_

Jos olisi vuokrasäännöstely, ei olisi punavihreää Kalliota

Onko asuntopoliittinen ajattelumme liian yksinkertaista? Välttääksemme segregaatiota saatamme siinä sivutta tuhota kaupungin elinvoimaisuutta, koska omaleimaiset asuinalueet tekevät kaupungista kaupungin.

Sosiologi Erik Allardt sanoi aikanaan, että asuinalueiden erilaistuminen on hyväksi niin kauan kuin vältetään varsinaisten slummien aiheuttaminen, koska samanhenkiset tulevat paremmin toimeen samanhenkisten kanssa.

Harvalla helsinkiläisellä on varaa asuntoon Kaivopuiostossa, mutta siitä ei ole syntynyt suurta valitusta. Sitä on pidetty luonnollisena asiana. Paljon vakavampana pidetään sitä, että asumisen kalleus sulkee monelta pääsyn hipsterien Kallioon osalliseksi elämänmuotoon, johon niin vahvasti kokee henkisesti kuuluvansa.

Moni haikailee vuokrasäännöstelyn perään, jotta hänellä olisi varaa muuttaa unelmiensa Kallioon.

Vuokrasäännöstelyn oloissa hänelle varmaankin todella olisi varaa asuntoon Kalliossa, mutta tuskin hän silti sinne pääsisi. Kallion asuntoja jonottaisi moni muukin. Jonot voisivat olla vuosien pituisia.

Ehkä hän ei silloin edes haluaisi Kallioon, sillä jos Kalliossa olisi lähinnä vain sosiaalista asuntotuotantoa, siitä ei olisi koskaan tullut sellaista hipsterialuetta kuin se on nyt. Asukkaat olisivat suunnilleen samanlaisia kuin ovat tavallisissa vuokratalovaltaisissa lähiöissä.

Säännösteltyjen asuntomarkkinoiden ongelma on asukkaan vähäinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin päätyy asumaan. Ei vapailla markkinoillakaan pääse sinne, minne haluaa, koska maksukyky tulee vastaan. Minulla esimerkiksi ei ole varaa asuntoon Kaivopuistossa, mutta jokainen voi kuitenkin oman maksukykynsä rajoissa vaikuttaa siihen, mihin haluaa asumaan. Kun ihmiset ovat yleensä tekemisissä suunnilleen samaan tuloryhmään kuuluvien kanssa, on varaa asua kavereiden kanssa samassa kaupunginosassa. Asumistuki vielä tasoittaa lähtökohtia asuntomarkkinoilla.

Kahdesta yhtä kalliista kaupunginosasta voi valita sen, mitä pitää parempana ja maksaa siitä vähän enemmän. Vapaat markkinat suosivat henkisesti erilaistuneita asuinalueita. Ne taas ovat yksi kaupungin luovuuden lähes välttämättömistä edellytyksistä. Helsinki ei olisi Helsinki ilman Kallion ja Vallilan punavihreää kuplaa.

Kaikki osapuolet kärsisivät, jos punavihreän Kumpulan ja kokoomuslaisen Pakilan asukkaat sekoitettaisiin keskenään mielivaltaisesti.

Ennen kallion henkilstä kukoistusta oli Punavuori, mutta ei ole enää. Punavuorfen kasvanut suosio karkotti sieltä juuri sen, mikä teki siitä suositun. Luova luokka on vetäytynyt ja luovuttanut Punavuoren ylemmän keskiluokan taviksille.Näin kävi 1960-luvulla kukoistaneelle Greenwich Villagelle ja näin käy myös Kalliolle. Painopiste on jo siirtymässä kohti Vallilaa. Luovien pöhinäpaikkojen elinkaari on lyhyt.

Allardtin teesistä pitää muistaa myös se loppu. On vältettävä asuinalueita, joiden sosiaalinen taso keskituloilla ja koulutusasteella mitattuna laskee liian alas.Segregaation torjunnassa tulisi estää yksipuolisesti köyhien alueiden synty, mutta tärkeimmät toimet on suunnattu estämään uusien yksipuolisesti rikaiden alueiden synty.

Siitä ehkä joskus toiste.

Tagged , ,

38 thoughts on “Jos olisi vuokrasäännöstely, ei olisi punavihreää Kalliota

  1. >”Kaikki osapuolet kärsisivät, jos punavihreän Kumpulan ja kokoomuslaisen Pakilan asukkaat sekoitettaisiin keskenään mielivaltaisesti.”
    Hienoa, että näin voi kirjoittaa julkisesti. Vielä jonkinaikaa sitten tuosta olisi varmaan saanut niskaansa punavihreän vihapuheryöpyn ehkä vähän kirjoittajasta riippuen. Segregaation torjunta on tosiaan mennyt ns. överiksi. Pahinta tässä on että tähän saattaa hyvinkin liittyä useiden miljardien hyvinvointitappiot. Sinnemäen osaston pitäisi höllätä markkinavoimista ottamaansa niskalenkkiä hiukan ja antaa kaupungin kehittyä jonkinverran itsekseen ja markkinavoimien ohjaamana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ruotsissa on vuokrasäännöstely yhä voimassa ja mun havaintojeni mukaan Tukholman Södermalm on samanlainen hipsterighetto kuin Kallio tai Punavuori. Se voi olla että suuri osa Södermalmin hipsterikämpistä on ns tois- tai kolmassijaisella vuokrasopimuksella vuokrattu, eli maksetaan ylihintaa ja alkuperäinen vuokralainen on joku mummo tai perikunta joka tienaa sievoisesti välirahoilla. Mutta joka tapauksessa vuokrasäännöstely ei estä tällaisten alueiden syntyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Se siis ei ole laitonta Ruotsissa vuokrata eteenpäin “omilla hinnoilla”. En tiedä onko missään Euroopassa enää ehdotonta vuokrasääntelyä. Olisiko Venäjällä tai Ranskassa? Tai paljon kehutussa Itävallassa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. R.Silfverberg: Se siis ei ole laitonta Ruotsissa vuokrata eteenpäin “omilla hinnoilla”. En tiedä onko missään Euroopassa enää ehdotonta vuokrasääntelyä. Olisiko Venäjällä tai Ranskassa? Tai paljon kehutussa Itävallassa?

        Ruotsissa on ymmärtääkseni laitonta vuokrata vuokrasäännöstelytä hintaa korkeammalla rahalla alivuokralle, tai siis jonkun 5% saa ottaa katetta tjsp. Käytännössä sitä tapahtuu pimeästi silti. “Maksa tonni käteisellä, niin saat vuodeksi tästä alihintaisen vuokrakämpän”.

        Samaten alivuokrasuhteet eivät saa kestää vuotta pidempään -> ihmiset joutuvat hyppimään kämppien välillä vähän väliä, koska eivät saa pysyviä vuokrasuhteita, koska häätö on tulossa vähintään vuoden välein. Ja ihmiset eivät luovu alihintaisista (vuokrasäännöstellyistä) vuokra-asunnoista jos sen voivat välttää, vaan pitää sen ikuisesti alivuokrattavana ihan vaan varmuuden vuoksi, jotta voi tarjota kämppää kavereille, sukulaisille tai muuten vaan jos vaikka joskus tarvitsee.

        Ja väliajaksi sitten alivuokraa sitä hintasäännellyillä markkinoilla eteenpäin pienellä voitolla. Ja mahdollisesti pimeällä isommalla voitolla.

        Ja grynderit eivät rakenna vuokrakämppiä, koska vuokrat ovat niin matalat, ettei niiden rakentamisessa ole järkeä. Kaikki tämä pakottaa ihmisiä omistusasujiksi. Myös niitä, jotka eivät haluaisi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Sepi: Ruotsissa on ymmärtääkseni laitonta vuokrata vuokrasäännöstelytä hintaa korkeammalla rahalla alivuokralle, tai siis jonkun 5% saa ottaa katetta tjsp. Käytännössä sitä tapahtuu pimeästi silti. “Maksa tonni käteisellä, niin saat vuodeksi tästä alihintaisen vuokrakämpän”.

        Samaten alivuokrasuhteet eivät saa kestää vuotta pidempään -> ihmiset joutuvat hyppimään kämppien välillä vähän väliä, koska eivät saa pysyviä vuokrasuhteita, koska häätö on tulossa vähintään vuoden välein. Ja ihmiset eivät luovu alihintaisista (vuokrasäännöstellyistä) vuokra-asunnoista jos sen voivat välttää, vaan pitää sen ikuisesti alivuokrattavana ihan vaan varmuuden vuoksi, jotta voi tarjota kämppää kavereille, sukulaisille tai muuten vaan jos vaikka joskus tarvitsee.

        Ja väliajaksi sitten alivuokraa sitä hintasäännellyillä markkinoilla eteenpäin pienellä voitolla. Ja mahdollisesti pimeällä isommalla voitolla.

        Ja grynderit eivät rakenna vuokrakämppiä, koska vuokrat ovat niin matalat, ettei niiden rakentamisessa ole järkeä. Kaikki tämä pakottaa ihmisiä omistusasujiksi. Myös niitä, jotka eivät haluaisi.

        Siis halpoja vuokrakämppiähän on vaikka pilvin pimein Tukholman ja naapurikuntien lähiöissä mutta eiväthän hipsterit niihin halua kaikenmaailman kamelikuskien sekaan, siksi pitää kynsin hampain pitää kiinni siitä Söderin kiskurihintaisesta alivuokrakämpästä!

        Oletteko panneet muuten merkille sen että alue on huippusuosittu vaikka ei ole edes raitiovaunuja! Stokiksen ainoat raitiovaunut kun kiertävät kehää kaupungin lähiöiden kautta sekä ajavat turistilinja keskustasta Djuurgåårdeniin!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg:

        Oletteko panneet muuten merkille sen että alue [Södermalm] on huippusuosittu vaikka ei ole edes raitiovaunuja! Stokiksen ainoat raitiovaunut kun kiertävät kehää kaupungin lähiöiden kautta sekä ajavat turistilinja keskustasta Djuurgåårdeniin!

        Södermalmissa on kylläkin metro.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Ruotsissa harmaa talous on pelastanut vuokrasäännöstelyn tuhoisilta vaikutuksilta. Ei ole hyvä, jos yhteiskunnan toiminnan edelluytys on laittomuus.

        Toisaalta näin, mutta toisaalta tuossa mallissa ei ole kuitenkaan nykyisenkaltaista rahantekoautomaattia isoille vuokra-asuntojen omistajille, kuten Satolle ja Kojamolle. Mitä enemmän olen tätä seurannut, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että asumisella vedetään aina välistä. Kaikki mihin voi vaikuttaa on se, että kuka vetää ja miten paljon. Tällä hetkellä meillä on Suomessa päätetty, että Saton ja Kojamon kaltaiset merkittäviä määriä vuokra-asuntoja omistavat tahot saavat vetää välistä ja ihan huomattavia summia. Olisiko ihan hirveä rikos ja epäinhimillistä kääntää sitä esimerkiksi vuokrasäännöstelyllä niin, että välistä vedetään ensinnäkin vähemmän (asumiskustannuksien enimmäismäärä olisi katsottavissa taulukosta, joten mitään ylimääräisiä asumiskustannuksia ei pitäisi kenellekään joutua korvaamaan veronmaksajien varoista) ja vetäjinä olisivatkin yksittäiset kansalaiset (kenelläkään ei saa olla kuin yksi vuokrasäännelty asunto (toisin kuin esimerkiksi HITASin osalta ainakin joskus oli, mikä on ollut ihan huikean luokan aivopieru)), joten jos sitä joku mummo tai perikunta sitten vuokraakin eteenpäin niin hänen itselleen välistä vetämät rahat eivät varsinaisesti ole mikään avain rikkauteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Jukkis: Toisaalta näin, mutta toisaalta tuossa mallissa ei ole kuitenkaan nykyisenkaltaista rahantekoautomaattia isoille vuokra-asuntojen omistajille, kuten Satolle ja Kojamolle.

        Eikös rahantekoautomaatti Kojamolle ainakin menneisyydessä tullut pikemminkin tuetuista (Ara-)asunnoista eikä vapaarahoitteisista?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Jukkis: Toisaalta näin, mutta toisaalta tuossa mallissa ei ole kuitenkaan nykyisenkaltaista rahantekoautomaattia isoille vuokra-asuntojen omistajille, kuten Satolle ja Kojamolle. Mitä enemmän olen tätä seurannut, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että asumisella vedetään aina välistä. Kaikki mihin voi vaikuttaa on se, että kuka vetää ja miten paljon. Tällä hetkellä meillä on Suomessa päätetty, että Saton ja Kojamon kaltaiset merkittäviä määriä vuokra-asuntoja omistavat tahot saavat vetää välistä ja ihan huomattavia summia. Olisiko ihan hirveä rikos ja epäinhimillistä kääntää sitä esimerkiksi vuokrasäännöstelyllä niin, että välistä vedetään ensinnäkin vähemmän (asumiskustannuksien enimmäismäärä olisi katsottavissa taulukosta, joten mitään ylimääräisiä asumiskustannuksia ei pitäisi kenellekään joutua korvaamaan veronmaksajien varoista) ja vetäjinä olisivatkin yksittäiset kansalaiset (kenelläkään ei saa olla kuin yksi vuokrasäännelty asunto (toisin kuin esimerkiksi HITASin osalta ainakin joskus oli, mikä on ollut ihan huikean luokan aivopieru)), joten jos sitä joku mummo tai perikunta sitten vuokraakin eteenpäin niin hänen itselleen välistä vetämät rahat eivät varsinaisesti ole mikään avain rikkauteen.

        25% Kojamon voitoista menee suomalaisten eläkkeiden rahoittamiseksi. Menisi varmaan enemmänkin, mutta ammattiyhdistysliike ei ole myynyt.


        Vuokrasäännöstelyn ongelma on, että se ehkäisee uusien vuokra-asuntojen rakentamista (miksi rakentaa kun voittoa ei pääse tekemään), mikä lisää entisestään vuokra-asuntopulaa.

        Toinen ongelma on se, että se kannustaa vuokranantajia jättämään kaikki remontit tekemättä. Jos asunnosta saa joka tapauksessa sen laissa säädetyn maksimivuokran, niin miksi remontoida ja tehdä parempaa, kun mitään hyötyä ei saa?

        Lopputuloksena vuokrasäännöstely tekee vuokrakämpistä vaikeammin saatavia ja huonompia.

        Lähtökohtaisesti kukaan ei tee tässä maailmassa mitään jos ei voi saada toiminnasta voittoa. Et sinäkään mene töihin, jos et koe saavasi palkaksi rahamäärää, joka on arvokkaampi sinulle kuin se uhraamasi aika ja vaiva.

        Miksi vuokranantamista pitäisi tehdä ilman voittoa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Sepi: 25% Kojamon voitoista menee suomalaisten eläkkeiden rahoittamiseksi. Menisi varmaan enemmänkin, mutta ammattiyhdistysliike ei ole myynyt.

        Se, että osa veronmaksajien rahoista otetaan joko suoraan työssäkäyvien palkasta vuokran muodossa tai sitten välillisesti asumisen tukien muodossa eläkejärjestelmään (Kojamon kautta kierrätettynä) ei ole minkäänlainen argumentti nykytilanteen erinomaisuudelle.

        Sepi: Vuokrasäännöstelyn ongelma on, että se ehkäisee uusien vuokra-asuntojen rakentamista (miksi rakentaa kun voittoa ei pääse tekemään), mikä lisää entisestään vuokra-asuntopulaa.

        Päätellen siitä miten nykyisinkään ei saada vuokra-asuntojen rakentamisella taitettua vuokrien nousua pääkaupunkiseudulla niin ei nykyinenkään malli pysty tuottamaan niitä asuntoja tarpeeksi. Me asumme kalliisti ja pienissä asunnoissa eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna ja jostain syystä tämäkin on jonkinlainen argumentti sille, että nykytilanne on oikein hyvä ja siitä pitää pitää kiinni.

        Sepi: Toinen ongelma on se, että se kannustaa vuokranantajia jättämään kaikki remontit tekemättä. Jos asunnosta saa joka tapauksessa sen laissa säädetyn maksimivuokran, niin miksi remontoida ja tehdä parempaa, kun mitään hyötyä ei saa?

        Tämä on todellisuutta jo nyt. Itse asuin kaupungin vuokrakämpässä Espoossa opiskelujen loppupuolella ja kylpyhuone ja parveke olivat muuttaessani aivan ruokottomassa kunnossa (kasvustoa vessanpöntössä yms.). Kun muuttaja on opiskelija, tai muusta syystä etsimässä halvinta mahdollista vaihtoehtoa niin katto pään päällä riittää yllättävän pitkälle. Itsekin toteat tuolla alempana, että vuokranantajat ovat ihan normaaleja ihmisiä ja ne haluavat toiminnastaan voittoa. Tästä syystä oikein mistään ei löydy asuntoja vuokralla halvemmalla kuin mitä kaupunki on linjannut asumistuen maksimiksi. Miksi siis kuvittelet heidän nykytilanteessa haaskaavan rahaa ja tekevän jotain ylimääräisiä remontteja, kun pääkaupunkiseudulla ottajia halutuilla alueilla löytyy aina?

        Sepi: Lopputuloksena vuokrasäännöstely tekee vuokrakämpistä vaikeammin saatavia ja huonompia.

        Vuokrasäännösteltyjä kaupunkeja on Eurooppa pullollaan ja kaikissa niissä tuntuu kuitenkin olevan oikein tyytyväisiä asukkaita ja oikein korkealaatuisia vuokrakämppiäkin (tai ainakin tilavampia kuin mitä meillä harvaan asutussa Suomessa). En ole vakuuttunut sinun argumenteista kun todellisuudessa on olemassa esimerkkejä onnistuneesta (ja varmasti myös epäonnistuneesta) vuokrasäännöstelystä. Ihan yhtä hyvin minä voisin kirjoittaa loppukaneettina, että “lopputuloksena vuokrasäännöstelyn puuttuminen tekee vuokrakämpistä kalliimpia työssäkäyville ja yhteiskunnalle ja lisäksi ahtaampia”.

        Sepi: Lähtökohtaisesti kukaan ei tee tässä maailmassa mitään jos ei voi saada toiminnasta voittoa. Et sinäkään mene töihin, jos et koe saavasi palkaksi rahamäärää, joka on arvokkaampi sinulle kuin se uhraamasi aika ja vaiva.

        Miksi vuokranantamista pitäisi tehdä ilman voittoa?

        Missään en sanonut mitään siitä, että vuokranantamista pitäisi tehdä ilman voittoa. Otin vaan kantaa siihen, että joku vetää aina välistä ja mietin, että onko meidän nykyjärjestelmän välistävetäjät oikeat tahot ja olisiko mahdollista vähentää välistävetämisen määrää esimerkiksi vuokrasäännöstelyllä. Jos vuokrasäännöstelyn seurauksena vuokranantamisesta katoaa aina mahdollisuus tehdä voittoa, nykyisissä vuokrasääntelyn piirissä olevissa Euroopan kaupungeissa loppuisi yksityiset vuokraajat aika lailla kesken. Kumma kyllä yksityisiä vuokranantajia tuntuu kuitenkin löytyvän, joten mitä ilmeisimmin vuokrasääntelynkin piirissä on mahdollista tehdä voittoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Jukkis: Se, että osa veronmaksajien rahoista otetaan joko suoraan työssäkäyvien palkasta vuokran muodossa tai sitten välillisesti asumisen tukien muodossa eläkejärjestelmään (Kojamon kautta kierrätettynä) ei ole minkäänlainen argumentti nykytilanteen erinomaisuudelle.

        Päätellen siitä miten nykyisinkään ei saada vuokra-asuntojen rakentamisella taitettua vuokrien nousua pääkaupunkiseudulla niin ei nykyinenkään malli pysty tuottamaan niitä asuntoja tarpeeksi. Me asumme kalliisti ja pienissä asunnoissa eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna ja jostain syystä tämäkin on jonkinlainen argumentti sille, että nykytilanne on oikein hyvä ja siitä pitää pitää kiinni.

        Tämä on todellisuutta jo nyt. Itse asuin kaupungin vuokrakämpässä Espoossa opiskelujen loppupuolella ja kylpyhuone ja parveke olivat muuttaessani aivan ruokottomassa kunnossa (kasvustoa vessanpöntössä yms.). Kun muuttaja on opiskelija, tai muusta syystä etsimässä halvinta mahdollista vaihtoehtoa niin katto pään päällä riittää yllättävän pitkälle. Itsekin toteat tuolla alempana, että vuokranantajat ovat ihan normaaleja ihmisiä ja ne haluavat toiminnastaan voittoa. Tästä syystä oikein mistään ei löydy asuntoja vuokralla halvemmalla kuin mitä kaupunki on linjannut asumistuen maksimiksi. Miksi siis kuvittelet heidän nykytilanteessa haaskaavan rahaa ja tekevän jotain ylimääräisiä remontteja, kun pääkaupunkiseudulla ottajia halutuilla alueilla löytyy aina?

        Vuokrasäännösteltyjä kaupunkeja on Eurooppa pullollaan ja kaikissa niissä tuntuu kuitenkin olevan oikein tyytyväisiä asukkaita ja oikein korkealaatuisia vuokrakämppiäkin (tai ainakin tilavampia kuin mitä meillä harvaan asutussa Suomessa). En ole vakuuttunut sinun argumenteista kun todellisuudessa on olemassa esimerkkejä onnistuneesta (ja varmasti myös epäonnistuneesta) vuokrasäännöstelystä. Ihan yhtä hyvin minä voisin kirjoittaa loppukaneettina, että “lopputuloksena vuokrasäännöstelyn puuttuminen tekee vuokrakämpistä kalliimpia työssäkäyville ja yhteiskunnalle ja lisäksi ahtaampia”.

        Missään en sanonut mitään siitä, että vuokranantamista pitäisi tehdä ilman voittoa. Otin vaan kantaa siihen, että joku vetää aina välistä ja mietin, että onko meidän nykyjärjestelmän välistävetäjät oikeat tahot ja olisiko mahdollista vähentää välistävetämisen määrää esimerkiksi vuokrasäännöstelyllä. Jos vuokrasäännöstelyn seurauksena vuokranantamisesta katoaa aina mahdollisuus tehdä voittoa, nykyisissä vuokrasääntelyn piirissä olevissa Euroopan kaupungeissa loppuisi yksityiset vuokraajat aika lailla kesken. Kumma kyllä yksityisiä vuokranantajia tuntuu kuitenkin löytyvän, joten mitä ilmeisimmin vuokrasääntelynkin piirissä on mahdollista tehdä voittoa.

        Sivuutat täysin vuokrasäännöstelystä aiheutuvat haitat ja kannatat säännöstelyä vain, koska 6.7% oman pääoman tuotto kojamolle kuulostaa sinusta pahalta. (Heidän tilinpäätöstietonsa viime kvartaalilta kertovat alle 40 miljoonan voitoista yli 5 miljardin asuntovarallisuudesta, omaa pääomaa n. 40% summasta).

        A) jos vuokrasäännöstely laskee vuokra-asuntojen sijoitetun pääoman tuotto-odotuksia, uutta pääomaa ei ohjaudu vuokra-asuntoihin, vaan se ohjautuu muualle. Vuokra-asuntojen rakentaminen lakkaa ja korjausinvestoinnit pysähtyvät.
        B) mistä nykyiset 20v yliopisto-opiskelijat saavat vuokra-asunnon, kun niitä ei tule lisää ja kukaan ei muuta pois alihinnoitelluista vuokra-asunnoista? Pakotat heidät välittömästi ostamaan omaa, koska muuten jää asunnottomaksi? Vai alivuokralaisiksi nykyisten vuokralaisten sohville?
        C) kaikki insentiivit vuokra-asuntojen kunnostamisesta ja remontoinnista katoavat, koska vuokria ei voi nostaa ja investoinnille ei saa tuottoa. Nykyisetkin vuokralaiset kärsivät ajan kanssa.

        En pysty ymmärtämään, että miksi haluat alistaa niitä ihmisiä, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat vuokra-asunnon tukeaksesi niitä, joilla se asunto jo nyt on. Ja miksi haluat tehdä vuokralaisista toisen luokan kansalaisia jotka sidotaan koko elämäksi yhteen rapistuvaan asuntoon ilman mahdollisuutta pois muuttoon.

        Vuokrasääntelyssähän ihmiset eivät saa valita missä asuvat, vaan he joutuvat anelemaan virkamieheltä vaihto-oikeuden asuntojonon ohi, siinä missä nykysysteemissä jokainen voi vaan päättää maksaa 100e enempi kuussa ja vaihtaa kaupunginosaa milloin lystää. Ei onnistu ruotsissa, koska tarvitset boplatsilta uudet vuokra-asunnon ja niitä tulee tosi vähän tarjolle kun ihmiset roikkuvat paljon pidempään itselleen epäsopivissa ja väärissä asunnoissa, sekä alivuokraavat niitä (lain mukaan maksimissaan vuoden alivuokrasuhteilla, hirveä kohtalo lapsiperheelle joutua tuollaiseen, joten poissuljettu vaihtoehto) eteenpäin jne.

        Ruotsissa jopa tredjehand (alivuokralaisen alivuokralainen) on käsite, koska markkina on niin rikki. Ja sinä haluat samaa suomeen vain, koska 6.7% opo on jotenkin liikaa?

        En tiedä pystynkö vakuuttamaan sinua, mutta minun on vaikeampaa keksiä pahempaa kansallista hyvinvonnin itsemurhaa kuin asumismarkkinan rikkominen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Sepi:

        […]

        Ansiokas kirjoituksesi on mukava, mutta se ei missään ota kantaa siihen minun alkuperäiseen väitteeseeni vaan argumentoi jonkun ihan muun asian ympärillä. Alkuperäinen väitteeni oli, että asumisessa joku vetää aina välistä ja meillä on päätetty, että se on isot vuokra-asuntojen omistajat ja totesin perään, että me voisimme ehkä yhteiskuntana miettiä pitäisikö sen olla joku muu. Sen jälkeen olet kirjoittanut kaksi sivunkokoista kommenttia, jossa vaan latelet, että vuokrasääntely on kansallinen hyvinvoinnin itsemurha etkä ole yhdelläkään sanalla kommentoinut nostamiani pointteja siitä, että yksittäiset kansalaiset eivät välttämättä olisi ihan yhtä hyviä imuroimaan asumistukea ja sen nostamisen euroja välittömästi omaan kassaansa vuokralaisilta (toisin kuin isot institutionaaliset vuokra-asuntojen omistajat, jotka omalla massallaan voivat myös määrittää vuokrien tason halutessaan) tai sitä, että meillä on Euroopassa monta kaupunkia, joissa se on ilmeisen toimiva ratkaisu, koska Tukholmassa järjestelmässä on (ehkä) ongelmia.

        Tässäkin kommentissasi toistat asioita, jotka ovat tosiasioita meidän nykytilassa ja joihin otin edellisessä kommentissani kantaa: vuokranantajat eivät kunnosta asuntojaan kuin pakon edessä, vuokra-asuntojen tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntään ja monet vuokralaiset ovat loukussa heille sopimattomissa asunnoissa, mutta mahdollisuutta vaihtamiseen ei ole (asia, mistä Osmokin on kirjoittanut monta kertaa ansiokkaasti) ja annat ymmärtää, että ne olisivat ongelmia vasta vuokrasäännöstelyn piirissä. Ne ovat ongelmia jo nyt ja sen lisäksi kasvavat asumistukimenot rasittavat kansantaloutta ja kasvavat asumiskustannukset ajavat työssäkäyvää väestöä köyhyyteen, joten ihanko oikeasti ja vilpittömästi uskot, että nykytilanne on hyvä ja (ainakaan) tätä korttia ei kannata katsoa?

        Sepi:
        En tiedä pystynkö vakuuttamaan sinua, mutta minun on vaikeampaa keksiä pahempaa kansallista hyvinvonnin itsemurhaa kuin asumismarkkinan rikkominen.

        Sivuhuomiona en oikeasti ymmärrä mistä tämä hillitön tahtotila on tullut kirjoittaa minulle sivukaupalla vastauksia vain ja ainoastaan, koska totesin ohimennen, että asuntomarkkinat ovat pääkaupunkiseudulla rikki jo nyt ja se on osaltaan johtamassa hillittömiin tukiloukkuihin (miksi tehdä töitä, kun sen jälkeen jää käteen vain 40 euroa enemmän, kun menetän samalla tuet ja asumisen kustannukset ovat 60% minun elämisen kustannuksista) ja lisäksi työssäkäyvien köyhien määrän kasvuun ja tämä kehitys on mielestäni katkaistava.

        Minulla ei ole minkäänlaista päätäntävaltaa vaikuttaa tähän asiaan (en edes asu Helsingissä vaan Espoossa), joten minkäänlaista tarvetta vakuuttaa minua sinulla ei ole. Suosittelenkin sinulle, että et haaskaa aikaasi enempää minulle kirjoittamiseen.

        PS. Älä viitsi heilutella jotain 6,7% liikevoittoa suhteessa sijoitettuun pääomaan jonkinlaisena merkkinä siitä, että Kojamo ei olisi hillitön rahantekoautomaatti. Brittien isoin vuokra-asuntoja omistava yksityinen firma raportoi sijoitetulle pääomalle tuottoa 6,1% vuodelta 2018 ja he pitävät sitä erinomaisena tuloksena. Härskisti yksinkertaistamalla Kojamo olisi voinut laskea asuntojensa vuokria noin 10% ja heidän liikevoittonsa suhteessa sijoitettuun pääomaan olisi suurin piirtein sama kuin tämän brittifirman. Mieti mikä määrä rahaa olisi säästetty asumistukikustannuksissa ja miten paljon rahaa meillä tavallisilla työssäkäyvillä olisi käytettävissä talouden pyörien pyörittämiseen kulutuksen kautta, jos he olisivat näin tehneet? Ai mutta tämä imuroitu rahahan meni ainakin osittain eläkekassoille, joten se onkin ihan ok 😉

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Jukkis: Ansiokas kirjoituksesi on mukava, mutta se ei missään ota kantaa siihen minun alkuperäiseen väitteeseeni vaan argumentoi jonkun ihan muun asian ympärillä. Alkuperäinen väitteeni oli, että asumisessa joku vetää aina välistä ja meillä on päätetty, että se on isot vuokra-asuntojen omistajat ja totesin perään, että me voisimme ehkä yhteiskuntana miettiä pitäisikö sen olla joku muu. Sen jälkeen olet kirjoittanut kaksi sivunkokoista kommenttia, jossa vaan latelet, että vuokrasääntely on kansallinen hyvinvoinnin itsemurha etkä ole yhdelläkään sanalla kommentoinut nostamiani pointteja siitä, että yksittäiset kansalaiset eivät välttämättä olisi ihan yhtä hyviä imuroimaan asumistukea ja sen nostamisen euroja välittömästi omaan kassaansa vuokralaisilta (toisin kuin isot institutionaaliset vuokra-asuntojen omistajat, jotka omalla massallaan voivat myös määrittää vuokrien tason halutessaan) tai sitä, että meillä on Euroopassa monta kaupunkia, joissa se on ilmeisen toimiva ratkaisu, koska Tukholmassa järjestelmässä on (ehkä) ongelmia.

        Tässäkin kommentissasi toistat asioita, jotka ovat tosiasioita meidän nykytilassa ja joihin otin edellisessä kommentissani kantaa: vuokranantajat eivät kunnosta asuntojaan kuin pakon edessä, vuokra-asuntojen tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntään ja monet vuokralaiset ovat loukussa heille sopimattomissa asunnoissa, mutta mahdollisuutta vaihtamiseen ei ole (asia, mistä Osmokin on kirjoittanut monta kertaa ansiokkaasti) ja annat ymmärtää, että ne olisivat ongelmia vasta vuokrasäännöstelyn piirissä. Ne ovat ongelmia jo nyt ja sen lisäksi kasvavat asumistukimenot rasittavat kansantaloutta ja kasvavat asumiskustannukset ajavat työssäkäyvää väestöä köyhyyteen, joten ihanko oikeasti ja vilpittömästi uskot, että nykytilanne on hyvä ja (ainakaan) tätä korttia ei kannata katsoa?

        Sivuhuomiona en oikeasti ymmärrä mistä tämä hillitön tahtotila on tullut kirjoittaa minulle sivukaupalla vastauksia vain ja ainoastaan, koska totesin ohimennen, että asuntomarkkinat ovat pääkaupunkiseudulla rikki jo nyt ja se on osaltaan johtamassa hillittömiin tukiloukkuihin (miksi tehdä töitä, kun sen jälkeen jää käteen vain 40 euroa enemmän, kun menetän samalla tuet ja asumisen kustannukset ovat 60% minun elämisen kustannuksista) ja lisäksi työssäkäyvien köyhien määrän kasvuun ja tämä kehitys on mielestäni katkaistava.

        Minulla ei ole minkäänlaista päätäntävaltaa vaikuttaa tähän asiaan (en edes asu Helsingissä vaan Espoossa), joten minkäänlaista tarvetta vakuuttaa minua sinulla ei ole. Suosittelenkin sinulle, että et haaskaa aikaasi enempää minulle kirjoittamiseen.

        PS. Älä viitsi heilutella jotain 6,7% liikevoittoa suhteessa sijoitettuun pääomaan jonkinlaisena merkkinä siitä, että Kojamo ei olisi hillitön rahantekoautomaatti. Brittien isoin vuokra-asuntoja omistava yksityinen firma raportoi sijoitetulle pääomalle tuottoa 6,1% vuodelta 2018 ja he pitävät sitä erinomaisena tuloksena. Härskisti yksinkertaistamalla Kojamo olisi voinut laskea asuntojensa vuokria noin 10% ja heidän liikevoittonsa suhteessa sijoitettuun pääomaan olisi suurin piirtein sama kuin tämän brittifirman. Mieti mikä määrä rahaa olisi säästetty asumistukikustannuksissa ja miten paljon rahaa meillä tavallisilla työssäkäyvillä olisi käytettävissä talouden pyörien pyörittämiseen kulutuksen kautta, jos he olisivat näin tehneet? Ai mutta tämä imuroitu rahahan meni ainakin osittain eläkekassoille, joten se onkin ihan ok

        Vastaan, koska oletan samalla vastaavani monen muunkin uskomuksiin siitä, että hintasääntely on jotenkin helppo tapa parantaa asioita.

        Käsityksesi “välistä vetämisestä” on jossain määrin erikoinen. Ihan kuin se olisi jotenkin huono asia. Kaupankäynnin edellytyshän on se, että kun kaksi vapaasti keskenään kauppaa käyvää tahoa tekevät keskenään transaktion, niin kumpikin “vetää välistä”.

        Kun minä vaihdan kilon sokeria 500g:hen voita, niin teen sen siksi, että minulle 500g on arvokkaampi kuin kilo sokeria. Ja sinä vaihdat toiseen suuntaan, koska sinulle se kilo sokeria on arvokkaampi kuin puoli kiloa voita.

        Jos arvostan omassa mielessäni 500g voita 2kg sokerin arvoiseksi, niin “vedän välistä” 250g voita. Se ei millään tavalla estä myös vastapuolta vetämästä välistä. Jos sinulla on iso voivuori kirnuttuna, mutta kahvisi on kitkerää, niin ehkä sinä arvostat kilon sokeria kilon voin arvoiseksi. Sinäkin vedät samassa transaktiossa välistä 500g sokeria. Kumpikin osapuoli saa vaihtokaupassa “kuluttajan ylijäämä” ja tekee voittoa. Tai sinun termistölläsi “vetää välistä”.

        Vaihtokauppa voi toteutua vain, mikäli kumpikin osapuoli kokee voittavansa diilissä.

        Minä vuokraan nykyistä asuntoani “institutionaaliselta sijoittajalta” (erään keskieurooppalaisen yliopiston eläköitynyt rehtori, omistaa useampia kerrostaloja puolisonsa kanssa), niin koen että saan rahalleni vastinetta. Korkein hinta minkä nykyisestä asunnostani maksaisin (jos siis olisi pakko maksaa) olisi ainakin pari sataa kuussa enemmän kuin mitä maksan nyt. Koen siis “vetänäni välistä” vuokranantajaltani ainakin parilla sadalla kuussa asumispalveluita.

        Miksi hän ei sitten nosta vuokria? Asunto oli tyhjillään kun muutin tähän, joten ehkä vuokranantaja koki, että asunto ei selkeästikään ole liian halpa kun vuokralaisia ei ollut jonoksi asti. Minä en tiedä paljonko vuokranantajani tekee voittoa asunnolla. Todennäköisesti hänen oman pääoman tuottonsa ei ole 6.7% vaan selkeästi vähemmän. Nykyisessä korkoilmapiirissä moni tyytyy paljon vähäisempiinkin tuottoihin. Olettaisin rehtorin kuitenkin arvostavan sitä, että tämä kerrostalo tuottaa varovasti arvioiden n. 25000e / kk kassavirtaa. Todennäköisesti siitä riittää jotain vaivan palkkaa hänellekin.


        Miksi on ok, että K-kauppias tai apteekkari vetävät ruoan ja lääkkeiden myynnistä välistä, mutta ei ole ok, että Kojamo vetää välistä asumispalveluissa? Mitään pakkoahan kojamolle ei ole muuttaa. Senkun vaan kieltäydyt tekemästä Kojamon kanssa diilin ja vuokraat vain yksityisiltä vuokranantajilta (jotka tekevät syystemaattisesti vähemmän tuottoa).

        Jos tuntuu, että Kojamo tekee liian läskejä voittoja, niin senkun perustat oman institutionaalisen ja lähdet kilpailemaan markkinoille. Kyllä se laskee kaikkien voittoja, mikäli tarjonta lisääntyy.

        Kojamo teki kvartaalissa 38,9 miljoonan voiton 2304 miljoonan pääomalla. 6.1% opo tarkoittaisi, että voittoa olisi saanut tehdä 35.14 miljoonaa. Yli 90 miljoonan vuokratuloilla tuo tuottojen alennus olisi n. 3.8%.

        Jos Kojamo alentaisi voittojaan vapaaehtoisesti, niin sen lainaehdot huononisivat ja se joutuisi maksamaan jatkossa lainarahasta korkeampia korkoja, koska rahoittajat arvioisivat sen kyvyn hoitaa lainojaan huonommaksi. Samalla sen mahdollisuudet rakennuttaa uusia vuokra-asuntoja vähentyisivät, koska milläs se rahoittaisi uusien rakentamisen kun tuotot vähenevät ja lainoittajien rahahanatkin hyytyvät?

        Onko sinulla todisteita noiden väittämiesi vuokramarkkinoiden epäkohtien tueksi?

        Nyt kun minun on laillista nostaa vuokraa, niin voin rehellisesti kysyä vuokralaiselta, että jos pistän 5000e laminaattien vaihtoon + kämpän maalaukseen, niin haluaako hän maksaa 40e/kk enemmän vuokraa, jotta saan kustannukseni katettua vuosikymmenessä? Jos vuokrasäännöstely on voimassa ja estää minua nostamasta vuokraa, niin miksi edes harkitsisin remontointia?

        Esim. lukitusvaikutusta näen ainoastaan vuokrasäännellyissä kämpissä, joista ei kannata muuttaa pois. Jos asuu vapailla vuokramarkkinoilla, niin on naurettavan helppoa klikata oikotie.fi ja etsiä itseä enemmän miellyttävä asunto.

        En omista Kojamon osakkeita tai erityisemmin arvosta sen taipumusta pitää vuokria systemaattisesti maksimeissa, mutta minua ärsyttää kun aivan yhtä palveluntuottajaa demonisoidaan koska se “vetää välistä” ja oletetaan että tähän mukamas “ongelmaan” (se ei ole ongelma), olisi joku helppo korjaus, joka aiheuttaisi vähemmän haittaa kuin sen korjauksen kuvitteelliset hyödyt.

        Kojamo vetää välistä juuri niin paljon kuin mitä markkina antaa myöten. Jos markkina olisi tosi tiukka, niin uutta pääomaa ei sinne virtaisi kun Kojamo ei vaan saisi mistään enää lisää pääomaa ja se kyllä pysäyttää vuokra-asuntojen rakentamisen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Tämä on todellisuutta jo nyt. Itse asuin kaupungin vuokrakämpässä Espoossa opiskelujen loppupuolella ja kylpyhuone ja parveke olivat muuttaessani aivan ruokottomassa kunnossa (kasvustoa vessanpöntössä yms.). Kun muuttaja on opiskelija, tai muusta syystä etsimässä halvinta mahdollista vaihtoehtoa niin katto pään päällä riittää yllättävän pitkälle. Itsekin toteat tuolla alempana, että vuokranantajat ovat ihan normaaleja ihmisiä ja ne haluavat toiminnastaan voittoa. Tästä syystä oikein mistään ei löydy asuntoja vuokralla halvemmalla kuin mitä kaupunki on linjannut asumistuen maksimiksi. Miksi siis kuvittelet heidän nykytilanteessa haaskaavan rahaa ja tekevän jotain ylimääräisiä remontteja, kun pääkaupunkiseudulla ottajia halutuilla alueilla löytyy aina?

        Olisiko kannattanut kokeilla vessanpöntön pesemistä ja kylpyhuoneen siivoamista?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg: Se voi olla että suuri osa Södermalmin hipsterikämpistä on ns tois- tai kolmassijaisella vuokrasopimuksella vuokrattu, eli maksetaan ylihintaa ja alkuperäinen vuokralainen on joku mummo tai perikunta joka tienaa sievoisesti välirahoilla. Mutta joka tapauksessa vuokrasäännöstely ei estä tällaisten alueiden syntyä.

      Tuo järjestely toisaalta estää vuokrasääntelyä toimimasta niin kuin on tarkoitettu, jos lopullinen vuokralainen maksaa korkeampaa kuin sääntelyn määräämää hintaa. Jos ymmärsin oikein, niin sääntely ei tuota mitään hyötyä vaan tuo vain kuvioon turhan monimutkaistuksen noiden pitkien alivuokralaisketjujen kautta vaikkei sitten välttämättä tuottaisi oikeasti “toimivan” vuokrasääntelyn haittojakaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ossi Saresoja: Tuo järjestely toisaalta estää vuokrasääntelyä toimimasta niin kuin on tarkoitettu, jos lopullinen vuokralainen maksaa korkeampaa kuin sääntelyn määräämää hintaa. Jos ymmärsin oikein, niin sääntely ei tuota mitään hyötyä vaan tuo vain kuvioon turhan monimutkaistuksen noiden pitkien alivuokralaisketjujen kautta vaikkei sitten välttämättä tuottaisi oikeasti “toimivan” vuokrasääntelyn haittojakaan.

        Kyllä, mutta kuten kommentissani sanoin se tarkoittaa, että meille ei synny institutionaalisia välistävetäjiä, jotka teollisella tehokkuudella rahastavat asumisen tuet itselleen siinä määrin kuin se nyt tapahtuu. Yksityishenkilöiden muodostamat eteenpäinvuokrausketjut voisivat olla vaikka siinä mielessä epätehokkaita, että ne eivät aina suoraan seuraisi asumisen tukien ylärajojen muutoksia ylöspäin, tai seuraisivat niitä pienellä viiveellä. Lisäksi rypäs yksityishenkilöitä ei voisi samalla lailla päättää, että jollain alueella kaikki asunnot vuokrataan hinnalla X, vaan siellä saattaisi jopa syntyä pientä kilpailua, kun jotkut haluaisivat saada asuntonsa vuokrattua mahdollisimman nopeasti. Kojamo taas jos omistaa jonkun asunnon, niin vuokratasossa siinä asunnossa on hyvin pientä varianssia.

        Lopputuloksena meillä olisi välistävetäjinä yksityishenkilöitä, asumisen tukemiseen kuluvat rahat olisivat sidottu siihen, että miten säännelty vuokra kasvaa ja lisäksi tehokkuus rahojen imuroimisessa kärsisi, kun instituutioiden sijaan kyseessä olisi hajautettu ja todennäköisesti hyvinkin keskenään koordinoimaton rypäs itsenäisiä toimijoita. Mikään paratiisi tämäkään ratkaisu ei olisi, mutta nykytilanteessa meillä on kasvava joukko täyttä työviikkoa tekeviä ihmisiä, jotka tarvitsevat asumistukea (joka muuten on tukimuoto, joka kasvaa räjähdysmäisesti, vaikka elämme nimellistä nousukautta). Nykytilanne on kestämätön.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jukkis: Kyllä, mutta kuten kommentissani sanoin se tarkoittaa, että meille ei synny institutionaalisia välistävetäjiä, jotka teollisella tehokkuudella rahastavat asumisen tuet itselleen siinä määrin kuin se nyt tapahtuu.

        Käsittääkseni ongelma esim Kojamon kanssa on ollut, että se on rahastanut tuetuilla Ara-asunnoilla, joiden pitäisi periaatteessa olla omakustannehinnoiteltuja.

        Onko kukaan vuokranantaja, yksityishenkilö tai instituutio, repinyt normaalin ylittäviä voittoja vapaarahoitteisista asunnoista? Eikö ainakin vapaarahoitteiset asunnot olisi syytä jättää vuokrasääntelyn ulkopuolelle?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Ossi Saresoja: Käsittääkseni ongelma esim Kojamon kanssa on ollut, että se on rahastanut tuetuilla Ara-asunnoilla, joiden pitäisi periaatteessa olla omakustannehinnoiteltuja.

        Onko kukaan vuokranantaja, yksityishenkilö tai instituutio, repinyt normaalin ylittäviä voittoja vapaarahoitteisista asunnoista? Eikö ainakin vapaarahoitteiset asunnot olisi syytä jättää vuokrasääntelyn ulkopuolelle?

        Varmaankin, mutta en ole miettinyt tätä ihan näin pitkälle. Taustalla meikäläisen pohdinnassa on (kuten aikaisemmin kommentissa mainitsin) syvälle kypsynyt kyynisyys siitä, että asumisessa joku vetää aina välistä enemmän kuin pitäisi eivätkä markkinat toimi ihan samalla lailla kuin libertaarien päiväunissa (osaltaan varmasti siitä syystä, että asuinrakentamisessa on niin monta toimijaa hyvinkin ristiriitaisine tavoitteineen). Vuokrasäännöstely on yksi niistä keinoista joilla voisimme ehkä taitettua asumistukimenojen kasvun ja lisäksi asumisen hinnan kasvun, joka on tällä hetkellä merkittävä syy siihen, että meillä on kasvava töissäkäyvien köyhien joukko. Miten sitä keinoa käyttää ja mitä muita keinoja tähän löytyisi on vielä täysin avoinna.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jukkis: Taustalla meikäläisen pohdinnassa on (kuten aikaisemmin kommentissa mainitsin) syvälle kypsynyt kyynisyys siitä, että asumisessa joku vetää aina välistä enemmän kuin pitäisi eivätkä markkinat toimi ihan samalla lailla kuin libertaarien päiväunissa (osaltaan varmasti siitä syystä, että asuinrakentamisessa on niin monta toimijaa hyvinkin ristiriitaisine tavoitteineen).

        Toisaalta, minä olen vähän kyyninen sen suhteen, pystyykö valtio tai kunta alkaa säätelemään hintoja tavalla, joka ei aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen myös vähän kyyninen sillä tavalla, että luulen tässä on motivaationa vain jonkun ihmisryhmän (esim tällä hetkellä vuokralla olevien) itsekäs pyrkimys siirtää tuloja muilta itselle ja koko yhteiskunnan hyöty joko kiinnostaa vähemmän kuin oma hyöty tai sitten ajatus vuokrasääntelyn hyödystä yhteiskunnalle on vain oman hyödyn motivoimaa itsepetosta.

        Okei, en nyt ehkä itse oikeasti ajattele aivan noin, mutta halusin ilmaista, että “kyynisyydellä” voi ihan hyvin perustella aivan toiseenkin suuntaan menevää mielipidettä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Ossi Saresoja: Toisaalta, minä olen vähän kyyninen sen suhteen, pystyykö valtio tai kunta alkaa säätelemään hintoja tavalla, joka ei aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen myös vähän kyyninen sillä tavalla, että luulen tässä on motivaationa vain jonkun ihmisryhmän (esim tällä hetkellä vuokralla olevien) itsekäs pyrkimys siirtää tuloja muilta itselle ja koko yhteiskunnan hyöty joko kiinnostaa vähemmän kuin oma hyöty tai sitten ajatus vuokrasääntelyn hyödystä yhteiskunnalle on vain oman hyödyn motivoimaa itsepetosta.

        Okei, en nyt ehkä itse oikeasti ajattele aivan noin, mutta halusin ilmaista, että “kyynisyydellä” voi ihan hyvin perustella aivan toiseenkin suuntaan menevää mielipidettä.

        Olet täsmälleen oikeassa ja oikealle kallellaan olevana pidän hyvinkin mahdollisena, että valtio / kunta / kaupunki ovat sääntelijöinä niin onnettomia, että miten ikinä he sen vuokrasääntelyn tekisivätkään niin hyvinvointitappiota tulisi enemmän kuin mitä sillä voitettaisiin. Nykytilanne on vaan sietämätön ja huonompaan suuntaan menossa ja siksi olisin ihan utelias näkemään, että millä muilla keinoilla tätä asumiskustannusten kasvua saisi taitettua, kun lisärakentaminen ei tunnu ainakaan pääkaupunkiseudulla riittävän. Asumiskustannukset kun kietoutuvat niin moneen paikkaan: ne kasvattavat maksettujen asumistukien määrää, ne kasvattavat kannustinloukkuja, ne hidastavat työikäisen väestön siirtymistä työpaikkojen luo… Niin moni asia olisi meillä Suomessa vähemmän akuutti ongelma, jos me saisimme tämän juuriongelman jollain lailla ratkaistua ja siksi kaikkien keinojen pitää olla pöydällä sen ratkaisemista pohtiessa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Olet täsmälleen oikeassa ja oikealle kallellaan olevana pidän hyvinkin mahdollisena, että valtio / kunta / kaupunki ovat sääntelijöinä niin onnettomia, että miten ikinä he sen vuokrasääntelyn tekisivätkään niin hyvinvointitappiota tulisi enemmän kuin mitä sillä voitettaisiin. Nykytilanne on vaan sietämätön ja huonompaan suuntaan menossa ja siksi olisin ihan utelias näkemään, että millä muilla keinoilla tätä asumiskustannusten kasvua saisi taitettua, kun lisärakentaminen ei tunnu ainakaan pääkaupunkiseudulla riittävän.

        Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu on taittunut. Kyllä liksärakentaminen näyhttää vaikuttavan hintoihin. Kehyskunnissa hinnat suorastaan laskevat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara: Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu on taittunut. Kyllä liksärakentaminen näyhttää vaikuttavan hintoihin. Kehyskunnissa hinnat suorastaan laskevat.

        Ok, pyydän siinä tapauksessa anteeksi virheellisen tiedon jakamista. Itse edelleen ensiasuntoa etsivänä en ole vielä havainnut pyydetyissä neliöhinnoissa merkittävää laskua vaan pikemminkin kasvua, mutta kieltämättä meikäläisen otos ja tarkasteluväli voi olla turhan pieni. Hyvää työtä kaikille, jotka ovat tätä kehitystä yrittäneet saada liikkeelle, koska kirjoituksessani mainitsemista syistä halvempi asuminen olisi kaikille hyödyksi, ovat sitten asuntojen omistajia, ensiasunnon ostajia tai vuokralaisia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Jukkis: Nykytilanne on vaan sietämätön ja huonompaan suuntaan menossa ja siksi olisin ihan utelias näkemään, että millä muilla keinoilla tätä asumiskustannusten kasvua saisi taitettua

        Väittäisin, että ainakin vapaarahoitteisten asuntojen osalta kyse on enimmäkseen korkeasta kysynnästä suhteessa tarjontaan ja korkeat hinnat ovat vain oire siitä.

        Ensinnäkään musta ei ole kovinkaan uskottavaa, että vapaarahoitteisten asuntojen osalta joku “välistä vetävä” institutionaalinen sijoittaja vetäisi ylituottoja. Et ainakaan kertonut mitään perusteluja sillen, että niin olisi, muuta kuin vain epämääräisiä arveluja ja “kyynisyyttä”. (Ara-asunnot sitten erikseen.)

        Toiseksi, tuollainen “välistä veto” tuskin muodostaa kovin suurta osaa vuokrista vaan suurin osa vuokrasta on ihan pääoman vaihtoehtoiskustannusta, jota ei saa millään vuokrasääntelyllä taiottua pois aiheuttamatta muita ongelmia.

        Jukkis: hidastavat työikäisen väestön siirtymistä työpaikkojen luo

        Millä tavalla vuokrasääntely auttaisi tähän? Työpaikkojen luo ei voi muuttaa enempää ihmisiä kuin sieltä asuntoja löytyy. Vuokrasääntely ei ainakaan lisää asuntojen määrää verrattuna sääntelemättömään vaihtoehtoon. Edelleenkään useampi ei voi sitten muuttaa työpaikkojen luokse, jollei vuokrasääntely saa jotenkin muita ihmisiä muuttamaan pois työnhakijoiden tieltä tai saa ihmisiä asumaan tiiviimmin. Kummallekaan en keksi mitään uskottavaa mekanismia (ja pahimmassa tapauksessa vaikutus voi olla päinvastainen).

        Äkkisältään voisi ajatella, että sääntelyllä alemmaksi pakotetut vuokrat mahdollistaisivat useamman muuttamisen työpaikan perässä. Näin ei kuitenkaan ole, koska asunnot ovat edelleen rajallinen resurssi. Niiden rajallisuus sitten ilmenee hinnan sijaan jonkinlaisena muuna esteenä kuten vaikka pitkinä jonoina.

        Jukkis: kaikkien keinojen pitää olla pöydällä sen ratkaisemista pohtiessa

        Minä kyllä jättäisin pöydältä enemmän haittaa kuin hyötyä aiheuttavat keinot.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Ossi on täysin oikeassa.

        Ilman vuokrasäännöstelyä työn perässä muuttava löytää aina asunnon, kunhan lyö tarpeeksi rahaa tiskiin. Ok, ehkä pienituloisimmat jäävät ilman asuntoa, mutta korkean tuottavuuden tekijöillä on aina varaa.

        Vuokrasäännöstelyssä tilanne ei ole tällainen.

        Koska vuokrat ovat alle markkinahinnan, vapaita asuntoja ei ole, vaan niitä joutuu jonottamaan. Samassa asuntokannassa asuu vielä vähemmän ihmisiä, kun alhaisemmat hinnat eivät pakota tiivistämään asumista. Niinpä vuokrasäännöstelyssä asuntoja työn perässä muuttaville on vähemmän kuin vapaiden vuokrien tilanteessa.

        Mikään ratkaisu, joka ei lisää asuntojen määrää tai vaikuta asuntojen kysyntään, ei ratkaise juuriongelmaa: asuntojen vähäistä määrää. Tuntuu olevan vaikea ymmärtää, että Helsinkiin ei mahdu määräänsä enempää ihmisiä vaikka asumisesta tehtäisiin ilmaista.

        Listaan tässä erilaisia mahdollisia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa juurisyihin eli asuntojen määrään ja intoon muuttaa Helsinkiin (en suosittele, pistän vain kaiken mitä tulee itselle mieleen):

        Vähennetään asuntojen tarvetta pks
        – valtion panostuksella Tampere yms. paremmaksi asuinpaikaksi, paine mennä pks vähenee
        – nopeaa joukkoliikennettä, ihmiset voivat asua kauempana
        – pistetään jotenkin ihmiset asumaan tiiviimmiin (vähennetään esim. asumistukia, laitetaan opiskelijat takaisin soluihin)
        – ajetaan köyhiä pois Helsingistä
        – suunnataan opiskelijoiden sisäänottoa pks oppilaitoksista maakuntiin ja annetaan alueen yliopistojen keskittyä koulutuksen sijasta enemmän tutkimukseen

        Nostetaan asuntojen määrää, ihmisiä mahtuu kaupunkiin enemmän
        – rakennetaan lisää pks, erityisesti kalliisiin paikkoihin
        – muutetaan työpaikkoja asunnoiksi
        – vaarana on, että kaupunki muuttuu entistäkin houkuttelevammaksi

        Vähennetään pks houkuttelevuutta
        – heikennetään Helsingin vetovoimaa tavalla tai toisella
        = pilataan keskusta
        = tehdään kaupungista vaikkapa lapsiepäystävällinen (surkeat palvelut yms)
        = potkitaan suuria ihmisryhmiä päähän ja toivotaan, että häipyvät
        – määrätään alueella asuville lisäveroja tai maksuja, rahat valtion kassaan (jos ne käytetään helsinkiläisten hyväksi, vaikutus nolla)
        – edellinen keino tarvitsee myös liikenteelle lisämaksuja, muuten ihmiset asuvat kaukana ja matkustavat enemmän

        Nyt ei tule juurikaan enempää keinoja mieleen. Varmaankin jotain unohtui listasta. Osa listan keinoista on yleisluontoisia ja sellaisenaan varsin vaikea toteuttaa, miten esimerkiksi saadaan ihmiset asumaan tiiviimmin?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Ossi Saresoja: Väittäisin, että ainakin vapaarahoitteisten asuntojen osalta kyse on enimmäkseen korkeasta kysynnästä suhteessa tarjontaan ja korkeat hinnat ovat vain oire siitä.

        Jukkis: hidastavat työikäisen väestön siirtymistä työpaikkojen luo

        Millä tavalla vuokrasääntely auttaisi tähän? Työpaikkojen luo ei voi muuttaa enempää ihmisiä kuin sieltä asuntoja löytyy. Vuokrasääntely ei ainakaan lisää asuntojen määrää verrattuna sääntelemättömään vaihtoehtoon. Edelleenkään useampi ei voi sitten muuttaa työpaikkojen luokse, jollei vuokrasääntely saa jotenkin muita ihmisiä muuttamaan pois työnhakijoiden tieltä tai saa ihmisiä asumaan tiiviimmin. Kummallekaan en keksi mitään uskottavaa mekanismia (ja pahimmassa tapauksessa vaikutus voi olla päinvastainen).

        Itse näkisin että ainakin yksi suurista liikkumista rajoittavista tekijöistä on nykyään yleiset 1 vuoden määräaikaiset vuokrasopimukset, aikaisemmasta purkamisesta sakkona on usein vuokravakuuden menetys jopa 2kk vuokra, eli Helsingin hintatasolla puhutaan noin 1500-2000€ summasta. Pelkästään työpaikan vaihto ei ole hyväksyttävä syy ennenaikaiselle purkamiselle. Vuokranantajat pystyvät tekemään tälläisiä koska kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, eli toisin sanoen tarjonta ja tarjoaja määrää tahdin. Jos joku ei pysty ymmärtämään miksi ihmisen tarvitsisi muuttaa useammin kuin kerran vuodessa niin nyt on ehkä hyvä aika herätä siihen että kaikki eivät elä siinä ‘omassa’ todellisuudessa jossa työsopimukset ovat toistaiseksi voimassa ja kestävät usein vähintään 3-5 vuotta.
        Sopimustyyppien yleisyydestä johtuen ihmiset eivät pysty aktiivisesti kilpailuttamaan vuokrasopimustaan eivätkä vaihtamaan työpaikkaa. Elämme hienossa maassa kun raha saa liikkua melko vapaasti kun taas pienituloiset eivät ‘saa’, on täysin semantiikkaa väitellä onko kyse pystymisestä vai saamisesta jos ei ole yksinkertaisesti varaa valita, tässä tosin on kyse melko yksipuoleisesta sanelupolitiikasta joka on ok ilmeisesti lähinnä sen takia että “ihmiset saavat ihan vapaasti valita allekirjoittavatko sopimuksen vai eivät”. Tämän lisäksi myös varsinkin pienituloisilta usein peritään korvauksia vuokravakuuksista kun meidän hienossa oikeusvaltiossa merkittävä osa väestöä ei pysty mitenkään reaalisesti hakemaan oikeutta oikeusjärjestelmän kautta ilman pelkoa vararikosta ja tämä sitten osaltaan on täysin perustellusti heikentänyt uskoa oikeuslaitokseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Ossi Saresoja: Väittäisin, että ainakin vapaarahoitteisten asuntojen osalta kyse on enimmäkseen korkeasta kysynnästä suhteessa tarjontaan ja korkeat hinnat ovat vain oire siitä.

        Ensinnäkään musta ei ole kovinkaan uskottavaa, että vapaarahoitteisten asuntojen osalta joku “välistä vetävä” institutionaalinen sijoittaja vetäisi ylituottoja. Et ainakaan kertonut mitään perusteluja sillen, että niin olisi, muuta kuin vain epämääräisiä arveluja ja “kyynisyyttä”. (Ara-asunnot sitten erikseen.)

        Toiseksi, tuollainen “välistä veto” tuskin muodostaa kovin suurta osaa vuokrista vaan suurin osa vuokrasta on ihan pääoman vaihtoehtoiskustannusta, jota ei saa millään vuokrasääntelyllä taiottua pois aiheuttamatta muita ongelmia.

        Siitä oli hiljattain tutkimus, jossa tutkittiin Saton, Kojamon ja yksityisten vuokranantajien vuokratasoja eri asuinalueilla ja tiivistettynä Sato ja Kojamo olivat aina vuokranantajina kovempia kiskomaan vuokraa kuin yksityiset. Jos lähdetään siitä, että joku yksityinen henkilö voi vuokrata kämpän vaikkapa 800 eurolla jollain alueella ja on tuloihin tyytyväinen ja viereisessä rakennuksessa Kojamo vuokraa samanlaisia kämppiä 900 euron kuukausihintaan niin kyllähän siinä on selkeästi Kojamo määrittämässä ensinnäkin alueen vuokratasoa (yksityiset vuokranantajat hinaavat ajan kanssa vuokriaan ylöspäin vastaamaan Kojamon asuntojen hintoja) ja lisäksi kiskomassa kovempaa vuokraa.

        Onko reilua vaatia Kojamoa jättämään tämä korkeampien vuokratulojen potentiaali käyttämättä? No ei varsinaisesti ole, vapaassa markkinataloudessa yritykset saavat tehdä rahaa just niin paljon kuin pystyvät rikkomatta lakia. Mutta asumistukikulujen kasvaessa huimaa vauhtia, työssäkäyvien köyhien määrän kasvaessa ja asumiskulujen syödessä yhä suuremman osan pääkaupunkiseudulla asuvien matala- ja keskipalkkaisten käytettävissä olevista tuloista niin on mielestäni perusteltua todeta Kojamon ja Saton olevan osa tätä ongelmaa ja siten “vetävän välistä” asumisella.

        Ossi Saresoja: Minä kyllä jättäisin pöydältä enemmän haittaa kuin hyötyä aiheuttavat keinot.

        Tästä olen luonnollisesti samaa mieltä, mutta en voi olla miettimättä, että meillä on joitain kaupunkeja Keski-Euroopassa joita pidetään vallan mainioina paikkoina asua ja tehdä töitä ja joissa asutaan halvemmalla ja väljemmin ja joissa on käynnissä ainakin jonkinlainen vuokrasääntely. Voi hyvin olla, että Helsinkiä ei voi saada vastaavanlaiseen tilanteeseen ja siten on hyvin perusteltua jättää vuokrasääntely kokonaan pois mietinnöistä. Sinun ja Syltyn ansiokkaat kirjoitukset latelevat aimo nipun perusteluja miksi näin kannattanee toimia, tai ainakin perustelevat miksi olisi erittäin järkevää käyttää muita tarjolla olevia keinoja ensin, koska niiden todennäköinen hyödyllisyys vaikuttaa paremmalta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Osmo Soininvaara:
        Yleensä vuokrasäännöstely toimii hyvin kaupungeissa, joissa asukasluku alenee tai ei ainakaan kasva nopeasti.

        Vuokrasäännöstely voi siis toimia sen ongelman korjaamiseen, että vuokranantaja on yleensä vahvemmassa asemassa (koska muuttaminen on yleensä vuokralaiselle isompi juttu kuin vuokranantajalle) ja voi siten joissain tapauksissa käyttää tätä vahvempaa neuvotteluasemaansa puristaakseen “hyvästä” vuokralaisesta markkinatasoa korkeamman vuokran. Tämä tilanne voi vallita paikoissa, joissa asunnoista ei yleisesti ole pulaa.

        Se ei kuitenkaan pysty korjaamaan sitä, jos markkinavuokrissa on painetta ylöspäin, vaan tämän korjaaminen vuokrasääntelyllä johtaa vain uusiin ongelmiin ja pahimmillaan vuokrasäännöstely hidastaa markkinoita korjaamasta perussyytä, eli liian vähäistä tarjontaa ja liian suurta kysyntää, koska se tuhoaa hintamekanismin, joka yleensä auttaa korjaamaan tilanteen,

        Mahdollisesti vuokrasäännöstely voisi toimia siinäkin tilanteessa, että vuokranantajilla on kartelli (johon kai nämä viittaukset Kojamoon ja Satoon liittyvät) ja pystyvät siten keskinäisellä kähminnällä jotenkin pitämään kurissa uuden tarjonnan tulemisen markkinoille ja siten markkinahintojen laskun. Jos tästä on todisteita vaikkapa Helsingissä, niin ne olisi kiva nähdä. Ja siis tässäkin tilanteessa näkisin ennemminkin niiden kartellien murskaamisen parempana vaihtoehtona kuin sen, että sallitaan niiden olla olemassa, mutta koitetaan sitten vuokrasäännöstelyllä pitää niiden aiheuttama haitta minimissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kuulostaa minun korviini ihan hyvältä. Nykymuotoisessa punavihreässä ideologiassa pidän viheliäisenä juuri tällaista fraktaalista lähestymistapaa, jossa ajatellaan että systeemin jokaisen palaisen pitää näyttää samalta kuin systeemi kokonaisuutena – kuten siis vaikka niin, että Helsingin jokaisen asuinalueen väestöjakauman pitäisi mielivaltaisilla mittareilla olla sama kuin koko Helsingin (sama pätee muillakin elämänalueilla). Tähän on paitsi vaikeaa päästä ilman massiivista manipulointia, lopputuloskin on tympeä ja ahdistava. Päähuomion pitäisi olla juuri tietyn minimitason ylläpidossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tää kirjoitus kuulosti aika persulta: parempi on, kun samanmieliset asuvat keskenään eivätkä joudu tekemisiin kaikenmaailman kamelikuskien kanssa. Tässä vain on se ongelma, kuten Osmo mainiosti tietää, että ilman säätelyä kaupunki jakautuu hyvien ihmisten alueisiin ja rosengårdeihin. Tosin taitaa se jakautua vaikka säädellään. Rosengårdeeissa hyvätkin ihmiset tuppaavat usein taantumaan huonommiksi.

    Tästä puhuivat ruotsalaiset mamut telkkarissa joku aika sitten. Yksi oli muuten suomalaistaustainen.

    USA:ssa on tullut tavaksi räjäyttää huonot alueet maan tasalle ja pakottaa asukkaat muuttamaan sinne tänne pitkin kaupunkia. Tämän metodin innostamana ehdotan, että aletaan tarkkailla, miten suuri osa ns. ongelmalähiön etnisistä asukkaista muuttaa vuosittain “hyvien ihmisten alueille”. Jos prosentti jää kriteerin alle, alueeseen kohdistetaan erikoistoimenpiteitä vaikka pistämällä yksi talo matalaksi. Toki voi yrittää löytää vähemmän drmaattisia keinoja.

    Muuttamaan suostutetuille/pakotetuille pitäisi varmaan antaa vuokratukea uudella alueella esimerkiksi siellä Kalliossa.

    Voihan tietty ollakin, että asiaa jo seurataan jollain tavalla. Toisaalta kun tietää, kuinka vaikeaa on tehdä etnisiä tilastoja, eipä taida olla esim. Helsingin viranomaisilla tietoa, kuinka suuri osa muuttaa – mahdollisesti – paremman elämän ja integraation kaupunginosiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Atomisti:
      USA:ssa on tullut tavaksi räjäyttää huonot alueet maan tasalle ja pakottaa asukkaat muuttamaan sinne tänne pitkin kaupunkia. Tämän metodin innostamana ehdotan, että aletaan tarkkailla, miten suuri osa ns. ongelmalähiön etnisistä asukkaista muuttaa vuosittain “hyvien ihmisten alueille”. Jos prosentti jää kriteerin alle, alueeseen kohdistetaan erikoistoimenpiteitä vaikka pistämällä yksi talo matalaksi. Toki voi yrittää löytää vähemmän drmaattisia keinoja.

      Kokonaisen kaupunginosan lakkauttaminen ja väestön hajottaminen muualle tarkoittaa samalla kyseisen yhteisön sosiaalisten suhteiden katkaisemista ja kansalaistoiminnan lopettamista. Tämä on – ainakin Fukushiman evakuoinnin uhreille tehtyjen tutkimusten mukaan – todella pahaksi ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Ihminen on sosiaalinen eläin ja hänen väkivaltainen irrottamisensa laumasta tekee hänestä onnettoman.

      Voihan sitä toki väittää, ettei ongelmalähiössä ole mitään säilyttämisen arvoista yhteisöä, pelkkiä rosvolaumoja vain. Tosiasiassa kuitenkin juuri köyhimmille naapurien ja ystävien muodostama turvaverkko on tärkeä osa päivittäistä selviytymistä. Vieraaseen ympäristöön, erilleen tutuista joutunut yksinhuoltaja, vammainen tai kroonisesti sairas on paljon aiempaa heikommassa asemassa.

      Amerikkalaisille menettely varmasti sopii. Se soveltuu heidän taipumukseensa hakea sosiaalisiin ongelmiin näyttäviä ja voimaperäisiä ratkaisuja, ja tyydyttää varmasti rasisteja; tuhottavat lähiöyhteisöt eivät koostu valkoisista. Tämmöisillä konsteilla jenkit ovat pitäneet “neekerejä” kurissa jo vuosisatoja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Luova luokka ei ole “vetäytynyt” ja “luovuttanut” Punavuorta ylemmän keskiluokan taviksille, vaan luova luokka on yhtä kuin ylemmän keskiluokan tavikset, tosin eri elämänvaiheessa. Aivan sama tulee tapahtumaan Kalliossa, kun nykyinen paikalleen jäävä ja väistämättä vanheneva asujaimisto ei enää hyväksy pirteästi yhteiskunnallisia normeja haastavaa spurgustoa pittoreskeina kaupunkiyhteisön esteettisinä särminä. Persaukinen startup-teekkari on luovaa luokkaa, mutta startupinsa vakiinnuttanut hyvin toimeentuleva diplomi-insinööri ylemmän keskiluokan tavis. Kaupunginosat eivät tylsisty, me tylsistymme, siis jos muilta kysytään (en kysy, vaan pöhisen sisäänpäin, sillälailla hissukseen ja ketään liikaa häritsemättä).

    Luovuutensa kapitalisoimisessa epäonnistuneet (tai ehkä sittenkin ei-niin-luovat) joutuvat lähtemään jos ja kun kaupunginosasta tulee menestyksen synonyymi. Greenwich villagessa demonstroituu luovan luokan globaalin eliitin ostovoima. Ei luova luokka sielläkään luovuttanut, he vaan hävisivät vielä luovemmille.

    Mitä Punavuoreen tulee, niin siellä gentrifikaatio alkoi selvästi ennen Kalliota, joskus 70-luvun puolella, kun taas Kalliossa hyvin alkanut kehitys tyssäsi 90-luvun lamaan. Punavuoreen 70-luvulla siirtyneellä tiedostavalla nuorisolla ei ollut sellaista ostovoimaa kun 2010-luvun kalliolaisilla, joka selittää Kallion nopeasti virranneen rahan ja sen vaikutukset katukuvassa, siis Punavuoreen verrattuna. Punavuoren hipsterit olivat oleellisesti ohimenevä harha, nyt lapsiperheiden määrä on kasvanut niin paljon ettei kukaan enää puhu paikallisen ala-asteen lakkauttamisesta, joka oli todellinen uhka vielä kymmenisen vuotta sitten kun jopa kaupungin tilakeskus kävi kuolaamassa kohta luksusasunnoiksi muutettavan sisäilmaongelmattoman Snellmanin ala-asteen perään. Perheen pyörittäminen ylemmän keskiluokan taviksena vaikuttaa sittenkin olevan pöhinähipsterivanhemmuutta luontevampi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kallion hipsteri kuppilaistuskelu ja paikallisraaka-ainesyömiskulttuuri vaatii kohtuullisia tuloja.

    Kivinokkakin on muuttumassa airbnb kämppäalueeksi. Vuokraa mökki pois ja rikastu. Olisiko kannattanut rakentaa asuntoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kivinokka on aivan naurettava tapaus. Alueelta kävelee metrolle noin 10 minuutissa ja siitä pääsee Keskustaan noin 15 minuutissa. Oikea malliesimerkki siitä kuinka Helsingissä on ‘pulaa’ maasta.

      Tosin en loppujen lopuksi kannata tämän rakentamista, Helsinki nimittäin kaavoittaisi alueen todennäköisesti vähintään 50% rivitalo- ja OKT-tontteja. Ei näissä toki mitään väärää ole, en vain pidä perusteltuna näin tilatehotonta asumista niin lähellä metroa. Ei tosin ole ollenkaan selvää sallittaisiinko Kivinokan huomattavaa kehittämistä, kuten kävi kai Vartiosaaren kanssa.
      Syy ei ilmeisesti ole pelkästään Helsingin, harvat omistajat ovat onnistuneet lainsäädännöllisesti suojelemaan etunsa luonnonsuojelullisin ja historiallisin perustein. Vartiosaaren kehittäminen on ilmeisesti pysähdyksissä, en ole asiaa kuitenkaan seurannut.

      Tosin kyllähän tämä nyt alkaa näyttämään siltä että Helsingissä on todellinen pula maasta. Maata kyllä on, sinne ei saa vain rakentaa. Olen sitä mieltä että tämä on täysin itse kaivettu kuoppa, ilmeisesti luonnollisen ja historiallisen ympäristön vaaliminen (ja omaisuusarvojen pönkittäminen) on tärkeämpää kuin kaupungin tasapainoinen ja tehokas kasvu.

      Helsinkiä ei todennäköisesti saisi enää perustaa nykypäivänä, joltain kun saattaisi lähteä kesähuvila alta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mörökölli:
      Mielenkiintoista, että Osmo näkee Suomen luokkayhteiskuntana.

      Minulle on jäänyt hämäräksi mitä luovaluokka ja sen ihmiset edustavat, muuta kuin itsensä nostamista muita ylemmäksi?

      Roope Mokka on kirjoittanut aiheesta osuvasti (Yle 8.11.2017):

      “Richard Florida onkin myöntänyt, että ei mitään luovaa luokkaa olekaan. Tarkemmin aineistoaan tarkasteltuaan hän myöntää, että luovan luokan nuoret olivatkin vain rikkaiden ja hyvinkoulutettujen perheiden lapsia, joilla on globaalit työmarkkinat. Luovan luokan kaupunkistrategia onkin tehnyt rikkaista entistä rikkaampia.”

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sitähän minäkin.

        Aika ajatella: Roope Mokka on kirjoittanut aiheesta osuvasti (Yle 8.11.2017):

        “Richard Florida onkin myöntänyt, että ei mitään luovaa luokkaa olekaan. Tarkemmin aineistoaan tarkasteltuaan hän myöntää, että luovan luokan nuoret olivatkin vain rikkaiden ja hyvinkoulutettujen perheiden lapsia, joilla on globaalit työmarkkinat. Luovan luokan kaupunkistrategia onkin tehnyt rikkaista entistä rikkaampia.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.