicycle does not have to be pac­ka­ged; hand­le­bars and pedals do not need to be tur­ned or dis­mant­led; nor does the air need to be taken out of the tyres. 

    Teo­reet­ti­ses­ti on tiet­ty mah­dol­lis­ta että hoi­ta­vat itse ren­kai­den tyh­jen­tä­mi­set. Toi­saal­ta, eipä ole yksi­kään len­to­yh­tiöä osan­nut sanoa min­kä ilman­pai­neen ren­kai­siin voi­si jät­tää, luu­li­si että pai­ne­ra­ja oli­si spek­sat­tu baa­ril­leen johon­kin säännökseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Air Bal­ticin käyt­tä­mien pot­ku­ri­tur­bii­ni­ko­nei­den rah­ti­ti­lat eivät sijait­se run­gon alla, vaan ovat samas­sa tasos­sa mat­kus­ta­mon kans­sa. Toki ne voi­tai­siin jät­tää pai­neis­ta­mat­ta, mut­ta sil­loin pai­ne­run­gon teke­mi­nen oli­si huo­mat­ta­vas­ti vaikeampaa. 

    Jos jäte­tään huo­mioi­mat­ta (erit­täin kiis­ta­na­lai­set) kor­keal­la len­tä­vien suih­ku­ko­nei­den pääs­tö­ker­toi­met, niin polt­toai­ne­ta­lou­des­sa 500–650 kmh ilma­no­peu­del­la len­tä­vä pot­ku­ri­tur­bii­ni­ko­ne hak­kaa päte­vim­mät­kin ohi­vir­taus­moot­to­ril­la varus­te­tut suih­ku­ko­neet men­nen tul­len polt­toai­neen kulutuksessa. 

    Ilmai­lun pääs­tö­jä oli­si mah­dol­lis­ta las­kea 30–40%, jos siir­ry­täi­siin myös pit­kil­lä mat­koil­la suur­ten tur­bo­prop­pien käyt­töön, tosin len­toa­jat pite­ni­si­vät sil­loin huo­mat­ta­vas­ti (ilma­no­peus voi­si olla jotain 700 kmh luok­kaa), mikä mer­kit­see suu­res­ti kas­va­via työ­voi­ma- ja pää­oma­ku­lu­ja (saman­ko­koi­nen kone ei voi kul­jet­taa vuo­ro­kau­des­sa yhtä pal­jon mat­kus­ta­jia / rah­tia. Lyhyem­mil­lä rei­teil­lä tämä ei ole ongel­ma, ja pie­nim­mät suih­ku­ko­neet (50–70 paik­kai­set regio­nal jetit) ovat­kin suo­rit­ta­mas­sa muo­don­muu­tos­ta len­to­ko­neis­ta kaljatölkeiksi.

    Vie­lä parem­paan polt­toai­ne­ta­lou­teen pääs­tään die­sel­män­tä­moot­to­reil­la, mut­ta nii­den suu­ri pai­no ja (tois­tai­sek­si) var­sin rajal­li­nen teho rajaa nii­den käy­tön lähin­nä ylei­sil­mai­lu­ko­nei­siin. 8–12 paik­kai­nen 2‑mottinen kone (SMA die­sel) tosin oli­si jo mah­dol­lis­ta teh­dä ole­mas­sao­le­val­la tek­no­lo­gial­la, mut­ta nii­den kysyn­tä on var­sin pien­tä joten pot­ku­ri­tur­bii­ni tulee ole­maan val­lit­se­va tek­no­lo­gia vie­lä pitkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Lau­ri Kum­pu­lai­nen krjoit­ti mm. Lii­kaa puhu­taan ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja aivan lii­an vähän sii­tä, että saas­tut­ta­mi­nen on tyh­mää, läm­pe­ni ilmas­to tai ei. 

    Ilmas­ton­muu­tos kuten biosfää­ri yleen­sä­kin on dynaa­mi­nen ja käsi­te luon­non tasa­pai­no tar­koit­taa­kin sitä mitä mei­dän suku­pol­vem­me haluai­si­vat asiat ole­van. Saas­tut­ta­mi­nen minul­le tar­kot­taa ras­kas­me­tal­le­ja ja mui­ta sel­lai­sia yhdis­tei­tä, jot­ka eivät pois­tu jär­ke­väs­sä ajas­sa niis­tä biosfää­rin osis­ta jois­sa ihmi­nen asuu ja aiheut­ta­vat ongel­mia ihmi­sel­le. Minul­le ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fi on se että n. 1 mil­jar­di ihmis­tä kär­sii ail­ra­vit­se­muk­ses­ta ja toi­nen moko­ma muis­ta ongel­mis­ta (luvut ovat viit­teel­li­siä). Sik­si en pidä ympä­ri­tö­jär­jes­töi­den nykyi­ses­tä aika pik­ku asioi­hin kiin­nit­tä­vis­tä pro­jek­teis­ta (olen jopa ilkeyk­sis­sä­ni vetä­nyt ves­san kak­si ker­taa peräjälkeen).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo on Juha Sipi­lä­tä hie­no tempaus.
      Pyö­räi­len pää­asias­sa Suo­mes­sa. Tavoit­tee­ni on 6000 km, jos­ta tämän ulko­maan­mat­kan osuus on alta kolmannes.
      Pyö­rä­ret­kiä en kui­ten­kaan Suo­mes­sa tee koska
      1) Uuden­maan ja Var­si­nais-Suo­men ulko­puo­lel­la Suo­mi on niin har­vaan asut­tu, että pitäi­si olla muka­na telt­ta, makuu­pus­si ja ret­ki­kei­tin. Seu­raa­vaan hotewl­liin voi olla sata kilo­met­riä. Lii­kun maa­ni­te­pyö­räl­lä, johon nii­tä ei saa mukaan.
      2) Suo­men tie­verk­ko ei oikein sovel­lu pyö­räi­mat­kai­luun, kos­ka vain pää­tei­tä voi­si ajaa. Sivu­tiet ovat niin kur­jas­sa kun­nos­sa, ettei niil­le ole maan­tie­pyö­räl­lä asi­aa ja lisäk­si ne var­sin­kin Itä-Suo­mes­sa eivät joh­da min­ne­kään vaan ovat pussiperiä.
      3) Lii­ken­ne­kult­tuu­ri on Suo­mes­sa pyö­räi­li­jän sil­mis­sä alkeel­lis­ta. Useim­mis­sa mais­sa pyö­rää ei saa ohit­taa met­riä lähem­pää, mut­ta Suo­mes­sa täl­lais­ta sää­töä ei ole. Tun­tuu kuin auto­li­joil­la oli­si kil­pai­lu sii­tä, kuka uskal­taa ohit­taa lähim­pää. Se on aidos­ti vaa­ral­lis­ta ja se pakot­taa aja­maan koko ajan jän­nit­ty­nees­ti. Pyö­räi­li­jä ei aina aja suo­raan. Tuu­li voi heit­tää tai voi jou­tua väis­tä­mään jotain kup­pö­paa tai kiveä. Lisäk­si meil­lä pyö­rä­tie­tä pitää käyt­tää, oli se kuin­ka huo­no tahan­sa ja huo­no­ja ne usein ovat.
      4) Lomal­la haluan olla lomal­la. Ulko­mail­la kukaan eik tunne.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Tar­koi­tus ei ollut kri­ti­soi­da. Ulko­maan­mat­kai­lu muil­le kie­lia­lueil­le avar­taa var­mas­ti näke­mys­tä vie­lä koti­maan­mat­kai­lua­kin enemmän.

    Mut­ta mah­dol­li­sen osal­lis­tu­mi­se­si tuo­hon Pyö­rät pyö­ri­mään tapah­tu­maan voi­si kai näh­dä jos­sain mää­rin työ­teh­tä­vä­nä, jol­loin mat­kan­teon muka­vuu­des­ta voi­nee tin­kiä. Ja tapah­tu­mas­sa lie­nee myös huo­leh­dit­tu tur­val­li­suu­des­ta yhteis­työs­sä polii­sin kans­sa, joten auto­ja ei tar­vi pelä­tä niin pal­jon kuin tavallisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.