Kategoria: _

Mitä kauhukabinetin jälkeen

Ilmeis­es­ti perus­suo­ma­lais­ten tavoit­teena on kaataa hal­li­tus taval­la, joka nos­taa hei­dän profi­il­i­aan. Siinä välis­sä sopi­vasti val­i­t­ulle joukolle perus­suo­ma­laisia poli­itikko­ja on taat­tu huo­mat­tavaa julk­isu­ut­ta. Tämä julk­isu­u­den tavoit­telu ehkä selit­tää, mik­si joukkoon on kelpu­utet­tu vain ääri-persuja.

Maas­sa tarvi­taan kuitenkin hal­li­tus. Jäl­jelle jäävät vain kokoomuk­sen johta­ma vähem­mistöhal­li­tus. Jos olisin Pet­teri Orpo, en ottaisi siihen mui­ta puoluei­ta. Vähem­mistöhal­li­tuk­sista ei Suomes­sa ole per­in­teitä. Työ voisi olla varsin kivikkoista.

Kun demar­it vai­h­ta­vat puheen­jo­hta­jansa San­na Marin­ista Antti Lindt­mani­in, aukeaa taas tie sinipunalle. Suuri syylli­nen nykyiseen kauhuk­abi­net­ti­in on San­na Marin, joka vaalien jäl­keen hävit­tyään kisan päämin­is­terin paikas­ta tähtäsi oppo­si­tioon ja vain oppo­si­tioon. Oikein mui­ta vai­h­toe­hto­ja ei jäänyt jäl­jelle. His­to­ria ei tule tästä Marinia kiit­tämään. Jat­ka lukemista “Mitä kauhuk­abi­netin jälkeen”

Vanhat kaupungit olivat Ihania. Voisiko siihen palata?

Otin tähän pari kuvaa Tukhol­man van­has­ta kaupungista. Sehän on kliseemäi­nen tur­is­tiansa Tukholmassa.

Alun perin siinä ei ollut mitään ihmeel­listä. Tuol­laisia kaupunke­ja raken­net­ti­in kaikkialle, ennen kuin ne puret­ti­in auto­jen tieltä ja autot räjäyt­tivät kaupunkien mit­takaa­van. Suomen kaupunkien mit­takaa­va tosin ehti räjähtää ennen auto­ja Turun palon takia. Jat­ka lukemista “Van­hat kaupun­git oli­vat Iha­nia. Voisiko siihen palata?”

Pidin naurettavana syyttää persuja äärioikeistolaisuudesta, mutta erehdyin

Pidin aikanaan lapsel­lisi­na perus­suo­ma­laisi­in kohdis­tunei­ta syyt­teitä ääri­oikeis­to­laisu­ud­es­ta. Joitakin sin­imus­tia heil­lä siel­lä on jäs­en­inään, mut­ta hul­lu­ja on kaikissa porukoissa.

Olen joutunut tark­ista­maan kantaani.

Jytkyn jäl­keen 2011 mielipi­deil­mas­to Suomes­sa muut­tui. Vasem­mis­toli­it­to­laiset valit­ti­vat, että hei­dän jäsenistön­sä on alka­nut esit­tää kaiken maail­man rasis­tisia ajatuk­sia, joi­ta ei ollut sopi­vaa sanoa ennen.

Ihmi­nen on sosi­aa­li­nen eläin, jon­ka ajat­telua kahlit­see jonkin­lainen sosi­aa­li­nen nor­mi. Nor­mi pitää yhteisöä koos­sa.  Tuon normin siir­tymisen näen ääri­oikeis­ton nousuna.

Nyt on tapah­tunut paljon rajumpi mielip­itei­den raais­tu­mi­nen. Sopi­vaisu­u­den raja julkises­sa keskustelus­sa on siir­tynyt mon­ta askelta ääri­oikeis­ton suun­taan. Tämä kos­kee valitet­tavasti myös kokoomus­ta, ja se tekee asi­as­ta vaarallisen.

Radikaalin oikeis­ton nousu on mon­es­sa maas­sa tapah­tunut niin, että ”sivistys­porvar­it” ovat liit­toutuneet ääri­oikeis­ton kanssa saadak­seen oikeis­to­laisem­paa talous­poli­ti­ikkaa, mut­ta lop­putu­los onkin vahvis­tanut äärioikeistoa.

Asi­aa pitäisi tietysti tutkia suuril­la aineis­toil­la eikä min­un sammakkoperspektiivistäni.

Min­ul­la on kak­si esimerkkiä keskustelus­sa esite­ty­istä mielip­iteistä, jot­ka eivät olisi olleet mah­dol­lisia vielä vuosi sitten.

Sanoin Twit­teris­sä, että min­is­teri Jun­ni­lan maine on Suomen ulkop­uolel­la sen ver­ran huono, ettei hän ole oikein hyvä vas­taa­maan maamme vien­nin edis­tämis­es­tä. Sain suuren määrän vas­tauk­sia, joiden yhteinen nimit­täjä oli, että koko ongel­ma johtuu siitä, että suo­ma­laiset keskustel­e­vat kan­sain­välisen lehdis­tön kanssa ja näin tiedot Jun­ni­lan heikkouk­sista lev­iävät ulko­maille. Ei olisi muu­ta­ma vuosi sit­ten kukaan kuvitel­lut, että hal­li­tus­puolueesta vaa­di­taan kan­sain­välisen lehdis­tön toimin­nan suit­simista Suomes­sa — kuten muuten on vaa­dit­tu Unkaris­sa ja Turkissa, joten ei sen olisi pitänyt olla yllättävää.

Toisen ker­ran aloitin keskustelun siitä, mitä tehdä, jos Venäjäl­lä alkaa sisäl­lis­so­ta ja miljoonat yrit­tävät pae­ta tais­telu­ja Suomen puolelle. Tarkoituk­seni oli kysyä, kan­nat­taisiko perus­suo­ma­lais­ten muut­taa kan­taansa Dublin­in sopimuk­seen. Kymmenet kir­joit­ta­jat kehot­ti­vat ampumaan kuole­maa pak­enevat naiset ja lapset rajalle. Kun tuhat on ammut­tu, muut eivät enää pyri.

Ei täl­laista kukaan esit­tänyt ennen.

Nämä ovat kak­si min­un esimerkkiäni, mut­ta en tietenkään tee niistä suurem­pia johtopäätök­siä. Saman­laisia esimerkke­jä on valitet­tavasti paljon lisää.

Myös vih­jauk­sia poli­it­tis­es­ta väki­val­las­ta esitetään nyt enem­män kun ennen — aluk­si tietysti ”leikin varjolla”.

 

Pitääkö torjua segregaatiota vai köyhyyttä?

Seg­re­gaa­tiokeskustelus­sa nousi jälleen esil­lä kysymys siitä, onko ongel­mana vain köy­hyys eikä se, että köy­hät asu­vat tois­t­en­sa naa­pureina. Pitäisikö tor­jua köy­hyyt­tä sen sijaan että käytetään rahaa eri tulois­t­en sekoittamiseen.

Siiv­otaanko seg­re­gaa­tion tor­jun­nal­la vain tilas­to­ja? Kun köy­hät hajasi­joite­taan, köy­hyys katoaa alueel­li­sista tilastoista.

Tämä asia ei itse asi­as­sa ole aivan yksinker­tainen. Sitä on tutkit­tu kokeel­lis­es­ti Yhdys­val­lois­sa. Link­ki artikke­li­in tässä.  Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin.  Kiitos Tuuk­ka Saari­maalle läh­teen äärelle opastamisesta.

Yhdys­val­lois­sa tehti­in koe, jos­sa arvot­ti­in joukko köy­hiä per­heitä muut­ta­maan keski­t­u­lois­t­en asuinalueille. Tulok­sen mukaan van­hem­mille ei tapah­tunut mitään. Työt­tömien työt­tömyys ei helpot­tanut eikä päi­htei­den käyt­tökään. He toden­näköis­es­ti tun­si­vat itsen­sä entistä köy­hem­mik­si, kos­ka ihmi­nen ver­taa osaansa naapureihin.

Las­ten elämä sen sijaan koheni ja hei­dän sosi­aalisen nousun­sa toden­näköisyys nousi. Jat­ka lukemista “Pitääkö tor­jua seg­re­gaa­tio­ta vai köyhyyttä?”

Hallituksen asuntopolitiikan jyrkkä käännös ja Helsinki

Hal­li­tuk­sen asun­topoli­it­tiset päätök­set ovat herät­täneet keskustelun siitä, mik­si verora­hoin pitäisi tukea joidenkin asum­ista kalli­il­la alueil­la, joi­hin  itse mak­sav­il­la keski­t­u­loisil­la ei ole mitään asi­aa. Asia ei koske vain Helsinkiä. Samaa kysyi joku min­ul­ta Tam­pereel­la Koskipuistossa.

Jos ajat­telemme asi­aa vain yksilöi­den kannal­ta, vas­taus on, ettei minkään takia, mut­ta jos ajat­telemme yhteisö­ta­sol­la, vas­taus on seg­re­gaa­tion estämiseksi.

Seg­re­gaa­tio on suurten kaupunkien vihe­liäi­nen ongel­ma, joka tulee hyvin kalli­ik­si, jos se päästetään irti. Kat­sokaa vain, miten on käynyt Ruotsissa.

Perus­suo­ma­laiset menivät tähän kokoomuk­sen ansaan var­maan sik­si, että eivät näe mitään ulko­maalaisvi­hansa sokaisemil­la silmil­lä. Seg­re­gaa­tio liit­tyy maa­han­muut­toon, mut­ta kyl­lä aivan koti­maisin voimin on saatu aikaan vaar­al­lisel­la taval­la eriy­tyneitä asuinaluei­ta jo sil­loin, kun maa­han­muut­ta­jia ei juuri ollut.

Olen tehnyt pin­ta­puolisia tutus­tu­mis­matko­ja eräisi­in pääkaupunkiseudun slum­mi­u­tuneisi­in kaupungi­nosi­in. Omien havain­to­jeni mukaan huonovoin­tiu­us ei näy niinkään maa­han­muut­ta­jis­sa vaan hei­dän kan­ta­suo­ma­lai­sis­sa naa­pureis­saan. Jat­ka lukemista “Hal­li­tuk­sen asun­topoli­ti­ikan jyrkkä kään­nös ja Helsinki”

Suojaosan poisto työttömyysturvasta ymmärrettävä , mutta väärä ratkaisu

Hal­li­tus pois­taa työt­tömyys­tur­vas­ta 300 euron suo­jaosan. Tähän on perus­teen­sa, mut­ta ratkaisu on väärä.

Kun tuo 300 euron suo­jaosa tuli voimaan, työt­tömät alkoi­vat tehdä eri­laista keikkaa paljon innokkaam­min. Se tuot­ti pait­si tulo­ja ja vero­tu­lo­ja, myös piti hei­dän parem­min työ­markki­nakelpoise­na ja edesaut­toi siten työl­listymistä pysyvään työhön.

Siinä oli kuitenkin yksi paha vika. Sovitel­lus­sa päivära­has­sa on ymmär­ret­tävä kat­to, jon­ka mukaan päivära­ha ja palk­ka eivät saa yhteen­sä olla enem­män kuin päivära­han perus­teena ole­va palk­ka. Osa-aikatyö ei saa olla kan­nat­tavam­paa kuin kokoaikatyö. Kau­pan alal­la tämä kat­to tuli vas­taan jo alle 20 tun­nin viikko­työl­lä. Ei siis kan­na­ta ottaa vas­taan kokopäivä­työtä. Tämä sopii myös kaup­pi­aalle, jol­la osa-aikatyön teet­tämi­nen on kannattavaa.

Hal­li­tus näyt­tää pain­ot­ta­van kokoaikatyön vas­taan­ot­tamista, vaik­ka se tyre­hdyt­tääkin työt­tömien halun lyhy­isi­in työkeikkoi­hin tai vaikka­pa vapaa­palokun­nista saatavi­in lisäan­sioi­hin  ̶  niistä tämä suo­jaosa muuten alkoi.

Olisi pitänyt kat­sel­la asi­aa vähän box­in ulkop­uolelta sormeile­mal­la yhteenso­vi­tus­pros­ent­tia. Opti­maal­ista olisi, että sovitel­tu päivära­ha lop­puu tasan sil­loin, kun palk­ka saavut­taa päivära­han perus­teena ole­van palkan. Tosin tämä peri­aate nos­taisi yhteenso­vi­tus­pros­entin varsin korkeak­si pieni­palkkaises­sa töis­sä. Oli miten oli, kan­nat­taisi ava­ta koko laki.

Hallitus leikkaa asumistukea

Hal­li­tus leikkaa asum­is­tukea monel­la tavalla.

Siitä pois­tuu 300 euron suo­jao­su­us ansio­tu­loille. Tämä alen­taa pieni­palkkaisen asum­is­tukea sadal­la eurol­la. Olen tästä vähän haikeana, kos­ka pidän tuo­ta omavas­tu­u­ta omana aikaansaan­nok­se­nani. Se oli tarkoitet­tu erään­laisek­si köy­hän miehen mata­la­palkkat­uek­si tuke­maan työl­lisyyt­tä. Se piti yllä työ­paikko­ja, joiden palka­n­mak­sukyky oli huono. Näin työl­lis­tet­ti­in niitä, joil­la ei ole mitään erityisosaamista.

Sit­tem­min työt­tömyys on muut­tunut työvoima­pu­lak­si.   Näis­sä olois­sa voi tietysti ajatel­la, ettei tehot­to­mia työ­paikko­ja ylläpitävää mata­la­palkkatukea enää tarvita.

Siirtämä­vai­he pitäisi kuitenkin jotenkin hoitaa sosi­aalis­es­ti hyväksyt­täväl­lä taval­la. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus leikkaa asumistukea”

Tunnin juna Tampereelle on kannattavampi kuin Turkuun

Sää­ty­talol­la on kuulem­ma päätet­ty, että uusista juna­hankkeista toteutetaan Turun juna ja vain se. Näin siis sanoo Purra. Pet­teri Orpo sanoo sen epäselvemmin.

On vähän uskon asia, pitääkö tun­nin junia järkev­inä vai ei. Jos las­kee vain matkus­ta­jan aikavoit­to­ja, ne eivät ole kan­nat­tavia, mut­ta jos ajat­telee maan aluer­aken­net­ta, tilanne muut­tuu monimutkaisemmaksi.

Rautatiev­erkko rak­en­tui Suomeen aikanaan melko sat­u­nais­es­ti. Tsaarin koke­maa pelkoa Englan­nin laivas­ton tykeistä  saamme kiit­tää siitä, ettei meil­lä ole rataa Turku – Vaasa – Oulu eikä rataa Helsin­ki – Kot­ka – Pietari. Jos olisi, Poh­jan­maan ran­nikko voisi paljon parem­min, Kot­ka oli kukois­ta­va kaupun­ki ja Kou­vola ja Seinäjo­ki eivät olisi juuri mitään. Jat­ka lukemista “Tun­nin juna Tam­pereelle on kan­nat­tavampi kuin Turkuun”

Fingridin aluepolitiikka on erilaista

Mik­si vihreän siir­tymän investoin­nit menevät Ruot­sis­sa pohjoiseen mut­ta eivät Suomes­sa. Tästä on päätet­ty Fingridissä. 

Ruot­si on jaet­tu neljään sähkön hin­ta-alueeseen. Kos­ka vihreää sähköä tuote­taan paljon Pohjois-Ruot­sis­sa, sähkö on siel­lä halvem­paa kuin Etelä-Ruot­sis­sa. Suomes­sa Fin­grid on investoin­ut enem­män sähköverkkoon, minkä ansios­ta pörssisähkö on saman hin­taista koko Suomessa.

Nyt Skelleft­eån akkute­htaalle esimerkik­si yritetään saa­da 2500 työn­tek­i­jää Suomes­ta. Tehtaaseen ton tulos­sa kaikki­aan 4000 työntekijää.

Joskus vuosikym­menten kulut­tua tiede­tään, kum­man poli­ti­ik­ka on ollut järkeväm­pää, Ruotsin vai Fin­gridin. Fin­grid investoi mil­jarde­ja sähköverkkoon, ruot­salaiset mil­jarde­ja asun­toi­hin ja yhdyskun­tarak­en­teeseen pohjoiseen. Jat­ka lukemista “Fin­gridin alue­poli­ti­ik­ka on erilaista”

Olen pahoillani aiheuttamastani suuttumuksesta

Kir­joituk­seni Talouselämä-lehdessä on tuot­tanut suur­ta suut­tumus­ta ja min­ua on syytet­ty vas­takkainaset­telun kär­jistämis­es­tä. Mikään täl­lainen ei ollut tarkoituk­seni. Olisi min­un tietysti pitänyt ymmärtää, että näin kir­joituk­sia Suomes­sa usein tulk­i­taan. Osa väärin ymmärtäjistä on kyl­lä ymmärtänyt väärin tahallaan.

Yritin vas­ta­ta kysymyk­seen, mik­si meil­lä on niin suuret verot, mut­ta kuitenkin niin vähän rahaa ter­vey­den­huoltoon ja niin mata­la perus­tur­van taso – seik­ka, jos­ta olemme saa­neet EU:lta usei­ta huo­mau­tuk­sia — ja mik­si tiet kuop­paisia. Edelleen on ihme­tel­ty, mik­si suo­ma­lais­ten ostovoima on niin mata­la, vaik­ka kokon­ais­tuotan­nos­sa olemme EU:n kärkimaita.

Merkit­tävänä syynä on kalli­ik­si tule­va aluer­ak­en­teemme. Maamme on har­vaan asut­tu, minkä takia esimerkik­si tiev­erkon pitu­us asukas­ta kohden on kym­menker­tainen Sak­saan ver­rat­tuna. Suomes­sa ei tue­ta maal­la asu­via sen enem­pää kuin muual­la, mut­ta kos­ka Suo­mi on EU:n maaseu­tu­val­taisin maa, tuen saa­jia on mui­ta EU-mai­ta enem­män suh­teessa  sen mak­saji­in. Tämä on puh­taasti matemaat­ti­nen totu­us ilman mitään arvolau­tauk­sia. Lehdet ker­toi­vat min­un sanoneen, että maal­la asu­via tue­taan liikaa. Niin en ollut kirjoittanut.

Kos­ka kaupungis­tu­mi­nen on meil­lä vielä kesken, suuri osa kokon­ais­tuotan­nos­tamme menee asun­to­jen rak­en­tamiseen kaupunkei­hin muut­taville. Olen laskenut, että yksi muut­ta­ja mak­saa 200 000 euroa, joten 30 000 kaupunki­in muut­ta­jaa vuodessa mak­saa kuusi miljardia.

Ostovoimaamme heiken­tää myös se, että tasa­tar­iffien joh­dos­ta esimerkik­si pos­ti­mak­sut ovat kaupungeis­sa huo­mat­tavasti kus­tan­nuk­sia korkeam­mat. Onhan postin­jakelu suo­ma­laisel­la maaseudul­la kalli­im­paa kuin vaikka­pa ital­ialaiselle, tiivi­isti asu­tul­la maaseudul­la. Tämäkin oli totea­mus, ei kan­nan­ot­to toisen­laisen tar­if­fin puoles­ta. Jat­ka lukemista “Olen pahoil­lani aiheut­ta­mas­tani suuttumuksesta”