Kategoria: _

Pisa-tutkimus ja vuoden 2012 otanta

Lueske­lin Suomen Pisa-tulok­sia vuosil­ta 2012 ja 2015 selvit­tääk­seni, miten niis­sä näkyy Itä-Suomen poikien väitet­ty syr­jäy­tymi­nen. Niistä joskus myöhem­min. Tör­mäsin nimit­täin muu­tok­seen, jota en voin­ut uskoa todeksi.

Vuon­na 2012 selvästi osaav­im­mat oppi­laat löy­tyivät Pohjois-Suomes­ta. Eri­tyis­es­ti Pohjois-Suomen tytöt lois­ti­vat kaikkia mui­ta parem­mal­la osaamisel­laan joka alalla.

Vuon­na 2015 ylivoimases­ti parhaat oppi­laat (keskimäärin) löy­tyivätkin pääkaupunkiseudul­ta. Jäin ihmettelemään, mitä pääkaupunkiseudul­la on tehty niin paljon parem­min, että tulok­set ovat paran­tuneet aivan olen­nais­es­ti kolmes­sa vudessa. Koulu­jen posi­ti­ivi­nen diskrim­i­noin­ti, jota VATT:n tutkimuk­ses­sa ylis­tet­ti­in tulokselliseksi?

Sit­ten muistin. Parem­min on tehty Pisa-tutkimuk­sen otan­ta. Olin­han itse kir­joit­tanut vuo­den 2012 otan­ta­virheestä blogillani.

Vuon­na 2012 oli halut­tu tutkia eri­tyis­es­ti maa­han­muut­ta­jien osaamista. Sik­si näyt­teeseen oli otet­tu kaik­ki koulut, jois­sa oli vähin­tään viisi maa­han­muut­ta­jaa. Lop­ut koulut oli valit­tu sat­un­naisotan­nal­la. Otos oli ”kor­jat­tu” pain­ot­ta­mal­la maa­han­muut­ta­jat oikean kokoisek­si ryh­mäk­si kuvitellen, että tämä olisi hyvä näin. Kun annetaan maa­han­muut­ta­jalähiöi­den kouluille yliedus­tus, saadaan vääristynyt näyte myös syn­type­r­äi­sistä suo­ma­lai­sista. Olisi pitänyt pain­ot­ta­mal­la vähen­tää myös maa­han­muut­ta­jak­oulu­jen yliedus­tus­ta syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten kesku­udessa. Nyt kun otos on tehty oikein, osaami­nen pääkaupunkiseudul­la on paran­tunut aivan olennaisesti.

Tutkimuk­ses­sa ker­ro­taan helpot­tuneena, että koul­u­lais­ten matem­ati­ikan osaamisen heiken­tymi­nen on tait­tunut. Onko­han? Jos nuo vuo­den 2012 tiedot oikaistaan, saamme ehkä aivan eri­laisen trendin, kos­ka nyt ver­taamme vuo­den 2015 tulok­sia liian huonoon tulok­seen vuodelta 2012.

Mut­ta sit­ten toinen kum­mallisu­us. Mik­si vuo­den Pisa-tutkimuk­ses­sa lois­ta­neet pohjois-suo­ma­laiset ovat nyt muut­tuneet ihan taviksik­si? Min­un on vaikea uskoa näin suureen muu­tok­seen kolmes­sa vuodessa. Olisiko vuo­den 2012 otan­ta­virhe vaikut­tanut Pohjois-Suomes­sa toisin päin tuo­ma­l­la näyt­teeseen liikaa oululaisia?

Vuo­den 2012 tulok­set pitäisi ajaa uud­estaan kor­jaa­mal­la maa­han­muut­ta­jak­oulu­jen yliedus­tus. Ei ole vaikeata.

Korkeakoulut painottavat valinnoissa pitkää matematiikkaa, koska se on hyvä lahjakkuustesti

Helsin­gin Sanomis­sa matem­ati­ikan opet­ta­ja valit­ti, että kun korkeak­oului­hin ale­taan ottaa oppi­lai­ta lähin­nä yliop­pi­las­todis­tuk­sen perus­teel­la ja kun siinä pitkän matem­ati­ikan arvosanoista saa paljon pis­teitä, liian moni val­it­see pitkän matematiikan.

Tästä on kak­si ilmeistä haittaa.

  • Pitkän matem­ati­ikan lin­joille tulee ihmisiä, joil­la ei ole riit­tävää matemaat­tista lahjakkuutta/motivaatiota oppia vaikeam­paa matem­ati­ikkaa. Opet­ta­jan aika menee näi­den hyysäämiseen, eikä kukaan opi sen jäl­keen matem­ati­ikkaa kunnolla.
  • Lukion yleis­sivistävyys heikke­nee, kun muille reaa­likurs­seille ei riitä opiske­li­joi­ta ja tunteja.

Minus­takin tässä on ongel­ma. Kan­nat­taa ensin analysoi­da, mik­si pitkän matem­ati­ikan arvosanaa pain­ote­taan valin­nois­sa, vaik­ka juristi esimerkik­si ei tarvitse dif­fer­en­ti­aaliy­htälöi­den ratkaisemista missään.

Lau­datur pitkässä matem­ati­ikas­sa ennus­taa hyvää men­estys­tä opin­nois­sa, vaik­ka matem­ati­ikan taito­ja ei oikeas­t­aan tarvit­taisikaan. Se, että on oppin­ut ratkaise­maan dif­fer­en­ti­aaliy­htälöitä, osoit­taa sekä kykyä abstrak­ti­in ajat­telu­un että itsekuria. Vaik­ka matemaat­tisia taito­ja ei tarvit­taisikaan, matemaat­ti­nen lah­jakku­us on hyvä ennus­ta­ja. Kun korkeak­oulu pain­ot­taa valin­nois­sa pitkää matem­ati­ikkaa, se saa parem­pia opiske­li­joi­ta kuin jos ei painottaisi.

Jos lau­datur pitkässä matem­ati­ikas­sa onkin itse asi­as­sa vain lah­jakku­ustesti, voisiko sen kor­va­ta oikeal­la lah­jakku­ustestil­lä? Palikkat­este­jä pide­tään epäoikeu­den­mukaisi­na, kos­ka toiset men­estyvät ja toiset eivät, eikä men­estymistä voi paika­ta ahkeru­udel­la. Mut­ta ver­rat­tuna lah­jakku­ustestin naamioimiseen pitkän matem­ati­ikan yliop­pi­lasko­keek­si, tämä on aika har­mi­ton vai­h­toe­hto. Ei tarvit­sisi opiskel­la kolmea vuot­ta asioi­ta, joi­ta ei tule tarvit­se­maan eikä tarvit­sisi yksi­u­lot­teis­taa lukion opin­to­ja vähem­män yleissivistäviksi.

Vaik­ka shak­in­pelu­u­taito var­maankin olisi myös hyvä lah­jakku­ustesti, kenellekään ei juo­lah­taisi mie­lenkään vali­ta oppi­lai­ta shakki­taito­jen perus­teel­la niin, että kaik­ki pakotet­taisi­in keskit­tymään lukios­sa shakin pelaamiseen.

Sinän­sä ”turhan” matem­ati­ikan opiskelu paran­taa kykyä abstrak­ti­in ajat­telu­un, eikä se sik­si ole turhaa, vaik­ka opetel­tua asi­aa ei tarvit­sisikaan.  Mut­ta se voisi olla käytän­nöl­lisem­pää. Jos saisin päät­tää lukion matem­ati­ikas­sa opiskeltavista asioi­ta, pain­ot­taisin toden­näköisyys­lasken­taa ja tilas­tol­lista päät­te­lyä. Niiden ymmärtämis­es­tä on hyö­tyä kaikille.

 

Kuolema ja tilastollinen kuolema

HS ker­too tänään, kuin­ka liiken­nekuolemien määrä Helsingis­sä on rom­ah­tanut, kun Helsin­ki on muut­tanut keskus­tan katu­ja käve­lykaduik­si ja alen­tanut nopeusra­joituk­sia.  Liiken­netur­val­lisu­u­den paran­t­a­mi­nen on perus­tunut toisin sanoen autoil­i­joiden oikeuk­sien rajoittamiseen.

Todet­takoon, että jutus­sa on grafi­ik­ka liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuolleista, mut­ta se kos­kee vain 2000-lukua, vaik­ka suuri pudo­tus tapah­tui ennen tätä.

Twi­it­tasin uutis­es­ta ja ker­roin, että kaikkia näitä toimia yhdis­tää se, että kokoomus on niitä vastustanut.

Mon­en mielestä kokoomus on ollut oike­as­sa. Liiken­nekuolemat ovat hin­ta, joka kan­nat­taa mak­saa autoilun vapaudesta.

Se pani miet­timään, mik­si tilas­tolli­nen kuole­ma on niin vähäpätöi­nen asia kasvol­liseen kuole­maan verrattuna.

Kuvitelka­amme, että meil­lä oli­si­vat nämä autoil­i­joiden oikeudet ja niiden hin­tana uhrat­taisi­in jumalille rit­u­aali­teuras­tuk­se­na joka toinen lauan­tai-ilta tele­vi­siouutis­ten jäl­keen yksi arval­la valit­tu kansalaisen lot­toar­von­nan sijas­ta. Arvon­ta tehtäisi­in maanan­taina ja lehdis­tö pää­sisi haas­tat­tele­maan seu­raavaa mes­tat­tavaa ja tämän läheisiä etukä­teen. Tätä tuskin jatket­taisi­in kauan, vaan todet­taisi­in, etteivät autoil­i­joiden vapaudet ole näin arvokkai­ta. Edes kokoomus ei olisi toista mieltä.

Mitä eroa siinä on ver­rat­tuna siihen, että joka toinen viikko yksi helsinkiläi­nen kuolee, kos­ka autoilun vapaus on niin tärkeä?

Kallis asuminen on kaupungin menestyksen vääjäämätön seuraus

Vietin tämän päivän Dipolis­sa kuun­tele­mas­sa luen­to­ja kestävästä kaupungis­tu­mis­es­ta. Kuul­tu sai min­ut vaku­ut­tuneek­si, että on eet­ti­nen velvol­lisuuteni kir­joit­taa, mitä ajat­te­len asumisen koho­vas­ta hin­nas­ta, vaik­ka tästä asi­as­ta oikeas­t­aan kan­nat­taa pitää suun­sa kiin­ni, ellei halua lausua suosit­tu­ja epätotuuksia.

Asumisen korkea hin­ta on väistämätön, kos­ka se tas­apain­ot­taa kaupunkien kasvun asun­tokan­nan mukaiseksi.

Meneil­lään on kaikkial­la maail­mas­sa nopea muut­to suuri­in ja men­estyvi­in kaupunkei­hin. Tämä väestön pakkau­tu­mi­nen niihin olisi vielä paljon nopeam­paa, jos talois­sa olisi pyörät. Kun ei ole, muut­to karah­taa kiin­ni asun­top­u­laan ja asun­top­u­la tarkoit­taa, että asun­noista tulee men­estyvis­sä kaupungeis­sa kalli­ita. Kir­jas­saan Tri­umf of the city Edward Glaeser sanoo, että asumisen hin­ta halu­tuis­sa kaupungeis­sa nousee niin suurek­si, että samas­ta työstä tulot asumiskus­tan­nuk­sil­la vähen­net­tynä ovat pienem­mät kuin vähem­män suo­sio­tuis­sa kaupungeis­sa. Jos näin ei olisi, vähem­män suosi­tu­il­ta alueil­ta pyrit­täisi­in muut­ta­maan suosi­tu­ille alueille. Asumisen hin­ta tas­apain­ot­taa muut­toli­ik­keen sen kokoisek­si että se mah­tuu tar­jol­la ole­vaan asun­tokan­taan. Jos asumisen hin­taa alen­netaan, mut­ta­jia tulee lisää ja hin­ta nousee uudestaan.

Tämän seu­rauk­se­na asumisen hin­ta on nous­sut men­estyvis­sä kaupungeis­sa huo­mat­tavasti tulo­ja nopeam­min. Helsingis­sä, Turus­sa ja Tam­pereel­la nousu on ollut kuudessa vuodessa liki 20 % suh­teessa tuloi­hin. Tämä on kuitenkin pien­tä oikeisi­in suurkaupunkei­hin ver­rat­tuna. Niis­sä asumisen hin­ta on jopa kaksinkertaistunut.

On paljon esimerkke­jä kaupungeista, jot­ka ovat ratkaisseet asumisen esimerkil­lis­es­ti. Asun­not ovat edullisia ja niitä riit­tää kaikille. Niitä on Suomes­sakin kymmenittäin.Näitä kaupunke­ja yhdis­tää laske­va asukasluku.

Osaamis­in­ten­si­ivis­ten alo­jen keskit­tymi­nen on väistämätöntä

Luovien korkean osaamisen työ­paikko­jen keskit­tymi­nen on ilmiö, jolle ei mitään voi. Se on eden­nyt myös erit­täin pitkälle. Itse olen seu­ran­nut indikaat­to­ri­na 25–34 vuo­ti­aiden aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­tanei­den sijoit­tumista maas­sa. Heistä puo­let asuu Helsin­gin seudul­la ja 75 % viiden tärkeim­män yliopis­toseu­tukun­nan alueel­la. Lop­ut 67 seu­tukun­taa jaka­vat keskenään 25 %.

Mei­dän ongel­mamme on se, että paljon koulute­tu­ista nuoris­tamme suun­taa oikeisi­in suurkaupunkei­hin pitkin maail­maa, joten edes kepu­lais­ten ei kan­na­ta haaveil­la yliopis­tokaupunkien kasvun suitsimisesta.

Estetään asumisen hin­nan­nousu säännöstelyllä?

Jos muut­topainet­ta ei tas­apain­ote­ta asumisen hin­nal­la, se tas­apain­ote­taan jonoil­la. Ams­ter­damis­sa sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon on 15 vuo­den jono. Tukhol­mas­sa se on samaa luokkaa. Jos kaik­ki asum­i­nen olisi hin­tasään­nöstel­tyä eikä mitään pimeitä markki­noi­ta olisi, kaupun­ki taan­tu­isi. Ei tulisi mitään siitä, että uuden työn­tek­i­jän rekry­toimi­nen kestää yli kymme­nen vuot­ta. Jos se työvoima, jota kaupungis­sa eri­tyis­es­ti tarvi­taan, ei pysty ohit­ta­maan jonos­sa, on se sama kuin jos kaupun­gin kasvu kiellettäisiin.

Lisäk­si, jos asum­i­nen ei saisi mak­saa enem­pää, olisi myös vaikeaa löytää rahaa asun­tokan­nan kas­vat­tamiseen. Tähän kysymyk­seen palaan lopussa.

Niis­säkin kaupungeis­sa, jot­ka ovat panos­ta­neet sosi­aaliseen asun­to­tuotan­toon, on sen rin­nal­la vapaiden markki­noiden asun­tokan­ta. On pakko olla.

Sosi­aa­li­nen ja markki­nae­htoinen rinnan?

Euroop­palai­sis­sa teol­lisu­uskaupungeis­sa on per­in­teis­es­ti ollut halpo­ja vuokra-asun­to­ja teol­lisu­ustyöläisille omis­sa kaupungi­nosis­saan. Ne ovat olleet yhteiskun­nan tuki teol­lisu­udelle. Por­var­it ovat asuneet muualla.

On hyvin suosit­tua ajatel­la, että helpotamme asum­isti­lan­net­ta edes joidenkin kohdal­la rak­en­ta­mal­la kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Aja­tus on houkut­tel­e­va, mut­ta ei eri­tyisen tasa-arvoinen, kos­ka se saa samas­sa ase­mas­sa ole­vat henkilöt keskenään täysin eri­ar­voiseen ase­maan. Toinen saa hal­van asun­non ja toinen joutuu raadol­lisille markki­noille. Tästä poli­ti­ikas­ta kär­sivät eri­tyis­es­ti ne pieni­palkkaiset, jot­ka eivät onnis­tu ARA-asun­toa saa­maan, kos­ka hei­dän asumisku­lun­sa vas­taavasti kasvavat.

ARA-poli­tik­ka koki vaka­van kolauk­sen, kun ay-liik­keen omis­ta­ma VVO ja lähin­nä eläkey­htiöi­den omis­ta­ma Sato pani­vat sosi­aalisen asun­tokan­tansa lihoiksi.

Viime aikoina kas­va­va ARA-kan­ta on Helsingis­sä men­nyt enem­män kuin kokon­aan ulko­maalais­peräiselle väestölle, sil­lä syn­type­r­äi­sistä suo­ma­lai­sista näis­sä asun­nois­sa asuu aiem­paa harvem­pi. (Tämä tieto on peräisin kyseisessä sem­i­naaris­sa esi­in­tyneen Timo Kauppisen/THL kalvoista.) Tämän poli­ti­ikan seu­rauk­se­na ulko­maalaisväestö eris­tetään omi­in taloi­hin­sa ja omi­in kaupunginosiinsa.

Pien­i­t­u­loisia pitää raadol­lisil­la asun­tomarkki­noil­la avus­taa, mut­ta asum­is­tu­ki sopii tähän paljon parem­min kuin sama tuki seinien kaut­ta annet­tuna. Se kohdis­tuu huo­mat­tavasti parem­min tarpeen mukaan, se kohtelee kaikkia samas­sa ase­mas­sa asu­via samal­la taval­la ja kun­nioit­taa itse kunkin halua hakeu­tua asumaan sinne minne halu­aa. Ja sok­e­ri­na poh­jal­la. ARA-poli­ti­ik­ka edis­tää seg­re­gaa­tio­ta voimakkaam­min kuin yksi­tyiset vuokra­markki­nat yhdis­tet­tynä asum­is­tu­keen. Eikä tämä koske vain ulkomaalaisväestöä.

Asumisen korkean hin­nat tuot­ta­mat tulot on ohjat­ta­va asun­to­tuotan­non nopeuttamiseen.

Nyt suu­tu­tan sit­ten loputkin.

Emme voi mitään sille, että men­estyvis­sä kaupungeis­sa asum­i­nen on kallista. Yhden meno on kuitenkin toisen tulo. Kallis asum­i­nen syn­nyt­tää suuren tulovir­ran jon­nekin. Asumisen korkean hin­nat aiheut­tamia tulo­ja ei saa päästää vääri­in taskui­hin. Sen ei pidä men­nä Kojamolle eikä Satolle, ei raken­nus­li­ikkeille eikä ansiot­tom­i­na voit­toina min­un­laisille, jot­ka ovat onnis­tuneet osta­maan asun­non oikea-aikaises­ti. Eikä myöskään asuntosijoittajille

Asun­to­tuotan­non pul­lonkaula on toisaal­ta rak­en­tamiska­p­a­siteetin puute ja toisaal­ta pula sopivista ton­teista. Asun­to­tuotan­non pul­lonkaulo­ja pitää avar­taa. En puu­tu tässä siihen, kos­ka se ei kuu­lu osaamisalueisiini.

Toinen ongel­ma on puute kaavoite­tu­ista ja raken­nuskelpoi­sista ton­teista.  Se ei johdu siitä, että kaupungeil­la ei olisi varaa ostaa mustet­ta kaavoit­ta­jan kynään vaan siitä, ettei niil­lä ole varaa kaupun­gin kasvun tuot­tami­in investoin­tei­hin. Vuosi­na 2005–2015 asukaslu­vun kasvu tuot­ti Helsin­gin kaupungille inve­ston­ti­tarpei­ta noin 30 000 euroa uut­ta asukas­ta kohden. Kun yksi uusi asukas vei keskimäärin 40 k‑m2, tarkoit­taa tämä, että kaupun­gin pitäisi saa­da raken­nus­maas­ta 750 €/k‑m2, jot­ta kasvu rahoit­taisi itsen­sä. Mitä ilmeisem­min tuo 30 000 euroa/ asukas on sit­tem­min kas­vanut, kos­ka edullis­es­ti raken­net­ta­va tont­ti­maa on loppunut.

Kaupun­gin ei pitäisi antaa tont­ti­maas­ta mitään alen­nuk­sia, kos­ka ne eivät siir­ry asukkaille vaan jäävät raken­nus­li­ikkei­den kas­saan. Raken­nusle­hden mukaan raken­nus­li­ik­keet ovat tehneet kovaa katet­ta – yli 1000 €/k‑m2 eri puo­lil­la Helsinkiä. Tämä tarkoit­taa, että kaupun­ki (ja VR) on antanut tont­te­ja aivan liian halvalla.

On san­ot­tu, että jos ton­tit ovat liian kalli­ita, rak­en­t­a­mi­nen tyre­htyy. Sik­si ne pitääkin huu­tokau­pa­ta. Huu­tokaup­pahin­ta on hin­ta, jol­la tont­ti menee kaupaksi.

Täysi hin­ta pitäisi saa­da siis kaikesta. Sik­si lopet­taisin älyt­tömät Hitas-arpa­jaiset enkä rak­en­taisi myöskään sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, vaan tuk­isin pien­i­t­u­loisia asumistuella.

Kos­ka en halua rahan val­u­van myöskään Kojamolle enkä muille pörssiy­htiöille, panisin pystyy kaupun­gin oman vapaara­hoit­teisen asun­to­tuotan­non, jon­ka vuokrata­so olisi lähel­lä markki­navuokraa. Näin syn­nytet­täisi­in pitkäaikaisia vuokra-asun­to­ja ja tur­val­lisia asun­to­ja. Köy­hiä, työt­tömiä ja maa­han­muut­ta­jia ei tarvit­sisi asut­taa eril­lisi­in taloi­hin, vaan näis­sä kaupun­gin vapaa rahan vuokra-asun­nois­sa voisi asua ketä vain.

Kun nyt olen astunut kaikille muille varpaille, astun vielä omil­leni. Ostin vai­moni kanssa asun­non Kata­janokalta vuon­na 1997 ja myimme sen viime vuon­na kolminker­taisel­la hin­nal­la. Hin­nan nousus­ta ei ollut min­ulle mitään hyö­tyä, kos­ka uuden asun­non hin­ta oli nous­sut yhtä paljon.

( Juhana Var­tia­nen, ei tästä ei voi per­iä myyn­tivoiton veroa, kos­ka sil­loin asu­isin yhä Kata­janokalla. Vero pitää per­iä sit­ten, kun myyn­ti­hin­taa ei käytetä uuden ostamiseen. Mut­ta sil­loin se myös pitäisi per­iä. Nythän sen saa viedä verot­ta mukanaan Floridaan.)

Mut­ta me, jot­ka ymmär­simme ostaa asun­non ajois­sa, emme joudu mak­samaan asumisen kallis­tu­mis­es­ta. Ymmär­rän nuorem­pi­en ikälu­okkien katkeru­u­den. Pitäisi per­iä huo­mat­tavasti korkeam­paa kiin­teistöveroa, ei raken­nuk­ses­ta vaan ton­tista. Sil­loin tämä menisi sosi­aalis­es­ti oikeudenmukaisemmin.

Kaupungille täl­lainen asun­topoli­ti­ik­ka tuot­taisi huo­mat­ta­vat tulot, jot­ka pitäisi käyt­tää asun­to­tuotan­non huo­mat­tavaan nopeut­tamiseen. Asun­to­tuotan­non huo­mat­ta­va nopeut­ta­mi­nen on ain­oa toimi­va tie.

6 Asum­istuen sijas­ta korkeampia palkkoja

Ilman sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja asum­is­tukea pääkaupunkiseudul­la ei voisi elää kau­pan kas­san tuloil­la. Ei siinä kuitenkaan niin kävisi, ettei alueel­la olisi kaup­po­ja. Kau­pan myyjille pitäisi mak­saa korkeam­paa palkkaa. Jos näin tehtäisi­in, alim­mat palkat nousi­si­vat Helsingis­sä huo­mat­tavasti ja paljon työ­paikko­ja ja tuotan­toa siir­ty­isi muut­to­tap­pioalueille, mikä voisi tehdä hyvää alueel­liselle tas­apain­olle. Täl­lainen muu­tos olisi kuitenkin hyvin mon­isyi­nen enkä sik­si ehdo­ta kuin tämän tutkimista. Tämä olisi kuitenkin keino tasoit­taa asumisen hin­nan­nousua tuke­mal­la muun Suomen kehitystä.

Työt­tömiä ei kuitenkaan pidä karkot­taa muut­to­tap­piokun­ti­in, kos­ka sieltä he nyt ainakaan eivät työtä löytäisi.

 

= = =

Ai niin. Kos­ka keskusta­laiset tietysti taas mar­mat­ta­vat, että asum­is­tu­ki on tulon­si­ir­to Helsingille, niin sovi­taan, että asum­is­tuki­menot, siis ne kaik­ki, siir­retään kun­nan menoik­si. Sil­loinn kun­ta saisi myös joidenkin rajoi­tusten puittgeis­sa päät­tää asum­istuen säännöistä.

=  = =

Sit­ten on vielä kysymys seg­re­gaa­tion tor­jun­nas­ta ja asunaluei­den hin­to­jen eriy­tymis­es­tä. Niistä joskus toiste.

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.5.2019

Alueen varaami­nen YIT:lle ja Sato-asun­not oy:lle Jok­eriko­rt­telin toteu­tusedel­ly­tys­ten jatko­selvit­tämistä varten.

Pöy­dältä

Nämähän pitäisi aina kil­pailut­taa, mut­ta kil­pailut­tamises­sa on se vika, että sil­loin kaupungilla pitäisi olla hal­lus­saan kaik­ki viisaus siitä, miten aluet­ta kehitetään. Tässä oli kuitenkin kut­sut­tu yri­tyk­siä tekemään han­ke­selvi­tys­tä ja jol­lain kri­teer­il­lä YIT:n hake­mus valit­ti­in. Sopimuk­ses­sa koroste­taan, että nyt varataan alue vain selvit­tämistä varten. Varsi­nainen toteu­tus voi men­nä myös jollekin toiselle.

Han­ke sinän­sä on hyvä. Ennen ajatelti­in, että metroase­maa varten on määräala, eikä sen pääl­lä voi olla mitään. Sama kos­ki kaup­paa. Nyt nämä toimin­nat sijoite­taan talon alak­er­taan. Hyvä niin. Tästä suun­nitel­mas­ta on tul­lut kah­den­laista palautet­ta. Noin korkea rak­en­t­a­mi­nen ei sovi alueelle ja toisaal­ta, mik­si noin mata­laa. Elämme aikaa, jol­loin Helsingis­sä ale­taan hyväksyä ylöspäin rakentaminen.

Nordea tiivistää ja laa­jen­taa Alek­sis Kivenkadulla

Mod­erni toimis­to­ta­lo on peräti kym­menker­roksi­nen kuitenkin niin, että kore­am­mat osat ovat kort­telin keskel­lä ja kadulle näkyvä räys­täsko­rkeus on kuu­den ker­roksen korkeudel­la. Uut­ta toimis­tok­er­rosalaa tulee 9 400 k‑m2 ja työ­paikko­ja 600. Kaavoitushyödys­tä kilah­taa kaupun­gin kas­saan korvaus.

Saukonkana­van var­rel­la juuri hyväksyt­tyä kaavaa tiivistetään.

Raken­nu­soikeus nousee 10 000k‑m2 ja assukkai­ta tulee noin 260 aiem­min suun­nitel­tua enem­män. Näin vähäisil­lä asioil­la ei val­tu­us­toa tai kaupung­in­hal­li­tus­ta vai­va­ta, vaan lau­takun­ta hyväksyy kaava­muu­tok­sen. Kaupun­gin omis­ta­man tont­ti­maan arvo nousee vaivaiset 10 miljoon­aa euroa.

Jonkin pienen kun­nan val­tu­us­to jär­jestäisi val­tu­us­tosem­i­naarin kaavas­ta, joka tuo kun­taan 260 uut­ta asukas­ta ja kun­nan kas­saan kymme­nen miljoonaa.

 

Helsingissä on jo 406,80 euron perustulo

Veron tai tuen nimi harhaut­taa hel­posti ajat­tele­maan sen vaiku­tus­ta aivan toisin. 

Jos Suomes­sa mak­set­taisi­in arvon­lisäveroa vuokras­ta, kaik­ki vaati­si­vat sen pois­tamista, kos­ka se nos­taa vuokria, mut­ta jos joku esit­täisi, että vuokrat­u­losta tehtäisi­in verova­paa tulo, sitä pidet­täisi­in riis­tokap­i­tal­is­mien suosimise­na. Kuitenkin vuokranan­ta­ja mak­saa nyt tuloveroa aivan samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin hän mak­saisi vuokras­ta arvon­lisäveroa, pros­ent­te­ja siitä sum­mas­ta, joka ylit­tää hoito­vastik­keen. Hoito­vastik­keen kaik­ista osista nimit­täin mak­se­taan jo arvon­lisäveroa. On aika mon­imutkaista sanoa, kenen mak­set­tavak­si mikin vero menee, mut­ta mitä ilmeisem­min vuokras­ta perit­tävä arvon­lisävero ja vuokrat­u­losta perit­tävä pääo­mat­ulovero kohden­tu­isi­vat samal­la taval­la. Ei se voi nimestä olla kiinni.

Samal­la taval­la Helsingis­sä mak­set­ta­va asum­is­tu­ki on käytän­nössä melkein sama asia kuin vastik­kee­ton perus­tu­lo. Se ei edel­lytä työ­markki­noiden käytet­tävis­sä oloa kuten ei aito perustulokaan. 

Mietitään asi­aa ensin yksinäisen henkilön kannal­ta. Yksinäisel­lä henkilöl­lä on se käytän­nössä asun­non vuokras­ta riip­puma­ton tulon­si­ir­to, jon­ka edel­ly­tyk­senä on, että asuu jos­sain. Useim­mat täyt­tävät tämän ehdon. Korkein hyväksyt­tävä vuokra on 508 euroa kuus­sa, jos­ta kor­vataan 80 %, ellei ole liikaa tulo­ja. Tätä alem­pia vuokria ei ole kuin suku­lais­ten väli­sis­sä vuokra­suhteis­sa ja jois­sakin kom­muuneis­sa ja alivuokralaisas­un­nois­sa, joten jok­seenkin kaikille asum­is­tu­ki on 406,80, jota siis kuitenkin tulot vähentävät. 

Oike­as­sa perus­tu­los­sa perus­tu­lo verote­taan pois, mut­ta asum­is­tukea vähen­netään suo­raan, jos tulot kas­va­vat. Erol­la ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Perus­tu­lo­ma­lleis­sa vero on yleen­sä 40 % tai vähän yli, asum­istuen yhteenso­vi­tus on 33,6% eivätkä pienet tulot vaiku­ta siihen lainkaan

Kaik­ki eivät kuitenkaan saa asum­is­tukea, kos­ka asu­vat velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. Asum­is­tu­ki on siis perus­tu­lo yhdis­tet­tynä oman asun­non asun­to­tu­lon vero­tuk­seen! Asun­to­tu­lon vero­tus on tässä tapauk­ses­sa aika jyrkkä, 80 %. Omaan asun­toonkin kyl­lä saa asum­is­tukea. Menoik­si hyväksytään yhtiö­vastike ja lainan korot ja jostain min­ulle käsit­tämät­tömästä syys­tä myös yhtiölainan lyhen­nys rahoi­tus­vastik­keen kaut­ta, mut­ta ei sen­tään oman asun­to­lainan lyhentämistä.

Asum­is­tuke­na mak­set­ta­va perus­tu­lo on per­heko­htainen etu­us, jota pariskun­ta saa aina vähem­män kuin saisi­vat eril­lään asuen ja niin, että puoli­son tulot vaikut­ta­vat perustuloon. 

Kaupunkiympäristölautakunta 7.5.2019

En mene kok­ouk­seen, vaan Mikko Särelä menee, joten taas vähän kursorisemmin

Pöy­dältä

Tont­ti Kata­janokan lai­turil­ta Var­malle tun­tem­at­toman pörssiy­htiön pääkont­to­ria varten 

Tämä on tätä kiusal­lista kun­tien välistä kil­pailua. Päätök­sen­tek­i­jän kannal­ta ongel­mallista on, että tämä sopimus sisältää vaa­timuk­sen, että sito­va sopimus tämän tun­tem­at­toman pörssiy­htiön kanssa on, mut­ta meille ei ker­ro­ta, mikä yhtiö on kyseessä.

Nykyti­laan ver­rat­tuna alue para­nee olen­nais­es­ti, mut­ta voisi­han noin arvokkaal­la ton­til­la olla jotain muu­takin. Autoli­ikenne Kata­janokan sum­pus­sa lisääntyy.

Tont­tien varaami­nen asuntotuotantoon

En tiedä, mik­si tämä pyy­det­ti­in pöy­dälle. Aika paljon menee tont­te­ja edelleen ilman hintakilpailua.

Lausun­to Uuden­maan maakuntakaavasta

Paljon on tul­lut pos­tia siitä, että Helsin­gin lausun­non pitäisi olla eri­lainen. Lähet­täi­sivät lausun­non suo­raan maakun­tali­itolle. Tämä maakun­takaa­va nykyisel­lään tun­tuu aika turhal­ta lisuk­keelta, kos­ka sen ohjaus­vaiku­tus on huono eikä sen valmis­telu­un ole riit­tävästi voimavaro­ja niin, että ohjaus­vaiku­tus voisi edes olla parempi.

Oskalan aloite asun­to­tuotan­non nos­tamis­es­ta 10 000 asuntoon

Hyviä syitä, mik­si ei voi­da, mut­ta pitäisi kuitenkin voi­da. Yksi niistä on esil­lä seu­raavas­sa kohdassa

Kallvikin­tien suunnitteluperiaatteet

Pöy­dällepanon aikana tuli kaupungi­nosay­hdis­tyk­seltä kir­je, etteivät halua niin paljon asun­to­ja. Vuosaari maineikkaana met­sälähiönä vaaran­tuu. Minä luulin, että met­sälähiö on haukkumasana.

Ei voi tehdä pikaratikkaa, jos sen varaan ei voi­da rak­en­taa asun­to­ja. Mut­ta toisaal­ta ei väk­isin. Jos asialle on Vuosaa­res­sa laa­jaa vas­tus­tus­ta, Helsingis­sä on pikaratikka­su­un­nitelmia enem­män kuin voidaan toteut­taa, joten voidaan hyvin siirtää rahat muualle.

Kylpylähotel­li Hiet­sun uimaran­nan viereen

Tämä nousee tuhkas­ta kuin Feenix-lin­tu. Asial­la on puolen­sa ja puolensa.

Alueen varaami­nen YIT:lle Jok­eriko­rt­telin toteu­tusedel­ly­tys­ten selvittämiseksi 

Itäkeskuk­sen metroase­man ja tule­van jok­erin päät­tärin päälle on näköjään suun­nitel­tu 30 000 k‑m2 rak­en­tamista, jos­ta 19 000k‑m2 asum­ista, siis läh­es 500 asukas­ta. Miten minä en ole tien­nyt koko han­kkeesta? Sinän­sä fik­sua lait­taa talo ter­mi­naalin päälle.

Tont­tien laatu- ja hin­tak­il­pailu Kru­unuvuoren rannassa

Kohteessa toteutet­ti­in ensin laatuk­il­pailu, jol­loin jatkoon pääsi neljä hak­i­jaa ja näi­den välil­lä hin­tak­il­pailu. Kak­si ton­teista oli omis­tusasun­toko­htei­ta, jot­ka myy­dään eniten tar­jon­neelle hin­taan 1 165 euroa, ja kak­si Hitas- tai ASO-tont­tia, jot­ka vuokrataan pitäen pääo­ma-arvona 744 euroa. On makua­sia kumpaa pitää kalli­im­pana. En löytänyt mis­tään main­in­taan ker­rosneliömääristä. Ton­tin vuokra on ilmeis­es­ti 3,2 % pääo­ma-arvos­ta kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in sidot­tuna. Autopaikka­ton­tit annetaan käytän­nössä ilmaisek­si, eli voimakkaasti subventoituina.

Bud­jetin toteutusennuste.

Tulot ylit­ty­i­sivät 4,2 M€:lla, kos­ka maankäyt­tö­sopimuk­sis­sa on kerät­ty suun­nitel­tua enem­män kor­vaus­ta kaavoitushyödy­istä ja menot 7,8 miljoon­al­la, kos­ka tal­ven lumisateet eivät pysyneet budjetissa.

Työ­pa­jankatu 12 toimis­to­taloon 6 000 k‑m2 lisää raken­nu­soikeut­ta Kalasatamassa

Tämä säälit­tävän mata­la seit­senker­roksi­nen talo jää tämänkin jäl­keen täysin Redin tornien var­joon. Val­tu­us­toa täl­laisil­la lil­lukan­var­sil­la ei vai­va­ta, vaan lau­takun­ta päät­tä kaavas­ta itsenäis­es­ti. Taas kilisee rahaa viras­ton kas­saan maankäyttösopimuksesta.

Tapani­lan ala-asteen ase­makaa­van muuttaminen

Van­ha koulu­raken­nus suo­jel­laan. Kaa­va ei ker­ro mihin tarkoituk­seen se tulee. Asukkaat mieliv­ät siitä asukasti­laa. Toinen puoli ton­tista kaavoite­taan neljälle pien­talol­la, mitä asukkaat vas­tus­ta­vat. Kun en mene kok­ouk­seen, en pere­hdy tähän sen syväl­lisem­min – ellei tämä sit­ten jää pöydälle.

Atte Kale­van toivo­muspon­si taloudel­li­sista kan­nus­timista katutöi­den nopeuttamiseksi

Muis­tan esit­täneeni samaa joskus viime vuosi­tuhan­nel­la. Sil­loin se kumot­ti­in sil­lä perus­teel­la, että urakoit­si­jat piru­ut­taan nopeut­ta­vat töitään ja tämä tulee kaupungille kalli­ik­si. Nyt vas­tauk­ses­sa san­o­taan, että vähän tähyän suun­taan on men­ty, mut­ta edelleenkään ei klyl­lä mak­se­ta siitä, että alit­taa aikataulun.

Lausun­to talousarvioaloit­teesta koskien Yliopis­ton metroase­man pohjoista sisäänkäyntiä. 

Lausun­to on perin myön­teinen, mut­ta ker­ro­taan, ettei määrära­haa tähän ole. En kai tek­isi talousarvioaloitet­ta, jos määrära­ha jo olisi. Myös Liiken­nelaitok­sen lau­takun­ta on suh­tau­tunut myön­teis­es­ti, mut­ta puhuu vuodes­ta 2026.

Oikaisu­vaa­timus Hitas-asun­non epäämisestä

Kansalainen, jol­la on jo use­ampi Hitas-asun­to, on voit­tanut Hitas-arpa­jai­sis­sa. Kos­ka uut­ta Hitas-asun­toa ei enää voi ostaa, jos omis­taa Hitas-asun­non, häneltä on evät­ty voit­toar­van lunas­tus. Se on hänestä epistä ja niin­pä hän valit­ti asi­as­ta. Ei esitetä oikaistavak­si. Ei näköjään tiedä, miten määräys­tä kier­retään, enkä ajatel­lut neuvoa.

 

Vastaukseni Rinteen kysymyksiin

Huo­maan, että kaik­ki itseään kun­nioit­ta­vat tahot vas­tail­e­vat näinä päiv­inä Antti Rin­teen kysymyksiin.

Mik­si en siis minäkin.

1) Hiilineu­traali ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaa­va Suomi

a) Olet­teko sitoutuneet globaal­isti ilmas­ton läm­pen­e­misen pysäyt­tämiseen 1,5 asteeseen? Olet­teko sitoutuneet siihen, että Suo­mi on hiilineu­traali vuo­teen 2035 men­nessä ja sen jäl­keen nopeasti hiilinegatiivinen?

Toki. Ihan yksin Suo­mi ei sitä pysäytä, mut­ta Suomen on tehtävä oma osuuten­sa ja vähän enem­mänkin, kos­ka van­hat syn­timme ovat niin raskaat. Ilmake­hässä on paljon Suomen lip­ul­la varustet­tu­ja hiilidioksidimolekyylejä.

b) Mil­laisia toimen­piteitä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mielestänne edel­lyt­tää eri yhteiskun­nan osa-alueilla?

Hin­tao­h­jaus on tehokkain­ta, siis eri­laisia hiiliv­ero­ja ja päästöoikeusmak­su­ja. Paras­ta olisi, jos EU vähen­täisi päästöoikeuk­sien määrää niin, että päästöoikeu­den hin­ta nousisi nopeasti sataan euroon ton­nil­ta. Niitä joudut­taisi ehkä tuke­maan hiil­i­t­ulleil­la maista, jois­sa ei ole omaa päästöoikeusjär­jestelmää. Osa näin päästökau­pan tuloista tulee jakaa hiil­iosinkona kansalle takaisin, jot­ta tulon­jako­vaiku­tuk­set eivät olisi niin ikäviä.

On alet­ta­va kehit­tää hiilin­ielu­jen kytkemistä päästöoikeuskaup­paan Antero Vart­ian hengessä.

Puut pitää kas­vat­taa täy­teen mit­taan ennen kuin ne kaade­taan. Sil­loin met­sis­sä on keskimäärin enem­män hiiltä sitoutuneena samal­la, kun vähän malt­ta­mal­la saadaan parem­pi tuot­to. kos­ka tukkipuu on arvokkaampaa.

c) Mitkä näette keskeis­inä keinoina luon­non mon­imuo­toisu­u­den tur­vaamisek­si ja parantamiseksi?

On suo­jelta­va huo­mat­tavasti isom­pi osan Suomen metsistä.

2. Suo­mi on kokoaan suurem­pi maailmalla

a .Miten Euroopan unio­nia tulee kehit­tää? Mitkä ovat Suomen EU-puheen­jo­hta­ju­uskau­den keskeiset tavoitteet?

Kohti määräen­em­mistöpäätök­siä, että päätök­siä noin ylipään­sä saataisi­in aikaan. Suomen puheen­jo­hta­jakaudel­la päästökaup­pa on hiot­ta­va iskukuntoon.

b) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen ulkopoli­ti­ikan linjaa?

Tot­ta kai. Suos­tun ihan kaikkeen.

c) Mikä rooli Euroopan on otet­ta­va yhteistyössä Afrikan union­in ja sen jäsen­maid­en kanssa Afrikan kehittämisessä?

Ymmärtääkö kysyjä itsekään, kuin­ka tärkeä asia tämä on. Nyt on viimeinen het­ki – ellei se jo men­nyt – pelas­taa Afrik­ka väestökatas­tro­fil­ta. Se tapah­tuu vain nais­ten koulu­tuk­sen ja taloudel­lisen kehi­tyk­sen kaut­ta. Jotain voisi­vat kyl­lä Afrikan maat tehdä asi­as­sa itsekin. Mil­jar­di afrikkalaista nälkä­pako­laista olisi Euroopalle vähän liikaa.

Perus­suo­ma­laiset vas­tus­ta­vat tietysti tätäkin, kos­ka johdon­mukaisu­us olisi elitismiä.

3. Tur­valli­nen oikeusval­tio Suomi

a) Kuvatkaa käsi­tyk­senne Suomes­ta oikeusval­tiona ja ker­tokaa keinot sen vahvis­tamisek­si. Miten edis­täisitte ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mista Suomes­sa? Mil­lä tavoin olette valmi­it kehit­tämään kansal­liskiel­ten ase­maa Suomessa?

Tuomiois­tu­in­ten pitäisi kehit­tää toim­intaansa, jot­ta ratkaisut eivät viipy­isi niin kohtu­ut­toman pitkään. Tuskin kansal­liskiel­ten ase­maan on tulos­sa muu­tok­sia. Itse en pidä pakol­lista toisen koti­maisen opiskelua vält­tämät­tömänä, kos­ka suurim­malle osalle ei ole sille taidolle mitään käyttöä.

b) Mikä on käsi­tyk­senne lain­valmis­telun laadus­ta ja olet­teko valmi­it hyväksymään komiteape­rusteisen lainvalmistelun?

Aika heikkoa on lain­valmis­telu ollut. Sata-komiteas­ta jäi niin vah­vat trau­mat, että toivon joidenkin muiden uhrautu­van komi­teoiden jäseniksi. Ehkä komi­teoiden työ kan­nat­taisi aloit­taa ensin asiantun­ti­javoimin ja vas­ta kun poh­jae­hdo­tus on valmis, päästää edun­valvo­jat irti.

c) Mitkä ovat sisäisen tur­val­lisu­u­den riskitek­i­jät ja kuin­ka vahvis­taisitte sisäistä turvallisuutta?

Autoil­i­jat tap­pa­vat 200 ihmistä vuodes­ta. Sen rin­nal­la muut uhkail­i­jat ovat aika kesyjä. Kort­ti pois, jos ei osaa ajaa sään­tö­jen mukaan.

d) Olet­teko valmi­it tuke­maan viimeisim­mis­sä selon­teois­sa vahvis­tet­tua Suomen puo­lus­tus­poli­ti­ikan linjaa?

Joo joo, tot­ta kai. Jokaiselle kansane­dus­ta­jalle nimikko­hävit­täjä oman valin­nan mukaan. Markus Mus­ta­järvi esimerkik­si val­it­sisi var­maankin tutun ja tur­val­lisen MIG-15:n. Jos Mikko Alat­a­lo olisi vielä eduskun­nas­sa, hän val­it­sisi Fouga Mag­is­terin, jos­ta Eero Rait­ti­nen laulaa niin tun­teikkaasti: “yöhön kesäiseen Fouga kau­ni­ina kul­kee. Hän kant­torik­si aikoo…”.

4. Elin­voimainen Suomi

a) Näet­tekö, että Suo­mi voi ilmas­ton­muu­tok­sen ja muiden mega­tren­di­en ratkaisu­jen kaut­ta rak­en­taa itselleen uut­ta, kestävää vien­tive­toista kasvua? Näet­tekö tarpeel­lise­na, että Suomeen laa­di­taan yhteinen strate­gia vahvis­tu­van elin­voiman ja kestävän kehi­tyk­sen talouskasvun tur­vaamisek­si? Mitkä oli­si­vat sen pääkohdat?

Estei­den raivaami­nen kaupunkien kasvun tieltä, kos­ka talouskasvu tapah­tuu kaupungeis­sa. Aikaa on vain neljä vuot­ta. Sit­ten Keskus­ta änkeää taas hal­li­tuk­seen sabotoimaan kaupunkien kehitystä.

Ilman ilmas­ton­muu­tok­sen ratkaisua ei ole kasvuakaan.

b) Mil­laisil­la toimen­piteil­lä kehitetään metropo­lialuet­ta, kas­vavia kaupunkiseu­tu­ja, seu­tukeskuk­sia ja har­vaan asut­tu­ja alueita?

Kun rahaa ei kuitenkaan ole, pitää metropo­lialueelle antaa toim­intava­pauk­sia. Val­tio voisi vetäy­tyä kokon­aan metropo­lialueen infrain­vestoin­neista ja kor­va­ta se seudun kun­nille kiin­teäl­lä vuosit­taisel­la raha­sum­mal­la, joka jae­taan kun­tien kesken asukaslu­vun kasvun suh­teessa. Yksi itsepäi­nen kok­ki vähem­män ja kun­nille oikea kan­nustin nykyisen manku­miskult­tuurin tilalle.

c) Miten varmis­taisitte Suomen liiken­nein­fra­struk­tu­urin ylläpitämisen ja kehit­tämisen? Mikä on mallinne rahoituk­sen kehittämiseksi?

Halv­in­ta olisi tietysti, että val­tio ottaisi nol­lako­rkoista lainaa ja rahoit­taisi infran, mut­ta jos itse tehty­jen sään­tö­jen kiertämi­nen edel­lyt­tää ulkop­uolisille mak­samista, niin mak­se­taan sit­ten. Voisi tehdä infray­htiöstä kansanosak­keen, jonne ihmiset voisi­vat siirtää rahansa nol­lako­rkoisil­ta tileiltä.

5. Luot­ta­muk­sen ja tasa-arvois­t­en työ­markki­noiden Suomi

a) Miten kehit­täisitte työelämää ja sen sään­te­lyä yhteistyössä työelämän osa­puolten kanssa? Hyväksyt­tekö työelämän vähim­mäise­hto­jen sään­te­lyn nykyiseltä pohjalta?

Vähim­mäise­hdoista voitaisi­in säätää lail­la, ettei työ­markki­na­jär­jestöjä tarvitse aina vai­va­ta asialla.

b) Miten uud­is­taisitte perhevapaita?

Me miehet vaadimme tas­a­puolis­es­ti vapai­ta myös miehille.

c) Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja nais­ten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Naisille lisää kun­ni­an­hi­moa ja teräväm­mät kyynärpäät.

6. Kestävän talouden Suomi

a) Mil­lä keinoil­la varmis­taisitte työl­lisyysas­teen kasvun selvästi yli 75 pros­ent­ti­in 2020-luvun aikana?

Jäl­jelle on jäänyt lähin­nä vain vaikeam­min työl­lis­tet­täviä. Muut ovat jo töis­sä. Nos­ta­mal­la palkkat­uen käyt­tö Ruotsin tasolle saadaan heti kak­si pros­ent­tiyk­sikköä lisää työllisyyttä.
Parem­pi oli­si­vat kuitenkin täy­den­tävät tulon­si­ir­rot, kos­ka palkkatu­ki sitoo tuet­ta­van henkilön yhteen työ­nan­ta­jaan, joka voi olla täysi ääliö. (Miten SAK voi puoltaa tätä vai­h­toe­htoa?) Veroast­eikko voitaisi­in vetää tulo­jen alapäässä parisa­taa euroa nol­lan ala­puolelle pieni­palkkaisen automaat­tise­na palkkatuke­na. Työ­markki­na­jär­jestöt taas voisi­vat sopia tämän turvin har­joit­teli­ja- ym alem­mista palkoista niille, jot­ka eivät nyt pääse töi­hin. Net­toan­siot eivät tästä laske, kun on se 200 euron negati­ivi­nen tulovero pohjalla.

Perus­tur­vana mak­set­ta­va työkyvyt­tömyy­seläke muutet­takoon vam­maistuek­si, joka ei pienene, vaik­ka ansait­see kuin­ka paljon hyvän­sä. Siis sama peri­aate kuin näkövammaisilla.

b) Kuvatkaa tek­i­jät, joil­la julkisen talouden kestävyys tur­vataan eri­tyis­es­ti väestöke­hi­tys huomioon ottaen.

Varo­taan nyt ainakin kat­teet­to­mia eläkelu­pauk­sia. Jos saadaan Suomen Yri­tys­tukipuolue oppo­si­tioon ja itse Pää-Pekkaroi­ja peräti Brys­seli­in, voidaan alkaa kar­sia yri­tys­tukia alka­en eniten vahinkoa tuot­tavista ja tehdä niil­läkin rahoil­la sen sijaan jotain hyödyllistä.

7. Oikeu­den­mukainen, yhden­ver­tainen ja mukaan otta­va Suomi

a) Miten vahvis­taisitte hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­ta ja ihmis­ten toimeen­tu­lon tur­vaavia etuuk­sia? Kuvatkaa eri­tyis­es­ti keinonne, joil­la vahvis­tat­te ikään­tyvien ihmis­ten palvelui­ta ja toimeen­tu­loa. Mitkä ovat keinonne lap­siper­heköy­hyy­den vähentämiseksi?

Vaa­likam­pan­jan pani­ik­ista huoli­mat­ta ei men­nä mihinkään tasaiseen henkilöstömi­toituk­seen, vaan arvioidaan jokaisen hoidon tarve erik­seen ja näi­den sum­mana tehdään kunkin yksikön mitoi­tus. Muu­toin kun­nat pitävät henki­hiev­eris­sä ole­via van­huk­sia koti­hoi­dos­sa. Tehoste­taan työtä säästävän automaa­tio­ta hoi­vatyössä ja hyväksytään sen otta­mi­nen huomioon hoita­jami­toituk­ses­sa. Kun minä ja min­un kaver­it ollaan siinä iässä, meitä on paljon eikä henkilökun­taa riitä mitenkään.

c) Miten rahoit­taisitte edel­lisessä kohdas­sa kuvaa­manne toimen­piteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Kun puolueet ovat päässeet vas­tauk­sis­saan tähän asti, rahat on joka tapauk­ses­sa jo lop­pu. Kun lisää rahaa ei ole eikä tule, pitäisi olla rohkeut­ta alkaa kar­sia meno­ja van­hen­tuneista kohteista.

d) Mitkä eri­ar­voisu­ustek­i­jät suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa tun­nistat­te ja miten vähen­täisitte eriarvoisuutta?

Työelämä on muut­tunut eri­ar­voisem­mak­si, kos­ka lah­jakkaim­mat ja hyvin koulute­tut voivat pyytää mil­laista palkkaa tahansa ja perus­du­u­nar­it ovat markki­noiden armoil­la. Sik­si on hyväksyt­tävä suurem­mat palkkaerot ja tasat­ta­va niitä sit­ten vero­tuk­sel­la ja täy­den­tävil­lä tulonsiirroilla.

8. Osaamisen, sivistyk­sen ja inno­vaa­tioiden Suomi

a) Tun­nistat­teko, että kestävän talouskasvun perus­tan vahvis­tamisek­si on tehtävä investoin­te­ja koulu­tuk­seen, tutkimuk­seen, inno­vaa­tioi­hin sekä infra­struk­tu­uri­in? Kuvatkaa konkreet­tiset keinonne.

Ahon hal­li­tuk­ses­ta en kek­si mitään muu­ta hyvää san­ot­tavaa kuin sen, että ankaran laman olois­sa se panos­ti koulu­tuk­seen ja tutkimukseen.

b) Tun­nistat­teko tarpeen, että koko ikälu­okan tulisi suorit­taa vähin­tään toisen asteen tutk­in­to? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Aloite­taan siitä, että jokainen suorit­taisi perusk­oulun kun­nol­la. Alas armovi­toset. Jotkut kehit­tyvät hitaam­min kuin toiset, joten luokalle jäämi­nen ei ole aina mitenkään huono vai­h­toe­hto. Jos perusk­oulun saa valmi­ik­si ennen kuin täyt­tää 18 vuot­ta, niin sit­ten toisen asteen koulu­tuk­seen, jon­ka pitäisi olla kokon­aan ilmainen

c)  Miten varmis­taisitte sen, että jokaisen oppimi­nen ja osaamisen kehit­tämi­nen jatkuu läpi työuran?

Kaikille oikeus ja velvol­lisu­us viikon mit­taiseen koulu­tuk­seen vuosit­tain. Oppivelvol­lisu­usikä 65 vuoteen!

d) Miten edis­täisitte kult­tuurin ase­maa Suomessa?

Yritän rahoit­taa sitä parhaani mukaan käymäl­lä kon­serteis­sa ja teat­teris­sa ja uusia kesäku­us­sa taas Museoko­rt­ti­ni. Puhu­mat­takaan kir­jas­toista: Halu­an huo­maut­taa, että Helsin­gin keskus­takir­jas­ton ruotsinkieli­nen nimi on Ode.

9. Sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän kokon­aisu­ud­is­tus edel­lyt­tää use­ampia vaa­likau­sia. Olet­teko valmi­ita yhdis­tämään eri etuuk­sia ja hyväksymään yht­enäisen etu­us­ta­son eri syype­r­usteil­la siten, että uud­is­tus lisää työl­lisyyt­tä, nos­taa koulu­tus­ta­soa, vähen­tää köy­hyyt­tä ja eri­ar­voisu­ut­ta sekä paran­taa osallisuutta?

Minä rak­en­taisin perus­tur­van negati­ivisen tuloveron varaan. Kun työelämän käytet­tävis­sä olem­i­nen on joillekin vah­va uskona­sia, niin lisätään tämä vaa­timus siihen nyt sit­ten. Kun tähän ei mah­du pidem­pää vas­taus­ta, viit­taa blogillani ole­vaan jut­tusar­jaan sosi­aal­i­tur­van uudistamisesta.

10. Esit­täkää lähtöko­htanne sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudistamiseksi.

Tuhat ter­veyskeskus­lääkäriä peruster­vey­den­hoitoon ja se on siinä.

Viisi sote-aluet­ta olisi hyvä, kos­ka miljoon­api­ir­it ovat jo ole­mas­sa ja kos­ka ei le riskiä, että näistä tulisi maakun­tia, jot­ka sotkeu­tu­isi­vat esimerkik­si maankäyt­töön tai elinvoimapolitiikkaan.

11. Olet­teko valmi­ita osal­lis­tu­maan sosialidemokraat­tien johta­maan enem­mistöhal­li­tuk­seen, ja onko teil­lä osal­lis­tu­misel­lenne mah­dol­lisia kynnyskysymyksiä?

Ei liene pelkoa, että otettaisiin.

 

Mittareilla on eroa – kilpaileva ranking taloustieteilijöille

Hesari pani suo­ma­laisia prof­fia järjestyk­seen tur­vautuen sivus­toon Web of Sci­ence ja sen H‑indeksiin. Julk­isu­udessa kri­ti­soiti­in tätä mit­taria, joten päätin kokeil­la toista mit­taria. Google Schol­ar mit­taa kaikkien sitaat­tien määrän.  H‑indeksi on siinä mielessä tas­apäistävä indek­si, että artikke­li las­ke­taan mukaan, jos siihen on osunut tarpeek­si viit­tauk­sia. Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, kuin­ka paljon viit­tauk­sia artikke­lin on tul­lut, kun­han min­imi­ra­ja ylit­tyy. Täl­lä mit­tar­il­la talous­no­belisti Bengt Holm­ström ei olisi men­estynyt mitenkään eri­tyisen hyvin. Kaikkien sitaat­tien määräl­lä hän taas olisi men­estynyt hyvin, kos­ka yhdel­lä artikke­lil­la hän peit­toaisi kaik­ki suo­ma­laiset kil­pail­i­jansa taloustieteissä.

Jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä Google Schol­ar ei tun­nistanut Juha-Mat­ti Lam­ber­gia eikä Anne Top­pista pro­fes­sor­eik­si eikä mitan­nut hei­dän sitaat­tien­sa määrää. Ei tun­nistanut Bengt Holmströmiäkään.

Muiden osalta järjestys oli seu­raa­va. Suluis­sa H‑indeksin mukainen järjestys

Olli Tahvo­nen 4423 (1)
Markku Ollikainen 2854 (5)
Ari Hyyti­nen 2843 (8)
Juu­so Välimä­ki 2800 (8)
Anne Top­pinen 2730 (4)
Markku Lanne 2488(6)
Petri Böck­er­man 1410 (2)
Kari Hyytiäi­nen 877 (7)

En jak­sanut käy­dä läpi kaikkia suo­ma­laisia talousti­eteil­i­jöitä, mut­ta oman käytäväni var­relta Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selta tark­istin pro­fes­sorit. Mat­ti Pohjo­laa jär­jestelmä ei tun­nistanut (eläk­keel­lä), mut­ta yli tuhan­nen sitaatin pääsivät

Sep­po Honkapo­h­ja 7466
Otto Toiva­nen 2506
Marko Ter­viö 1471

Honkapo­h­ja olisi var­masti pessyt kaik­ki myös tuos­sa H‑indeksissä, mut­ta ei jostain syys­tä päässyt kisaan mukaan.

Mitä tehdä sosiaaliturvalle (5) Asumistuesta henkilökohtainen etuus

Jos asum­is­tu­ki yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, pitäisi päät­tää, onko uusi etu­us henkilöko­htainen, kuten työ­markki­natu­ki vai per­heko­htainen kuten asum­is­tu­ki. Ja vaikkei yhdis­tetäkään, voisi pohtia, pitäisikö asum­is­tu­ki muut­taa henkilöko­htaisek­si etu­udek­si. Tuen muut­ta­mi­nen per­heko­htaisek­si olisi pitkä askel taak­sepäin, joka ei toi­mi ilman Jumanan pelkoa. Siis ei toi­mi ainakaan Helsingis­sä, jos­sa koti­talouk­sista koh­ta vähem­mistö kuu­luu kirkkoon.

Ja vaik­ka tätä yhdis­tämistä ei tehtäisi, asum­istuen per­heko­htaisu­ut­ta pitäisi harki­ta viimeistään nyt, kun yleinen asum­is­tu­ki kos­kee myös opiske­li­joi­ta. Ei ole Kelan help­po ratkaista, ketkä yhdessä asu­vat jaka­vat vain asun­non ja ketkä koko elämän. Joskus kun eivät ole siitä keskenäänkään samaa mieltä. Enti­sa­jan ratkaisu, että eri sukupuol­ta ole­vat kämp­pik­set kat­sot­ti­in per­heek­si ja samaa sukupuol­ta ole­vat ei, ei ole oikein sekään tästä päivästä.

Tuloast­eikon alapäässä se, että yhteen muut­ta­mal­la alen­taa yhteiskun­nan tukia jar­rut­taa yhteen muut­tamista. Mik­si Mai­jan, joka muut­taa yhteen Kallen kanssa, pitäisi mak­saa Kallen osu­us vuokras­ta (asum­is­tu­ki), jos hänen ei kuitenkaan tarvitse osal­lis­tua mui­hin Kallen elinkus­tan­nuk­si­in (työ­markki­natu­ki).

Asum­istuen per­heko­htaisu­us pitää yllä myös yksiöi­den ylikysyntää.

Kaik­ki tämä puoltaa asum­istuen muut­tamista henkilöko­htaisek­si niin kuin muukin sosi­aal­i­tur­va on. Tosin toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole.

Mut­ta toisaal­ta. Onko oikein, että ”vuorineu­vok­sen kotirou­va” saa asum­is­tukea per­heen 300 neliön lukaali­in, kos­ka on tulo­ton. Ja jos nyt rumpu­jen päristyk­sen kanssa lyhen­netään koti­hoidon tuen mak­sa­t­u­saikaa, halu­am­meko ottaa koti­hoidon tuen takaisin asum­istuen muodossa.

Näitä molem­pia vas­taan on kak­si mah­dol­lista keinoa.

  • Asum­istues­sa ei ote­ta puoli­son tulo­ja huomioon, jos puoliso on pien­i­t­u­loinen, mut­ta puoli­son tulot vuo­ta­vat tulot­toman tai pien­i­t­u­loisen asuinkump­panin asum­is­menoi­hin, kun tulot ylit­tävät vaikka­pa 3 500 euroa kuus­sa. Kelan vaivak­si jäisi tässäkin päät­tää, ketkä ovat puolisoi­ta, mut­ta hyvä­tu­loisen henkilön asuinkump­pani yleen­sä on.
  • Asum­istues­sa ei ole nyt velvol­lisu­ut­ta olla työ­markki­noiden käytet­tävis­sä. Jos se yhdis­tetään työ­markki­nat­uen kanssa yleistuek­si, siihen ilmeis­es­ti tulee tämä vaa­timus. Saman vaa­timuk­sen voi peri­aat­teessa yhdis­tää myös palkkaan asum­is­tu­keen. Sil­loin sitä ei voisi käyt­tää koti­hoidon tuke­na eikä se vuorineu­vok­sen kotirou­vakaan sitä hakisi.