Kirjoitukseni Talouselämä-lehdessä on tuottanut suurta suuttumusta ja minua on syytetty vastakkainasettelun kärjistämisestä. Mikään tällainen ei ollut tarkoitukseni. Olisi minun tietysti pitänyt ymmärtää, että näin kirjoituksia Suomessa usein tulkitaan. Osa väärin ymmärtäjistä on kyllä ymmärtänyt väärin tahallaan.
Yritin vastata kysymykseen, miksi meillä on niin suuret verot, mutta kuitenkin niin vähän rahaa terveydenhuoltoon ja niin matala perusturvan taso – seikka, josta olemme saaneet EU:lta useita huomautuksia — ja miksi tiet kuoppaisia. Edelleen on ihmetelty, miksi suomalaisten ostovoima on niin matala, vaikka kokonaistuotannossa olemme EU:n kärkimaita.
Merkittävänä syynä on kalliiksi tuleva aluerakenteemme. Maamme on harvaan asuttu, minkä takia esimerkiksi tieverkon pituus asukasta kohden on kymmenkertainen Saksaan verrattuna. Suomessa ei tueta maalla asuvia sen enempää kuin muualla, mutta koska Suomi on EU:n maaseutuvaltaisin maa, tuen saajia on muita EU-maita enemmän suhteessa sen maksajiin. Tämä on puhtaasti matemaattinen totuus ilman mitään arvolautauksia. Lehdet kertoivat minun sanoneen, että maalla asuvia tuetaan liikaa. Niin en ollut kirjoittanut.
Koska kaupungistuminen on meillä vielä kesken, suuri osa kokonaistuotannostamme menee asuntojen rakentamiseen kaupunkeihin muuttaville. Olen laskenut, että yksi muuttaja maksaa 200 000 euroa, joten 30 000 kaupunkiin muuttajaa vuodessa maksaa kuusi miljardia.
Ostovoimaamme heikentää myös se, että tasatariffien johdosta esimerkiksi postimaksut ovat kaupungeissa huomattavasti kustannuksia korkeammat. Onhan postinjakelu suomalaisella maaseudulla kalliimpaa kuin vaikkapa italialaiselle, tiiviisti asutulla maaseudulla. Tämäkin oli toteamus, ei kannanotto toisenlaisen tariffin puolesta.
Kun nyt asia tuli puheeksi, voidaan kysyä, miten postinjakelu haja-asutusalueilla pitäisi rahoittaa, ristisubvention kautta ylihinnoittelemalla jakelu kaupungeissa vai suoralla subventiolla? Suoran subvention puolesta puhuu se, että nyt posti ajatetaan alas, vaikka sen toiminta kustannuksia vastaavilla tariffeilla olisi aivan järkevää kaupungeissa. Postinjakelun kokonaiskustannukset haja-asutusalueilla taas eivät laske juuri lainkaan, vaikka lähetysten määrä puolittuisi, koska saman kierroksen jakaja joutuu kuitenkin tekemään. Nyt posti menettää kaupungeissa markkinoita ulkomaisille kilpailijoilleen esimerkiksi nettikaupan toimituksissa.
Sähkön jakelun kohdalla suurimpia vapaamatkustajia ovat muuten kesämökit, mutta ei sitä tässä sen enempää.
Suuri osa näistä kustannuksista on sellaisia, ettei niille voi mitään. Halusin vain viestittää päättäjille, ettei korkea verotuksemme johdu siitä, että köyhät eivät ole tarpeeksi köyhiä, kuten Säätytalolla tunnutaan ajateltavan. .
Väitän kuitenkin, että osa kustannuksista on itse aiheutettua. En pidä järkevänä sitä, että kansallisella maataloustuella houkutellaan maataloutta siirtymään maan sisällä sinne, missä sen edellytykset ovat kaikista huonoimmat. Ruotsi on menetellyt tässä aivan toisin. Tukholman pohjoispuolella ei juuri viljellä, vaikka ilmasto on föhn-ilmiön vuoksi edullisempi kuin vastaavalla korkeudella Suomen puolella.
Pidän aluepolitiikan kokonaisuutta kustannustehottomana. Se on syntynyt pieninä paloina erilaisina yöllisinä kompromisseina ilman kokonaissuunnittelua. Yksi tuen periaatteellinen vika on se, että se pyrkii toimimaan alueiden suhteellisia etuja vastaan, kun jokaista aluetta pitäisi tukea siinä, missä sen edellytykset ovat parhaat. Matkailua sentään tuetaan Lapissa ja Turun saaristossa, eikä esimerkiksi Suomenselän soisissa kunnissa, missä sen edellytykset ovat huonoimmat.
Suomi on siis Euroopan maaseutuvaltaisin maa – näin ainakin keskustalaiset väittävät. Kymmenessä vuodessa 300 000 ihmistä muuttaa suuriin kaupunkeihin. Helpottaisiko sitten? Ei varmaankaan, koska silloin maakunnissa asutus on entistä harvemmassa.
Maantieteelle emme mitään voi.
Postiin liittyen kirjoituksessa on toistettu kolme Postin vähintäänkin puoliaktiivisesti ylläpitämää väitettä. Ensinnäkin kaikki Postin kanssa kilpailijat eivät ole ulkomaisia. Suomen toiseksi suurin pakettien toimittaja on Matkahuolto. Toisekseen Postin pahin ongelma kilpailussa ei ole hinta, vaan palvelu. Postin pakettien toimintajärjestelmässä on ominaisuuksia (niitä ei ilmeisesti edes yritetä korjata, joten kyse ei ole bugeista), jotka huonontavat sekä asiakkaan (lähettäjä) että vastaanottajan palvelukokemusta. Kyse ei ole vain yleisönosastoilla esiintyvistä yksittäistapauksista, vaan järjestelmäongelmista. Kolmanneksi Posti kuppaa edelleen monopolistaan eli kirjeiden välityksestä rahaa kilpailuille toiminnoille. Kun esimerkiksi iltaa Postin tekniikkatoimittajien kanssa, saat kuulla hauskoja tarinoita, kuinka jonkin ohjelmiston päähyöty on verkkopaketeille, mutta lasku ohjautuu pääsosin kirjeliiketoiminnalle. Lisäksi Postin sisäinen kustannusallokointi on harhainen.
Ainakin pääkaupunkiseudulla Suomen Postin kilpailijat on PostNord AB joka on Tanskan ja Ruotsin postiyhtiöiden omistama holdingyhtiö ja DB Schenker joka on Deutsche Bahnin omistama logistiikkayhtiö.
Suurin kilpailija pääkaupunkiseudullakin on Matkahuolto. Muitakin kotimaisia kilpailijoita on, esimerkiksi Pakettipiste ja Collico.
Noin se juuri on, maantieteelle ja sille että Suomi on harvaanasuttu maa emme mahda mitään.
Sen tosiasian tunnustaminen että näin on ja että se vaikuttaa kustannuksiin voisi sen sijaan auttaa löytämään ratkaisuja joilla minimoitaisiin noita kustannuksia. Valitettavasti vaan tosiasioiden tunnustaminen on monelle liian kipeää ja siksi koko keskustelu halutaan viedä heti sivuraiteille.
Sekin pitää huomata että eihän aluepoliitiikka ole tosiasiassa kyllä yritettykään perustella kustannustehokkuudella, vaan koko maan pitämisenä asuttuna jne.
Korostan vielä että omasta mielestäni Suomen pitämisellä asuttuna on kyllä arvo sinänsä! Mutta onko sillä arvoa kokoomukselle jolle vain talous merkitsee jotain ja persuille jotka vaalipuheissaan osoittivat halunsa pistää matalaksi kaiken sen mitä keskusta on aikaisemmin tehnyt. Antavatko he nyt sitten yhdessä niskalaukauksen kepulaiselle tukipolitiikalle kuten persujen puoluesihteeri Arto Luukkanen joku aika sitten uhosi? Mandaatinhan he tuolle politiikalle he saivat nyt myös maaseudun asukkailta, joten saapa nähdä millainen niskalaukaus sieltä onkaan tulossa alueille kun taloutta tasapainotetaan leikkaamalla kovalla kädellä.
AKK haluaa näköjään, että Suomi olisi pakkautunut Etelä Suomeen. Sitten maa olisi helppo lamauttaa. Tämä toimintamalli nähdään venäläisessä “erikoisoperaatiossa ” Ukrainassa.
Eemil vedät aina tuon Ukrainan, Putinin ja Venäjän keskusteluun joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Jos tarkistellaan asioita pelkästään sotilaallisesti ja maanpuolustuksen kannalta ei keskitetty väestö ole mitenkään erityisen ongelma sotilaallisiin konflikteihin.
Ukrainassa asuu 40 miljoonaa ihmistä alueella jonka pinta-ala on 603 628 km² . Venäjä on onnistunut valtaamaan vain Ukrainan itäiset osat. Se että Venäjä pommittaa Kiovaa ohjuksilla ei ole tietääkseni estänyt Kiovassa normaalin elämän jatkuvuus. Yhdysvaltain ja Britannian lähettämät ilmatorjunta on onnistunut torjumaan venäläiset ohjukset erittäin hyvin. Suomen puolustaminen on NATO jäsenyyden aikana nyt paljon helpompaa kuin oli aiemmin. Venäjä ei koskaan pysty valtaamaan Ukrainaan maan valtavan pinta-alan takia eikä se koskaan tule sotimaan koskaan NATO:n kanssa.
En halua, mutta haluaisin että ymmärretään millaisia kustannuksia aiheutuu siitä kun yritetään pitää tukiaisilla Suomi asuttuna. Ei kaikkea tietenkään pidä keskittää Etelä-Suomeen, eikä kannatakaan. Mutta johonkin kannattaa vetää raja siihen kuinka pitkälle ihmisten omia valintoja asua kaukana muista ja palveluista kannattaa tukea. Toki jokainen voi valita asuinpaikkansa aivan vapaasti, mutta jos siitä aiheutuu kovasti ylimääräisiä kustannuksia, niin kuinka pitkälle yhteiskunnan pitää sitä kompensoida?
Aluepolitiikkaa on aina perusteltu pääasiassa sillä että Suomi on pidettävä asuttuna, maatalous on pidettävä omavaraisena ja että maanpuolustus vaatii sen. No, tavallaan nuo ovat päteviäkin perusteluja, mutta kun samaan aikaan vaietaan siitä mitä se maksaa niin kaikki ratkaisut noilla verukkeilla eivät vaan kestä päivänvaloa. Mutta ei siinä mitään jos ihmiset ovat samalla valmiita hyväksymään sen että rahaa siirretään muualta sinne missä ei pärjätä ilman tukia ja tinkimään vastaavasti siitä mitä palveluita itse saavat siellä mistä sitä tukirahaa jaetaan eli elintasostaan ja hyvinvoinnistaan siellä.
Valitettavasti vaan se että niitä tukia on opittu jakamaan ja jaetaan löyhästi vähän kaikkeen, myös yrityksille ja kaikkein suurituloisimmille, näkyy siinä etteivät rahat sitten riitäkään edes sote-palveluihin tai ihmisten välttämättömään sosiaaliturvaan ja muihin peruspalveluihin. Tukia vaaditaan, mutta jos ei olla valmiita maksamaan veroja, niin yhtälö käy mahdottomaksi. Minä kyllä olen valmis maksamaan veroja ja ymmärrän että ilman niitä ei kyetä pitämään pystyssä hyvinvointivaltiota, mutta valitettavan paljon tuntuu olevan niitä jotka kyllä vaativat niitä hyvinvointivaltion palveluita, niitä aluetukiakin, mutta eivät ole valmiita maksamaan niitä veroja joilla ne palvelut ja tuet maksetaan. Eivätkö ihmiset tajua edes sitä mikä ristiriita vallitsee siinä kun kokoomus ja perussuomalaiset lupaavat samalla verojen alentamista ja palveluiden parantamista? Jos eivät tajua, niin ei ihme jos heitä on helppo vedättää. Luulevatko he tosiaan että pienemmillä tuloilla valtio voi tukea alueita edes entiseen tapaan ilman leikkauksia kaikkien palveluista ja sosiaaliturvasta.
Suomen muuttovoitto on ollut vuodesta 2008 pääasiassa maahanmuuton varassa. Suurin osa näistä maahanmuuttajista työllistyy ja asuttuu eteläiseen Suomeen. Maakunnissa on kuntia ja seutukuntia jotka ovat onnistuneet houkuttelemaan maahanmuuttajia . Pohjanmaan ruotsinkieliset alueet ovat olleet edelläkävijöitä viimeisten 30 vuoden aikana. Myös suurten kaupunkien vieressä olevat kunnat hyödyttivät covid pandemian pahempina kuukausina kaavoitamalla uusia asuinalueita isojen kaupunkien kantakaupungista muuttaville perheille. Jos kunnat ymmärtäisivät tehdä parempaa markkinointia ne voivat jopa saada uusia asukkaita kaupungeista. Vaihtoehtoisia malleja kuinka seutukunnat saisivat kaupungeista ja ulkomailta uusia asukkaita on syytä pohtia. Ykkösaamun radiokeskustelun 2020 kun keskustelit aiheesta Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäen suunnitelmista luoda tälläistä maaseutu asumista Turun kaupungin viereen. Tästäkin aiheesta kuulisin enemmän. Seuraavan hallituksen agendalle sopisi tälläinen stradegia kun perussuomalaisten vaalivoitto tuli syrjäseutujen äänestäjiltä.
Korjaatanpas heti tämä yksi väite mikä menee jatkuvasti sekaisin ihmisillä ja näköjään myös Osmolla. Euroopan neuvosto ei ole EU. Euroopan neuvosto on moittinut perusturvan tasoa, ei EU. Euroopan neuvosto on ihan höpö höpö organisaatio millä ei ole mitään valtaa säätää yhdestäkään laista tai määrätä mitään. Lisäksi saman tahon pitäisi moittia kaikkia Euroopan maita huonosta sosiaaliturvasta koska se ei missään muallakaan ole sen parempi.
Nimimerkki Tooosi vihreitä taitaa nyt itse sotkea Euroopan neuvoston toimi-alueet. Euroopan neuvosto on ihmisoikeusjärjestö joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan periaatteita kussakin sopimuksen ratifoineessa maassa. Euroopan neuvostoon kuuluu 46 jäsenmaata. Nimimerkki Tooosi vihreitä unohtaa että moitteet on eri asia kuin lainsäädäntö valta. Euroopan neuvosto ei pysty säätämään lakeja mutta sen valvoma Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan sosiaalinen peruskirja on sitova asiakirja jonka Suomi on ratifioinut. .Pitääkö Nimimerkki Tooosi vihreitä siis Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sosiaalisen peruskirjan periaatteita höpö höpöinä?
Tuo on totta. Euroopan neuvosto on eri organisaatio kuin EU. Neuvosto jakelee huomautuksiaan vähän kaikille jäsenmailleen, milloin mistäkin aiheesta, enemmän ja vähemmän loogisesti ja ristiriitaisesti verrattuna toisiin päätöksiinsä. Sillä ei ole lainsäädäntövaltaa, vaan lähinnä vain puhevaltaa, jota se käyttää mm. juuri huomautuksia jakamalla.
Postista muutama kommentti. Soininvaara kirjoitti:
“Kun nyt asia tuli puheeksi, voidaan kysyä, miten postinjakelu haja-asutusalueilla pitäisi rahoittaa, ristisubvention kautta ylihinnoittelemalla jakelu kaupungeissa vai suoralla subventiolla? Suoran subvention puolesta puhuu se, että nyt posti ajatetaan alas, vaikka sen toiminta kustannuksia vastaavilla tariffeilla olisi aivan järkevää kaupungeissa. Postinjakelun kokonaiskustannukset haja-asutusalueilla taas eivät laske juuri lainkaan, vaikka lähetysten määrä puolittuisi, koska saman kierroksen jakaja joutuu kuitenkin tekemään. Nyt posti menettää kaupungeissa markkinoita ulkomaisille kilpailijoilleen esimerkiksi nettikaupan toimituksissa.”
Posti on nykyään kilpailuttanut jakamispalvelut monilla haja-asutusalueilla. Kilpailutuksen voittaja pyrkii yleensä saamaan käsiinsä samoilla jakelupiireillä kaiken muunkin jakelun, tai vaihtoehtoisesti kilpailutuksen yleensä voittaa se, joka jo muutakin alueella jakelee, koska pystyy tarjoamaan halvimman hinnan. Sama jakelija jakaa monin paikoin nykyään sekä sanomalehdet, mainokset että postin (ja myös ulkomaisten pakettifirmojen loppujakelun), koska sen enempää sanomalehtien, mainosten tekijöiden kuin postinkaan ja muiden pakettifirmojenkaan talous ei tykkää hyvää, jos kutakin varten palkattaisiin jakelija erikseen, vaan kaikki saavat palvelun halvemmalla kun jakelija onkin sama. Kaupungeissa on nykyään yllättävän useni erikseen mainosten jakaja (ja joissain paikoin vieläpä monikossa, eli jakelun toteuttavia firmoja voi olla useampikin kuin yksi), erikseen saattaa olla aamulla sanomalehtien jakajat ja vielä erikseen saattaa olla monta eri posti- ja kuriirifirmaa jakamassa kirjeitä ja paketteja, mutta haja-asutusalueilla jakelu tulee nykyään usein yhden luukun periaatteella.
Nettikauppojen toimitushinnoilla ja nettikauppojen toimitusten voittamisella ja häviämisellä taas ei ole mitään tekemistä postin julkisten hinnastojen kanssa. Niissä on asiakaskohtaiset tarjoukset ja asiakaskohtaiset hinnat, kuten muutenkin isoilla asiakkailla. Vain kuluttaja-asiakkaat ja muut pienasiakkaat maksavat Postille hinnastohintoja. Muille Posti voi ihan vapaasti räätälöidä virallisia hinnastohintoja alemmat hinnat halutessaan jakeluetäisyyksiäkin huomioiden, joten Posti pystyy kyllä hinnoittelemaan nettikaupoille tasan sellaiset hinnat kuin se markkinaolosuhteissa näkee järkeväksi.
Osmo tuolla kirjoittaa, että alueita pitäisi tukea siten, että niiden erityispiirteitä hyödynnetään.
Tuntuu järkevältä. Mutta mitä on vihreä todellisuus.
Tampere — Lahti pohjoispuolella metsätalous on talouden veturi ainakin maaseudulla. Vihreät ovat kuitenkin ottaneet metsätalouden tuhoamisen päätehtäväkseen näissä ilmastoasioissa. Metsätalous ei edes tarvitsisi paljoa tukea. Minä ainakin olen selvinnyt ihan hyvin, tukia olen saanut verollisena n 400 eur viimeisten 20 vuoden aikana. Menee promillesarjaan metsien kokonaistuloista.
Mielenkiintoista on, että useat vihreät suorastaan suuttuvat, kun sanoo, että yrittävät tuhota metsätalouden. Ilmastolakiin ujutettu (Ilmastopaneeli/ympäristöministeriö) nieluvaatimus tarkoittaa yksiselitteisesti metsätalouden alasajoa. Eikö tuo Taalaskin jo ihmetellyt tätä Suomen nielupolitiikkaa.
Tämäpä oli uutta, että joku urbanisaatiolla meitä tyhmiä juntteja päähän paukkutaja, ja vielä vihreä sellainen, pyytää anteeksi.
Niinpä pyydän sitten itsekin anteeksi, etukäteen, sillä aion arvostella blogia.
Perimmäisin ongelma kirjoituksessa on tämä: on keksintöjä, joita voi käyttää suurin piirtein kaikkialla, mutta ne yleensä keksitään jossain, missä on paljon ihmisiä ja muutenkin suotuisat olosuhteet. Se, että ne leviävät esim Suomeen vasta jonkin ajan kuluttua, on tietenkin ihan validi syy olla häpeissään. Ainahan me olisimme voineet omaksua sen aiemmin tai sitten keksiä itse. Jälkeenjäämisen aiheuttaman häpeän pelko onkin piiskannut meitä aika hyvin omaksumaan lähes kaiken niin nopeasti kuin se vain on ollut mahdollista.
Sitten on asioita, jotka eivät ole keksintöjä. Sellainen on väestöntiheys, joka on osa populaation sopeutumista ympäristöönsä. Se, että Italian väestöntiheys on reilusti 10-kertainen meihin verrattuna ei tarkoita, että me olisimme jäljessä kehityksestä. Yhdysvaltojen väestöntiheys on myös reippaasti alempi kuin Italiassa, mutta enpä ole kuullut, että he voivottelisivat olevansa jäljessä kehityksessä verrattuna italialaisiin. Hisroriallisesti on selvää, ettei maantuotto ole ole elättänyt täällä Suomessa pinta-alayksikköä kohti niin paljon ihmisiä kuin Italiassa, josta syytä maaseutumme on perinteisesti ollut harvempaan asuttua ja kaupunkimme pienempiä. Mahdollisuudet muuhun ovat olleet olemassa vain sinä aikana, kun meillä on ollut nykyaikainen konevoimainen ja kemiallisen teollisuuden tukema maatalous, eli käytännössä vain 1950-luvulta saakka. Että maaseutumme voisi olla italialainen, olisi väestön pitänyt täällä sinä aikana kasvaa todella nopeasti verrattuna Italiaan koko ajan tähän päivään saakka. Ja tietysti 1990-luvulta saakka maaseutua, kuten kaupunkejakin, olisi pitänyt asuttaa erittäin suurella määrällä siirtolaisia, paljon suuremmalla kuin tänne koskaan on tullut.
Italiassa nimittäin asuu hieman Suomeamme pienemmällä alueella noin 10 kertainen määrä ihmisiä.
Olet Osmo täysin oikeassa siinä, että taloudelliset ongelmamme, jos ne nyt ovat mitään ongelmia, eivät johdu köyhistä, mutta eivät ne johdu myöskään siitä, että olisimme jäljessä kaupungistumisessa.En tiedä miten luotettava Wikipedian taulukko on, mutta sen mukaan ero meidän ja Ruotsin välillä kaupungistumisessa on vain muutama prosenttiyksikkö, kun taas me olemme selvästi enemmän kaupungistuneita kuin suurin osa Eurooppaa ja varsinkin sen suuret maat.
https://en.wikipedia.org/wiki/Urbanization_by_sovereign_state
Ja kuten itsekin kuvasit italialaista maaseutua, niin sehän on paljon tiheämpään asuttua kuin suomalainen, ja paitsi että se johtuu siitä, että väestöä on ylipäätään enemmän saman kokoisella maa-alueella, voi myös olla, suhteessa siellä on muutettu vähemmän kaupunkeihin. Talousnobelisti Gunnar Myrdahlin tutkimukset 1950-luvulla tulivat siihen tulokseen, että kehitysmaat olivat kehitysmaita juuri siksi, ettei niissä harjoitettu tasaavaa aluepolitiikkaa ja siksi kokonaistuotannon määrä jäi pienemmäksi kuin kehittyneissä maissa. Maatalouden merkitys on sen tehostumisen takia vähentynyt tässä suhteessa, mutta se on selvää, että vaikutus maaseudun rakenteeseen on edelleen sama. Ruotsissa ruotsinkielinen asutus on historiallisesti levinnyt rannikoita pitkin synnyttäen tiiviitä kyläyhteisöjä. Suomessa taas jo Ruotsivallan aikana alkoi asutustoiminta, jossa verohelpotuksin pyrittiin lisäämään peltopinta-alaa koko maan alueella suosimalla uudistilojen syntyä samasta syystä kuin nyt halutaan saada maahan maahanmuuttajia: kruunu halusi enemmän verotuloja ja suuria väestötappioita tuottaneiden sotien, kuten Ison Vihan jälkeen lisää ihmisiä menetettyjen tilalle. Ajatus oli, että jos maa olisi tiheämpään asuttu ja väestöä enemmän, tulisi verotuloja enemmän ja väkeä olisi maata puolustamaan niin, että se alkaisi onnistumaan, ehkä jopa ilman Ruotsista tuotuja apuvoimia, joita muuten oli mukana myös viimeisessä sodassa, jonka kävimme osana Ruotsia vuosina 1808-09.
Vaikka suomalaisella maaseudulla asutus olisi yhtä tiheää kuin Italiassa, se ei silti olisi yhtä halpaa. Kas kun meillä sataa lunta ja pitää lämmittää. Ensinmainittu varsinkin on merkittävä ero ja muodostaa osan bruttokansantuotteestamme. Jos verrataan suomalaisen ja italialaisen ostovoimaa, niin on muistettava, että italialaisen ei tarvitse ostaa talvirenkaita, talvivaatteita, lumensiirtovälineitä ja ‑koneita, eikä juuri pulkkia ja kelkkojakaan lapsille, vähemmän jääkiekkovarusteitakaan. Mielenkiintoista on sekin, ettei juuri koskaan verrata sitä, kuinka paljon meille tulee kansallisesti kalliimmaksi se, että rakennamme ja pidämme kylmänä jäähalleja ja ostamme lapsillemme jääkiekkovarusteita verrattuna siihen, miten paljon halvemmaksi ihmisille ja koko yhteiskunnalle tulee harrastaa jalkapalloa. Se tarkoittaa tietenkin myös sitä, että jalkapallo työllistää suhteessa vähemmän ja muodostaa pienemmän osa bruttokansantuotteesta.
Sekin on mielenkiintoinen kysymys, miten pyrkimys ennallistaa Suomen metsät ja kenties muukin maaseutu sopii yhteen sen kanssa, että maaseutumme muutettaisiin muistuttamaan saksalaista tai ranskalaista peltomerta. Tietenkin varsinkin Italian kohdalla lienee kysymys siitä, että maaseudun asutuskeskittymät ovat tiheämmin asuttuja, mutta siihen kai Keskusta juuri on pyrkinyt tukemalla esim teollistamishankkeita pieniin kirkonkyliin. Käsitykseni on, että varsinkin Etelä-Italiassa maaseutukylät elävät paljon enemmän perinteisten elinkeinojen varassa, joihin kuuluu siellä myös matkailu ja saattaa olla, että vielä enemmän valtion antaman rahan varassa.
Kuten itsekin totesit, Suomen ongelmat eivät ratkea kaupungistumisella, ja tuskin ne ratkeavat myöskään maahanmuutolla, sikäli kuin ne edes ovat ongelmia. Jos aikoo asua tässä maassa, niin silloin on tietysti syytä ymmärtää, että Suomi ei ole Italia eikä Suomesta koskaan tule edes tässä maassa suuresti jumaloitua Saksaa. Meillä on ja tulee aina olemaan omat erityispiirteemme, joista osa katsotaan positiivisiksi ja osa negatiivisiksi, joskin jonkin verran aikakausittain vaihtelee, miten tuo jako tehdään.
Jos haluaa elää kuten italialaiset, silloin pitää tehdä kuten Ella Kanninen ja muuttaa asumaan Italiaan. Joitain yksittäisiä asioita, kuten välimerellisen ruokavalion, voimme tietysti omaksua, mutta koska oliiveja ei tässä ilmastossa vielä kasva, sekin heikentää kauppatasettamme. Jos se siis halutaan omaksua, pitää ymmärtää sen seuraukset ja hyväksyä myös ne. Tietysti vielä 1960-luvulla olisi vain kehitetty esanssi, jolla rypsiöljyn saa maistumaan oliivilta…
Poliittinen keskustelu taloudesta tuppaa olemaan ideolosgisin perustein tapahtuvaa lähes lapsellista yksinkertaistamista ja sinä Osmo olet paitsi tilastomies, myös poliitikko. Voisi sanoa, että erittäin hyvä tilastomies on mennyt vähän pilalle politiikalla. Tai positiivisemmin sanottuna olet poikkeuksellisen kiinnostava poliitikko siksi, että olet myös tilastomies ja erittäin halukas julkiseen keskusteluun, jota tämäkin pitämäsi blogi todistaa.
Se on tietenkin surullista, jos joku otti Orpon vaalipuheet edes osittain todesta. Nimenomaan oikeiston käsitys taloudesta on ohut ja historiaton ja on aiheuttanut suurimman osan niistä ongelmista, joita sillä muka yritetään ratkaista. Kaikesta päätellen sama meno jatkuu ties kuinka kauan.
Nimimerkki Näin sen näen näkemyksissä korostuu hyvin paljon asioita joita kukaan ei ole ehdottanut että ne pitäisi olla mutta kun ei ole niin vaihtoehtoja on olisi kaksi. On luoda olosuhteet jotta sinne päästään tai sitten sanoa että kansallinen etu ei ole se ideaali tavoite tässä asiassa ja se pitäisi sanoa niiden tahojen toimesta ääneen jotka tähän näkemykseen uskoo.
Soininvaara tai muut kommentaattori ei ole vaatinut että Suomi ja suomalaiset kopioisi Italiaa tai italialaisia,Yhdysvaltoja tai Saksaa.
Vertaus Yhdysvaltoihn ei toimi mutta on ymmärräettävä että Yhdysvaltain maantiede erottelee sen kolmeen osaan, menestyviin länsi- ja itärannikkoon kehityksestä jälkeen jäänneeseen Keskilänteen joka on kohta siinä kehityksessä joka oli Entisen Neuvostoliiton tasavalloissa noin 30 vuotta sitten. Poikkeuksia on kuten Teksas.
Soininvaarakin ja muut yhteiskunnasta kirjoittavat toimijat ja vaikuttajat tievätä hyvin että viimeisten 60 vuoden ajan Suomi on pyrkinyt kirimään taloudellisessa kehityksessä Ruotsin tasolle ja muiden samalla muiden Pohjoismaiden tasolle. Nyt tämä ero Ruotsin ja Suomen väillä on valitettavasti isompi kuin 1970-luvun.
Kaikki tämän tunnustaa. Niin vasemmisto kuin oikeisto.Toki keinot on eri. Itse olisin huolissani että niin monet uskovat Perussuomalaisten vaalipuheisiin ja ohjelmiin. Niitä kun ei ole itse asiassa olemassa tai sitten julistukset jotka eivät kerro mitään. Nyt kuitenkin perussuomalaisset joutuvat tunnustamaan tosiasiat Säätytalossa.Joka on hyvä asia.
Toki vaihtoehto olisi se että Suomi eroaa Euroopan Unionista ja Natosta. Jonka jälkeen Suomen pitäisi tehdä jonkinlaiset erilliset sopimukset isojen Euroopan maiden kanssa ja naapurimaiden kanssa ja solmia ja luoda jonkinlaiset toimivat suhteet Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Intiaan, Venäjään.Millä resursseilla Suomi siis tekisi tämän kaiken yksin? Juuri tämän takia luotan siihin jotka puolustavat Euroopan Unionia.
Koska Brexit on hyvä esimerkki siitä ettei vanha imperiumi Britannia olekaan niin mahtava Great Britain joka voi nyt yksin solmia globaaleja kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa niillä ehdoilla joita Britannia on ajatellut tehdä.
R.S:“Jos tarkistellaan asioita pelkästään sotilaallisesti ja maanpuolustuksen kannalta ei keskitetty väestö ole mitenkään erityisen ongelma sotilaallisiin konflikteihin.”
Sehän on päinvastoin. Pakkaamalla väestö etelään , se on helppo kohde Venäjälle. Jo nyt Pasilan alue on erittäin haavoittuva ja herkullinen maali Venäjän ohjuksille. Rautatieasema, TV- mastot ja väestötihentymä . Paljon kuolleita ihmisiä, tiedotuksen ja logistiikan halvaannuttaminen on helppo toteuttaa.
Suomen armeijan perusprinsiippi on hajauttaminen. Toisekseen myös julkisuuden karttaminen tietyistä puolustuksellisista on maanpuolustuksellista turvaa. Tosin tätä Hs pyrkii heikentämään uutisoinnillaan.
R.S:“Eemil vedät aina tuon Ukrainan, Putinin ja Venäjän keskusteluun joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa”
On todellakin tekemistä keskenään. Juuri Venäjän takia on koko maa pidettävä hyvässä hapessa. On toinenkin syy. AKK:n viittaus niskalaukaukseen kielii siitä, että Suomessa on pinnan alla äärimmäinen oikeistoradikalismi.
Kun pidämme maan eri alueet mukana hyvinvoinnissa, niin oikeistoradikalismille on vähemmän kasvutilaa. Katkeruus rikkaita kohtaan on hyvä kasvualusta äärioikeistolle. Tästä ei ole vielä kaikkea kerrottu, Katajan murhayrityskin on vielä selvittämättä.
Eemilille kommenttina tuohon oikeistoradikalismiin. Se on pääasiassa kohdistunut ulkomaalaisiin ja vähemmistöihin. Oikeistoradikalismilla ei ole maantieteellistä painopistettä. Se voi olla missä tahansa päin Suomea. Siihen Pekka Katajan väkivaltaiseen murhayritykseen niin Kataja itse totesi vuosi sitten MTV:n haastattelussa että hän tietää kuka tekijä on mutta todisteiden puutteiden takia ei voi sanoa henkilön nimeä.
Eemilille tiedoksi että pääkaupunkiseudulla on pommisuojia yli miljoonalle ihmiselle. Ne on hajautettu ympäri pääkaupunkiseutua. BBC teki tästä viime vuoden keväällä uutisen. Pääkaupunkiseudun puolustaminen on suunniteltu erityisen tarkasti. Jopa jatkosodan aikana Neuvostoliiton pommeista suurin osa tippui siviilikohteiden ulkopuolelle vaikka Neuvostoliitto pommitti Suomea Tallinnasta. NATO jäsenyyden aikana ylivoima on niin iso että Venäjä ei pysty saamaan Suomea matalaksi. Jos Ukraina olisi Natossa tai jos se ei olisi 1994 luopunut ydinaseista ei ole Venäjä olisi hyökännyt sinne
“Suomessa on matala perusturvan taso”. Kuinka monta kertaa tätä täytyy oikaista. Muualla perusturvaan kuuluu asumistuki, meillä maksetaan erikseen asumistukea.