Vanhat kaupungit olivat Ihania. Voisiko siihen palata?

Otin tähän pari kuvaa Tukhol­man van­has­ta kaupungista. Sehän on kliseemäi­nen tur­is­tiansa Tukholmassa.

Alun perin siinä ei ollut mitään ihmeel­listä. Tuol­laisia kaupunke­ja raken­net­ti­in kaikkialle, ennen kuin ne puret­ti­in auto­jen tieltä ja autot räjäyt­tivät kaupunkien mit­takaa­van. Suomen kaupunkien mit­takaa­va tosin ehti räjähtää ennen auto­ja Turun palon takia.

Ennen pääkadut oli­vat noin seit­semän metriä lev­eitä ja sivukadut kolmes­ta viiteen metri­in. Kapeat kujat oli­vat erään­lainen asun­non jatke, sosi­aa­li­nen kohtaami­s­paik­ka. Nyt kadut tehdään vähin­tään 15 metriä lev­eik­si ja vähän isom­mat kadut neljäkym­men­tä metriä lev­eik­si. Lop­putu­los on kolho.

Van­han kaupun­gin mit­takaa­va on silmää miel­lyt­tävä. Sik­si me kaikkial­la suun­taamme matkail­i­joina kohden his­to­ri­al­lista keskustaa.

Moni asia olisi parem­min, jos his­to­ria olisi tietokone­peli, jos­sa pelin voi aloit­taa alus­ta, kun huo­maa tehneen­sä väärän ratkaisun.

Autoille emme voisi sil­loinkaan mitään, mut­ta oliko järkevää pila­ta kaupun­git myös niiltä, joil­la ei ole autoa?

Alle puolel­la helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole autoa. Olisiko kan­nat­tanut rak­en­taa puo­let kaupungista autot­tomille ja uhra­ta vain toinen puoli autoille?

Autoilupuoli tehtäisi­in juuri sel­l­aisek­si kuin autoil­i­jat halu­a­vat: lev­eät kadut ja isot parkkiken­tät ympäröivät katu­ja. Autopaikko­ja tarvit­taisi­in tietysti kak­si ker­taa enem­män, kos­ka kaikil­la olisi auto, nyt vain joka toisel­la koti­taloudel­la. on.

Autot­tomille tarkoite­tut kaupungi­nosat taas oli­si­vat mit­takaaval­taan suun­nilleen sel­l­aisia kuin on Tukhol­man tai Tallinnan van­ha kaupun­ki, vaik­ka raken­nuskan­ta olisi tietysti uutta.

Uskon, että molem­pi­in osi­in kaupungista olisi löy­tynyt asukkai­ta ja molem­pi­en asukkaat oli­si­vat tyytyväisiä.

Tai siis melkein. Parhaat rav­in­to­lat ja mie­lenki­in­toisim­mat kahvi­lat, taidenäyt­te­lyt ja gal­le­ri­at oli­si­vat autot­tomien kaupungis­sa niin kuin ne nytkin ovat kaupunkien his­to­ri­al­li­sis­sa keskuk­sis­sa. Autoil­i­jat ehkä pur­naisi­vat, mik­si hei­dän pitää tyy­tyä Hes­burg­eri­in ja Rossoon, kun noil­la on Miche­lin-rav­in­toloi­ta. Kyl­lä autol­la pitää päästä autot­tomien alueille palveluista nauttimaan.

His­to­ri­aa ei voi kään­tää taak­sepäin, mut­ta voisiko pari auto­ton­ta kaupungi­nosaa kuitenkin rak­en­taa. Jos KHO:lle kel­paa­va liiken­ney­hteys Her­ne­saa­reen mak­saa sato­ja miljoo­nia, voisiko Her­ne­saaren rak­en­taa autot­tomak­si? Sil­loin se pitää kaavoit­taa kokon­aan uud­estaan, van­han kaupun­gin mittakaavaan.

58 vastausta artikkeliin “Vanhat kaupungit olivat Ihania. Voisiko siihen palata?”

  1. Oli kulkuneu­vo­ja käytössä myös kaupungeis­sa ennenkin. Ennen auto­ja käytet­ti­in hevosia.

    1. Tietysti sel­l­aises­sa van­has­sa kaupungis­sa käytet­täisi­in nyt paket­ti­au­to­ja yhtä paljon kuin ennen hevosia, mjut­ta niitä varten ei tarvit­sisi tehdä 15 metriä lev­eitä katuja.

      1. Kadun lev­eys ei ole mikään yksiselit­teinen mörkö. 15m lie­nee Eerikinkadun lev­eys, joka on aika tas­apain­oinen esimerkik­si Yrjönkadun risteyk­sen kohdal­la kos­ka a) puurivi b) maltill­i­nen räys­täsko­rkeus. Räys­täsko­rkeu­teen näh­den turhan kapeat kujat kuten Ateneu­minku­ja kel­paa­vat vain suo­jaisik­si ja tur­val­lisen oloisik­si läpikulku­väy­lik­si kun­han ne johta­vat auringos­ta aurinkoon. Ikuises­sa var­jos­sa on vähän ankea asua tai viihtyä ylipäätään.

        Lev­eäkin katu­ti­la muut­tuu viihty­isäk­si kun pui­ta on tarpeek­si. Kan­nat­taa käy­dä Barcelonas­sa kat­so­mas­sa miten Eix­am­plen käve­lykatupro­jek­ti ete­nee (työ­maaku­va). Samas­sa kaupungis­sa on Gra­cian kaupungi­nosa, joka on mod­erni, prag­maat­ti­nen ja toimi­va ver­sio käve­ly-ympäristöstä. Toimisi Suomes­sakin, tosin vähän lev­eäm­mil­lä kaduil­la kos­ka pohjoiset valokulmat.

      2. Nuo van­hat kaupun­git perus­tu­i­v­at osin siihen, että väestöti­heys oli suur­ta suh­teessa neliömääri­in. Van­hois­sa kaupungeis­sa saat­toi olla jopa alle 10 raken­net­tua neliötä per asukasluku. Noin matalil­la raken­nuk­sil­la kuin Tukhol­mas­ta on kuvis­sa, saati­in suun­nilleen samaa väestöti­heyt­tä kuin nyky­isin pil­ven­pi­irtäjil­lä. Kivi­jalkoi­hinkin riit­ti sen myötä asukkai­ta. Kapeil­la kujil­la selvit­ti­in, kun ostosmäärät ruokaa luku­unot­ta­mat­ta oli­vat hyvin vähäisiä nykyiseen näh­den elin­ta­son ollessa alem­pi. Kaduil­la ei tarvin­nut sil­loin kul­jetel­la suurem­min parisänkyjä, sohvia, pesukonei­ta eikä muu­takaan, jon­ka takia nykyään logis­ti­ikkaa varten tarvi­taan paljon isom­mat väylät. Toki tur­val­lisu­usa­jat­telukin on sit­tem­min kehit­tynyt ja se on myös osasyy siihen, ettei niin kapei­ta väyliä anneta enää tehdä, joil­la aikoinaan onnet­to­muuk­sia tuli tiheään.

      3. Niin, yksi (yksi- tai kak­sisu­un­tainen) kaista kuten Alanko­mais­sa tai vaik­ka toises­sa viestis­sä maini­tus­sa Barcelo­nan Gra­ci­as­sa ja mon­es­sa muus­sakin paikkaa siel­lä suun­nas­sa, riit­tää hyvin huoltoa­joon, jos täyt­tä autot­to­muut­ta pelätään niin jär­jet­tömästi. Mut­ta Suomes­sa väk­isin tunge­taan uusil­lakin alueil­la 2 parkkikaistaa ja 2 lev­eätä (3m) ajokaistaa jopa päiväkodin eteen (mm. Nal­len­rinne). Jos on pakko olla kak­si kaistaa, riit­tää henkilö- ja paket­ti­au­to­ja varten2‑2.5m; ei tarvi­ta kak­si ker­taa niin lev­eätä pel­toa (2x3m ajokai­stat, 2x2m parkkikai­stat). Se har­voin kulke­va rek­ka voi käyt­tää kah­ta kaistaa. Mut­ta asfat­tipel­to­ja rakas­tavas­sa Suomes­sa ajat­telu on että täysperä­vaunul­la pitää päästä joka oven eteen minä het­kenä hyvän­sä, ilman mitään ennakko­jär­jeste­lyjä tai — hui kauhis­tus — kom­mu­nikoin­tia muiden tienkäyt­täjien kanssa.

  2. Kaip­pa tuom­mos­ta voisi kokeil­la. Yleen­sään autoa ei kan­na­ta han­kkia jos sitä ei vält­tämät­tä tarvitse,jäänyt tämä vai­h­toe­hto aika vähälle huomi­olle mm. ilmas­tokeskustelun yhteydessä.No, elin­ta­pamne muut­tu vas­ta kun uusi­u­tu­mat­tomat raa­ka-aineen on käytet­ty riit­tävän vähi­in, ja niitä on muitakin kuin öljy..Lipsahti nyt vähän asian viereen…

  3. Van­hakaupun­git ovat kyl­lä nykyään pelkästään kliseemäisiä tur­is­tian­so­ja kuten sanoit Tukhol­man kohdalla . 

    Niiden paluu ei ole kohtu­ullisen asumisen ja syömisen vetovoima keskuk­sia. Itse tiedän sen että Tukhol­man van­has­takaupungista on tul­lut kuvaa­masi tur­i­s­tirysä ja sen tiedän ettei paikalliset tukhol­malaiset siel­lä käy syömässä tai ostok­sil­la korkean hin­tata­son takia. 

    Van­hois­sa kaupungeis­sa on hin­tata­so aina korkeampi kuin esim uusisim­mis­sa kaupungi­no­sais­sa ja samoin asum­i­nen. Suomen kaupungeista vain Rau­mal­la ja Por­vool­la on per­in­teiset van­hatkaupun­git. Lähin van­hakaupun­ki Helsingistä kat­sot­tuna on Tallinna ja sekin on nykyään tur­is­tiansa kuten on Tukolman.

    1. Rahul, minus­ta puhut itsesi pus­si­in. San­ot, että jos tehdään lisää van­haa kaupunkia, siitä tulee niin halut­tu, että kaik­ki siel­lä on kallista. Ei kai kan­na­ta rak­en­taa huonoa kaupunkia vain, jot­ta se olisi halpaa?

      1. Niin point­ti­ni oli se että hin­tata­son kon­trol­lis­sa pitämi­nen riip­puu kahdes­ta tekijästä.
        1. Kuin­ka kalli­ita vuokria per­itään van­ho­jen kaupunkien keskus­tas­ta varsinkin kaupun­gin omis­tami­sista vuokra-asunnoista.
        2.Kuinka tiukasti ulko­maalais­ten sijoi­tusasun­to toim­intaa rajoite­taan jol­la on suo­ra vaiku­tus hintatasoon. 

        Otan esimerkin Lon­toos­ta jos­sa kaik­ki hin­nat nousi 2000–2022 johtuen siitä että venäläiset oli­gark­it, per­sian­lah­den öljysheik­it ja intialaiset liikemiehet osti­vat sieltä sijoi­tusasun­to aivan Lon­toon keskus­tas­ta. Tosin Berli­i­ni ja Wien ovat ain­oi­ta suurkaupunke­ja Euroopas­sa jot­ka ovat onnis­tuneet vuokrasään­te­lyn ja asun­to­ja kaup­po­jen rajoit­tamisen nimis­sä hillitä hin­tata­soa. Pari­isin hin­ta­so on nousus­sa etenkin ydinkeskustan. 

        Jos ote­taan käyt­töön Berli­inin ja Wienin kaltainen vuokrakon­trol­li niin hin­tata­so on kohtu­ullisen alhainen. Korkean inflaa­tion ja korko paineen takia vuokrasään­te­lyn lopet­ta­mi­nen ajanko­htaista etenkin Berli­inis­sä ja Wienissä. 

        Hin­tata­so pitäisi olla siis Itäisen Euroopan tai Välimeren kri­isi­maid­en tasoa jot­ta asum­i­nen olisi Tukhol­man, ja Tallinnan kaltai­sis­sa kaupungeis­sa kohtu­ullisen hin­taista .Tallinnankin keskus­tas­sa ei asu enem­mistönä viro­laisia vaan suo­ma­laisia ja venäläisiä joil­la on 2. asunto.

    2. Kyl­lä tukhol­malaisetkin tietääk­seni käyvät tuol­la. Lisäk­si ei noiden rav­in­toloiden hin­tata­so ollut edes mitenkään eri­tyisen paljon kovem­pi ver­rat­tuna vaikka­pa Söder­malmi­in. Tosin ehkä joillekin Söder­malmikin on sit­ten joku tur­i­s­tirysä. Tosin nyt taas kun kat­soo Tukhol­maa kar­tal­ta ja ver­taa sitä Helsinki­in, niin muis­taa taas kuin­ka idioot­ti­maisel­la paikalla Helsin­ki on maanti­eteel­lis­es­ti. Ja silti tällekin niemelle on saatu joutomaa­ta jätet­tyä vaik­ka kuinka.

      Varmin tapa kuitenkin saa­da Helsin­ki taan­tu­maa on autove­toisu­u­den korost­a­mi­nen ja teho­ton rak­en­t­a­mi­nen — tämä nos­taa asumisen hin­taa ja aiheut­taa yri­tyk­sille työvoiman saatavu­u­songelmia. Nyt asumisen kuluis­sa on vähän lasku­painet­ta lähin­nä yli­tar­jon­nan eli markki­nati­lanteen vuok­si, mut­ta pidän tätä väli­aikaise­na. Kun rak­en­t­a­mi­nen tyre­htyy nyt ja 1–3 vuot­ta hin­nat laske­vat niin sit­ten ne ampai­se­vat taas uuteen voimakkaaseen nousu­un kun korot kään­tyvät lasku­un eikä markki­noille ole tul­lut paljoa uusia asun­to­ja vähään aikaan. Kokoomushal­li­tuk­sen kaavailemat asun­to­tuk­i­u­ud­is­tuk­set saat­ta­vat myös karkot­taa opiske­li­joi­ta Helsingistä mui­hin edullisem­pi­in kaupunkei­hin, mut­ta tämä on hidas pros­es­si. Vai miten hal­li­tus oli kaavail­lut leikkaa­vansa asum­is­tukia osa-aikaisia töitä tekeviltä mut­ta säi­lyt­tävän­sä ne opiske­li­joil­la, nämä ryh­mät ovat usein samat eli leikkaat yhdeltä niin leikkaat myös toiselta. HOASkin on ehkä pian ongelmis­sa kun uusi­in kohteisi­in on raken­net­tu paljon yksiöitä.

      1. Stadis­tille kom­ment­ti­na tuo­hon Tukhol­man van­hankaupun­gin hin­tata­soon niin min­ul­la on lähisuku­lainen Tukhol­mas­sa joka on asunut Söder­malmil­la jo 40 vuo­den ajan. Hän muut­ti sinne siihen aikaan kun Ruot­sis­sa oli vuo­rasään­te­ly joka puret­ti­in 2000-luvun alus­sa. Sen jäl­keen asun­to­jen hin­nat ovat Söder­malmil­la kymme­nenker­tais­tuneet. Van­has­sa kaupungis­sa ei myöskään kuule yhtään ruot­sia. Kaik­ki puhu­vat englan­tia ja mui­ta maail­man val­takieliä kieliä. Suku­laiseni joka on asunut Söder­malmil­la jo 40 vuot­ta ei käy Van­has­sa kaupungis­sa mikäli hänelle tulee ulko­maalaisia vierai­ta. Söder­malmil­la löy­tyy paljon edullisem­pia vai­h­toe­hto­ja kuin Gam­la Stanissa

    3. Hin­tata­so on korkea kos­ka kysyn­tää on paljon, ja ihmiset ovat hin­nan valmi­it mak­samaan. En siis saa ihan kiin­ni mikä on ongel­ma, että alueet ovat liian suosit­tu­ja? Ehkä asi­aa helpot­taisi jos niitä raken­net­taisi­in lisää…

      1. Näin­hän se on. Sveit­si on hyvä esimerk­ki siitä. Maa on täyn­nä noi­ta pieniä kyliä / kaupunke­ja jois­sa on van­hat kesku­s­tat joiden ympärille on sit­ten raken­net­tu uut­ta myöhem­min. Kun niitä on tarpeek­si, eivät kaik­ki voi olla törkeän kalli­ita (suh­teessa paikalliseen var­al­lisu­us + tulotasoon).

        Kos­ka noi­ta van­ho­ja keskus­to­ja on paljon, ne kaik­ki eivät ole pelkkiä tur­i­s­tirysiä, vaan osa on ihan suh­teel­lisen taval­lisia asuinaluei­ta jois­sa toki käy sit­ten paikallisia naut­ti­mas­sa rav­in­toloista ja palveluista. Ne eivät kuitenkaan ole muut­tuneet tur­istien teema­puis­toik­si, kuten Tallinnan ja Tukhol­man van­hat osat — niitä on vain liikaa, jot­ta kaik­ki voisi­vat olla sellaisia.

        Kävin eilen Bernin Burgdor­fis­sa ja Solothur­nissa. Kum­mas­sakin on nätit ja kau­ni­it van­hat kaupun­git jois­sa on muka­va viet­tää aikaa — autot on aidat­tu ulos ja kadut ovat kapeita.

        Suomes­sa olisi mah­dol­lista kokeil­la tätä jos­sain lähiössä. Kun raken­netaan uusi lähiö (metro)radan var­teen, niin senkun vaan kaavoit­taisi sinne sen 250m säteisen käve­lykeskus­tan. Lähiö pitäisi suun­nitel­la sit­ten kokon­aisuute­na ~15k asukkaan kokolu­okkaan, jot­ta se kan­nat­telisi edes jonkin ver­ran lähipalveluita.

      2. Nimeno­maan korkea kysyn­tä nos­taa hin­to­ja omis­tusasun­to­jen kohdal­la. Täl­lai­sis­sa asuinalueis­sa pitäisi olla myös kaupun­gin vuokra-asun­to­ja ja yksi­ty­isiä vuokra-asun­to­ja vieri vier­essä. Tai sit­ten pitäisi ottaa käyt­töön uudelleen vuo­rasään­te­ly. Wienis­sä ja Berli­inis­sä on vuo­rasään­te­ly joka on tehnyt asumisen kus­tan­nuk­set kohtu­uhin­taisek­si keskustoissa

  4. Onpa hieno ehdo­tus. Meille raken­netaan uusia asuinaluei­ta, jot­ka ovat kaik­ki saman­näköisiä lev­eine katu­ineen ja laati­ikko­mai­sine taloi­neen. Kuitenkin ihmiset tun­tu­vat hakeu­tu­van vapaa-ajal­la van­hempi­in kaupun­gin osi­in, jot­ka ovat viihty­isämpiä. Ei niil­lä uusil­la alueil­la viihdytä ulkona. Mik­si niitä meille kuitenkin rakennetaan?

    1. Vira­nomaiset kieltävät — kaavoitus ja raken­nuslu­pakäytän­nöt tekevät mah­dot­tomak­si hyvän kaupun­gin rakentamisen.

      Osmo tietää itse kun on ollut eduskun­nas­sa ja kun­nan puolel­la tais­tele­mas­sa tuulimyl­lyjä vas­taan. Keski­aikaisen kaupunkikeskus­tan rak­en­t­a­mi­nen ei nyky­isin yksinker­tais­es­ti ole enää laillista.

      1. Lain muut­tumi­nen aiheut­taa myös sel­l­aisia ongelmia, joi­ta ei poli­tikot vaan ymmärrä.

        Lappeen­ran­nan yliopis­to oli pitkään tilanteessa, jos­sa pelas­tus­laitok­sen vastea­jat riit­täneet. Piti rak­en­taa pie­neen kaupunki­in toinen vak­i­tu­inen palokun­ta. Täl­läisiäkin turhia kulu­ja tulee siitä että laite­taan asioi­ta levälleen.

        Nyt samas­sa kaupungis­sa halu­taan uusi jäähal­li aiem­man hallin paikalle. Van­haa hal­lia ei saisi rak­en­taa tänäpäivänä tuo­hon, mut­ta täl­läis­ten tosi­a­sioiden ei anneta häir­itä. Ja pro­jek­ti ete­nee. Hal­li on aikoinaan Lau­rit­salan kaup­palas­sa laitet­tu paikkaan, joka on voin­ut sil­loin olla perustel­tu. Omakoti­taloalu­uen taakse siten, että toisel­la reunal­la alueen rajaa junarata. 

        Nyt tähän pussin perälle on han­kala tehdä uut­ta, kun sinne ei pääse eikä sieltä pääse pois. (Tai pääsee, mut­ta ei niin hyvin, että sille mitään lupaa saisi. Tör­mää nimit­täin kaavaan. Poli­tikot eivät tätä ongel­maa tun­nista eikä tunnusta. 

        Pitäisi tehdä tun­neli radan ali johon ei ole varaa. Nyt koite­taan saa­da omakoti­talo­jen takapi­hoille hau­taus­maan aidan viereen väylää, jos­sa mah­tu­isi pari paloau­toa vierekkäin, mut­ta eihän tämä toteudu. Keskus­taan hal­lia ei voin­ut tehdä, kos­ka kallista, niin tehdään van­haan paikkaan vaik­ka se on laiton­ta ja joudu­taan sit­ten tekemään se kak­sois­raiteen ali­tus, jot­ta saadaan ottaa se käyt­töön ja sit­ten siitä tulikin jo kalli­impi kuin keskus­tan hal­li olisi ollut.

        Ja mik­si sitä ei saanut tehdä keskus­taan? Kos­ka ruuhkat. Ollaan totut­tu, että SaiPan peli aiheut­taa tolkut­tomat ruuhkat ja niin­hän se tekeekin nykyisessä paikas­sa. Keskus­tas­sa se olisi paikas­sa, jos­sa on joka iki­nen arki­aa­mu moninker­tainen liikenne ilman mitään ruhkia.

  5. Olisi melkoinen ensikos­ke­tus tur­is­teillekin laskeu­tua laivas­ta tuol­laiseen Her­ne­saa­reen. Tuli­si­vat vielä myöhem­min pidem­mäk­si aikaa, kun olisi muu­takin kuin istua bus­sis­sa hiekkak­en­tän läpi kat­so­maan Sibeliuk­sen putkia ja takaisin laivaan. Ja kaik­ki ne työ­paikat joi­ta ei automaa­tio vie. Tuos­sa kuvas­sa on vielä ilois­es­ti ruskan väritkin ympäri vuo­den. Meil­lä mod­ernistien halus­ta lähiöt valkoisia ja kun rus­ka tip­puu maa­han, niin seu­raa­va puoli vuot­ta menee likaisten valkois­t­en laatikoiden keskel­lä ilman väre­jä. Vähem­mästäkin masen­tuu ja viina alkaa mais­tua liian kanssa. Veikkaan että tämä on syy mik­si van­has­ta Käpylästä tykätään niin paljon, kun maise­mas­sa on värit ympäri vuo­den. Arkkite­hdit kidut­ta­vat ihmisiä Suomes­sa viemäl­lä värit elämästä tal­ven tul­lessa. Tätä ei her­rat huo­maa keskus­tas­sa satavuo­ti­ait­ten talo­jen saadessa vielä kan­taa väre­jä, mut­ta rah­vas lähiölaatikois­saan kär­sii värien kadotes­sa viimeis­tenkin lehtien tippuessa.

  6. ei huvit­taisi google:a main­os­taa mut­ta eipä tai­da olla hirveästi vai­h­toe­hto­ja tähän asi­aan liittyen.

    kun kat­se­lee kuvia ja street view:a goog­lessa, on näh­nyt vähän kaikkea sieltä täältä. kuvis­sa on venet­sia, jos­sa tulee lähiökaupun­ki fiilis. venet­si­aa tuskin kan­nat­taa suomeen rak­en­taa mut­ta lähi­tont­te­ja kyl­läkin. esim usa:ssa on paljon tyl­siä lät­tä kapunke­ja lev­eine tienei­neen. enem­män länsipuolella.

    https://www.google.com/maps/@45.4339289,12.3242818,3a,75y,278.51h,88.99t/data=!3m6!1e1!3m4!1szpO8wjxorU_-016mckvs1Q!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu

    https://www.google.com/maps/@45.4372765,12.3411131,3a,75y,306.93h,74.11t/data=!3m6!1e1!3m4!1sjbZnZgxdV4bUDh63MgI0Dw!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu

    https://www.google.com/maps/@45.4389695,12.3289223,3a,75y,236.2h,79.52t/data=!3m6!1e1!3m4!1sWsnpnWoJy85-LH3SvNJ7Mg!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu

    https://www.google.com/maps/@45.4157618,12.3727048,3a,75y,323.17h,88.79t/data=!3m6!1e1!3m4!1stem7cZVDqf1hFwXS8K19TA!2e0!7i13312!8i6656?entry=ttu

    viimeiseen kuvaan kom­ment­ti. mitä tekee autol­la saaressa!?

  7. Kööpen­ham­i­na on aikalail­la saman­lainen Helsinki­in ver­rat­tuna — minus sil­ta. Reilu puoli miljoon­aa asukas­ta, iso metroalue, naa­puris­sa kak­soiskaupun­ki toisel­la puolel­la. Vähän matkan päässä oma Kot­ka tai mik­si sitä nyt sit­ten sanois­ikaan. Vähän samaan tyyli­in myös ollaan oma­l­la niemel­lä, vaik­ka asu­tus on pain­ot­tunut saares­ta sen man­tereen puolelle (kuten muuten siel­lä Kotkas­sa nykyään). Silti siel­lä on täysin elävä käve­lykeskus­ta samaan aikaan kun meil­lä tapel­laan jostain espas­ta, herne- ja jätkäsaaren automi­toituk­sista. Pikkuhil­jaa alkaa tun­tua siltä, että pitäisi olla joku kuningas sanomas­sa mitä kaupun­gin keskustal­la saa ja pitää tehdä.

  8. Kan­nat­taa käy­dä Googlen tai Applen kart­to­jen katunäkymässä ihaile­mas­sa vaikka­pa auto­jen ehdoil­la raken­net­tua Hous­tonin keskus­taa ja sen ympäristöä.

    Hur­jan lev­eitä katu­ja ja mielipuolisia moot­toriteitä ja niiden liitt­tymiä, mut­ta keskus­tan kivi­jalas­sa ei ole yhtään mitään. Keskus­tas­sa on pankkien tor­ni­talo­ja, parkki­talo­ja, ehkä viras­to­ja ja jokunen hotel­li. Asukkai­ta ei tai­da juuri olla. 

    Mut­ta autoilu on helppoa!

    Keskus­taa ympäröi halka­isi­jal­taan kym­me­nien kilo­me­trien omakoti­talovyöhyke. Toden­näköis­es­ti kodista puolen kilo­metrin päässä ole­vaan ostoskeskuk­seen ei pääse ilman autoa. 

    Käve­ly-yri­tys johtaa toden­näköis­es­ti siihen, että poli­isi tulee paikalle ja mah­dol­lis­es­ti jopa ampuu epäi­lyt­tävän ja pelot­ta­van ilman autoa liikku­van hiippailijan.

    Helsin­ki on upeasti onnis­tunut kaupun­ki. Maailmanluokkaa.

    1. Amerikkaa voi tosi­aan ihme­tel­lä Googlen kuvis­sa. Van­hois­sa kuvis­sa noiden moot­toritei­den paikalla oli ihan kivo­ja kaupungi­nosia, jot­ka puret­ti­in, kun halut­ti­in tilaa autoille. Ei Amerik­ka aina ole ollut yhtä autokaupunkia. 

      Kuka nuo maat omisti? 

      Helsinki­in ehdotet­ti­in samaa ratkaisua 1960-luvul­la. Onnek­si Smith-Polvisen suun­nitel­maa ei toteutettu.

      1. Ja jopa Auto-Espookin on tul­lut järki­in­sä viime aikoina. Julkiseen liiken­teeseen on sat­sat­tu, samoin pyöräbaanoi­hin vaik­ka vielä ollaankin kaukana esim. Oulus­ta. Uusin Finnoon kaupungi­nosa rak­en­tuu myös vah­vasti julkisen ja kevyen liikeen­teen varaan jopa niin, että metroase­makin on jo käytössä vaik­ka keskuk­sen talot ja siis käyt­täjät vielä enim­mäk­seen puut­tuvat. Eli sinne muut­taval­la on heti aidosti muitakin vai­h­toe­hto­ja liikku­miseen kuin oma auto.

      2. Jenkeis­sähän oli kaupungeis­sa myös todel­la kukois­ta­va markki­nae­htoinen joukkoli­ikenne, kunnes päätet­ti­in että autot on vapaut­ta ja val­ti­ol­lisel­la mahtikäskyl­lä ja verora­hoin raken­net­ti­in val­ta­va moottoritieverkosto.

    2. Kan­nat­taa Hous­tonin lisäk­si käy­dä kat­so­mas­sa myös Dal­la­sia. Siel­läkin on auto­jen ehdoil­la raken­net­tu down­town, joka on autio iltaisin ja ain­oa nähtävyys on Kenne­dyn murha­paik­ka.. Mut­ta kah­den viime vuosikymme­nen aikana sen viereen, moot­tori­tien toiselle puolelle on syn­tynyt Uptown, joka toimii käveli­jöi­den ehdoil­la. Kum­masti sinne on silti myös saatu autot sovitettua.

      Kun Uptown on men­estynyt, niin yksi­tyis­es­ti vede­tyssä ja osara­hoite­tuss pro­jek­tis­sa on sit­ten Down­town­in ja Uptown­in väli­nen moot­tori­tie peit­et­ty kan­nel­la, jon­ka päälle on raken­net­tu auto­ton puisto.

  9. Van­hat kaupun­git ovat eri­laisia eri puolilla.

    Helsin­gin kaa­va on van­ha Venäläi­nen kaa­va ja kaupun­ki sen näköi­nen. Sel­l­ainen Tukhol­man malli­nen van­hakaupun­ki löy­tyy Viipurista.

    Tuo­ta tiivistä van­han kaupun­gin mallista rak­en­tamista on tehty euroopas­sa viimeisen parinkymme­nen vuo­den ajan kaup­pakeskuskon­sep­til­la. Suomes­sa täl­läisiä tekeileitä on yksi eli Viro­lah­den kaup­pakekus Tzaari.

    1. Lisään tuo­hon kaup­pakeskus- kom­ment­ti­in vielä vähän taus­taa. Sil­lä rak­en­teel­la pystytään kiertämään juridi­ikkaa, kun use­ampi eri raken­nuk­selta vaikut­ta­va raken­nus muo­dostaa yhdessä yhden kiin­teistön. Lop­putu­los on paljon huonom­pi mitä ennen van­haan, mut­ta paljon parem­pi mitä nykyi­nen laki sallii

      1. Toisaal­ta mm. Tri­plan asuin­torneille olisi ollut tuol­la tapaa mah­dol­lisu­us tehdä auto­ton piha asun­noil­la (joskin elo­ton betonikan­si). Mut­ta väk­isin sin­nekin johdet­ti­in ramp­pia pitkin autotie, kuten jokaikiselle Helsin­gin sisäpi­halle, ette var­masti lap­sille ole mis­sään ole tur­val­lista tilaa.

        Barcelonas­sa ja Gironas­sa oli mah­tavaa kun taap­er­on pystyi anta­maan huo­let­ta juos­ta keski­aikaisil­la kaduil­la. Helsingis­sä vain ostoskeskuk­sis­sa. Misiköhän keskus­ta näivet­tyy… (Toki keskus­tan ja muutenkin suo­ma­lainen nyk­yarkkite­htu­uri on luon­taan­työtävää har­maa­ta seinää.)

  10. Auto­tot­toman kaupungi­nosan ehdo­tus on tässä hyvin perustel­tu, näil­lä perusteil­la ja juuri noin Her­ne­saaren ja mah­dol­lis­es­ti muitakin osia Helsingistä voisi todel­lakin jät­tää autottomiksi.
    Kan­nat­taisi ainakin kokeilla. 

    Soin­in­vaar­al­la oli kuitenkin aika ennakkoaseen­teelli­nen aja­tus sen suh­teen, että autot­tomien kaupungi­nosis­sa olisi kaik­ki kiva ja ren­to ja taiteelli­nen, ja autol­liset elävät auto­jen­sa kanssa sisäl­löl­lisessä köy­hyy­dessä. Autot­tomat syövät miche­lineis­sä jne. Rahaa siis on.
    Olisikin ratkaista­va taloudel­lisen eri­ar­voisu­u­den kysymyk­siä näitä uuden­laisia kaupungi­nosia luodessa etteivät ne jäisi vain varakkaiden ja varakkaiden van­hempi­en­sa varas­sa asu­vien iki­hip­ste­rien leikkipaikoiksi.
    Gam­la Stanis­sa­han muuten on oikei­ta asukkaitakin ja asun­to­jakin. Mikään maa­han­muut­ta­jakaupungi­nosa­han se ei kuitenkaan ole, miksiköhän?

    Auto-asi­as­sa vielä sel­l­ainen näkökul­ma että monel­la nimeno­maan suorit­tavaa ja mata­la­palkkaista työtä tekevälle auto on usein vält­tämätön, jot­ta pääsee töi­hin­sä esim. kel­lo seit­semäk­si jon­nekin kehien takana sijait­se­vaan varas­toon tms.
    Autot­tomat varakkaat voivat etäil­lä ja työaikaliukuil­la usein sen sijaan miten halu­a­vat, eikö?
    Ei siis mene siis niin, että autol­liset por­var­it vain huris­ta­vat bemareillaan.
    Monel­la keskus­ta­ja-asu­japor­var­il­la on töi­den käymisen suh­teen aika vapaat kädet.

    Mm. eläkeläisille auto­tot­tomat keskus­takaupungi­nosat olisikin omi­aan. Täy­tyy siis ottaa huomioon asun­to­jen hin­nois­sa. Val­tu­us­tossa vain nyt toimeen.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009681413.html

  11. Autoilus­ta on muo­dos­tunut ihmisoikeus. Tut­tava­pi­iris­sänikin näyt­tää ole­van käsit­tämätön aja­tus kävel­lä 50 metriä pidem­piä matko­ja. Suo­ma­lainen sisu jne.

    1. Autoilu on huume­na kovim­mas­ta päästä — siitä on hyvin vaikea päästä irti kun on ker­ran aloit­tanut ja maku­un päässyt.

  12. Viehät­tävyys ei tule pelkästään kapeud­es­ta. Sitäkin tarvi­taan, mut­ta raken­nuskan­nal­la on suuri merk­i­tys. Esimerkkinä reilun 200 tuhan­nen asukkaan Erfurt, jos­sa on niin lev­eäm­pää kuin kapeam­paa, mut­ta jos­sa raken­nuk­set ovat viehättäviä.

    https://youtu.be/5Dvne-NT3Yw

  13. Olen ehdot­tanut monas­ti että Töölölahdelle voisi rak­en­taa kopi­on Viipurin van­has­ta kaupungista. En nimit­täin enää jak­sa uskoa että Suo­mi saisi Viipurin takaisin.

    1. Uuden Viipurin rak­en­t­a­mi­nen olisi pitänyt tehdä Espoon Matinkylään . Nyt se on betoni viidakko

      1. Uuden Viipurin rak­en­tamista suun­nitelti­in ihan tosis­saan talvi­so­dan jäl­keen. Paik­ka vaan olisi ollut Poh­jan­maan ran­nikol­la, Kokkolan ja Raa­hen välil­lä. Jatkoso­ta pilasi hyvät suunnitelmat.

  14. Mitenkäs sem­mo­nen kon­sep­ti, jos­sa Her­ne­saar­ta halkoisi keskeltä huolto­tun­neli pihakan­nen alla, jos­ta olisi käyn­ti jokaiseen kiin­teistöön ran­nalle asti. Pihakan­nen pääl­lä olisi aluet­ta halko­va kävely­bule­var­di pyöräväylineen.

  15. Tuol­laiset tun­nel­malliset pikkuku­jat ja niistä muo­dos­tu­vat asuinalueet ovat arkisen elämän kannal­ta kovin epäkäytän­nöl­lisiä. Se taas tarkoit­taa samaa kuin kalliita. 

    Neljän vuo­de­na­jan Suomes­sa näkee ongel­mat heti. Lumen varas­toin­ti­in ei ole mitään paikkaa. Kadut ovat pieniä, jol­loin niille mah­tuu vain pie­nil­lä koneil­la. Lumi pitää siis pois­taa pieni kauhalli­nen ker­ral­laan. Kaikukop­pana toimi­va kovista pin­noista muo­dos­tu­va katu ilman ään­tä vai­men­tavia pui­ta yms. takaa sen, että asukkaat ja yrit­täjät saa­vat naut­tia pikku­trak­to­rien pörinästä tun­tikau­pal­la aina kun lun­ta tulee. Kadut voi tietenkin läm­mit­tää mut­ta jälleen ker­ran: se on kallista.

    Kahvi­lat ja rav­in­to­lat tarvit­se­vat myös päivit­täin tuor­e­i­ta raa­ka-ainei­ta. Useil­ta eri tukkureil­ta. Yksi paket­ti­au­to tukkii pikkuku­jan kokon­aan, jol­loin taas joudu­taan kehit­tämään vai­h­toe­htoisia keino­ja logis­ti­ikkaan = kallista on. Ja jos joku pikkuku­jan asukas vai­h­taa jääkaapin tai muut­taa, täy­tyy vain toivoa, että samal­la kujal­la kukaan ei tarvitse ambu­lanssin tai paloau­ton palveluk­sia. Ja kos­ka use­ampia paloau­to­ja ei tuol­laiseen sump­pu­un saa, on ratkaisu sään­tö-Suomes­sa tietenkin tavanomaista palo­tur­val­lisem­mat raken­nuk­set. Mikä on rak­en­teel­lis­es­ti kallein ratkaisu. 

    Tuol­laisel­la alueel­la läh­es kaik­ki vaakap­in­nat ovat kat­to­ja, kivetys­tä tai asfalt­tia. Ojia tai vet­tä läpäi­se­via nur­mi­aluei­ta ei ole, joten sade­vesir­atkaisut täy­tyy tehdä selvästi taval­lista suurem­mal­la kap­a­siteetil­la (vrt. eiliset kuvat Tam­pereen keskus­tas­ta). Ja jälleen ker­ran lom­pakos­sa tuntuu. 

    Suurin hin­tal­isä tulee rak­en­tamis­es­ta. Ahtaasti rak­en­t­a­mi­nen on kallista. Varas­toti­laa tuleville raken­nus­tarvikkeille ja työkoneille ei ole, joten ne joudu­taan varas­toimaan kauem­pana ja tuo­maan JIT-peri­aat­teel­la työ­maalle juuri ennen käyt­töä. Raken­nus­miehet ovat tois­t­en­sa tiel­lä ja tehokkai­ta suuria nos­ture­i­ta ei pysty käyt­tämään kos­ka ne eivät fyy­sis­es­ti mah­du työ­maalle. Ja jos naa­puri on jo raken­net­tu, sen vahin­goit­tamisen varomi­nen tuo lisää vaa­tivu­ut­ta ja hin­taa. Maail­mal­la toki raken­netaan suurkaupunkien keskus­toi­hin min­u­ut­tiko­re­ografi­al­la, mut­ta yhdel­läkään suo­ma­laisel­la raken­nusy­htiöl­lä ei ole täl­lais­es­ta koke­mus­ta tai osaamista.

    Var­masti löy­tyy niitä ihmisiä, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan lisähin­nan asun­nos­ta ja asumis­es­ta, kun­han saa­vat vasti­neek­si tun­nel­mallisen, pit­tore­skin asuinalueen. Ain­oa kysymisen arvoinen asia on, onko näitä ihmisiä tarpeeksi?

    1. Tekosy­itä. Mon­et asi­at voisi jär­jestää toisin, jos myön­net­täisi­in todel­li­nen syy autokeskeiseen suun­nit­telu­un: autoilun edistäminen.

      Kan­nat­taa lukea vaik­ka J H Craw­fordin kir­jo­ja (https://carfree.com), kuin­ka jär­jestel­lä auto­ton kaupun­ki. Jakelun voi hoitaa tun­nelei­ta pitkin, tai jokaisen kaupungi­nosan keskus­bule­var­dia pitkin, jon­ka var­rel­la suurimpi­en liikeyk­siköi­den tulee olla. Jokaisen kaupungi­nosa-hel­men kapeille sisäkaduille tarvit­ta­van väheisem­män jakelun voi hoitaa keskus­tan logis­ti­ikkapis­teestä rahtipyöril­lä tai kär­ry­il­lä. Tässä puhutaan max. 500m matkasta. 

      Kapeille mutkit­televille kaduille tulee vähem­män. Tätä on Jätkäsaa­res­sa vähän (mut­ta aivan liian vähän) hyö­dyn­net­ty. Luulisin että kapeat mutkit­tel­e­vat kadut korkeil­la raken­nuk­sil­la myös estävät sivusu­un­taista lumen­tu­loa . Jotkut niistä voisi myös ainakin talvisin kat­taa “gal­le­ri­oik­si”. Kapeille kaduille myös mah­tuu vähem­män lun­ta kuin lev­eille. Voi myös tuo­da takaisin talon­miehet, ja ottaa käyt­töön hei­dän har­ti­avoimat, eikä nössäil­lä (suo­ma­lainen sisu, haha­ha­ha­hah­ha, maail­man huonoin vit­si) ja ajaa 10km pikku­trak­to­ril­la yksit­täistä kiin­teistöä varten, kun mitään koor­di­naa­tiokykyä ei ole.

  16. Japani kiel­si yön yli kadun­var­sipysäköin­nin 1950-luvul­la. Lop­putule­ma on erinäköistä (kapeam­mat kadut) kaupunkia.

    Joku voisi sanoa, että oli­vat kaukaa viisaita.

  17. Halu­an nähdä sen artikke­lin kun tuol­laisen kaupungi­nosan rak­en­tamisen jäl­keen alkaa naiset huu­ta­maan kuorossa miten tur­va­ton se on, kos­ka kapeat kujat tekee niistä pimeitä ja sit­ten voi sat­tua mitä tahansa. Nyt jo valite­taan tur­vat­to­muut­ta. Noi ahtaat ja kapeat loukot ne vaikut­taa miehestäkin ikäviltä ja varsinkin yöaikaan ovat pelot­tavia. Kiitos puis­to­jen ja lev­ei­den katu­jen, jol­loin näkee muitakin ohikulk­i­joi­ta pelot­taa paljon vähemmän.

    1. En anna ymmär­rän mihin nim­imerk­ki Toosi vihre­itä pyrkii mut­ta pop­ulisti­nen tyyli vas­tus­taa kaikkea ilman vai­h­toe­htoa ker­too aika paljon

  18. Vaasan palon jäl­keen kaupun­ki raken­net­ti­in uudelleen. Palosta opit­ti­in ja kaduista tehti­in tarkoituk­sel­la lev­eitä ja kort­telei­den keskelle jätet­ti­in paloku­jia. Autoil­la ei ole asian kanssa mtään tekemistä.

    Kiv­i­talois­sakin kat­torak­en­teet ovat puu­ta. Ja nyky­is­in­hän puu­rak­en­t­a­mi­nen on muotia.

    1. Piti ihan käy­dä ark­istossa kat­so­mas­sa, että käsitinkö oikein, että Vaasa raken­net­ti­in uud­estaan ja kadut leven­net­ti­in. Kaa­vat kun on aikalail­la muut­tumat­tomat ja se van­ha kaa­va ei yleen­sä katoa palamalla. 

      No eihän se ihan niin men­nyt. Palon jäl­keen tehti­in siis Niko­lainkaupun­ki noin 7 kilo­metriä pala­neesta Vaasas­ta, joka sit­ten nimet­ti­in suomen itsenäistymisen jäl­keen Vaasak­si. Vaik­ka olen Vaasas­sa joskus nuore­na yhden kesän ollut hom­mis­sa, niin itse kaupungista en kyl­lä muista mitään. Mut­ta olet­taisin, että tyyp­illi­nen, Venäläi­nen kaa­va, joka on aikakaut­en­sa tuote (1850 ->).

    2. Nuo kaupunkipalot oli­vat lähin­nä puukaupunkien riesa. Joh­tu­i­v­at pui­sista taloista, palav­ista yläpo­h­jaeris­teistä, päreka­toista ja puuläm­mi­tyk­ses­tä. Tämän takia Suomen van­hat puukaupun­git ovat vähi­in päin pala­neet pois, mut­ta Tukhol­man ja Tallinnan vas­taa­vat ovat tal­lel­la, ne kun on tehty tiilestä.

  19. Aika vähän nois­sa kuvis­sa näkyy pui­ta tai mitään muu­takaan vihreää. Itse ajat­te­len, että nk. lähilu­on­to on viihty­isyy­den kannal­ta tärkeä. Yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vaa kaupunkia en kan­na­ta. En muutenkaan ymmär­rä, mik­si ihmiset rakas­ta­vat auto­jaan niin mah­dot­tomasti. Autos­ta on hel­vetisti riesaa.

  20. Kan­natet­ta­va aja­tus, jos kaa­van ja raken­nuk­set suun­nit­telisi joku muu kuin Suo­ma­lainen. Suo­ma­lais­ten suun­nit­tele­m­ana alueesta tulee vain taval­lista ahtaampi har­mail­la laatikoil­la täytet­ty lähiö ilman elämää.
    Nolo ja epäon­nis­tunut Töölön­lah­den rak­en­t­a­mi­nen osoit­ti tyh­jen­tävästi ettei Suomes­sa osa­ta rak­en­taa kaupunkia, ja tuon piti olla kaupun­gin paraati­paik­ka, jos­sa rahaa luulisi riit­tävän enem­män kuin syr­jäisel­lä asuinalueel­la johon pitäisi nyt taikoa miel­lyt­tävää kaupunkia.

  21. Hol­lan­nis­sa on 70-luvul­ta läh­tien pain­otet­tu kaupunkisu­un­nit­telus­sa käve­lyä, pyöräi­lyä ja julk­ista liiken­net­tä ensisi­jaisi­na liiken­nemuo­toina, ja tulok­se­na on vire­itä ja viehät­täviä kaupunke­ja ympäri maa­ta. Autoil­i­jatkin kehu­vat että maa on yksi parhaista paikoista ajaa, kun­han ei ihan Ams­ter­damin keskus­taan autol­la yritä.

  22. Kan­nat­taa tutus­tua Van­taan Kivistön kaupungi­nosan suun­nit­telu­pe­ri­aat­teisi­in ja toteu­tuk­seen. Siel­lä on toteutet­tu ikään kuin mod­er­nia pohjo­is­maista ver­sio­ta van­has­ta euroop­palais­es­ta kaupungista. Lähtöko­htana on ollut käveltävyys ja käveli­jän elämyk­set. Tämä näkyy eri kokoi­sis­sa aukiois­sa, niiden var­rel­la ole­vis­sa liikkeis­sä ja rav­in­tolois­sa, vai­htel­evas­sa arkkite­htu­uris­sa (on myös paljon kaare­via ja vinokat­toisia talo­ja, vai­htele­via väre­jä ja mate­ri­aale­ja, taidet­ta, jne) ja kuja­mai­sis­sa sivukaduis­sa. Kadut ja kujat ovat toki lev­eämpiä mut­ta myös val­oisampia ja vehreämpiä kuin keski­aikai­sis­sa euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa. Makua­sioita­han nämä ovat, mut­ta itse pidän Kivistön tähä­nas­tista toteu­tus­ta oikein onnis­tuneena ja viihtyisänä.

    1. Kivistö on kyl­lä mon­es­sa yhtey­dessä mie­lenki­in­toinen kokeilu. Kivistön sijain­ti on kuitenkin sen ver­ran kaukana Van­taan isoista lähiöistä jot­ta sen ympäristössä olisi vielä mui­ta samankaltaisia asuinaluei­ta. Jos Espoos­sa Kivistön kaltainen kokeilu ei toi­mi kos­ka Espoon pin­ta-ala on sen ver­ran laa­ja että auto on edelleen vält­tämät­tömyys. Ellei sit­ten usei­ta Kivistöjä tehdä sinne sun tänne ympäri Espoo­ta. Van­taa otti ison riskin että ne rak­en­si Kivistön keskelle metsää.

    2. Kat­soin Google street view kuvia Kivistöstä enkä ymmär­rä tätä kom­ment­tia. Minus­ta näyt­tää aika samal­ta kuin mon­et muutkin Van­taan lähiöt.

  23. Van­hat kaupun­git ovat myös pieniä, sin­ul­ta tämä tun­tuu aina uno­htu­van. Siel­lä Gam­la stanis­sa taitaa olla pari tuhat­ta asukasta.

    Tuos­sa ylem­pänä mainit­ti­in Sveitsin use­at van­hat kesku­s­tat, ne eivät muuten ole mitenkään eri­tyisen halut­tu­ja asuinaluei­ta, kyl­lä ihmiset mielum­min asu­vat mäen­rin­teil­lä tilavis­sa mod­erneis­sa teras­si-/omakoti-/pinek­er­rostalois­sa niiden van­ho­jen kaupunk­ine ympäril­lä, vaik­ka siel­lä ehkä käyvätkin lasil­lisel­la tai syömässä. Ja saat­ta­vat kulkea jopa autolla.

    1. Tästä hyp­pään nyt toiseen aiheeseen, minä voisin kuvitel­la muut­ta­vani maalle asumaan jos Suomes­sa olisi sal­lit­tu sama kuin Sveit­sis­sä ja muual­la kes­ki-Euroopas­sa, että saa ajaa autol­la lähikaupun­gin tai kirkonkylän rav­in­to­laan ja juo­da muu­ta­ma lasilli­nen, ja ajaa autol­la myös koti­in, ilman että naa­puri soit­taa poli­isille joka tulee ja ottaa ajoko­rtin pois.

      1. Sil­fver­berg tiivisti Kes­ki-Euroopan eron Suomeen tuos­sa kohtaa juuri pitkien etäisyyk­sien takia mik­si maaseu­tu ei ole vetovoimainen Suomes­sa kuin se on Kes­ki-Euroopas­sa. Itä­val­las­sa ja Sveit­sis­sä ei edes tarvi­ta omaa autoa pienistä kylistä lähikaupunki­in kos­ka läh­es kaikissa Itä­val­lan ja Sveitsin kylistä pääsee bus­sil­la tai paikallisju­nal­la 15–20 min­uutin päähän lähim­pään kirkonkylään samal­la taval­la kuin HSL bus­seil­la pääsee Espoon tai Helsin­gin sisäl­lä liiku­maan. Helsin­gin ulkop­uolelle jopa Sipooseen ei mene viikon­lop­puisin bus­sia kuin ker­ran tun­nis­sa. Juuri tämän takia maaseu­tu pitäjät Kes­ki-Euroopas­sa ovat ase­mas­sa kuin Suomessa.

      2. Haus­ka kun joku otti tämän puheek­si. Minä olen usein miet­tinyt, että kän­nis­sä ajamisen kieltämi­nen on var­masti yllät­tävänkin iso tek­i­jä maaseu­tukun­tien kuolemises­sa ja niiden sosi­aal­i­sis­sa ongelmis­sa. Itsel­leni käytän­nössä ain­oa syy mik­si halu­an asua edes suur­in­pi­irtein julkisen liiken­teen äärel­lä on se, että muuten lop­puu sosi­aa­li­nen elämä kokon­aan, kun ei voi enää lähteä ystävien kanssa kaljoit­tele­maan ja pala­ta vielä kaljoit­telun jäl­keen kotiin.

  24. Kru­unuvuoren­ran­nas­ta — ja mik­seipä koko saares­ta — on hyvää vauh­tia tulos­sa “auto­ton”, kun ratik­ka- ja kevyen­li­iken­teen sil­ta valmis­tuu. Lisäk­si esim. ajoväylä Hert­toniemestä Laa­jasa­loon kape­nee ja bule­vardis­oidaan. Hert­sikan metroase­malle pääsee hel­posti bus­sil­la, ja täl­lä het­kel­lä lois­ta­va idea vesi­bus­sili­iken­teestä toimii keskus­tan ja Kru­u­niksen välil­lä. Vuokra‑, opiske­li­ja- ja omis­tusasun­to­ja on jo nyt vierekkäin ja lisää raken­netaan, kuten mm. Kalasa­ta­man Verkkosaa­res­sa. Talois­sa on usein liiketi­la mik­seipä juuri taide­gal­le­ri­oille (ikuis­ten lat­tekahviloiden rinnalle).

    Brys­sel, asukaslu­vul­taan Hgin kokoinen on hyvä esimerk­ki kaupungista, joka on läh­es kokon­aan yhtä van­haa kaupunkia van­hoine taloi­neen tai muuten vain van­han ja/tai viehät­tävän oloinen. Toki talo­ja puret­ti­in paljon 1960–1970-luvuilla, mut­ta laatikoi­ta ei ole raken­net­tu, vaan toinen tois­taan mieliku­vi­tuk­sel­lisem­pia sekä uus­van­ho­ja talo­ja todel­la van­ho­jen raken­nusten viereen tai yleisem­min niihin kiin­ni. Puret­tavista taloista usein fasa­di säi­lytetään. Kivi­jal­ka­li­ikkeitä on vieri vier­essä, myös esikaupungeissa.

    Brys­selin kuu­luisia monikaistaisia pääväyliä kaven­netaan jatku­vasti kevyelle liiken­teelle, ja sivukadut ovat kapei­ta, jois­sa usein körötel­lään pyöräil­i­jöi­den takana. Julki­nen liikenne on kat­ta­va ja hal­pa (1,70€, vuosiko­rt­ti 500€; vrt. Hki 3,10€, 700€), mikä helpot­taa työ­matkaru­uhkia. Kaupun­ki vain para­nee jatku­vasti, mitä enem­män päästään autoista eroon tai saadaan niitä enem­män maan alle.

    1. Nim­imerk­ki Brys­seliläiselle muis­tu­tus että syy mik­si Brys­selis­sä ja myös Pari­i­sis­sä on jäl­jel­lä van­ho­ja asun­tokan­taa on se ettei niitä koskaan pom­mitet­tu kokon­aan mata­lak­si toisen maail­man­so­dan aikana. Toisin kuin esimerkik­si Berli­i­ni pom­mitet­ti­in kokon­aan mata­lak­si. Soin­in­vaara on jos­sain julkises­sa keskustelus­sa toden­nut että suo­ma­laiset arkkite­hdit eivät halua piirtää uus­van­ho­ja talo­ja 1960-luvul­la kos­ka se nähti­in van­han Jugen­da tyylin kopi­onti­na. Helsin­gin katuku­vas­ta on puret­tu van­ho­ja Jugen­da talo 1960-luvul­la mut­ta kuten Nim­imerk­ki Brys­seliläi­nen tote­si niin on tehty myös Brys­selis­sä mut­ta keskieu­roop­palainen mod­erni raken­nustyyli on jostain syys­tä onnis­tut­tu sulaut­ta­maan uus­van­ho­jen raken­nusten siluetin väli­in. Eri­laisia väre­jä ja muo­to­ja näkyy keskieu­roop­palaises­sa mod­ernissa raken­nuskan­nois­sa paljon enem­män kuin Suomes­sa. Muista Pohjo­is­maiss­sa ei näy tätä ilmiötä kos­ka Tukhol­maa ei ole koskaan pom­mitet­tu ja Oslo ja Kööpen­ham­i­na miehitet­ti­in ilman vas­tar­in­taa. Varso­va, Budapest ja Pra­ha ovat pääkaupunke­ja joka pom­mitet­ti­in maatasalle mut­ta ne raken­net­ti­in uudelleen uus­van­hal­la tyylillä .

  25. Jos uno­hde­taan ensin autoti­et, niin minus­ta jo käveli­jöillekin tarkoite­tut kadut ovat ainakin tääl­lä Espoos­sa liian lev­eitä. Koti­ni lähistöl­lä kul­kee puis­ton läpi päällystet­ty katu, jol­la ei koskaan ole niin paljon jalankulk­i­joi­ta, että puo­letkaan sen lev­ey­destä tarvit­taisi­in. Hait­tana­han tästä on, että tuolle tilalle olisi voin­ut olla muu­takin käyt­töä — vaik­ka kasvil­lisu­ut­ta ja luon­toa — tai sit­ten kaik­ki ton­tit vain voisi­vat olla puo­likkaan jalankulku­väylän ver­ran pienem­piä ja raken­net­ta saisi tiivis­tet­tyä hie­man käytän­nössä ilmaiseksi.

    Maa on kallista pk-seudul­la ja tämän luulisi hei­jas­tu­van jonkin­laise­na tehokku­usa­jat­telu­na sen käytön kannal­ta, mut­ta jotenkin niin ei kuitenkaan käy. Kaik­ki tila jol­la ei ole joko ihmisille käyt­töar­voa tai jonkin­laista luon­toar­voa — liian lev­eät tiet, isot soti­laal­lisen näköiset ruo­ho­ken­tät, turhan isot parkkipaikat, jne. — pitäisi surut­ta ottaa joko ihmisille hyö­tykäyt­töön tai sit­ten istut­taa siihen jotain bio­di­ver­si­teet­tiä paran­tavaa kasvus­toa ja antaa villiintyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.