Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006

Taas ker­ran on esitet­ty väit­teitä, että muu Suo­mi kerää rahaa val­tion bud­jetin kaut­ta Pääkaupunkiseudulle. Viimek­si asi­aa tiedusteli blogillani nim­imerk­ki Sylt­ty. Seu­raavas­sa on asi­aa koske­va tilas­to vuodelta 2006. Siitä puut­tuvat investoin­ti­menot, mut­ta ne eivät kuvaa muu­ta. (En tiedä, onko menois­sa mukana pois­to­ja.) Tilas­to on van­ha, kos­ka sen julkaisem­i­nen on jostain syys­tä lopetet­tu, vaik­ka itse tietoon kohdis­tuu suur­ta kiin­nos­tus­ta. Joku tilas­ton sen­suroin­nista suiv­aan­tunut lähet­ti sen min­ulle vuodelta 2012, mut­ta en sitä ihan pienel­lä etsimisel­lä tietokoneeltani löytänyt. Ne osoit­ti­vat ihan samaa kuin tämä tilas­to. Val­tio kerää pääkaupunkiseudul­ta vero­ja pari mil­jar­dia enem­män kuin käyt­tää rahaa pääkaupunkiseudul­la. Vaik­ka val­tio käyt­tää tääl­lä paljon rahaa virkami­esten palkkoi­hin, vero­ja se kerää paljon enemmän.

Vuo­den 2006 jäl­keen pääkaupunkiseudulle on muut­tanut noin 150 000 asukas­ta lisää vero­ja mak­samaan, joten mitä ilmeisem­min rahavir­rat val­tion bud­jetin kaut­ta muualle Suomeen ovat vain paisuneet. Olisi reilua, jos Tilas­tokeskus alka­isi julka­ista tilas­toa uudestaan.

Alue­poli­it­tis­es­ti tämä on perustelua, sitä en kiistä, mut­ta on aivan eri asia sanoa, että muu maa rahoit­taa pääkaupunkiseu­tua kuin sanoa, että pääkaupunkiseudun tuleekin osal­lis­tua muun maan rahoittamiseen

Tilas­toon val­tion menoista pääsee tästä. Siinä vier­essä on tilas­to tuloista.

 

 

 

74 vastausta artikkeliin “Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006”

  1. Kun­nal­lisvero­jen tasaus kaiketi näkyy tässä tilas­tossa, mut­ta EU:n kaut­ta kiertävä rahoi­tus ei?

    Vastaa

    1. Kyl­lä. Tuos­ta kohd­fas­ta menot ulko­maille noin puo­let on maat­alous­tukea, jos­ta suun­tau­tuu pääkaupunkiseudulle kohta­laisebn pieni osuus.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä. Tuos­ta kohd­fas­ta­menot ulko­maille noin puo­let on maat­alous­tukea, jos­ta suun­tau­tuu pääkaupunkiseudulle kohta­laisebn pieni osuus.

        Suo­raan niitä ei tule, mut­ta onhan pääkaupunkiseudul­la ainakin HK, Valio ja Faz­er iso­ja tek­i­jöitä. Moni main­os­toimis­ton tai tietotekni­ikkayri­tyk­sen työn­tek­i­jä yms. elää myös välil­lis­es­ti maat­alous­tu­ista. Raha kun ei jää sinne pel­toon, vaan kiertää.

      2. JY: Suo­raan niitä ei tule, mut­ta onhan pääkaupunkiseudul­la ainakin HK, Valio ja Faz­er iso­ja tek­i­jöitä. Moni main­os­toimis­ton­tai tietotekni­ikkayri­tyk­sen työn­tek­i­jä yms. elää myös välil­lis­es­ti maat­alous­tu­ista. Raha kun ei jää sinne pel­toon, vaan kiertää.

        Olet mielestäni väärässä. Faz­er­ille on yksi hailee, mis­tä se raa­ka-aineen­sa ostaa. Se ostaa jos on ostaak­seen raa­ka-aineen­sa Suomes­ta, jos ne on keinotekois­es­ti tuil­la saatet­tu kil­pailukyky­isik­si. Jos sitä tukea ei maa­jus­seille annet­taisi, niin sit­ten Faz­er ostaisi raa­ka-aineen­sa jostain muual­ta maail­man­markki­nahin­noin, jot­ka ovat melko lail­la samat kuin ne Suomes­sa keinotekois­es­ti tuil­la ala­s­paine­tut hin­nat. Se ei siis hyödy juuri lainkaan siitä, että teho­ton­ta suo­ma­laista maanvil­jeli­jää tue­taan niin paljon, että se saa painet­tua hin­tansa maail­man­markki­noil­la kil­pailukykyisek­si, kos­ka sille tue­ton tai tuet­tu raa­ka-aine mak­sa­vat melko tarkkaan saman verran.

        Tietotekni­ikkayri­tyk­sille tämä on tietenkin vielä selvem­pi asia. Kaikille on päivän­selvää, että jos yhdeltä tahol­ta ote­taan (koko muu talous) ja annetaan toiselle (maanvil­jelys), niin tämä ei jotenkin maagis­es­ti auta sit­ten kaikkia, vaan kyl­lä se sille ensim­mäiselle taholle on negati­ivi­nen asia. Ain­oas­taan, jos maat­aloud­es­ta voitaisi­in näyt­tää ole­van ulkoishyö­tyä koko muulle taloudelle, voisi sen tukem­i­nen olla taloudel­lis­es­ti perustel­tua, mut­ta asia on ennem­minkin päin­vas­toin lan­noit­tei­den aiheut­ta­man vesien rehevöi­tymisen vuoksi.

      3. Samuli Saarel­ma: Olet mielestäni väärässä. Faz­er­ille on yksi hailee, mis­tä se raa­ka-aineen­sa ostaa. Se ostaa jos on ostaak­seen raa­ka-aineen­sa Suomes­ta, jos ne on keinotekois­es­ti tuil­la saatet­tu kil­pailukyky­isik­si. Jos sitä tukea ei maa­jus­seille annet­taisi, niin sit­ten Faz­er ostaisi raa­ka-aineen­sa jostain muual­ta maail­man­markki­nahin­noin, jot­ka ovat melko lail­la samat kuin ne Suomes­sa keinotekois­es­ti tuil­la ala­s­paine­tut hin­nat. Se ei siis hyödy juuri lainkaan siitä, että teho­ton­ta suo­ma­laista maanvil­jeli­jää tue­taan niin paljon, että se saa painet­tua hin­tansa maail­man­markki­noil­la kil­pailukykyisek­si, kos­ka sille tue­ton tai tuet­tu raa­ka-aine mak­sa­vat melko tarkkaan saman verran.

        Tietotekni­ikkayri­tyk­sille tämä on tietenkin vielä selvem­pi asia. Kaikille on päivän­selvää, että jos yhdeltä tahol­ta ote­taan (koko muu talous) ja annetaan toiselle (maanvil­jelys), niin tämä ei jotenkin maagis­es­ti auta sit­ten kaikkia, vaan kyl­lä se sille ensim­mäiselle taholle on negati­ivi­nen asia. Ain­oas­taan, jos maat­aloud­es­ta voitaisi­in näyt­tää ole­van ulkoishyö­tyä koko muulle taloudelle, voisi sen tukem­i­nen olla taloudel­lis­es­ti perustel­tua, mut­ta asia on ennem­minkin päin­vas­toin lan­noit­tei­den aiheut­ta­man vesien rehevöi­tymisen vuoksi.

        Mis­tä arvelet löy­tyvän tuet­to­mia maataloustuotteita?
        Ei ainakaan Euroopasta.

        Faz­erin Sini­nen on erään­lainen symboli.
        Ehkä sin­ulle on yhden­tekevää se mis­tä tuo tuote on valmis­tet­tu, mut­ta jos resep­ti­in tarvit­tavaa tuoret­ta maitoa pitäisi han­kkia halvem­mal­la ja tuot­ta­jil­ta jot­ka eivät saa tukea, joudut­taisi­in sitä tuo­maan merten takaa.

        Voisi­han Faz­er siirtää tuotan­ton­sa vaik­ka Uuteen-Seelantiin.
        Turun Sinap­pia tehti­in välil­lä Ruot­sis­sa ja Puo­las­sa. Jostain syys­tä tuotan­to palasi Suomeen.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Koti­mais­es­ta kaakaopavuis­tako se Faz­erin sini­nen tehdän?

        Oikaistaan väite Uudesta-Seelannista.
        Wikipedia: “2000-luvun alus­sa maat­alous­tuk­i­jär­jestelmä on osit­tain palautet­tu takaisin.”

      6. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Oikaistaan väite Uudesta-Seelannista.
        Wikipedia: “2000-luvun alus­sa maat­alous­tuk­i­jär­jestelmä on osit­tain palautet­tu takaisin.”

        Wikipedi­as­sa ei ole mainit­tu lähdet­tä tuo­hon väitteeseen.

      7. Dairy­farm: Wikipedi­as­sa ei ole mainit­tu lähdet­tä tuo­hon väitteeseen.

        Wikipedi­an Englan­ninkielisiltä sivuil­ta löydät.

      8. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Faz­erin Sini­nen on erään­lainen symboli.
        Ehkä sin­ulle on yhden­tekevää se mis­tä tuo tuote on valmis­tet­tu, mut­ta jos resep­ti­in tarvit­tavaa tuoret­ta maitoa pitäisi han­kkia halvem­mal­la ja tuot­ta­jil­ta jot­ka eivät saa tukea, joudut­taisi­in sitä tuo­maan merten takaa.

        Jos Faz­er vält­tämät­tä halu­taan pitää Suomes­sa, niin on yksinker­taisem­paa kaataa sille suo­raan rahaa sen sijaan, että kier­rätetään se tehot­toman maat­alous­tuotan­non kaut­ta niin, että se saa maiton­sa vähän lähempää. 

        Mut­ta ohi­tat kokon­aan oleel­lisen pointin. Oleelli­nen point­ti on suh­teelline etu. Selvitä itselle­si, mis­tä siinä on kyse ja mieti sen jäl­keen, onko järkeä siirtää rahaa yhdeltä alal­ta toiselle ja sitä kaut­ta työn­tää maan talout­ta kokon­aisuuten pois siitä, että se tuot­taisi sitä, mis­sä on (suh­teel­lis­es­ti) hyvä ja ostaisi muual­ta sitä, mis­sä on (suh­teel­lis­es­ti) huono. 

        Minus­ta on päivän­selvää, että maat­alous­tuotan­to 60:n lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la ei mitenkään voi olla ala, jos­sa Suomel­la on suh­teelli­nen etu. Kaik­ki sen tuek­si kaadet­tu raha tarkoit­taa niiden alo­jen kuris­tamista, jois­sa se suh­teelli­nen etu oikeasti on. Nykyti­lanteessa, jos­sa EU pakot­taa kier­rät­tämään rahaa maat­alous­tuotan­toon, tätä peliä on ehkä pakko pela­ta, kos­ka siis EU:n jäsen­mak­sut menevät joka tapauk­ses­sa jonkun EU-maan maanvil­jeli­jöille, mut­ta tämä ei kyl­lä tarkoi­ta sitä, että Suomen pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa poli­it­tis­es­ti tukea sitä saati sit­ten vaa­tia itselleen oikeut­ta mak­saa lisätukia.

      9. Samuli Saarel­ma: Jos Faz­er vält­tämät­tä halu­taan pitää Suomes­sa, niin on yksinker­taisem­paa kaataa sille suo­raan rahaa sen sijaan, että kier­rätetään se tehot­toman maat­alous­tuotan­non kaut­ta niin, että se saa maiton­sa vähän lähempää. 

        Mut­ta ohi­tat kokon­aan oleel­lisen pointin. Oleelli­nen point­ti on suh­teelline etu. Selvitä itselle­si, mis­tä siinä on kyse ja mieti sen jäl­keen, onko järkeä siirtää rahaa yhdeltä alal­ta toiselle ja sitä kaut­ta työn­tää maan talout­ta kokon­aisuuten pois siitä, että se tuot­taisi sitä, mis­sä on (suh­teel­lis­es­ti) hyvä ja ostaisi muual­ta sitä, mis­sä on (suh­teel­lis­es­ti) huono. 

        Minus­ta on päivän­selvää, että maat­alous­tuotan­to 60:n lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la ei mitenkään voi olla ala, jos­sa Suomel­la on suh­teelli­nen etu. Kaik­ki sen tuek­si kaadet­tu raha tarkoit­taa niiden alo­jen kuris­tamista, jois­sa se suh­teelli­nen etu oikeasti on. Nykyti­lanteessa, jos­sa EU pakot­taa kier­rät­tämään rahaa maat­alous­tuotan­toon, tätä peliä on ehkä pakko pela­ta, kos­ka siis EU:n jäsen­mak­sut menevät joka tapauk­ses­sa jonkun EU-maan maanvil­jeli­jöille, mut­ta tämä ei kyl­lä tarkoi­ta sitä, että Suomen pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa poli­it­tis­es­ti tukea sitä saati sit­ten vaa­tia itselleen oikeut­ta mak­saa lisätukia.

        Sak­sa, Ran­s­ka ja Puo­la ovat ihan yhtä innokkai­ta luop­umaan maat­alouten­sa saavute­tu­ista EU-eduista kuin suo­ma­lainen Ay-liike muut­ta­maan saavutet­tu­ja rakenteita.

        Poli­it­tisen johdon ennakkolu­u­lo­ton aloit­teel­lisu­us näi­den asioiden muut­tamisek­si tup­paa kostau­tu­maan verisesti.

        Ratio­naalises­sa maail­mas­sa Eu ei tuh­laisi resursse­ja Stras­bour­gin kok­ouk­si­in, eikä päät­täisi mak­saa suurimpia hehtaar­itukia alueen­sa tuot­tavim­mille pel­loille, mut­ta näin päätök­sistä hyö­tyneet isot maat ovat sopineet.

        Suh­teelli­nen etu vapail­la markki­noil­la, jos­sa eri val­u­u­tois­sa toimi­vat eri­lail­la tue­tut maat­aloudet kil­pail­e­vat on suh­teel­lisen kom­pleksi­nen käsite.

      10. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Suh­teelli­nen etu vapail­la markki­noil­la, jos­sa eri val­u­u­tois­sa toimi­vat eri­lail­la tue­tut maat­aloudet kil­pail­e­vat on suh­teel­lisen kom­pleksi­nen käsite.

        Asi­as­sa ei ole mitään muu­ta kom­plek­sisu­ut­ta kuin se, että Suomen on pakko osal­lis­tua EU:n maat­alous­tuki­in riip­pumat­ta siitä, tuot­tiko se maat­alous­tuot­tei­ta vai ei. Sen sijaan omien kansal­lis­ten tukien suh­teen on päivän­selvää, että niis­sä ei ole järkeä, kos­ka se tarkoit­taa tuot­tavien alo­jen verot­tamista tuot­ta­mat­tomien ylläpitämisek­si. Tämäkin asia on järkevää jois­sain poikkeustapauk­sis­sa, jois­sa jokin het­kelli­nen shok­ki on aiheut­tanut jonkin alan kan­nat­ta­mat­to­muu­den. Suomen maat­aloudessa ei mis­sään tapauk­ses­sa ole kyse tästä, vaan se, että Suo­mi sijait­see 60:n lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la on ollut tiedos­sa jo tuhan­sia vuosia eikä tule muut­tumaan lähi­aikoina (vaik­ka toki ilmas­to­muu­tos saat­taa poten­ti­aalis­es­ti tehdä suo­ma­lais­es­ta maat­aloud­es­ta kan­nat­tavaa tämän vuo­sisadan loppupuolella). 

        Suh­teel­lisen edun vuok­si on aina järkevää tuot­taa niitä asioi­ta, jois­sa on hyvä ja ostaa muual­ta niitä, mis­sä ei ole. Näin etenkin maat­aloudessa, jos­sa muut maat, jopa ne kaikkein tuot­tavim­mat, ehdoin tah­doin myyvät tuot­teitaan ali­hin­taan pump­paa­mal­la niiden tuotan­non sub­ven­toin­ti­in veron­mak­sajien­sa rahaa. 

        Mieti asi­aa henkilöko­htaiselta kannal­ta. Jos kaik­ki muut ihmiset myi­sivät keinotekois­es­ti ali­hin­taan vaikka­pa lumenko­laus­palvelua, niin sin­un kan­nat­taisi antaa hei­dän kola­ta pihasi samaan aikaan, kun teet jotain sel­l­aista, jos­sa olet hyvä.

      11. Samuli Saarel­ma:

        Suomen maat­aloudessa ei mis­sään tapauk­ses­sa ole kyse tästä, vaan se, että Suo­mi sijait­see 60:n lev­eyspi­irin pohjois­puolel­la on ollut tiedos­sa jo tuhan­sia vuosia eikä tule muut­tumaan lähiaikoina 

        Niin­hän sitä luulisi.
        Eu tulkin­nan mukaan Tam­pereen pohjois­puo­li­nen osa (maat­alouden c‑vyöhyke) kär­sii pysyvästi hait­taa pohjois­es­ta sijainnistaan.

        Eteläi­nen Suo­mi (A ja B vuo­hyk­keet) sen sijaan liit­tymis­sopimuk­sen mukaan kär­sii pohjoi­sista olo­suhteista tilapäis­es­ti ja tulee sopeu­tu­maan niihin ajan myötä.
        Neu­vot­teli­jana oli Heik­ki Haav­is­to. Koko Suomen sijain­ti pohjoises­sa ei tul­lut riit­tävän vah­vasti kir­jatuk­si liittymissopimukseen

      12. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Faz­erin Sini­nen on erään­lainen symboli.
        Ehkä sin­ulle on yhden­tekevää se mis­tä tuo tuote on valmis­tet­tu, mut­ta jos resep­ti­in tarvit­tavaa tuoret­ta maitoa pitäisi han­kkia halvem­mal­la ja tuot­ta­jil­ta jot­ka eivät saa tukea, joudut­taisi­in sitä tuo­maan merten takaa.

        Faz­er on ainakin jos­sain vai­heessa tuonut maitoa Viros­ta. Syy ei ollu hin­ta, vaan hei­dän halu­a­mansa raaka­maid­on saatavu­us. Saatavu­us Suomes­ta oli siis heiken­tynyt ja asia piti jotenkin hoitaa. En tiedä yksi­tysko­htia, ja tilanne on sit­tem­min voin­ut muuttua.

        Tämä ihan vain irral­lise­na main­in­tana kun ker­ran Faz­er mainit­ti­in. Suo­ma­lainen maito kil­pailee EU-maid­on kanssa. Kaikkial­la tuet­tua. Suomes­sa ei kan­na­ta tuot­taa kuin paras­ta E‑laatua. Mielu­um­min sekin luo­mu­na. Pohjoises­sa ei kan­na­ta sekään enää, näkee kun kat­soo hin­to­ja ja tukia (vaik­ka mtk:n tilastoista).

      13. Ismo:
        Tämä ihan vain irral­lise­na main­in­tana kun ker­ran Faz­er mainit­ti­in. Suo­ma­lainen maito kil­pailee EU-maid­on kanssa. Kaikkial­la tuet­tua. Suomes­sa ei kan­na­ta tuot­taa kuin paras­ta E‑laatua. Mielu­um­min sekin luo­mu­na. Pohjoises­sa ei kan­na­ta sekään enää, näkee kun kat­soo hin­to­ja ja tukia (vaik­ka mtk:n tilastoista).

        Maitoa ei kan­na­ta tuot­taa etelässä, kos­ka siihen ei saa eu ‑tukea niin pajon kuin pohjoisem­mas­sa. Rehu kyl­lä kas­vaa koko Suomessa. 

        Faz­er oli min­ul­la esimerkkinä leipo­mo­tuot­tei­den valmis­tuk­sen vuok­si, ei suklaan.
        esim. https://tinyurl.com/y92ucx9p

      14. Samuli Saarel­ma: Kaikille on päivän­selvää, että jos yhdeltä tahol­ta ote­taan (koko muu talous) ja annetaan toiselle (maanvil­jelys), niin tämä ei jotenkin maagis­es­ti auta sit­ten kaikkia, vaan kyl­lä se sille ensim­mäiselle taholle on negati­ivi­nen asia. Ain­oas­taan, jos maat­aloud­es­ta voitaisi­in näyt­tää ole­van ulkoishyö­tyä koko muulle taloudelle, voisi sen tukem­i­nen olla taloudel­lis­es­ti perustel­tua, mut­ta asia on ennem­minkin päin­vas­toin lan­noit­tei­den aiheut­ta­man vesien rehevöi­tymisen vuoksi.

        Eihän tässä keskustel­tu maat­alous­tu­ista vaan val­tion suorista tuloista ja menoista. Tarkoi­tus oli sanoa, että maakun­taan annet­tu tuki mon­esti näkyy tulop­uolel­la pk-seudul­la. Hyö­tyjiä on siis siel­läkin. Olisiko maail­ma parem­pi paik­ka ilman ko. tukea on sit­ten eri asia.

      15. JY: Eihän tässä keskustel­tu maat­alous­tu­ista vaan val­tion suorista tuloista ja menoista. Tarkoi­tus oli sanoa, että maakun­taan annet­tu tuki mon­esti näkyy tulop­uolel­la pk-seudul­la. Hyö­tyjiä on siis siel­läkin. Olisiko maail­ma parem­pi paik­ka ilman ko. tukea on sit­ten eri asia. 

        Kyl­lä tässä haaras­sa keskustelti­in juuri maat­aloustues­ta (puhe oli siitä, mitä osu­u­teen “ulko­maat” oikein kuu­lui ja tietenkin siel­lä suurin meno on EU:n maataloustuet). 

        Kuten san­ot­tua, se, että Faz­er saa maiton­sa juuri ja juuri maail­man­mar­rki­noil­la kil­pailukykyisek­si tue­tul­la hin­nal­la, ei vielä tarkoi­ta sitä, että maat­alous­tu­ki näky­isi mitenkään tulop­uolel­la pk-seudul­la. Ja maito lie­nee ain­oa maat­alous­tuote, joka sen­tään tuot­taa edes lisäar­voa (eli tuot­teen myyn­ti­hin­ta on ylem­pi kuin tuotan­tokus­tan­nuk­set). Muis­sa tuot­teis­sa tuki ylit­tää tuotan­tokus­tan­nuk­set, eli kyse on (veron­mak­sajille) kalli­ista harrastuksesta.

  2. Tuskin julka­istaan täl­laisia tilas­to­ja niin kauan kuin Keskus­ta on hal­li­tuk­ses­sa, putoaisi poh­ja pois Keskus­tan pekkaris­ten, kärnien ja kalmarien propagandalta.

    Vastaa

  3. Hieno hom­ma!

    Ja nyt vielä lai­tat etu­sivulle pysyvän linkin tähän postauk­seen. Tämän jäl­keen ei tarvitse ihan jokaiselle blogi­in eksyvälle umpikepu­laiselle selit­tää, että rahaa voi ottaa vain sieltä mis­tä sitä löy­tyy eli men­estyvältä pk-seudulta.

    Vastaa

  4. Guggen­heimin tun­kee Helsinki­in perustele­mal­la sen ole­van taide­museon sijain­tiseu­tukun­nalle hyvä sijoi­tus. Sik­si siitä kan­nat­taa mak­saa. Mut­ta kan­nat­taako Kain­u­u­laisen veron­mak­sa­jan mak­saa siitä.

    Jos täl­lais­ten julk­isra­hoit­teis­ten instanssien sijoi­tuskaupun­ki hyö­tyy, niin eikö Val­tio voisi kil­pailut­taa aika ajoin vaikka­pa Eduskun­nan, Veikkauk­sen pääkont­torin, Oop­per­an ja Met­sähal­li­tuk­sen sijoituspaikkakunta.
    Vai­h­dos­sa voivat maakun­nat antaa muu­tamia sato­jatuhan­sia mummoja.

    Yri­tys­ten pääkont­to­rien sijoi­tus­päätök­set ovat oma tari­nansa. Met­sä­te­ol­lisu­u­den pääkont­torin mukana hil­lo val­uu pääkaupunkiseudulle, vaik­ka lisäar­vo syn­tyy maakunnissa.

    Vastaa

    1. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
      Guggen­heimin tun­kee Helsinki­in perustele­mal­la sen ole­van taide­museon sijain­tiseu­tukun­nalle hyvä sijoi­tus. Sik­si siitä kan­nat­taa mak­saa. Mut­ta kan­nat­taako Kain­u­u­laisen veron­mak­sa­jan mak­saa siitä.

      Jos täl­lais­ten julk­isra­hoit­teis­ten instanssien sijoi­tuskaupun­ki hyö­tyy, niin eikö Val­tio voisi kil­pailut­taa aika ajoin vaikka­pa Eduskun­nan, Veikkauk­sen pääkont­torin, Oop­per­an ja Met­sähal­li­tuk­sen sijoituspaikkakunta.
      Vai­h­dos­sa voivat maakun­nat antaa muu­tamia sato­jatuhan­sia mummoja.

      Yri­tys­ten pääkont­to­rien sijoi­tus­päätök­set ovat oma tari­nansa. Met­sä­te­ol­lisu­u­den pääkont­torin mukana hil­lo val­uu pääkaupunkiseudulle, vaik­ka lisäar­vo syn­tyy maakunnissa.

      Val­tioko ne met­sä­te­ol­lisu­usyri­tys­ten pääkont­torit sijoit­telee? Tuos­sa tilas­tossa muuten arvon­lisäverot sekä yri­tysverot on merkit­ty tuotan­topaikkakun­nan mukaan. Tot­ta­han se on että pääkont­tori­paikkakun­nalle val­uu rahaa palkko­jen muo­dos­sa, onhan pääkont­toris­sa tehtävä työ kaik­ista tuot­tavin­ta, eihän siitä muuten mak­set­taisi suurimpia palkkoja?

      Mik­si muuten aina jak­se­taan muis­tut­taa oop­per­an menoista, nehän ovat mur­to-osan kaik­ista kult­tuuri­laitok­sille menevistä menoista, mik­si ei avostel­la samal­la kaik­ista suurimpia kat­so­jako­htaisia tukia “maakun­tien” teat­tereille ja kotiseu­tu­museoille jne?

      Vastaa

      1. Mik­si muuten aina jak­se­taan muis­tut­taa oop­per­an menoista, nehän ovat mur­to-osan kaik­ista kult­tuuri­laitok­sille menevistä menoista 

        No Kansallisoopera+baletti saa kaik­ista val­tion tukea saavien teat­terei­den ja orkesterei­den rahoista about 40%, yhdessä kansal­listeat­terin kanssa about 50%. Siis Kaikesta Val­tion kult­tuu­ri­toim­i­joille jaka­mas­ta rahas­ta… ei ihan merk­i­tyk­setön vinouma…

    2. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
      Guggen­heimin tun­kee Helsinki­in perustele­mal­la sen ole­van taide­museon sijain­tiseu­tukun­nalle hyvä sijoi­tus. Sik­si siitä kan­nat­taa mak­saa. Mut­ta kan­nat­taako Kain­u­u­laisen veron­mak­sa­jan mak­saa siitä. 

      Guggen­heimi­in ei käsit­tääk­seni ole tulos­sa val­tion rahaa, lisäk­si koko han­ke kuopat­ti­in jo pari vuot­ta sitten.

      Saman kysymyk­sen voi silti esit­tää mon­en muunkin han­kkeen kohdal­la: kan­nat­taako esimerkik­si turku­laisen mak­saa Sulka­valle raken­net­tavas­ta Vekaransalmen sil­las­ta, jota käyt­tää 800 ihmistä päivässä ja jon­ka val­tio rahoit­taa 100-pros­ent­tis­es­ti? (V: ei kannata.)

      Vastaa

    3. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Yri­tys­ten pääkont­to­rien sijoi­tus­päätök­set ovat oma tari­nansa. Met­sä­te­ol­lisu­u­den pääkont­torin mukana hil­lo val­uu pääkaupunkiseudulle, vaik­ka lisäar­vo syn­tyy maakunnissa.

      Miten määritetään se, mis­sä fir­man X lisäar­vo syn­tyy? Itse sanois­in, että lisäar­voa tuot­taa jokainen fir­man työn­tek­i­jä riip­pumat­ta siitä, työsken­teleekö hän pääkont­toris­sa vai tehtaal­la. Kaikkien työtä tarvi­taan fir­man tulok­sen tuot­tamisek­si. Tai jos ei tarvi­ta, niin mik­si ihmeessä fir­ma pitää niitä turhakkei­ta palkkalistoillaan? 

      Tuo siis ihmis­ten työstä. Fir­man omis­ta­jille val­u­va hil­lo taas ei ole mitenkään riip­pu­vainen siitä, mis­sä pääkont­tori on, vaan se menee omis­ta­jan asuin­paikan mukaan, oli se sit­ten Helsin­ki, Kajaani tai vaik­ka Timbuktu.

      Vastaa

  5. Blo­gistin taulukko osoit­taa, että PKS mak­soi enem­män kuin käyt­ti val­tion keräämiä vero­ja. Voiko tästä päätel­lä, että val­tio sijoit­taa toim­intaansa (val­tion viras­to­ja ja yhtiöitä) suh­teessa vähem­män PKS:lle kuin muualle maa­han? Nähdäk­seni ei voi, jol­loin ei ole osoitet­tu ris­tiri­itaa Sinikka Erosen MST:ssa esit­tämän näkökul­man kanssa: Ero­nen voi olla oike­as­sa väit­täessään val­tion sijoit­ta­van toim­intaansa suh­teessa enem­män (per asukas) PKS:lle (ja muu­ta­malle muulle alueelle) kuin muualle maahan. 

    Jot­ta blo­gistin esit­tämässä taulukos­sa Ero­tus-sarake olisi kaut­taal­taan 0, tulisi val­tion suh­teut­taa menon­sa kullekin alueelle tämän vero­ker­tymän mukaan. Toisin sanoen sinne, mis­sä on enem­män iäkkäitä ja sairai­ta eläk­keen saa­jia, val­tio lait­taisi rahaa suh­teessa vähem­män per asukas kuin sinne, mis­sä on enem­män nuo­ria ja ter­veitä veron­mak­sajia. Mitä mieltä täl­laises­sa olisi?

    Vastaa

    1. Aika ajatel­la: Jot­ta blo­gistin esit­tämässä taulukos­sa Ero­tus-sarake olisi kaut­taal­taan 0, tulisi val­tion suh­teut­taa menon­sa kullekin alueelle tämän vero­ker­tymän mukaan. Toisin sanoen sinne, mis­sä on enem­män iäkkäitä ja sairai­ta eläk­keen saa­jia, val­tio lait­taisi rahaa suh­teessa vähem­män per asukas kuin sinne, mis­sä on enem­män nuo­ria ja ter­veitä veron­mak­sajia. Mitä mieltä täl­laises­sa olisi?

      Voisi olla ihan fik­sua sik­si, että ne val­tion toimin­not tarvit­se­vat yleen­sä nuo­ria ter­veitä työn­tek­i­jöitä, eivät sairai­ta eläkeläisiä. Mut­ta tietenkään täl­laises­sa staat­tises­sa ajat­telus­sa ei ole juuri järkeä. Jos val­tio sijoit­taa paikkaan X toim­into­jaan, niin tietenkin sinne sit­ten muut­taa nuo­ria työn­tek­i­jöitä, mut­tei eläkeläisiä.

      Vastaa

  6. Suomes­sa on jär­jestelmä, jos­sa lap­sil­la ei ole huole­htimis­vas­tu­u­ta ikään­tyneistä vanhemmistaan.

    Maan eri osien eri­lainen ikärakenne ja työikäis­ten muut­toli­ik­keen suun­ta näkyy taulukosta.
    Pitäisikö maakun­nas­sa työsken­televän lähi­hoita­jan kan­taa vielä huonoa omaatun­toa siitä kun pääkaupunkiseudulle muut­tanei­den las­ten ikään­tynei­den van­hempi­en hoitoa pyöritetään osin val­tion rahoin?

    Vastaa

  7. Omi­tu­ista, että näi­den tilas­toimi­nen on halut­tu lopet­taa. Kepulle lie­nee helpom­paa tehdä poli­ti­ikkaa päästä heit­e­ty­il­lä luvuil­la, mut­ta ei kai se nyt ain­oa syy voi olla?

    Vastaa

  8. Ahve­nan­maan saa­mat tuet asukas­ta kohden ovat kyl­lä aivan järkyttävät 😀

    Vastaa

    1. mb:
      Ahve­nan­maan saa­mat tuet asukas­ta kohden ovat kyl­lä aivan järkyttävät 

      Johtuu yri­tys­tu­ista ja Ahve­nan­maan verot­tamisen ja hallinnon eri­laisu­ud­es­ta . Viikkari saa läh­es val­ta­van tuen ja se yksin vääristää tukilaskelman

      Vastaa

      1. Tuos­sa laskel­mas­sa ei muuten ilmeis­es­ti ole esimerkik­si juuri laivali­iken­teen tukia pääosin edes mukana. Eli esimerkik­si laivali­iken­teen arvon­lisäverot­to­muu­den aiheut­tamia veromene­tyk­siä val­ti­olle ei ole kai nois­sa tarkasteluis­sa edes ollut alueit­tain kohden­net­tavina tulon­si­ir­toina mukana. Val­tio ei saa jär­jestelmästään ulos esimerkik­si arvon­lisäveron ker­tymäti­eto­ja maakun­nit­tain. Eikä kaikkia muitakaan laivali­iken­teen eri­ty­is­tuki­akaan. Tuos­sa lie­nee ollut mukana vain sel­l­aisia asioi­ta, jot­ka val­tio on osan­nut kohden­taa alueit­tain. Ahve­nan­maan tukimäärät näyt­tävät muo­dos­tu­van tuos­sa pitkälti sil­loi­sista val­tion suorista bud­jet­tisi­ir­roista, jot­ka on kohden­net­tu Ahve­nan­maalle. Eri­tyiset yri­tys­tuki­asi­at tuli­si­vat sit­ten vielä päälle.

  9. Kan­nat­taa siis siirtää pääkont­torit mui­hin maakun­ti­in ja tilanne tasoittuu.

    Vastaa

    1. Ris­to O. Toiva­nen:
      Kan­nat­taa siis siirtää pääkont­torit mui­hin maakun­ti­in ja tilanne tasoittuu.

      Kuvit­teletko oikeasti, että yri­tys­ten pääkont­torit voidaan siirtää poli­it­tisel­la päätök­sel­lä johonkin Savukoskelle “tasoit­ta­maan tilan­net­ta”? Siihen on hyvät syyn­sä, mik­si yri­tys­ten pääkont­torit sijait­se­vat pääosin suuris­sa kaupungeissa.

      Vastaa

    2. Ris­to O. Toiva­nen:
      Kan­nat­taa siis siirtää pääkont­torit mui­hin maakun­ti­in ja tilanne tasoittuu.

      Taidaa edel­lyt­tää tuol­lainen yri­tys­ten pääkont­to­rien siir­to yri­tys­ten sosialisointia…

      Vastaa

  10. Asi­aa voi tietysti taivastel­la, mut­ta olisi var­maan enem­män tarpeel­lista selvit­tää mik­si vaikka­pa Kataisen hal­li­tus sis. Vihreät ei tehnyt asialle mitään vaik­ka on taa­tusti tilanteen tien­nyt? Ja kun Vihreät tod.näk. ovat seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa niin eikö tämän asian pitäisi olla yksi ihan koh­ta koit­tavien eduskun­tavaalien teemoista?

    Ai niin, onnet­tomasti T. Aal­to Kes­ki-Suomes­ta (net­tosaa­ja 331 milj) valit­ti­in puheenjohtajaksi.

    Vastaa

  11. Ahaa! Mik­sikäs Turku­laisia kupataan Tam­pere­lais­ten kus­tan­nuk­sel­la, vaik­ka ovat niin pär­jääv­inään? Tuol­la­han ero­tuk­sel­la saisi rait­sikan ilmaisek­si Turku­un, val­tion kustannuksella…

    Vastaa

  12. Isoin rasite näyt­tää ole­van Ahve­nan­maa, johon uppoaa 50% enem­män rahaa kuin sieltä tulee!

    Vastaa

  13. Jos Oy Vesivoima AB omis­taa 10 automaat­tista tuotan­to­laitos­ta muual­la maas­sa, niin että jokainen tuot­taa voit­toa miljoo­nan niin pääkont­tori­in Hki­in tilas­toidaan 10 miljoo­nan tulos sekä 2 me tuloverot. Pääkont­toris­sa joku myy sähkön pörssiin. 

    Eli tässä tapauk­ses­sa Hkissä olisi kaik­ki yhtiön tuot­ta­va toim­inta vai olisiko?

    Vastaa

    1. Aus­tri­an:
      Jos Oy Vesivoima AB omis­taa 10 automaat­tista tuotan­to­laitos­ta muual­la maas­sa, niin että jokainen tuot­taa voit­toa miljoo­nan niin pääkont­tori­in Hki­in tilas­toidaan 10 miljoo­nan tulos sekä 2 me tuloverot. Pääkont­toris­sa joku myy sähkön pörssiin. 

      Eli tässä tapauk­ses­saHkissä olisi kaik­ki yhtiön tuot­ta­va toim­inta vai olisiko?

      Tässä tapauk­ses­sa jäisi kiin­testövero­jen ansios­ta jotain myös maakun­ti­in. Kymmen­estä tuotan­to­laitok­ses­ta sato­ja tuhan­sia, jopa miljoo­nia euro­ja. Kiin­teistövero on todel­la oikeu­den­mukainen ja kehit­tämisen arvoinen vero.

      Tämä Helsin­gin seu­tu v.s. maakun­nat kiis­te­ly on turhan­päiväistä. Se ei pot­tia yhtään kasvata.

      Vastaa

    2. Aus­tri­an:
      Jos Oy Vesivoima AB omis­taa 10 automaat­tista tuotan­to­laitos­ta muual­la maas­sa, niin että jokainen tuot­taa voit­toa miljoo­nan niin pääkont­tori­in Hki­in tilas­toidaan 10 miljoo­nan tulos sekä 2 me tuloverot. Pääkont­toris­sa joku myy sähkön pörssiin. 

      Eli tässä tapauk­ses­saHkissä olisi kaik­ki yhtiön tuot­ta­va toim­inta vai olisiko?

      Ei tilas­toi­da mitään pääkont­torin perus­teel­la vaan todel­lisien alueel­lis­ten tulo­jen ja meno­jen mukaan maakun­ta- ja toimi­paikkako­htais­es­ti, lue linkeistä löy­tyvät laa­tuselosteet tilas­toista äläkä kek­si omia.

      http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/vtmma_2005-08–23_laa_001.html

      Vastaa

      1. Menoista on liian suuri osa kohdis­tet­tu Helsinki­in: “val­tion­a­pu on mak­set­tu jonkin val­takun­nal­lisen keskusjär­jestö­tyyp­pisen organ­isaa­tion tilille. Vaik­ka siir­to pääosin kohden­tuukin pääkaupunkiseudulle, niin osa siitä menee myös muualle.” http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/vtmma_2005-08–23_laa_001.html

        Tulot on las­ket­tu tarkkaan oikein: “Vero­tu­lo­jen puolel­la kyse on enem­män tutkimustyyp­pis­es­tä selvi­tyk­ses­tä, jos­sa jokaista veron alue­jakau­maa varten on kehitet­ty oma laskentamalli.” 

        Soin­in­vaara, voisitko kor­ja­ta taulukon niin, että tulot skaalataan meno­jen suu­ruisik­si? Puut­tu­va osa­han on tule­vaa vero­tus­ta, joka jae­taan samas­sa suh­teessa, ellei muu­tok­sia tule.
        “Tulo­jen ja meno­jen alueel­lisen kohden­tu­misen ver­tailus­sa pitää ottaa huomioon vuo­tu­inen epä­tas­apaino. Siten ne pitää ennen suo­raa ver­tailua muun­taa saman­nimisik­si eli tulot korot­taa koko maan tasolla.”

        Parem­pi olisi myös skaala­ta ulko­maan­menot ja selvit­tämät­tömät menot alueille esimerkik­si tulo­jen tai väk­ilu­vun suh­teessa. Nehän ovat kaikkien yhteisiä meno­ja, joil­ta muu Suo­mi ei vält­ty­isi kuin osit­tain, vaik­ka eteläisin Suo­mi irtau­tu­isi val­tios­ta tai päinvastoin.

  14. Toiv­ot­tavasti tulee lisää Pirkan­maan kaltaisia lois­tavia kasvualuei­ta. Samat­en pitää toivoa, että Varsi­nais-Suomen kaltaisia taan­tu­via aluei­ta ei tule lisää enää yhtään. Puhu­mat­ta Satakunnasta.

    (Tää oli sarkas­mia, joka kohdis­tuu tässäkin blo­gis­sa yleisi­in käsi­tyk­si­in eri aluei­den men­estyk­ses­tä, joi­ta syys­tä tai tois­es­ta levitetään.)

    Vastaa

    1. On erit­täin ilah­dut­tavaa, että Turku on elpynyt ja ilah­dut­tavaa on myös Sataku­nan uusi nousu. Tarvit­taisi­in muuten rata Turku — Uusikaupun­ki — Rau­ma — Pori. Turku ‑Uusikaupunki­ra­ta opn, mut­tas se on kyl­lä aika huono. Oikeal­la radal­la on 160 km/h nopeusrajoitus.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        On erit­täin ilah­dut­tavaa, että Turku on elpynyt ja ilah­dut­tavaa on myös Sataku­nan uusi nousu. Tarvit­taisi­in muuten rata Turku – Uusikaupun­ki – Rau­ma – Pori. Turku ‑Uusikaupunki­ra­ta opn, mut­tas se on kyl­lä aika huono. Oikeal­la radal­la on 160 km/h nopeusrajoitus.

        Olisiko­han tuo rata­hanke kokon­aisu­udessaan sit­ten Elsa-Tur­po rata 😀

    2. TA:
      Toiv­ot­tavasti tulee lisää Pirkan­maan kaltaisia lois­tavia kasvualuei­ta. Samat­en pitää toivoa, että Varsi­nais-Suomen kaltaisia taan­tu­via aluei­ta ei tule lisää enää yhtään. Puhu­mat­ta Satakunnasta.

      (Tää oli sarkas­mia, joka kohdis­tuu tässäkin blo­gis­sa yleisi­in käsi­tyk­si­in eri aluei­den men­estyk­ses­tä, joi­ta syys­tä tai tois­es­ta levitetään.)

      En tiedä kuka on Varsi­nais-Suomea taan­tu­vak­si sanonut, mut­ta Satakun­ta on valitet­tavasti ollut kui­h­tu­va alue täl­lä vuosikymmenel­lä. Pirkan­maa näyt­täisi kuu­lu­van “plus­saa” tuot­tavien maakun­tien har­valukuiseen joukkoon, joten en ymmär­rä mitä sarkastista sen kehu­mises­sa on.

      Vuo­den 2006 tilas­tossa silmi­in­pistäv­in­tä on minus­ta se, että Päi­jät-Häme ja Kymen­laak­so ovat selkeitä “net­tomak­sajia”. En tiedä onko tuo sit­ten 12 vuodessa muuttunut.

      Vastaa

      1. kaiser söze: Vuo­den 2006 tilas­tossa silmi­in­pistäv­in­tä on minus­ta se, että Päi­jät-Häme ja Kymen­laak­so ovat selkeitä “net­tomak­sajia”. En tiedä onko tuo sit­ten 12 vuodessa muuttunut. 

        Eikös ainakin tuol­ta Myl­lykoskelta ole yksi paperite­hdas hävin­nyt? Luulisi sen muut­ta­neen tilan­net­ta jonkin verran.

  15. Olen siinä käsi­tyk­sessä, että tuon tyyp­piset tilas­toin­nit on monin paikoin ajet­tu osin sen takia, että ihmiset ovat alka­neet kysel­lä lasken­tamenetelmien perään. Kulu­jen kohden­t­a­mi­nen tilas­toin­tia varten on kaikkea muu­ta kuin yksiselitteistä.

    Jos tuon tyyp­pistä tilas­toa halu­aisi käyt­tää sen arvioin­ti­in, että miten tulon­si­ir­rot menevät eri maakun­tien kesken, pitäisi tilas­toi­hin tehdä put­saus vähin­tään val­tion itsen­sä mak­samien vero­jen osalta. Val­tion itsen­sä mak­samat verot kir­jau­tu­i­v­at ainakin enti­saikaan val­tion tuloik­si kai lähin­nä pääkaupunkiseudulle, kos­ka val­tion toim­i­joiden osoit­teet oli­vat pääasi­as­sa siel­lä. Moni luulee, ettei val­tio mak­sa vero­ja, mut­ta se ei pidä paikkaansa. Moni asia val­tion toimin­nas­sa ei ole veroista vapautet­tua, ja jopa arvon­lisävero­ja pyörii siel­lä ja tääl­lä val­ti­ol­lis­ten toim­i­joiden talouden­pidos­sa, mis­tä val­tio sit­ten mak­se­lee niitä itse itselleen. Nyky­isin myös esimerkik­si val­tion omaisu­u­den myyn­tivoit­toi­hin ja osinkoi­hin liit­tyvät vero­ker­tymät kir­jau­tu­vat pääkaupunkiseudulle vero­tu­loik­si, kos­ka val­tion omaisu­u­den­hoitoyk­sikkö sijait­see siel­lä. Esimerkik­si Solid­i­u­min tähän asti­nen ennä­tys on ollut mak­saa yhteisöveroa 80 miljoon­aa euroa siitä hyvästä, että val­tion omaisu­u­den arvo on nous­sut: https://yle.fi/uutiset/3–8419524 . Tuo 80 miljoo­nan pot­ti jaet­ti­in val­tion ja Helsin­gin kaupun­gin kesken, kos­ka yhteisöveros­ta noin 70 % menee val­ti­olle ja noin 30 % siitä saa­vat yri­tyk­sen toimi­paikko­jen kun­nat. Jos vaikka­pa tuon tyyp­pisiä eriä put­saisi tilas­tos­ta (esimerk­ki on nyt tuoreem­pi kuin vuo­den 2006 asi­at), pitäisi ehkä jät­tää sekä val­tion itse itselleen mak­samat verot pois tilas­tos­ta että ratkaista, miten käsitel­lään val­tion kun­nille mak­samat verot. Siinä hypätään äkkiä lasken­tamenetelmien yksi­tyisko­hti­in, jot­ka eivät ole täysin objek­ti­ivisia asioi­ta, vaan myös mielipidekysymyksiä.

    Vastaa

    1. Ensim­mäi­nen virke kir­joituk­ses­sa oli puh­das arvaus tuon tilas­ton osalta. Mut­ta eräi­den muiden tilas­to­jen osalta olen tör­män­nyt siihen, että nykyään ihmiset kyse­levät lasken­tamenetelmien perään. Aika moni van­ha tilas­to tehti­in aikoinaan käytän­nöl­lisem­min, ajat­telemat­ta, että menetelmäku­vauk­sia ja lasken­nan ole­tuk­sia tarvit­sisi kuva­ta tai edes perustel­la muille. Laskelmia tehti­in sen poh­jal­ta, mitä lask­i­jat pitivät joko hyvänä tai riit­tävän help­pona laskemisen kannal­ta, mut­ta menetelmien yksi­tyisko­htia ei useinkaan kuvat­tu. Sen myötä laskel­man sisäl­lä saat­toi olla kir­ja­va joukko sisäis­es­ti ris­tiri­itaisia taloudel­lis­ten erien allokoin­ti­tapo­ja. Kysymys lasken­tamenetelmien julk­isu­ud­es­ta on tul­lut vas­taan monis­sa Tilas­tokeskuk­sen julka­isu­is­sa, jois­sa on nykyään yhä parem­min alet­tu kuva­ta lasken­tamenetelmiä (vaik­ka usein niin tehdään yhä silti aika vajaasti). Vas­taa­va kysymys tuli vas­taan taan­noin mm. Ener­gia- ja ilmas­tostrate­gian vaiku­tusarvioin­tien osalta, kun moni taho vaati joitain vuosia sit­ten julkaise­maan lasken­ta­mallia, johon strate­gian arviot poh­jaa­vat. Talous­sanomat pyysi 19. mar­rasku­u­ta 2014 min­is­ter­iötä luovut­ta­maan ener­gia­mallin julk­isu­u­teen – lähtöar­voineen, ‑ole­tuksi­neen ja käytet­tyine algo­rit­mei­neen, ja vei asian lop­ul­ta jopa korkeim­paan hallinto-oikeu­teen asti, joka tote­si, ettei lasken­tamenetelmää ole ollut min­is­ter­iön pakko julka­ista, kos­ka julk­isu­us­la­ki ei sitä edel­lytä. Juridista pakkoa laskelmien rapor­toitu­jen tulosten taustal­la ole­vien laskelmien esit­tämiseen ei edelleenkään ole, mut­ta jonkin­laista painet­ta yhteiskun­nas­sa on alka­nut tul­la siihen, että menetelmiä pitäisi nykyään aika paljon alkaa ava­ta. Mon­et van­hat allokoin­ti­in perus­tu­vat tilas­tot eivät täytä avoimuudeltaan näitä nyky­isiä vaatimuksia.

      Vastaa

      2. Lisään vielä, että omas­ta mielestäni toiv­ot­tavaa olisi, että val­tio kehit­täisi sel­l­aisen sähköisen avoimen datan pankin, jos­ta kuka tahansa pysty­isi käymään läpi val­tion meno­ja, ja seu­lo­maan tieto­ja itse val­it­semil­laan kri­teereil­lä. Toki hyvin yksi­tyisel­lä tasol­la tulee vas­taan tieto­suo­jara­joit­tei­ta, kuten että yksit­täisen työn­tek­i­jän kokon­ais­palkkaa ei saa päästä näkemään. Nyt tiedot ovat hyvin hajal­laan, ja monia val­tion talouteen liit­tyviä tieto­ja ei saa mis­tään kysymälläkään.

  16. Hienoa. Vielä parem­pi olisi koko julkisen sek­torin kat­ta­va tilas­to (ei pelkkä val­tio). Eli sosi­aal­i­tur­vasek­tori (lähin­nä TyEL) lisät­tynä noi­hin. Ne keräävät verolu­on­teista mak­sua ympäri maa­ta n. 26miljardia vuodessa ja mak­sa­vat eläkkeitä melkein yhtä paljon. En väitä että tämä keikkaut­taisi “kuka tukee ja ketä” johtopäätök­sen tois­in­päin. Point­ti­ni on, että tämä (n.1mrd €?) on kuvios­sa merkit­tävä sum­ma ja se olisi reilua huomioida.

    Vastaa

  17. k:
    Tuo­ta tilas­toa on näköjään sitenkin julka­istu vuo­den 2006 jäl­keenkin. Vuo­den 2012 alueel­lis­ten tulo­jen ja meno­jen tilas­to­taulukko löy­tyy tästä linkistä sivul­ta 17:http://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17

    Tuoreem­mas­sa tilas­tossa kaik­ki muut alueet pait­si Uusi­maa ovat miinuk­sel­la. Numeroiden val­os­sa Etelä-Kar­jala päi­hit­tää niin Pirkan­maan kuin Varsi­nais-Suomenkin (arvatenkin kiitos tästä kuu­luu venäläisille tur­is­teille), ja Päi­jät-Hämeessä pär­jätään huo­mat­tavasti pienem­mil­lä menoil­la kuin muual­la maas­sa. Mitä Lah­den seudul­la osa­taan paremmin?

    Vastaa

    1. Ville: Tuoreem­mas­sa tilas­tossa kaik­ki muut alueet pait­si Uusi­maa ovat miinuk­sel­la. Numeroiden val­os­sa Etelä-Kar­jala päi­hit­tää niin Pirkan­maan kuin Varsi­nais-Suomenkin (arvatenkin kiitos tästä kuu­luu venäläisille tur­is­teille), ja Päi­jät-Hämeessä pär­jätään huo­mat­tavasti pienem­mil­lä menoil­la kuin muual­la maas­sa. Mitä Lah­den seudul­la osa­taan paremmin?

      Etsi tuoreem­pi, niin Etelä-Kar­jala on net­tomak­sa­jana uuden­maan rin­nal­la. Ain­oana paikkana suomessa.

      Vastaa

  18. Mik­si tästä puut­tuvat ne investoin­nit? Eikö pääkaupunkiseudulle nimeno­maan investoi­da myös juuri val­tionkin kas­sas­ta, kovasti sinne tun­tuu metroa ja ties mitä han­ket­ta ole­van käyn­nis­sä jois­sa näkyy val­tiokin ole­van osuuk­sil­la mukana…

    En tiedä mitä täl­läisen tilas­ton julkaisem­i­nen hyödyt­tää ilman että sen lasken­nas­sa käytet­tyjä menetelmiä ja luku­ja avataan oikeasti paljon, nyt se tun­tuu vain ruokki­van tätä ikuista “helsinkiläiset mak­sa­vat muun maan tyhjän­toimit­tamisen” myyt­tiä, jonkalaiseen asen­teeseen näin syr­jäseu­tu­jen kas­vat­ti­na mon­esti törmään.

    No, en kri­ti­soi tätä tilas­toa sen enem­pää, sil­lä kuten sanoin en osaa sanoa mitä tästä pitäisi lukea ilman että luku­ja avataan enem­pää. Tosi­a­sia kuitenkin on että tietyt alueet ovat net­tosaa­jia esim. juuri val­tiono­suuk­sien kaut­ta. Ker­ron kuitenkin yhden näkökul­man mik­si val­tiono­su­udet eivät ole vain Helsin­gin ryöväys­tä met­säläis­ten hal­van elämisen puolesta.

    Olen kotoisin pien­estä kun­nas­ta, joka on usein kaikkien kun­tamen­estys­tä mit­taavien lis­tan jälkipäässä. Alle 10 000 asukas­ta, ja kes­ki-ikä kun­nas­sa alkaa ole­maan lähempänä 60v kuin 50v rajaa. Tämä ker­too sitä minkä jokainen nuoruuten­sa viet­tänyt voi ker­toa ihan näkemästään, käytän­nössä kukaan nuori ei jää lukion jäl­keen asumaan kyseiseen kun­taan, kun töitä ei ole, eikä ikäistä seu­raakaan. Tästä seu­raa että per­heet kun­nas­sa kas­vat­ta­vat nuoret kyseisessä kun­nas­sa niin kauan kuin he ovat kun­nalle mak­suerä ilman tulo­ja (ter­veyspalve­lut ja koulu­tus pääasi­as­sa mak­sa­vat). Kun olisi aika että nuores­ta tulisi työn­tek­i­jä ja net­tomak­sa­ja kun­nan talouteen, muut­ta­vat he kasvukeskuk­si­in työn perässä ja sille reis­sulle jäävät. Toki kun­taan joitakui­ta jää nuoris­takin, mut­ta nämä yleen­sä ovat niitä jot­ka ovat ongel­mallisia muutenkin kun­nalle, mie­len­ter­veysongel­maisia, kehi­tyshäir­iöisiä, alko­holis­te­ja yms, jot­ka entis­es­tään vain kas­vat­ta­vat kun­nan taloudel­lista taakkaa.

    Täten nykyinen(kin) maan sisäisen muut­toli­ike on jär­jestelmä mikä mak­sat­taa kulut nuorista näil­lä muut­to­tap­piokun­nil­la, ja tuot­taa valmi­ita työkyky­isiä veron­mak­sajia kasvukeskuk­si­in ilman että ne ovat osal­lis­tuneen näi­den kulu­jen mak­samiseen (tai no ovat tieten osit­tain, juuri näi­den paljon kri­ti­soitu­jen val­tiono­suuk­sien kaut­ta joi­ta mon­et vaa­ti­vat lopetet­taviksi). Esimerkik­si tämän takia täl­läis­ten tilas­to­jen julk­ist­a­mi­nen, ja myytin vahvis­t­a­mi­nen miten Helsinkiä vääryy­del­lä kurite­taan taloudel­lis­es­ti että Posi­ol­la maalaiset saa­vat ajel­la rat­to­ril­la val­tion tukien voimal­la on mielestäni täysin turhaa ja jär­jetön­tä. Ellei tietenkin tämän(kin) asian monia puo­lia ava­ta sen enem­pää tilas­ton yhteydessä.

    Vastaa

    1. Eivät ne investoin­nit muu­ta tätä kuvaa vaan pikem­minkin vahvis­ta­vat sitä. Pääkaupun­ki ei saa väk­ilukuaan vas­taavaa osu­ut­ta infrain­vestoin­neista, kos­ka ne mak­se­taan pääosin itse. Väestön ikään­tymis­es­tä muut­to­tap­piokun­nis­sa tämä rahan­si­ir­to Helsin­gin seudul­ta muualle maa­han tietysti johtuu. Koulu­tuk­seen kun­nat eivät tosin joudu investoimaan, kos­ka val­tiono­su­udet peitt6ävät koulun kus­tan­nuk­set jok­seenkin kokonaan.

      Vastaa

    2. Enti­nen nuori Lapista:
      Mik­si tästä puut­tuvat ne investoinnit?

      Olen­naisem­pi kysymys on, mik­sei koko tilas­toa enää julka­ista. Investoin­nit sisältävä laskel­makin olisi tietysti mie­lenki­in­toista nähdä, vaik­ka ne ovatkin suh­teel­lisen pieni meno­erä val­tion mui­hin menoi­hin verrattuna.

      Enti­nen nuori Lapista:
      Eikö pääkaupunkiseudulle nimeno­maan investoi­da myös juuri val­tionkin kas­sas­ta, kovasti sinne tun­tuu metroa ja ties mitä han­ket­ta ole­van käyn­nis­sä jois­sa näkyy val­tiokin ole­van osuuk­sil­la mukana…

      Tämä on klassi­nen myyt­ti, jota vil­jel­lään paljon. Todel­lisu­udessa pääkaupunkiseudulle ja muulle Uudelle­maalle mak­se­taan val­tion infrara­haa huo­mat­tavasti vähem­män kuin asukasluku edel­lyt­täisi. Myytis­sä lie­nee osit­tain kyse siitä, että suuret yksit­täiset han­kkeet, kuten Län­simetro (senkin Espoo ja Helsin­ki mak­sa­vat noin 80-pros­ent­tis­es­ti itse), saa­vat paljon medi­ahuomio­ta ja vääristävät siten kokon­aisku­vaa. Ja jos­sain määrin lie­nee kyse siitä, että tietyt pop­uli­s­tiryh­mät pyrkivät luo­maan mieliku­vaa, että infrara­hat kupataan Uudelle­maalle, vaik­ka tietävät hyvin, että oikeasti asia menee aivan päinvastoin.

      Enti­nen nuori Lapista:
      En tiedä mitä täl­läisen tilas­ton julkaisem­i­nen hyödyt­tää ilman että sen lasken­nas­sa käytet­tyjä menetelmiä ja luku­ja avataan oikeasti paljon, nyt se tun­tuu vain ruokki­van tätä ikuista “helsinkiläiset mak­sa­vat muun maan tyhjän­toimit­tamisen” myyt­tiä, jonkalaiseen asen­teeseen näin syr­jäseu­tu­jen kas­vat­ti­na mon­esti törmään.

      Mik­si pitää vääris­tel­lä muiden sanomisia? Ei kukaan väitä, että muual­la kuin Uudel­la­maal­la kaik­ki ovat tyhjän­toimit­ta­jia. Johan tuos­ta tilas­tostakin näkee, että Uuden­maan lisäk­si mm. Varsi­nais-Suo­mi osal­lis­tuu ns. syr­jäseu­tu­jen “elät­tämiseen”. Lisäk­si tämäkin blogikir­joi­tus julka­isti­in sik­si, että toises­sa keskustelus­sa väitet­ti­in täysin päin­vas­taista. Eräs kir­joit­ta­ja siis väit­ti, että muu Suo­mi elät­tää Uut­ta­maa­ta pump­paa­mal­la sinne paljon enem­män rahaa kuin sieltä tulee takaisin. Mikä ei siis pidä paikkaansa.

      Vastaa

      1. Mik­si pitää vääris­tel­lä muiden sanomisia? Ei kukaan väitä, että muual­la kuin Uudel­la­maal­la kaik­ki ovat tyhjän­toimit­ta­jia. Johan tuos­ta tilas­tostakin näkee, että Uuden­maan lisäk­si mm. Varsi­nais-Suo­mi osal­lis­tuu ns. syr­jäseu­tu­jen “elät­tämiseen”. Lisäk­si tämäkin blogikir­joi­tus julka­isti­in sik­si, että toises­sa keskustelus­sa väitet­ti­in täysin päin­vas­taista. Eräs kir­joit­ta­ja siis väit­ti, että muu Suo­mi elät­tää Uut­ta­maa­ta pump­paa­mal­la sinne paljon enem­män rahaa kuin sieltä tulee takaisin. Mikä ei siis pidä paikkaansa.

        Pahoit­te­lut olk­iukos­ta, ehkä se oli tarpee­ton tässä tapauk­ses­sa. Soin­in­vaara nyt ei ainakaan täl­läistä väit­tänyt. Täl­läi­nen retori­ik­ka jota lainasin on yleisem­pää muis­sa, synkem­mis­sä osis­sa inter­netiä. Kir­joituk­seni tarkoi­tus olikin tar­jo­ta toisen­lainen näkökul­ma ihmisille joil­la on kovat asen­teet esim. val­tiono­su­usjär­jestelmää kohtaan. Pääkaupunkiseu­tu voi mak­saa euro­ja muut­to­tap­pioalueille, mut­ta vasti­neek­si se saa koulutet­tu­ja nuo­ria veron­mak­sajia, asia jon­ka rahal­lisen arvon laskem­i­nen on läh­es­tulkoon mah­do­ton­ta, eikä sitä täten huomioi­da täl­läi­sis­sä laskelmis­sa (mikä ei kuitenkaan tarkoi­ta etteikö sil­lä olisi arvoa).

        Mut­ta ei siitä sen enem­pää. Hienoa muuten että sivus­tos­ta vih­doin saati­in mobi­iliy­h­teen­sopi­va versio!

      2. “Pääkaupunkiseu­tu voi mak­saa euro­ja muut­to­tap­pioalueille, mut­ta vasti­neek­si se saa koulutet­tu­ja nuo­ria veron­mak­sajia, asia jon­ka rahal­lisen arvon laskem­i­nen on läh­es­tulkoon mahdotonta.”

        Juuri näin. Samoin saa­vat maakun­tien keskuskaupun­git koulutet­tu­ja nuo­ria maaseu­tukun­nista ja maaseu­tu sen kun vaan har­maan­tuu. Ehkä soteu­ud­is­tus tar­joaa tähän palvelu­jen rahoi­tu­songel­maan jonkin­laista kor­jaus­ta, vaikkakin jää taval­laan puoli­tiehen, kun osa palveluista jää kun­nille. Olisiko sit­tenkin ollut sotea parem­pi vai­h­toe­hto tehdä vaan entistä paljon suurem­pia kun­tia? Päätök­sen­teko olisi säi­lynyt lähempänä kun­ta­laisia eikä olisi tarvit­tu maakun­tavaale­ja. Erikois­sairaan­hoito olisi voitu lait­taa val­tion mak­set­tavak­si yhteis­es­tä potista ja val­tion alue­hallintoa jär­jestel­lä muul­la tavoin uudelleen (yhdis­tämäl­lä elyt ja avit ja met­säkeskuk­set, esimerkiksi).

  19. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Suomes­sa on jär­jestelmä, jos­sa lap­sil­la ei ole huole­htimis­vas­tu­u­ta ikään­tyneistä vanhemmistaan.

    Tätä näkökul­maa olen myös tuonut esille. Osa aluei­den väli­sistä tulon­si­ir­roista on luon­nol­lista, yleiseen tasa-arvoon ja yhteis­es­ti hyväksyt­tyyn henkilöko­htaisen vero­tuk­seen ja tulon­si­ir­toi­hin liit­tyvää. Helsingis­säkin Töölö tukee Kallio­ta, Kulosaari Jakomäkeä ja Pak­i­la Maunulaa. Vas­tavasti espoolais­per­heen van­hem­mat hoide­taan Ran­u­al­la ja ran­u­alaiset joutu­vat ehkä sik­si mak­samaan korkeam­paa kun­taveroa. Entä mik­si kun­ta­lais­ten tulisi hyö­tyä kun­nas­sa sijait­sev­as­ta yri­tyk­ses­tä kuten osin­gon­saa­jat? Ylipäätään oikeu­den­mukaisu­ut­ta ei pidä tarkastel­la kun­nit­tain tai alueit­tain vaan alueen asukkaiden saamien tukien, tulon­si­ir­to­jen ja mak­samien vero­jen tasol­la. Tilas­tot saa­vat mielekkyy­den vas­ta, kun kepu­laiset maaseu­tu- ja elinkeinotuet erote­taan väestörak­en­teen vaiku­tuk­sista ja lisäk­si tarkastel­laan keskimääräisiä hallintoku­lu­ja, mikä tuskin on Helsingille mairit­tel­e­vaa tsaari­naikaisen byrokra­t­ian ja nousukas­mais­ten metropoli­hul­lu­tusten vuoksi.

    Vastaa

  20. No tästä sen näkee myös kun vähän askartelee, suomen suurin vien­tiyri­tys Neste sijait­see espoos­sa, Por­voos­sa ei tietenkään ole mitään eikä Naantalissa.
    Met­sä­te­ol­lisu­us ilmeis­es­ti tekee suomen vien­nistä 20% jalosta­mal­la helsin­gin rak­en­tamisen tieltä hakatut puut sahatavarak­si ja selluksi
    Todel­lisu­udessa pääka­punkiseudun ansiot vien­nis­sä ovat hyvin ohui­ta ja näi­nollen kun suo­mi elää vien­nistä niin väite siitä että pääkaupunkiseu­tu imee muun suomen rahat on val­lankin totta.
    https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp

    Vastaa

    1. Luit huonos­ti taulukoasi. Vien­nil­lä mitat­tuna Suomen suurin vien­tiyri­tys on Kone Oy, jon­ka Suomen toimin­not ovat pääasi­as­sa Espoossa.Hyvinkäällä on jokin pieni paja, mut­ta varsi­nainen tuotan­to Aasi­as­sa. Toisek­si suurin Super­cell on kokon­aan Helsingissä.

      Vastaa

      2. Hyvinikääl­lä on konepa­ja, mut­ta sen merk­i­tys Koneen toim­intoi­hin on mar­gin­aa­li­nen. Pääosa porukas­ta on Aasi­as­sa, mis­sä on myös markki­nat. Lisäar­vo Suomeen syn­tyy kyl­lä Espoos­sa, jos­ta käsi globaalia yri­o­tys­tä johde­taan ja sen tuopt­tei­ta kehitetään.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Hyvinkääl­lä on konepa­ja, mut­ta sen merk­i­tys Koneen toim­intoi­hin on marginaalinen. 

        Teknistä tuoteke­hi­tys­tä taide­taan kyl­lä tehdä Hyvinkääl­lä. Se ei ole ihan merkityksetöntä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Hyvinikääl­lä on konepa­ja, mut­ta sen merk­i­tys Koneen toim­intoi­hin on mar­gin­aa­li­nen. Pääosa porukas­ta on Aasi­as­sa, mis­sä on myös markki­nat. Lisäar­vo Suomeen syn­tyy kyl­lä Espoos­sa, jos­ta käsi globaalia yri­o­tys­tä johde­taan ja sen tuopt­tei­ta kehitetään.

        Perus­tus­la­ki tyr­mäsi selvi­tyk­sessä toiveet kak­soiskun­ta­laisu­ud­es­ta. “Vapaa-ajan”-asunnollaan voi kir­joit­taa kir­jan tai hoitaa kakkosasun­nol­ta etänä työtään ja bis­nek­siään yli puo­let vuodes­ta. Verot kerätään vak­i­tuisen osoit­teen kun­taan, sil­lä siel­lähän kaik­ki lisäar­vokin on syntynyt.

      5. Kun­taverol­la mak­se­taan kun­nal­li­sista palveluista, siis koulus­ta ja ter­vey­den­huol­losta. Ne saa vain siitä kun­nas­ta, jos­sa on kir­joil­la. Kiireel­listä ter­vey­den­hoitoa saa, mut­ta siitä läh­tee lasku kotikun­taan. Kiin­teistöveroa mak­se­taan tietysti siitä kesämökkikunnasta.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun­taverol­la mak­se­taan kun­nal­li­sista palveluista, siis koulus­ta ja ter­vey­den­huol­losta. Ne saa vain siitä kun­nas­ta, jos­sa on kir­joil­la. Kiireel­listä ter­vey­den­hoitoa saa, mut­ta siitä läh­tee lasku kotikun­taan. Kiin­teistöveroa mak­se­taan tietysti siitä kesämökkikunnasta.

        Keskustelu kos­ki sitä, minkä ver­ran val­tio mak­saa ja saa eri maakunnilta.

        Kakkosasun­nol­ta tehty työ kir­jau­tuu tehdyk­si vak­i­tuisen asun­non kun­nas­sa. Val­tion­veron osalta on yhden­tekevää mis­sä työ on tehty, mut­ta tilas­tois­sa etä­työ ei näy.

        Puun kasvu tapah­tuu enim­mäk­seen pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la. Val­tion tulovir­to­jen näkökul­mas­ta puunkasvun lisäar­voa muo­dos­tuu pääkaupunkiseudul­la run­saasti, kos­ka siel­lä asuu paljon metsänomistajia.

        Val­tio mak­saa avus­tuk­sia eräisi­in met­sän­hoito toimen­piteisi­in ja met­sätei­den suunnitteluun.
        Val­tio mak­saa maakun­taan ja hyö­dyn saa­ja asuu usein pk-seudulla.

      7. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Kakkosasun­nol­ta tehty työ kir­jau­tuu tehdyk­si vak­i­tuisen asun­non kun­nas­sa. Val­tion­veron osalta on yhden­tekevää mis­sä työ on tehty, mut­ta tilas­tois­sa etä­työ ei näy.

        No, täl­lainen puuhastelu on kyl­lä niin mar­gin­aal­ista kokon­aisu­u­den kannal­ta, että sen voi ihan huo­let­ta jät­tää sivu­un. Suo­ma­laisil­la ei yleis­es­ti ole kakkosasun­to­ja. Aika monel­la on kesämök­ki, jos­sa yleen­sä ei tehdä työtä, vaan vietetään kesälo­maa. Ylivoimainen val­taosa suo­ma­lais­ten työn­tek­i­jöi­den lisäar­vos­ta tehdään niin, että asu­taan siinä ykkösasun­nos­sa. Itse työ­paik­ka voi toki olla toises­sa kun­nas­sa. Tämä toden­näköis­es­ti huonon­taa pääkaupunkiseudun ase­maa täl­laises­sa vero­lasken­nas­sa, kos­ka pääkaupunkiseudul­la käy­dään enem­män töis­sä kuin pääkaupunkiseudul­ta käy­dään muuala töissä. 

        Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Puun kasvu tapah­tuu enim­mäk­seen pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la. Val­tion tulovir­to­jen näkökul­mas­ta puunkasvun lisäar­voa muo­dos­tuu pääkaupunkiseudul­la run­saasti, kos­ka siel­lä asuu paljon metsänomistajia.

        Täl­lai­sis­sa lasken­nois­sa oleel­lista on se, mis­sä tehdään ihmistyötä, ei se, mis­sä joku puu kas­vaa. Met­sä­te­ol­lisu­us tuot­taa viides­osan Suomen vien­nin arvos­ta. Osa tästä lisäar­vos­ta tehdään ulko­maista puu­ta käyt­täen ja siitä lopus­takin jalostuk­sen arvo on suurem­pi kuin itse raa­ka-puun. Laskin karkeasti, että Suomen tuot­ta­ma 60 milj. m^3 puu­ta €50/m^3 hin­nal­la on 3mrd. euroa. Jos tätä ver­taa met­sä­te­ol­lisu­u­den kokon­ais­tuotan­toon, 20 mrd. €, huo­maamme, että raaka­pu­un tuotan­non osu­us on täysin mitätön.

      8. Samuli Saarel­ma: No, täl­lainen puuhastelu on kyl­lä niin mar­gin­aal­ista kokon­aisu­u­den kannal­ta, että sen voi ihan huo­let­ta jät­tää sivu­un. Suo­ma­laisil­la ei yleis­es­ti ole kakkosasun­to­ja. Aika monel­la on kesämök­ki, jos­sa yleen­sä ei tehdä työtä, vaan vietetään kesälo­maa. Ylivoimainen val­taosa suo­ma­lais­ten työn­tek­i­jöi­den lisäar­vos­ta tehdään niin, että asu­taan siinä ykkösasun­nos­sa. Itse työ­paik­ka voi toki olla toises­sa kun­nas­sa. Tämä toden­näköis­es­ti huonon­taa pääkaupunkiseudun ase­maa täl­laises­sa vero­lasken­nas­sa, kos­ka pääkaupunkiseudul­la käy­dään enem­män töis­sä kuin pääkaupunkiseudul­ta käy­dään muuala töissä. 

        Täl­lai­sis­sa lasken­nois­sa oleel­lista on se, mis­sä tehdään ihmistyötä, ei se, mis­sä joku puu kas­vaa. Met­sä­te­ol­lisu­us tuot­taa viides­osan Suomen vien­nin arvos­ta. Osa tästä lisäar­vos­ta tehdään ulko­maista puu­ta käyt­täen ja siitä lopus­takin jalostuk­sen arvo on suurem­pi kuin itse raa­ka-puun. Laskin karkeasti, että Suomen tuot­ta­ma 60 milj. m^3 puu­ta €50/m^3 hin­nal­la on 3mrd. euroa. Jos tätä ver­taa met­sä­te­ol­lisu­u­den kokon­ais­tuotan­toon, 20 mrd. €, huo­maamme, että raaka­pu­un tuotan­non osu­us on täysin mitätön.

        Muu­ta­man mil­jardin tulk­in­taerot yksit­täisessä asi­as­sa ei ole ihan mitättömiä.

        Jos esit­tää provosoivia väit­teitä puoleen tai toiseen alun talu­lukon perus­teel­la, pitäisi taulukon tieto­jen perus­teet olla parem­min tiedossa.

      9. Kun­tali­itoskun­ta­lainen: Muu­ta­man mil­jardin tulk­in­taerot yksit­täisessä asi­as­sa ei ole ihan mitättömiä.

        Jos esit­tää provosoivia väit­teitä puoleen tai toiseen alun talu­lukon perus­teel­la, pitäisi taulukon tieto­jen perus­teet olla parem­min tiedossa.

        Mihin tulk­in­taeroi­hin nyt oikein viit­taat? Min­un point­ti­ni oli se, että met­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­ta­mas­ta lisäar­vos­ta ylivoimais­es­ti suurin osa tulee ihan muus­ta kuin raaka­pu­un arvos­ta, kun aloit selit­tää jotain puun kasvus­ta. Oletko tästä asi­as­ta eri mieltä?

        Mitä itse puun kasvu­un tulee, niin en ihan tiedä, mik­si se pitäisi laskea yhtään minkään alueen tuo­tok­sek­si, kun puhutaan moraalisel­la poh­jal­la siitä, kenelle kuu­luu mitäkin. Puun kas­vami­nen Tuupo­vaaran met­sässä on tuupo­vaar­alaisen eläkeläisen ansio­ta ihan yhtä vähän kuin sen met­sän omis­ta­van helsinkiläisenkin. Ain­oa perus­ta moraal­isille pohdin­noille on työn teko. On moraalis­es­ti perustel­tua, että henkilön X tekemän työn lisäar­vo on hänen ansio­taan, vaik­ka tämäkään ei tietenkään ole täysin selvää (sitä lisäar­von tuot­tamista on aut­tanut yhteiskun­nan anta­ma koulu­tus ja ylläpitämä infra­struk­tu­uri ja tietenkin hänen työ­nan­ta­jan tar­joa­mat työvä­li­neet), mut­ta siitä huoli­mat­ta tämä on jotenkin perustel­lumpaa kuin omin päin kas­va­van met­sän arvon laskem­i­nen jonkun alueen ihmis­ten tuot­ta­mak­si (tietenkin met­sän­hoidolli­nen työ on sit­ten eri asia).

      10. Osmo Soin­in­vaara: Kun­taverol­la mak­se­taan kun­nal­li­sista palveluista, siis koulus­ta ja ter­vey­den­huol­losta. Ne saa vain siitä kun­nas­ta, jos­sa on kir­joil­la. Kiireel­listä ter­vey­den­hoitoa saa, mut­ta siitä läh­tee lasku kotikun­taan. Kiin­teistöveroa mak­se­taan tietysti siitä kesämökkikunnasta.

        Koulu on sel­l­ainen asia, johon ehkä tarvit­taisi­in jonkin­laista monikun­ta­lais­lain­säädän­töä. Esimerkik­si kausitöitä tekevil­lä per­heil­lä koulu­a­sioiden jär­jestämi­nen on han­kalaa. Jos vaikka­pa per­he asuu puo­let vuodes­ta pysyvästi jos­sain kun­nas­sa (esim. matkailus­esongin ajan Lapis­sa tai asfalt­ti­työs­esongin niiden töi­den lähel­lä) ja toisen puo­let toises­sa kun­nas­sa, ja tekee näin vuodes­ta toiseen, on koulu­a­sioiden jär­jestämi­nen oma lukun­sa. Täl­löin lapsel­la voi olla vuosit­tain kak­si koulua, joi­ta tämä vai­htelee vuo­den mit­taan. Kun­ta saa val­tion­ra­hoituk­sen koulu­jen oppi­laista sen mukaan, mon­tako oppi­las­ta on syksyl­lä kir­joil­la lukukau­den alku­vai­heessa. Kun­nal­lisverot määräy­tyvät sen mukaan, mis­sä kun­nas­sa asukkaiden kir­jat ovat vuo­den vai­htues­sa. Ja palve­lut määräy­tyvät sen mukaan, mis­sä kukakin on kir­joil­la sil­lä het­kel­lä. Kaikkein kan­nat­ta­mat­tomin asukas kun­nalle on sel­l­ainen, joka on kir­joil­la aina vuo­den­vai­h­teessa ja koulu­jen alkuaikaan muual­la, mut­ta käyt­tää kuitenkin vuosit­tain vak­i­tu­is­ten asukkaiden kun­nal­lisia palvelui­ta muina aikoina. Näistä asukkaista kun­ta saa menot, mut­ta tulot menevät muualle.

      11. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:

        Perus­tus­la­ki tyr­mäsi selvi­tyk­sessä toiveet kak­soiskun­ta­laisu­ud­es­ta. “Vapaa-ajan”-asunnollaan voi kir­joit­taa kir­jan tai hoitaa kakkosasun­nol­ta etänä työtään ja bis­nek­siään yli puo­let vuodes­ta. Verot kerätään vak­i­tuisen osoit­teen kun­taan, sil­lä siel­lähän kaik­ki lisäar­vokin on syntynyt.

        Perus­tus­la­ki ei sitä tyr­män­nyt, vaan Tule­vaisu­u­den kun­ta ‑työryh­mä, joka väit­ti perus­tus­lain muo­dosta­van esteen. Työryh­mä teki johtopäätök­sen­sä käsitel­tyään vain joitakin itse kek­sim­iään alkeel­lisia toteu­tustapo­ja kak­soiskun­ta­laisu­udelle ja todet­tuaan itse kehit­tämän­sä vision johta­van ongelmi­in. Työryh­mä tote­si esimerkik­si tällaista:

        “Kak­sois- tai monikun­ta­laisu­ud­es­ta aiheutu­van verov­elvol­lisu­u­den ja oikeuk­sien toteu­tu­misen valvon­taan liit­ty­isi ongelmia. Miten saadaan selvitet­tyä yhden­ver­taisu­u­den kannal­ta riit­tävän tarkasti se, kuka täyt­tää kak­soiskun­ta­laisu­u­den kri­teer­it? Käytän­nössä kak­soiskun­ta­laisu­u­den ole­mas­sao­lo voitaisi­in selvit­tää vain henkilön oman ilmoituk­sen perus­teel­la ja asian var­men­t­a­mi­nen olisi usein han­kalaa tai jopa mah­do­ton­ta. Näin syn­tyy ris­ki siitä, että henkilö voisi käytän­nössä itse pitkälle vaikut­taa siihen, mihin kun­taan, mil­lä vero­pros­en­til­la hän veron­sa mak­saa sekä mitä oikeuk­sia hän saa mis­säkin kun­nas­sa. Täl­lainen sään­te­ly ei täyt­täisi, mitä ilmeisim­min sen parem­min PL 6 §:n kuin PL 121.3 §:n veron määräy­tymistä koske­via reunaehtoja.”

        Työryh­mä jät­ti mainit­se­mat­ta, että täs­mälleen sama ongel­ma on jo nyky­isin ole­mas­sa sekä Suomen sisäl­lä monel­la paikkakun­nal­la asuvil­la että mon­es­sa maas­sa asuvil­la — eikä val­lit­se­vaa oikeusti­laa silti ole tuomit­tu perus­tus­lain vas­taisek­si. Mon­es­sa kun­nas­sa asu­vista aika moni pystyy jo nyt aika paljolti itse oma­l­la ilmoituk­sel­laan vaikut­ta­maan siihen, mihin kuntaan/kuntiin ja mil­lä vero­pros­en­til­la veron­sa vuosit­tain mak­sa­vat — sil­loin, jos asuin­paik­ka on niin san­ot­tu vak­i­tu­inen asuin­raken­nus. Vero­tus onnis­tuu nyky­isin kuitenkin vain yhteen kun­taan ker­ral­laan, jol­loin nykyti­lanteessa voi olla jopa isom­pi ris­ki veroshop­pailulle kuin olisi sil­loin, jos monikun­ta­lais­ten kohdal­la vero­tus jakau­tu­isi jotenkin lail­la tarkem­min säädetyl­lä taval­la kun­tien kesken.

        PL 121.3 § kuu­luu näin: “Kun­nil­la on vero­tu­soikeus. Lail­la sääde­tään verov­elvol­lisu­u­den ja veron määräy­tymisen perusteista sekä verov­elvol­lisen oikeustur­vas­ta.”. Eli siinä sääde­tään, että kun­nil­la (monikos­sa) on oikeus verot­taa, ja että kun­tien veroa­sioista tulee säätää lail­la, eli sääde­tään, että ase­tuk­set eivät riitä. Pl 6 § on puolestaan yhden­ver­taisu­ut­ta käsit­televä lakipykälä, jos­sa sääde­tään mm. siitä, että “Ihmiset ovat yhden­ver­taisia lain edessä.” On hyvin kaukaa (tulk­in­to­jen tulkin­noista päät­telemäl­lä) haet­tu väite, että perus­tus­lain 121.3 § ja PL 6 § jotenkin automaat­tis­es­ti estäisi esimerkik­si kun­nal­lisvero­tuk­sen mon­een kun­taan. Ainakaan itseäni raportin peruste­lut perus­tus­lain vas­taisu­ud­es­ta eivät vaku­ut­ta­neet. Siitä olen samaa mieltä, että ihan yksinker­tainen asia ei mon­en kun­nan vero­tuk­sen jär­jestämi­nen olisi.

        USA:ssahan mon­en verokan­nan piiri­in kuu­lu­misen mah­dol­lisu­us on ollut käytän­töä jo pitkään mon­es­sa osaval­tios­sa asuville. Se sys­tee­mi on kuitenkin niin mon­imutkainen, ettei sel­l­aise­naan ole mielekäs kopi­oita­va kohde — mut­ta osoi­tus kuitenkin siitä, että ainakin jol­lain tavoin voi väl­tel­lä mm. tuplavero­tuk­sen ongel­mat ja luo­da sään­töjä sille, miten vero­ja eri paikko­jen kesken jae­taan ilman, että toim­inta on täysin mieli­v­al­taista ja pelkästään ihmis­ten omista ilmoituk­sista kiin­ni. Osa USA:n osaval­tioista on tehnyt keskenään verosopimuk­sia ja toiset eivät, ja se riip­puu osaval­tioy­hdis­telmistä, miten use­assa osaval­tiois­sa asu­vien kokon­aisvero­tus lop­ul­ta tapah­tuu. Sieltä löy­tyy niin hyviä kuin huono­jakin esimerkke­jä paikallisvero­tuk­sen jär­jestämis­es­tä mon­es­sa paikas­sa asuville.

    2. har­ri kämäräi­nen:
      No tästä sen näkee myös kun vähän askartelee, suomen suurin vien­tiyri­tys Neste sijait­see espoos­sa, Por­voos­sa ei tietenkään ole mitään eikä Naantalissa.
      Met­sä­te­ol­lisu­us ilmeis­es­ti tekee suomen vien­nistä 20% jalosta­mal­la helsin­gin rak­en­tamisen tieltä hakatut puut sahatavarak­si ja selluksi
      Todel­lisu­udessa pääka­punkiseudun ansiot vien­nis­sä ovat hyvin ohui­ta ja näi­nollen kun suo­mi elää vien­nistä niin väite siitä että pääkaupunkiseu­tu imee muun suomen rahat on val­lankin totta.
      https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp

      Por­voo? Uudel­la­maal­la. Naan­tali? Varsi­nais-Suomes­sa. Hyvinkää? Uudellamaalla.

      Suuri kuva on se, että Uusi­maa, Varsi­nais-Suo­mi ja muu­ta­ma muu etelän maakun­ta elät­tävät jäl­jelle jäävää maa­ta. Pääkaupunkiseudun roolista yhtälössä voi toki kinastel­la, mut­ta mil­lään matem­ati­ikalla sitä ei tap­pi­ol­lisek­si saa. Met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta kan­nat­taa huo­ma­ta, että vuosit­tain noin viides­osa Suomes­sa käyte­tys­tä raaka­pu­us­ta tuo­daan Venäjältä. Voidaanko siis sanoa, että Venäjä elät­tää Suomea? No ei voi­da, kos­ka se on ihan taval­lista kau­pankäyn­tiä ja teol­lisu­ut­ta, jos­sa yksi tuot­taa raa­ka-aineet, toinen jalostaa, kol­mas myy ja niin edelleen. Lisäar­voa syn­tyy kaikissa vai­heis­sa. Met­sä­te­ol­lisu­udessa merkit­tävä osa lisäar­vos­ta syn­tyy mm. tuoteke­hit­telyssä, jota on myös pääkaupunkiseudul­la. Pelkkä kaadet­tu­jen puiden myyn­ti on kehi­tys­maa­touhua, jol­la ei maa­ta elätetä.

      Sihtiä voi tietysti kaven­taa tarkoi­tushakuis­es­ti lop­ut­tomi­in asti: esimerkik­si Wes­t­end ja Kaivopuis­to eivät logi­ikallasi tuo­ta mitään, kos­ka niis­sä ei kas­va met­sää eikä niis­sä sijaitse ain­ut­takaan sel­l­ute­hdas­ta. Silti kyseisil­lä alueil­la asuu pääasi­as­sa yhteiskun­nan net­tomak­sajia. Vas­taavasti se, että joku alue on luon­non­va­rareser­vaat­ti, ei vielä tarkoi­ta, että siel­lä asu­vat kus­tan­ta­vat kaupungeis­sa asu­vien elämisen.

      Omat van­hempani muut­ti­vat maaseudul­ta Uudelle­maalle 60-luvul­la niin kuin sadat tuhan­net muutkin. Jos tätä ei olisi tapah­tunut, vaan nämä ihmiset oli­si­vat jääneet asumaan syn­nyin­si­joilleen, Suo­mi ver­tau­tu­isi nykyään johonkin Moldovaan. Minus­ta on oikeu­den­mukaista, että kui­h­tu­via seu­tu­ja tue­taan, mut­ta on aika törkeää väit­tää jostain Kain­u­us­ta käsin, että siel­lä asu­vat elät­tävät Etelä-Suomea.

      Vastaa
  21. Paluuviite: Savusilli ja e2:n tutkimus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.