Mullistava tulos: suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on hävittänyt kaiken ympäristötekijöistä johtuvan tuloerojen periytyvyyden niin, että vain geneettiset syyt ovat jäljellä. Voiko tämä olla totta?
Neljä suomalaista taloustieteilijää Pekka Ilmakunnas (Aalto), Ari Hyytinen (Hanken), Edvard Johansson (Åbo Akademi) ja Otto Toivanen (Aalto) on selvittänyt geenien osuutta tuloerojen periytyvyydessä kaksosten avulla. Tutkimus on ladattavissa tästä. Tutkimuksessa käytetään hyväksi sitä, että identtisillä kaksosilla on yhteinen perimä ja epäidenttisillä kaksosilla vähän yli puolet kromosomeista on yhteisiä. Vähän yli, koska tutkimukseen otettiin vain samaa sukupuolta olevia kaksosia, jotta sukupuolten väliset, miesten ja naisten väliset tuloerot eivät sotkisi asetelmaa. Aineistona olivat jokseenkin kaikki Suomessa vuosina 1950–57 syntyneet samaa sukupuolta olevat kaksoset, joiden tuloja tarkasteltiin vuosina 1990–2009, jolloin tutkimuksen kohteiden iät tutkitussa tulojenhankkimisvaiheessa vaihtelivat 34 vuodesta 59 vuoteen.
Näin syntyy tutkimusasetelma:
Identtiset kaksoset: sama ympäristö, sama perimä
Epäidenttisen kaksoset: sama ympäristö, eri perimä
Huomattakoon, että yhteinen ympäristö on tässä laajemmin ymmärretty kuin yhteisten vanhempien sosiaalinen tausta: todennäköisesti sama koulu ja siis samat opettajat, sama pihapiiri ja niin edelleen.
Yritän selvittää omin sanoin, miten tutkimus tehtiin niin kuin olen sen ymmärtänyt. Koko aineiston tulojen varianssi jaettiin kahtia, kaksosparien sisäiseen varianssiin ja kaksosparien väliseen varianssiin. Kaksosparien välinen varianssi kuvasi tuloerojen periytyvyyttä. Tämä periytyvyys jaettiin geneettiseen periytyvyyteen ja sosiaaliseen periytyvyyteen.
Geneettisen periytyvyyden osuus estimoitiin vertaamalla sisarparien sisäistä varianssia identtisillä ja epäidenttisillä kaksosilla. Identtisten kaksosten tulot olivat keskenään enemmän samanlaisia kuin epäidenttisten kaksosten väliset erot. Tämä epäidenttisten kaksosten suurempi sisäinen varianssi kuvasi geneettisistä eroista aiheutuvaa varianssia.
Koska identtisten kaksosten tulot olivat selvästi lähempänä toisiaan kuin epäidenttisten kaksosten, perimällä oli siis vaikutusta. Epäidenttisillä kaksosilla on puolet yhteisiä kromosomeja, joten myös osa heidän samanlaisuuttaan on perinnöllistä. Heidän osaltaan yhteisen perimän vaikutus oletettiin puoleksi siitä, mitä se on identtisillä kaksosilla. Tämän perusteella voitiin päätellä geneettisen perimän kokonaisvaikutus.
Näin saatiin tuloerojen periytyvyys jaetuksi kahteen komponenttiin, geneettiseen perimään ja olosuhteisiin. Yllättäen geneettinen perimä selitti tuloerojen periytyvyyden lähes kokonaan. Se selitti miehillä tuloerojen vaihtelusta 40 % naisilla ja vähän yli 50 % miehillä. Loppuosa vaihtelusta ei selity tuloerojen periytyvyydellä lainkaan, vaan on tämän tutkimuksen kannalta satunnaisvaihtelua.
Tulos on niin mullistava, että sitä on vaikea uskoa. Suomalainen hyvinvointivaltio olisi tämän mukaan pystynyt pysäyttämään tuloerojen sosiaalisen periytyvyyden jokseenkin kokonaan niin, että jäljelle on jäänyt vain geneettinen periytyvyys. Tämä on loistava tulos hyvinvointivaltiolta, mutta samalla vähän pessimistinen. Kun on tehty kaikki mitä on voitu, enempää ei voida tehdä kuin kieltämällä vapaa parinmuodostus. Kaikista yllättävintä on, että tulos koski vuosien 1950–57 kohortteja, jotka olivat eläneet maailmassa, jossa ikäluokka jaettiin 11-vuotiaina oppikouluun ja kansalaiskouluun meneviin.
Huomattakoon, että tulos pätee vain Suomessa, koska aineisto on Suomessa. Geneettisten erojen vaikutus ehkä vielä onkin yhtä suuri muuallakin (ei sekään ole varmaa, koska Suomi on hyvin homogeeninen maa myös geneettisesti) sosiaalinen periytyvyys on jyrkempien luokkarajojen maissa varmasti suurempaa – puhumattakaan maista, joissa tosiasiassa toimii kastilaitos.
Voisiko tulos kuitenkin olla väärä?
Olen tottunut epäilemään kovin yllättäviä tutkimustuloksia. Mikä on liian yllättävää ollakseen totta, ei yleensä ole totta.
Löydän tutkimuksesta kaksi potentiaalista virhelähdettä.
- Geneettisten erojen vaikutus arvioitiin olettamalla, että identtisillä kaksosilla geneettisen perimän vaikutus on kaksinkertainen epäidenttisiin verrattuna. Suunnilleen näin minäkin olisin sen tehnyt, mutta en ole varma, että geneettisten erojen tuottama varianssi on kuvatulla tavalla additiivinen. En tiedä tästä asiasta mitään, joten en myöskään tiedä, tietääkö joku.[1]
- Sisarusten samanlaiset valinnat. Se, että kaksosten tulot ovat lähellä toisiaan, ei välttämättä johdu pelkästään geneettisestä samanlaisuudesta ja perhetaustasta, vaan siitä, että kaksoset tekevät samanlaisia elämänvalintoja, esimerkiksi menevät samaan koulutukseen. Tämä liioittelee tuloerojen periytyvyyttä, koska samanlaisuus ei johdu samanlaisesta perhetausta eikä samanlaisesta biologisesta perimästä vaan sisaruksen matkimisesta. Jos tämä koskisi yhtäläisesti kaikkia kaksosia, se ei vaikuttaisi tuloksena saatavaan geneettisen perimän osuuteen, jolloin itse asiassa huomaisimme, että perhetaustan sosiaalinen osuus on vielä estimoitua pienempi.
Todennäköisesti kuitenkin identtisten kaksosten välinen side on vielä vahvempi kuin epäidenttisten kaksosten välinen, jolloin tämä antaa liian suuren estimaatin geneettisestä periytyvyydestä. (Jos epäidenttisten kaksosten tapauksessa sisaruksen matkimisen osuus on puolet siitä mitä identtisillä, estimaatti sosiaaliselle periytyvyydelle olisi taas kohdallaan?)
Nämä kaksi huomautusta voivat jonkin verran horjuttaa tulosta, mutta itse asiassa en usko niiden horjuttavan sitä paljon.
Mutta on minulla kolmaskin huomautus, joka menee taas eri suuntaan. Sen mukaan tutkimus aliarvioisi geneettisen perimän vaikutusta.
Kun epäidenttisillä kaksosilla on puolet samoja kromosomeja, oletettiin, että heidän osaltaan geneettisen perimän osuus on puolet. Entä se toinen puoli, olivatko ne kromosomit arvottu niin, että ne vastasivat satunnaisotosta väestöstä? Puolison valinta on kaikkea muuta kuin satunnaista eikä se ole ollut satunnaista edellisissäkään sukupolvissa. Eikö tämä menetelmä siis aliarvioi geneettisen perimän vaikutusta.
Mutta jos jo näin saatiin aikaan se, että koko tuloerojen sosiaalinen periytyvyys saatiin lähelle nollaa, ei kai se nyt sentään negatiivinenkään voinut olla? (Voisin keksiä monia syitä, miksi se voisi olla negatiivinen, mutta pidetään nyt kuitenkin toinen jalka maassa.)
Vielä yksi huomautus: 1950-luvulla syntyneillä kohorteilla sosiaalinen liikkuvuus oli hyvin suurta, koska muutettiin kaupunkeihin ja eriarvoisuutta aiheuttanut maaomaisuus jäi maalle.
= = = =
Mullistava tutkimus joka tapauksessa. Ja huomattakoon: taas taloustieteen tutkijat asialla, vaikka aihe kuuluu mitä ilmeisimmin sosiologian alaan.
[1] Olisin itse asiassa tehnyt tämän vähän toisin, mutta tulos olisi tuskin ollut kovin erilainen. Jos minulla joskus ei ole mitään muuta tekemistä, yritän laskea läpi, olisiko se minun paljon yksinkertaisempi tapa todellisuudessa identtinen tässä käytettyyn tavan kanssa.