Fingridin aluepolitiikka on erilaista

Mik­si vihreän siir­tymän investoin­nit menevät Ruot­sis­sa pohjoiseen mut­ta eivät Suomes­sa. Tästä on päätet­ty Fingridissä. 

Ruot­si on jaet­tu neljään sähkön hin­ta-alueeseen. Kos­ka vihreää sähköä tuote­taan paljon Pohjois-Ruot­sis­sa, sähkö on siel­lä halvem­paa kuin Etelä-Ruot­sis­sa. Suomes­sa Fin­grid on investoin­ut enem­män sähköverkkoon, minkä ansios­ta pörssisähkö on saman hin­taista koko Suomessa.

Nyt Skelleft­eån akkute­htaalle esimerkik­si yritetään saa­da 2500 työn­tek­i­jää Suomes­ta. Tehtaaseen ton tulos­sa kaikki­aan 4000 työntekijää.

Joskus vuosikym­menten kulut­tua tiede­tään, kum­man poli­ti­ik­ka on ollut järkeväm­pää, Ruotsin vai Fin­gridin. Fin­grid investoi mil­jarde­ja sähköverkkoon, ruot­salaiset mil­jarde­ja asun­toi­hin ja yhdyskun­tarak­en­teeseen pohjoiseen. 

Ruotsin riskinä on pikku­paikkakun­nan riip­pu­vu­us yhdestä työ­nan­ta­jas­ta. Jos joku lukui­sista yri­tyk­sistä kehit­tää edullisem­pi akkutekni­ik­ka toteu­tuu, tehdas saate­taan sulkea lyhyel­lä varotusajalla.

Kovin auvoiselta ei tun­nu myöskään tehdas, jos­sa on työvoimaa 132 maas­ta, vaan ei juurikaan Ruot­sista. Täl­laiset keskelle ei mitään raken­netut parakkiy­hdyskun­nat eivät toi­mi sosi­aalis­es­ti kovin hyvin.

Tämän takia minus­ta Uudenkaupun­gin autote­hdas­ta ei olisi pitönyt rak­en­taa Uuteenkaupunki­in vaan Turku­un, joka kestäisi parem­min tehtaan ylös- ja alasajot.

Silti luulen, että olisi järkevää jakaa myös Suo­mi use­am­mak­si hin­ta-alueek­si, jot­ta tuuli- ja aurinkovoimaloi­ta ei sijoitet­taisi miten pöhköi­hin paikkoi­hin hyvän­sä. Täl­löin rak­en­ta­mal­la voimala väärän paikkaan saa sähköstä huonom­man hinnan.

12 vastausta artikkeliin “Fingridin aluepolitiikka on erilaista”

  1. Öö het­ki­nen: eikö Ruotsin pitänyt olla esimerk­ki siitä miten ei turhaa kan­neta rahaa pohjoiseen?

    1. Yama ei tai­da hah­mot­taa keskustelun kokon­aisu­ut­ta . Kukaan ei ole kieltänyt etteikö Pohjois-Ruot­sis­sa olisi mitään taloudel­lista toim­intaa. Päin­vas­toin. Pain­opiste on Ruot­sis­sa itse asi­as­sa tehty taval­la joka sopisi Suomeen ja se olisi tehokkaam­paa luo­da alueel­lista liiketoimintaa. 

      Pohjois-Ruot­sis­sa taloudelli­nen toim­inta on pääasi­as­sa sähkön­tuotan­toa ja Etelä-Ruot­sis­sa teol­lisu­u­den, maat­alouden ja palvelu­iden tuotantoa. 

      Poh­jan­maan ran­nikolle raken­netut tuulivoima puist­tot joiden investoin­nit ovat erit­täin hyvä taloudelli­nen ruiske kun­nille on saanut mon­en kun­nan alen­ta­maan kun­taveron nin­imi­in kos­ka kiin­teistövero on tuot­toisem­pi. Aiem­min oli puhet­ta vain maat­alous­tu­ista ja muista suorista veron­mak­sajien tuista tässä tuulivoimaloiden kiin­teistövero äyri on suo­raa rahaa kun­nille Sama kos­kee kaikkia sähkön­tuotan­non lähteitä oli kyse vesi, tuuli ja vety­tuotan­nos­ta niin veroäyrit ovat suo­ria tulo­ja ei sub­ven­toi­ta val­tion varoista

      1. Tuos­ta tuulivoiman tuo­mas­ta talouden piristys­ruiskeesta olen eri mieltä. Suomeen kaavail­lut tuulivoima,vety ja ammo­ni­akkipro­jek­tit ovat pros­es­si­te­ol­lisu­ut­ta. Ei niis­sä paljoa ole työvoimaa. Akku­te­ol­lisu­us on työvoimaval­taista ”liukuhi­h­na teollisuutta”.
        Kiin­teistöveron tuot­to voisi piristää talout­ta, jos sil­lä luo­daan paikallista työtä antavaa toimeli­aisu­ut­ta, jon­ka tulok­sia voi kau­pa­ta ulos.
        Ylel­lä oli jut­tu jostain pohjoisen kun­nas­ta, mis­sä tuulimyl­ly­jen kiin­teistöveroil­la oli raken­net­tu hieno ter­veyskeskus. Asukkai­ta se voi piristää, mut­ta ei taloudel­lista toimeliaisuutta.
        Joku ekon­o­misti saat­taisi pystyä laske­maan, mikä osu­us hyvästä kiin­teistövero­ker­tymästä pitäisi suun­na­ta uut­ta luo­vaan toimeli­aisu­u­teen ja mikä osu­us paikallis­ten hyv­in­voin­tipalvelui­hin. Ne ter­veyspalveluin­vestoin­nit menevät hukkaan kun väestöpo­h­ja katoaa.

      2. “Pohjois-Ruot­sis­sa taloudelli­nen toim­inta on pääasi­as­sa sähkön­tuotan­toa ja Etelä-Ruot­sis­sa teol­lisu­u­den, maat­alouden ja palvelu­iden tuotantoa. ”

        Yleen­sä kom­ment­tisi ovat todel­la tarkko­ja, mut­ta tässä on virhe. Jos Pohjois-Ruot­sik­si lue­taan Nor­rbot­tenin ja Väster­bot­tenin alueet, niis­sä on ollut jo yli sata vuot­ta Euroopan mit­takaavas­sa merkit­tävää kaivos- ja met­allin­jalostus­toim­intaa. Aluel­la on uut­takin toim­intaa mm North­voltin akkute­hdashanke. Työn­tek­i­jöistä vain on pula.

  2. Suo­mi jakaan­tuu kah­teen sähkön hin­ta-alueeseen, kos­ka Ahve­nan­maan alue on päät­tänyt halu­ta olla osa Ruotsin hin­ta-aluet­ta eikä Suomen.

    Ahve­nan­maa on muutenkin ener­giapoli­it­ti­nen erikoisu­us. Esimerkik­si hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa nyt on kovasti puhut­tu jakelu­velvoit­teesta. RKP:n eduskun­taryh­mä eri­tyis­es­ti on korostanut jakelu­velvoit­teen tärkeyt­tä — mut­ta jät­tänyt sään­nön­mukaises­ti puheen­vuorois­saan mil­lään tavoin mainit­se­mat­ta sitä, että ruotsinkieli­nen Ahve­nan­maa on nykyisen lain­säädän­nön mukaan muus­ta Suomes­ta poiketen jakelu­velvoit­teen ulkop­uolel­la, kuten monista muis­takin nykyisen ympäristölain­säädän­nön velvoitteista.

  3. Jot­ta voitaisi­in arvioi­da onko Fin­gridin poli­ti­ik­ka a) järkevää b) lin­jas­sa suo­ma­laisen ener­giapoli­ti­ikan kanssa, pitäisi ensin määritel­lä minkälaiseen tavoiteti­laan suo­ma­laisel­la ener­giapoli­ti­ikalla tähdätään, mil­lais­ten väli­vai­hei­den kaut­ta, ja minkälaisia ske­naar­i­oi­ta pide­tään realistisena.

    Julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen perus­teel­la näyt­täisi että Suomeen olete­taan saata­van vihreään siir­tymään liit­tyviä investoin­te­ja, kos­ka usko­taan seu­raavi­in olettamuksiin:

    1. Sähköä paljon käyt­tävä teol­lisu­us ei ole (enää) pääo­maval­taista, ja tästä johtuen ener­gian mata­lal­la hin­nal­la on suurem­pi merk­i­tys kuin investoin­nin käyt­töas­teel­la. Tehtaat voidaan sulkea talvisin pitkik­sikin ajoiksi.
    tai
    2. Sähköen­er­gian varas­toin­tion­gel­ma ratkeaa aivan lähi­t­ule­vaisu­udessa joten korkean käyt­töas­teen saavut­ta­mi­nen ei ole ongelma.

    Kumpikaan usko­mus ei vaiku­ta eri­tyisen real­is­tiselta. Kos­ka ei tarvitse men­nä kuin Poh­jan­lah­den toiselle puolelle sähkön varas­toin­tion­gel­man ratkaisemisek­si (vesivoima), on vaikea vält­tyä johtopäätök­seltä, että Suomen rooli poten­ti­aalise­na investoin­tiko­hteena on pelkästään kirit­tää kun­tien ja val­tioiden tukipoli­ti­ikkaa toisi­aan vas­taan. Toiv­ot­tavasti jotain sat­tumasähköl­lä toimi­vaa ei-pääo­maval­taista teol­lisu­ut­ta löy­ty­isi Suomeenkin.

    Fin­gridin tähä­nas­ti­nen poli­ti­ik­ka ei vaiku­ta (tai sen ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäisi saa­da vaikut­taa) lop­putu­lok­seen sitä eikä tätä: jos poli­it­tis­es­ti päätetään että mas­si­ivi­nen ammo­ni­akkisyn­teesite­hdas tuulimyl­lyi­neen sijoite­taan Poh­jan­maalle, ei se saa jäädä tekemät­tä sik­si ettei Fin­gridin mielestä joku Met­sälin­ja sitä kestä. Jos on tarkoituk­sen­mukaista jakaa Suo­mi eri hin­ta-alueisi­in, niin sit­ten jae­taan. Nor­jas­sakin hin­ta-aluei­ta on nyky­isin kuusi. Fin­gridin julk­i­lausut­tu tavoite, esimerkik­si: “Uudel­la Vaalan ja Jorois­t­en välisel­lä voima­jo­htoy­htey­del­lä pyritään pitämään sähkön hin­ta yht­enäisenä koko Suomes­sa, mihin sähkö­markki­nala­ki Fin­gridiä velvoit­taa.” on oikeas­t­aan nyky­maail­mas­sa aika kummallinen.

    Toisaal­ta, alue­poli­tikoin­nista Fin­gridin syyt­tämi­nen on vähän kohtu­u­ton­ta. Sähkö­markki­nala­ki on kuten sitä lue­taan, ja tähän men­nessä sitä on luet­tu niin että sähkön hin­ta tulee pitää koko maas­sa samana. On poli­it­ti­nen päätös jos lakia halu­taan lukea eri taval­la, kuten myös sel­l­aisen lain pitämi­nen voimas­sa, joka ei enää hei­jas­ta muut­tuvan ener­gia­maise­man todellisuutta.

    Kokon­aan toinen jut­tu on sit­ten se kehi­tys joka on irroit­tanut Suomen lähialuei­den sähkön­hin­nas­ta, sekä län­sir­a­jal­la että nyt myös etelässä. Suo­mi on nykyään sähkön­si­ir­ron saari, jos­sa samat syyt jot­ka tuot­ta­vat Euroopan halvim­man sähkön läm­mi­tyskau­den ulkop­uolel­la, aiheut­ta­vat tehop­u­lan uhan korkea­paineen jämähtäessä Suomen yläpuolelle talvisin. Jos nol­laan pudon­nut sähkön hin­ta ei aiheuta sat­tumasähköin­vestoin­tien äkki­jar­ru­tus­ta niin mikä sit­ten? Jos edes Bal­ti­aan voitaisi­in myy­dä tuulisen sään yli­jäämäsähköä kelvol­liseen hin­taan, ja ostaa talvisin fos­si­il­isähköä hin­tapi­ikkien leikkaamisek­si, mut­ta yhden gigawatin siir­toy­htey­del­lä ei paljon juhlita.

    1. Jos sähköverkko olisi niin vah­va, että sähköä pystyt­täisi­in siirtämään läh­es häviöt­tä mihin tahansa, sähkö­markki­nakon­sep­ti toimisi nyky­istä parem­min. Sähköverkon vahvis­t­a­mi­nen on kuitenkin liian kallista, ja ollaan pakotet­tu jaka­maan verkko hin­ta-alueisi­in ja toiv­otaan, että hin­taero­jen vuok­si verkkoa vähitellen vahvis­tet­taisi­in. Kehi­tys tässä suh­teessa on ollut hidas­ta. Tästä on vaikea ede­tä ilman sähkö­markki­nakon­septin täy­del­listä uud­is­tamista. Markki­nahin­nas­sa pitää olla sekä ener­gia että investoin­tikom­po­nent­ti. Ener­gy only kon­sep­ti ei näytä ohjaa­van investoin­te­ja opti­maaliseen suuntaan.

    2. Sopeu­tu­mises­sa sähköen­er­gian voimakkaisi­in hin­ta- ja jopa saatavu­us­vai­htelui­hin kan­nat­taa muis­taa, että insinööri on oppimiskykyi­nen eläin. Kun markki­nat muut­tuvat, niin insinöörit suun­nit­tel­e­vat tai kehit­tävät ratkaisu­ja, joil­la muu­tos hyö­dyn­netään taloudellisesti. 

      Per­in­teis­es­ti sähköä paljon käyt­tävä teol­lisu­us on perus­tunut malli­in, jos­sa isoa tehdas­in­vestoin­tia aje­taan mak­simika­p­a­siteetil­la tai hie­man sen yli. Pros­essin automaa­tio ja ohjaus on keskit­tynyt mah­dol­lis­ta­maan mah­dol­lisim­man tasaisen tuotan­non. Insinöörit ovat keskit­tyneet tämän mah­dol­lis­tamiseen. Äärim­mäisenä esimerkkinä tästä Suomes­sa on Tornion terästehdas. 

      Kun sähkön hin­ta vai­htelee voimakkaasti, tulee taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si suun­nitel­la pros­essien toim­inta­logi­ik­ka sekä automaatio‑, ohjaus- että tehdas­su­un­nit­te­lu­ta­sol­la mah­dol­lis­ta­maan enem­män vai­htelui­ta, esimerkik­si rak­en­ta­mal­la väli­varas­to­ja tai buffer­e­i­ta ennen ja jäl­keen eniten sähköä kulut­tavaa vaihetta. 

      Toinen alue, jol­la sähkön hin­noil­la ja vai­htelul­la voi olla yllät­tävänkin suuri vaiku­tus on ruuan tuotan­to. Jos nyt Helsin­gin alueel­la on rak­en­teil­la ker­rosvil­je­ly­laitok­sia. Ne hyö­dyn­tävät sähkön vuorokausi­hin­nan vai­htelun siten, että kasvien vuorokau­ti­nen lep­oai­ka onkin päivisin, kalli­in sähkön aikaan. Kas­va­tus­ta voidaan myös hidas­taa talviko­rkea­painei­den aikaan. Mikä alkaa basi­likas­ta päät­tyy perunaan.

  4. “Ahve­nan­maa on muutenkin ener­giapoli­it­ti­nen erikoisu­us. Esimerkik­si hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa nyt on kovasti puhut­tu jakelu­velvoit­teesta. RKP:n eduskun­taryh­mä eri­tyis­es­ti on korostanut jakelu­velvoit­teen tärkeyt­tä — mut­ta jät­tänyt sään­nön­mukaises­ti puheen­vuorois­saan mil­lään tavoin mainit­se­mat­ta sitä, että ruotsinkieli­nen Ahve­nan­maa on nykyisen lain­säädän­nön mukaan muus­ta Suomes­ta poiketen jakelu­velvoit­teen ulkop­uolel­la, kuten monista muis­takin nykyisen ympäristölain­säädän­nön velvoitteista.”

    Jos todel­la on noin kuten n esit­tää, tulee tätä asi­aa nos­taa esille pian ja isosti ja tutkia tarkasti medi­an toimes­ta tarkat fak­tat nopeasti kansalaisille julkaisten. 

    Ja jos noin on, ja asi­as­ta ei ole laa­jem­min hiiskut­tu, on se skan­daali jo sinänsä. 

    Ahve­na­maa on monin tavoin alue­poli­ti­ikan kum­ma­jainen. Syyt­tävä sor­mi osoit­taa usein pohjoiseen ja itään, ei Ålandin suun­taan. Ahve­nan­maan eri­ty­isas­e­ma on muinaisjäänne. Se on nyt viimeistään muut­tunut Natoon liit­tymisen myötä.

    1. Polt­toainei­den jakelu­velvoit­teen puut­tumi­nen Ahve­nan­maal­ta on ihan julki­nen asia, jos­ta ker­ro­taan esimerkik­si Verot­ta­jan net­ti­sivuil­la: “Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sessä 231/2006 maini­taan Ahve­nan­maan osalta, että Ahve­nan­maal­la direk­ti­ivin täytän­töön­pano on maakun­ta­hal­li­tuk­sen toimi­val­las­sa. Ahve­nan­maal­la ei täl­lä het­kel­lä ole luo­tu vas­taavaa biopolt­toaineen jakeluvelvoitetta”
      https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/56210/biopolttoaineiden-jakeluvelvoite/#5‑ahvenanmaalla-kulutukseen-toimitettu-polttoaine

      RKP:n hal­li­tus­neu­vot­teli­ja lausui lehdis­tölle viime viikol­la muun muas­sa: “Ne jot­ka vas­tus­ta­vat jakelu­velvoitet­ta, ovat banaani­val­tion kan­nat­ta­jia”. Ahve­nan­maa on jakelu­velvoit­teen ulkop­uolel­la, kos­ka Ahve­nan­maan poli­itikko­jen enem­mistö on vas­tus­tanut jakelu­velvoit­teen käyt­töönot­toa. Silti RKP ei ole julkises­ti vaat­in­ut, eikä edes mil­lään tavoin suositel­lut myös Ahve­nan­maa­ta otta­maan jakelu­velvoitet­ta käyt­töön muun Suomen tavoin.

      Ahve­nan­maal­la on jätet­ty säätämät­tä voimaan monia muitakin ympäristön suo­jelu­un liit­tyviä määräyk­siä, jot­ka ovat voimas­sa muual­la Suomessa.

      1. Niin on näköjään, miltä näyttää.

        Väitän että jos nämä oli­si­vat kansalais­ten laa­jem­mas­sa tietoisu­udessa, meteli olisi kova, ja aiheesta eläm­me­hän yhden­ver­taisu­us­lain aikaa, mut­ta toiset ovat näköjään edem­män yhden­ver­taisia kuin toiset…

        Ihmette­len edelleen sitä että media ei ole tätä tuonut esi­in eikä RKP:tä ole näistä haastet­tu. Siis jos tietävät journalistitkaan. 

        Ja miten maamme alue­poli­ti­ikkaa voisi uudelleen harki­ta idässä ja pohjoises­sa, sitä purkaa, jos täl­lainen on mah­dol­lista Ahvenanmaalla.
        Ei riitä syyk­si että pieni tai että mar­gin­aa­li­nen kysymys.
        Oletko muuten O.Soininvaara ollut tietoinen tästä aiheesta ?

  5. Kuin­ka on varmis­tet­tu että Fin­grid ajaa Suomen etua, eikä vain omaa etu­aan. Mikä onkaan Fin­gridin rooli ja velvoite ajatel­la koko Suomen etua? Ei kai Suomen ener­giapoli­ti­ikkaa ole voitu jät­tää osakey­htiön päätet­täväk­si. Osakey­htiön tehtävähän on tuot­taa voit­toa omis­ta­jilleen, ei ratkaista sitä mikä on koko Suomen ja suo­ma­lais­ten kannal­ta parasta. 

    Ehkä ainakin Ruot­sis­sa on tajut­tu ettei jätetä vihreää siir­tymää voit­toa tavoit­tel­e­van tai tavoit­tele­vien osakey­htiöi­den ratkaistavasti, vaan siitä päätetään par­la­men­taaris­es­ti ajatellen koko Ruotsin etua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.