Kallis aluepolitiikka nostaa veroastetta

Julkaisen paljon kohua herät­täneen kolumni­ni Talouselämä-lehdessä. Olen pahoil­lani kohus­ta, kos­ka se ei ollut tarkoituk­seni. Olen tot­tunut aka­teemiseen keskustelu­un, jos­sa joutuu häpeään, jos sekoit­taa keskenään sanat syy ja syylli­nen. Olisi min­un tietysti pitänyt ymmärtää, että julki­nen keskustelu Suomes­sa on sel­l­aista kuin se on.

Kir­joituk­sen keskeinen tarkoi­tus oli sanoa, että huono ostovoima, korkea vero­tus ja silti huonot julkiset palve­lut eivät johdu siitä, että meil­lä köy­hät eivät ole tarpeek­si köy­hiä, kuten on niin suosit­tua väit­tää, vaan että har­vas­ta asu­tuk­ses­ta ja Suomen maaseu­tu­val­taisu­ud­es­ta johtuen alue­poli­ti­ik­ka tulee kalli­im­mak­si kuin muual­la. Kas kun kukaan ei keksinyt min­un syyl­listävän sotiemme vet­er­aane­ja suures­ta pinta-alastamme. 

Väitän silti, että osa ongel­maa on myös alue­poli­it­tisen tuen epäjo­hdon­mukaisu­us ja kus­tan­nuste­hot­to­muus. Olen kysynyt ennenkin, että kun maat­aloutemme suuri hand­i­cap on epäedulli­nen ilmas­tomme, mitä ideaa on ollut kansal­lisel­la tuel­la houkutel­la maat­alout­ta pain­ot­tumaan entistä epäedullisem­mille alueille. Tähän kir­joituk­seeni Maat­alouden siir­to pohjoiseen on virhe  pääsee tästä. Pidän myös has­suna, että toisaal­ta halu­taan suurin kus­tan­nuksin jar­rut­taa kaupungis­tu­mista ja toisaal­ta edis­tää sitä tuke­mal­la asun­to­tuotan­toa kasvukeskuksissa. 

Kun sanon, että postin­jakelua ja sähkön­jakelua haja-asu­tusalueil­la sub­ven­toidaan osana alue­poli­ti­ikkaa niin, että taa­jamis­sakin asu­vat mak­sa­vat tämän korkeina tar­if­feina, se on totea­mus, ei kan­nan­ot­to siihen, pitäisikö näin tehdä. Todet­takoon, että olen myös mon­een ker­taan sanonut, että autoilu on vas­taavasti haja-asu­tusalueil­la yliv­erotet­tua ja kaupungeis­sa aliverotettua. 

Tässä siis alku­peräi­nen tek­s­ti­ni. Se ei vas­taa täysin sitä, mitä julka­isti­in Talouselämän net­ti­sivuil­la, kos­ka toim­i­tus on edi­toin­ut tek­stiäni ja pari kor­jaus­ta tein nyt itsekin.  

 ***

Yksi seli­tys korkeaan Suomen vero­tuk­seen ja matali­in reaal­i­t­u­loi­hin on alue­poli­ti­ikas­sa. Kaikissa teol­lisu­us­mais­sa kaupunki­laiset tuke­vat maal­la asu­via. Suomes­sa tähän kuluu rahaa enem­män kuin muual­la, kos­ka Suo­mi on Euroopan maaseu­tu­val­taisin maa. 

Alueel­lisi­in tuki­in kuu­lu­van rahan määrästä vain osa näkyy val­tion bud­jetis­sa. Huo­mat­ta­va osa on piilotet­tu sinne tänne vaa­ti­mal­la, esimerkik­si, että pos­ti­mak­sut ovat samat har­vaan ja tiivi­isti raken­ne­tu­il­la alueil­la, että sähkön jakelu mak­saa taa­jamis­sa yhtä paljon kuin haja-asu­tusalueil­la, että opetuk­ses­ta pienis­sä kouluis­sa mak­se­taan enem­män kuin suuris­sa ja että VR:n tar­if­feis­sa siir­retään ris­tisub­ven­ti­ol­la kan­nat­tavil­ta reit­eiltä kan­nat­ta­mat­tomille. Lista on lop­u­ton ja kaiken tämän yhteen­las­ket­tu hin­ta iso.

Täl­laisia peri­aat­tei­ta on muual­lakin, mut­ta Suomes­sa ne tule­vat kaupunki­laisväestölle eri­tyisen kalliiksi.

Saman palve­lu­ta­son takaami­nen maal­la asuville on Suomes­sa kallista iso­jaon vuok­si. Muual­la maal­lakin asu­taan kylis­sä, mut­ta Suomes­sa omien pel­to­jen keskel­lä sadan hehtaarin yksinäisyydessä.

Alue­poli­it­ti­nen tukivi­idakko on syn­tynyt sat­tuman­varais­es­ti. Ker­to­vat Marinin hal­li­tuk­ses­ta, että aina kun syn­tyi eripu­raa, sovun hin­tana lapi­oiti­in lisää rahaa Keskus­tan kan­na­tusalueille. Näin on tehty pitkään.

Jokaisen alue­poli­it­tisen meno­erän tarkoituk­sen­mukaisu­u­den voisi arvioi­da pohti­mal­la, mitä tapah­tu­isi, jos maakun­nat saisi­vat saman rahan vapaasti käyt­töön­sä: käyt­täi­sivätkö ne sen samal­la taval­la, vai löy­ty­isikö jotain tähdel­lisem­pää. Tämän kri­teerin mukaan arvioitu­na tehot­to­mia tukia jae­taan paljon.

Keskeinen kysymys on, miten pitäisi suh­tau­tua aluei­den suh­teel­lisi­in etu­i­hin. Pitäisikö niitä tasoit­taa tuke­mal­la aluei­ta asiois­sa, jot­ka sovel­tu­vat niille huonos­ti vai pitäisikö päin­vas­toin tukea aluei­ta siinä, mis­sä ne ovat hyviä?

Suhteellisia etuja kannattaisi kunnioittaa

Meil­lä on pitkään halut­tu tukah­dut­taa suh­teel­lista etua. Kun tuot­tei­den kul­jet­ta­mi­nen on har­vaan asu­tu­il­la seuduil­la kallista, tue­taan kul­jet­tamista ero­jen supis­tamisek­si. Erään­lainen tämän poli­ti­ikan ideaali olisi keskel­lä ei mitään sijait­se­va automa­ti­soitu tehdas, joka syn­nyt­tää työ­paikko­ja vain kul­je­tuk­sis­sa. Eräät kul­je­tustuen turvin hajaute­tut kir­japain­ot ovat lähel­lä tätä. Kul­je­tustuen rooli on onnek­si pienentynyt.

Kuin­ka järkevää on ollut siirtää EU-aikana maat­alout­ta Suomes­sa sinne, mis­sä sen olo­suh­teet ovat eri­tyisen epäedullisia?

Käyt­tämäl­lä kus­tan­nuste­hokkai­ta keino­ja saisi saman alue­poli­it­tisen vaiku­tuk­sen aikaan paljon halvemmalla.

Jos halu­taan työ­paikko­ja muut­to­tap­pioalueille, yleinen työ­nan­ta­ja­mak­su­jen por­ras­tus menisi parem­min maali­in kuin mikro­man­ageroidut tuet – mut­ta sen pitäisi tul­la nyky­is­ten tukimuo­to­jen tilalle, ei niiden lisäksi.

Joskus tuet lyövät kor­valle toisi­aan. Asun­to­tuotan­non suo­ra ja välilli­nen tuki kasvukeskuk­sis­sa kiihdyt­tää muut­toli­iket­tä kaupunkei­hin. Muu välineistö on viritet­ty hidas­ta­maan sitä.

Pitäisi myös päät­tää, onko alue­poli­ti­ikan tarkoi­tus hidas­taa kaupungis­tu­mista vai tähdätäänkö kaupungis­tu­misen pysäyt­tämiseen. Moni pani korona-aikana toivon­sa etätöi­den yleistymiseen. Pien­tä akan­vir­taa muut­tona pois kaupungeista tapah­tuikin, mut­ta se on lop­punut ja päin­vas­tainen vir­ta on ylivoimais­es­ti suurempi.

Tule­vaisu­ud­es­ta ei voi olla var­ma, mut­ta uskon Suomen ole­van matkalla muiden Euroopan maid­en suun­taan eli kohti huo­mat­tavasti kaupungis­tuneem­paa yhteiskuntaa.

Myk­istävä tilas­to ker­too, että aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista 25–34 ‑vuo­ti­aista yli 50 % asuu Helsin­gin seudul­la. Yhdessä Tam­pereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seu­tu­jen kanssa osu­us nousee 78 pros­ent­ti­in. Tämä keskit­tymi­nen jatkuu yhä.

Markkinat tekisivät sen halvemmalla ja paremmin

Kurk­iste­taan­pa laatikon ulkopuolelle:

Jos saisi­vat, markki­nat hoitaisi­vat tämän oma­l­la taval­laan tehokkaam­min alueel­lis­ten palkkaero­jen kaut­ta. Nytkin on alueel­lisia palkkaero­ja, mut­ta vapaiden markki­noiden olois­sa ne oli­si­vat johdon­mukaisem­pia. Toisaal­ta asum­ista ei tuet­taisi. Vaik­ka palkat oli­si­vat kaupungeis­sa korkeampia saman työn tuot­ta­ma kulu­tus­ta­so olisi kaupungeis­sa vaa­ti­mat­tomampi kuin muut­to­tap­pioalueil­la asumiskus­tan­nusten vuok­si. Näin sanoo kaupunki­taloustiede. Työ­paikko­jen perus­t­a­mi­nen muut­to­tap­pioalueille olisi kan­nat­tavam­paa, mikä tasoit­taisi alueel­lisia eroja.

 

100 vastausta artikkeliin “Kallis aluepolitiikka nostaa veroastetta”

  1. Selkeä esimerk­ki ovat har­vak­seltaan asu­tu­il­la alueil­la ole­vien yleis­ten tei­den kun­to ja ylläpi­to, jot­ka ovat tyyp­il­lis­es­ti huo­mat­tavastikin parem­mal­la tasol­la kuin kaupunkien tiheäänkin asu­tu­il­la alueil­la. Tämä siitä huoli­mat­ta, että toises­sa liikku­jia on muu­ta­ma tun­nis­sa ja toises­sa monia min­uutis­sa eli hel­posti on ainakin 100-ker­tainen ero käyt­täjämääris­sä. Maal­la voi yleen­sä luot­taa siihen, että tie on varhain aamul­la aurat­tu tai hiekoitet­tu, oli lumipyry tai sää mil­lainen tahansa. Kaupungis­sa näin saat­taa tapah­tua viikon sisäl­lä, mut­ta usein tilanne kor­jau­tuu vas­ta kevääl­lä lumen ja jään sulaessa. 

    Tavoite­ta­so on toki se, mikä on maal­la tilanne, mut­ta käytän­nössä sen ylläpitämiseen käytetään tarvit­ta­va määrä resursse­ja ain­oas­taan maal­la. Toisaal­ta huomioiden sen, että maal­la kaik­ki liikku­mi­nen tapah­tuu nykyään tehokkail­la yksi­ty­isautoil­la, tei­den ylläpi­don taso voitaisi­in maal­la laskea samalle tasolle kuin kaupungeis­sa. Kaupungeis­sa voitaisi­in puolestaan vähitellen pyrk­iä eroon mäk­i­sistä, kuop­pai­sista ja pölyävistä sorateistä myös kevyen liiken­teen väylillä.

    1. Asun maaseudul­la sora­tien var­rel­la, olen yksi näistä etätöitä teke­vistä enti­sistä kaupunki­lai­sista. Tie on tosi­aan aamuisin aikaisem­min aurat­tu kuin lähikaupun­gin lähiössä. Aurakuske­ja jutut­ta­mal­la on syykin selvin­nyt. Maaseudun pikkuteil­lä liikku­va aurauskalus­to on pitkälti samaa kalus­toa, joka liikkuu kesäisin pel­loil­la. Kun lun­ta tulee, työ alkaa maati­lan kone­hallin vier­estä. Koti­tie tulee auratuk­si jo matkalla läheisen kaupun­gin nukku­malähiötä siivoa­maan. Ei ainakaan tääl­lä luon­tev­asti onnis­tu sel­l­ainen, että laske­mal­la talvikun­nos­s­api­don tasoa maal­la lähikaupun­gin tilanne para­nee, kos­ka kone­hal­lit eivät ole kaupungissa.

    2. Olen eri mieltä asi­as­ta, jos yleisil­lä teil­lä tarkoite­taan val­tion­teitä. Niiden ylläpi­to­han perus­tuu sopimuk­si­in, jois­sa urakoit­si­joil­la on palve­lu­taso­vaa­timus. Korkeim­mas­sa luokas­sa on lähin­nä moot­toriteitä. Niidenkin välil­lä on ilmeis­es­ti ero­ja, sil­lä 5‑tie Kuo­pi­on ohi on talvel­la huonom­min hoidet­tu kuin 3‑tie Uudellamaalla.

      Sen sijaan, jos yleisi­in tei­hin lue­taan kadut, siis kun­tien ylläpitämät väylät ja yksi­ty­isti­et maal­la, niin olen olen täs­mälleen samaa mieltä. Maal­la yksi­ty­istien ylläpitäjä tyyp­il­lis­es­ti asuu sen var­rel­la ja niin­pä hän on aamul­la auran­nut ja hiekoit­tanut tien, ennen kuin hänen rou­vansa läh­tee per­heen kakkosautol­la aamul­la töi­hin. Sen sijaan Helsingis­sä kat­so­taan esimerkik­si Teol­lisu­uskatu ja Man­ner­heim­intie sel­l­aisik­si sivuteik­si, että ne voidaan jät­tää päiväkausik­si auraa­mat­ta. Tästä on turha syyt­tää val­tio­ta, vaan asi­as­ta vas­taa kaupun­ki (Stara?) ihan itse.

      1. Jos har­vaan asu­tul­la maaseudul­la tiel­lä on 100 ker­taa vähem­män liiken­net­tä kuin ajo­radal­la kaupungis­sa ja se aurataan lumisateel­la ker­ran vuorokaudessa, vas­taa­va kus­tan­nus kulk­i­jaa kohden syn­tyy kaupungis­sa, jos aura-auto puhdis­taa ajo­radan 100 ker­taa vuorokaudessa eli yötä päivää 15 min­uutin välein. Kos­ka näin ei tapah­du ja kos­ka aura-auton kus­tan­nus on samaa suu­ru­us­lu­okkaa molem­mis­sa tapauk­sis­sa, tulee maal­la tien ylläpi­to talvel­la kym­meniä ker­to­ja kalli­im­mak­si liikku­jaa kohden. Ellei tämä osaltaan nos­ta veroast­et­ta niin mikä sitten.

  2. Sanoit siitä miten huono­laa­tu­ista julki­nen keskustelu Suomes­sa on. Mut­ta onko edel­ly­tyk­siäkään kovin hyvälle, jos julkaisee mak­sumuurin takana jutun lehdessä jota 99% Suo­ma­lai­sista ei tilaa jos­ta ilmaisek­si näkee vain otsikon “Suomes­sa verot pysyvät korkeal­la, kos­ka maal­la asu­via tue­taan niin paljon”. Mut­ta siis ei se julki­nen keskustelu ole Suomes­sa laadukas­ta, mut­ta tässä näistä syistä ei kyl­lä voin­ut odot­taa edes keskiver­ron mukaista laadukkuutta.

    Mainit­sit eri­tyis­es­ti sähkön­si­ir­ron sekä postin, ja olen vähän eri mieltä molem­mista. Sähkön­si­ir­ron hoita­vat alueel­liset yhtiöt, ja kor­jaa jos olen siis väärässä, että alueet jois­sa asu­tus on hajau­tunut­ta ja har­vaa mak­sa­vat kyl­lä ihan itse keskenään ne suuret siir­tomak­sut oman siir­toy­htiön­sä kesken, eikä siis esim. Lapin syr­jäseu­tu­ja esim. Helsin­ki sinän­sä tue sähkön­si­ir­ron osalta. 

    Tämän näkee myös siinä, että näil­lä alueel­la on jär­jestään suurem­mat sähkön­si­ir­tomak­sut mitä alueil­la jois­sa asum­i­nen on tiivi­im­pää. Tosin se että Suomen tiiveim­miltä alueelta myyti­in tuo luon­nolli­nen monop­o­li eli sähköverkko yksi­ty­isille sijoit­ta­jille toki hie­man tasoit­taa tilannetta 🙂

    Toki on jotain tulon­si­ir­toa siinä, miten yhden siir­toy­htiön sisäl­lä syr­jässä ole­via tue­taan. Toisaal­ta taas syr­jässä asu­vat ovat kyl­lä oma­l­la rahal­laan sähköli­it­tymän liit­tämisen kulut mak­sanut eikä se ole lainkaan hal­paa lystiä syr­jässä. Mut­ta on toki tosi, että näi­den lin­jo­jen ylläpitämi­nen on kallista eri­toten kun ne aikanaan on tehty ilmave­toina, joi­ta pitää sit­ten usein olla huolta­mas­sa (esim. rai­va­ta puus­toa ettei ne häir­itse ilmateitse kulke­via sähkölin­jo­ja jne).

    Toisaal­ta siir­to­hin­noit­telun malli tekee myös sen, että enem­pi tulon­si­ir­to­ja syn­tyy siinä että sähköläm­mit­täjät mak­sa­vat muidenkin kulu­ja. Tämä kos­ka siir­toverkon mak­sut määräy­tyvät käytön mukaan, vaik­ka itse kaapeli ei siir­tomääräl­lä kyl­lä kulu. Täten mitä enem­män sähköä käytät sitä isom­paa osu­ut­ta mak­sat sähköverkon ylläpi­don kiin­teistä kuluista.

    Mut­ta edelleen, se vaikut­taa kuitenkin vain sähkön­si­ir­tomak­sui­hin, enkä siis näe ainakaan kovinkaan suur­ta yhteyt­tä että “Suomes­sa verot pysyvät korkeal­la” kos­ka sähkön­si­ir­tomak­sut ovat korkeita.

    Pos­ti­mak­sut var­maan ovat jonk­in­ver­ran tulon­si­ir­toa sitä en kiel­lä. Tosin en tiedä miten “Suomes­sa verot pysyvät korkeal­la” kos­ka pos­ti­mak­su­is­sa on sub­ven­tio­ta. Kor­jaa jos olen väärässä, pos­ti­mak­sut kyl­lä kat­ta­vat postin kulut eli sil­lä ei ole vaiku­tus­ta vero­tuk­sen tasoon. 

    Lisäk­si en tiedä mitä ole­tat postin palveluista, mut­ta Lapis­sa ne toimi­vat jotakuinkin niin että jakelu on joinain päiv­inä viikos­sa, ja esim. saa­pu­vat paketit pitää hakea jopa sadan kilo­metrin päästä ellei sit­ten mak­sa koti­inkul­je­tuk­ses­ta. Toimip­is­tev­erkos­to on siis todel­la har­va, ja jakelua on har­voin. Tosin onko tuo lehtien yms. jakelu myös har­ven­net­tu kaupungeis­sakin, en ole ihan var­ma miten se nykyään toimii?

    Ja toki kul­je­tus on Suomes­sa kil­pail­tua. Woltit, Bum­ble­beet yms. siis ovat iske­neet tähän rakoon, että tar­joa­vat hal­paa kul­je­tus­ta tiivisti asu­tu­il­la alueil­la. Eli kaupunkien sisäl­lä saa naut­tia hal­vas­ta koti­inkul­je­tuk­ses­ta kyl­lä eikä sitä maaseu­tu­jen asukkaat siis ole pilaa­mas­sa sitäkään huvia.

    Isos­sa kuvas­sa ylipäätään olen eri mieltä siitä että Suomes­sa verot oli­si­vat korkeal­la, kos­ka asu­tuk­sen hajau­tu­misen rakenne. Mielestäni paljon selit­täväm­pää on väestölli­nen huolto­suh­teemme, joka on Euroopan huonoin yhdessä Ital­ian kanssa:
    https://lauspalo.com/2023/05/suomen-talouden-iso-ongelma-on-ikarakenne/

    Eli se että meil­lä on paljon tulon­si­ir­to­ja tarvit­se­via van­huk­sia suh­teessa työikäisi­in. Yhä har­vene­va mak­sajien joukko yhdis­tet­tynä hyv­in­voin­ti­val­tion isoi­hin tulon­si­ir­toi­hin eri ikäryh­mien välil­lä tuot­taa aika ongel­mallisen tilanteen aina vain pienenevälle työikäis­ten joukolle. Tämä näkyy myös alueel­lis­ten tulon­si­ir­to­jen suh­teen, kos­ka työikäiset pakkau­tu­vat töi­den perässä kasvukeskuk­si­in ja syr­jään jää voit­top­uolis­es­ti vanhuksia.

    Mitä tulee siihen että onko järkeä tukea maat­alout­ta sielä mis­sä se men­estyy huonos­ti. Sanois­in että se ei vält­tämät­tä ole ollut hirveän viisas­ta. Ehkä se kuitenkin kokoa­jan on viisaam­paa, kun saamme todis­taa jo ensi­aske­lia Etelä-Euroopan aavikoi­tu­mis­pros­essin suh­teen. Suomen ja pohjoisen suh­teelli­nen etu ruuan­tuotan­nos­sa voi kas­vaa merkit­tävästi kun ilmas­ton­muu­tos ja sen vaiku­tuk­set etenevät, ja muutenkin ruuan arvo ja arvos­tus noussee pros­essin myötä.

      1. Minkähän­laista postin jakelua ihmiset tarvit­se­vat? Min­ulle ei juurikaan tule ollenkaan pos­tia. Saan sähköisessä muo­dos­sa läh­es kaik­ki ne, jot­ka ennen tuli­vat pos­ti­laatikkoon. Jos sit­ten tilaan jotakin jostain verkkokau­pas­ta, niin min­ul­la on aikaa odot­taa. Ei tarvitse olla ensi viikol­la vält­tämät­tä tossa lähikau­pas­sa sen lähetyk­sen. Minä asun Helsingis­sä lähel­lä keskustaa.

        Kuinkako­han mon­ta vuot­ta kestää kun olen tilanteessa, jos­sa joudun pois­ta­maan pos­ti­laatikon kokon­aan kun sitä ei enää tarvitse.

        Eletään jonkin­laista mur­roskaut­ta posti­jär­jestelmä on tulos­sa tien­sä päähän kun sukupol­vet vai­h­tu­vat. Paket­ti­toim­i­tuk­si­in tulee koh­ta dronet käyttöön.

      2. Olen ymmärtänyt että postin jakelus­sa on kak­si haas­teel­lista maanti­eteel­listä aluet­ta jos­ta yksi on Lapin maakun­ta ja toinen on Turun saaris­to. Kelirikot ja sääolo­suh­teet tekevät näi­den aluei­den kohdal­la haas­teel­lisen ympäristön Pos­tille. Yksi vai­h­toe­hto on se että dronit voisi lennät­tää pos­tia ympäri saaris­toa ja Lapin tun­ture­i­ta. Postin tap­pi­oi­ta selit­tää myös jakelu­velvoite joka on nyt erit­täin kallis kos­ka aja­tus että koki maa­han jae­taan kaikille kir­jeet samoina viikon­päiv­inä on vain poli­it­ti­nen päätös joka ajoi Postin muu­ta­ma vuosi sit­ten läh­es konkurssi­in. Kun EU:ssa posti­palve­lut on kil­pailudi­rek­ti­ivil­lä avat­tu mut­ta monopole­ja ei ole vielä viral­lis­es­ti puret­tu niin kil­pail­i­jak­si tuli sit­ten yksi­tyiset yhtiöt kuten Schenker, Matkahuolto ja Post­Nord jot­ka ovat syön­neet val­ti­ol­lis­ten toim­i­joiden markki­nao­su­ut­ta. Mitä mieltä olet Soin­in­vaara siitä pitäisikö Posti Suomes­sa yksi­ty­istää kokon­aan tai pilkkoa? Oliko tässä kustannussäästöjä?

    1. Sähkön siir­rossa ongel­ma on se, että Mikke­lin keskus­ta-asukkaat mak­sa­vat sähkön siir­rostaan mas­si­ivista yli­hin­taa jol­la kus­tan­netaan koo maakun­nan haja-asu­tusaluei­den siir­toverkko­jen kustannukset.

      1. Sup­peas­sa kat­san­nos­sa juuri näin, vähän laa­jem­mas­sa kat­san­nos­sa kaik­ki paikalli­sis­sa väestökeskit­tymis­sä asu­vat mak­sa­vat selkeästi maal­la asu­vien, mut­ta saman verkkoy­htiön asi­akkaiden mak­su­ja. On niitä kyliä ja paikallisia keskuk­sia muu­takin kuin vaik­ka Mikke­li, ihmisiä asuu pienem­mis­sä taa­jamis­sa. Mikke­lis­sä ja Savos­sa on paljon kesämökke­jä, joiden omis­ta­jat tykkäävät itkeä korkei­ta sähkön siir­tomak­su­ja. Näitä mökkiläis­ten (uusi­maalais­ten?) sähköli­it­tymiä samoin sub­ven­toi­vat mikke­liläiset ja muut paikalli­sis­sa keskit­tymis­sä asuvat.

      2. Ei pidä paikkaansa, ESE ja Järvi-Suomen Ener­gia ovat eri yhtiöitä.

    2. Lap­pi­lainen kir­joit­ti tuol­la, että sähköläm­mit­täjät mak­sa­vat muiden puoles­ta siir­tomak­su­ja. En ymmär­rä tuo­ta logiikkaa.
      Min­ul­la siir­tomak­sun pääosa tulee pää­su­lak­keen koon mukaan. Eli käytän­nössä yli puo­let sähkölaskus­ta on sulak­keen koos­ta määräy­tyvää siirtohintaa.

      1. Sulake ja sulake­taulu ovat halpo­ja. Samoin kaapelit. Kaapeli tai sulake ei kulu sen enem­pää menee sen lävitse 1kwh vai 10kwh.

        Läh­es kaik­ki siir­toy­htiöi­den kulut ovat kiin­teitä, joten se että hin­ta määräy­tyy läh­es kokon­aan käytön mukaan ei ole opti­maal­ista, ja johtaa siihen että ne jot­ka käyt­tävät paljon sähköä mak­sa­vat paljon myös kiin­teistä kustannuksista.

      2. Maal­la sähkön siir­ron kuukausi­mak­su on tyyp­il­lis­es­ti luokkaa 20€, Hele­nil­lä reilu 5€. Siir­ron kulu­tuk­ses­ta riip­pu­va osu­us on molem­mil­la samaa suu­ru­us­lu­okkaa. Näin ollen tyyp­il­lisel­lä muu­ta­man tuhan­nen kilo­wat­ti­tun­nin vuosit­taisel­la kulu­tuk­sel­la merkit­tävä osa siir­ron mak­sus­ta tulee maal­la kuukausi­mak­sus­ta, Hele­nil­lä kulu­tuk­sel­la on isom­pi osu­us. Tämä onnis­tuu, kun verkol­la on enem­män maksajia.

    3. Rovakairan siir­tomak­su ei ole kalli­impi kuin Hele­nil­lä Stadis­sa. Helenin siir­tomak­sut täysin tolkut­tomat ottaen huomioon tiheä asu­tus ja aikanaan jo ker­ral­la tehdyt maakaapeloinnit.

    4. Minus­ta Soin­in­vaara on osin väärässä sähkön osalta. Se on tot­ta, että nykyjär­jestelmä tasaa saman verkkoalueen sisäl­lä kuukausi­mak­su­jen perus­teet samoik­si kaikille asi­akkaille, joil­la on saman­lainen liit­tymä samal­la verkkoy­htiöl­lä. Mut­ta tämä tilanne oli pitkälti jo ennen kuin asi­as­ta oli säädet­ty edes mitään laeil­la. Markki­nae­htoinen hin­noit­telu toi­mi niin, kos­ka ei edes osat­tu luo­da yksilöl­lisiä sähkön hin­nas­to­ja ja alkaa laskut­taa sel­l­aisia, sekä vas­tail­la asi­akas­palvelus­sa kysymyk­si­in siitä, mik­si naa­purin naa­puril­la sama sähkö mak­saa eri ver­ran kuin itsellä.

      Mut­ta syy, mik­si varsi­nais­es­ti aloin kir­joit­taa, liit­tyy sähkö­markki­naan. Aikoinaan myös sähkön hin­nat vai­hte­liv­at verkkoy­htiöit­täin. Suomes­sa on lain­säädän­nöl­lä nykyään pakotet­tu sähkön hin­nat samoik­si verkkoy­htiöstä riip­pumat­ta, ja riip­pu­vaisek­si vain sähkön myyjän toimista. Ja se taas suosii etelä-Suomea. Markki­nae­htois­es­ti sähkön pörssi­hin­nat oli­si­vat sähköä reilusti yli kysyn­nän tuot­tavas­sa ja kylmem­mästä ilmas­tos­ta johtuen vielä muu­ta maa­ta korkeam­mal­la hyö­ty­suh­teel­la tuot­tavas­sa pohjois-Suomes­sa alem­mat kuin sähköpu­lati­lanteises­sa etelä-Suomes­sa, jos­sa ne oli­si­vat markki­nae­htois­es­ti korkeam­mat. Ruot­sis­sa on usei­ta sähkön hin­taryh­miä. Siel­lä on valit­tu eri­lainen poli­ti­ik­ka, eikä ole luo­tu vas­taavaa tukea maan eteläosille sähkön pörssi­hin­taa koske­val­la lain­säädän­nöl­lä kuin mitä on päätet­ty tehdä Suomessa.

      1. Suomes­sa ei ole hin­ta-aluei­ta, kos­ka verkko on niin vah­va, että maa pysyy yht­enä hin­ta-alueena. Ei kuitenkaan ole niin, että sähköstä on yli­tuotan­toa pohjoises­sa, kos­ka ovathan kaik­ki ydin­voimalat eteläisessä Suomessa.

  3. Mil­loin maat­alout­ta on siir­ret­ty etelästä pohjoiseen? Ihmisiä on tietenkin siir­tynyt pohjoista kohti raivaa­maan uusia tilo­ja, kun etelässä väk­iluku on kas­vanut. Itsenäisyy­den aikana tämä muut­toli­ike oli var­maan kutis­tunut jo aika vähäisek­si, en osaa pitää tätä jon­ain alue­poli­ti­ikan tuloksena.

    Vaik­ka Suomes­sa on paljon pin­ta-alaa, niin pel­lok­si sopi­vaa siitä ei ole kovin suuri osa, kun maa on niin soinen ja kivikkoinen. Asu­tuk­sen hajaan­tu­mi­nen on ollut vält­tämät­tömyys ja väistämät­tömyys, ei minkään “alueelle x on saata­va lisää ihmisiä” ‑poli­ti­ikan tulos. No, tosin on tot­ta että Ruotsin val­lan aikana kan­nustet­ti­in myös muut­ta­maan ‘raukoille rajoille’ tur­val­lisu­us­poli­it­ti­sista syistä, mut­ta tämän vaiku­tus kokon­aisu­u­teen oli var­maan vähäinen.

    1. Yama: “Mil­loin maat­alout­ta on siir­ret­ty etelästä pohjoiseen?”

      Osmo viit­ta­nee siihen, että Suomen (varsi­nais­es­ta) kansal­lis­es­ta maat­aloustues­ta on ns. pohjoista tukea. Sil­lä olen­nais­es­ti tue­taan sitä, että maat­alous Suomes­sa tapah­tu­isi siihen huonoiten sopivil­la alueilla.

      1. Piti sanoa, että 90% on pohjoista tukea. Jostain syys­tä jäi pois.

    2. Niin maat­alout­ta on tuet­tu Pohjois-Suomes­sa enem­män kuin Etelä-Suomes­sa. Ruot­sis­sa tehti­in jo 1970-luvul­la maat­alous­poli­it­ti­nen päätös suu­na­ta maat­alous­tuotan­toa Etelä-Ruot­si­in joka sit­ten tyh­jen­si Pohjois-Ruotsin läh­es kokon­aan. Soin­in­vaaran malli tukea Etelä-Suomen maat­alout­ta olisi sama malli jon­ka Ruot­si otti käyt­töön jo 1970.

      1. “…tyh­jen­si Pohjois-Ruotsin läh­es kokonaan.”
        Nor­rbot­tenin väk­iluku 1970: 255 369. Nor­rbot­tenin väk­iluku 2022: 249 143. Melkoinen tyhjennys?

        Ver­tailun vuok­si. Lapin väk­iluku 1970: 197 146. Lapin väk­iluku 2022: 176 510.

      2. @Yama:
        Nor­rbot­tenin asukkai­ta työl­listää teol­lisu­us ja kaivos­toim­inta ja matkailu eikä maatalous. 

        Pohjois-Ruot­si­in las­ke­taan muutkin maakun­nat kuten Jämt­lanti, Län­sipo­h­ja ym joista maat­alout­ta on vähen­net­ty. Kum­ma kun Ruot­sis­sa maat­alous on voitu keskit­tää etelään mut­ta Suomes­sa ei?

    3. Pohjoises­sa Suomes­sa tilat saa­vat EU:n vuoris­to­tukea ja tämä on johtanut lyp­sykar­jan pidon migraa­tioon näille erikois­tukialueille (vil­jaa ei saa “raukoil­la rajoil­la” kun­nol­la kas­va­maan vaik­ka tuet oli­si­vat mitä, mut­ta nur­mire­hu sen­tään vihan­noi). Seu­rauk­se­na Valio rah­taa maitoa pohjois­es­ta etelään ja etelässä taitaa pääosin olla enää vil­jatilo­ja. Ongel­mak­si pohjoisil­la maitotiloil­la on kai tul­lut EU:n uudem­mat ase­tuk­set, jot­ka vaa­ti­vat tietyn määrän ulkoilua lyp­sykar­jallekin — mikä ei paikallis­ten isän­tien mielestä mitenkään onnis­tu, kun sääs­ket, mäkäräiset yms. syövät nau­dat hengiltä.

      Hauskana yksi­tysko­htana muis­tuu mieleen miten Valio mieliku­va­markki­noi Arlan maitoa epäisän­maal­lise­na ja muutenkin epäi­lyt­tävänä tuo­tok­se­na — vaik­ka kyseessä oli (pääosin) etelä-suo­ma­lais­ten jäl­jel­läole­vien maitotilo­jen mai­d­os­ta. Taisi edelleen sapet­taa se, etteivät kaik­ki osu­us­mei­jer­it (Sipoo, Hämeen­lin­na jne.) läht­e­neet Valion kelkkaan ja lopet­ta­neet itseään “suure­man hyvän” vuoksi…

      1. Pohjoisen vuoris­to­tu­ki ei ole Suomen idea, vaan Suo­mi perusteli että se pitäisi kat­taa koko maa: tämä ei EU:lle sopin­ut vaan siel­lä suos­tut­ti­in vain Pohjois-Suomen saa­maan tukeen. En näe miten tämä olisi ‘maat­alouden siir­toa pohjoiseen’. Suo­mi vain otti parhaan saatavis­sa ole­van diilin.

      2. Ei se niin hyvä diili ollut. Suo­mi mak­saa tuon tuen itse. Mak­si­asi vähem­män, ellei maat­alout­ta väen väk­isin yritet­täisi siirtää sinne, mis­sä sen edel­ly­tyk­set ovat huonoimmat.

      3. EU:n tulkin­nan mukaan Jyväskylää eteläisem­mässä Suomes­sa talvi on vain tilapäis­es­ti vil­je­lyä hait­taa­va tek­i­jä, johon me sopeudumme oltuamme riit­tävän pitkään yhteismarkkinoilla.

        Ei ollut tarkoi­tus etsiä syyl­lisiä, mut­ta pohjoisen Suomen pysyvät korkeam­mat maat­aloustuet ovat perua EU liit­tymis­neu­vot­telu­jen öisen lop­pu­rutis­tuk­sen epä­selvistä kirjauksista.

      4. Muis­telisin luke­neeni (saat­toi olla myös MTK:n pro­pa­gan­daa), että Pohjois-Poh­jan­maal­la edel­ly­tyk­set märe­htivän kar­jan kas­vatuk­seen ovat peri­aat­teessa yhdet parhaista koko maa­pal­lol­la ennen kaikkea siitä syys­tä, että vet­tä riit­tää, myös läpi koko kasvukau­den ja siten nur­mi kas­vaa hyvin ja eläimille riit­tää juotavaa.

        Har­mi vaan, että siel­läkin kar­jaa teho­ruok­i­taan nykyään merkit­tävässä määrin tropi­ikissa kas­vatet­taval­la soi­jal­la ja vas­taaval­la valkuaisel­la. Pelkäl­lä heinäl­lä kas­vavaa nau­takar­jaa ei tästä maas­ta ole use­aan vuosikymme­neen enää ollut, vaik­ka MTK ei sitä mis­sään suo­raan ker­rokaan, puhuu vain nur­mire­hus­ta. Jopa Alp­pi­en lai­tu­mil­la laidun­tavalle lyp­sylehmälle syötetään päivässä luokkaa kilo soijaa.

        Täl­lainen tehokas­va­tus muut­taa toimin­nan luon­teen ja tekee siitä val­taisan päästöläh­teen. Noin puo­let EU:n metaa­nipäästöistä on peräisin maat­aloud­es­ta ja ammo­ni­akkipäästöt läh­es kokon­aan. Se siitä kestäväk­si main­os­te­tus­ta maataloudesta.

    4. Yamalle tiedok­si etten ver­ran­nut Lapin maakun­nan ja Nor­rbot­tenin läänin väk­ilukua keskenään vuosi­na 1970–2022.

      Se mitä ver­tasin on se kuin­ka paljon asukkai­ta asuu muis­sa osis­sa Ruot­sia ja Suomea suh­teessa Nor­rto­benin läänin ja Lapin maakun­nan väkilukuun 

      Esim kuin­ka paljon ihmisiä asuu Tukhol­man läänis­sä 2022 ja vas­taavasti kuin­ka paljon ihmisiä asuu Uuden­maan maakun­nas­sa 2022 suh­teessa mui­hin Suomen maakun­ti­in ja Ruotsin läänien väk­iluku­un . En ver­ranut kah­den maakun­nan /läänin väk­ilukua keskenään vaan koko maan väk­ilukua maakun­nit­tain /lääneittäin vuon­na 2022. Tuo 1970-luku oli siis vain ver­tailu vuosikym­men 2020-lukuun. 

      Enem­mistö Ruotsin väestöstä asuu vuon­na 2023 Tukhol­man läänis­sä (as.2 444 899 ) ‚Län­si-Götan­maal­la (as.1 761 544 ) ja Skå­nes­sa (1 416 426 ). Lähde: Tilas­tolli­nen keskustoimisto

      Enem­mistö Suomen väestöstä asuu vuon­na 2023 Uuden­maal­la (as.1 738 375 ) , Pirkan­maal­la (as.533 717 ) ja Varsi­nais-Suomes­sa (486 053 ). Lähde: Tilastokeskus

      Jos Pirkan­maan ja Varsi­nais-Suomen väk­iluku olisi sama kuin se mitä se on Län­si-Götan­maal­la ja Skå­nes­sa olisimme Suomes­sa samas­sa ase­mas­sa kuin Ruotsi. 

      Nyt olemme eri ase­mas­sa kuin Ruot­si kos­ka vain Uudel­la­maal­la väk­iluku on yli 1 miljoona. Muis­sa maakun­niss­sa se on alle 1 miljon­aa. Ruot­sis­sa jos­sa väk­iluku on keskit­tyneem­pää kuin se mitä se on Suomes­sa kos­ka Ruotsin väestö asuu siis pääasi­as­sa Tukhol­masa etelään. Suomen väestö asuu hajautet­tuna ympäri Suomea. Joka on mon­es­sa suh­teessa hidas­tanut kaupungis­tu­mista ja työl­lisyyt­tä. Ruotsin keskit­tyneem­pi väk­iluku on tässä kohtaa aut­tanut Ruotsin kaupungis­tu­mista ja työllisyyttä.

      1. @Rahul Somani: Mut­ta tuo on aivan eri asia mitä alun­perin väi­tit, että Pohjois-Ruot­si olisi “tyh­jen­net­ty”. Todel­lisu­udessa sieltä on muut­tanut väkeä pois vähem­män kuin Pohjois-Suomesta.

        Etelä-Ruotsin väk­iluku on suh­teessa suurem­pi, kos­ka Ruotsin väk­iluku on kas­vanut maa­han­muu­ton ansios­ta, joka on keskit­tynyt läh­es täysin Etelä-Ruotsiin. 

        Muuten, todel­la omi­tu­isia nämä jutut siitä että maat­aloustuet pitävät Pohjois-Suomea asut­tuina. Vil­je­ly tai kar­jankas­va­tus ei ole todel­lakaan yleisiä elinkeino­ja Lapis­sa, jos ei poron­hoitoa lasketa.

    5. Yamalle kom­ment­ti­na että Pohjois-Suomen maat­aloustuen lisäk­si kansal­liset aluetuet ovat vaikut­ta­neet siihen että väestölli­nen keskit­tymi­nen on Suomes­sa pienem­pää kuin esimerkik­si Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa. En ver­ran­nut vain Lap­pia ja Nor­rbot­te­nia keskenään. Ver­tasin Ruotsin eteläis­ten läänien taloudel­lista kehi­tys­tä Suomen eteläis­ten maakun­tien taloudel­lisi­in kehi­tyk­seen joka ei ole samal­la tasol­la kuin Ruot­sis­sa. Maa­han­muut­to on yksi tek­i­jä Ruotsin kohdal­la mik­si väestölli­nen keskit­tymi­nen on Ruot­sis­sa Tukhol­mas­ta etelään mut­ta ei ain­oa tek­i­jä . Yksi oleelli­nen tek­i­jä on se että Ruot­sis­sa on myös tuet­tu kaupungis­tu­mista paljon suurim­mil­la sum­mil­la kuin Suomes­sa. Suomes­sa ei ole yhtäkään hal­li­tus­ta joka ei olisi tukenut kaupunke­ja toisin kuin Ruot­sis­sa viimeis­ten 20 vuo­den aikana

      1. Edelleen: Ruot­sis­sa ei ole havait­tavis­sa väit­tämääsi “Pohjois-Ruotsin tyh­jen­tämistä”. Kos­ka ruot­salaiset eivät hedelmäl­lisyys­luku­jen perus­teel­la tee sen enem­pää vau­vo­ja kuin suo­ma­laisetkaan, niin Ruotsin “suurem­pi väestön keskit­tymi­nen” voi johtua vain maa­han­muu­tos­ta joka pain­ot­tuu etelään. Ei siihen mitään muu­ta syytä ole osoitet­tavis­sa. Suomes­sa ilmiö on heikom­pi, kos­ka tänne on ollut paljon vähem­män maahanmuuttoa.
        Jos tänne olisi tul­lut miljoona ihmistä enem­män viimeisen 40 vuo­den aikana, niin eiköhän he tääl­läkin olisi 90-pros­ent­tis­es­ti jääneet Etelä-Suomeen ja “väestön keskit­tymi­nen” näyt­täisi val­lan toiselta.

    6. Yamalle kom­ment­ti­na että kyl­lä maa­han­muut­to on yksi syy mik­si väestö on Ruot­sis­sa keskit­tynyt maan eteläosi­in mut­ta oleelli­nen tek­i­jä oli pidem­pi ajan­jak­so jol­loin kaupungis­tu­mi­nen oli jo pitkäl­lä toisin kuin esimerkik­si Suomes­sa. Myös Ruotsin sisäi­nen maas­ta­muut­to oli oleelli­nen tek­i­jä mik­si maat­alous ja väestö on Ruot­sis­sa keskit­tynyt etelään. Jos Suomes­sa olisi tehty alue­poli­ti­ikan sijas­ta kaupun­ki poli­ti­ikkaa olisi tämän kehi­tys ollut aivan eri­laista. Suomes­sa ei ole tehty kaupun­ki poli­ti­ikkaa vaan aluepolitiikkaa

      1. Nor­rlan­nin asukasluku 1970: 1.180 miljoon­aa. Asukasluku 2020: 1.185 miljoon­aa. Pohjois-Ruotsin väk­iluku on siis kas­vanut vuodes­ta 1970.

        Val­i­tan, mut­ta numerot osoit­ta­vat sin­un ole­van yksiselit­teis­es­ti väärässä. Mitään “Pohjois-Ruotsin tyh­jen­tymistä” ei ole tapah­tunut, ja myös sisäi­nen muut­toli­ike näyt­tää ole­van vähäisem­pää kuin Suomessa.

        Maat­alouden tukipoli­ti­ikan vaiku­tus on vähäi­nen, kos­ka maat­alous ei ole sen parem­min Suomes­sa kuin Ruot­sis­sakaan enää kovin merkit­tävä työl­listäjä, eikä ole ollut kym­meni­in vuosi­in. Tähän blogi­in kir­joit­ta­jil­la tun­tuu ole­van aivan ihmeel­lisiä käsi­tyk­siä maat­alouden merk­i­tyk­ses­tä Pohjois-Suomes­sa ja ‑Ruot­sis­sa.

        Todel­lisu­udessa Pohjois-Suomen väk­ilu­vun lasku­un on vaikut­tanut paljon enem­män met­sä­talouden raken­nemuu­tok­set. Met­sä­talouden koneel­lis­tu­mi­nen vähen­si met­surien määrää sadoin tuhansin, ja vähen­si syr­jäseuduil­ta val­tavasti ansiotyöpaikkoja.

    7. Yamalle kom­ment­ti­na että en ver­rat­tuut Pohjois-Ruot­sia ja Pohjois-Suomea keskenään ver­tasin Ruotsin eteläis­ten läänien väk­ilukua Etelä-Suomen väk­iluku­un jos­sa on tapah­tunut iso­ja muu­tok­sia vuo­den 1970 jäl­keen. Pohjois-Nor­jan tilanne on ihan eri kos­ka Nor­ja panos­taa enem­män alue­poli­ti­ikkaan kuin Suo­mi. Nor­jal­la on siihen yksinker­tais­es­ti enem­män varaa

      1. Kyl­lä, Etelä-Ruotsin väk­iluku on kas­vanut voimakkaasti. Syynä siihen on maa­han­muut­to: mis­täpä ne ihmiset muual­ta oli­si­vat tulleet.

    8. Yamalle tiedok­si että Ruot­sis­sa on tuet­tu kaupungis­tu­mista paljon suurim­mil­la sum­mil­la kuin Suomes­sa. Kaupun­ki poli­it­ti­nen ohjel­ma on ollut vain kahdel­la Suomen hal­li­tuk­sel­la viimeis­ten 30 vuo­den aikana. 

      Etelä-Ruot­si­in väk­ilukua on myös nopeat liikenne yhtey­det Tan­skaan. Malmön ulko­maalaisväestöstä tan­skalaisia on jo 7 485 joka on kol­man­nek­si suurin ulko­maalaisväestö Malmössä joista suurin osa käy töis­sä Kööpen­ham­i­nas­sa. Suomes­sa kaupungis­tu­mi­nen on vielä paljon pienem­pää kuin se on Ruot­sis­sa. Jos Pirkan­maan ja Varsi­nais-Suomen väk­iluku olisi se mikä väk­iluku on täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseudul­la olisi Suomen ase­ma paljon parem­pi kuin se on täl­lä hetkellä

  4. Maan­tei­den ylläpi­to on onneton esimerk­ki. Autoli­iken­teeltä on kerät­ty val­ti­olle vero­ja n. 8 mil­jar­dia vuosi, jos­ta käytetään vain pari mil­jar­dia val­tion tei­hin. Kun­nan katu­i­hin ei tai­da paljoakaan rit­tää näitä veroja.

      1. Jöss­es, mut­ta syy niihin veroi­hin ei ole liiken­teessä tai tiev­erkos­sa vaan jär­jet­tömän kokoises­sa julkises­sa sek­toris­sa joka pärt­sää rahaa kaik­keen mah­dol­liseen. Itsekin perustelet korkei­ta vero­ja, täysin perus­teet­tomasti, tulon­tasauk­sen autuaallisuudella.

  5. Suomen pitämi­nen väk­isin asut­tuna ei ole tosi­aankaan talouden kannal­ta opti­maal­is­in­ta, mut­ta jos arvote­taan asioi­ta muutenkin kuin rahal­la, niin Suomen pitämi­nen laa­jasti asut­tuna on jo huo­mat­tavasti perustel­lun­paa. Jos kuitenkin vaa­di­taan samat palve­lut kaikkialle ja tue­taan eri­tyis­es­ti kaikkein syr­jäimpi­en aluei­den asukkaiden val­in­to­ja asua kaukana palveluista, niin kalli­ik­si­han se muille käy. Jotain voi päätel­lä jo siitä kuin­ka kun­tien val­tiono­su­udet jakau­tu­vat nykyään, kun kasvukeskuk­sis­sa ne ovat sote uud­is­tuk­sen jäl­keenkin selvästi alle 1000€/asukas, niin jos­sain syr­jäseudul­la ne ovat reilusti yli 5000€/asukas. Eikä näitä val­tiono­suuk­si­aakaan voi perustel­la pelkästää sil­lä että ne tarvi­taan maa‑, met­sä ja muunkin alku­tuotan­non takia kos­ka näille on ole­mas­sa jo omat tuken­sa. Tai että niil­lä ylläpi­de­tään infraa ja palvelui­ta etelän tur­is­te­ja varten.

    Itse olen sitä kyl­lä valmis mak­samaan siitä että koko Suo­mi pysyy asut­tuna, mut­ta kai sillekin joku raja pitää lait­taa. Vapaae­htois­es­ti toki jokainen voi asua vaik­ka kuin­ka syr­jässä, mut­ta kuin­ka pitkälle muiden on sitä sit­ten syytä tukea? Elämähän on täyn­nä val­in­to­ja, jos halu­aa asua yksinään jär­ven ranal­la kaukana muista niin mikäs siinä, mut­ta sil­loin on olta­va valmis tin­kimään jostain muusta.

    Keskus­tan lem­pi­lap­si­han Suomen pitämi­nen asut­tuna mak­soi mitä mak­soi on aina ollut, mut­ta eduskun­tavaalien tulok­ses­ta päätellen siltä poli­ti­ikalta on kadon­nut tuki myös maaseudul­la, siis siel­lä mis­sä hyödytään eniten alue­poli­ti­ikas­ta. Maaseu­tuhan suo­ras­taan tilasi eduskun­tavaaleis­sa tilalle perus­suo­ma­laista poli­ti­ikkaa, poli­ti­ikkaa jos­sa tukipoli­ti­ikas­ta luovu­taan ja tilalle tulee hal­la-aho­lainen per­supoli­ti­ik­ka: “– Me uskomme vakaasti, että maal­la asuvil­la ihmisil­lä on luja halu tul­la toimeen oma­l­la työl­lään eikä kitkutel­la kepu­laisel­la tukiaispolitiikalla.”
    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/989e9cc5-97ea-449a-a5b7-1b319e59a492?fbclid=IwAR17t4UzyGLxRltdUbbo51hvHfWJbUonQhNXgG4px_l8O9KBSFz_KzesnIw
    https://www.suomenmaa.fi/uutiset/halla-aho-oli-valmis-kuristamaan-kuntien-valtionapuja-ja-vastustamaan-koko-suomen-asuttuna-pitamista-myos-ennen-2017-kuntavaaleja-ei-tama-ole-itseisarvo/

    Joten mikäs siinä sit­ten kun ker­ran maaseudul­lakin halu­taan irti tuol­lais­es­ta tukipoli­ti­ikas­ta per­su­ja äänestämäl­lä, niin kyl­lähän se toki käy niille jot­ka tuon tukipoli­ti­ikan pääasi­as­sa mak­sa­vat. Kokoomushan arvot­taa kaiken rahal­la, niin eiköhän maaseu­tu saa nyt sitä mitä tilasi kun kokoomus yhdessä per­su­jen kanssa alka nyt apurka­maan lupausten­sa mukaises­ti ja talous edel­lä maaseudun keskusta­laista tukipoli­ti­ikkaa. Sitä eivät vas­tus­tane ainakaan ne joille talous on ennen ihmisiä, mut­ta ne jot­ka ymmärtävät miten käy ihmisille sen seu­rauk­se­na saat­ta­vat kyl­lä vas­tus­taa ja mon­et ainakin per­su­ja syys­tä tai tois­es­ta äänestäneistä kat­u­akin sitä mitä tulikaan äänestet­tyä. Mitäs jos alueet jätet­täisi­inkin pelkästään markki­na­t­alouden armoille, mites suu sit­ten pan­taisi­in? Eikös ainakin kokoomuk­sen mielestä kaik­ki pidä jät­tääkin markki­noiden armoille joten mitäs sitä alue­tuki­aisil­lakaan häir­it­semään markki­noiden toim­intaa kun ker­ran voitaisi­in antaa sen kaikkivoipaisen markki­na­t­alouden hoitaa😎. Minä kyl­lä kestäisin senkin utopi­an kokeilun, mut­ta olen var­ma että monel­la muul­la tulisi tekemään kipeää eikä heitä enää paljoa hymy­i­lyt­täisi, vaik­ka toki jokunen kyl­lä pär­jäisi ilman tuki­akin. Kat­so­taan kuin­ka kokoomus, perus­suo­ma­laiset, KD ja RKP nyt sit­ten leikkaa­vat siitä keskusta­lais­es­ta tukipoli­ti­ikas­ta ja anta­vat maaseudun tul­la toimeen omil­laan kuten ovat lupailleet.

    1. “maaseudun keskusta­laista tukipolitiikkaa”

      Nyt on päässyt uno­h­tu­maan sel­l­ainen pikku­seik­ka, että Suo­mi kuu­luu EU:n yhteisen maat­alous­poli­ti­ikan alle. Sil­lä on myös kokoomuk­sen siu­naus. Kysykääpä vaik­ka Sarvanmaalta.

      Hal­la-Ahon aka­teem­i­nen itsepuhelu ei ole perus­suo­ma­lais­ten poli­ti­ikkaa. Hal­la-Aho pelaa omaa poli­it­tista peliään, tun­net­tua SMPeeläistä pelin politiikkaa.

      1. Niin, mikä on sit­ten sitä perus­suo­ma­lais­ten poli­ti­ikkaa jos puolueen johdon sanomisil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä. Mitä äänestäjä luulee sit­ten saa­vansa kun Hal­la-aho halu­aa lopet­taa maaseudun tukemisen ja puolue hyökkää vaa­likam­pan­jas­saan nimeno­maan keskusta­laista tukipoli­ti­ik­ka vastaan. 

        Ja luuleeko joku ettei kokoomus­lainen leikkaus­poli­ti­ik­ka koskisi myös aluei­den tukemista? Jos luulee ettei koske niin pet­tyy kyl­lä pahasti, jokainen leikkaus koulu­tuk­ses­ta, sotes­ta ja sosi­aal­i­tur­vas­ta kos­kee taa­tusti kipeästi myös maaseudun elin­voimaan ja nimeno­maan siihen. 

        Sar­van­maa voi esit­tää mep­pinä vaik­ka mitä, mut­ta pelkil­lä EU-tuil­la maaseu­tu ei elä. Kokoomus ja muutkin puolueet voivat olla hyvinkin sitoutunei­ta nykyiseen EU-maat­alous­poli­ti­ikkaan, mut­ta se ei tarkoi­ta sitä että kokoomus olisi valmis puo­lus­ta­maan Suo­ma­laista maaseu­tua sil­loin kun neu­votel­laan tuon poli­ti­ikan jatkos­ta. Per­suthan eivät ole omien puhei­den­sa mukaan sitoutuneet mihinkään EU-vetoiseen, joten jos se pitää paikkansa niin ei myöskään siihen että maaseu­tua tue­taan EU:n varoilla.

        Voi kumpa ihmiset ymmärtäi­sivät kuin­ka heitä vedätetään “juh­la­puheil­la”. Kun­pa ymmärtäi­sivät edes sen mikä ris­tiri­ita val­lit­see sil­loin kun puolueet jot­ka pitävät yhteiskun­nan osal­lis­tu­mista “sosial­is­mi­na” uskot­tel­e­vat äänestäjille että he ovat valmi­ita tuke­maan maaseu­tua sen “sosial­is­min” keinoin. No, kun maakun­tien äänestäjät halu­si­vat äänestää puoluei­ta jot­ka aivan selvästi ovat luvan­neet purkaa maaseudun tukemista, niin mikäs siinä sit­ten. Jos saa sitä mitä tilaa, niin kan­nat­taa syyt­tää sil­loin vain itseä. Vai eikö se markki­na­t­alous ja markki­nae­htoisu­us nyt sit­ten mais­tukaan niille jot­ka äänes­tivät sitä keskusta­laista tukipoli­ti­ikkaa vastaan?

      2. Eemil sekoi­tat taas ker­ran tun­net­tuun tyyli­in EU:n yhteisen maat­alous­poli­ti­ikan ja maaseudun tukipoli­ti­ikan keskenään. EU ei suo­raan rahoi­ta maaseudun tukipoli­ti­ikkaa vaan se tehdään osit­tain kansal­lis­es­ti ja osit­tain EU:n aluei­den komitean kaut­ta. Kaik­ki muut maaseudun tukipoli­tikkka on kansal­lista. EU rahoit­taa CAP:in kaut­ta maat­alout­ta ja Suo­mi 141 tuen kaut­ta lisäk­si suo­raan Suomen val­tioin tuil­la Pohjois-Suomen maat­alout­ta. Petri Sar­va­maa on nimeno­maan tukenut CAP tuen ja 141 tuen jatku­vu­ut­ta mut­ta muut alue­poli­ti­ik­ka ei ole EU:n rahoittamaa.

      3. Eemilille tiedok­si ettei Jus­si Hal­la-aho ei ole koskaan ollut SMP:läinen vaan hän on hal­la-aho­lainen jos­sa koros­tuu hänen ide­alogi­nen ja lahko­mainen poli­it­ti­nen suun­taus . Toisin kun Timo Soi­ni joka oli viimeinen SMP:läinen joka näki ja koki SMP:n nousun ja hajoamisen.Jussi Hal­la-aho oli vain ään­ten kerääjä joa kel­pasi Soinille kun Hal­la-aho keräsi per­suille äänet mut­ta Soi­ni vierasti lop­pu­un asti Hal­la-ahon ide­alo­giaa joka ei ollut SMP:ssä koskaan val­tavir­taa. Soi­ni itse on tässä analysoin­ut hal­la-aho­laisu­u­den omas­sa muistelmissaan.

  6. Keskustelua jonkun ver­ran seu­ran­neena ihmette­len mitä huonoa siinä on että VR ja muiden julkisen liiken­teen oper­aat­torit saa­vat tukea vuoroista joi­ta aje­taan ns markki­nae­htoisen liiken­teen ulkop­uolel­la? Näin se on kaikissa Euroopan mais­sa, kuu­lu­vat perus­palvelui­hin, ei kaik­il­ta voi olet­taa että kulke­vat kaikkia matko­ja vain autol­la. Suurin osa Suomen pin­ta-alas­ta on kuitenkin kokon­aan joukkoli­iken­teen ulkop­uolel­la, siel­lä mis­sä sitä edes on, sitä kan­nat­taa tukea.

    Muuten olen samaa mieltä että ihmisiä joiden varsi­nainen työ ei liity maa- tai met­sä­talouteen tai matkailu­un, asuu maaseudul­la liikaa ja se rasit­taa Suomen kil­pailukykyä ja talout­ta, kun he voisi­vat asua asu­tuskeskuk­sis­sa ja kaupungeis­sa kun he kuitenkin tekevät sel­l­aisia töitä mitä keskuk­sis­sa tehdään. 

    Vaik­ka tieto­työ mah­dol­lis­taa asumisen korves­sa niin onko pakko asua, ja vaa­tia yhteiskunnal­ta val­okuitua kor­peen jos­sa on vain pari taloa 10 km säteel­lä, muista palveluista puhu­mat­ta kuten koulukyy­dit ja päiväkodit ym? Ei edes kaikil­la kaupunki­laisil­lakaan ole val­okuitu vaan oper­aat­to­rien tar­joa­ma perus 4G luulisi ole­van riit­tävän hyvä liit­tymä­tyyp­pi kaikille kodeille, jos halu­aa hifi laat­ua pitää itse maksaa. 

    Sama tietysti tuo ikuinen kina polt­toaineista. Jos ihmiset joiden työ on taa­jamis­sa asu­isi­vat niis­sä kanssa, niin ei kukaan tarvi­tisi iso­ja ja kalli­ita paljon kulut­tavia maas­ture­i­ta ja tukea polt­toaineostok­si­in­sa kos­ka tiet ovat niin huonot ja väli­matkat pitkät. Samoin lapset pää­si­sivät koulu­un ilman traktorimönkijöitä.

    1. Ihmisil­lä on muitakin arvo­ja kuin raha. Var­maan olisi taloudel­lisem­paa jos kaik­ki suo­ma­laiset asu­isi­vat isos­sa betonikuu­tios­sa jos­sain lounais­ran­nikol­la, mut­ta ehkei se sosi­aal­ista hyv­in­voin­tia lisäisi.
      Itse en suos­tu­isi asumaan mis­sään etelän isos­sa kaupungis­sa vaik­ka siitä mak­set­taisi­in mil­jar­di vuodessa.

      1. Kyl­lä var­maankin, mut­ta onko tuo ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että epäedullisen aluer­ak­en­teen takia asum­i­nen on tääl­lä kalli­im­paa kuin muis­sa Euroopan maissa.

      2. Määrit­tele iso kaupun­ki. Helsin­ki on Euroopan ennen 1990 itsenäistynei­den val­tioiden pienin pää-/su­urin kaupun­ki, jos joitakin saari- ja kääpiö­val­tio­ta las­ke­taan pois.

        Ovatko Turku tai Tam­pere tai Lahti liian iso­ja kaupunke­ja? Entäs näi­den Suomen “iso­jen kaupunkien” esikaupunkialueet ja kehyskun­nat, onko elämi­nen niis­säkin sietämätöntä?

        Itse en suos­tu­isi asumaan mis­sään korves­sa vaik­ka se olisi ilmaista.

      3. Yama: “Ihmisil­lä on muitakin arvo­ja kuin raha.”

        Toki, ja ideaal­isti jokainen voisi pun­taroi­da rahaa ja mui­ta seikko­ja toisi­aan vas­taan, kun mak­saa itse val­it­se­mas­taan asuin­seudus­ta koitu­vatkus­tan­nuk­set. Jos val­tio vierit­tää osan joidenkin aluei­den kus­tan­nuk­sista tois­t­en aluei­den kon­tolle, vääristyy kotiseudun valinta.

      4. Ainakun Suomes­sa on tehty talous­poli­it­tisia päätök­siä jot­ka koske­vat sosi­aal­i­tur­van muu­tok­sia on sel­l­aisetkin ihmiset läht­e­neet mie­lenosoit­ta­maan tor­eille vaik­ka nor­maaleis­sa olo­suhteis­sa sanovatkin ettei hei­dän arvo­ja ohjaile raha vaan hyvä elämän­laatu. Näi­den ihmis­ten kohdal­la mieli muut­tuu heti kun muu­tok­sia sosi­aal­i­tur­vaan tehdään niin hyvän elämän­laadun mit­tari muut­tuukin rahak­si. Sosi­aal­ista hyv­in­voin­tia voi ver­taa sel­l­aisi­in arvoihin joi­hin raha ei kuu­lu mut­ta samal­la pitää tun­nus­taa se todel­lisu­us että pystyy elämään pitkälti ilman julk­isia palveluita.

      5. Yamalle tiedok­si että Poh­jan­maan väestölli­nen ja maat­alouden muu­tos joh­tui maas­ta­muu­tos­ta vuosi­na 1870–1914. Syy oli maaseudul­la kas­va­va väestö jon­ka työl­lisyys mah­dol­lisu­udet oli maat­alous ympäristössä pienem­mät kuin muis­sa maakun­nis­sa. Vaasan läänistä muut­ti 158 408 ihmistä noin vuosi­na Ameri­ikkaan. Uuden­maan väestö on kas­vanut pääasi­as­sa Helsin­gin kasvun takia kun pääkaupun­ki siiret­ti­in Turus­ta Helsinki­in vuon­na 1812.Helsingin kasvu on siitä läh­tien ollut vah­vas­sa nousussa.

      6. Yamalle tiedok­si että San­ta­ham­i­nan reserviläisiä tul­laan käyt­tämään Uuden­maan puo­lus­tuk­seen ja Inar­ia tul­laan puo­lus­ta­maan Nor­jan ja Suomen yhteisil­lä NATO:n joukoil­la. Myös Ruotsin toimes­ta kun­han Ruot­si liit­tyy NATO:n jäseneksi

      7. Tästä vuodes­ta alkaa sit­ten Nato-Suomen luomi­nen eteen­päin. Lapin puo­lus­t­a­mi­nen on Nato jäsenyy­den tärkeimpiä tehtäviä ja Yamalle tiedok­si että jopa ennen Nato jäsenyyt­tä Bri­tann­ian johta­ma Joint Expe­di­tionary Force (JEF) johon kuu­luu Tan­s­ka, Ruot­si, Suo­mi, Islanti, Viro, Latvia, Liet­tua, Nor­ja ja Alanko­maat ovat jo har­joitelleet Lapis­sa vuo­den 2018 jäl­keen joka vuosi.

    2. R.Silfverberg osui oikeaan kohtaan tuos­sa Nor­rbot­tenin väestö arvios­sa. Ruotsin väk­iluku on keskitet­ty Tukhol­mas­ta etelään toisin kuin Suomes­sa jos­sa väk­iluku ei ole vielä keskit­tynyt niin paljon Tam­pereen eteläpuolelle kuin se on keskit­tynyt Ruot­sis­sa. Jos Suo­mi halu­aisi saavut­taa Ruotsin kaupungis­tu­mis­esa ja työl­lisyy­desssä niin Pirkaan­maan ja Varsi­nais-Suomen väk­iluku pitäisi olla 1 miljoo­nan asukkaan kohdal­la. Vain Uuden­maan väk­iluku on täl­lä het­kel­lä 1 miljoon­aa ja vähän yli. Sit­ten kun Pirkan­maan ja Varsi­nais-Suomen väk­iluku ylit­tää molem­mat 1 miljon­aa on Suo­mi saavut­tanut sen kehi­tyk­sen minkä Ruot­si on saavuttanut.

      1. “Yamalle tiedok­si että San­ta­ham­i­nan reserviläisiä tul­laan käyt­tämään Uuden­maan puo­lus­tuk­seen ja Inar­ia tul­laan puo­lus­ta­maan Nor­jan ja Suomen yhteisil­lä NATO:n joukoil­la. Myös Ruotsin toimes­ta kun­han Ruot­si liit­tyy NATO:n jäseneksi”

        Ei Nato-joukot tyhjää aluet­ta tule puo­lus­ta­maan. Jos meil­lä ei ole siel­lä joukko­ja, ei sinne keltään liit­to­laiseltakaan niitä tule.

    3. “Keskustelua jonkun ver­ran seu­ran­neena ihmette­len mitä huonoa siinä on että VR ja muiden julkisen liiken­teen oper­aat­torit saa­vat tukea vuoroista joi­ta aje­taan ns markki­nae­htoisen liiken­teen ulkop­uolel­la? Näin se on kaikissa Euroopan mais­sa, kuu­lu­vat perus­palvelui­hin, ei kaik­il­ta voi olet­taa että kulke­vat kaikkia matko­ja vain autol­la. Suurin osa Suomen pin­ta-alas­ta on kuitenkin kokon­aan joukkoli­iken­teen ulkop­uolel­la, siel­lä mis­sä sitä edes on, sitä kan­nat­taa tukea.”

      Tuos­ta olen tasan samaa mieltä. Kun val­tio on ensin kulut­tanut rahaa joidenkin kym­me­nien mil­jar­di­en euro­jen edestä Suomen rataverkkoon, niin olisi kokon­aisu­u­den kannal­ta älytön­tä, jos VR jät­täisi jonkun rataosan liiken­teen aja­mat­ta sik­si, että siitä aiheutuu sille itselleen vaik­ka 100 000 euroa kus­tan­nus­ta enem­män kuin tulee voit­toa (jol­loin vuoroon liit­tyvät vero­tu­lotkin jäi­sivät val­ti­olle ker­tymät­tä). Sil­loin jo tehty ratain­vestoin­ti jäisi käyt­tämät­tä, ja yhteiskun­nan kokon­aishyv­in­voin­ti­tap­pio voisi olla vaik­ka 2 miljoon­aa euroakin vuodessa. Val­tion kan­nat­taa tukea valikoidusti joitain kan­nat­ta­mat­to­mia vuoro­ja, jot­ta niille taataan yhtey­det, joiden toteu­tus yksit­täiselle yhtiölle ole muuten kan­nat­tavaa. Kaikkia kan­nat­ta­mat­to­mia vuoro­ja ei kan­na­ta tukea, mut­ta sel­l­aisia kan­nat­taa, joiden toteu­tuk­sen kokon­aishyö­ty yhteiskun­nalle ylit­tää eri­tyisen reilusti tukikustannukset.

      1. Jos päätetään, että VR:n on ajet­ta­va tap­pi­ol­la vähäli­iken­teisiä osuuk­sia, pitää vielä päät­tää kuka tämän mak­saa. Help­po, mut­ta ehdot­toman tyh­mä ratkaisu on ris­tisub­ven­tio eli se, että verote­taan matkus­tamista niil­lä väleil­lä, joi­hin juna sopii parhait­en, esimerkik­si Helsin­ki-Tam­pereväliä. Täl­lainen poli­ti­ik­ka vähen­tää juna­matkus­ta­jien kokon­ais­määrää ja siirtää liiken­net­tä autoille. Tam­pere-Helsin­ki ‑väliltä hin­noitel­laan ulos paljon enem­män matkus­ta­jia kuin hin­noitel­laan sisään Joen­suu-Nurmes välil­lä. Nämä vähäli­iken­teisen juna­tr pitää kor­va­ta erik­seen, ei verot­ta­mal­la suosit­tu­ja reittejä.
        Jos kat­so­taan järkeväk­si sub­ven­toi­da vähäli­iken­teisiä ratao­suuk­sia, pitää niidenkin tar­if­fit aset­taa sel­l­aisik­si, että junat hin­noitel­laan jok­seenkin täy­teen. En halua lukea uutisia tasoristeyson­net­to­muud­es­ta, jon­ka lopus­sa san­o­taan, että matkus­ta­ja kul­jetet­ti­in per­ille taksilla..

  7. Suomes­sa on melkein saman ver­ran väestöä kuin Pietaris­sa, eli väestöltään Suo­mi on yhden suurkaupun­gin kokoinen. Maan koko on melkein yhtä suuri kuin Sak­sal­la. Sak­sas­sa väestöä on noin 83 miljoon­aa. Se on siis melkein 15 ker­taa suurem­pi väk­ilu­vul­taan kuin Suomi. 

    Kun rupeaa miet­timään tämän maaläntin kokoa, joka Suomes­sa on ja miten todel­la mitätön määrä väkeä tääl­lä asuu keräämässä verora­ho­ja val­tion kas­saan, niin huo­maa aika äkkiä miten jär­jetön­tä se on, että jokainen takahik­iä pitää olla kat­ta­van palvelu­verkon piiris­sä ja niiden julkiset raken­nuk­set on kivasti maalat­tu­ja julk­isin varoin. Sen lisäk­si postin ja julkisen liiken­teen pitää kulkea sinne. Tämä hul­lu­tus tulee kyl­lä lop­pumaan vielä. Jonkin aikaa se vielä kestää.

    Tulemme näkemään tilanteen, jos­sa hieno­jakin ja his­to­ri­al­lisi­akin raken­nuk­sia ajau­tuu purkukun­toon ja puret­tavak­si pie­nil­lä paikkakun­nil­la, kos­ka kukaan ei niiden ylläpi­toa halua tietenkään maksaa.

    Ei min­ua todel­lakaan häir­it­sisi jou­tu­isinko tästä liikah­ta­maan vaik­ka 200 km päähän kiireet­tömään leikkauk­seen, joka tehtäisi ker­ran tai muu­ta­man ker­ran elämässä. Jos sil­lä vain säästet­täisi­in julk­isia varo­ja. En ymmär­rä sel­l­aista ajat­te­lu­ta­paa ollenkaan, että pitäisi päästä johonkin puolen tun­nin ajo­matkan päähän leikkauk­seen vaik­ka parin viikon päästä, jos ei ole kuitenkaan kiireellistä.

    Suomes­sa on totut­tu pitämään sel­l­aisia asioi­ta itses­tään selv­inä joista oikeasti joudu­taan kyse­lemään koh­ta, että halu­taanko niistä mak­saa enem­pää vai käyt­tää nekin rahat jotenkin järkevämmin.

  8. Maat­alous on todel­la van­hanaikaisen näköistä touhua. Maat­alouteen tarvi­taan uusia inno­vaa­tioi­ta ja uuden­laisia tuotan­to­tapo­ja. Ei vält­tämät­tä edes tarvi­ta enää pel­to­ja, voidaan kas­vat­taa muil­lakin tavoin. Voidaan kas­vat­taa lähempänä kaupunke­ja kun maaperäl­lä ei ole merk­i­tys­tä vil­je­lykasvien kasvattamisessa. 

    Maat­alous­tu­ki on tehnyt maat­aloud­es­ta hitaan muuttumaan.

    1. Maat­alouden tukemisen moti­vaa­tiona on pitkälti mm. huolto­var­muus ja omavaraisu­us. Van­hanaikaisu­udessa on se etu, ettei tipu korkeal­ta jos jokin osa perus­tuk­sista pettää.

      1. Suomen koko maat­alous­tuotan­to voitaisi­in hoitaa alueel­la joka jää Rau­ma-Lappeen­ran­ta ‑lin­jan eteläpuolelle ja silti kat­taisi kaik­ki huolto­var­muus­tarpeet reilul­la marginaalilla.

      2. Jos maat­alous­tukia perustel­laan huolto­var­muudel­la, kan­nat­taa kaiken­lainen kar­ja kor­va­ta samantien härkä­pavul­la. Säi­lyy tarvit­taes­sa vuosikau­sia ja rav­in­toar­vo on käytän­nössä sama.

    2. Ihmettelijäl­lä on todel­la ihmette­lyä aiheut­ta­va kom­ment­ti. Sitä olen miet­tinyt, miten nämä luo­muin­toil­i­jat suos­tu­vat syömään lihaa tai kasviksia, jot­ka eivät ole olleet mis­sään tekemi­sis­sä luon­non kanssa. Oli­si­vat siis syn­teet­tistä ruokaa eivät orgaanista, vaik­ka hiiltä sisältäisivätkin.

      1. “Suomen koko maat­alous­tuotan­to voitaisi­in hoitaa alueel­la joka jää Rau­ma-Lappeen­ran­ta ‑lin­jan eteläpuolelle ja silti kat­taisi kaik­ki huolto­var­muus­tarpeet reilul­la marginaalilla.”

        Ai ettäkö Poh­jan­maa — Suomen mit­ta­pu­ul­la maat­alouteen poikkeuk­sel­lisen sopi­va alue — jätet­täisi­in kesan­nolle ja maat­alous laitet­taisi­in väk­isin eteläm­mäk­si kil­paile­maan asu­tuk­sen ja muun maankäytön kanssa? Eihän tuos­sa olisi vähin­täkään järkeä.

        Agraarise­na aikana Poh­jan­maa oli Suomen vil­ja-ait­ta ja muutenkin vauras­ta ja väkirikas­ta seu­tua. Uusi­maa oli taloudel­lis­es­ti vähämerk­i­tyk­sel­listä ja karua syr­jäaluet­ta, ennen kuin tsaar­it alkoi­vat kaataa sinne rahaa.

      2. @Yama:
        “Agraarise­na aikana Poh­jan­maa oli Suomen vil­ja-ait­ta ja muutenkin vauras­ta ja väkirikas­ta seu­tua. Uusi­maa oli taloudel­lis­es­ti vähämerk­i­tyk­sel­listä ja karua syr­jäaluet­ta, ennen kuin tsaar­it alkoi­vat kaataa sinne rahaa.”

        Varsi­nais-Suo­mi eli Turun seu­tu on aina ollut Suomen vil­ja-ait­ta nro 1.
        Uudelle­maalle muut­ti jo varhaiskeski­a­jal­la ruot­salaisväestöä kos­ka siel­lä oli hyvät edel­ly­tyk­set maanviljelylle. 

        Poh­jan­maa otti maakun­nista kovim­min siipeen­sä 1860-luvun nälkävu­osi­na kun hal­la vei sadot. Sen seu­rauk­se­na väkeä jou­tui lähtemään sieltä Amerikkaan ja puukko­junkkari-ilmiö syn­tyi kun mon­elle nuorelle miehelle jäi rikol­lisu­us ain­oak­si keinok­si selviy­tyä, jos ei saanut per­iä koti­taloa. Tsaar­it eivät kaata­neet mitään rahaa oikeas­t­aan mihinkään, kos­ka Suo­mi oli autonomi­nen suur­ruhti­naskun­ta ja sai pär­jätä oma­l­la rahayk­siköl­lään ja talouden­pidol­laan. Jopa 1850-luvun Krim­in sodan kor­vausten mak­samiseen jou­tui Suo­mi otta­maan lainaa vaik­ka Suomel­la ei ollut mitään roo­lia koko suur­val­taki­is­tas­sa, kun­han olti­in osa Venäjän keisarikuntaa.

        Nykya­jan teknolo­gial­la 1860-luvun kaltaiset nälkäkatas­tro­fit ovat tietenkin väl­tet­tävis­sä mut­ta kovin kauas sisä­maa­han ran­nikkoseuduil­ta ei kan­na­ta mitään paukku­ja maat­alouden eteen lait­taa. Rau­ma-Lappeen­ran­ta esimerkil­läni tarkoitin että maat­alodes­ta elävää väestöä ei tarvitse levit­tää nin laa­jasti ympäri maa­ta kuin nyt, vaik­ka mitään asian kor­jaamisek­si ei ole näköpiirissä.

  9. Luin kolum­nisi osan Talouselämästä aikanaan ja ajat­telin, että taas meni pieleen. Kak­si tutk­in­toa Hgin yliopis­tos­ta ja vaa­ti­va työ anta­vat itsel­leni kyl­lä eväät aka­teemiseen keskustelu­un tai ainakin sel­l­aisen seu­raamiseen, kyse ei ole siitä. Avauk­sesi oli samal­la taval­la ulos­sulke­va kuin tänään ilmestyneessä HS:n isos­sa jutus­sa vihreistä todet­ti­in. Itse asi­as­sa ei ole kaukaa haet­tua, että syytät sotavet­er­aane­ja maamme nykyis­es­tä pin­ta-alas­ta, jos hie­man karrikoidaan,

    1. Näin Soin­in­vaaran alkupuhe tuli todis­tet­tua. Kak­si tutk­in­toa eikä sisälu­luku­taitoa vaan tahalli­nen väärinymmärtämisen tah­to. Pelkkien tosi­seikko­jenkin ker­tomi­nen saa toiset näkemään pun… eikun kepun vihreää?

      1. Olen äänestänyt kak­sikym­men­tä vuot­ta vihre­itä, nyt vieraantunut.
        Ver­den sivuil­la oli muuten kiin­nos­ta­va tilas­tolli­nen tarkastelu vihrei­den luot­ta­mushenkilöi­den puoli­in­tu­misa­jas­ta, joka on PS:n tapaan lyhyt. Tehtävistä innos­tu­taan ja niistä lähde­tään nopeasti. Siihen näh­den olin pitkään uskolli­nen äänestäjä.

  10. Minus­ta yksi syy pitää koko maa asut­tuna on maan­puo­lus­tuk­selli­nen. Jos napa­pi­irin pohjois­puolel­la ei asu­isi ketään, hait­taisiko ketään jos Venäjä ottaisi alueen hal­tu­un­sa erikoisop­er­aa­ti­ol­la? Omaa koti­aan moni olisi var­masti halukas puo­lus­ta­maan mut­ta entä tyhjää reservaattia?

    1. Mitä tarkoi­tat oman kodin puo­lus­tamisel­la? Ei Suomen Puo­lus­tusvoimat ole mikään talon­poikaisarmei­ja joka talikot ja haulikot kädessä puo­lus­taa kote­jaan vaan asevelvol­liset, sodan ajan reservi ja skap­par­it lähetetään pitkienkin matko­jen päähän suorit­ta­maan tehtäviään. 

      Lap­pi­akin puo­lus­ta­maan lähetetään ensisi­jais­es­ti joukko­ja etelästä ja nyt myös Natosta.

      1. Ensisi­jais­es­ti Lap­pia kyl­lä puo­lus­ta­vat sinne paikan päälle sijoite­tut ja siel­lä koulute­tut joukot. Kos­ka ne ovat sekä lähim­pänä, että parhai­ta tehtävään.

        Jos Inar­ia pitäisi puo­lus­taa San­ta­ham­i­nan reserviläisil­lä, niin tekemät­tä jäisi.

      2. Vaik­ka Keskustalle sote uud­is­tus oli tärkeää saa­da maali­in oli Keskustal­la lop­pu­jen lopuk­si päin­vas­taisia joiden viem­i­nen läpi tai niiden tor­ju­mi­nen olikin lop­pu­jen lopuk­si hankalampaa

    2. Venäjäl­lä ei ole täl­lä het­kel­lä mitään resursse­ja tehdä mitään uusia erikoisop­er­aa­tioi­ta. Suomen Nato jäsenyys hyödyt­tää paljonkin Pohjois-Suomen puolustusta.

    3. Maalaisvihreä: “hait­taisiko ketään jos Venäjä ottaisi alueen hal­tu­un­sa erikoisoperaatiolla?”

      Jos se ei hait­taisi ketään, niin pitääkö sel­l­ainen tapah­tu­ma muut­taa ehdoin tah­doin hai­tat­tomas­ta haitallisek­si? Aika nurinkuri­nen perustelu. (Käytän­nössä kyl­lä var­maan kaikesta alueesta pidet­täisi­in kiin­ni joka tapauksessa.)

  11. Jostakin luin että pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne saa julk­ista tukea 600 miljoon­aa vuodessa. Mikäköhän on totu­us. Ja paljonko menee asum­is­tu­keen pääkaupunkiseudul­la. Tun­tuu tämä koko maa ole­van yksi tukiviidakko.

      1. Olet­taisin sen kuitenkin veroast­et­ta nos­ta­van. Ja mitenkä nuo aluetuet las­ke­taan. Muis­tan luke­neeni talous­san­omista joku vuosi sit­ten ver­tailun mis­sä otet­ti­in kaik­ki alueen val­ti­ol­ta saa­mat tulot huomioon. Siinä ver­tailus­sa helsinkiläi­nen sai moninker­taisen tuen ver­rat­tuna vaikka­pa kain­u­u­laiseen per asukas. Toinen esimerk­ki ker­too poh­jan­maan alueen keräävän eniten vientituloja/per asukas. Tämä ei vaan näy mis­sään viral­lises­sa tilas­tossa kos­ka poh­jan­maan vien­ti rek­isteröidään Turun tullissa.
        Olisiko mei­dän syytä keskit­tyä siihen mitenkä me pär­jätään maail­mal­la eikä luo­da keskinäistä vas­takkainaset­telua. Vas­takkainaset­teluk­si­han jut­tusi mon­es­sa paikas­sa koettiin.

      2. Juuri itse väi­tit, että postin kohdal­la nos­taa veror­a­sitet­ta, no kyl­lä se sit­ten nos­taa sen joukkoli­iken­teenkin osalta! Melkoista aka­teemista rusi­nan­poim­intaa väit­tää muuta.

        Muutenkin niin paljon asi­avirheitä koko jut­tu, että hirvit­tää. Onnek­si koh­ta Helsingis­sä veron­mak­sa­jat mak­saa suo­hon uppoa­vat talot, kiitos Vihreät ja Sin­nemä­ki, taas tieteel­liseen tutkimuk­seen perus­tuneista toimin­noista sulkea lento­kent­tä. En enää edes ymmär­rä mik­si olen äänestänyt Vihreitä.

        Tiede ja todel­lisu­us karan­nut ja kauas.

      3. Niil­lä ei ole veroast­et­ta nos­tavaa vaikutusta?

        Jos ihmettelysi kohus­ta on aitoa niin se johtuu siitä „kestustelusi“ ja argu­men­taa­tiosi ei ole mil­lään­lail­la totu­ut­ta etsivää vaan perus­tuu puh­taasti omille fix­aa­tioille­si löytäen kor­re­laa­tioi­ta sieltä sun­täältä kun­han se tukee poli­it­tisia tavoitteitasi. 

        Älyl­lis­es­ti epärehellistä.

      4. Kuten kun­ta­laiset itse mak­sa­vat sähkön­si­ir­tomak­sun­sa, mut­ta silti se kel­pasi sin­ulle argu­men­tik­si näke­mys­täsi tuke­maan. Tun­nut ns. keräävän rusi­noi­ta pullasta.

  12. O.S:“vapaiden markki­noiden”

    Soin­in­vaara ihan­noi markki­na­t­alout­ta, mut­ta kuu­luu vihreisi­in. Outo ris­tiri­ita. Kysyn: miten vapaa markki­na­t­alous hoitaa ympäristön suo­jelun ? Miten se hoitaa ruuan tuot­tamisen siten, että tuot­ta­mi­nen on kestävän kehi­tyk­sen ideaalissa ?

    Nyt ei pidä men­nä helpon vas­tauk­sen taakse, jon­ka mukaan teknologi­nen kehi­tys takaa suo­jelun. Ei nimit­täin tule tapah­tu­man, sil­lä tek­nol­o­giset edis­tysaskeleet ovat vain pieni osa kestävän kehi­tyk­sen matkalla. Siis osaratkaisu , ei koko paketti.

    Kokon­aisu­u­den hallintaan tarvi­taan poli­it­tista ohjaus­ta taloudel­li­sine tukitoimineen.

    1. Vaaat markki­nat hoita­vat kyl­lä ympäristön suo­jelun, kun­han ulkois­vaiku­tuk­set hin­noitel­laan mukaan haittaveroilla.

      1. Jaa, että vero­ja lisää. Miten ruuan­tuotan­to sit­ten halpe­nee, kun se on jo nyt , tuet­tunakin liian kallista ?

        O:lla ovat nyt laskel­mat pahasti vai­heessa. Tietysti aina voi käy­dä aka­teemista keskustelua, mut­ta arkielämä onkin sit­ten aivan eri juttu.

        Vapaat markki­nat hoita­vat suo­jelun ? Nehän oiko­vat juuri siitä heikom­man lenkin kaut­ta. Eikä vapai­ta markki­noi­ta ohja­ta veroil­la, sehän on suunnitelmataloutta.

    2. Eemil, kyl­lä vapaa markki­na­t­alous on toimin­ut kyl­lä parem­min kuin
      val­ti­olli­nen poli­it­ti­nen ohjaus. Tähän kohtaa voidaan ottaa ver­tailuk­si Kiinan ja Venäjän. Molem­mat oli­vat kom­mu­nis­tisia suun­nitel­ma talouk­sia 30–40 vuot­ta sit­ten mut­ta täl­lä het­kel­lä Kiina on maail­man talouden sijal­la 2 ja Venäjä on sijal­la 11 vaik­ka molem­mat val­tiot ovat markkinatalouksia. 

      Eemilille tiedok­si myös että Vihreät ovat aina tun­nus­ta­neet vapaan markki­na­t­alouden hyvät puo­let ja val­tion ohjauk­sen ongelmat
      ja hyödyt.
      Tuet­tu yri­tys­toim­intaa on taloudel­lis­es­ti ongel­malli­nen jos siitä tulee riip­pu­vaisek­si ilman että yri­tys­tu­ista ja poli­it­tis­es­ta ohjauk­ses­ta päästään edes joskus pois kohti itsenäistä yrittäjyyttä. 

      Olen itsekin sitä mieltä mik­si edelli­nen Vihrei­den johto ei korostanut vapaan markki­na­t­alouden mah­dol­lisuuk­sia val­ti­ol­lisen suorien tukien varas­sa raken­netun talous­poli­ti­ikan vai­h­toe­hdok­si jota Vasem­mis­toli­it­to ja SDP ovat viimeis­ten 4 vuo­den aikana aja­neet. Odotakin että seu­raa­va Vihrei­den puheen­jo­hta­ja korostaa enem­män vapaa­ta markki­na­t­alout­ta kuin hänen edeltäjänsä.

      Olen ymmärtänyt että Keskus­ta on yksi­ty­is­ten yrit­täjien etu­ja aja­va kansan­li­ike joten oletko Eemil sitä mieltä että poliittinen
      val­ti­olli­nen ohjaus ja suo­rat yri­tystuet ovat olleet siis men­estyk­sel­lisiä vai­h­toe­hto­ja kuin itsenäi­nen yrit­täjyys? Tiedän ettet kan­na­ta Brys­sel vetoista poli­it­tista ohjaus­ta mut­ta olet Eemil näköjään Helsin­ki vetoisen poli­it­tisen ohjauk­sen kan­nat­ta­ja . Eikös tässä kohtaa ole Eemil iso ris­tiri­ita sano­je­si ja päämääräsi kohdalla?

  13. ” Onnek­si koh­ta Helsingis­sä veron­mak­sa­jat mak­saa suo­hon uppoa­vat talot, kiitos Vihreät ja Sinnemäki”

    Vihreil­lä ja hesalaisil­la on kyl­lä itse­tun­to kohillaan , kun neivo­vat alvari­in­sa miten maal­la pitäisi toimia. Yksikin esit­ti maat­alouden ole­van van­hanaikaista touhua.
    Uutiset ker­toi­vat Laut­tasaaren puis­to­jen kuusikoiden neu­las­ten ruskistu­van ja kuusikoiden kuol­e­van. Nyt sit­ten asiantun­ti­jat kokoon­tu­vat tutki­maan ja pohti­maan ongel­maa. Vas­tauk­sia saadaan kuulem­ma syksyn mittaan.

    Nämä tahot anta­vat ohjei­ta maaseudulle met­sien hoi­dos­sa. Jos men­täisi­in niiden mukaan, niin Suomen met­sät oli­si­vat jo kuolleet pystyyn aiko­ja sitten.

    Nyt ei ole aikaa fun­deer­a­ta ja disku­teer­a­ta syksyyn. Laut­tik­sen puis­to­jen sairaat ja yli-ikäiset kuuset kumoon ja pois puis­tos­ta , ja sas­si­in. Tarvit­taes­sa myös kan­not poies ja uudet män­nyn­taimet ja sopi­vasti seka­pu­us­toa tilalle.

    Toiv­ot­tavasti aktivis­tit eivät heit­täy­dy moto­jen eteen bar­rikaadik­si. Ban­derollin tilalle jokaiselle aktivis­tille pot­tiput­ki käteen ja taimi­vak­ka uumalle.

    1. Eemil Helsin­gin tai muun pääkaupunkiseudun ympäristö suun­nit­telu on pien­tä verrattuna
      mitä Keskus­ta oli hallituksessa
      joka oli lop­pu­jen lopuk­si ongel­ma kokon­aisu­udessa eikä ollut mitenkään eri­tyisen men­estynyt hallitus. 

      Nyt Eemil näköjään pistää kaik­ki ongel­mat että vain Vihrei­den syyk­si koskien haitallisia päätök­siä maat­alous ja metsäpolitiikassa . 

      Kos­ka Eemil tun­nu­s­tat itselle­si sen tosi asian että Keskus­ta hyväksyi kaik­ki ne päätökset
      koskien met­säpoli­ti­ikkaan mitä Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to oli­vat yhdessä SDP:n kanssa aja­neet hallituksessa?

      Oletko Eemil sitä mieltä että vain Vihreät oli näis­säkin met­sä ja maat­alous asiois­sa ain­oas­taan yksin ongel­ma ja Keskus­ta ei tehnyt 4 vuo­den aikana mitään virhettä ?! 

      Kos­ka Eemil myön­nät muille
      blo­gin keskustelijoille että Keskus­ta oli hal­li­tuk­ses­sa Vihrei­den kanssa tekemässä myös
      virheel­listä metsäpolitiikkaa ?

      Onnek­si Vihreät ovat rehellis­es­ti sanoneet että puolueen viesti oli epä­selvä ja samoin Keskus­tan johto (Annikka Saarikko ja Antti Kurvi­nen) ovat tämän tosi asian tun­nus­ta­neet ja rehellis­es­ti allekir­joit­ta­neet että kyseessä oli virhe muo­dostaa hal­li­tus viher­vasem­mis­ton kanssa.

      1. R.S:” virhe muo­dostaa hal­li­tus viher­vasem­mis­ton kanssa.”

        Asi­as­sa on har­maan eri sävyjä. Mitä olisi tapah­tunut Suomelle, jos keskus­ta ei olisi ollut aset­ta­mas­sa pidäkkeitä vasem­mis­to­laiseen poli­ti­ikkaan ? Mik­si yleinen mielipi­de nyt syyl­listää keskus­taa vasem­mis­to­laisen poli­ti­ikan tukemis­es­ta, mut­ta keskus­tan riitaut­taes­sa hal­li­tusy­hteistyötä haukut­ti­in kepun pet­tävän aina ?

        “Vihrei­den eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Atte Har­janne sanoo puolueen ole­van tyr­mistynyt keskus­tan edus­ta­jien päätök­ses­tä äänestää luon­non­suo­jelu­lain uud­is­tus­ta vas­taan ympäristö­valiokun­nas­sa. Keskus­tan eduskun­taryh­män toim­inta tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että keskus­ta on yksipuolis­es­ti irtau­tunut hal­li­tusy­hteistyöstä, Har­janne sanoo tiedotteessa.”

        Vain yksi esimerk­ki monista.
        Mitä tulee tukipoli­ti­ikkaan, niin EU rahoit­taa eri mais­sa mon­en­laisia han­kkei­ta. Rahat näi­hin saadaan val­tioiden EU-jäsenmaksuista:
        https://eurooppatiedotus.fi/perustietoa-eusta/eu-rahoitus/

        Soin­in­vaaran mielestä nämäkin tuet tule­vat Suomelle kalli­ik­si, kun niitä ohjau­tuu maaseudullekin eikä pelkästään kaupunkeihin.

    2. Eemilille voisin sanoa sen että olisin nähyt 2019 vai­h­toe­hdik­si por­var­il­lisen hal­li­tuk­sen enkä vasemmistohallitusta. 

      Mik­si sanon tämän kos­ka Rin­teen hal­li­tus muo­dostamisen yri­tys olisi kaatunut siihen että Keskus­ta olisi voin­ut estää tämän vai­h­doe­hdon toteut­tamisen jon­ka jäl­keen yri­ty muo­dostaa hal­li­tus menee seu­raavalle puolueelle ja näin olleen kom­prim­issi­na Suomeen olisi muo­dostet­tu Kokoomuk­sen, Keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten kanssa por­var­i­hal­li­tus jon­ka johtoon olisi tull­tu kokoomus­lainen päämin­is­teri. Viimeistään Postiki­is­tan aikana Keskus­tan olisi pitänyt kaataa koko hallitus.

      Oikeas­t­aan tuo kysymys voisi esit­tää siten että mitä pidäkkeitä vasem­mis­to­laiseen poli­ti­ikkaan Keskus­ta ei saanut tor­ju­tuk­si? Keskus­ta oli tuon poli­ti­ikan takaa­ja kos­ka sil­lä oli vaa’ankieli hal­li­tuk­ses­sa. Itse asi­as­sa jopa Vihreät ja Vasem­mis­toli­it­to ovat tämän tun­nus­ta­neet että SDP tuki mon­es­sa asi­as­sa Keskus­tan linjaa. 

      En tiedä Eemil miten yleinen mielipi­de nyt syy syyl­listää Keskus­taa kos­ka sehän oli vasem­mis­to­laisen poli­ti­ikan tukemisen takaa­jana. Ain­han hal­li­tuk­ses­sa syn­tyy riito­ja mut­ta en ole vielä kuul­lut että Keskus­taa olisi siitä pelkästään syytet­ty. Tuo kuu­luisa lause kepun pet­tävän aina perus­tuu mui­hin teemoi­hin kuin hallitusyhteistyö.

      1. Keskustalle oli tärkeää saa­da Sote-uud­is­tus maali­in, ja mah­dol­lisim­man mon­ta hyv­in­voin­ti­aaluet­ta, sik­si ei por­var­i­hal­li­tus kel­van­nut 2019.

  14. AKK:” heitä vedätetään “juh­la­puheil­la””

    Ennen vaale­ja muut pait­si Saarikko lupa­si­vat, ettei koulu­tuk­ses­ta leika­ta. Ja kuin­ka ollakkaan, se oli ensim­mäisenä leikkausten listalla.

    Soin­in­vaara nime­si Saarikon vaa­likeskustelu­iden epäre­hellisim­mäk­si. Siis miten se nyt oikein menikään ?
    AKK:“jokainen leikkaus koulu­tuk­ses­ta, sotes­ta ja sosi­aal­i­tur­vas­ta kos­kee taa­tusti kipeästi myös maaseudun elin­voimaan ja nimeno­maan siihen. ”
    Onko maaseudul­la tapah­tu­va koulu­tus jotenkin maaseudun tukemista ? Kaupungeis­sa tapah­tu­va koulu­tus ei taas ole mitään tukea. Onko se markki­nae­hoista, yksi­ty­istä koulutusta ?

    Hal­la-Aho rak­en­taa omaa poli­it­tista brändiään. Mah­taako vuodet riit­tää seu­raavaan pres­i­dent­tik­isaan ? Hän on SMP:n oma väyrynen.

      1. Näin on, ja muis­te­taan vielä, että perus- ja toisen asteen koulute­tut hakeu­tu­vat kaupunkien korkea-asteelle. Kukas sit­ten mak­saa kaupungeis­sa tapah­tu­van korkea-asteen opetuk­sen /infran ? Tietysti myös kaupun­git rahoit­ta­vat rakentamista.

        “Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iö ohjaa ja valvoo korkeak­oulu­jen ja tiede­laitosten toim­intaa ja toimii niiden pääasial­lise­na rahoittajana. ”

        Eikö tämä ole yksi­no­maan kaupunkiseudulle suun­tau­tu­vaa val­tion sub­ven­toin­tia ? Kurvi­nen lisäsi maakun­tako­rkeak­oulu­tuk­sellekin aloi­tu­s­paikko­ja. Siitähän meteli nousi, että Kurvi­nen romut­taa Suomen tieteen­tekemisen tason ja jäämme kan­sain­väisessä ver­tailus­sa yhä enem­män jälkeen.

        Tämä asetel­ma olisi Soin­in­vaaran ollut hyvä tuo­da esi­in vastakkainasettelussaan.
        Soin­in­vaaran ulostu­lo oli ajoitet­tu mie­lenki­in­tois­es­ti vihrei­den Seinäjoen puoluekok­ouk­sen kanssa samanaikaises­ti. Halu­aako S. tor­pe­doi­da puolueen ja maaseudun välistä vuorovaikutusta ?

        Voisiko S. val­ot­taa tarkoi­tus­per­iään ? Arvaan kyl­lä vas­tauk­sen, ajoi­tus oli sat­tumaa, sovit­tu jo vuosi sit­ten jne.…

    1. Eemil­lle tiedok­si että Antti Kurvi­nen teki alue­poli­iti­isen päätök­sen jol­la ei ole mitään poh­jaa sille todel­lisu­udelle että tieteelli­nen osaami­nen ei pain­o­tu täl­lä päätök­sel­lä sinne mis­sä se on alan tutkimus­ta tai osaamista joiden kil­pailu taso kan­sain­välisessä ver­tailus­sa on vah­va eli eteläiseen Suomeen. Tam­pereen, Helsin­gin ja Turun ammat­tiko­rkeak­oulu­jen kan­sain­vä­li­nen taso perus­tuu kan­sain­väliseen rekry­toin­ti­in eikä ne kil­paile maakun­tako­rkeak­oulu­jen kanssa kan­sain­välisetä osaamis­es­ta. Päin­vas­toin. Vai­h­toe­hto on hakeu­tua ulko­maille lisääntyy.Tässä kohtaa kil­pailu Tan­skalle, Ruot­sille ja jopa Virolle on menetet­ty. Soin­in­vaaran aja­tus tässä asi­as­sa on jopa todis­tet­tu sit­ten oikeak­si kun Helsin­gin, Tam­pereen ja Turun ammat­tiko­rkeak­oulu­jen taso on romutet­tu alue­poli­it­tisel­la päätöksellä.

      1. “Ver­tailus­sa käytetään kuut­ta kri­teer­iä: tietyis­sä arvo­val­tai­sis­sa julka­isu­is­sa julka­istu­jen artikke­lien ja sitaa­tioiden määrä, tutk­i­joiden saamien sitaa­tioiden määrä, Nobelin ja Field­sin palkin­non saa­jien määrä opiske­li­jois­sa ja henkilökun­nas­sa, sekä oppi­laitok­sen men­estys suh­teessa sen kokoon.”

        R.S:“Tampereen, Helsin­gin ja Turun ammat­tiko­rkeak­oulu­jen kan­sain­vä­li­nen taso perus­tuu kan­sain­väliseen rekrytointiin”

        Jos Helsin­gin, Tam­pereen ja Turun ammat­tiko­rkeak­oulu­jen taso on rom­ah­tanut , niin se johtuu näköjään tietyis­sä arvo­val­tai­sis­sa julka­isu­is­sa julka­istu­jen artikke­lien ja sitaa­tioiden määrän rom­ah­tamis­es­ta. Paino on sanal­la jos.

        Kurviseen ei tämän ske­naar­i­on kanssa ole mitään yhteyttä.

    2. Eemil, luitko mitä sanoin koskien
      Helsin­gin, Tam­pereen ja Turun ammat­tiko­rkeak­oulu­jen rekry­toin­nista? En ole mis­sään kohtaa sanonut että taso olisi rom­ah­tanut. Totesin vain että näi­den kol­men kaupun­gin ammat­tiko­rkeak­oulu­jen kil­pailu tilanne on aivan toises­sa luokas­sa kuin maakun­tien. Alue­poli­ti­ikalla on tehty poli­it­tisia päätök­siä jot­ka vähen­tävät kasvu keskuk­sien mah­dol­lisu­ut­ta saa­da uusia opiskelijoita.

  15. Sote-uud­is­tus vaikut­taa merkit­tävästi kun­tien toim­intaan ja talouteen, kun­tien tehtävi­in ja niitä koske­vaan rahoituk­seen, vero­tu­soikeu­teen ja val­tiono­su­usjär­jestelmään, omaisu­u­teen, velkoi­hin ja sopimuk­si­in sekä henkilöstöön.
    Jokainen hyv­in­voin­tialue kuu­luu yhteen yhteistyöalueeseen. Yhteistyöaluei­ta on viisi, ja jokaisel­la on yksi yliopis­tolli­nen sairaala. Yhteistyöalueet edis­tävät sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon alueel­lista yhteenso­vit­tamista ja kehit­tämistä sekä hyv­in­voin­tialuei­den välistä yhteistyöstä.
    Samaan yhteistyöalueeseen kuu­lu­vat hyv­in­voin­tialueet laa­ti­vat keskinäisen yhteistyö­sopimuk­sen, jos­sa sovi­taan muun muas­sa hyv­in­voin­tialuei­den välis­es­tä työn­jaos­ta ja hyv­in­voin­tialueet vas­taa­vat yhteistyön sisäl­löstä sekä hallinnol­li­sista päätök­sistä, joi­ta yhteistyön toteut­ta­mi­nen ja rahoit­ta­mi­nen edellyttävät.
    Yhteistyö­sopimuk­sen toteut­tamista seu­rataan ja arvioidaan vuosit­tain sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön ja yhteistyöalueen hyv­in­voin­tialuei­den väli­sis­sä neu­vot­teluis­sa, joi­hin osal­lis­tu­vat myös val­tio­varain­min­is­ter­iö ja sisäministeriö.
    Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon yhteistyöalueet
    Hyv­in­voin­tialuei­den rahoi­tus­laskel­ma vuodelle 2024 (4.2023)
    5,5 miljoon­aa asukas­ta ja 24,3 mil­jar­dia euroa.
    Yhteistyöalueet asukasluku 5.533.611 ja rahoi­tus 24.309.641.627 € ja 3.675 € — 5.471 € / asukas
    asukasluku ja rahoi­tus 1.000.000 € ja € / asukas
    Pohjois-Suomen yhteistyöalue 730.664 3.438,7 4.706
    • Kain­u­un hyv­in­voin­tialue 70.521 378,5 5.367
    • Kes­ki-Poh­jan­maan hyv­in­voin­tialue 67.805 314,7 4.641
    • Lapin hyv­in­voin­tialue 175.795 932,3 5.303
    • Pohjois-Poh­jan­maan hyv­in­voin­tialue 416.543 1.813,3 4.353
    • (OYS Oulun yliopis­tolli­nen sairaala)
    Itä-Suomen yhteistyöalue 813.117 3.926,7 4.829
    • Etelä-Savon hyv­in­voin­tialue 130.451 713,7 5.471
    • Kes­ki-Suomen hyv­in­voin­tialue 272.437 1.198,3 4.398
    • Pohjois-Kar­jalan hyv­in­voin­tialue 162.540 788,8 4.853
    • Pohjois-Savon hyv­in­voin­tialue 247.689 1.225,9 4.949
    • (KYS Kuo­pi­on yliopis­tolli­nen sairaala)
    Sisä-Suomen yhteistyöalue 892.982 3.973,8 4.450
    • Etelä-Poh­jan­maan hyv­in­voin­tialue 190.774 917,9 4.811
    • Kan­ta-Hämeen hyv­in­voin­tialue 169.537 757,3 4.467
    • Pirkan­maan hyv­in­voin­tialue 532.671 2.298,6 4.315
    • (TAYS Tam­pereen yliopis­tolli­nen sairaala)
    Län­si-Suomen yhteistyöalue 874.445 3.886,3 4.444
    • Poh­jan­maan hyv­in­voin­tialue 176.323 793,4 4.500
    • Satakun­nan hyv­in­voin­tialue 212.556 1.004,0 4.724
    • Varsi­nais-Suomen hyv­in­voin­tialue 485.567 2.088,9 4.302
    • (Tyks Turun yliopis­tolli­nen sairaala)
    Etelä-Suomen yhteistyöalue 1.558.374 6.360,9 4.082
    • Etelä-Kar­jalan hyv­in­voin­tialue 125.353 574,7 4.685
    • Itä-Uuden­maan hyv­in­voin­tialue 98.972 391,4 3.955
    • Kes­ki-Uuden­maan hyv­in­voin­tialue 203.192 807,1 3.972
    • Kymen­laak­son hyv­in­voin­tialue 159.488 834,3 5.231
    • Län­si-Uuden­maan hyv­in­voin­tialue 486.346 1.787,3 3.675
    • Päi­jät-Hämeen hyv­in­voin­tialue 204.528 896,2 4.382
    • Van­taan ja Ker­a­van hyv­in­voin­tialue 280.495 1.069,9 3.814
    Helsin­ki 664.028 2.723,3 4.101
    • HUS (Helsin­gin yliopis­tolli­nen sairaala)

    osu­us sote-rahoituk­ses­ta % (muo­doste­taan eri­lai­sista kertoimista)
    asukaspe­rusteisu­us 13,1
    ter­vey­den­huol­lon palve­lu­tarve 47,5
    van­hushuol­lon palve­lu­tarve 16,2
    sosi­aal­i­huol­lon palve­lu­tarve 17,4
    muut 5,6
    100
    Tule­vaisu­udessa olisi hyvä yhdis­tää hyv­in­voin­tialueet omaan yhteistyöalueeseen (5 + Helsin­ki). Ja jatkos­sa siirtää myös päivähoito ja koulu­tus yhteistyöalueille. Kar­toi­tus kun­nille jäävistä tehtävistä ja rahoituk­sista (piilotuet näkyviin).
    Val­tion verora­hoil­la, rahoituk­sen suun­nit­telu ja hallinnol­lis­ten päätösten toteut­ta­mi­nen, min­is­ter­iö seu­raa ja arvioi vuosit­tain. Uudessa tilanteessa voisi olla hyvä vuosineljän­nek­sen väli­aikat­u­losten kertominen.
    Rahan jaos­sa (suun­nitel­tua) tärkeää on yhden­ver­taisu­us ja oikeu­den­mukaisu­us. Palvelu on jokaiselle sama (”saman­hin­tainen”, taloudellisin).
    On aiheel­lista miet­tiä, onko sote-alan palkkaus­ta­so alku­unkaan kil­pailukykyi­nen ”markki­na­t­aloudessa”.
    Viimeiset 15 vuot­ta on rak­en­tunut yksi­tyisen kulu­tuk­sen varaan. (ei vien­nin varaan, kuten devalvaatioaikoina)
    Asumisen tukem­i­nen on lopetet­ta­va. On voimakkaasti eri­ar­vois­tavaa, esim. Helsin­gin tue­tut asunnot.
    THL:n mukaan ”ihmis­ar­voinen elämä” Suomes­sa mak­saa 700 € + 800 € (asum­i­nen tai asum­i­nen + auto (1 hlö)) eli 1500 € + 300 € (hätä­vara). Vero­tus alka­koon 1.800 € :sta (muut verovähen­nyk­set sisäl­tyy tähän, myös työ­matkat). Jonkin tuen saa­jan suo­jaosa olisi 1.800 € — (mii­nus) tuki. Jonkun mielestä tämä voisi olla yri­tys­tu­ki (palkkatu­ki), kuten KIKY 12 mil­jar­dia euroa työn­tek­i­jöiltä työ­nan­ta­jille. Kaik­ki kyn­nelle kykenevät töi­hin. Vero­jär­jestelmä selkeytetään. Kaik­ki yri­tys­ten tuet haetaan vast­edes EU:sta. Val­tion antaes­sa tukea, sen tulee saa­da vas­taa­va osu­us fir­mas­ta. Fir­ma voi lunas­taa osuuten­sa takaisin niin halutes­saan. Kaik­ki yri­tys­ten verotuet muute­taan erik­seen haettaviksi.
    Eri näkökan­to­ja. Lehdessä oli tari­na lapin pojas­ta, joka kom­puroi itsen­sä lääkärikun­toon. Hän halusi helikopterikyy­din. Perustelu­na oli, että Helsingis­sä pääsee sairaalaan 6 min­uutis­sa. Toinen vai­h­toe­hto tietysti olisi 30 €, kos­ka sil­lä sum­mal­la (6 min.) pääsee Helsingis­sä sairaalaan.

  16. Orpo meinaa näem­mä todis­taa Oden pläjäyk­sen todek­si: Turun pöl­hö­por­vari aikoo raken­nut­taa mil­jar­di­en euro­jen siltarummun..

    1. Tämä yhteys on Helsin­gin ja Turun välil­lä on osa rantaradan laa­jen­nus­ta joka on ollut pöy­däl­lä jo 1980-luvul­ta asti. Sitä ajoi aikoinaan Uuden­maan maa­her­ra demari Jacob Söder­man. Siis sosial­is­tit ja por­var­it yhdessä

  17. Alue­poli­ti­ikas­ta on tulos­sa yhä vaikeam­paa vähenevän väestön Suomes­sa. 1980-luvulle asti oli sen­tään kyse maaseu­tukun­tien tyh­jen­tymis­es­tä. 1990-luvul­la alkoi­vat tyh­jen­tyä seu­tukaupun­gitkin. Sama on alka­nut maakun­takeskuk­sis­sa, jos niis­sä ei ole yliopis­toa. Seu­raa­van sukupol­ven aikana lie­nee odotet­tavis­sa, että maakun­tayliopis­tokaupun­git ovat vaikeuk­sis­sa: ei ole enää nuorisore­serviä, jos­ta ammen­taa uut­ta sukupolvea. Extrapoloimal­la tästä seu­raavak­si oli­si­vat vaikeuk­sis­sa kaik­ki muut pait­si pääkaupunkiseutu.

    Meil­lä alkaa olla myös yhä suurem­pi ris­ki siitä, että hyvä­tu­loisia palkkaa­vat pääkont­tori­toimin­not ja tuoteke­hi­tyskeskuk­set alka­vat keskit­tyä Tukhol­maan tai Kööpen­ham­i­naan asti. Sieltä kun pääsee junal­la hel­posti ja nopeasti ympäri Eurooppaa. 

    Lentoli­iken­teen määrään joudut­ta­neen puut­tumaan päästö­mak­suil­la. Suo­mi, kuten muutkin per­ife­ri­at, läh­tee täl­löin pahasti taka­matkalta: matkaa pitää tehdä vähin­tään yön yli ennenkuin on edes Tukhol­mas­sa (jos läh­tee Turus­ta tai Helsingistä). Laiva­mat­ka ei myöskään ole päästö­taseeltaan hyvä vai­h­toe­hto. Tämän vuok­si kan­sain­välis­ten tal­ent­tien rekry­toin­ti vaikeu­tunee entis­es­tään: Kööpen­ham­i­nas­ta he pää­sevät tapaa­maan suku­laisi­aan ympäri Euroop­paa nopeasti.

    Samaan aikaan eri­laiset talous­rikol­liset, jopa moot­toripyörä­jen­git, han­kki­vat bul­vaanien kaut­ta tai suo­raan asun­to­ja, talo­ja ja liik­er­aken­nuk­sia hiljenevästä muut­to­tap­pio-Suomes­ta, aiheut­taen suuria vaikeuk­sia paikallisille — varsinkin niille, joille jää kiin­teistöosake täl­laisen puliveivaa­jan hal­lit­se­mas­ta liikerakennuksesta.

    Alue­poli­ti­ikkaan tarvit­taisi­in uut­ta otet­ta ja tule­vaisu­u­teen kan­tavia ideoita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.