Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006

Taas ker­ran on esi­tet­ty väit­tei­tä, että muu Suo­mi kerää rahaa val­tion bud­je­tin kaut­ta Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Vii­mek­si asi­aa tie­dus­te­li blo­gil­la­ni nimi­merk­ki Sylt­ty. Seu­raa­vas­sa on asi­aa kos­ke­va tilas­to vuo­del­ta 2006. Sii­tä puut­tu­vat inves­toin­ti­me­not, mut­ta ne eivät kuvaa muu­ta. (En tie­dä, onko menois­sa muka­na pois­to­ja.) Tilas­to on van­ha, kos­ka sen jul­kai­se­mi­nen on jos­tain syys­tä lope­tet­tu, vaik­ka itse tie­toon koh­dis­tuu suur­ta kiin­nos­tus­ta. Joku tilas­ton sen­su­roin­nis­ta sui­vaan­tu­nut lähet­ti sen minul­le vuo­del­ta 2012, mut­ta en sitä ihan pie­nel­lä etsi­mi­sel­lä tie­to­ko­neel­ta­ni löy­tä­nyt. Ne osoit­ti­vat ihan samaa kuin tämä tilas­to. Val­tio kerää pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta vero­ja pari mil­jar­dia enem­män kuin käyt­tää rahaa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Vaik­ka val­tio käyt­tää tääl­lä pal­jon rahaa vir­ka­mies­ten palk­koi­hin, vero­ja se kerää pal­jon enemmän.

Vuo­den 2006 jäl­keen pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on muut­ta­nut noin 150 000 asu­kas­ta lisää vero­ja mak­sa­maan, joten mitä ilmei­sem­min raha­vir­rat val­tion bud­je­tin kaut­ta muu­al­le Suo­meen ovat vain pai­su­neet. Oli­si rei­lua, jos Tilas­to­kes­kus alkai­si jul­kais­ta tilas­toa uudestaan.

Alue­po­liit­ti­ses­ti tämä on perus­te­lua, sitä en kiis­tä, mut­ta on aivan eri asia sanoa, että muu maa rahoit­taa pää­kau­pun­ki­seu­tua kuin sanoa, että pää­kau­pun­ki­seu­dun tulee­kin osal­lis­tua muun maan rahoittamiseen

Tilas­toon val­tion menois­ta pää­see täs­tä. Sii­nä vie­res­sä on tilas­to tuloista.

 

 

 

73 vastausta artikkeliin “Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006”

  1. Kun­nal­lis­ve­ro­jen tasaus kai­ke­ti näkyy täs­sä tilas­tos­sa, mut­ta EU:n kaut­ta kier­tä­vä rahoi­tus ei?

    1. Kyl­lä. Tuos­ta kohd­fas­ta menot ulko­mail­le noin puo­let on maa­ta­lous­tu­kea, jos­ta suun­tau­tuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­le koh­ta­lai­sebn pie­ni osuus.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kyl­lä. Tuos­ta kohd­fas­ta­me­not ulko­mail­le noin puo­let on maa­ta­lous­tu­kea, jos­ta suun­tau­tuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­le koh­ta­lai­sebn pie­ni osuus.

        Suo­raan nii­tä ei tule, mut­ta onhan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aina­kin HK, Valio ja Fazer iso­ja teki­jöi­tä. Moni mai­nos­toi­mis­ton tai tie­to­tek­niik­kay­ri­tyk­sen työn­te­ki­jä yms. elää myös välil­li­ses­ti maa­ta­lous­tuis­ta. Raha kun ei jää sin­ne pel­toon, vaan kiertää.

      2. JY: Suo­raan nii­tä ei tule, mut­ta onhan pää­kau­pun­ki­seu­dul­la aina­kin HK, Valio ja Fazer iso­ja teki­jöi­tä. Moni mai­nos­toi­mis­ton­tai tie­to­tek­niik­kay­ri­tyk­sen työn­te­ki­jä yms. elää myös välil­li­ses­ti maa­ta­lous­tuis­ta. Raha kun ei jää sin­ne pel­toon, vaan kiertää.

        Olet mie­les­tä­ni vää­räs­sä. Faze­ril­le on yksi hai­lee, mis­tä se raa­ka-aineen­sa ostaa. Se ostaa jos on ostaak­seen raa­ka-aineen­sa Suo­mes­ta, jos ne on kei­no­te­koi­ses­ti tuil­la saa­tet­tu kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si. Jos sitä tukea ei maa­jus­seil­le annet­tai­si, niin sit­ten Fazer ostai­si raa­ka-aineen­sa jos­tain muu­al­ta maa­il­man­mark­ki­na­hin­noin, jot­ka ovat mel­ko lail­la samat kuin ne Suo­mes­sa kei­no­te­koi­ses­ti tuil­la alas­pai­ne­tut hin­nat. Se ei siis hyö­dy juu­ri lain­kaan sii­tä, että teho­ton­ta suo­ma­lais­ta maan­vil­je­li­jää tue­taan niin pal­jon, että se saa pai­net­tua hin­tan­sa maa­il­man­mark­ki­noil­la kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si, kos­ka sil­le tue­ton tai tuet­tu raa­ka-aine mak­sa­vat mel­ko tark­kaan saman verran.

        Tie­to­tek­niik­kay­ri­tyk­sil­le tämä on tie­ten­kin vie­lä sel­vem­pi asia. Kai­kil­le on päi­vän­sel­vää, että jos yhdel­tä tahol­ta ote­taan (koko muu talous) ja anne­taan toi­sel­le (maan­vil­je­lys), niin tämä ei joten­kin maa­gi­ses­ti auta sit­ten kaik­kia, vaan kyl­lä se sil­le ensim­mäi­sel­le tahol­le on nega­tii­vi­nen asia. Ainoas­taan, jos maa­ta­lou­des­ta voi­tai­siin näyt­tää ole­van ulkois­hyö­tyä koko muul­le talou­del­le, voi­si sen tuke­mi­nen olla talou­del­li­ses­ti perus­tel­tua, mut­ta asia on ennem­min­kin päin­vas­toin lan­noit­tei­den aiheut­ta­man vesien rehe­vöi­ty­mi­sen vuoksi.

      3. Samu­li Saa­rel­ma: Olet mie­les­tä­ni vää­räs­sä. Faze­ril­le on yksi hai­lee, mis­tä se raa­ka-aineen­sa ostaa. Se ostaa jos on ostaak­seen raa­ka-aineen­sa Suo­mes­ta, jos ne on kei­no­te­koi­ses­ti tuil­la saa­tet­tu kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si. Jos sitä tukea ei maa­jus­seil­le annet­tai­si, niin sit­ten Fazer ostai­si raa­ka-aineen­sa jos­tain muu­al­ta maa­il­man­mark­ki­na­hin­noin, jot­ka ovat mel­ko lail­la samat kuin ne Suo­mes­sa kei­no­te­koi­ses­ti tuil­la alas­pai­ne­tut hin­nat. Se ei siis hyö­dy juu­ri lain­kaan sii­tä, että teho­ton­ta suo­ma­lais­ta maan­vil­je­li­jää tue­taan niin pal­jon, että se saa pai­net­tua hin­tan­sa maa­il­man­mark­ki­noil­la kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si, kos­ka sil­le tue­ton tai tuet­tu raa­ka-aine mak­sa­vat mel­ko tark­kaan saman verran.

        Tie­to­tek­niik­kay­ri­tyk­sil­le tämä on tie­ten­kin vie­lä sel­vem­pi asia. Kai­kil­le on päi­vän­sel­vää, että jos yhdel­tä tahol­ta ote­taan (koko muu talous) ja anne­taan toi­sel­le (maan­vil­je­lys), niin tämä ei joten­kin maa­gi­ses­ti auta sit­ten kaik­kia, vaan kyl­lä se sil­le ensim­mäi­sel­le tahol­le on nega­tii­vi­nen asia. Ainoas­taan, jos maa­ta­lou­des­ta voi­tai­siin näyt­tää ole­van ulkois­hyö­tyä koko muul­le talou­del­le, voi­si sen tuke­mi­nen olla talou­del­li­ses­ti perus­tel­tua, mut­ta asia on ennem­min­kin päin­vas­toin lan­noit­tei­den aiheut­ta­man vesien rehe­vöi­ty­mi­sen vuoksi.

        Mis­tä arve­let löy­ty­vän tuet­to­mia maataloustuotteita?
        Ei aina­kaan Euroopasta.

        Faze­rin Sini­nen on erään­lai­nen symboli.
        Ehkä sinul­le on yhden­te­ke­vää se mis­tä tuo tuo­te on val­mis­tet­tu, mut­ta jos resep­tiin tar­vit­ta­vaa tuo­ret­ta mai­toa pitäi­si hank­kia hal­vem­mal­la ja tuot­ta­jil­ta jot­ka eivät saa tukea, jou­dut­tai­siin sitä tuo­maan mer­ten takaa.

        Voi­si­han Fazer siir­tää tuo­tan­ton­sa vaik­ka Uuteen-Seelantiin.
        Turun Sinap­pia teh­tiin välil­lä Ruot­sis­sa ja Puo­las­sa. Jos­tain syys­tä tuo­tan­to pala­si Suomeen.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Koti­mai­ses­ta kaa­kao­pa­vuis­ta­ko se Faze­rin sini­nen tehdän?

        Oikais­taan väi­te Uudesta-Seelannista.
        Wiki­pe­dia: “2000-luvun alus­sa maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mä on osit­tain palau­tet­tu takaisin.”

      5. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Oikais­taan väi­te Uudesta-Seelannista.
        Wiki­pe­dia: “2000-luvun alus­sa maa­ta­lous­tu­ki­jär­jes­tel­mä on osit­tain palau­tet­tu takaisin.”

        Wiki­pe­dias­sa ei ole mai­nit­tu läh­det­tä tuo­hon väitteeseen.

      6. Dai­ry­farm: Wiki­pe­dias­sa ei ole mai­nit­tu läh­det­tä tuo­hon väitteeseen.

        Wiki­pe­dian Englan­nin­kie­li­sil­tä sivuil­ta löydät.

      7. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Faze­rin Sini­nen on erään­lai­nen symboli.
        Ehkä sinul­le on yhden­te­ke­vää se mis­tä tuo tuo­te on val­mis­tet­tu, mut­ta jos resep­tiin tar­vit­ta­vaa tuo­ret­ta mai­toa pitäi­si hank­kia hal­vem­mal­la ja tuot­ta­jil­ta jot­ka eivät saa tukea, jou­dut­tai­siin sitä tuo­maan mer­ten takaa.

        Jos Fazer vält­tä­mät­tä halu­taan pitää Suo­mes­sa, niin on yksin­ker­tai­sem­paa kaa­taa sil­le suo­raan rahaa sen sijaan, että kier­rä­te­tään se tehot­to­man maa­ta­lous­tuo­tan­non kaut­ta niin, että se saa mai­ton­sa vähän lähempää. 

        Mut­ta ohi­tat koko­naan oleel­li­sen poin­tin. Oleel­li­nen point­ti on suh­teel­li­ne etu. Sel­vi­tä itsel­le­si, mis­tä sii­nä on kyse ja mie­ti sen jäl­keen, onko jär­keä siir­tää rahaa yhdel­tä alal­ta toi­sel­le ja sitä kaut­ta työn­tää maan talout­ta koko­nai­suu­ten pois sii­tä, että se tuot­tai­si sitä, mis­sä on (suh­teel­li­ses­ti) hyvä ja ostai­si muu­al­ta sitä, mis­sä on (suh­teel­li­ses­ti) huono. 

        Minus­ta on päi­vän­sel­vää, että maa­ta­lous­tuo­tan­to 60:n leveys­pii­rin poh­jois­puo­lel­la ei miten­kään voi olla ala, jos­sa Suo­mel­la on suh­teel­li­nen etu. Kaik­ki sen tuek­si kaa­det­tu raha tar­koit­taa nii­den alo­jen kuris­ta­mis­ta, jois­sa se suh­teel­li­nen etu oikeas­ti on. Nyky­ti­lan­tees­sa, jos­sa EU pakot­taa kier­rät­tä­mään rahaa maa­ta­lous­tuo­tan­toon, tätä peliä on ehkä pak­ko pela­ta, kos­ka siis EU:n jäsen­mak­sut mene­vät joka tapauk­ses­sa jon­kun EU-maan maan­vil­je­li­jöil­le, mut­ta tämä ei kyl­lä tar­koi­ta sitä, että Suo­men pitäi­si mis­sään tapauk­ses­sa poliit­ti­ses­ti tukea sitä saa­ti sit­ten vaa­tia itsel­leen oikeut­ta mak­saa lisätukia.

      8. Samu­li Saa­rel­ma: Jos Fazer vält­tä­mät­tä halu­taan pitää Suo­mes­sa, niin on yksin­ker­tai­sem­paa kaa­taa sil­le suo­raan rahaa sen sijaan, että kier­rä­te­tään se tehot­to­man maa­ta­lous­tuo­tan­non kaut­ta niin, että se saa mai­ton­sa vähän lähempää. 

        Mut­ta ohi­tat koko­naan oleel­li­sen poin­tin. Oleel­li­nen point­ti on suh­teel­li­ne etu. Sel­vi­tä itsel­le­si, mis­tä sii­nä on kyse ja mie­ti sen jäl­keen, onko jär­keä siir­tää rahaa yhdel­tä alal­ta toi­sel­le ja sitä kaut­ta työn­tää maan talout­ta koko­nai­suu­ten pois sii­tä, että se tuot­tai­si sitä, mis­sä on (suh­teel­li­ses­ti) hyvä ja ostai­si muu­al­ta sitä, mis­sä on (suh­teel­li­ses­ti) huono. 

        Minus­ta on päi­vän­sel­vää, että maa­ta­lous­tuo­tan­to 60:n leveys­pii­rin poh­jois­puo­lel­la ei miten­kään voi olla ala, jos­sa Suo­mel­la on suh­teel­li­nen etu. Kaik­ki sen tuek­si kaa­det­tu raha tar­koit­taa nii­den alo­jen kuris­ta­mis­ta, jois­sa se suh­teel­li­nen etu oikeas­ti on. Nyky­ti­lan­tees­sa, jos­sa EU pakot­taa kier­rät­tä­mään rahaa maa­ta­lous­tuo­tan­toon, tätä peliä on ehkä pak­ko pela­ta, kos­ka siis EU:n jäsen­mak­sut mene­vät joka tapauk­ses­sa jon­kun EU-maan maan­vil­je­li­jöil­le, mut­ta tämä ei kyl­lä tar­koi­ta sitä, että Suo­men pitäi­si mis­sään tapauk­ses­sa poliit­ti­ses­ti tukea sitä saa­ti sit­ten vaa­tia itsel­leen oikeut­ta mak­saa lisätukia.

        Sak­sa, Rans­ka ja Puo­la ovat ihan yhtä innok­kai­ta luo­pu­maan maa­ta­lou­ten­sa saa­vu­te­tuis­ta EU-eduis­ta kuin suo­ma­lai­nen Ay-lii­ke muut­ta­maan saa­vu­tet­tu­ja rakenteita.

        Poliit­ti­sen joh­don ennak­ko­luu­lo­ton aloit­teel­li­suus näi­den asioi­den muut­ta­mi­sek­si tup­paa kos­tau­tu­maan verisesti.

        Ratio­naa­li­ses­sa maa­il­mas­sa Eu ei tuh­lai­si resurs­se­ja Stras­bour­gin kokouk­siin, eikä päät­täi­si mak­saa suu­rim­pia heh­taa­ri­tu­kia alu­een­sa tuot­ta­vim­mil­le pel­loil­le, mut­ta näin pää­tök­sis­tä hyö­ty­neet isot maat ovat sopineet.

        Suh­teel­li­nen etu vapail­la mark­ki­noil­la, jos­sa eri valuu­tois­sa toi­mi­vat eri­lail­la tue­tut maa­ta­lou­det kil­pai­le­vat on suh­teel­li­sen komplek­si­nen käsite.

      9. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Suh­teel­li­nen etu vapail­la mark­ki­noil­la, jos­sa eri valuu­tois­sa toi­mi­vat eri­lail­la tue­tut maa­ta­lou­det kil­pai­le­vat on suh­teel­li­sen komplek­si­nen käsite.

        Asias­sa ei ole mitään muu­ta komplek­si­suut­ta kuin se, että Suo­men on pak­ko osal­lis­tua EU:n maa­ta­lous­tu­kiin riip­pu­mat­ta sii­tä, tuot­ti­ko se maa­ta­lous­tuot­tei­ta vai ei. Sen sijaan omien kan­sal­lis­ten tukien suh­teen on päi­vän­sel­vää, että niis­sä ei ole jär­keä, kos­ka se tar­koit­taa tuot­ta­vien alo­jen verot­ta­mis­ta tuot­ta­mat­to­mien yllä­pi­tä­mi­sek­si. Tämä­kin asia on jär­ke­vää jois­sain poik­keus­ta­pauk­sis­sa, jois­sa jokin het­kel­li­nen shok­ki on aiheut­ta­nut jon­kin alan kan­nat­ta­mat­to­muu­den. Suo­men maa­ta­lou­des­sa ei mis­sään tapauk­ses­sa ole kyse täs­tä, vaan se, että Suo­mi sijait­see 60:n leveys­pii­rin poh­jois­puo­lel­la on ollut tie­dos­sa jo tuhan­sia vuo­sia eikä tule muut­tu­maan lähiai­koi­na (vaik­ka toki ilmas­to­muu­tos saat­taa poten­ti­aa­li­ses­ti teh­dä suo­ma­lai­ses­ta maa­ta­lou­des­ta kan­nat­ta­vaa tämän vuo­si­sa­dan loppupuolella). 

        Suh­teel­li­sen edun vuok­si on aina jär­ke­vää tuot­taa nii­tä asioi­ta, jois­sa on hyvä ja ostaa muu­al­ta nii­tä, mis­sä ei ole. Näin eten­kin maa­ta­lou­des­sa, jos­sa muut maat, jopa ne kaik­kein tuot­ta­vim­mat, ehdoin tah­doin myy­vät tuot­tei­taan ali­hin­taan pump­paa­mal­la nii­den tuo­tan­non sub­ven­toin­tiin veron­mak­sa­jien­sa rahaa. 

        Mie­ti asi­aa hen­ki­lö­koh­tai­sel­ta kan­nal­ta. Jos kaik­ki muut ihmi­set myi­si­vät kei­no­te­koi­ses­ti ali­hin­taan vaik­ka­pa lumen­ko­laus­pal­ve­lua, niin sinun kan­nat­tai­si antaa hei­dän kola­ta piha­si samaan aikaan, kun teet jotain sel­lais­ta, jos­sa olet hyvä.

      10. Samu­li Saa­rel­ma:

        Suo­men maa­ta­lou­des­sa ei mis­sään tapauk­ses­sa ole kyse täs­tä, vaan se, että Suo­mi sijait­see 60:n leveys­pii­rin poh­jois­puo­lel­la on ollut tie­dos­sa jo tuhan­sia vuo­sia eikä tule muut­tu­maan lähiaikoina 

        Niin­hän sitä luulisi.
        Eu tul­kin­nan mukaan Tam­pe­reen poh­jois­puo­li­nen osa (maa­ta­lou­den c‑vyöhyke) kär­sii pysy­väs­ti hait­taa poh­joi­ses­ta sijainnistaan.

        Ete­läi­nen Suo­mi (A ja B vuo­hyk­keet) sen sijaan liit­ty­mis­so­pi­muk­sen mukaan kär­sii poh­joi­sis­ta olo­suh­teis­ta tila­päi­ses­ti ja tulee sopeu­tu­maan nii­hin ajan myötä.
        Neu­vot­te­li­ja­na oli Heik­ki Haa­vis­to. Koko Suo­men sijain­ti poh­joi­ses­sa ei tul­lut riit­tä­vän vah­vas­ti kir­ja­tuk­si liittymissopimukseen

      11. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Faze­rin Sini­nen on erään­lai­nen symboli.
        Ehkä sinul­le on yhden­te­ke­vää se mis­tä tuo tuo­te on val­mis­tet­tu, mut­ta jos resep­tiin tar­vit­ta­vaa tuo­ret­ta mai­toa pitäi­si hank­kia hal­vem­mal­la ja tuot­ta­jil­ta jot­ka eivät saa tukea, jou­dut­tai­siin sitä tuo­maan mer­ten takaa.

        Fazer on aina­kin jos­sain vai­hees­sa tuo­nut mai­toa Viros­ta. Syy ei ollu hin­ta, vaan hei­dän halua­man­sa raa­ka­mai­don saa­ta­vuus. Saa­ta­vuus Suo­mes­ta oli siis hei­ken­ty­nyt ja asia piti joten­kin hoi­taa. En tie­dä yksi­tys­koh­tia, ja tilan­ne on sit­tem­min voi­nut muuttua.

        Tämä ihan vain irral­li­se­na mai­nin­ta­na kun ker­ran Fazer mai­nit­tiin. Suo­ma­lai­nen mai­to kil­pai­lee EU-mai­don kans­sa. Kaik­kial­la tuet­tua. Suo­mes­sa ei kan­na­ta tuot­taa kuin paras­ta E‑laatua. Mie­luum­min sekin luo­mu­na. Poh­joi­ses­sa ei kan­na­ta sekään enää, näkee kun kat­soo hin­to­ja ja tukia (vaik­ka mtk:n tilastoista).

      12. Ismo:
        Tämä ihan vain irral­li­se­na mai­nin­ta­na kun ker­ran Fazer mai­nit­tiin. Suo­ma­lai­nen mai­to kil­pai­lee EU-mai­don kans­sa. Kaik­kial­la tuet­tua. Suo­mes­sa ei kan­na­ta tuot­taa kuin paras­ta E‑laatua. Mie­luum­min sekin luo­mu­na. Poh­joi­ses­sa ei kan­na­ta sekään enää, näkee kun kat­soo hin­to­ja ja tukia (vaik­ka mtk:n tilastoista).

        Mai­toa ei kan­na­ta tuot­taa ete­läs­sä, kos­ka sii­hen ei saa eu ‑tukea niin pajon kuin poh­joi­sem­mas­sa. Rehu kyl­lä kas­vaa koko Suomessa. 

        Fazer oli minul­la esi­merk­ki­nä lei­po­mo­tuot­tei­den val­mis­tuk­sen vuok­si, ei suklaan.
        esim. https://tinyurl.com/y92ucx9p

      13. Samu­li Saa­rel­ma: Kai­kil­le on päi­vän­sel­vää, että jos yhdel­tä tahol­ta ote­taan (koko muu talous) ja anne­taan toi­sel­le (maan­vil­je­lys), niin tämä ei joten­kin maa­gi­ses­ti auta sit­ten kaik­kia, vaan kyl­lä se sil­le ensim­mäi­sel­le tahol­le on nega­tii­vi­nen asia. Ainoas­taan, jos maa­ta­lou­des­ta voi­tai­siin näyt­tää ole­van ulkois­hyö­tyä koko muul­le talou­del­le, voi­si sen tuke­mi­nen olla talou­del­li­ses­ti perus­tel­tua, mut­ta asia on ennem­min­kin päin­vas­toin lan­noit­tei­den aiheut­ta­man vesien rehe­vöi­ty­mi­sen vuoksi.

        Eihän täs­sä kes­kus­tel­tu maa­ta­lous­tuis­ta vaan val­tion suo­ris­ta tulois­ta ja menois­ta. Tar­koi­tus oli sanoa, että maa­kun­taan annet­tu tuki mones­ti näkyy tulo­puo­lel­la pk-seu­dul­la. Hyö­ty­jiä on siis siel­lä­kin. Oli­si­ko maa­il­ma parem­pi paik­ka ilman ko. tukea on sit­ten eri asia.

      14. JY: Eihän täs­sä kes­kus­tel­tu maa­ta­lous­tuis­ta vaan val­tion suo­ris­ta tulois­ta ja menois­ta. Tar­koi­tus oli sanoa, että maa­kun­taan annet­tu tuki mones­ti näkyy tulo­puo­lel­la pk-seu­dul­la. Hyö­ty­jiä on siis siel­lä­kin. Oli­si­ko maa­il­ma parem­pi paik­ka ilman ko. tukea on sit­ten eri asia. 

        Kyl­lä täs­sä haa­ras­sa kes­kus­tel­tiin juu­ri maa­ta­lous­tues­ta (puhe oli sii­tä, mitä osuu­teen “ulko­maat” oikein kuu­lui ja tie­ten­kin siel­lä suu­rin meno on EU:n maataloustuet). 

        Kuten sanot­tua, se, että Fazer saa mai­ton­sa juu­ri ja juu­ri maa­il­man­marr­ki­noil­la kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si tue­tul­la hin­nal­la, ei vie­lä tar­koi­ta sitä, että maa­ta­lous­tu­ki näkyi­si miten­kään tulo­puo­lel­la pk-seu­dul­la. Ja mai­to lie­nee ainoa maa­ta­lous­tuo­te, joka sen­tään tuot­taa edes lisä­ar­voa (eli tuot­teen myyn­ti­hin­ta on ylem­pi kuin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set). Muis­sa tuot­teis­sa tuki ylit­tää tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set, eli kyse on (veron­mak­sa­jil­le) kal­liis­ta harrastuksesta.

  2. Tus­kin jul­kais­taan täl­lai­sia tilas­to­ja niin kau­an kuin Kes­kus­ta on hal­li­tuk­ses­sa, putoai­si poh­ja pois Kes­kus­tan pek­ka­ris­ten, kär­nien ja kal­ma­rien propagandalta.

  3. Hie­no homma! 

    Ja nyt vie­lä lai­tat etusi­vul­le pysy­vän lin­kin tähän pos­tauk­seen. Tämän jäl­keen ei tar­vit­se ihan jokai­sel­le blo­giin eksy­väl­le umpi­ke­pu­lai­sel­le selit­tää, että rahaa voi ottaa vain siel­tä mis­tä sitä löy­tyy eli menes­ty­väl­tä pk-seudulta.

  4. Gug­gen­hei­min tun­kee Hel­sin­kiin perus­te­le­mal­la sen ole­van tai­de­museon sijain­ti­seu­tu­kun­nal­le hyvä sijoi­tus. Sik­si sii­tä kan­nat­taa mak­saa. Mut­ta kan­nat­taa­ko Kai­nuu­lai­sen veron­mak­sa­jan mak­saa siitä.

    Jos täl­lais­ten jul­kis­ra­hoit­teis­ten ins­tans­sien sijoi­tus­kau­pun­ki hyö­tyy, niin eikö Val­tio voi­si kil­pai­lut­taa aika ajoin vaik­ka­pa Edus­kun­nan, Veik­kauk­sen pää­kont­to­rin, Oop­pe­ran ja Met­sä­hal­li­tuk­sen sijoituspaikkakunta.
    Vaih­dos­sa voi­vat maa­kun­nat antaa muu­ta­mia sato­ja­tu­han­sia mummoja.

    Yri­tys­ten pää­kont­to­rien sijoi­tus­pää­tök­set ovat oma tari­nan­sa. Met­sä­teol­li­suu­den pää­kont­to­rin muka­na hil­lo valuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, vaik­ka lisä­ar­vo syn­tyy maakunnissa.

    1. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
      Gug­gen­hei­min tun­kee Hel­sin­kiin perus­te­le­mal­la sen ole­van tai­de­museon sijain­ti­seu­tu­kun­nal­le hyvä sijoi­tus. Sik­si sii­tä kan­nat­taa mak­saa. Mut­ta kan­nat­taa­ko Kai­nuu­lai­sen veron­mak­sa­jan mak­saa siitä.

      Jos täl­lais­ten jul­kis­ra­hoit­teis­ten ins­tans­sien sijoi­tus­kau­pun­ki hyö­tyy, niin eikö Val­tio voi­si kil­pai­lut­taa aika ajoin vaik­ka­pa Edus­kun­nan, Veik­kauk­sen pää­kont­to­rin, Oop­pe­ran ja Met­sä­hal­li­tuk­sen sijoituspaikkakunta.
      Vaih­dos­sa voi­vat maa­kun­nat antaa muu­ta­mia sato­ja­tu­han­sia mummoja.

      Yri­tys­ten pää­kont­to­rien sijoi­tus­pää­tök­set ovat oma tari­nan­sa. Met­sä­teol­li­suu­den pää­kont­to­rin muka­na hil­lo valuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, vaik­ka lisä­ar­vo syn­tyy maakunnissa.

      Val­tio­ko ne met­sä­teol­li­suus­yri­tys­ten pää­kont­to­rit sijoit­te­lee? Tuos­sa tilas­tos­sa muu­ten arvon­li­sä­ve­rot sekä yri­tys­ve­rot on mer­kit­ty tuo­tan­to­paik­ka­kun­nan mukaan. Tot­ta­han se on että pää­kont­to­ri­paik­ka­kun­nal­le valuu rahaa palk­ko­jen muo­dos­sa, onhan pää­kont­to­ris­sa teh­tä­vä työ kai­kis­ta tuot­ta­vin­ta, eihän sii­tä muu­ten mak­set­tai­si suu­rim­pia palkkoja?

      Mik­si muu­ten aina jak­se­taan muis­tut­taa oop­pe­ran menois­ta, nehän ovat mur­to-osan kai­kis­ta kult­tuu­ri­lai­tok­sil­le mene­vis­tä menois­ta, mik­si ei avos­tel­la samal­la kai­kis­ta suu­rim­pia kat­so­ja­koh­tai­sia tukia “maa­kun­tien” teat­te­reil­le ja koti­seu­tu­museoil­le jne?

      1. Mik­si muu­ten aina jak­se­taan muis­tut­taa oop­pe­ran menois­ta, nehän ovat mur­to-osan kai­kis­ta kult­tuu­ri­lai­tok­sil­le mene­vis­tä menoista 

        No Kansallisoopera+baletti saa kai­kis­ta val­tion tukea saa­vien teat­te­rei­den ja orkes­te­rei­den rahois­ta about 40%, yhdes­sä kan­sal­lis­teat­te­rin kans­sa about 50%. Siis Kai­kes­ta Val­tion kult­tuu­ri­toi­mi­joil­le jaka­mas­ta rahas­ta… ei ihan mer­ki­tyk­se­tön vinouma…

    2. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
      Gug­gen­hei­min tun­kee Hel­sin­kiin perus­te­le­mal­la sen ole­van tai­de­museon sijain­ti­seu­tu­kun­nal­le hyvä sijoi­tus. Sik­si sii­tä kan­nat­taa mak­saa. Mut­ta kan­nat­taa­ko Kai­nuu­lai­sen veron­mak­sa­jan mak­saa siitä. 

      Gug­gen­hei­miin ei käsit­tääk­se­ni ole tulos­sa val­tion rahaa, lisäk­si koko han­ke kuo­pat­tiin jo pari vuot­ta sitten.

      Saman kysy­myk­sen voi sil­ti esit­tää monen muun­kin hank­keen koh­dal­la: kan­nat­taa­ko esi­mer­kik­si tur­ku­lai­sen mak­saa Sul­ka­val­le raken­net­ta­vas­ta Veka­ran­sal­men sil­las­ta, jota käyt­tää 800 ihmis­tä päi­väs­sä ja jon­ka val­tio rahoit­taa 100-pro­sent­ti­ses­ti? (V: ei kannata.)

    3. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Yri­tys­ten pää­kont­to­rien sijoi­tus­pää­tök­set ovat oma tari­nan­sa. Met­sä­teol­li­suu­den pää­kont­to­rin muka­na hil­lo valuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, vaik­ka lisä­ar­vo syn­tyy maakunnissa.

      Miten mää­ri­te­tään se, mis­sä fir­man X lisä­ar­vo syn­tyy? Itse sanoi­sin, että lisä­ar­voa tuot­taa jokai­nen fir­man työn­te­ki­jä riip­pu­mat­ta sii­tä, työs­ken­te­lee­kö hän pää­kont­to­ris­sa vai teh­taal­la. Kaik­kien työ­tä tar­vi­taan fir­man tulok­sen tuot­ta­mi­sek­si. Tai jos ei tar­vi­ta, niin mik­si ihmees­sä fir­ma pitää nii­tä tur­hak­kei­ta palkkalistoillaan? 

      Tuo siis ihmis­ten työs­tä. Fir­man omis­ta­jil­le valu­va hil­lo taas ei ole miten­kään riip­pu­vai­nen sii­tä, mis­sä pää­kont­to­ri on, vaan se menee omis­ta­jan asuin­pai­kan mukaan, oli se sit­ten Hel­sin­ki, Kajaa­ni tai vaik­ka Timbuktu.

  5. Blo­gis­tin tau­luk­ko osoit­taa, että PKS mak­soi enem­män kuin käyt­ti val­tion kerää­miä vero­ja. Voi­ko täs­tä pää­tel­lä, että val­tio sijoit­taa toi­min­taan­sa (val­tion viras­to­ja ja yhtiöi­tä) suh­tees­sa vähem­män PKS:lle kuin muu­al­le maa­han? Näh­däk­se­ni ei voi, jol­loin ei ole osoi­tet­tu ris­ti­rii­taa Sinik­ka Ero­sen MST:ssa esit­tä­män näkö­kul­man kans­sa: Ero­nen voi olla oikeas­sa väit­täes­sään val­tion sijoit­ta­van toi­min­taan­sa suh­tees­sa enem­män (per asu­kas) PKS:lle (ja muu­ta­mal­le muul­le alu­eel­le) kuin muu­al­le maahan. 

    Jot­ta blo­gis­tin esit­tä­mäs­sä tau­lu­kos­sa Ero­tus-sara­ke oli­si kaut­taal­taan 0, tuli­si val­tion suh­teut­taa menon­sa kul­le­kin alu­eel­le tämän vero­ker­ty­män mukaan. Toi­sin sanoen sin­ne, mis­sä on enem­män iäk­käi­tä ja sai­rai­ta eläk­keen saa­jia, val­tio lait­tai­si rahaa suh­tees­sa vähem­män per asu­kas kuin sin­ne, mis­sä on enem­män nuo­ria ja ter­vei­tä veron­mak­sa­jia. Mitä miel­tä täl­lai­ses­sa olisi?

    1. Aika aja­tel­la: Jot­ta blo­gis­tin esit­tä­mäs­sä tau­lu­kos­sa Ero­tus-sara­ke oli­si kaut­taal­taan 0, tuli­si val­tion suh­teut­taa menon­sa kul­le­kin alu­eel­le tämän vero­ker­ty­män mukaan. Toi­sin sanoen sin­ne, mis­sä on enem­män iäk­käi­tä ja sai­rai­ta eläk­keen saa­jia, val­tio lait­tai­si rahaa suh­tees­sa vähem­män per asu­kas kuin sin­ne, mis­sä on enem­män nuo­ria ja ter­vei­tä veron­mak­sa­jia. Mitä miel­tä täl­lai­ses­sa olisi?

      Voi­si olla ihan fik­sua sik­si, että ne val­tion toi­min­not tar­vit­se­vat yleen­sä nuo­ria ter­vei­tä työn­te­ki­jöi­tä, eivät sai­rai­ta elä­ke­läi­siä. Mut­ta tie­ten­kään täl­lai­ses­sa staat­ti­ses­sa ajat­te­lus­sa ei ole juu­ri jär­keä. Jos val­tio sijoit­taa paik­kaan X toi­min­to­jaan, niin tie­ten­kin sin­ne sit­ten muut­taa nuo­ria työn­te­ki­jöi­tä, mut­tei eläkeläisiä.

  6. Suo­mes­sa on jär­jes­tel­mä, jos­sa lap­sil­la ei ole huo­leh­ti­mis­vas­tuu­ta ikään­ty­neis­tä vanhemmistaan.

    Maan eri osien eri­lai­nen ikä­ra­ken­ne ja työi­käis­ten muut­to­liik­keen suun­ta näkyy taulukosta.
    Pitäi­si­kö maa­kun­nas­sa työs­ken­te­le­vän lähi­hoi­ta­jan kan­taa vie­lä huo­noa omaa­tun­toa sii­tä kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­nei­den las­ten ikään­ty­nei­den van­hem­pien hoi­toa pyö­ri­te­tään osin val­tion rahoin?

  7. Omi­tuis­ta, että näi­den tilas­toi­mi­nen on halut­tu lopet­taa. Kepul­le lie­nee hel­pom­paa teh­dä poli­tiik­kaa pääs­tä hei­te­tyil­lä luvuil­la, mut­ta ei kai se nyt ainoa syy voi olla?

  8. Ahve­nan­maan saa­mat tuet asu­kas­ta koh­den ovat kyl­lä aivan järkyttävät 😀

    1. mb:
      Ahve­nan­maan saa­mat tuet asu­kas­ta koh­den ovat kyl­lä aivan järkyttävät 

      Joh­tuu yri­tys­tuis­ta ja Ahve­nan­maan verot­ta­mi­sen ja hal­lin­non eri­lai­suu­des­ta . Viik­ka­ri saa lähes val­ta­van tuen ja se yksin vää­ris­tää tukilaskelman

  9. Kan­nat­taa siis siir­tää pää­kont­to­rit mui­hin maa­kun­tiin ja tilan­ne tasoittuu.

    1. Ris­to O. Toi­va­nen:
      Kan­nat­taa siis siir­tää pää­kont­to­rit mui­hin maa­kun­tiin ja tilan­ne tasoittuu.

      Kuvit­te­let­ko oikeas­ti, että yri­tys­ten pää­kont­to­rit voi­daan siir­tää poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä johon­kin Savu­kos­kel­le “tasoit­ta­maan tilan­net­ta”? Sii­hen on hyvät syyn­sä, mik­si yri­tys­ten pää­kont­to­rit sijait­se­vat pää­osin suu­ris­sa kaupungeissa.

    2. Ris­to O. Toi­va­nen:
      Kan­nat­taa siis siir­tää pää­kont­to­rit mui­hin maa­kun­tiin ja tilan­ne tasoittuu.

      Tai­daa edel­lyt­tää tuol­lai­nen yri­tys­ten pää­kont­to­rien siir­to yri­tys­ten sosialisointia…

  10. Asi­aa voi tie­tys­ti tai­vas­tel­la, mut­ta oli­si var­maan enem­män tar­peel­lis­ta sel­vit­tää mik­si vaik­ka­pa Katai­sen hal­li­tus sis. Vih­reät ei teh­nyt asial­le mitään vaik­ka on taa­tus­ti tilan­teen tien­nyt? Ja kun Vih­reät tod.näk. ovat seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa niin eikö tämän asian pitäi­si olla yksi ihan koh­ta koit­ta­vien edus­kun­ta­vaa­lien teemoista?

    Ai niin, onnet­to­mas­ti T. Aal­to Kes­ki-Suo­mes­ta (net­to­saa­ja 331 milj) valit­tiin puheenjohtajaksi.

  11. Ahaa! Mik­si­käs Tur­ku­lai­sia kupa­taan Tam­pe­re­lais­ten kus­tan­nuk­sel­la, vaik­ka ovat niin pär­jää­vi­nään? Tuol­la­han ero­tuk­sel­la sai­si rait­si­kan ilmai­sek­si Tur­kuun, val­tion kustannuksella…

  12. Isoin rasi­te näyt­tää ole­van Ahve­nan­maa, johon uppo­aa 50% enem­män rahaa kuin siel­tä tulee!

  13. Jos Oy Vesi­voi­ma AB omis­taa 10 auto­maat­tis­ta tuo­tan­to­lai­tos­ta muu­al­la maas­sa, niin että jokai­nen tuot­taa voit­toa mil­joo­nan niin pää­kont­to­riin Hkiin tilas­toi­daan 10 mil­joo­nan tulos sekä 2 me tulo­ve­rot. Pää­kont­to­ris­sa joku myy säh­kön pörssiin. 

    Eli täs­sä tapauk­ses­sa Hkis­sä oli­si kaik­ki yhtiön tuot­ta­va toi­min­ta vai olisiko?

    1. Austrian:
      Jos Oy Vesi­voi­ma AB omis­taa 10 auto­maat­tis­ta tuo­tan­to­lai­tos­ta muu­al­la maas­sa, niin että jokai­nen tuot­taa voit­toa mil­joo­nan niin pää­kont­to­riin Hkiin tilas­toi­daan 10 mil­joo­nan tulos sekä 2 me tulo­ve­rot. Pää­kont­to­ris­sa joku myy säh­kön pörssiin. 

      Eli täs­sä tapauk­ses­saH­kis­sä oli­si kaik­ki yhtiön tuot­ta­va toi­min­ta vai olisiko?

      Täs­sä tapauk­ses­sa jäi­si kiin­tes­tö­ve­ro­jen ansios­ta jotain myös maa­kun­tiin. Kym­me­nes­tä tuo­tan­to­lai­tok­ses­ta sato­ja tuhan­sia, jopa mil­joo­nia euro­ja. Kiin­teis­tö­ve­ro on todel­la oikeu­den­mu­kai­nen ja kehit­tä­mi­sen arvoi­nen vero.

      Tämä Hel­sin­gin seu­tu v.s. maa­kun­nat kiis­te­ly on tur­han­päi­väis­tä. Se ei pot­tia yhtään kasvata.

    2. Austrian:
      Jos Oy Vesi­voi­ma AB omis­taa 10 auto­maat­tis­ta tuo­tan­to­lai­tos­ta muu­al­la maas­sa, niin että jokai­nen tuot­taa voit­toa mil­joo­nan niin pää­kont­to­riin Hkiin tilas­toi­daan 10 mil­joo­nan tulos sekä 2 me tulo­ve­rot. Pää­kont­to­ris­sa joku myy säh­kön pörssiin. 

      Eli täs­sä tapauk­ses­saH­kis­sä oli­si kaik­ki yhtiön tuot­ta­va toi­min­ta vai olisiko?

      Ei tilas­toi­da mitään pää­kont­to­rin perus­teel­la vaan todel­li­sien alu­eel­lis­ten tulo­jen ja meno­jen mukaan maa­kun­ta- ja toi­mi­paik­ka­koh­tai­ses­ti, lue lin­keis­tä löy­ty­vät laa­tuse­los­teet tilas­tois­ta älä­kä kek­si omia.

      http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/vtmma_2005-08–23_laa_001.html

      1. Menois­ta on lii­an suu­ri osa koh­dis­tet­tu Hel­sin­kiin: “val­tio­na­pu on mak­set­tu jon­kin val­ta­kun­nal­li­sen kes­kus­jär­jes­tö­tyyp­pi­sen orga­ni­saa­tion tilil­le. Vaik­ka siir­to pää­osin koh­den­tuu­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, niin osa sii­tä menee myös muu­al­le.” http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/vtmma_2005-08–23_laa_001.html

        Tulot on las­ket­tu tark­kaan oikein: “Vero­tu­lo­jen puo­lel­la kyse on enem­män tut­ki­mus­tyyp­pi­ses­tä sel­vi­tyk­ses­tä, jos­sa jokais­ta veron alue­ja­kau­maa var­ten on kehi­tet­ty oma laskentamalli.” 

        Soi­nin­vaa­ra, voi­sit­ko kor­ja­ta tau­lu­kon niin, että tulot skaa­la­taan meno­jen suu­rui­sik­si? Puut­tu­va osa­han on tule­vaa vero­tus­ta, joka jae­taan samas­sa suh­tees­sa, ellei muu­tok­sia tule.
        “Tulo­jen ja meno­jen alu­eel­li­sen koh­den­tu­mi­sen ver­tai­lus­sa pitää ottaa huo­mioon vuo­tui­nen epä­ta­sa­pai­no. Siten ne pitää ennen suo­raa ver­tai­lua muun­taa saman­ni­mi­sik­si eli tulot korot­taa koko maan tasolla.”

        Parem­pi oli­si myös skaa­la­ta ulko­maan­me­not ja sel­vit­tä­mät­tö­mät menot alueil­le esi­mer­kik­si tulo­jen tai väki­lu­vun suh­tees­sa. Nehän ovat kaik­kien yhtei­siä meno­ja, joil­ta muu Suo­mi ei vält­tyi­si kuin osit­tain, vaik­ka ete­läi­sin Suo­mi irtau­tui­si val­tios­ta tai päinvastoin.

  14. Toi­vot­ta­vas­ti tulee lisää Pir­kan­maan kal­tai­sia lois­ta­via kas­vua­luei­ta. Sama­ten pitää toi­voa, että Var­si­nais-Suo­men kal­tai­sia taan­tu­via aluei­ta ei tule lisää enää yhtään. Puhu­mat­ta Satakunnasta.

    (Tää oli sar­kas­mia, joka koh­dis­tuu täs­sä­kin blo­gis­sa ylei­siin käsi­tyk­siin eri aluei­den menes­tyk­ses­tä, joi­ta syys­tä tai toi­ses­ta levitetään.)

    1. On erit­täin ilah­dut­ta­vaa, että Tur­ku on elpy­nyt ja ilah­dut­ta­vaa on myös Sata­ku­nan uusi nousu. Tar­vit­tai­siin muu­ten rata Tur­ku — Uusi­kau­pun­ki — Rau­ma — Pori. Tur­ku ‑Uusi­kau­pun­ki­ra­ta opn, mut­tas se on kyl­lä aika huo­no. Oikeal­la radal­la on 160 km/h nopeusrajoitus.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        On erit­täin ilah­dut­ta­vaa, että Tur­ku on elpy­nyt ja ilah­dut­ta­vaa on myös Sata­ku­nan uusi nousu. Tar­vit­tai­siin muu­ten rata Tur­ku – Uusi­kau­pun­ki – Rau­ma – Pori. Tur­ku ‑Uusi­kau­pun­ki­ra­ta opn, mut­tas se on kyl­lä aika huo­no. Oikeal­la radal­la on 160 km/h nopeusrajoitus.

        Oli­si­ko­han tuo rata­han­ke koko­nai­suu­des­saan sit­ten Elsa-Tur­po rata 😀

    2. TA:
      Toi­vot­ta­vas­ti tulee lisää Pir­kan­maan kal­tai­sia lois­ta­via kas­vua­luei­ta. Sama­ten pitää toi­voa, että Var­si­nais-Suo­men kal­tai­sia taan­tu­via aluei­ta ei tule lisää enää yhtään. Puhu­mat­ta Satakunnasta.

      (Tää oli sar­kas­mia, joka koh­dis­tuu täs­sä­kin blo­gis­sa ylei­siin käsi­tyk­siin eri aluei­den menes­tyk­ses­tä, joi­ta syys­tä tai toi­ses­ta levitetään.)

      En tie­dä kuka on Var­si­nais-Suo­mea taan­tu­vak­si sano­nut, mut­ta Sata­kun­ta on vali­tet­ta­vas­ti ollut kuih­tu­va alue täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä. Pir­kan­maa näyt­täi­si kuu­lu­van “plus­saa” tuot­ta­vien maa­kun­tien har­va­lu­kui­seen jouk­koon, joten en ymmär­rä mitä sar­kas­tis­ta sen kehu­mi­ses­sa on.

      Vuo­den 2006 tilas­tos­sa sil­miin­pis­tä­vin­tä on minus­ta se, että Päi­jät-Häme ja Kymen­laak­so ovat sel­kei­tä “net­to­mak­sa­jia”. En tie­dä onko tuo sit­ten 12 vuo­des­sa muuttunut.

      1. kai­ser söze: Vuo­den 2006 tilas­tos­sa sil­miin­pis­tä­vin­tä on minus­ta se, että Päi­jät-Häme ja Kymen­laak­so ovat sel­kei­tä “net­to­mak­sa­jia”. En tie­dä onko tuo sit­ten 12 vuo­des­sa muuttunut. 

        Eikös aina­kin tuol­ta Myl­ly­kos­kel­ta ole yksi pape­ri­teh­das hävin­nyt? Luu­li­si sen muut­ta­neen tilan­net­ta jon­kin verran.

  15. Olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että tuon tyyp­pi­set tilas­toin­nit on monin pai­koin ajet­tu osin sen takia, että ihmi­set ovat alka­neet kysel­lä las­ken­ta­me­ne­tel­mien perään. Kulu­jen koh­den­ta­mi­nen tilas­toin­tia var­ten on kaik­kea muu­ta kuin yksiselitteistä.

    Jos tuon tyyp­pis­tä tilas­toa haluai­si käyt­tää sen arvioin­tiin, että miten tulon­siir­rot mene­vät eri maa­kun­tien kes­ken, pitäi­si tilas­toi­hin teh­dä put­saus vähin­tään val­tion itsen­sä mak­sa­mien vero­jen osal­ta. Val­tion itsen­sä mak­sa­mat verot kir­jau­tui­vat aina­kin enti­sai­kaan val­tion tuloik­si kai lähin­nä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, kos­ka val­tion toi­mi­joi­den osoit­teet oli­vat pää­asias­sa siel­lä. Moni luu­lee, ettei val­tio mak­sa vero­ja, mut­ta se ei pidä paik­kaan­sa. Moni asia val­tion toi­min­nas­sa ei ole verois­ta vapau­tet­tua, ja jopa arvon­li­sä­ve­ro­ja pyö­rii siel­lä ja tääl­lä val­tiol­lis­ten toi­mi­joi­den talou­den­pi­dos­sa, mis­tä val­tio sit­ten mak­se­lee nii­tä itse itsel­leen. Nykyi­sin myös esi­mer­kik­si val­tion omai­suu­den myyn­ti­voit­toi­hin ja osin­koi­hin liit­ty­vät vero­ker­ty­mät kir­jau­tu­vat pää­kau­pun­ki­seu­dul­le vero­tu­loik­si, kos­ka val­tion omai­suu­den­hoi­to­yk­sik­kö sijait­see siel­lä. Esi­mer­kik­si Soli­diu­min tähän asti­nen ennä­tys on ollut mak­saa yhtei­sö­ve­roa 80 mil­joo­naa euroa sii­tä hyväs­tä, että val­tion omai­suu­den arvo on nous­sut: https://yle.fi/uutiset/3–8419524 . Tuo 80 mil­joo­nan pot­ti jaet­tiin val­tion ja Hel­sin­gin kau­pun­gin kes­ken, kos­ka yhtei­sö­ve­ros­ta noin 70 % menee val­tiol­le ja noin 30 % sii­tä saa­vat yri­tyk­sen toi­mi­paik­ko­jen kun­nat. Jos vaik­ka­pa tuon tyyp­pi­siä eriä put­sai­si tilas­tos­ta (esi­merk­ki on nyt tuo­reem­pi kuin vuo­den 2006 asiat), pitäi­si ehkä jät­tää sekä val­tion itse itsel­leen mak­sa­mat verot pois tilas­tos­ta että rat­kais­ta, miten käsi­tel­lään val­tion kun­nil­le mak­sa­mat verot. Sii­nä hypä­tään äkkiä las­ken­ta­me­ne­tel­mien yksi­tyis­koh­tiin, jot­ka eivät ole täy­sin objek­tii­vi­sia asioi­ta, vaan myös mielipidekysymyksiä.

    1. Ensim­mäi­nen vir­ke kir­joi­tuk­ses­sa oli puh­das arvaus tuon tilas­ton osal­ta. Mut­ta eräi­den mui­den tilas­to­jen osal­ta olen tör­män­nyt sii­hen, että nyky­ään ihmi­set kyse­le­vät las­ken­ta­me­ne­tel­mien perään. Aika moni van­ha tilas­to teh­tiin aikoi­naan käy­tän­nöl­li­sem­min, ajat­te­le­mat­ta, että mene­tel­mä­ku­vauk­sia ja las­ken­nan ole­tuk­sia tar­vit­si­si kuva­ta tai edes perus­tel­la muil­le. Las­kel­mia teh­tiin sen poh­jal­ta, mitä las­ki­jat piti­vät joko hyvä­nä tai riit­tä­vän help­po­na las­ke­mi­sen kan­nal­ta, mut­ta mene­tel­mien yksi­tyis­koh­tia ei usein­kaan kuvat­tu. Sen myö­tä las­kel­man sisäl­lä saat­toi olla kir­ja­va jouk­ko sisäi­ses­ti ris­ti­rii­tai­sia talou­del­lis­ten erien allo­koin­ti­ta­po­ja. Kysy­mys las­ken­ta­me­ne­tel­mien jul­ki­suu­des­ta on tul­lut vas­taan monis­sa Tilas­to­kes­kuk­sen jul­kai­suis­sa, jois­sa on nyky­ään yhä parem­min alet­tu kuva­ta las­ken­ta­me­ne­tel­miä (vaik­ka usein niin teh­dään yhä sil­ti aika vajaas­ti). Vas­taa­va kysy­mys tuli vas­taan taan­noin mm. Ener­gia- ja ilmas­to­stra­te­gian vai­ku­tusar­vioin­tien osal­ta, kun moni taho vaa­ti joi­tain vuo­sia sit­ten jul­kai­se­maan las­ken­ta­mal­lia, johon stra­te­gian arviot poh­jaa­vat. Talous­sa­no­mat pyy­si 19. mar­ras­kuu­ta 2014 minis­te­riö­tä luo­vut­ta­maan ener­gia­mal­lin jul­ki­suu­teen – läh­tö­ar­voi­neen, ‑ole­tuk­si­neen ja käy­tet­tyi­ne algo­rit­mei­neen, ja vei asian lopul­ta jopa kor­keim­paan hal­lin­to-oikeu­teen asti, joka tote­si, ettei las­ken­ta­me­ne­tel­mää ole ollut minis­te­riön pak­ko jul­kais­ta, kos­ka jul­ki­suus­la­ki ei sitä edel­ly­tä. Juri­dis­ta pak­koa las­kel­mien rapor­toi­tu­jen tulos­ten taus­tal­la ole­vien las­kel­mien esit­tä­mi­seen ei edel­leen­kään ole, mut­ta jon­kin­lais­ta pai­net­ta yhteis­kun­nas­sa on alka­nut tul­la sii­hen, että mene­tel­miä pitäi­si nyky­ään aika pal­jon alkaa ava­ta. Monet van­hat allo­koin­tiin perus­tu­vat tilas­tot eivät täy­tä avoi­muu­del­taan näi­tä nykyi­siä vaatimuksia.

      1. Lisään vie­lä, että omas­ta mie­les­tä­ni toi­vot­ta­vaa oli­si, että val­tio kehit­täi­si sel­lai­sen säh­köi­sen avoi­men datan pan­kin, jos­ta kuka tahan­sa pys­tyi­si käy­mään läpi val­tion meno­ja, ja seu­lo­maan tie­to­ja itse valit­se­mil­laan kri­tee­reil­lä. Toki hyvin yksi­tyi­sel­lä tasol­la tulee vas­taan tie­to­suo­ja­ra­joit­tei­ta, kuten että yksit­täi­sen työn­te­ki­jän koko­nais­palk­kaa ei saa pääs­tä näke­mään. Nyt tie­dot ovat hyvin hajal­laan, ja monia val­tion talou­teen liit­ty­viä tie­to­ja ei saa mis­tään kysymälläkään.

  16. Hie­noa. Vie­lä parem­pi oli­si koko jul­ki­sen sek­to­rin kat­ta­va tilas­to (ei pelk­kä val­tio). Eli sosi­aa­li­tur­va­sek­to­ri (lähin­nä TyEL) lisät­ty­nä noi­hin. Ne kerää­vät vero­luon­teis­ta mak­sua ympä­ri maa­ta n. 26miljardia vuo­des­sa ja mak­sa­vat eläk­kei­tä mel­kein yhtä pal­jon. En väi­tä että tämä keik­kaut­tai­si “kuka tukee ja ketä” joh­to­pää­tök­sen toi­sin­päin. Point­ti­ni on, että tämä (n.1mrd €?) on kuvios­sa mer­kit­tä­vä sum­ma ja se oli­si rei­lua huomioida.

  17. k:
    Tuo­ta tilas­toa on näkö­jään siten­kin jul­kais­tu vuo­den 2006 jäl­keen­kin. Vuo­den 2012 alu­eel­lis­ten tulo­jen ja meno­jen tilas­to­tau­luk­ko löy­tyy täs­tä lin­kis­tä sivul­ta 17:http://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17

    Tuo­reem­mas­sa tilas­tos­sa kaik­ki muut alu­eet pait­si Uusi­maa ovat mii­nuk­sel­la. Nume­roi­den valos­sa Ete­lä-Kar­ja­la päi­hit­tää niin Pir­kan­maan kuin Var­si­nais-Suo­men­kin (arva­ten­kin kii­tos täs­tä kuu­luu venä­läi­sil­le turis­teil­le), ja Päi­jät-Hämees­sä pär­jä­tään huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mil­lä menoil­la kuin muu­al­la maas­sa. Mitä Lah­den seu­dul­la osa­taan paremmin?

    1. Vil­le: Tuo­reem­mas­sa tilas­tos­sa kaik­ki muut alu­eet pait­si Uusi­maa ovat mii­nuk­sel­la. Nume­roi­den valos­sa Ete­lä-Kar­ja­la päi­hit­tää niin Pir­kan­maan kuin Var­si­nais-Suo­men­kin (arva­ten­kin kii­tos täs­tä kuu­luu venä­läi­sil­le turis­teil­le), ja Päi­jät-Hämees­sä pär­jä­tään huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mil­lä menoil­la kuin muu­al­la maas­sa. Mitä Lah­den seu­dul­la osa­taan paremmin?

      Etsi tuo­reem­pi, niin Ete­lä-Kar­ja­la on net­to­mak­sa­ja­na uuden­maan rin­nal­la. Ainoa­na paik­ka­na suomessa.

  18. Mik­si täs­tä puut­tu­vat ne inves­toin­nit? Eikö pää­kau­pun­ki­seu­dul­le nime­no­maan inves­toi­da myös juu­ri val­tion­kin kas­sas­ta, kovas­ti sin­ne tun­tuu met­roa ja ties mitä han­ket­ta ole­van käyn­nis­sä jois­sa näkyy val­tio­kin ole­van osuuk­sil­la mukana…

    En tie­dä mitä täl­läi­sen tilas­ton jul­kai­se­mi­nen hyö­dyt­tää ilman että sen las­ken­nas­sa käy­tet­ty­jä mene­tel­miä ja luku­ja ava­taan oikeas­ti pal­jon, nyt se tun­tuu vain ruok­ki­van tätä ikuis­ta “hel­sin­ki­läi­set mak­sa­vat muun maan tyh­jän­toi­mit­ta­mi­sen” myyt­tiä, jon­ka­lai­seen asen­tee­seen näin syr­jä­seu­tu­jen kas­vat­ti­na mones­ti törmään.

    No, en kri­ti­soi tätä tilas­toa sen enem­pää, sil­lä kuten sanoin en osaa sanoa mitä täs­tä pitäi­si lukea ilman että luku­ja ava­taan enem­pää. Tosia­sia kui­ten­kin on että tie­tyt alu­eet ovat net­to­saa­jia esim. juu­ri val­tio­no­suuk­sien kaut­ta. Ker­ron kui­ten­kin yhden näkö­kul­man mik­si val­tio­no­suu­det eivät ole vain Hel­sin­gin ryö­väys­tä met­sä­läis­ten hal­van elä­mi­sen puolesta.

    Olen kotoi­sin pie­nes­tä kun­nas­ta, joka on usein kaik­kien kun­ta­me­nes­tys­tä mit­taa­vien lis­tan jäl­ki­pääs­sä. Alle 10 000 asu­kas­ta, ja kes­ki-ikä kun­nas­sa alkaa ole­maan lähem­pä­nä 60v kuin 50v rajaa. Tämä ker­too sitä min­kä jokai­nen nuo­ruu­ten­sa viet­tä­nyt voi ker­toa ihan näke­mäs­tään, käy­tän­nös­sä kukaan nuo­ri ei jää lukion jäl­keen asu­maan kysei­seen kun­taan, kun töi­tä ei ole, eikä ikäis­tä seu­raa­kaan. Täs­tä seu­raa että per­heet kun­nas­sa kas­vat­ta­vat nuo­ret kysei­ses­sä kun­nas­sa niin kau­an kuin he ovat kun­nal­le mak­sue­rä ilman tulo­ja (ter­veys­pal­ve­lut ja kou­lu­tus pää­asias­sa mak­sa­vat). Kun oli­si aika että nuo­res­ta tuli­si työn­te­ki­jä ja net­to­mak­sa­ja kun­nan talou­teen, muut­ta­vat he kas­vu­kes­kuk­siin työn peräs­sä ja sil­le reis­sul­le jää­vät. Toki kun­taan joi­ta­kui­ta jää nuo­ris­ta­kin, mut­ta nämä yleen­sä ovat nii­tä jot­ka ovat ongel­mal­li­sia muu­ten­kin kun­nal­le, mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia, kehi­tys­häi­riöi­siä, alko­ho­lis­te­ja yms, jot­ka enti­ses­tään vain kas­vat­ta­vat kun­nan talou­del­lis­ta taakkaa.

    Täten nykyinen(kin) maan sisäi­sen muut­to­lii­ke on jär­jes­tel­mä mikä mak­sat­taa kulut nuo­ris­ta näil­lä muut­to­tap­pio­kun­nil­la, ja tuot­taa val­mii­ta työ­ky­kyi­siä veron­mak­sa­jia kas­vu­kes­kuk­siin ilman että ne ovat osal­lis­tu­neen näi­den kulu­jen mak­sa­mi­seen (tai no ovat tie­ten osit­tain, juu­ri näi­den pal­jon kri­ti­soi­tu­jen val­tio­no­suuk­sien kaut­ta joi­ta monet vaa­ti­vat lope­tet­ta­vik­si). Esi­mer­kik­si tämän takia täl­läis­ten tilas­to­jen jul­kis­ta­mi­nen, ja myy­tin vah­vis­ta­mi­nen miten Hel­sin­kiä vää­ryy­del­lä kuri­te­taan talou­del­li­ses­ti että Posiol­la maa­lai­set saa­vat ajel­la rat­to­ril­la val­tion tukien voi­mal­la on mie­les­tä­ni täy­sin tur­haa ja jär­je­tön­tä. Ellei tie­ten­kin tämän(kin) asian monia puo­lia ava­ta sen enem­pää tilas­ton yhteydessä.

    1. Eivät ne inves­toin­nit muu­ta tätä kuvaa vaan pikem­min­kin vah­vis­ta­vat sitä. Pää­kau­pun­ki ei saa väki­lu­ku­aan vas­taa­vaa osuut­ta infrain­ves­toin­neis­ta, kos­ka ne mak­se­taan pää­osin itse. Väes­tön ikään­ty­mi­ses­tä muut­to­tap­pio­kun­nis­sa tämä rahan­siir­to Hel­sin­gin seu­dul­ta muu­al­le maa­han tie­tys­ti joh­tuu. Kou­lu­tuk­seen kun­nat eivät tosin jou­du inves­toi­maan, kos­ka val­tio­no­suu­det peitt6ävät kou­lun kus­tan­nuk­set jok­seen­kin kokonaan.

    2. Enti­nen nuo­ri Lapis­ta:
      Mik­si täs­tä puut­tu­vat ne investoinnit?

      Olen­nai­sem­pi kysy­mys on, mik­sei koko tilas­toa enää jul­kais­ta. Inves­toin­nit sisäl­tä­vä las­kel­ma­kin oli­si tie­tys­ti mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, vaik­ka ne ovat­kin suh­teel­li­sen pie­ni menoe­rä val­tion mui­hin menoi­hin verrattuna.

      Enti­nen nuo­ri Lapis­ta:
      Eikö pää­kau­pun­ki­seu­dul­le nime­no­maan inves­toi­da myös juu­ri val­tion­kin kas­sas­ta, kovas­ti sin­ne tun­tuu met­roa ja ties mitä han­ket­ta ole­van käyn­nis­sä jois­sa näkyy val­tio­kin ole­van osuuk­sil­la mukana…

      Tämä on klas­si­nen myyt­ti, jota vil­jel­lään pal­jon. Todel­li­suu­des­sa pää­kau­pun­ki­seu­dul­le ja muul­le Uudel­le­maal­le mak­se­taan val­tion infra­ra­haa huo­mat­ta­vas­ti vähem­män kuin asu­kas­lu­ku edel­lyt­täi­si. Myy­tis­sä lie­nee osit­tain kyse sii­tä, että suu­ret yksit­täi­set hank­keet, kuten Län­si­met­ro (sen­kin Espoo ja Hel­sin­ki mak­sa­vat noin 80-pro­sent­ti­ses­ti itse), saa­vat pal­jon media­huo­mio­ta ja vää­ris­tä­vät siten koko­nais­ku­vaa. Ja jos­sain mää­rin lie­nee kyse sii­tä, että tie­tyt popu­lis­ti­ryh­mät pyr­ki­vät luo­maan mie­li­ku­vaa, että infra­ra­hat kupa­taan Uudel­le­maal­le, vaik­ka tie­tä­vät hyvin, että oikeas­ti asia menee aivan päinvastoin.

      Enti­nen nuo­ri Lapis­ta:
      En tie­dä mitä täl­läi­sen tilas­ton jul­kai­se­mi­nen hyö­dyt­tää ilman että sen las­ken­nas­sa käy­tet­ty­jä mene­tel­miä ja luku­ja ava­taan oikeas­ti pal­jon, nyt se tun­tuu vain ruok­ki­van tätä ikuis­ta “hel­sin­ki­läi­set mak­sa­vat muun maan tyh­jän­toi­mit­ta­mi­sen” myyt­tiä, jon­ka­lai­seen asen­tee­seen näin syr­jä­seu­tu­jen kas­vat­ti­na mones­ti törmään.

      Mik­si pitää vää­ris­tel­lä mui­den sano­mi­sia? Ei kukaan väi­tä, että muu­al­la kuin Uudel­la­maal­la kaik­ki ovat tyh­jän­toi­mit­ta­jia. Johan tuos­ta tilas­tos­ta­kin näkee, että Uuden­maan lisäk­si mm. Var­si­nais-Suo­mi osal­lis­tuu ns. syr­jä­seu­tu­jen “elät­tä­mi­seen”. Lisäk­si tämä­kin blo­gi­kir­joi­tus jul­kais­tiin sik­si, että toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa väi­tet­tiin täy­sin päin­vas­tais­ta. Eräs kir­joit­ta­ja siis väit­ti, että muu Suo­mi elät­tää Uut­ta­maa­ta pump­paa­mal­la sin­ne pal­jon enem­män rahaa kuin siel­tä tulee takai­sin. Mikä ei siis pidä paikkaansa.

      1. Mik­si pitää vää­ris­tel­lä mui­den sano­mi­sia? Ei kukaan väi­tä, että muu­al­la kuin Uudel­la­maal­la kaik­ki ovat tyh­jän­toi­mit­ta­jia. Johan tuos­ta tilas­tos­ta­kin näkee, että Uuden­maan lisäk­si mm. Var­si­nais-Suo­mi osal­lis­tuu ns. syr­jä­seu­tu­jen “elät­tä­mi­seen”. Lisäk­si tämä­kin blo­gi­kir­joi­tus jul­kais­tiin sik­si, että toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa väi­tet­tiin täy­sin päin­vas­tais­ta. Eräs kir­joit­ta­ja siis väit­ti, että muu Suo­mi elät­tää Uut­ta­maa­ta pump­paa­mal­la sin­ne pal­jon enem­män rahaa kuin siel­tä tulee takai­sin. Mikä ei siis pidä paikkaansa.

        Pahoit­te­lut olkiu­kos­ta, ehkä se oli tar­pee­ton täs­sä tapauk­ses­sa. Soi­nin­vaa­ra nyt ei aina­kaan täl­läis­tä väit­tä­nyt. Täl­läi­nen reto­riik­ka jota lai­na­sin on ylei­sem­pää muis­sa, syn­kem­mis­sä osis­sa inter­ne­tiä. Kir­joi­tuk­se­ni tar­koi­tus oli­kin tar­jo­ta toi­sen­lai­nen näkö­kul­ma ihmi­sil­le joil­la on kovat asen­teet esim. val­tio­no­suus­jär­jes­tel­mää koh­taan. Pää­kau­pun­ki­seu­tu voi mak­saa euro­ja muut­to­tap­pio­alueil­le, mut­ta vas­ti­neek­si se saa kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria veron­mak­sa­jia, asia jon­ka rahal­li­sen arvon las­ke­mi­nen on lähes­tul­koon mah­do­ton­ta, eikä sitä täten huo­mioi­da täl­läi­sis­sä las­kel­mis­sa (mikä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta ettei­kö sil­lä oli­si arvoa).

        Mut­ta ei sii­tä sen enem­pää. Hie­noa muu­ten että sivus­tos­ta vih­doin saa­tiin mobii­liyh­teen­so­pi­va versio!

      2. Pää­kau­pun­ki­seu­tu voi mak­saa euro­ja muut­to­tap­pio­alueil­le, mut­ta vas­ti­neek­si se saa kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria veron­mak­sa­jia, asia jon­ka rahal­li­sen arvon las­ke­mi­nen on lähes­tul­koon mahdotonta.”

        Juu­ri näin. Samoin saa­vat maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­git kou­lu­tet­tu­ja nuo­ria maa­seu­tu­kun­nis­ta ja maa­seu­tu sen kun vaan har­maan­tuu. Ehkä sote­uu­dis­tus tar­jo­aa tähän pal­ve­lu­jen rahoi­tuson­gel­maan jon­kin­lais­ta kor­jaus­ta, vaik­ka­kin jää taval­laan puo­li­tie­hen, kun osa pal­ve­luis­ta jää kun­nil­le. Oli­si­ko sit­ten­kin ollut sotea parem­pi vaih­toeh­to teh­dä vaan entis­tä pal­jon suu­rem­pia kun­tia? Pää­tök­sen­te­ko oli­si säi­ly­nyt lähem­pä­nä kun­ta­lai­sia eikä oli­si tar­vit­tu maa­kun­ta­vaa­le­ja. Eri­kois­sai­raan­hoi­to oli­si voi­tu lait­taa val­tion mak­set­ta­vak­si yhtei­ses­tä potis­ta ja val­tion alue­hal­lin­toa jär­jes­tel­lä muul­la tavoin uudel­leen (yhdis­tä­mäl­lä elyt ja avit ja met­sä­kes­kuk­set, esimerkiksi).

  19. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:
    Suo­mes­sa on jär­jes­tel­mä, jos­sa lap­sil­la ei ole huo­leh­ti­mis­vas­tuu­ta ikään­ty­neis­tä vanhemmistaan.

    Tätä näkö­kul­maa olen myös tuo­nut esil­le. Osa aluei­den väli­sis­tä tulon­siir­rois­ta on luon­nol­lis­ta, ylei­seen tasa-arvoon ja yhtei­ses­ti hyväk­syt­tyyn hen­ki­lö­koh­tai­sen vero­tuk­seen ja tulon­siir­toi­hin liit­ty­vää. Hel­sin­gis­sä­kin Töö­lö tukee Kal­lio­ta, Kulos­aa­ri Jako­mä­keä ja Paki­la Mau­nu­laa. Vas­ta­vas­ti espoo­lais­per­heen van­hem­mat hoi­de­taan Ranual­la ja ranua­lai­set jou­tu­vat ehkä sik­si mak­sa­maan kor­keam­paa kun­ta­ve­roa. Entä mik­si kun­ta­lais­ten tuli­si hyö­tyä kun­nas­sa sijait­se­vas­ta yri­tyk­ses­tä kuten osin­gon­saa­jat? Yli­pää­tään oikeu­den­mu­kai­suut­ta ei pidä tar­kas­tel­la kun­nit­tain tai alueit­tain vaan alu­een asuk­kai­den saa­mien tukien, tulon­siir­to­jen ja mak­sa­mien vero­jen tasol­la. Tilas­tot saa­vat mie­lek­kyy­den vas­ta, kun kepu­lai­set maa­seu­tu- ja elin­kei­no­tuet ero­te­taan väes­tö­ra­ken­teen vai­ku­tuk­sis­ta ja lisäk­si tar­kas­tel­laan kes­ki­mää­räi­siä hal­lin­to­ku­lu­ja, mikä tus­kin on Hel­sin­gil­le mai­rit­te­le­vaa tsaa­rin­ai­kai­sen byro­kra­tian ja nousu­kas­mais­ten met­ro­po­li­hul­lu­tus­ten vuoksi.

  20. No täs­tä sen näkee myös kun vähän askar­te­lee, suo­men suu­rin vien­tiy­ri­tys Nes­te sijait­see espoos­sa, Por­voos­sa ei tie­ten­kään ole mitään eikä Naantalissa.
    Met­sä­teol­li­suus ilmei­ses­ti tekee suo­men vien­nis­tä 20% jalos­ta­mal­la hel­sin­gin raken­ta­mi­sen tiel­tä haka­tut puut saha­ta­va­rak­si ja selluksi
    Todel­li­suu­des­sa pää­ka­pun­ki­seu­dun ansiot vien­nis­sä ovat hyvin ohui­ta ja näi­nol­len kun suo­mi elää vien­nis­tä niin väi­te sii­tä että pää­kau­pun­ki­seu­tu imee muun suo­men rahat on val­lan­kin totta.
    https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp

    1. Luit huo­nos­ti tau­lu­koa­si. Vien­nil­lä mitat­tu­na Suo­men suu­rin vien­tiy­ri­tys on Kone Oy, jon­ka Suo­men toi­min­not ovat pää­asias­sa Espoossa.Hyvinkäällä on jokin pie­ni paja, mut­ta var­si­nai­nen tuo­tan­to Aasias­sa. Toi­sek­si suu­rin Supercell on koko­naan Helsingissä.

      1. Hyvi­ni­kääl­lä on kone­pa­ja, mut­ta sen mer­ki­tys Koneen toi­min­toi­hin on mar­gi­naa­li­nen. Pää­osa poru­kas­ta on Aasias­sa, mis­sä on myös mark­ki­nat. Lisä­ar­vo Suo­meen syn­tyy kyl­lä Espoos­sa, jos­ta käsi glo­baa­lia yrio­tys­tä joh­de­taan ja sen tuopt­tei­ta kehitetään.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hyvin­kääl­lä on kone­pa­ja, mut­ta sen mer­ki­tys Koneen toi­min­toi­hin on marginaalinen. 

        Tek­nis­tä tuo­te­ke­hi­tys­tä tai­de­taan kyl­lä teh­dä Hyvin­kääl­lä. Se ei ole ihan merkityksetöntä.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hyvi­ni­kääl­lä on kone­pa­ja, mut­ta sen mer­ki­tys Koneen toi­min­toi­hin on mar­gi­naa­li­nen. Pää­osa poru­kas­ta on Aasias­sa, mis­sä on myös mark­ki­nat. Lisä­ar­vo Suo­meen syn­tyy kyl­lä Espoos­sa, jos­ta käsi glo­baa­lia yrio­tys­tä joh­de­taan ja sen tuopt­tei­ta kehitetään.

        Perus­tus­la­ki tyr­mä­si sel­vi­tyk­ses­sä toi­veet kak­sois­kun­ta­lai­suu­des­ta. “Vapaa-ajan”-asunnollaan voi kir­joit­taa kir­jan tai hoi­taa kak­ko­sa­sun­nol­ta etä­nä työ­tään ja bis­nek­si­ään yli puo­let vuo­des­ta. Verot kerä­tään vaki­tui­sen osoit­teen kun­taan, sil­lä siel­lä­hän kaik­ki lisä­ar­vo­kin on syntynyt.

      4. Kun­ta­ve­rol­la mak­se­taan kun­nal­li­sis­ta pal­ve­luis­ta, siis kou­lus­ta ja ter­vey­den­huol­los­ta. Ne saa vain sii­tä kun­nas­ta, jos­sa on kir­joil­la. Kii­reel­lis­tä ter­vey­den­hoi­toa saa, mut­ta sii­tä läh­tee las­ku koti­kun­taan. Kiin­teis­tö­ve­roa mak­se­taan tie­tys­ti sii­tä kesämökkikunnasta.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun­ta­ve­rol­la mak­se­taan kun­nal­li­sis­ta pal­ve­luis­ta, siis kou­lus­ta ja ter­vey­den­huol­los­ta. Ne saa vain sii­tä kun­nas­ta, jos­sa on kir­joil­la. Kii­reel­lis­tä ter­vey­den­hoi­toa saa, mut­ta sii­tä läh­tee las­ku koti­kun­taan. Kiin­teis­tö­ve­roa mak­se­taan tie­tys­ti sii­tä kesämökkikunnasta.

        Kes­kus­te­lu kos­ki sitä, min­kä ver­ran val­tio mak­saa ja saa eri maakunnilta.

        Kak­ko­sa­sun­nol­ta teh­ty työ kir­jau­tuu teh­dyk­si vaki­tui­sen asun­non kun­nas­sa. Val­tion­ve­ron osal­ta on yhden­te­ke­vää mis­sä työ on teh­ty, mut­ta tilas­tois­sa etä­työ ei näy.

        Puun kas­vu tapah­tuu enim­mäk­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la. Val­tion tulo­vir­to­jen näkö­kul­mas­ta puun­kas­vun lisä­ar­voa muo­dos­tuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la run­saas­ti, kos­ka siel­lä asuu pal­jon metsänomistajia.

        Val­tio mak­saa avus­tuk­sia eräi­siin met­sän­hoi­to toi­men­pi­tei­siin ja met­sä­tei­den suunnitteluun.
        Val­tio mak­saa maa­kun­taan ja hyö­dyn saa­ja asuu usein pk-seudulla.

      6. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Kak­ko­sa­sun­nol­ta teh­ty työ kir­jau­tuu teh­dyk­si vaki­tui­sen asun­non kun­nas­sa. Val­tion­ve­ron osal­ta on yhden­te­ke­vää mis­sä työ on teh­ty, mut­ta tilas­tois­sa etä­työ ei näy.

        No, täl­lai­nen puu­has­te­lu on kyl­lä niin mar­gi­naa­lis­ta koko­nai­suu­den kan­nal­ta, että sen voi ihan huo­let­ta jät­tää sivuun. Suo­ma­lai­sil­la ei ylei­ses­ti ole kak­ko­sa­sun­to­ja. Aika monel­la on kesä­mök­ki, jos­sa yleen­sä ei teh­dä työ­tä, vaan vie­te­tään kesä­lo­maa. Yli­voi­mai­nen val­tao­sa suo­ma­lais­ten työn­te­ki­jöi­den lisä­ar­vos­ta teh­dään niin, että asu­taan sii­nä ykkö­sa­sun­nos­sa. Itse työ­paik­ka voi toki olla toi­ses­sa kun­nas­sa. Tämä toden­nä­köi­ses­ti huo­non­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun ase­maa täl­lai­ses­sa vero­las­ken­nas­sa, kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­dään enem­män töis­sä kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta käy­dään muu­ala töissä. 

        Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Puun kas­vu tapah­tuu enim­mäk­seen pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la. Val­tion tulo­vir­to­jen näkö­kul­mas­ta puun­kas­vun lisä­ar­voa muo­dos­tuu pää­kau­pun­ki­seu­dul­la run­saas­ti, kos­ka siel­lä asuu pal­jon metsänomistajia.

        Täl­lai­sis­sa las­ken­nois­sa oleel­lis­ta on se, mis­sä teh­dään ihmis­työ­tä, ei se, mis­sä joku puu kas­vaa. Met­sä­teol­li­suus tuot­taa vii­des­osan Suo­men vien­nin arvos­ta. Osa täs­tä lisä­ar­vos­ta teh­dään ulko­mais­ta puu­ta käyt­täen ja sii­tä lopus­ta­kin jalos­tuk­sen arvo on suu­rem­pi kuin itse raa­ka-puun. Las­kin kar­keas­ti, että Suo­men tuot­ta­ma 60 milj. m^3 puu­ta €50/m^3 hin­nal­la on 3mrd. euroa. Jos tätä ver­taa met­sä­teol­li­suu­den koko­nais­tuo­tan­toon, 20 mrd. €, huo­maam­me, että raa­ka­puun tuo­tan­non osuus on täy­sin mitätön.

      7. Samu­li Saa­rel­ma: No, täl­lai­nen puu­has­te­lu on kyl­lä niin mar­gi­naa­lis­ta koko­nai­suu­den kan­nal­ta, että sen voi ihan huo­let­ta jät­tää sivuun. Suo­ma­lai­sil­la ei ylei­ses­ti ole kak­ko­sa­sun­to­ja. Aika monel­la on kesä­mök­ki, jos­sa yleen­sä ei teh­dä työ­tä, vaan vie­te­tään kesä­lo­maa. Yli­voi­mai­nen val­tao­sa suo­ma­lais­ten työn­te­ki­jöi­den lisä­ar­vos­ta teh­dään niin, että asu­taan sii­nä ykkö­sa­sun­nos­sa. Itse työ­paik­ka voi toki olla toi­ses­sa kun­nas­sa. Tämä toden­nä­köi­ses­ti huo­non­taa pää­kau­pun­ki­seu­dun ase­maa täl­lai­ses­sa vero­las­ken­nas­sa, kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la käy­dään enem­män töis­sä kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta käy­dään muu­ala töissä. 

        Täl­lai­sis­sa las­ken­nois­sa oleel­lis­ta on se, mis­sä teh­dään ihmis­työ­tä, ei se, mis­sä joku puu kas­vaa. Met­sä­teol­li­suus tuot­taa vii­des­osan Suo­men vien­nin arvos­ta. Osa täs­tä lisä­ar­vos­ta teh­dään ulko­mais­ta puu­ta käyt­täen ja sii­tä lopus­ta­kin jalos­tuk­sen arvo on suu­rem­pi kuin itse raa­ka-puun. Las­kin kar­keas­ti, että Suo­men tuot­ta­ma 60 milj. m^3 puu­ta €50/m^3 hin­nal­la on 3mrd. euroa. Jos tätä ver­taa met­sä­teol­li­suu­den koko­nais­tuo­tan­toon, 20 mrd. €, huo­maam­me, että raa­ka­puun tuo­tan­non osuus on täy­sin mitätön.

        Muu­ta­man mil­jar­din tul­kin­tae­rot yksit­täi­ses­sä asias­sa ei ole ihan mitättömiä.

        Jos esit­tää pro­vo­soi­via väit­tei­tä puo­leen tai toi­seen alun talu­lu­kon perus­teel­la, pitäi­si tau­lu­kon tie­to­jen perus­teet olla parem­min tiedossa.

      8. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Muu­ta­man mil­jar­din tul­kin­tae­rot yksit­täi­ses­sä asias­sa ei ole ihan mitättömiä.

        Jos esit­tää pro­vo­soi­via väit­tei­tä puo­leen tai toi­seen alun talu­lu­kon perus­teel­la, pitäi­si tau­lu­kon tie­to­jen perus­teet olla parem­min tiedossa.

        Mihin tul­kin­tae­roi­hin nyt oikein viit­taat? Minun point­ti­ni oli se, että met­sä­teol­li­suu­den tuot­ta­mas­ta lisä­ar­vos­ta yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa tulee ihan muus­ta kuin raa­ka­puun arvos­ta, kun aloit selit­tää jotain puun kas­vus­ta. Olet­ko täs­tä asias­ta eri mieltä?

        Mitä itse puun kas­vuun tulee, niin en ihan tie­dä, mik­si se pitäi­si las­kea yhtään min­kään alu­een tuo­tok­sek­si, kun puhu­taan moraa­li­sel­la poh­jal­la sii­tä, kenel­le kuu­luu mitä­kin. Puun kas­va­mi­nen Tuu­po­vaa­ran met­säs­sä on tuu­po­vaa­ra­lai­sen elä­ke­läi­sen ansio­ta ihan yhtä vähän kuin sen met­sän omis­ta­van hel­sin­ki­läi­sen­kin. Ainoa perus­ta moraa­li­sil­le poh­din­noil­le on työn teko. On moraa­li­ses­ti perus­tel­tua, että hen­ki­lön X teke­män työn lisä­ar­vo on hänen ansio­taan, vaik­ka tämä­kään ei tie­ten­kään ole täy­sin sel­vää (sitä lisä­ar­von tuot­ta­mis­ta on aut­ta­nut yhteis­kun­nan anta­ma kou­lu­tus ja yllä­pi­tä­mä infra­struk­tuu­ri ja tie­ten­kin hänen työ­nan­ta­jan tar­joa­mat työ­vä­li­neet), mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta tämä on joten­kin perus­tel­lum­paa kuin omin päin kas­va­van met­sän arvon las­ke­mi­nen jon­kun alu­een ihmis­ten tuot­ta­mak­si (tie­ten­kin met­sän­hoi­dol­li­nen työ on sit­ten eri asia).

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun­ta­ve­rol­la mak­se­taan kun­nal­li­sis­ta pal­ve­luis­ta, siis kou­lus­ta ja ter­vey­den­huol­los­ta. Ne saa vain sii­tä kun­nas­ta, jos­sa on kir­joil­la. Kii­reel­lis­tä ter­vey­den­hoi­toa saa, mut­ta sii­tä läh­tee las­ku koti­kun­taan. Kiin­teis­tö­ve­roa mak­se­taan tie­tys­ti sii­tä kesämökkikunnasta.

        Kou­lu on sel­lai­nen asia, johon ehkä tar­vit­tai­siin jon­kin­lais­ta moni­kun­ta­lais­lain­sää­dän­töä. Esi­mer­kik­si kausi­töi­tä teke­vil­lä per­heil­lä kou­lu­asioi­den jär­jes­tä­mi­nen on han­ka­laa. Jos vaik­ka­pa per­he asuu puo­let vuo­des­ta pysy­väs­ti jos­sain kun­nas­sa (esim. mat­kai­luse­son­gin ajan Lapis­sa tai asfalt­ti­työ­se­son­gin nii­den töi­den lähel­lä) ja toi­sen puo­let toi­ses­sa kun­nas­sa, ja tekee näin vuo­des­ta toi­seen, on kou­lu­asioi­den jär­jes­tä­mi­nen oma lukun­sa. Täl­löin lap­sel­la voi olla vuo­sit­tain kak­si kou­lua, joi­ta tämä vaih­te­lee vuo­den mit­taan. Kun­ta saa val­tion­ra­hoi­tuk­sen kou­lu­jen oppi­lais­ta sen mukaan, mon­ta­ko oppi­las­ta on syk­syl­lä kir­joil­la luku­kau­den alku­vai­hees­sa. Kun­nal­lis­ve­rot mää­räy­ty­vät sen mukaan, mis­sä kun­nas­sa asuk­kai­den kir­jat ovat vuo­den vaih­tues­sa. Ja pal­ve­lut mää­räy­ty­vät sen mukaan, mis­sä kuka­kin on kir­joil­la sil­lä het­kel­lä. Kaik­kein kan­nat­ta­mat­to­min asu­kas kun­nal­le on sel­lai­nen, joka on kir­joil­la aina vuo­den­vaih­tees­sa ja kou­lu­jen alkuai­kaan muu­al­la, mut­ta käyt­tää kui­ten­kin vuo­sit­tain vaki­tuis­ten asuk­kai­den kun­nal­li­sia pal­ve­lui­ta mui­na aikoi­na. Näis­tä asuk­kais­ta kun­ta saa menot, mut­ta tulot mene­vät muualle.

      10. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen:

        Perus­tus­la­ki tyr­mä­si sel­vi­tyk­ses­sä toi­veet kak­sois­kun­ta­lai­suu­des­ta. “Vapaa-ajan”-asunnollaan voi kir­joit­taa kir­jan tai hoi­taa kak­ko­sa­sun­nol­ta etä­nä työ­tään ja bis­nek­si­ään yli puo­let vuo­des­ta. Verot kerä­tään vaki­tui­sen osoit­teen kun­taan, sil­lä siel­lä­hän kaik­ki lisä­ar­vo­kin on syntynyt.

        Perus­tus­la­ki ei sitä tyr­män­nyt, vaan Tule­vai­suu­den kun­ta ‑työ­ryh­mä, joka väit­ti perus­tus­lain muo­dos­ta­van esteen. Työ­ryh­mä teki joh­to­pää­tök­sen­sä käsi­tel­ty­ään vain joi­ta­kin itse kek­si­mi­ään alkeel­li­sia toteu­tus­ta­po­ja kak­sois­kun­ta­lai­suu­del­le ja todet­tu­aan itse kehit­tä­män­sä vision joh­ta­van ongel­miin. Työ­ryh­mä tote­si esi­mer­kik­si tällaista:

        Kak­sois- tai moni­kun­ta­lai­suu­des­ta aiheu­tu­van vero­vel­vol­li­suu­den ja oikeuk­sien toteu­tu­mi­sen val­von­taan liit­tyi­si ongel­mia. Miten saa­daan sel­vi­tet­tyä yhden­ver­tai­suu­den kan­nal­ta riit­tä­vän tar­kas­ti se, kuka täyt­tää kak­sois­kun­ta­lai­suu­den kri­tee­rit? Käy­tän­nös­sä kak­sois­kun­ta­lai­suu­den ole­mas­sao­lo voi­tai­siin sel­vit­tää vain hen­ki­lön oman ilmoi­tuk­sen perus­teel­la ja asian var­men­ta­mi­nen oli­si usein han­ka­laa tai jopa mah­do­ton­ta. Näin syn­tyy ris­ki sii­tä, että hen­ki­lö voi­si käy­tän­nös­sä itse pit­käl­le vai­kut­taa sii­hen, mihin kun­taan, mil­lä vero­pro­sen­til­la hän veron­sa mak­saa sekä mitä oikeuk­sia hän saa mis­sä­kin kun­nas­sa. Täl­lai­nen sään­te­ly ei täyt­täi­si, mitä ilmei­sim­min sen parem­min PL 6 §:n kuin PL 121.3 §:n veron mää­räy­ty­mis­tä kos­ke­via reunaehtoja.”

        Työ­ryh­mä jät­ti mai­nit­se­mat­ta, että täs­mäl­leen sama ongel­ma on jo nykyi­sin ole­mas­sa sekä Suo­men sisäl­lä monel­la paik­ka­kun­nal­la asu­vil­la että mones­sa maas­sa asu­vil­la — eikä val­lit­se­vaa oikeus­ti­laa sil­ti ole tuo­mit­tu perus­tus­lain vas­tai­sek­si. Mones­sa kun­nas­sa asu­vis­ta aika moni pys­tyy jo nyt aika pal­jol­ti itse omal­la ilmoi­tuk­sel­laan vai­kut­ta­maan sii­hen, mihin kuntaan/kuntiin ja mil­lä vero­pro­sen­til­la veron­sa vuo­sit­tain mak­sa­vat — sil­loin, jos asuin­paik­ka on niin sanot­tu vaki­tui­nen asuin­ra­ken­nus. Vero­tus onnis­tuu nykyi­sin kui­ten­kin vain yhteen kun­taan ker­ral­laan, jol­loin nyky­ti­lan­tees­sa voi olla jopa isom­pi ris­ki veros­hop­pai­lul­le kuin oli­si sil­loin, jos moni­kun­ta­lais­ten koh­dal­la vero­tus jakau­tui­si joten­kin lail­la tar­kem­min sää­de­tyl­lä taval­la kun­tien kesken.

        PL 121.3 § kuu­luu näin: “Kun­nil­la on vero­tusoi­keus. Lail­la sää­de­tään vero­vel­vol­li­suu­den ja veron mää­räy­ty­mi­sen perus­teis­ta sekä vero­vel­vol­li­sen oikeus­tur­vas­ta.”. Eli sii­nä sää­de­tään, että kun­nil­la (moni­kos­sa) on oikeus verot­taa, ja että kun­tien vero­asiois­ta tulee sää­tää lail­la, eli sää­de­tään, että ase­tuk­set eivät rii­tä. Pl 6 § on puo­les­taan yhden­ver­tai­suut­ta käsit­te­le­vä laki­py­kä­lä, jos­sa sää­de­tään mm. sii­tä, että “Ihmi­set ovat yhden­ver­tai­sia lain edes­sä.” On hyvin kau­kaa (tul­kin­to­jen tul­kin­nois­ta päät­te­le­mäl­lä) haet­tu väi­te, että perus­tus­lain 121.3 § ja PL 6 § joten­kin auto­maat­ti­ses­ti estäi­si esi­mer­kik­si kun­nal­lis­ve­ro­tuk­sen moneen kun­taan. Aina­kaan itseä­ni rapor­tin perus­te­lut perus­tus­lain vas­tai­suu­des­ta eivät vakuut­ta­neet. Sii­tä olen samaa miel­tä, että ihan yksin­ker­tai­nen asia ei monen kun­nan vero­tuk­sen jär­jes­tä­mi­nen olisi.

        USA:ssahan monen vero­kan­nan pii­riin kuu­lu­mi­sen mah­dol­li­suus on ollut käy­tän­töä jo pit­kään mones­sa osa­val­tios­sa asu­vil­le. Se sys­tee­mi on kui­ten­kin niin moni­mut­kai­nen, ettei sel­lai­se­naan ole mie­le­käs kopioi­ta­va koh­de — mut­ta osoi­tus kui­ten­kin sii­tä, että aina­kin jol­lain tavoin voi väl­tel­lä mm. tupla­ve­ro­tuk­sen ongel­mat ja luo­da sään­tö­jä sil­le, miten vero­ja eri paik­ko­jen kes­ken jae­taan ilman, että toi­min­ta on täy­sin mie­li­val­tais­ta ja pel­käs­tään ihmis­ten omis­ta ilmoi­tuk­sis­ta kiin­ni. Osa USA:n osa­val­tiois­ta on teh­nyt kes­ke­nään vero­so­pi­muk­sia ja toi­set eivät, ja se riip­puu osa­val­tio­yh­dis­tel­mis­tä, miten useas­sa osa­val­tiois­sa asu­vien koko­nais­ve­ro­tus lopul­ta tapah­tuu. Siel­tä löy­tyy niin hyviä kuin huo­no­ja­kin esi­merk­ke­jä pai­kal­lis­ve­ro­tuk­sen jär­jes­tä­mi­ses­tä mones­sa pai­kas­sa asuville.

    2. har­ri kämä­räi­nen:
      No täs­tä sen näkee myös kun vähän askar­te­lee, suo­men suu­rin vien­tiy­ri­tys Nes­te sijait­see espoos­sa, Por­voos­sa ei tie­ten­kään ole mitään eikä Naantalissa.
      Met­sä­teol­li­suus ilmei­ses­ti tekee suo­men vien­nis­tä 20% jalos­ta­mal­la hel­sin­gin raken­ta­mi­sen tiel­tä haka­tut puut saha­ta­va­rak­si ja selluksi
      Todel­li­suu­des­sa pää­ka­pun­ki­seu­dun ansiot vien­nis­sä ovat hyvin ohui­ta ja näi­nol­len kun suo­mi elää vien­nis­tä niin väi­te sii­tä että pää­kau­pun­ki­seu­tu imee muun suo­men rahat on val­lan­kin totta.
      https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp

      Por­voo? Uudel­la­maal­la. Naan­ta­li? Var­si­nais-Suo­mes­sa. Hyvin­kää? Uudellamaalla.

      Suu­ri kuva on se, että Uusi­maa, Var­si­nais-Suo­mi ja muu­ta­ma muu ete­län maa­kun­ta elät­tä­vät jäl­jel­le jää­vää maa­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­dun roo­lis­ta yhtä­lös­sä voi toki kinas­tel­la, mut­ta mil­lään mate­ma­tii­kal­la sitä ei tap­piol­li­sek­si saa. Met­sä­teol­li­suu­des­ta kan­nat­taa huo­ma­ta, että vuo­sit­tain noin vii­des­osa Suo­mes­sa käy­te­tys­tä raa­ka­puus­ta tuo­daan Venä­jäl­tä. Voi­daan­ko siis sanoa, että Venä­jä elät­tää Suo­mea? No ei voi­da, kos­ka se on ihan taval­lis­ta kau­pan­käyn­tiä ja teol­li­suut­ta, jos­sa yksi tuot­taa raa­ka-aineet, toi­nen jalos­taa, kol­mas myy ja niin edel­leen. Lisä­ar­voa syn­tyy kai­kis­sa vai­heis­sa. Met­sä­teol­li­suu­des­sa mer­kit­tä­vä osa lisä­ar­vos­ta syn­tyy mm. tuo­te­ke­hit­te­lys­sä, jota on myös pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Pelk­kä kaa­det­tu­jen pui­den myyn­ti on kehi­tys­maa­tou­hua, jol­la ei maa­ta elätetä.

      Sih­tiä voi tie­tys­ti kaven­taa tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti loput­to­miin asti: esi­mer­kik­si Wes­tend ja Kai­vo­puis­to eivät logii­kal­la­si tuo­ta mitään, kos­ka niis­sä ei kas­va met­sää eikä niis­sä sijait­se ainut­ta­kaan sel­lu­teh­das­ta. Sil­ti kysei­sil­lä alueil­la asuu pää­asias­sa yhteis­kun­nan net­to­mak­sa­jia. Vas­taa­vas­ti se, että joku alue on luon­non­va­ra­re­ser­vaat­ti, ei vie­lä tar­koi­ta, että siel­lä asu­vat kus­tan­ta­vat kau­pun­geis­sa asu­vien elämisen.

      Omat van­hem­pa­ni muut­ti­vat maa­seu­dul­ta Uudel­le­maal­le 60-luvul­la niin kuin sadat tuhan­net muut­kin. Jos tätä ei oli­si tapah­tu­nut, vaan nämä ihmi­set oli­si­vat jää­neet asu­maan syn­nyin­si­joil­leen, Suo­mi ver­tau­tui­si nyky­ään johon­kin Mol­do­vaan. Minus­ta on oikeu­den­mu­kais­ta, että kuih­tu­via seu­tu­ja tue­taan, mut­ta on aika tör­ke­ää väit­tää jos­tain Kai­nuus­ta käsin, että siel­lä asu­vat elät­tä­vät Etelä-Suomea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.