Ode radiossa pe 27.2. klo 10.05 YLE Radio 1

YLE Radio 1, Lei­ko­la ja Läh­de per­jan­tai­na 27.2.2015 klo 10.05

Onko poliitikon ammatissa mitään järkeä? 

“Mar­kus Lei­ko­la ja Jus­si Läh­de etsi­vät polii­ti­kon amma­tin syvin­tä ole­mus­ta. Mil­lai­seen ammat­tiin uudet kan­san­edus­ta­jat oikein astu­vat? Antaa­ko media oikean kuvan polii­ti­kon työs­tä? Ja onko poli­tiik­ka rikki?Vieraina ovat toi­mit­ta­ja Ret­ta Räty ja kan­san­edus­ta­ja Osmo Soininvaara.”

***

Ohjel­ma on kuun­nel­ta­vis­sa Ylen Aree­nas­sa.

3 vastausta artikkeliin “Ode radiossa pe 27.2. klo 10.05 YLE Radio 1”

  1. En kyl­lä yhtään ymmär­rä, kun moi­tit perus­oi­keuk­sien ras­saa­van pää­tök­sen­te­koa. Voi­sit­ko valais­ta mitä oikein tarkoitat?

    Sinä­hän olet jo alka­nut ymmär­tää gryn­de­rei­tä (hait­ta­va­li­tuk­set) ja vero­mak­sa­jil­le sub­ven­toi­tua ydin­voi­maa (puu­pää­teol­li­suu­den etu).

    Olet­ko siis sitä miel­tä, että perus­oi­keuk­sien pitäi­si jous­taa, kun teh­dään “jär­ke­viä” päätöksiä?

  2. Polii­ti­kon ammat­ti tunen­tus­ti on hyvin kii­tol­lis­ta. Saa olla iloi­nen jokai­ses­ta kii­tok­sen sanasta.

  3. Tuo ohjel­man kom­ment­ti perus­tus­lain muut­ta­mi­sen vai­keu­des­ta oli hiu­kan kum­mal­li­nen, perus­tus­lain­han kuu­luu­kin oikeus­val­tion yhte­nä tuki­voi­ma­na olla taval­lis­ta lakia vai­keam­pi muut­taa, ja toi­saal­ta kan­sain­vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa Suo­men perus­tus­la­ki on ehdot­to­mas­ti siel­tä hel­poim­mas­ta pääs­tä muut­taa, kun 5/6 enem­mis­töl­lä kii­reel­li­sek­si julis­ta­mal­la perus­tus­lain muu­tos voi­daan ajaa läpi heti. 

    Toi­ses­ta ääri­pääs­tä vaik­ka USA, jos­sa vaa­di­taan 2/3 osa­val­tiois­ta rati­fioin­tia, tai Tans­ka, jos­sa vaa­di­taan kan­sa­nää­nes­tys­tä, jos­sa muu­tok­sen taka­na pitää olla enem­mis­tö ja vähin­tään 40 % äänioi­keu­te­tuis­ta (samal­le äänes­tys­ker­ral­le pitää käy­tän­nös­sä bund­la­ta joku kruu­nun­pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen muu­tos tai vas­taa­va täky saa­maan kan­sa uurnille).

    Suo­ma­lai­nen eri­koi­suus eli mah­dol­li­suus poik­keus­la­kei­hin eli taval­lis­ten lakien sää­tä­mi­nen perus­tus­lain sää­tä­mis­jär­jes­tyk­ses­sä toi van­han hal­li­tus­muo­don aikaan Suo­meen yli­voi­mai­sen perus­tus­lain muut­ta­mi­sen epä­vi­ral­li­sen maa­il­ma­nen­nä­tyk­sen. Uuden perus­tus­lain kans­sa täs­tä käy­tän­nös­tä halut­tiin pääs­tä eroon, mut­ta nyt tun­nu­taan sit­ten ole­van toi­ses­sa ääripäässä.

    Yhte­nä seli­tyk­se­nä täl­le on toi­nen suo­ma­lai­nen eri­koi­suus, eli lain­sää­dän­nön perus­tus­lain­mu­kai­suu­den val­von­nan toi­mit­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä ainoas­taan ennak­ko­val­von­ta­na edus­kun­nan perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan toi­mes­ta. (Nykyi­nen perus­tus­la­ki sen­tään antaa tuo­miois­tui­mil­le mah­dol­li­suu­den myös jäl­ki­kont­rol­liin lain olles­sa ”ilmei­ses­sä ris­ti­rii­das­sa” perus­tus­lain kans­sa, mut­ta edes tämän mah­dol­li­suu­den sovel­ta­mi­nen on tain­nut olla esil­lä vain ker­ran tai pari, ja aina­kaan yhtään lakia ei sen vuok­si ole jätet­ty sovel­ta­mat­ta. Tie­tys­ti in Fin­land we also have this thing cal­led perus­oi­keus­myön­tei­nen laintulkinta.)

    Ennak­ko­val­von­nas­ta taas seu­raa perus­tus­la­ki­kont­rol­lin pysy­mi­nen aika abstrak­til­la tasol­la ja samal­la tun­tu­vat pai­not­tu­van enem­män muo­dol­lis-val­ta­oi­keu­del­li­set pykä­lät ns. subs­tans­siin mene­vien perus­oi­keuk­sien kus­tan­nuk­sel­la. Esi­mer­kik­si sote-uudis­tuk­sen tapauk­ses­sa tär­kein kes­kus­te­lu, myös perus­oi­keu­del­li­nen sel­lai­nen, pitäi­si käy­dä perus­tus­lain 19 § (oikeus sosi­aa­li­tur­vaan) toteu­tu­mi­ses­ta, mut­ta käy­dään­kö sel­lais­ta missään?

    Itse en oikein näe mitään muu­ta rat­kai­su­kei­noa kuin perus­tus­lail­li­suu­den val­von­nan siir­tä­mis­tä perus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan lisäk­si enem­män myös tuo­miois­tuin­ten teh­tä­väk­si, joko ole­mas­sao­le­vien tai sit­ten eril­li­sen perustuslakituomioistuimen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.