Ode radiossa pe 27.2. klo 10.05 YLE Radio 1

YLE Radio 1, Leiko­la ja Lähde per­jan­taina 27.2.2015 klo 10.05

Onko poliitikon ammatissa mitään järkeä? 

“Markus Leiko­la ja Jus­si Lähde etsivät poli­itikon ammatin syv­in­tä ole­mus­ta. Mil­laiseen ammat­ti­in uudet kansane­dus­ta­jat oikein astu­vat? Antaako media oikean kuvan poli­itikon työstä? Ja onko poli­ti­ik­ka rikki?Vieraina ovat toimit­ta­ja Ret­ta Räty ja kansane­dus­ta­ja Osmo Soininvaara.”

***

Ohjel­ma on kuun­neltavis­sa Ylen Areenas­sa.

3 vastausta artikkeliin “Ode radiossa pe 27.2. klo 10.05 YLE Radio 1”

  1. En kyl­lä yhtään ymmär­rä, kun moitit peru­soikeuk­sien ras­saa­van päätök­sen­tekoa. Voisitko valaista mitä oikein tarkoitat?

    Sinähän olet jo alka­nut ymmärtää gryn­dere­itä (hait­taval­i­tuk­set) ja vero­mak­sajille sub­ven­toitua ydin­voimaa (puupää­te­ol­lisu­u­den etu).

    Oletko siis sitä mieltä, että peru­soikeuk­sien pitäisi jous­taa, kun tehdään “järke­viä” päätöksiä?

  2. Poli­itikon ammat­ti tunen­tusti on hyvin kiitol­lista. Saa olla iloinen jokaises­ta kiitok­sen sanasta.

  3. Tuo ohjel­man kom­ment­ti perus­tus­lain muut­tamisen vaikeud­es­ta oli hiukan kum­malli­nen, perus­tus­lain­han kuu­luukin oikeusval­tion yht­enä tukivoimana olla taval­lista lakia vaikeampi muut­taa, ja toisaal­ta kan­sain­välisessä ver­tailus­sa Suomen perus­tus­la­ki on ehdot­tomasti sieltä helpoim­mas­ta päästä muut­taa, kun 5/6 enem­mistöl­lä kiireel­lisek­si julis­ta­mal­la perus­tus­lain muu­tos voidaan ajaa läpi heti. 

    Tois­es­ta ääripäästä vaik­ka USA, jos­sa vaa­di­taan 2/3 osaval­tioista rat­i­fioin­tia, tai Tan­s­ka, jos­sa vaa­di­taan kansanäänestys­tä, jos­sa muu­tok­sen takana pitää olla enem­mistö ja vähin­tään 40 % äänioikeute­tu­ista (samalle äänestysker­ralle pitää käytän­nössä bund­la­ta joku kru­u­nun­per­imysjärjestyk­sen muu­tos tai vas­taa­va täky saa­maan kansa uurnille).

    Suo­ma­lainen erikoisu­us eli mah­dol­lisu­us poikkeuslakei­hin eli taval­lis­ten lakien säätämi­nen perus­tus­lain säätämisjärjestyk­sessä toi van­han hal­li­tus­muodon aikaan Suomeen ylivoimaisen perus­tus­lain muut­tamisen epävi­ral­lisen maail­ma­nen­nä­tyk­sen. Uuden perus­tus­lain kanssa tästä käytän­nöstä halut­ti­in päästä eroon, mut­ta nyt tun­nu­taan sit­ten ole­van toises­sa ääripäässä.

    Yht­enä seli­tyk­senä tälle on toinen suo­ma­lainen erikoisu­us, eli lain­säädän­nön perus­tus­lain­mukaisu­u­den valvon­nan toimit­ta­mi­nen käytän­nössä ain­oas­taan ennakko­valvon­tana eduskun­nan perus­tus­laki­valiokun­nan toimes­ta. (Nykyi­nen perus­tus­la­ki sen­tään antaa tuomiois­tu­imille mah­dol­lisu­u­den myös jälkikon­trol­li­in lain ollessa ”ilmeisessä ris­tiri­idas­sa” perus­tus­lain kanssa, mut­ta edes tämän mah­dol­lisu­u­den sovelt­a­mi­nen on tain­nut olla esil­lä vain ker­ran tai pari, ja ainakaan yhtään lakia ei sen vuok­si ole jätet­ty sovelta­mat­ta. Tietysti in Fin­land we also have this thing called peru­soikeusmyön­teinen laintulkinta.)

    Ennakko­valvon­nas­ta taas seu­raa perus­tus­lakikon­trol­lin pysymi­nen aika abstrak­til­la tasol­la ja samal­la tun­tu­vat pain­ot­tuvan enem­män muodol­lis-val­taoikeudel­liset pykälät ns. sub­stanssi­in menevien peru­soikeuk­sien kus­tan­nuk­sel­la. Esimerkik­si sote-uud­is­tuk­sen tapauk­ses­sa tärkein keskustelu, myös peru­soikeudelli­nen sel­l­ainen, pitäisi käy­dä perus­tus­lain 19 § (oikeus sosi­aal­i­tur­vaan) toteu­tu­mis­es­ta, mut­ta käy­däänkö sel­l­aista missään?

    Itse en oikein näe mitään muu­ta ratkaisukeinoa kuin perus­tus­lail­lisu­u­den valvon­nan siirtämistä perus­tus­laki­valiokun­nan lisäk­si enem­män myös tuomiois­tu­in­ten tehtäväk­si, joko ole­mas­saole­vien tai sit­ten eril­lisen perustuslakituomioistuimen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.