Avainsana: Matematiikka ja tulot

Otto Lep­pä­nen Kansal­lis­es­ta koulu­tuk­sen arvioin­tikeskuk­ses­ta (KARVI) julka­isi twit­teris­sä helmiku­us­sa pysähdyt­tävän kuvan matem­ati­ikan yliop­pi­lasko­keenar­vosanan yhtey­destä vuosi­t­u­loi­hin kymme­nen vuot­ta myöhemmin.

Siinä ei ole mitään yllät­tävää, että mitä parem­min on matem­ati­ikan kir­joit­tanut, sitä korkeam­mille tuloille keskimäärin pää­tyy. Tämä kos­kee sekä lyhyt­tä että pitkää matem­ati­ikkaa. Suo­mi on varsin mer­i­tokraat­ti­nen maa. Fik­sut, ahk­er­at ja tun­nol­liset pärjäävät.

Lyhyen matem­ati­ikan arvosana kor­reloi tulo­jen kanssa, mut­ta pitkän matem­ati­ikan hyvä arvosana lisää tulo­ja vielä  selvästi voimakkaam­min. Pien­im­mille tuloille jäivät ne, jot­ka eivät kir­joit­ta­neet matem­ati­ikkaa lainkaan.

Häkel­lyt­tävää on, että pelkän pitkän matem­ati­ikan kir­joit­ta­mi­nen – kuin­ka huonos­ti tahansa – ennus­taa korkeampia tulo­ja kuin lyhyen matem­ati­ikan kir­joit­ta­mi­nen kuin­ka hyvin tahansa. Tai ei ihan sen­tään. Pitkän matem­ati­ikan impro­batur vas­taa vain lyhyen matem­ati­ikan eximi­aa, mut­ta jo appro­batur pitkästä matem­ati­ikas­ta hakkaa lyhyen matem­ati­ikan laudaturin.

Jotain täl­laisia tulok­sia var­maankin ollut esil­lä, kun tiedekun­ta toisen­sa jäl­keen on alka­nut korostaa pitkän matem­ati­ikan arvosano­ja sisäänpääsyssä.

Lyhyen matem­ati­ikan arvosana kor­reloi tulo­jen kanssa, mut­ta pitkän matem­ati­ikan hyvä arvosana lisää tulo­ja selvästi voimakkaammin.

Pitäisikö siis uskoa, että pitkän matem­ati­ikan appro­ba­turin kir­joit­ta­neet osaa­vat matem­ati­ikkaa parem­min kuin lyhyen matem­ati­ikan lau­da­turin kirjoittaneet?

Ei, tämä osoit­taa lähin­nä sitä, että lyhyen matem­ati­ikan lukem­i­nen lukios­sa altistaa hakeu­tu­maan human­is­tisille tai yhteiskun­nal­lisille aloille, ja näil­lä aloil­la palkat nyt vain ovat huonom­mat kuin muil­la aloilla.

Otto Lep­pä­nen on tehnyt vastikää gradun – Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle tietysti — siitä, mil­laisille tulota­soille päädytään mis­täkin korkeak­oulus­ta ja miltäkin alal­ta. En ryhdy selosta­maan sen tulok­sia tässä sen enem­pää, kos­ka Lep­pä­nen itse aikoo tul­la ulos kolumnin kanssa asi­as­ta, mut­ta sanon, että tämä tutkimus saa joil­lakin sukat pyörimään jalois­sa. On help­poa väit­tää sen osoit­ta­van Suomes­ta löy­tyvän rak­en­teel­lista eri­ar­voisu­ut­ta eri alo­jen välillä.

Olisi mie­lenki­in­toista nähdä Lep­päsen selvit­tävän tuo­ta matem­ati­ikan arvosanan ja tulota­son yhteyt­tä vakioimal­la koulu­tus­su­un­nan. Päteekö kor­re­laa­tio myös koulu­tus­su­un­nan sisäl­lä, vai onko seli­tys vain siinä, että pitkä matem­ati­ik­ka ohjaa kau­pal­lisille ja teknil­lisille aloille. Onko hyvin kir­joite­tus­ta pitkästä matem­ati­ikas­ta hyö­tyä (tulo­jen mielessä) myöhem­mässä elämässä myös human­is­tisen alan valinneilla?