Julkaisen paljon kohua herättäneen kolumnini Talouselämä-lehdessä. Olen pahoillani kohusta, koska se ei ollut tarkoitukseni. Olen tottunut akateemiseen keskusteluun, jossa joutuu häpeään, jos sekoittaa keskenään sanat syy ja syyllinen. Olisi minun tietysti pitänyt ymmärtää, että julkinen keskustelu Suomessa on sellaista kuin se on.
Kirjoituksen keskeinen tarkoitus oli sanoa, että huono ostovoima, korkea verotus ja silti huonot julkiset palvelut eivät johdu siitä, että meillä köyhät eivät ole tarpeeksi köyhiä, kuten on niin suosittua väittää, vaan että harvasta asutuksesta ja Suomen maaseutuvaltaisuudesta johtuen aluepolitiikka tulee kalliimmaksi kuin muualla. Kas kun kukaan ei keksinyt minun syyllistävän sotiemme veteraaneja suuresta pinta-alastamme.
Väitän silti, että osa ongelmaa on myös aluepoliittisen tuen epäjohdonmukaisuus ja kustannustehottomuus. Olen kysynyt ennenkin, että kun maataloutemme suuri handicap on epäedullinen ilmastomme, mitä ideaa on ollut kansallisella tuella houkutella maataloutta painottumaan entistä epäedullisemmille alueille. Tähän kirjoitukseeni Maatalouden siirto pohjoiseen on virhe pääsee tästä. Pidän myös hassuna, että toisaalta halutaan suurin kustannuksin jarruttaa kaupungistumista ja toisaalta edistää sitä tukemalla asuntotuotantoa kasvukeskuksissa.
Kun sanon, että postinjakelua ja sähkönjakelua haja-asutusalueilla subventoidaan osana aluepolitiikkaa niin, että taajamissakin asuvat maksavat tämän korkeina tariffeina, se on toteamus, ei kannanotto siihen, pitäisikö näin tehdä. Todettakoon, että olen myös moneen kertaan sanonut, että autoilu on vastaavasti haja-asutusalueilla yliverotettua ja kaupungeissa aliverotettua.
Tässä siis alkuperäinen tekstini. Se ei vastaa täysin sitä, mitä julkaistiin Talouselämän nettisivuilla, koska toimitus on editoinut tekstiäni ja pari korjausta tein nyt itsekin.
***
Yksi selitys korkeaan Suomen verotukseen ja mataliin reaalituloihin on aluepolitiikassa. Kaikissa teollisuusmaissa kaupunkilaiset tukevat maalla asuvia. Suomessa tähän kuluu rahaa enemmän kuin muualla, koska Suomi on Euroopan maaseutuvaltaisin maa.
Alueellisiin tukiin kuuluvan rahan määrästä vain osa näkyy valtion budjetissa. Huomattava osa on piilotettu sinne tänne vaatimalla, esimerkiksi, että postimaksut ovat samat harvaan ja tiiviisti rakennetuilla alueilla, että sähkön jakelu maksaa taajamissa yhtä paljon kuin haja-asutusalueilla, että opetuksesta pienissä kouluissa maksetaan enemmän kuin suurissa ja että VR:n tariffeissa siirretään ristisubventiolla kannattavilta reiteiltä kannattamattomille. Lista on loputon ja kaiken tämän yhteenlaskettu hinta iso.
Tällaisia periaatteita on muuallakin, mutta Suomessa ne tulevat kaupunkilaisväestölle erityisen kalliiksi.
Saman palvelutason takaaminen maalla asuville on Suomessa kallista isojaon vuoksi. Muualla maallakin asutaan kylissä, mutta Suomessa omien peltojen keskellä sadan hehtaarin yksinäisyydessä.
Aluepoliittinen tukiviidakko on syntynyt sattumanvaraisesti. Kertovat Marinin hallituksesta, että aina kun syntyi eripuraa, sovun hintana lapioitiin lisää rahaa Keskustan kannatusalueille. Näin on tehty pitkään.
Jokaisen aluepoliittisen menoerän tarkoituksenmukaisuuden voisi arvioida pohtimalla, mitä tapahtuisi, jos maakunnat saisivat saman rahan vapaasti käyttöönsä: käyttäisivätkö ne sen samalla tavalla, vai löytyisikö jotain tähdellisempää. Tämän kriteerin mukaan arvioituna tehottomia tukia jaetaan paljon.
Keskeinen kysymys on, miten pitäisi suhtautua alueiden suhteellisiin etuihin. Pitäisikö niitä tasoittaa tukemalla alueita asioissa, jotka soveltuvat niille huonosti vai pitäisikö päinvastoin tukea alueita siinä, missä ne ovat hyviä?
Suhteellisia etuja kannattaisi kunnioittaa
Meillä on pitkään haluttu tukahduttaa suhteellista etua. Kun tuotteiden kuljettaminen on harvaan asutuilla seuduilla kallista, tuetaan kuljettamista erojen supistamiseksi. Eräänlainen tämän politiikan ideaali olisi keskellä ei mitään sijaitseva automatisoitu tehdas, joka synnyttää työpaikkoja vain kuljetuksissa. Eräät kuljetustuen turvin hajautetut kirjapainot ovat lähellä tätä. Kuljetustuen rooli on onneksi pienentynyt.
Kuinka järkevää on ollut siirtää EU-aikana maataloutta Suomessa sinne, missä sen olosuhteet ovat erityisen epäedullisia?
Käyttämällä kustannustehokkaita keinoja saisi saman aluepoliittisen vaikutuksen aikaan paljon halvemmalla.
Jos halutaan työpaikkoja muuttotappioalueille, yleinen työnantajamaksujen porrastus menisi paremmin maaliin kuin mikromanageroidut tuet – mutta sen pitäisi tulla nykyisten tukimuotojen tilalle, ei niiden lisäksi.
Joskus tuet lyövät korvalle toisiaan. Asuntotuotannon suora ja välillinen tuki kasvukeskuksissa kiihdyttää muuttoliikettä kaupunkeihin. Muu välineistö on viritetty hidastamaan sitä.
Pitäisi myös päättää, onko aluepolitiikan tarkoitus hidastaa kaupungistumista vai tähdätäänkö kaupungistumisen pysäyttämiseen. Moni pani korona-aikana toivonsa etätöiden yleistymiseen. Pientä akanvirtaa muuttona pois kaupungeista tapahtuikin, mutta se on loppunut ja päinvastainen virta on ylivoimaisesti suurempi.
Tulevaisuudesta ei voi olla varma, mutta uskon Suomen olevan matkalla muiden Euroopan maiden suuntaan eli kohti huomattavasti kaupungistuneempaa yhteiskuntaa.
Mykistävä tilasto kertoo, että akateemisen loppututkinnon suorittaneista 25–34 ‑vuotiaista yli 50 % asuu Helsingin seudulla. Yhdessä Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutujen kanssa osuus nousee 78 prosenttiin. Tämä keskittyminen jatkuu yhä.
Markkinat tekisivät sen halvemmalla ja paremmin
Kurkistetaanpa laatikon ulkopuolelle:
Jos saisivat, markkinat hoitaisivat tämän omalla tavallaan tehokkaammin alueellisten palkkaerojen kautta. Nytkin on alueellisia palkkaeroja, mutta vapaiden markkinoiden oloissa ne olisivat johdonmukaisempia. Toisaalta asumista ei tuettaisi. Vaikka palkat olisivat kaupungeissa korkeampia saman työn tuottama kulutustaso olisi kaupungeissa vaatimattomampi kuin muuttotappioalueilla asumiskustannusten vuoksi. Näin sanoo kaupunkitaloustiede. Työpaikkojen perustaminen muuttotappioalueille olisi kannattavampaa, mikä tasoittaisi alueellisia eroja.
Selkeä esimerkki ovat harvakseltaan asutuilla alueilla olevien yleisten teiden kunto ja ylläpito, jotka ovat tyypillisesti huomattavastikin paremmalla tasolla kuin kaupunkien tiheäänkin asutuilla alueilla. Tämä siitä huolimatta, että toisessa liikkujia on muutama tunnissa ja toisessa monia minuutissa eli helposti on ainakin 100-kertainen ero käyttäjämäärissä. Maalla voi yleensä luottaa siihen, että tie on varhain aamulla aurattu tai hiekoitettu, oli lumipyry tai sää millainen tahansa. Kaupungissa näin saattaa tapahtua viikon sisällä, mutta usein tilanne korjautuu vasta keväällä lumen ja jään sulaessa.
Tavoitetaso on toki se, mikä on maalla tilanne, mutta käytännössä sen ylläpitämiseen käytetään tarvittava määrä resursseja ainoastaan maalla. Toisaalta huomioiden sen, että maalla kaikki liikkuminen tapahtuu nykyään tehokkailla yksityisautoilla, teiden ylläpidon taso voitaisiin maalla laskea samalle tasolle kuin kaupungeissa. Kaupungeissa voitaisiin puolestaan vähitellen pyrkiä eroon mäkisistä, kuoppaisista ja pölyävistä sorateistä myös kevyen liikenteen väylillä.
Asun maaseudulla soratien varrella, olen yksi näistä etätöitä tekevistä entisistä kaupunkilaisista. Tie on tosiaan aamuisin aikaisemmin aurattu kuin lähikaupungin lähiössä. Aurakuskeja jututtamalla on syykin selvinnyt. Maaseudun pikkuteillä liikkuva aurauskalusto on pitkälti samaa kalustoa, joka liikkuu kesäisin pelloilla. Kun lunta tulee, työ alkaa maatilan konehallin vierestä. Kotitie tulee auratuksi jo matkalla läheisen kaupungin nukkumalähiötä siivoamaan. Ei ainakaan täällä luontevasti onnistu sellainen, että laskemalla talvikunnossapidon tasoa maalla lähikaupungin tilanne paranee, koska konehallit eivät ole kaupungissa.
Olen eri mieltä asiasta, jos yleisillä teillä tarkoitetaan valtionteitä. Niiden ylläpitohan perustuu sopimuksiin, joissa urakoitsijoilla on palvelutasovaatimus. Korkeimmassa luokassa on lähinnä moottoriteitä. Niidenkin välillä on ilmeisesti eroja, sillä 5‑tie Kuopion ohi on talvella huonommin hoidettu kuin 3‑tie Uudellamaalla.
Sen sijaan, jos yleisiin teihin luetaan kadut, siis kuntien ylläpitämät väylät ja yksityistiet maalla, niin olen olen täsmälleen samaa mieltä. Maalla yksityistien ylläpitäjä tyypillisesti asuu sen varrella ja niinpä hän on aamulla aurannut ja hiekoittanut tien, ennen kuin hänen rouvansa lähtee perheen kakkosautolla aamulla töihin. Sen sijaan Helsingissä katsotaan esimerkiksi Teollisuuskatu ja Mannerheimintie sellaisiksi sivuteiksi, että ne voidaan jättää päiväkausiksi auraamatta. Tästä on turha syyttää valtiota, vaan asiasta vastaa kaupunki (Stara?) ihan itse.
Jos harvaan asutulla maaseudulla tiellä on 100 kertaa vähemmän liikennettä kuin ajoradalla kaupungissa ja se aurataan lumisateella kerran vuorokaudessa, vastaava kustannus kulkijaa kohden syntyy kaupungissa, jos aura-auto puhdistaa ajoradan 100 kertaa vuorokaudessa eli yötä päivää 15 minuutin välein. Koska näin ei tapahdu ja koska aura-auton kustannus on samaa suuruusluokkaa molemmissa tapauksissa, tulee maalla tien ylläpito talvella kymmeniä kertoja kalliimmaksi liikkujaa kohden. Ellei tämä osaltaan nosta veroastetta niin mikä sitten.
Sanoit siitä miten huonolaatuista julkinen keskustelu Suomessa on. Mutta onko edellytyksiäkään kovin hyvälle, jos julkaisee maksumuurin takana jutun lehdessä jota 99% Suomalaisista ei tilaa josta ilmaiseksi näkee vain otsikon “Suomessa verot pysyvät korkealla, koska maalla asuvia tuetaan niin paljon”. Mutta siis ei se julkinen keskustelu ole Suomessa laadukasta, mutta tässä näistä syistä ei kyllä voinut odottaa edes keskiverron mukaista laadukkuutta.
Mainitsit erityisesti sähkönsiirron sekä postin, ja olen vähän eri mieltä molemmista. Sähkönsiirron hoitavat alueelliset yhtiöt, ja korjaa jos olen siis väärässä, että alueet joissa asutus on hajautunutta ja harvaa maksavat kyllä ihan itse keskenään ne suuret siirtomaksut oman siirtoyhtiönsä kesken, eikä siis esim. Lapin syrjäseutuja esim. Helsinki sinänsä tue sähkönsiirron osalta.
Tämän näkee myös siinä, että näillä alueella on järjestään suuremmat sähkönsiirtomaksut mitä alueilla joissa asuminen on tiiviimpää. Tosin se että Suomen tiiveimmiltä alueelta myytiin tuo luonnollinen monopoli eli sähköverkko yksityisille sijoittajille toki hieman tasoittaa tilannetta 🙂
Toki on jotain tulonsiirtoa siinä, miten yhden siirtoyhtiön sisällä syrjässä olevia tuetaan. Toisaalta taas syrjässä asuvat ovat kyllä omalla rahallaan sähköliittymän liittämisen kulut maksanut eikä se ole lainkaan halpaa lystiä syrjässä. Mutta on toki tosi, että näiden linjojen ylläpitäminen on kallista eritoten kun ne aikanaan on tehty ilmavetoina, joita pitää sitten usein olla huoltamassa (esim. raivata puustoa ettei ne häiritse ilmateitse kulkevia sähkölinjoja jne).
Toisaalta siirtohinnoittelun malli tekee myös sen, että enempi tulonsiirtoja syntyy siinä että sähkölämmittäjät maksavat muidenkin kuluja. Tämä koska siirtoverkon maksut määräytyvät käytön mukaan, vaikka itse kaapeli ei siirtomäärällä kyllä kulu. Täten mitä enemmän sähköä käytät sitä isompaa osuutta maksat sähköverkon ylläpidon kiinteistä kuluista.
Mutta edelleen, se vaikuttaa kuitenkin vain sähkönsiirtomaksuihin, enkä siis näe ainakaan kovinkaan suurta yhteyttä että “Suomessa verot pysyvät korkealla” koska sähkönsiirtomaksut ovat korkeita.
Postimaksut varmaan ovat jonkinverran tulonsiirtoa sitä en kiellä. Tosin en tiedä miten “Suomessa verot pysyvät korkealla” koska postimaksuissa on subventiota. Korjaa jos olen väärässä, postimaksut kyllä kattavat postin kulut eli sillä ei ole vaikutusta verotuksen tasoon.
Lisäksi en tiedä mitä oletat postin palveluista, mutta Lapissa ne toimivat jotakuinkin niin että jakelu on joinain päivinä viikossa, ja esim. saapuvat paketit pitää hakea jopa sadan kilometrin päästä ellei sitten maksa kotiinkuljetuksesta. Toimipisteverkosto on siis todella harva, ja jakelua on harvoin. Tosin onko tuo lehtien yms. jakelu myös harvennettu kaupungeissakin, en ole ihan varma miten se nykyään toimii?
Ja toki kuljetus on Suomessa kilpailtua. Woltit, Bumblebeet yms. siis ovat iskeneet tähän rakoon, että tarjoavat halpaa kuljetusta tiivisti asutuilla alueilla. Eli kaupunkien sisällä saa nauttia halvasta kotiinkuljetuksesta kyllä eikä sitä maaseutujen asukkaat siis ole pilaamassa sitäkään huvia.
Isossa kuvassa ylipäätään olen eri mieltä siitä että Suomessa verot olisivat korkealla, koska asutuksen hajautumisen rakenne. Mielestäni paljon selittävämpää on väestöllinen huoltosuhteemme, joka on Euroopan huonoin yhdessä Italian kanssa:
https://lauspalo.com/2023/05/suomen-talouden-iso-ongelma-on-ikarakenne/
Eli se että meillä on paljon tulonsiirtoja tarvitsevia vanhuksia suhteessa työikäisiin. Yhä harveneva maksajien joukko yhdistettynä hyvinvointivaltion isoihin tulonsiirtoihin eri ikäryhmien välillä tuottaa aika ongelmallisen tilanteen aina vain pienenevälle työikäisten joukolle. Tämä näkyy myös alueellisten tulonsiirtojen suhteen, koska työikäiset pakkautuvat töiden perässä kasvukeskuksiin ja syrjään jää voittopuolisesti vanhuksia.
Mitä tulee siihen että onko järkeä tukea maataloutta sielä missä se menestyy huonosti. Sanoisin että se ei välttämättä ole ollut hirveän viisasta. Ehkä se kuitenkin kokoajan on viisaampaa, kun saamme todistaa jo ensiaskelia Etelä-Euroopan aavikoitumisprosessin suhteen. Suomen ja pohjoisen suhteellinen etu ruuantuotannossa voi kasvaa merkittävästi kun ilmastonmuutos ja sen vaikutukset etenevät, ja muutenkin ruuan arvo ja arvostus noussee prosessin myötä.
Postin osalta kallis jakelu haja-asutusalueilla ei lisää veroja mutta alentaa suomalaisten ostovoimaa.
Minkähänlaista postin jakelua ihmiset tarvitsevat? Minulle ei juurikaan tule ollenkaan postia. Saan sähköisessä muodossa lähes kaikki ne, jotka ennen tulivat postilaatikkoon. Jos sitten tilaan jotakin jostain verkkokaupasta, niin minulla on aikaa odottaa. Ei tarvitse olla ensi viikolla välttämättä tossa lähikaupassa sen lähetyksen. Minä asun Helsingissä lähellä keskustaa.
Kuinkakohan monta vuotta kestää kun olen tilanteessa, jossa joudun poistamaan postilaatikon kokonaan kun sitä ei enää tarvitse.
Eletään jonkinlaista murroskautta postijärjestelmä on tulossa tiensä päähän kun sukupolvet vaihtuvat. Pakettitoimituksiin tulee kohta dronet käyttöön.
Olen ymmärtänyt että postin jakelussa on kaksi haasteellista maantieteellistä aluetta josta yksi on Lapin maakunta ja toinen on Turun saaristo. Kelirikot ja sääolosuhteet tekevät näiden alueiden kohdalla haasteellisen ympäristön Postille. Yksi vaihtoehto on se että dronit voisi lennättää postia ympäri saaristoa ja Lapin tuntureita. Postin tappioita selittää myös jakeluvelvoite joka on nyt erittäin kallis koska ajatus että koki maahan jaetaan kaikille kirjeet samoina viikonpäivinä on vain poliittinen päätös joka ajoi Postin muutama vuosi sitten lähes konkurssiin. Kun EU:ssa postipalvelut on kilpailudirektiivillä avattu mutta monopoleja ei ole vielä virallisesti purettu niin kilpailijaksi tuli sitten yksityiset yhtiöt kuten Schenker, Matkahuolto ja PostNord jotka ovat syönneet valtiollisten toimijoiden markkinaosuutta. Mitä mieltä olet Soininvaara siitä pitäisikö Posti Suomessa yksityistää kokonaan tai pilkkoa? Oliko tässä kustannussäästöjä?
Sähkön siirrossa ongelma on se, että Mikkelin keskusta-asukkaat maksavat sähkön siirrostaan massiivista ylihintaa jolla kustannetaan koo maakunnan haja-asutusalueiden siirtoverkkojen kustannukset.
Suppeassa katsannossa juuri näin, vähän laajemmassa katsannossa kaikki paikallisissa väestökeskittymissä asuvat maksavat selkeästi maalla asuvien, mutta saman verkkoyhtiön asiakkaiden maksuja. On niitä kyliä ja paikallisia keskuksia muutakin kuin vaikka Mikkeli, ihmisiä asuu pienemmissä taajamissa. Mikkelissä ja Savossa on paljon kesämökkejä, joiden omistajat tykkäävät itkeä korkeita sähkön siirtomaksuja. Näitä mökkiläisten (uusimaalaisten?) sähköliittymiä samoin subventoivat mikkeliläiset ja muut paikallisissa keskittymissä asuvat.
Ei pidä paikkaansa, ESE ja Järvi-Suomen Energia ovat eri yhtiöitä.
Lappilainen kirjoitti tuolla, että sähkölämmittäjät maksavat muiden puolesta siirtomaksuja. En ymmärrä tuota logiikkaa.
Minulla siirtomaksun pääosa tulee pääsulakkeen koon mukaan. Eli käytännössä yli puolet sähkölaskusta on sulakkeen koosta määräytyvää siirtohintaa.
Sulake ja sulaketaulu ovat halpoja. Samoin kaapelit. Kaapeli tai sulake ei kulu sen enempää menee sen lävitse 1kwh vai 10kwh.
Lähes kaikki siirtoyhtiöiden kulut ovat kiinteitä, joten se että hinta määräytyy lähes kokonaan käytön mukaan ei ole optimaalista, ja johtaa siihen että ne jotka käyttävät paljon sähköä maksavat paljon myös kiinteistä kustannuksista.
Maalla sähkön siirron kuukausimaksu on tyypillisesti luokkaa 20€, Helenillä reilu 5€. Siirron kulutuksesta riippuva osuus on molemmilla samaa suuruusluokkaa. Näin ollen tyypillisellä muutaman tuhannen kilowattitunnin vuosittaisella kulutuksella merkittävä osa siirron maksusta tulee maalla kuukausimaksusta, Helenillä kulutuksella on isompi osuus. Tämä onnistuu, kun verkolla on enemmän maksajia.
Rovakairan siirtomaksu ei ole kalliimpi kuin Helenillä Stadissa. Helenin siirtomaksut täysin tolkuttomat ottaen huomioon tiheä asutus ja aikanaan jo kerralla tehdyt maakaapeloinnit.
Minusta Soininvaara on osin väärässä sähkön osalta. Se on totta, että nykyjärjestelmä tasaa saman verkkoalueen sisällä kuukausimaksujen perusteet samoiksi kaikille asiakkaille, joilla on samanlainen liittymä samalla verkkoyhtiöllä. Mutta tämä tilanne oli pitkälti jo ennen kuin asiasta oli säädetty edes mitään laeilla. Markkinaehtoinen hinnoittelu toimi niin, koska ei edes osattu luoda yksilöllisiä sähkön hinnastoja ja alkaa laskuttaa sellaisia, sekä vastailla asiakaspalvelussa kysymyksiin siitä, miksi naapurin naapurilla sama sähkö maksaa eri verran kuin itsellä.
Mutta syy, miksi varsinaisesti aloin kirjoittaa, liittyy sähkömarkkinaan. Aikoinaan myös sähkön hinnat vaihtelivat verkkoyhtiöittäin. Suomessa on lainsäädännöllä nykyään pakotettu sähkön hinnat samoiksi verkkoyhtiöstä riippumatta, ja riippuvaiseksi vain sähkön myyjän toimista. Ja se taas suosii etelä-Suomea. Markkinaehtoisesti sähkön pörssihinnat olisivat sähköä reilusti yli kysynnän tuottavassa ja kylmemmästä ilmastosta johtuen vielä muuta maata korkeammalla hyötysuhteella tuottavassa pohjois-Suomessa alemmat kuin sähköpulatilanteisessa etelä-Suomessa, jossa ne olisivat markkinaehtoisesti korkeammat. Ruotsissa on useita sähkön hintaryhmiä. Siellä on valittu erilainen politiikka, eikä ole luotu vastaavaa tukea maan eteläosille sähkön pörssihintaa koskevalla lainsäädännöllä kuin mitä on päätetty tehdä Suomessa.
Suomessa ei ole hinta-alueita, koska verkko on niin vahva, että maa pysyy yhtenä hinta-alueena. Ei kuitenkaan ole niin, että sähköstä on ylituotantoa pohjoisessa, koska ovathan kaikki ydinvoimalat eteläisessä Suomessa.
Milloin maataloutta on siirretty etelästä pohjoiseen? Ihmisiä on tietenkin siirtynyt pohjoista kohti raivaamaan uusia tiloja, kun etelässä väkiluku on kasvanut. Itsenäisyyden aikana tämä muuttoliike oli varmaan kutistunut jo aika vähäiseksi, en osaa pitää tätä jonain aluepolitiikan tuloksena.
Vaikka Suomessa on paljon pinta-alaa, niin pelloksi sopivaa siitä ei ole kovin suuri osa, kun maa on niin soinen ja kivikkoinen. Asutuksen hajaantuminen on ollut välttämättömyys ja väistämättömyys, ei minkään “alueelle x on saatava lisää ihmisiä” ‑politiikan tulos. No, tosin on totta että Ruotsin vallan aikana kannustettiin myös muuttamaan ‘raukoille rajoille’ turvallisuuspoliittisista syistä, mutta tämän vaikutus kokonaisuuteen oli varmaan vähäinen.
Yama: “Milloin maataloutta on siirretty etelästä pohjoiseen?”
Osmo viittanee siihen, että Suomen (varsinaisesta) kansallisesta maataloustuesta on ns. pohjoista tukea. Sillä olennaisesti tuetaan sitä, että maatalous Suomessa tapahtuisi siihen huonoiten sopivilla alueilla.
Piti sanoa, että 90% on pohjoista tukea. Jostain syystä jäi pois.
Niin maataloutta on tuettu Pohjois-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa. Ruotsissa tehtiin jo 1970-luvulla maatalouspoliittinen päätös suunata maataloustuotantoa Etelä-Ruotsiin joka sitten tyhjensi Pohjois-Ruotsin lähes kokonaan. Soininvaaran malli tukea Etelä-Suomen maataloutta olisi sama malli jonka Ruotsi otti käyttöön jo 1970.
“…tyhjensi Pohjois-Ruotsin lähes kokonaan.”
Norrbottenin väkiluku 1970: 255 369. Norrbottenin väkiluku 2022: 249 143. Melkoinen tyhjennys?
Vertailun vuoksi. Lapin väkiluku 1970: 197 146. Lapin väkiluku 2022: 176 510.
@Yama:
Norrbottenin asukkaita työllistää teollisuus ja kaivostoiminta ja matkailu eikä maatalous.
Pohjois-Ruotsiin lasketaan muutkin maakunnat kuten Jämtlanti, Länsipohja ym joista maataloutta on vähennetty. Kumma kun Ruotsissa maatalous on voitu keskittää etelään mutta Suomessa ei?
Pohjoisessa Suomessa tilat saavat EU:n vuoristotukea ja tämä on johtanut lypsykarjan pidon migraatioon näille erikoistukialueille (viljaa ei saa “raukoilla rajoilla” kunnolla kasvamaan vaikka tuet olisivat mitä, mutta nurmirehu sentään vihannoi). Seurauksena Valio rahtaa maitoa pohjoisesta etelään ja etelässä taitaa pääosin olla enää viljatiloja. Ongelmaksi pohjoisilla maitotiloilla on kai tullut EU:n uudemmat asetukset, jotka vaativat tietyn määrän ulkoilua lypsykarjallekin — mikä ei paikallisten isäntien mielestä mitenkään onnistu, kun sääsket, mäkäräiset yms. syövät naudat hengiltä.
Hauskana yksityskohtana muistuu mieleen miten Valio mielikuvamarkkinoi Arlan maitoa epäisänmaallisena ja muutenkin epäilyttävänä tuotoksena — vaikka kyseessä oli (pääosin) etelä-suomalaisten jäljelläolevien maitotilojen maidosta. Taisi edelleen sapettaa se, etteivät kaikki osuusmeijerit (Sipoo, Hämeenlinna jne.) lähteneet Valion kelkkaan ja lopettaneet itseään “suureman hyvän” vuoksi…
Pohjoisen vuoristotuki ei ole Suomen idea, vaan Suomi perusteli että se pitäisi kattaa koko maa: tämä ei EU:lle sopinut vaan siellä suostuttiin vain Pohjois-Suomen saamaan tukeen. En näe miten tämä olisi ‘maatalouden siirtoa pohjoiseen’. Suomi vain otti parhaan saatavissa olevan diilin.
Ei se niin hyvä diili ollut. Suomi maksaa tuon tuen itse. Maksiasi vähemmän, ellei maataloutta väen väkisin yritettäisi siirtää sinne, missä sen edellytykset ovat huonoimmat.
EU:n tulkinnan mukaan Jyväskylää eteläisemmässä Suomessa talvi on vain tilapäisesti viljelyä haittaava tekijä, johon me sopeudumme oltuamme riittävän pitkään yhteismarkkinoilla.
Ei ollut tarkoitus etsiä syyllisiä, mutta pohjoisen Suomen pysyvät korkeammat maataloustuet ovat perua EU liittymisneuvottelujen öisen loppurutistuksen epäselvistä kirjauksista.
Muistelisin lukeneeni (saattoi olla myös MTK:n propagandaa), että Pohjois-Pohjanmaalla edellytykset märehtivän karjan kasvatukseen ovat periaatteessa yhdet parhaista koko maapallolla ennen kaikkea siitä syystä, että vettä riittää, myös läpi koko kasvukauden ja siten nurmi kasvaa hyvin ja eläimille riittää juotavaa.
Harmi vaan, että sielläkin karjaa tehoruokitaan nykyään merkittävässä määrin tropiikissa kasvatettavalla soijalla ja vastaavalla valkuaisella. Pelkällä heinällä kasvavaa nautakarjaa ei tästä maasta ole useaan vuosikymmeneen enää ollut, vaikka MTK ei sitä missään suoraan kerrokaan, puhuu vain nurmirehusta. Jopa Alppien laitumilla laiduntavalle lypsylehmälle syötetään päivässä luokkaa kilo soijaa.
Tällainen tehokasvatus muuttaa toiminnan luonteen ja tekee siitä valtaisan päästölähteen. Noin puolet EU:n metaanipäästöistä on peräisin maataloudesta ja ammoniakkipäästöt lähes kokonaan. Se siitä kestäväksi mainostetusta maataloudesta.
Yamalle tiedoksi etten verrannut Lapin maakunnan ja Norrbottenin läänin väkilukua keskenään vuosina 1970–2022.
Se mitä vertasin on se kuinka paljon asukkaita asuu muissa osissa Ruotsia ja Suomea suhteessa Norrtobenin läänin ja Lapin maakunnan väkilukuun
Esim kuinka paljon ihmisiä asuu Tukholman läänissä 2022 ja vastaavasti kuinka paljon ihmisiä asuu Uudenmaan maakunnassa 2022 suhteessa muihin Suomen maakuntiin ja Ruotsin läänien väkilukuun . En verranut kahden maakunnan /läänin väkilukua keskenään vaan koko maan väkilukua maakunnittain /lääneittäin vuonna 2022. Tuo 1970-luku oli siis vain vertailu vuosikymmen 2020-lukuun.
Enemmistö Ruotsin väestöstä asuu vuonna 2023 Tukholman läänissä (as.2 444 899 ) ‚Länsi-Götanmaalla (as.1 761 544 ) ja Skånessa (1 416 426 ). Lähde: Tilastollinen keskustoimisto
Enemmistö Suomen väestöstä asuu vuonna 2023 Uudenmaalla (as.1 738 375 ) , Pirkanmaalla (as.533 717 ) ja Varsinais-Suomessa (486 053 ). Lähde: Tilastokeskus
Jos Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen väkiluku olisi sama kuin se mitä se on Länsi-Götanmaalla ja Skånessa olisimme Suomessa samassa asemassa kuin Ruotsi.
Nyt olemme eri asemassa kuin Ruotsi koska vain Uudellamaalla väkiluku on yli 1 miljoona. Muissa maakunnisssa se on alle 1 miljonaa. Ruotsissa jossa väkiluku on keskittyneempää kuin se mitä se on Suomessa koska Ruotsin väestö asuu siis pääasiassa Tukholmasa etelään. Suomen väestö asuu hajautettuna ympäri Suomea. Joka on monessa suhteessa hidastanut kaupungistumista ja työllisyyttä. Ruotsin keskittyneempi väkiluku on tässä kohtaa auttanut Ruotsin kaupungistumista ja työllisyyttä.
@Rahul Somani: Mutta tuo on aivan eri asia mitä alunperin väitit, että Pohjois-Ruotsi olisi “tyhjennetty”. Todellisuudessa sieltä on muuttanut väkeä pois vähemmän kuin Pohjois-Suomesta.
Etelä-Ruotsin väkiluku on suhteessa suurempi, koska Ruotsin väkiluku on kasvanut maahanmuuton ansiosta, joka on keskittynyt lähes täysin Etelä-Ruotsiin.
Muuten, todella omituisia nämä jutut siitä että maataloustuet pitävät Pohjois-Suomea asuttuina. Viljely tai karjankasvatus ei ole todellakaan yleisiä elinkeinoja Lapissa, jos ei poronhoitoa lasketa.
Yamalle kommenttina että Pohjois-Suomen maataloustuen lisäksi kansalliset aluetuet ovat vaikuttaneet siihen että väestöllinen keskittyminen on Suomessa pienempää kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. En verrannut vain Lappia ja Norrbottenia keskenään. Vertasin Ruotsin eteläisten läänien taloudellista kehitystä Suomen eteläisten maakuntien taloudellisiin kehitykseen joka ei ole samalla tasolla kuin Ruotsissa. Maahanmuutto on yksi tekijä Ruotsin kohdalla miksi väestöllinen keskittyminen on Ruotsissa Tukholmasta etelään mutta ei ainoa tekijä . Yksi oleellinen tekijä on se että Ruotsissa on myös tuettu kaupungistumista paljon suurimmilla summilla kuin Suomessa. Suomessa ei ole yhtäkään hallitusta joka ei olisi tukenut kaupunkeja toisin kuin Ruotsissa viimeisten 20 vuoden aikana
Edelleen: Ruotsissa ei ole havaittavissa väittämääsi “Pohjois-Ruotsin tyhjentämistä”. Koska ruotsalaiset eivät hedelmällisyyslukujen perusteella tee sen enempää vauvoja kuin suomalaisetkaan, niin Ruotsin “suurempi väestön keskittyminen” voi johtua vain maahanmuutosta joka painottuu etelään. Ei siihen mitään muuta syytä ole osoitettavissa. Suomessa ilmiö on heikompi, koska tänne on ollut paljon vähemmän maahanmuuttoa.
Jos tänne olisi tullut miljoona ihmistä enemmän viimeisen 40 vuoden aikana, niin eiköhän he täälläkin olisi 90-prosenttisesti jääneet Etelä-Suomeen ja “väestön keskittyminen” näyttäisi vallan toiselta.
Yamalle kommenttina että kyllä maahanmuutto on yksi syy miksi väestö on Ruotsissa keskittynyt maan eteläosiin mutta oleellinen tekijä oli pidempi ajanjakso jolloin kaupungistuminen oli jo pitkällä toisin kuin esimerkiksi Suomessa. Myös Ruotsin sisäinen maastamuutto oli oleellinen tekijä miksi maatalous ja väestö on Ruotsissa keskittynyt etelään. Jos Suomessa olisi tehty aluepolitiikan sijasta kaupunki politiikkaa olisi tämän kehitys ollut aivan erilaista. Suomessa ei ole tehty kaupunki politiikkaa vaan aluepolitiikkaa
Norrlannin asukasluku 1970: 1.180 miljoonaa. Asukasluku 2020: 1.185 miljoonaa. Pohjois-Ruotsin väkiluku on siis kasvanut vuodesta 1970.
Valitan, mutta numerot osoittavat sinun olevan yksiselitteisesti väärässä. Mitään “Pohjois-Ruotsin tyhjentymistä” ei ole tapahtunut, ja myös sisäinen muuttoliike näyttää olevan vähäisempää kuin Suomessa.
Maatalouden tukipolitiikan vaikutus on vähäinen, koska maatalous ei ole sen paremmin Suomessa kuin Ruotsissakaan enää kovin merkittävä työllistäjä, eikä ole ollut kymmeniin vuosiin. Tähän blogiin kirjoittajilla tuntuu olevan aivan ihmeellisiä käsityksiä maatalouden merkityksestä Pohjois-Suomessa ja ‑Ruotsissa.
Todellisuudessa Pohjois-Suomen väkiluvun laskuun on vaikuttanut paljon enemmän metsätalouden rakennemuutokset. Metsätalouden koneellistuminen vähensi metsurien määrää sadoin tuhansin, ja vähensi syrjäseuduilta valtavasti ansiotyöpaikkoja.
Yamalle kommenttina että en verrattuut Pohjois-Ruotsia ja Pohjois-Suomea keskenään vertasin Ruotsin eteläisten läänien väkilukua Etelä-Suomen väkilukuun jossa on tapahtunut isoja muutoksia vuoden 1970 jälkeen. Pohjois-Norjan tilanne on ihan eri koska Norja panostaa enemmän aluepolitiikkaan kuin Suomi. Norjalla on siihen yksinkertaisesti enemmän varaa
Kyllä, Etelä-Ruotsin väkiluku on kasvanut voimakkaasti. Syynä siihen on maahanmuutto: mistäpä ne ihmiset muualta olisivat tulleet.
Yamalle tiedoksi että Ruotsissa on tuettu kaupungistumista paljon suurimmilla summilla kuin Suomessa. Kaupunki poliittinen ohjelma on ollut vain kahdella Suomen hallituksella viimeisten 30 vuoden aikana.
Etelä-Ruotsiin väkilukua on myös nopeat liikenne yhteydet Tanskaan. Malmön ulkomaalaisväestöstä tanskalaisia on jo 7 485 joka on kolmanneksi suurin ulkomaalaisväestö Malmössä joista suurin osa käy töissä Kööpenhaminassa. Suomessa kaupungistuminen on vielä paljon pienempää kuin se on Ruotsissa. Jos Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen väkiluku olisi se mikä väkiluku on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla olisi Suomen asema paljon parempi kuin se on tällä hetkellä
Maanteiden ylläpito on onneton esimerkki. Autoliikenteeltä on kerätty valtiolle veroja n. 8 miljardia vuosi, josta käytetään vain pari miljardia valtion teihin. Kunnan katuihin ei taida paljoakaan rittää näitä veroja.
Liikenteen verot ovat osa veroastetta.
Jösses, mutta syy niihin veroihin ei ole liikenteessä tai tieverkossa vaan järjettömän kokoisessa julkisessa sektorissa joka pärtsää rahaa kaikkeen mahdolliseen. Itsekin perustelet korkeita veroja, täysin perusteettomasti, tulontasauksen autuaallisuudella.
Suomen pitäminen väkisin asuttuna ei ole tosiaankaan talouden kannalta optimaalisinta, mutta jos arvotetaan asioita muutenkin kuin rahalla, niin Suomen pitäminen laajasti asuttuna on jo huomattavasti perustellunpaa. Jos kuitenkin vaaditaan samat palvelut kaikkialle ja tuetaan erityisesti kaikkein syrjäimpien alueiden asukkaiden valintoja asua kaukana palveluista, niin kalliiksihan se muille käy. Jotain voi päätellä jo siitä kuinka kuntien valtionosuudet jakautuvat nykyään, kun kasvukeskuksissa ne ovat sote uudistuksen jälkeenkin selvästi alle 1000€/asukas, niin jossain syrjäseudulla ne ovat reilusti yli 5000€/asukas. Eikä näitä valtionosuuksiaakaan voi perustella pelkästää sillä että ne tarvitaan maa‑, metsä ja muunkin alkutuotannon takia koska näille on olemassa jo omat tukensa. Tai että niillä ylläpidetään infraa ja palveluita etelän turisteja varten.
Itse olen sitä kyllä valmis maksamaan siitä että koko Suomi pysyy asuttuna, mutta kai sillekin joku raja pitää laittaa. Vapaaehtoisesti toki jokainen voi asua vaikka kuinka syrjässä, mutta kuinka pitkälle muiden on sitä sitten syytä tukea? Elämähän on täynnä valintoja, jos haluaa asua yksinään järven ranalla kaukana muista niin mikäs siinä, mutta silloin on oltava valmis tinkimään jostain muusta.
Keskustan lempilapsihan Suomen pitäminen asuttuna maksoi mitä maksoi on aina ollut, mutta eduskuntavaalien tuloksesta päätellen siltä politiikalta on kadonnut tuki myös maaseudulla, siis siellä missä hyödytään eniten aluepolitiikasta. Maaseutuhan suorastaan tilasi eduskuntavaaleissa tilalle perussuomalaista politiikkaa, politiikkaa jossa tukipolitiikasta luovutaan ja tilalle tulee halla-aholainen persupolitiikka: “– Me uskomme vakaasti, että maalla asuvilla ihmisillä on luja halu tulla toimeen omalla työllään eikä kitkutella kepulaisella tukiaispolitiikalla.”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/989e9cc5-97ea-449a-a5b7-1b319e59a492?fbclid=IwAR17t4UzyGLxRltdUbbo51hvHfWJbUonQhNXgG4px_l8O9KBSFz_KzesnIw
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/halla-aho-oli-valmis-kuristamaan-kuntien-valtionapuja-ja-vastustamaan-koko-suomen-asuttuna-pitamista-myos-ennen-2017-kuntavaaleja-ei-tama-ole-itseisarvo/
Joten mikäs siinä sitten kun kerran maaseudullakin halutaan irti tuollaisesta tukipolitiikasta persuja äänestämällä, niin kyllähän se toki käy niille jotka tuon tukipolitiikan pääasiassa maksavat. Kokoomushan arvottaa kaiken rahalla, niin eiköhän maaseutu saa nyt sitä mitä tilasi kun kokoomus yhdessä persujen kanssa alka nyt apurkamaan lupaustensa mukaisesti ja talous edellä maaseudun keskustalaista tukipolitiikkaa. Sitä eivät vastustane ainakaan ne joille talous on ennen ihmisiä, mutta ne jotka ymmärtävät miten käy ihmisille sen seurauksena saattavat kyllä vastustaa ja monet ainakin persuja syystä tai toisesta äänestäneistä katuakin sitä mitä tulikaan äänestettyä. Mitäs jos alueet jätettäisiinkin pelkästään markkinatalouden armoille, mites suu sitten pantaisiin? Eikös ainakin kokoomuksen mielestä kaikki pidä jättääkin markkinoiden armoille joten mitäs sitä aluetukiaisillakaan häiritsemään markkinoiden toimintaa kun kerran voitaisiin antaa sen kaikkivoipaisen markkinatalouden hoitaa😎. Minä kyllä kestäisin senkin utopian kokeilun, mutta olen varma että monella muulla tulisi tekemään kipeää eikä heitä enää paljoa hymyilyttäisi, vaikka toki jokunen kyllä pärjäisi ilman tukiakin. Katsotaan kuinka kokoomus, perussuomalaiset, KD ja RKP nyt sitten leikkaavat siitä keskustalaisesta tukipolitiikasta ja antavat maaseudun tulla toimeen omillaan kuten ovat lupailleet.
“maaseudun keskustalaista tukipolitiikkaa”
Nyt on päässyt unohtumaan sellainen pikkuseikka, että Suomi kuuluu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan alle. Sillä on myös kokoomuksen siunaus. Kysykääpä vaikka Sarvanmaalta.
Halla-Ahon akateeminen itsepuhelu ei ole perussuomalaisten politiikkaa. Halla-Aho pelaa omaa poliittista peliään, tunnettua SMPeeläistä pelin politiikkaa.
Niin, mikä on sitten sitä perussuomalaisten politiikkaa jos puolueen johdon sanomisilla ei ole mitään merkitystä. Mitä äänestäjä luulee sitten saavansa kun Halla-aho haluaa lopettaa maaseudun tukemisen ja puolue hyökkää vaalikampanjassaan nimenomaan keskustalaista tukipolitiikka vastaan.
Ja luuleeko joku ettei kokoomuslainen leikkauspolitiikka koskisi myös alueiden tukemista? Jos luulee ettei koske niin pettyy kyllä pahasti, jokainen leikkaus koulutuksesta, sotesta ja sosiaaliturvasta koskee taatusti kipeästi myös maaseudun elinvoimaan ja nimenomaan siihen.
Sarvanmaa voi esittää meppinä vaikka mitä, mutta pelkillä EU-tuilla maaseutu ei elä. Kokoomus ja muutkin puolueet voivat olla hyvinkin sitoutuneita nykyiseen EU-maatalouspolitiikkaan, mutta se ei tarkoita sitä että kokoomus olisi valmis puolustamaan Suomalaista maaseutua silloin kun neuvotellaan tuon politiikan jatkosta. Persuthan eivät ole omien puheidensa mukaan sitoutuneet mihinkään EU-vetoiseen, joten jos se pitää paikkansa niin ei myöskään siihen että maaseutua tuetaan EU:n varoilla.
Voi kumpa ihmiset ymmärtäisivät kuinka heitä vedätetään “juhlapuheilla”. Kunpa ymmärtäisivät edes sen mikä ristiriita vallitsee silloin kun puolueet jotka pitävät yhteiskunnan osallistumista “sosialismina” uskottelevat äänestäjille että he ovat valmiita tukemaan maaseutua sen “sosialismin” keinoin. No, kun maakuntien äänestäjät halusivat äänestää puolueita jotka aivan selvästi ovat luvanneet purkaa maaseudun tukemista, niin mikäs siinä sitten. Jos saa sitä mitä tilaa, niin kannattaa syyttää silloin vain itseä. Vai eikö se markkinatalous ja markkinaehtoisuus nyt sitten maistukaan niille jotka äänestivät sitä keskustalaista tukipolitiikkaa vastaan?
Eemil sekoitat taas kerran tunnettuun tyyliin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja maaseudun tukipolitiikan keskenään. EU ei suoraan rahoita maaseudun tukipolitiikkaa vaan se tehdään osittain kansallisesti ja osittain EU:n alueiden komitean kautta. Kaikki muut maaseudun tukipolitikkka on kansallista. EU rahoittaa CAP:in kautta maataloutta ja Suomi 141 tuen kautta lisäksi suoraan Suomen valtioin tuilla Pohjois-Suomen maataloutta. Petri Sarvamaa on nimenomaan tukenut CAP tuen ja 141 tuen jatkuvuutta mutta muut aluepolitiikka ei ole EU:n rahoittamaa.
Eemilille tiedoksi ettei Jussi Halla-aho ei ole koskaan ollut SMP:läinen vaan hän on halla-aholainen jossa korostuu hänen idealoginen ja lahkomainen poliittinen suuntaus . Toisin kun Timo Soini joka oli viimeinen SMP:läinen joka näki ja koki SMP:n nousun ja hajoamisen.Jussi Halla-aho oli vain äänten kerääjä joa kelpasi Soinille kun Halla-aho keräsi persuille äänet mutta Soini vierasti loppuun asti Halla-ahon idealogiaa joka ei ollut SMP:ssä koskaan valtavirtaa. Soini itse on tässä analysoinut halla-aholaisuuden omassa muistelmissaan.
Keskustelua jonkun verran seuranneena ihmettelen mitä huonoa siinä on että VR ja muiden julkisen liikenteen operaattorit saavat tukea vuoroista joita ajetaan ns markkinaehtoisen liikenteen ulkopuolella? Näin se on kaikissa Euroopan maissa, kuuluvat peruspalveluihin, ei kaikilta voi olettaa että kulkevat kaikkia matkoja vain autolla. Suurin osa Suomen pinta-alasta on kuitenkin kokonaan joukkoliikenteen ulkopuolella, siellä missä sitä edes on, sitä kannattaa tukea.
Muuten olen samaa mieltä että ihmisiä joiden varsinainen työ ei liity maa- tai metsätalouteen tai matkailuun, asuu maaseudulla liikaa ja se rasittaa Suomen kilpailukykyä ja taloutta, kun he voisivat asua asutuskeskuksissa ja kaupungeissa kun he kuitenkin tekevät sellaisia töitä mitä keskuksissa tehdään.
Vaikka tietotyö mahdollistaa asumisen korvessa niin onko pakko asua, ja vaatia yhteiskunnalta valokuitua korpeen jossa on vain pari taloa 10 km säteellä, muista palveluista puhumatta kuten koulukyydit ja päiväkodit ym? Ei edes kaikilla kaupunkilaisillakaan ole valokuitu vaan operaattorien tarjoama perus 4G luulisi olevan riittävän hyvä liittymätyyppi kaikille kodeille, jos haluaa hifi laatua pitää itse maksaa.
Sama tietysti tuo ikuinen kina polttoaineista. Jos ihmiset joiden työ on taajamissa asuisivat niissä kanssa, niin ei kukaan tarvitisi isoja ja kalliita paljon kuluttavia maastureita ja tukea polttoaineostoksiinsa koska tiet ovat niin huonot ja välimatkat pitkät. Samoin lapset pääsisivät kouluun ilman traktorimönkijöitä.
Ihmisillä on muitakin arvoja kuin raha. Varmaan olisi taloudellisempaa jos kaikki suomalaiset asuisivat isossa betonikuutiossa jossain lounaisrannikolla, mutta ehkei se sosiaalista hyvinvointia lisäisi.
Itse en suostuisi asumaan missään etelän isossa kaupungissa vaikka siitä maksettaisiin miljardi vuodessa.
Kyllä varmaankin, mutta onko tuo ristiriidassa sen kanssa, että epäedullisen aluerakenteen takia asuminen on täällä kalliimpaa kuin muissa Euroopan maissa.
Määrittele iso kaupunki. Helsinki on Euroopan ennen 1990 itsenäistyneiden valtioiden pienin pää-/suurin kaupunki, jos joitakin saari- ja kääpiövaltiota lasketaan pois.
Ovatko Turku tai Tampere tai Lahti liian isoja kaupunkeja? Entäs näiden Suomen “isojen kaupunkien” esikaupunkialueet ja kehyskunnat, onko eläminen niissäkin sietämätöntä?
Itse en suostuisi asumaan missään korvessa vaikka se olisi ilmaista.
Yama: “Ihmisillä on muitakin arvoja kuin raha.”
Toki, ja ideaalisti jokainen voisi puntaroida rahaa ja muita seikkoja toisiaan vastaan, kun maksaa itse valitsemastaan asuinseudusta koituvatkustannukset. Jos valtio vierittää osan joidenkin alueiden kustannuksista toisten alueiden kontolle, vääristyy kotiseudun valinta.
Ainakun Suomessa on tehty talouspoliittisia päätöksiä jotka koskevat sosiaaliturvan muutoksia on sellaisetkin ihmiset lähteneet mielenosoittamaan toreille vaikka normaaleissa olosuhteissa sanovatkin ettei heidän arvoja ohjaile raha vaan hyvä elämänlaatu. Näiden ihmisten kohdalla mieli muuttuu heti kun muutoksia sosiaaliturvaan tehdään niin hyvän elämänlaadun mittari muuttuukin rahaksi. Sosiaalista hyvinvointia voi vertaa sellaisiin arvoihin joihin raha ei kuulu mutta samalla pitää tunnustaa se todellisuus että pystyy elämään pitkälti ilman julkisia palveluita.
Yamalle tiedoksi että Pohjanmaan väestöllinen ja maatalouden muutos johtui maastamuutosta vuosina 1870–1914. Syy oli maaseudulla kasvava väestö jonka työllisyys mahdollisuudet oli maatalous ympäristössä pienemmät kuin muissa maakunnissa. Vaasan läänistä muutti 158 408 ihmistä noin vuosina Ameriikkaan. Uudenmaan väestö on kasvanut pääasiassa Helsingin kasvun takia kun pääkaupunki siirettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812.Helsingin kasvu on siitä lähtien ollut vahvassa nousussa.
Yamalle tiedoksi että Santahaminan reserviläisiä tullaan käyttämään Uudenmaan puolustukseen ja Inaria tullaan puolustamaan Norjan ja Suomen yhteisillä NATO:n joukoilla. Myös Ruotsin toimesta kunhan Ruotsi liittyy NATO:n jäseneksi
Tästä vuodesta alkaa sitten Nato-Suomen luominen eteenpäin. Lapin puolustaminen on Nato jäsenyyden tärkeimpiä tehtäviä ja Yamalle tiedoksi että jopa ennen Nato jäsenyyttä Britannian johtama Joint Expeditionary Force (JEF) johon kuuluu Tanska, Ruotsi, Suomi, Islanti, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Alankomaat ovat jo harjoitelleet Lapissa vuoden 2018 jälkeen joka vuosi.
R.Silfverberg osui oikeaan kohtaan tuossa Norrbottenin väestö arviossa. Ruotsin väkiluku on keskitetty Tukholmasta etelään toisin kuin Suomessa jossa väkiluku ei ole vielä keskittynyt niin paljon Tampereen eteläpuolelle kuin se on keskittynyt Ruotsissa. Jos Suomi haluaisi saavuttaa Ruotsin kaupungistumisesa ja työllisyydesssä niin Pirkaanmaan ja Varsinais-Suomen väkiluku pitäisi olla 1 miljoonan asukkaan kohdalla. Vain Uudenmaan väkiluku on tällä hetkellä 1 miljoonaa ja vähän yli. Sitten kun Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen väkiluku ylittää molemmat 1 miljonaa on Suomi saavuttanut sen kehityksen minkä Ruotsi on saavuttanut.
“Yamalle tiedoksi että Santahaminan reserviläisiä tullaan käyttämään Uudenmaan puolustukseen ja Inaria tullaan puolustamaan Norjan ja Suomen yhteisillä NATO:n joukoilla. Myös Ruotsin toimesta kunhan Ruotsi liittyy NATO:n jäseneksi”
Ei Nato-joukot tyhjää aluetta tule puolustamaan. Jos meillä ei ole siellä joukkoja, ei sinne keltään liittolaiseltakaan niitä tule.
“Keskustelua jonkun verran seuranneena ihmettelen mitä huonoa siinä on että VR ja muiden julkisen liikenteen operaattorit saavat tukea vuoroista joita ajetaan ns markkinaehtoisen liikenteen ulkopuolella? Näin se on kaikissa Euroopan maissa, kuuluvat peruspalveluihin, ei kaikilta voi olettaa että kulkevat kaikkia matkoja vain autolla. Suurin osa Suomen pinta-alasta on kuitenkin kokonaan joukkoliikenteen ulkopuolella, siellä missä sitä edes on, sitä kannattaa tukea.”
Tuosta olen tasan samaa mieltä. Kun valtio on ensin kuluttanut rahaa joidenkin kymmenien miljardien eurojen edestä Suomen rataverkkoon, niin olisi kokonaisuuden kannalta älytöntä, jos VR jättäisi jonkun rataosan liikenteen ajamatta siksi, että siitä aiheutuu sille itselleen vaikka 100 000 euroa kustannusta enemmän kuin tulee voittoa (jolloin vuoroon liittyvät verotulotkin jäisivät valtiolle kertymättä). Silloin jo tehty ratainvestointi jäisi käyttämättä, ja yhteiskunnan kokonaishyvinvointitappio voisi olla vaikka 2 miljoonaa euroakin vuodessa. Valtion kannattaa tukea valikoidusti joitain kannattamattomia vuoroja, jotta niille taataan yhteydet, joiden toteutus yksittäiselle yhtiölle ole muuten kannattavaa. Kaikkia kannattamattomia vuoroja ei kannata tukea, mutta sellaisia kannattaa, joiden toteutuksen kokonaishyöty yhteiskunnalle ylittää erityisen reilusti tukikustannukset.
Jos päätetään, että VR:n on ajettava tappiolla vähäliikenteisiä osuuksia, pitää vielä päättää kuka tämän maksaa. Helppo, mutta ehdottoman tyhmä ratkaisu on ristisubventio eli se, että verotetaan matkustamista niillä väleillä, joihin juna sopii parhaiten, esimerkiksi Helsinki-Tampereväliä. Tällainen politiikka vähentää junamatkustajien kokonaismäärää ja siirtää liikennettä autoille. Tampere-Helsinki ‑väliltä hinnoitellaan ulos paljon enemmän matkustajia kuin hinnoitellaan sisään Joensuu-Nurmes välillä. Nämä vähäliikenteisen junatr pitää korvata erikseen, ei verottamalla suosittuja reittejä.
Jos katsotaan järkeväksi subventoida vähäliikenteisiä rataosuuksia, pitää niidenkin tariffit asettaa sellaisiksi, että junat hinnoitellaan jokseenkin täyteen. En halua lukea uutisia tasoristeysonnettomuudesta, jonka lopussa sanotaan, että matkustaja kuljetettiin perille taksilla..
Suomessa on melkein saman verran väestöä kuin Pietarissa, eli väestöltään Suomi on yhden suurkaupungin kokoinen. Maan koko on melkein yhtä suuri kuin Saksalla. Saksassa väestöä on noin 83 miljoonaa. Se on siis melkein 15 kertaa suurempi väkiluvultaan kuin Suomi.
Kun rupeaa miettimään tämän maaläntin kokoa, joka Suomessa on ja miten todella mitätön määrä väkeä täällä asuu keräämässä verorahoja valtion kassaan, niin huomaa aika äkkiä miten järjetöntä se on, että jokainen takahikiä pitää olla kattavan palveluverkon piirissä ja niiden julkiset rakennukset on kivasti maalattuja julkisin varoin. Sen lisäksi postin ja julkisen liikenteen pitää kulkea sinne. Tämä hullutus tulee kyllä loppumaan vielä. Jonkin aikaa se vielä kestää.
Tulemme näkemään tilanteen, jossa hienojakin ja historiallisiakin rakennuksia ajautuu purkukuntoon ja purettavaksi pienillä paikkakunnilla, koska kukaan ei niiden ylläpitoa halua tietenkään maksaa.
Ei minua todellakaan häiritsisi joutuisinko tästä liikahtamaan vaikka 200 km päähän kiireettömään leikkaukseen, joka tehtäisi kerran tai muutaman kerran elämässä. Jos sillä vain säästettäisiin julkisia varoja. En ymmärrä sellaista ajattelutapaa ollenkaan, että pitäisi päästä johonkin puolen tunnin ajomatkan päähän leikkaukseen vaikka parin viikon päästä, jos ei ole kuitenkaan kiireellistä.
Suomessa on totuttu pitämään sellaisia asioita itsestään selvinä joista oikeasti joudutaan kyselemään kohta, että halutaanko niistä maksaa enempää vai käyttää nekin rahat jotenkin järkevämmin.
Maatalous on todella vanhanaikaisen näköistä touhua. Maatalouteen tarvitaan uusia innovaatioita ja uudenlaisia tuotantotapoja. Ei välttämättä edes tarvita enää peltoja, voidaan kasvattaa muillakin tavoin. Voidaan kasvattaa lähempänä kaupunkeja kun maaperällä ei ole merkitystä viljelykasvien kasvattamisessa.
Maataloustuki on tehnyt maataloudesta hitaan muuttumaan.
Maatalouden tukemisen motivaationa on pitkälti mm. huoltovarmuus ja omavaraisuus. Vanhanaikaisuudessa on se etu, ettei tipu korkealta jos jokin osa perustuksista pettää.
Suomen koko maataloustuotanto voitaisiin hoitaa alueella joka jää Rauma-Lappeenranta ‑linjan eteläpuolelle ja silti kattaisi kaikki huoltovarmuustarpeet reilulla marginaalilla.
Jos maataloustukia perustellaan huoltovarmuudella, kannattaa kaikenlainen karja korvata samantien härkäpavulla. Säilyy tarvittaessa vuosikausia ja ravintoarvo on käytännössä sama.
Ihmettelijällä on todella ihmettelyä aiheuttava kommentti. Sitä olen miettinyt, miten nämä luomuintoilijat suostuvat syömään lihaa tai kasviksia, jotka eivät ole olleet missään tekemisissä luonnon kanssa. Olisivat siis synteettistä ruokaa eivät orgaanista, vaikka hiiltä sisältäisivätkin.
“Suomen koko maataloustuotanto voitaisiin hoitaa alueella joka jää Rauma-Lappeenranta ‑linjan eteläpuolelle ja silti kattaisi kaikki huoltovarmuustarpeet reilulla marginaalilla.”
Ai ettäkö Pohjanmaa — Suomen mittapuulla maatalouteen poikkeuksellisen sopiva alue — jätettäisiin kesannolle ja maatalous laitettaisiin väkisin etelämmäksi kilpailemaan asutuksen ja muun maankäytön kanssa? Eihän tuossa olisi vähintäkään järkeä.
Agraarisena aikana Pohjanmaa oli Suomen vilja-aitta ja muutenkin vaurasta ja väkirikasta seutua. Uusimaa oli taloudellisesti vähämerkityksellistä ja karua syrjäaluetta, ennen kuin tsaarit alkoivat kaataa sinne rahaa.
@Yama:
“Agraarisena aikana Pohjanmaa oli Suomen vilja-aitta ja muutenkin vaurasta ja väkirikasta seutua. Uusimaa oli taloudellisesti vähämerkityksellistä ja karua syrjäaluetta, ennen kuin tsaarit alkoivat kaataa sinne rahaa.”
Varsinais-Suomi eli Turun seutu on aina ollut Suomen vilja-aitta nro 1.
Uudellemaalle muutti jo varhaiskeskiajalla ruotsalaisväestöä koska siellä oli hyvät edellytykset maanviljelylle.
Pohjanmaa otti maakunnista kovimmin siipeensä 1860-luvun nälkävuosina kun halla vei sadot. Sen seurauksena väkeä joutui lähtemään sieltä Amerikkaan ja puukkojunkkari-ilmiö syntyi kun monelle nuorelle miehelle jäi rikollisuus ainoaksi keinoksi selviytyä, jos ei saanut periä kotitaloa. Tsaarit eivät kaataneet mitään rahaa oikeastaan mihinkään, koska Suomi oli autonominen suurruhtinaskunta ja sai pärjätä omalla rahayksiköllään ja taloudenpidollaan. Jopa 1850-luvun Krimin sodan korvausten maksamiseen joutui Suomi ottamaan lainaa vaikka Suomella ei ollut mitään roolia koko suurvaltakiistassa, kunhan oltiin osa Venäjän keisarikuntaa.
Nykyajan teknologialla 1860-luvun kaltaiset nälkäkatastrofit ovat tietenkin vältettävissä mutta kovin kauas sisämaahan rannikkoseuduilta ei kannata mitään paukkuja maatalouden eteen laittaa. Rauma-Lappeenranta esimerkilläni tarkoitin että maatalodesta elävää väestöä ei tarvitse levittää nin laajasti ympäri maata kuin nyt, vaikka mitään asian korjaamiseksi ei ole näköpiirissä.
Luin kolumnisi osan Talouselämästä aikanaan ja ajattelin, että taas meni pieleen. Kaksi tutkintoa Hgin yliopistosta ja vaativa työ antavat itselleni kyllä eväät akateemiseen keskusteluun tai ainakin sellaisen seuraamiseen, kyse ei ole siitä. Avauksesi oli samalla tavalla ulossulkeva kuin tänään ilmestyneessä HS:n isossa jutussa vihreistä todettiin. Itse asiassa ei ole kaukaa haettua, että syytät sotaveteraaneja maamme nykyisestä pinta-alasta, jos hieman karrikoidaan,
Näin Soininvaaran alkupuhe tuli todistettua. Kaksi tutkintoa eikä sisälulukutaitoa vaan tahallinen väärinymmärtämisen tahto. Pelkkien tosiseikkojenkin kertominen saa toiset näkemään pun… eikun kepun vihreää?
Olen äänestänyt kaksikymmentä vuotta vihreitä, nyt vieraantunut.
Verden sivuilla oli muuten kiinnostava tilastollinen tarkastelu vihreiden luottamushenkilöiden puoliintumisajasta, joka on PS:n tapaan lyhyt. Tehtävistä innostutaan ja niistä lähdetään nopeasti. Siihen nähden olin pitkään uskollinen äänestäjä.
Minusta yksi syy pitää koko maa asuttuna on maanpuolustuksellinen. Jos napapiirin pohjoispuolella ei asuisi ketään, haittaisiko ketään jos Venäjä ottaisi alueen haltuunsa erikoisoperaatiolla? Omaa kotiaan moni olisi varmasti halukas puolustamaan mutta entä tyhjää reservaattia?
Mitä tarkoitat oman kodin puolustamisella? Ei Suomen Puolustusvoimat ole mikään talonpoikaisarmeija joka talikot ja haulikot kädessä puolustaa kotejaan vaan asevelvolliset, sodan ajan reservi ja skapparit lähetetään pitkienkin matkojen päähän suorittamaan tehtäviään.
Lappiakin puolustamaan lähetetään ensisijaisesti joukkoja etelästä ja nyt myös Natosta.
Ensisijaisesti Lappia kyllä puolustavat sinne paikan päälle sijoitetut ja siellä koulutetut joukot. Koska ne ovat sekä lähimpänä, että parhaita tehtävään.
Jos Inaria pitäisi puolustaa Santahaminan reserviläisillä, niin tekemättä jäisi.
Vaikka Keskustalle sote uudistus oli tärkeää saada maaliin oli Keskustalla loppujen lopuksi päinvastaisia joiden vieminen läpi tai niiden torjuminen olikin loppujen lopuksi hankalampaa
Venäjällä ei ole tällä hetkellä mitään resursseja tehdä mitään uusia erikoisoperaatioita. Suomen Nato jäsenyys hyödyttää paljonkin Pohjois-Suomen puolustusta.
Maalaisvihreä: “haittaisiko ketään jos Venäjä ottaisi alueen haltuunsa erikoisoperaatiolla?”
Jos se ei haittaisi ketään, niin pitääkö sellainen tapahtuma muuttaa ehdoin tahdoin haitattomasta haitalliseksi? Aika nurinkurinen perustelu. (Käytännössä kyllä varmaan kaikesta alueesta pidettäisiin kiinni joka tapauksessa.)
Jostakin luin että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne saa julkista tukea 600 miljoonaa vuodessa. Mikäköhän on totuus. Ja paljonko menee asumistukeen pääkaupunkiseudulla. Tuntuu tämä koko maa olevan yksi tukiviidakko.
Pääkaupungin joukkoliikenteen tuen maksavat alueen kunnat itse. Se ei kuulu tähän keskusteluun mitenkään.
Olettaisin sen kuitenkin veroastetta nostavan. Ja mitenkä nuo aluetuet lasketaan. Muistan lukeneeni taloussanomista joku vuosi sitten vertailun missä otettiin kaikki alueen valtiolta saamat tulot huomioon. Siinä vertailussa helsinkiläinen sai moninkertaisen tuen verrattuna vaikkapa kainuulaiseen per asukas. Toinen esimerkki kertoo pohjanmaan alueen keräävän eniten vientituloja/per asukas. Tämä ei vaan näy missään virallisessa tilastossa koska pohjanmaan vienti rekisteröidään Turun tullissa.
Olisiko meidän syytä keskittyä siihen mitenkä me pärjätään maailmalla eikä luoda keskinäistä vastakkainasettelua. Vastakkainasetteluksihan juttusi monessa paikassa koettiin.
Juuri itse väitit, että postin kohdalla nostaa verorasitetta, no kyllä se sitten nostaa sen joukkoliikenteenkin osalta! Melkoista akateemista rusinanpoimintaa väittää muuta.
Muutenkin niin paljon asiavirheitä koko juttu, että hirvittää. Onneksi kohta Helsingissä veronmaksajat maksaa suohon uppoavat talot, kiitos Vihreät ja Sinnemäki, taas tieteelliseen tutkimukseen perustuneista toiminnoista sulkea lentokenttä. En enää edes ymmärrä miksi olen äänestänyt Vihreitä.
Tiede ja todellisuus karannut ja kauas.
Niillä ei ole veroastetta nostavaa vaikutusta?
Jos ihmettelysi kohusta on aitoa niin se johtuu siitä „kestustelusi“ ja argumentaatiosi ei ole milläänlailla totuutta etsivää vaan perustuu puhtaasti omille fixaatioillesi löytäen korrelaatioita sieltä suntäältä kunhan se tukee poliittisia tavoitteitasi.
Älyllisesti epärehellistä.
Kuten kuntalaiset itse maksavat sähkönsiirtomaksunsa, mutta silti se kelpasi sinulle argumentiksi näkemystäsi tukemaan. Tunnut ns. keräävän rusinoita pullasta.
O.S:“vapaiden markkinoiden”
Soininvaara ihannoi markkinataloutta, mutta kuuluu vihreisiin. Outo ristiriita. Kysyn: miten vapaa markkinatalous hoitaa ympäristön suojelun ? Miten se hoitaa ruuan tuottamisen siten, että tuottaminen on kestävän kehityksen ideaalissa ?
Nyt ei pidä mennä helpon vastauksen taakse, jonka mukaan teknologinen kehitys takaa suojelun. Ei nimittäin tule tapahtuman, sillä teknologiset edistysaskeleet ovat vain pieni osa kestävän kehityksen matkalla. Siis osaratkaisu , ei koko paketti.
Kokonaisuuden hallintaan tarvitaan poliittista ohjausta taloudellisine tukitoimineen.
Vaaat markkinat hoitavat kyllä ympäristön suojelun, kunhan ulkoisvaikutukset hinnoitellaan mukaan haittaveroilla.
Jaa, että veroja lisää. Miten ruuantuotanto sitten halpenee, kun se on jo nyt , tuettunakin liian kallista ?
O:lla ovat nyt laskelmat pahasti vaiheessa. Tietysti aina voi käydä akateemista keskustelua, mutta arkielämä onkin sitten aivan eri juttu.
Vapaat markkinat hoitavat suojelun ? Nehän oikovat juuri siitä heikomman lenkin kautta. Eikä vapaita markkinoita ohjata veroilla, sehän on suunnitelmataloutta.
Eemil, kyllä vapaa markkinatalous on toiminut kyllä paremmin kuin
valtiollinen poliittinen ohjaus. Tähän kohtaa voidaan ottaa vertailuksi Kiinan ja Venäjän. Molemmat olivat kommunistisia suunnitelma talouksia 30–40 vuotta sitten mutta tällä hetkellä Kiina on maailman talouden sijalla 2 ja Venäjä on sijalla 11 vaikka molemmat valtiot ovat markkinatalouksia.
Eemilille tiedoksi myös että Vihreät ovat aina tunnustaneet vapaan markkinatalouden hyvät puolet ja valtion ohjauksen ongelmat
ja hyödyt.
Tuettu yritystoimintaa on taloudellisesti ongelmallinen jos siitä tulee riippuvaiseksi ilman että yritystuista ja poliittisesta ohjauksesta päästään edes joskus pois kohti itsenäistä yrittäjyyttä.
Olen itsekin sitä mieltä miksi edellinen Vihreiden johto ei korostanut vapaan markkinatalouden mahdollisuuksia valtiollisen suorien tukien varassa rakennetun talouspolitiikan vaihtoehdoksi jota Vasemmistoliitto ja SDP ovat viimeisten 4 vuoden aikana ajaneet. Odotakin että seuraava Vihreiden puheenjohtaja korostaa enemmän vapaata markkinataloutta kuin hänen edeltäjänsä.
Olen ymmärtänyt että Keskusta on yksityisten yrittäjien etuja ajava kansanliike joten oletko Eemil sitä mieltä että poliittinen
valtiollinen ohjaus ja suorat yritystuet ovat olleet siis menestyksellisiä vaihtoehtoja kuin itsenäinen yrittäjyys? Tiedän ettet kannata Bryssel vetoista poliittista ohjausta mutta olet Eemil näköjään Helsinki vetoisen poliittisen ohjauksen kannattaja . Eikös tässä kohtaa ole Eemil iso ristiriita sanojesi ja päämääräsi kohdalla?
” Onneksi kohta Helsingissä veronmaksajat maksaa suohon uppoavat talot, kiitos Vihreät ja Sinnemäki”
Vihreillä ja hesalaisilla on kyllä itsetunto kohillaan , kun neivovat alvariinsa miten maalla pitäisi toimia. Yksikin esitti maatalouden olevan vanhanaikaista touhua.
Uutiset kertoivat Lauttasaaren puistojen kuusikoiden neulasten ruskistuvan ja kuusikoiden kuolevan. Nyt sitten asiantuntijat kokoontuvat tutkimaan ja pohtimaan ongelmaa. Vastauksia saadaan kuulemma syksyn mittaan.
Nämä tahot antavat ohjeita maaseudulle metsien hoidossa. Jos mentäisiin niiden mukaan, niin Suomen metsät olisivat jo kuolleet pystyyn aikoja sitten.
Nyt ei ole aikaa fundeerata ja diskuteerata syksyyn. Lauttiksen puistojen sairaat ja yli-ikäiset kuuset kumoon ja pois puistosta , ja sassiin. Tarvittaessa myös kannot poies ja uudet männyntaimet ja sopivasti sekapuustoa tilalle.
Toivottavasti aktivistit eivät heittäydy motojen eteen barrikaadiksi. Banderollin tilalle jokaiselle aktivistille pottiputki käteen ja taimivakka uumalle.
Eemil Helsingin tai muun pääkaupunkiseudun ympäristö suunnittelu on pientä verrattuna
mitä Keskusta oli hallituksessa
joka oli loppujen lopuksi ongelma kokonaisuudessa eikä ollut mitenkään erityisen menestynyt hallitus.
Nyt Eemil näköjään pistää kaikki ongelmat että vain Vihreiden syyksi koskien haitallisia päätöksiä maatalous ja metsäpolitiikassa .
Koska Eemil tunnustat itsellesi sen tosi asian että Keskusta hyväksyi kaikki ne päätökset
koskien metsäpolitiikkaan mitä Vihreät ja Vasemmistoliitto olivat yhdessä SDP:n kanssa ajaneet hallituksessa?
Oletko Eemil sitä mieltä että vain Vihreät oli näissäkin metsä ja maatalous asioissa ainoastaan yksin ongelma ja Keskusta ei tehnyt 4 vuoden aikana mitään virhettä ?!
Koska Eemil myönnät muille
blogin keskustelijoille että Keskusta oli hallituksessa Vihreiden kanssa tekemässä myös
virheellistä metsäpolitiikkaa ?
Onneksi Vihreät ovat rehellisesti sanoneet että puolueen viesti oli epäselvä ja samoin Keskustan johto (Annikka Saarikko ja Antti Kurvinen) ovat tämän tosi asian tunnustaneet ja rehellisesti allekirjoittaneet että kyseessä oli virhe muodostaa hallitus vihervasemmiston kanssa.
R.S:” virhe muodostaa hallitus vihervasemmiston kanssa.”
Asiassa on harmaan eri sävyjä. Mitä olisi tapahtunut Suomelle, jos keskusta ei olisi ollut asettamassa pidäkkeitä vasemmistolaiseen politiikkaan ? Miksi yleinen mielipide nyt syyllistää keskustaa vasemmistolaisen politiikan tukemisesta, mutta keskustan riitauttaessa hallitusyhteistyötä haukuttiin kepun pettävän aina ?
“Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo puolueen olevan tyrmistynyt keskustan edustajien päätöksestä äänestää luonnonsuojelulain uudistusta vastaan ympäristövaliokunnassa. Keskustan eduskuntaryhmän toiminta tarkoittaa käytännössä sitä, että keskusta on yksipuolisesti irtautunut hallitusyhteistyöstä, Harjanne sanoo tiedotteessa.”
Vain yksi esimerkki monista.
Mitä tulee tukipolitiikkaan, niin EU rahoittaa eri maissa monenlaisia hankkeita. Rahat näihin saadaan valtioiden EU-jäsenmaksuista:
https://eurooppatiedotus.fi/perustietoa-eusta/eu-rahoitus/
Soininvaaran mielestä nämäkin tuet tulevat Suomelle kalliiksi, kun niitä ohjautuu maaseudullekin eikä pelkästään kaupunkeihin.
Eemilille voisin sanoa sen että olisin nähyt 2019 vaihtoehdiksi porvarillisen hallituksen enkä vasemmistohallitusta.
Miksi sanon tämän koska Rinteen hallitus muodostamisen yritys olisi kaatunut siihen että Keskusta olisi voinut estää tämän vaihdoehdon toteuttamisen jonka jälkeen yrity muodostaa hallitus menee seuraavalle puolueelle ja näin olleen komprimissina Suomeen olisi muodostettu Kokoomuksen, Keskustan ja perussuomalaisten kanssa porvarihallitus jonka johtoon olisi tulltu kokoomuslainen pääministeri. Viimeistään Postikiistan aikana Keskustan olisi pitänyt kaataa koko hallitus.
Oikeastaan tuo kysymys voisi esittää siten että mitä pidäkkeitä vasemmistolaiseen politiikkaan Keskusta ei saanut torjutuksi? Keskusta oli tuon politiikan takaaja koska sillä oli vaa’ankieli hallituksessa. Itse asiassa jopa Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tämän tunnustaneet että SDP tuki monessa asiassa Keskustan linjaa.
En tiedä Eemil miten yleinen mielipide nyt syy syyllistää Keskustaa koska sehän oli vasemmistolaisen politiikan tukemisen takaajana. Ainhan hallituksessa syntyy riitoja mutta en ole vielä kuullut että Keskustaa olisi siitä pelkästään syytetty. Tuo kuuluisa lause kepun pettävän aina perustuu muihin teemoihin kuin hallitusyhteistyö.
Keskustalle oli tärkeää saada Sote-uudistus maaliin, ja mahdollisimman monta hyvinvointiaaluetta, siksi ei porvarihallitus kelvannut 2019.
AKK:” heitä vedätetään “juhlapuheilla””
Ennen vaaleja muut paitsi Saarikko lupasivat, ettei koulutuksesta leikata. Ja kuinka ollakkaan, se oli ensimmäisenä leikkausten listalla.
Soininvaara nimesi Saarikon vaalikeskusteluiden epärehellisimmäksi. Siis miten se nyt oikein menikään ?
AKK:“jokainen leikkaus koulutuksesta, sotesta ja sosiaaliturvasta koskee taatusti kipeästi myös maaseudun elinvoimaan ja nimenomaan siihen. ”
Onko maaseudulla tapahtuva koulutus jotenkin maaseudun tukemista ? Kaupungeissa tapahtuva koulutus ei taas ole mitään tukea. Onko se markkinaehoista, yksityistä koulutusta ?
Halla-Aho rakentaa omaa poliittista brändiään. Mahtaako vuodet riittää seuraavaan presidenttikisaan ? Hän on SMP:n oma väyrynen.
Koulutuksen tukeminen on neutraalia, kunhan oppilaskohtainen tuki on yhtä suuri.
Näin on, ja muistetaan vielä, että perus- ja toisen asteen koulutetut hakeutuvat kaupunkien korkea-asteelle. Kukas sitten maksaa kaupungeissa tapahtuvan korkea-asteen opetuksen /infran ? Tietysti myös kaupungit rahoittavat rakentamista.
“Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja valvoo korkeakoulujen ja tiedelaitosten toimintaa ja toimii niiden pääasiallisena rahoittajana. ”
Eikö tämä ole yksinomaan kaupunkiseudulle suuntautuvaa valtion subventointia ? Kurvinen lisäsi maakuntakorkeakoulutuksellekin aloituspaikkoja. Siitähän meteli nousi, että Kurvinen romuttaa Suomen tieteentekemisen tason ja jäämme kansainväisessä vertailussa yhä enemmän jälkeen.
Tämä asetelma olisi Soininvaaran ollut hyvä tuoda esiin vastakkainasettelussaan.
Soininvaaran ulostulo oli ajoitettu mielenkiintoisesti vihreiden Seinäjoen puoluekokouksen kanssa samanaikaisesti. Haluaako S. torpedoida puolueen ja maaseudun välistä vuorovaikutusta ?
Voisiko S. valottaa tarkoitusperiään ? Arvaan kyllä vastauksen, ajoitus oli sattumaa, sovittu jo vuosi sitten jne.…
Eemillle tiedoksi että Antti Kurvinen teki aluepoliitiisen päätöksen jolla ei ole mitään pohjaa sille todellisuudelle että tieteellinen osaaminen ei painotu tällä päätöksellä sinne missä se on alan tutkimusta tai osaamista joiden kilpailu taso kansainvälisessä vertailussa on vahva eli eteläiseen Suomeen. Tampereen, Helsingin ja Turun ammattikorkeakoulujen kansainvälinen taso perustuu kansainväliseen rekrytointiin eikä ne kilpaile maakuntakorkeakoulujen kanssa kansainvälisetä osaamisesta. Päinvastoin. Vaihtoehto on hakeutua ulkomaille lisääntyy.Tässä kohtaa kilpailu Tanskalle, Ruotsille ja jopa Virolle on menetetty. Soininvaaran ajatus tässä asiassa on jopa todistettu sitten oikeaksi kun Helsingin, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen taso on romutettu aluepoliittisella päätöksellä.
“Vertailussa käytetään kuutta kriteeriä: tietyissä arvovaltaisissa julkaisuissa julkaistujen artikkelien ja sitaatioiden määrä, tutkijoiden saamien sitaatioiden määrä, Nobelin ja Fieldsin palkinnon saajien määrä opiskelijoissa ja henkilökunnassa, sekä oppilaitoksen menestys suhteessa sen kokoon.”
R.S:“Tampereen, Helsingin ja Turun ammattikorkeakoulujen kansainvälinen taso perustuu kansainväliseen rekrytointiin”
Jos Helsingin, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen taso on romahtanut , niin se johtuu näköjään tietyissä arvovaltaisissa julkaisuissa julkaistujen artikkelien ja sitaatioiden määrän romahtamisesta. Paino on sanalla jos.
Kurviseen ei tämän skenaarion kanssa ole mitään yhteyttä.
Eemil, luitko mitä sanoin koskien
Helsingin, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen rekrytoinnista? En ole missään kohtaa sanonut että taso olisi romahtanut. Totesin vain että näiden kolmen kaupungin ammattikorkeakoulujen kilpailu tilanne on aivan toisessa luokassa kuin maakuntien. Aluepolitiikalla on tehty poliittisia päätöksiä jotka vähentävät kasvu keskuksien mahdollisuutta saada uusia opiskelijoita.
Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen, kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön.
Jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteen yhteistyöalueeseen. Yhteistyöalueita on viisi, ja jokaisella on yksi yliopistollinen sairaala. Yhteistyöalueet edistävät sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja kehittämistä sekä hyvinvointialueiden välistä yhteistyöstä.
Samaan yhteistyöalueeseen kuuluvat hyvinvointialueet laativat keskinäisen yhteistyösopimuksen, jossa sovitaan muun muassa hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta ja hyvinvointialueet vastaavat yhteistyön sisällöstä sekä hallinnollisista päätöksistä, joita yhteistyön toteuttaminen ja rahoittaminen edellyttävät.
Yhteistyösopimuksen toteuttamista seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden välisissä neuvotteluissa, joihin osallistuvat myös valtiovarainministeriö ja sisäministeriö.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueet
Hyvinvointialueiden rahoituslaskelma vuodelle 2024 (4.2023)
5,5 miljoonaa asukasta ja 24,3 miljardia euroa.
Yhteistyöalueet asukasluku 5.533.611 ja rahoitus 24.309.641.627 € ja 3.675 € — 5.471 € / asukas
asukasluku ja rahoitus 1.000.000 € ja € / asukas
Pohjois-Suomen yhteistyöalue 730.664 3.438,7 4.706
• Kainuun hyvinvointialue 70.521 378,5 5.367
• Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 67.805 314,7 4.641
• Lapin hyvinvointialue 175.795 932,3 5.303
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 416.543 1.813,3 4.353
• (OYS Oulun yliopistollinen sairaala)
Itä-Suomen yhteistyöalue 813.117 3.926,7 4.829
• Etelä-Savon hyvinvointialue 130.451 713,7 5.471
• Keski-Suomen hyvinvointialue 272.437 1.198,3 4.398
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 162.540 788,8 4.853
• Pohjois-Savon hyvinvointialue 247.689 1.225,9 4.949
• (KYS Kuopion yliopistollinen sairaala)
Sisä-Suomen yhteistyöalue 892.982 3.973,8 4.450
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 190.774 917,9 4.811
• Kanta-Hämeen hyvinvointialue 169.537 757,3 4.467
• Pirkanmaan hyvinvointialue 532.671 2.298,6 4.315
• (TAYS Tampereen yliopistollinen sairaala)
Länsi-Suomen yhteistyöalue 874.445 3.886,3 4.444
• Pohjanmaan hyvinvointialue 176.323 793,4 4.500
• Satakunnan hyvinvointialue 212.556 1.004,0 4.724
• Varsinais-Suomen hyvinvointialue 485.567 2.088,9 4.302
• (Tyks Turun yliopistollinen sairaala)
Etelä-Suomen yhteistyöalue 1.558.374 6.360,9 4.082
• Etelä-Karjalan hyvinvointialue 125.353 574,7 4.685
• Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 98.972 391,4 3.955
• Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 203.192 807,1 3.972
• Kymenlaakson hyvinvointialue 159.488 834,3 5.231
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 486.346 1.787,3 3.675
• Päijät-Hämeen hyvinvointialue 204.528 896,2 4.382
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 280.495 1.069,9 3.814
Helsinki 664.028 2.723,3 4.101
• HUS (Helsingin yliopistollinen sairaala)
osuus sote-rahoituksesta % (muodostetaan erilaisista kertoimista)
asukasperusteisuus 13,1
terveydenhuollon palvelutarve 47,5
vanhushuollon palvelutarve 16,2
sosiaalihuollon palvelutarve 17,4
muut 5,6
100
Tulevaisuudessa olisi hyvä yhdistää hyvinvointialueet omaan yhteistyöalueeseen (5 + Helsinki). Ja jatkossa siirtää myös päivähoito ja koulutus yhteistyöalueille. Kartoitus kunnille jäävistä tehtävistä ja rahoituksista (piilotuet näkyviin).
Valtion verorahoilla, rahoituksen suunnittelu ja hallinnollisten päätösten toteuttaminen, ministeriö seuraa ja arvioi vuosittain. Uudessa tilanteessa voisi olla hyvä vuosineljänneksen väliaikatulosten kertominen.
Rahan jaossa (suunniteltua) tärkeää on yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Palvelu on jokaiselle sama (”samanhintainen”, taloudellisin).
On aiheellista miettiä, onko sote-alan palkkaustaso alkuunkaan kilpailukykyinen ”markkinataloudessa”.
Viimeiset 15 vuotta on rakentunut yksityisen kulutuksen varaan. (ei viennin varaan, kuten devalvaatioaikoina)
Asumisen tukeminen on lopetettava. On voimakkaasti eriarvoistavaa, esim. Helsingin tuetut asunnot.
THL:n mukaan ”ihmisarvoinen elämä” Suomessa maksaa 700 € + 800 € (asuminen tai asuminen + auto (1 hlö)) eli 1500 € + 300 € (hätävara). Verotus alkakoon 1.800 € :sta (muut verovähennykset sisältyy tähän, myös työmatkat). Jonkin tuen saajan suojaosa olisi 1.800 € — (miinus) tuki. Jonkun mielestä tämä voisi olla yritystuki (palkkatuki), kuten KIKY 12 miljardia euroa työntekijöiltä työnantajille. Kaikki kynnelle kykenevät töihin. Verojärjestelmä selkeytetään. Kaikki yritysten tuet haetaan vastedes EU:sta. Valtion antaessa tukea, sen tulee saada vastaava osuus firmasta. Firma voi lunastaa osuutensa takaisin niin halutessaan. Kaikki yritysten verotuet muutetaan erikseen haettaviksi.
Eri näkökantoja. Lehdessä oli tarina lapin pojasta, joka kompuroi itsensä lääkärikuntoon. Hän halusi helikopterikyydin. Perusteluna oli, että Helsingissä pääsee sairaalaan 6 minuutissa. Toinen vaihtoehto tietysti olisi 30 €, koska sillä summalla (6 min.) pääsee Helsingissä sairaalaan.
Orpo meinaa näemmä todistaa Oden pläjäyksen todeksi: Turun pölhöporvari aikoo rakennuttaa miljardien eurojen siltarummun..
Tämä yhteys on Helsingin ja Turun välillä on osa rantaradan laajennusta joka on ollut pöydällä jo 1980-luvulta asti. Sitä ajoi aikoinaan Uudenmaan maaherra demari Jacob Söderman. Siis sosialistit ja porvarit yhdessä
Aluepolitiikasta on tulossa yhä vaikeampaa vähenevän väestön Suomessa. 1980-luvulle asti oli sentään kyse maaseutukuntien tyhjentymisestä. 1990-luvulla alkoivat tyhjentyä seutukaupungitkin. Sama on alkanut maakuntakeskuksissa, jos niissä ei ole yliopistoa. Seuraavan sukupolven aikana lienee odotettavissa, että maakuntayliopistokaupungit ovat vaikeuksissa: ei ole enää nuorisoreserviä, josta ammentaa uutta sukupolvea. Extrapoloimalla tästä seuraavaksi olisivat vaikeuksissa kaikki muut paitsi pääkaupunkiseutu.
Meillä alkaa olla myös yhä suurempi riski siitä, että hyvätuloisia palkkaavat pääkonttoritoiminnot ja tuotekehityskeskukset alkavat keskittyä Tukholmaan tai Kööpenhaminaan asti. Sieltä kun pääsee junalla helposti ja nopeasti ympäri Eurooppaa.
Lentoliikenteen määrään jouduttaneen puuttumaan päästömaksuilla. Suomi, kuten muutkin periferiat, lähtee tällöin pahasti takamatkalta: matkaa pitää tehdä vähintään yön yli ennenkuin on edes Tukholmassa (jos lähtee Turusta tai Helsingistä). Laivamatka ei myöskään ole päästötaseeltaan hyvä vaihtoehto. Tämän vuoksi kansainvälisten talenttien rekrytointi vaikeutunee entisestään: Kööpenhaminasta he pääsevät tapaamaan sukulaisiaan ympäri Eurooppaa nopeasti.
Samaan aikaan erilaiset talousrikolliset, jopa moottoripyöräjengit, hankkivat bulvaanien kautta tai suoraan asuntoja, taloja ja liikerakennuksia hiljenevästä muuttotappio-Suomesta, aiheuttaen suuria vaikeuksia paikallisille — varsinkin niille, joille jää kiinteistöosake tällaisen puliveivaajan hallitsemasta liikerakennuksesta.
Aluepolitiikkaan tarvittaisiin uutta otetta ja tulevaisuuteen kantavia ideoita.