Avainsana: geneettinen periytyvyys

Mullis­ta­va tulos: suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on hävit­tänyt kaiken ympäristötek­i­jöistä johtu­van tulo­ero­jen periy­tyvyy­den niin, että vain geneet­tiset syyt ovat jäl­jel­lä. Voiko tämä olla totta?

Neljä suo­ma­laista talousti­eteil­i­jää Pekka Ilmakun­nas (Aal­to), Ari Hyyti­nen (Han­ken), Edvard Johans­son (Åbo Akade­mi) ja Otto Toiva­nen (Aal­to) on selvit­tänyt gee­nien osu­ut­ta tulo­ero­jen periy­tyvyy­dessä kak­sosten avul­la. Tutkimus on ladat­tavis­sa tästä.  Tutkimuk­ses­sa käytetään hyväk­si sitä, että ident­tisil­lä kak­sosil­la on yhteinen per­imä ja epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la vähän yli puo­let kro­mo­someista on yhteisiä. Vähän yli, kos­ka tutkimuk­seen otet­ti­in vain samaa sukupuol­ta ole­via kak­sosia, jot­ta sukupuolten väliset, miesten ja nais­ten väliset tulo­erot eivät sotk­isi asetel­maa. Aineis­tona oli­vat jok­seenkin kaik­ki Suomes­sa vuosi­na 1950–57 syn­tyneet samaa sukupuol­ta ole­vat kak­soset, joiden tulo­ja tarkastelti­in vuosi­na 1990–2009, jol­loin tutkimuk­sen kohtei­den iät tutk­i­tus­sa tulo­jen­hankkimis­vai­heessa vai­hte­liv­at 34 vuodes­ta 59 vuoteen.

Näin syn­tyy tutkimusasetelma:

Ident­tiset kak­soset: sama ympäristö, sama perimä

Epäi­dent­tisen kak­soset: sama ympäristö, eri perimä

Huo­mat­takoon, että yhteinen ympäristö on tässä laa­jem­min ymmär­ret­ty kuin yhteis­ten van­hempi­en sosi­aa­li­nen taus­ta: toden­näköis­es­ti sama koulu ja siis samat opet­ta­jat, sama pihapi­iri ja niin edelleen.

Yritän selvit­tää omin sanoin, miten tutkimus tehti­in niin kuin olen sen ymmärtänyt. Koko aineis­ton tulo­jen var­i­anssi jaet­ti­in kah­tia, kak­sosparien sisäiseen var­i­anssi­in ja kak­sosparien väliseen var­i­anssi­in. Kak­sosparien väli­nen var­i­anssi kuvasi tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä. Tämä periy­tyvyys jaet­ti­in geneet­tiseen periy­tyvyy­teen ja sosi­aaliseen periytyvyyteen.

Geneet­tisen periy­tyvyy­den osu­us esti­moiti­in ver­taa­mal­la sis­arparien sisäistä var­i­anssia ident­tisil­lä ja epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la. Ident­tis­ten kak­sosten tulot oli­vat keskenään enem­män saman­laisia kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten väliset erot. Tämä epäi­dent­tis­ten kak­sosten suurem­pi sisäi­nen var­i­anssi kuvasi geneet­ti­sistä eroista aiheutu­vaa varianssia.

Kos­ka ident­tis­ten kak­sosten tulot oli­vat selvästi lähempänä toisi­aan kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten, per­imäl­lä oli siis vaiku­tus­ta.  Epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on puo­let yhteisiä kro­mo­some­ja, joten myös osa hei­dän saman­laisu­ut­taan on perin­nöl­listä. Hei­dän osaltaan yhteisen per­imän vaiku­tus oletet­ti­in puolek­si siitä, mitä se on ident­tisil­lä kak­sosil­la. Tämän perus­teel­la voiti­in päätel­lä geneet­tisen per­imän kokonaisvaikutus.

Näin saati­in tulo­ero­jen periy­tyvyys jae­tuk­si kah­teen kom­po­nent­ti­in, geneet­tiseen per­imään ja olo­suhteisi­in. Yllät­täen geneet­ti­nen per­imä selit­ti tulo­ero­jen periy­tyvyy­den läh­es kokon­aan. Se selit­ti miehillä tulo­ero­jen vai­htelus­ta 40 % naisil­la ja vähän yli 50 % miehillä. Lop­pu­osa vai­htelus­ta ei seli­ty tulo­ero­jen periy­tyvyy­del­lä lainkaan, vaan on tämän tutkimuk­sen kannal­ta satunnaisvaihtelua.

Tulos on niin mullis­ta­va, että sitä on vaikea uskoa. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio olisi tämän mukaan pystynyt pysäyt­tämään tulo­ero­jen sosi­aalisen periy­tyvyy­den jok­seenkin kokon­aan niin, että jäl­jelle on jäänyt vain geneet­ti­nen periy­tyvyys. Tämä on lois­ta­va tulos hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­ta, mut­ta samal­la vähän pes­simisti­nen. Kun on tehty kaik­ki mitä on voitu, enem­pää ei voi­da tehdä kuin kieltämäl­lä vapaa par­in­muo­dos­tus. Kaik­ista yllät­täv­in­tä on, että tulos kos­ki vuosien 1950–57 kohort­te­ja, jot­ka oli­vat eläneet maail­mas­sa, jos­sa ikälu­ok­ka jaet­ti­in 11-vuo­ti­aina oppik­oulu­un ja kansalaisk­oulu­un meneviin.

Huo­mat­takoon, että tulos pätee vain Suomes­sa, kos­ka aineis­to on Suomes­sa. Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus ehkä vielä onkin yhtä suuri muual­lakin (ei sekään ole var­maa, kos­ka Suo­mi on hyvin homogeeni­nen maa myös geneet­tis­es­ti) sosi­aa­li­nen periy­tyvyys on jyrkem­pi­en luokkara­jo­jen mais­sa var­masti suurem­paa – puhu­mat­takaan maista, jois­sa tosi­asi­as­sa toimii kastilaitos.

Voisiko tulos kuitenkin olla väärä? 

Olen tot­tunut epäilemään kovin yllät­täviä tutkimus­tu­lok­sia. Mikä on liian yllät­tävää ollak­seen tot­ta, ei yleen­sä ole totta.

Löy­dän tutkimuk­ses­ta kak­si poten­ti­aal­ista virhelähdettä.

• Geneet­tis­ten ero­jen vaiku­tus arvioiti­in olet­ta­mal­la, että ident­tisil­lä kak­sosil­la geneet­tisen per­imän vaiku­tus on kaksinker­tainen epäi­dent­tisi­in ver­rat­tuna. Suun­nilleen näin minäkin olisin sen tehnyt, mut­ta en ole var­ma, että geneet­tis­ten ero­jen tuot­ta­ma var­i­anssi on kuvat­ul­la taval­la addi­ti­ivi­nen. En tiedä tästä asi­as­ta mitään, joten en myöskään tiedä, tietääkö joku.[1]
• Sis­arusten saman­laiset valin­nat. Se, että kak­sosten tulot ovat lähel­lä toisi­aan, ei vält­tämät­tä johdu pelkästään geneet­tis­es­tä saman­laisu­ud­es­ta ja per­hetaus­tas­ta, vaan siitä, että kak­soset tekevät saman­laisia elämän­val­in­to­ja, esimerkik­si menevät samaan koulu­tuk­seen. Tämä liioit­telee tulo­ero­jen periy­tyvyyt­tä, kos­ka saman­laisu­us ei johdu saman­lais­es­ta per­hetaus­ta eikä saman­lais­es­ta biol­o­gis­es­ta per­imästä vaan sis­aruk­sen matkimis­es­ta. Jos tämä koskisi yhtäläis­es­ti kaikkia kak­sosia, se ei vaikut­taisi tulok­se­na saatavaan geneet­tisen per­imän osu­u­teen, jol­loin itse asi­as­sa huo­maisimme, että per­hetaus­tan sosi­aa­li­nen osu­us on vielä esti­moitua pienempi.
  Toden­näköis­es­ti kuitenkin ident­tis­ten kak­sosten väli­nen side on vielä vahvem­pi kuin epäi­dent­tis­ten kak­sosten väli­nen, jol­loin tämä antaa liian suuren esti­maatin geneet­tis­es­tä periy­tyvyy­destä. (Jos epäi­dent­tis­ten kak­sosten tapauk­ses­sa sis­aruk­sen matkimisen osu­us on puo­let siitä mitä ident­tisil­lä, esti­maat­ti sosi­aaliselle periy­tyvyy­delle olisi taas kohdallaan?)

Nämä kak­si huo­mau­tus­ta voivat jonkin ver­ran hor­jut­taa tulosta, mut­ta itse asi­as­sa en usko niiden hor­jut­ta­van sitä paljon.

Mut­ta on min­ul­la kol­maskin huo­mau­tus, joka menee taas eri suun­taan. Sen mukaan tutkimus aliarvioisi geneet­tisen per­imän vaikutusta.

Kun epäi­dent­tisil­lä kak­sosil­la on puo­let samo­ja kro­mo­some­ja, oletet­ti­in, että hei­dän osaltaan geneet­tisen per­imän osu­us on puo­let. Entä se toinen puoli, oli­vatko ne kro­mo­somit arvot­tu niin, että ne vas­ta­si­vat sat­un­naiso­to­s­ta väestöstä?  Puoli­son val­in­ta on kaikkea muu­ta kuin sat­un­naista eikä se ole ollut sat­un­naista edel­li­sis­säkään sukupolvis­sa. Eikö tämä menetelmä siis aliarvioi geneet­tisen per­imän vaikutusta.

Mut­ta jos jo näin saati­in aikaan se, että koko tulo­ero­jen sosi­aa­li­nen periy­tyvyys saati­in lähelle nol­laa, ei kai se nyt sen­tään negati­ivi­nenkään voin­ut olla? (Voisin kek­siä monia syitä, mik­si se voisi olla negati­ivi­nen, mut­ta pide­tään nyt kuitenkin toinen jal­ka maassa.)

Vielä yksi huo­mau­tus: 1950-luvul­la syn­tyneil­lä kohort­eil­la sosi­aa­li­nen liikku­vu­us oli hyvin suur­ta, kos­ka muutet­ti­in kaupunkei­hin ja eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­tanut maao­maisu­us jäi maalle.

= = = =

Mullis­ta­va tutkimus joka tapauk­ses­sa. Ja huo­mat­takoon: taas talousti­eteen tutk­i­jat asial­la, vaik­ka aihe kuu­luu mitä ilmeisim­min sosi­olo­gian alaan.

 

[1] Olisin itse asi­as­sa tehnyt tämän vähän toisin, mut­ta tulos olisi tuskin ollut kovin eri­lainen. Jos min­ul­la joskus ei ole mitään muu­ta tekemistä, yritän laskea läpi, olisiko se min­un paljon yksinker­taisem­pi tapa todel­lisu­udessa ident­ti­nen tässä käytet­tyyn tavan kanssa.