Avainsana: Aluepolitiikka

Etätyön tuntematon tulevaisuus

Yleinen sanon­ta on, että koro­nan jäl­keen työelämässä ei ole palu­u­ta entiseen. Etä­työ mullis­taa työelämän. Entiseen ei ole palu­u­ta, mut­ta tuskin tule­vaisu­us myöskään korona-ajal­ta näyt­tää. Miltä se näyttää?

Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten The Econ­o­mistis­sa oli artikke­li, jon­ka mukaan työ­nan­ta­jat halu­si­vat Yhdys­val­lois­sa eroon etä­työstä, kos­ka etä­työtä teke­vien osaami­nen ja siten työ­panok­sen arvo lask­i­vat kon­tak­tien puut­teessa. Se oli paljon ennen koron­aa ja sen tuo­maa boost­aus­ta sekä etä­työhön että sitä tuke­vaan teknologiaan.

Etä­työstä on koro­nan jäl­keen osit­tain saman­laisia tulok­sia. Moni työ­nan­ta­ja on valit­tanut, että etä­työtä tekevät eivät opi työ­tovereil­taan mitään.

Etä­työn väite­tyt hai­tat kehit­tyvät hitaasti. Osaami­nen jää jäl­keen vas­ta ajan myötä. Kun van­ha työy­hteisö siir­tyy etä­työhön, aluk­si kaik­ki tun­te­vat toisen­sa ja yhteisö toimii, vaan ei toi­mi kauan. Eri­tyisen han­kalaa on uusien työn­tek­i­jöi­den pääsy mukaan.

Työt ovat erilaisia

Yhtä tuomio­ta etä­työn hyödy­istä ja haitoista ei voi esit­tää. Etä­työstä voi osoit­taa selvää hait­taa, mut­ta ei kaikessa työssä. Työt ja työy­hteisöt ovat eri­laisia. Mitä ilmeisem­min etä­työn hai­tat ovat sitä pienem­piä, mitä vähem­män työn on kehi­tyt­tävä. Tutkimus­laitos on aivan eri asia kuin kir­jan­pito­toimis­to. Jos työ ja sen teko­ta­pa on muut­tuma­ton, sitä voi var­maankin tehdä vai­h­ta­mat­ta ajatuk­sia muiden kanssa.

Olen tehnyt melkein koko ikäni osit­taista etä­työtä. Aloitin työpäivän kotona, ja kun tuli tauon paik­ka, kävelin töi­hin tai hurautin sinne 10 min­uutis­sa ratikalla. Tämä luon­nos­taan kehit­tynyt ryt­mi soi sopi­van tauon keskel­lä työpäivää. En toisaal­ta menet­tänyt työy­hteisöä. Mut­ta työ­paikkani olikin lähel­lä. Jos sinne pitää erik­seen matkus­taa, kan­nat­taa men­nä ryt­mi­in osa päivistä etänä ja osa läs­nä. Jat­ka lukemista “Etä­työn tun­tem­aton tulevaisuus”

Fingridin aluepolitiikka on erilaista

Mik­si vihreän siir­tymän investoin­nit menevät Ruot­sis­sa pohjoiseen mut­ta eivät Suomes­sa. Tästä on päätet­ty Fingridissä. 

Ruot­si on jaet­tu neljään sähkön hin­ta-alueeseen. Kos­ka vihreää sähköä tuote­taan paljon Pohjois-Ruot­sis­sa, sähkö on siel­lä halvem­paa kuin Etelä-Ruot­sis­sa. Suomes­sa Fin­grid on investoin­ut enem­män sähköverkkoon, minkä ansios­ta pörssisähkö on saman hin­taista koko Suomessa.

Nyt Skelleft­eån akkute­htaalle esimerkik­si yritetään saa­da 2500 työn­tek­i­jää Suomes­ta. Tehtaaseen ton tulos­sa kaikki­aan 4000 työntekijää.

Joskus vuosikym­menten kulut­tua tiede­tään, kum­man poli­ti­ik­ka on ollut järkeväm­pää, Ruotsin vai Fin­gridin. Fin­grid investoi mil­jarde­ja sähköverkkoon, ruot­salaiset mil­jarde­ja asun­toi­hin ja yhdyskun­tarak­en­teeseen pohjoiseen. Jat­ka lukemista “Fin­gridin alue­poli­ti­ik­ka on erilaista”

Olen pahoillani aiheuttamastani suuttumuksesta

Kir­joituk­seni Talouselämä-lehdessä on tuot­tanut suur­ta suut­tumus­ta ja min­ua on syytet­ty vas­takkainaset­telun kär­jistämis­es­tä. Mikään täl­lainen ei ollut tarkoituk­seni. Olisi min­un tietysti pitänyt ymmärtää, että näin kir­joituk­sia Suomes­sa usein tulk­i­taan. Osa väärin ymmärtäjistä on kyl­lä ymmärtänyt väärin tahallaan.

Yritin vas­ta­ta kysymyk­seen, mik­si meil­lä on niin suuret verot, mut­ta kuitenkin niin vähän rahaa ter­vey­den­huoltoon ja niin mata­la perus­tur­van taso – seik­ka, jos­ta olemme saa­neet EU:lta usei­ta huo­mau­tuk­sia — ja mik­si tiet kuop­paisia. Edelleen on ihme­tel­ty, mik­si suo­ma­lais­ten ostovoima on niin mata­la, vaik­ka kokon­ais­tuotan­nos­sa olemme EU:n kärkimaita.

Merkit­tävänä syynä on kalli­ik­si tule­va aluer­ak­en­teemme. Maamme on har­vaan asut­tu, minkä takia esimerkik­si tiev­erkon pitu­us asukas­ta kohden on kym­menker­tainen Sak­saan ver­rat­tuna. Suomes­sa ei tue­ta maal­la asu­via sen enem­pää kuin muual­la, mut­ta kos­ka Suo­mi on EU:n maaseu­tu­val­taisin maa, tuen saa­jia on mui­ta EU-mai­ta enem­män suh­teessa  sen mak­saji­in. Tämä on puh­taasti matemaat­ti­nen totu­us ilman mitään arvolau­tauk­sia. Lehdet ker­toi­vat min­un sanoneen, että maal­la asu­via tue­taan liikaa. Niin en ollut kirjoittanut.

Kos­ka kaupungis­tu­mi­nen on meil­lä vielä kesken, suuri osa kokon­ais­tuotan­nos­tamme menee asun­to­jen rak­en­tamiseen kaupunkei­hin muut­taville. Olen laskenut, että yksi muut­ta­ja mak­saa 200 000 euroa, joten 30 000 kaupunki­in muut­ta­jaa vuodessa mak­saa kuusi miljardia.

Ostovoimaamme heiken­tää myös se, että tasa­tar­iffien joh­dos­ta esimerkik­si pos­ti­mak­sut ovat kaupungeis­sa huo­mat­tavasti kus­tan­nuk­sia korkeam­mat. Onhan postin­jakelu suo­ma­laisel­la maaseudul­la kalli­im­paa kuin vaikka­pa ital­ialaiselle, tiivi­isti asu­tul­la maaseudul­la. Tämäkin oli totea­mus, ei kan­nan­ot­to toisen­laisen tar­if­fin puoles­ta. Jat­ka lukemista “Olen pahoil­lani aiheut­ta­mas­tani suuttumuksesta”

Kallis aluepolitiikka nostaa veroastetta

Julkaisen paljon kohua herät­täneen kolumni­ni Talouselämä-lehdessä. Olen pahoil­lani kohus­ta, kos­ka se ei ollut tarkoituk­seni. Olen tot­tunut aka­teemiseen keskustelu­un, jos­sa joutuu häpeään, jos sekoit­taa keskenään sanat syy ja syylli­nen. Olisi min­un tietysti pitänyt ymmärtää, että julki­nen keskustelu Suomes­sa on sel­l­aista kuin se on.

Kir­joituk­sen keskeinen tarkoi­tus oli sanoa, että huono ostovoima, korkea vero­tus ja silti huonot julkiset palve­lut eivät johdu siitä, että meil­lä köy­hät eivät ole tarpeek­si köy­hiä, kuten on niin suosit­tua väit­tää, vaan että har­vas­ta asu­tuk­ses­ta ja Suomen maaseu­tu­val­taisu­ud­es­ta johtuen alue­poli­ti­ik­ka tulee kalli­im­mak­si kuin muual­la. Kas kun kukaan ei keksinyt min­un syyl­listävän sotiemme vet­er­aane­ja suures­ta pinta-alastamme. 

Väitän silti, että osa ongel­maa on myös alue­poli­it­tisen tuen epäjo­hdon­mukaisu­us ja kus­tan­nuste­hot­to­muus. Olen kysynyt ennenkin, että kun maat­aloutemme suuri hand­i­cap on epäedulli­nen ilmas­tomme, mitä ideaa on ollut kansal­lisel­la tuel­la houkutel­la maat­alout­ta pain­ot­tumaan entistä epäedullisem­mille alueille. Tähän kir­joituk­seeni Maat­alouden siir­to pohjoiseen on virhe  pääsee tästä. Pidän myös has­suna, että toisaal­ta halu­taan suurin kus­tan­nuksin jar­rut­taa kaupungis­tu­mista ja toisaal­ta edis­tää sitä tuke­mal­la asun­to­tuotan­toa kasvukeskuksissa. 

Kun sanon, että postin­jakelua ja sähkön­jakelua haja-asu­tusalueil­la sub­ven­toidaan osana alue­poli­ti­ikkaa niin, että taa­jamis­sakin asu­vat mak­sa­vat tämän korkeina tar­if­feina, se on totea­mus, ei kan­nan­ot­to siihen, pitäisikö näin tehdä. Todet­takoon, että olen myös mon­een ker­taan sanonut, että autoilu on vas­taavasti haja-asu­tusalueil­la yliv­erotet­tua ja kaupungeis­sa aliverotettua. 

Tässä siis alku­peräi­nen tek­s­ti­ni. Se ei vas­taa täysin sitä, mitä julka­isti­in Talouselämän net­ti­sivuil­la, kos­ka toim­i­tus on edi­toin­ut tek­stiäni ja pari kor­jaus­ta tein nyt itsekin.  

 ***

Yksi seli­tys korkeaan Suomen vero­tuk­seen ja matali­in reaal­i­t­u­loi­hin on alue­poli­ti­ikas­sa. Kaikissa teol­lisu­us­mais­sa kaupunki­laiset tuke­vat maal­la asu­via. Suomes­sa tähän kuluu rahaa enem­män kuin muual­la, kos­ka Suo­mi on Euroopan maaseu­tu­val­taisin maa. Jat­ka lukemista “Kallis alue­poli­ti­ik­ka nos­taa veroastetta”

Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006

Taas ker­ran on esitet­ty väit­teitä, että muu Suo­mi kerää rahaa val­tion bud­jetin kaut­ta Pääkaupunkiseudulle. Viimek­si asi­aa tiedusteli blogillani nim­imerk­ki Sylt­ty. Seu­raavas­sa on asi­aa koske­va tilas­to vuodelta 2006. Siitä puut­tuvat investoin­ti­menot, mut­ta ne eivät kuvaa muu­ta. (En tiedä, onko menois­sa mukana pois­to­ja.) Tilas­to on van­ha, kos­ka sen julkaisem­i­nen on jostain syys­tä lopetet­tu, vaik­ka itse tietoon kohdis­tuu suur­ta kiin­nos­tus­ta. Joku tilas­ton sen­suroin­nista suiv­aan­tunut lähet­ti sen min­ulle vuodelta 2012, mut­ta en sitä ihan pienel­lä etsimisel­lä tietokoneeltani löytänyt. Ne osoit­ti­vat ihan samaa kuin tämä tilas­to. Val­tio kerää pääkaupunkiseudul­ta vero­ja pari mil­jar­dia enem­män kuin käyt­tää rahaa pääkaupunkiseudul­la. Vaik­ka val­tio käyt­tää tääl­lä paljon rahaa virkami­esten palkkoi­hin, vero­ja se kerää paljon enem­män. Jat­ka lukemista “Val­tion tulot ja menot alueit­tain vuon­na 2006”