Kaupunkirakentamisen aika (38) Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?

23 vastausta artikkeliin “Kaupunkirakentamisen aika (38) Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?”

1. “Huono-osais­ten asuinaluei­den syn­tymistä pitää välttää”

   Nyt kun niitä kuitenkin jo on, voi palaut­taa mieleen, mitä niille on usein tehty suures­sa maail­mas­sa: https://www.youtube.com/watch?v=ZNeuppsmD_k

   Vastaa

2. USA:ssa tehdyssä tutkimuk­ses­sa havait­ti­in, että van­hempi­en tulota­so vaikut­taa voimakkaam­min miehi­in kuin naisi­in. Lisäk­si se, että van­hem­mat ovat naimi­sis­sa, lisää las­ten men­estys­tä aikuisina.
   Poikkeuk­se­na varakku­uskäyrän yläpäässä kor­re­laa­tio aikuise­na työssä olemiseen kään­tyy lasku­un, mut­ta ehkä se johtuu siitä, että riit­tävän varakkaiden van­hempi­en las­ten ei tarvitse tehdä töitä 😉

   Vastaa

3. Voisiko olla niin, että samat tek­i­jät, jot­ka vaikut­ta­vat stabi­ili­in per­heeseen, vaikut­taa myös las­ten men­estyk­seen? Voisiko edes jotain ajatel­la periytyväksi?

   Vastaa

4. Muis­telisin lait­ta­neeni linkin tähän aeimminkin…

   Are mixed com­mu­ni­ties the answer to seg­re­ga­tion and poverty?

   Nämä havain­not voisi ainakin nos­taa esi­in tässä yhteydessä:

   “Sub­stan­tial mon­ey was spent in the US to see how enabling peo­ple to move from dis­ad­van­taged to more afflu­ent neigh­bour­hoods affect­ed their lives but the exper­i­ment found no pos­i­tive net out­comes. Those who moved did not become bet­ter off. There were some improve­ments in girls’ edu­ca­tion­al per­for­mance and aspi­ra­tions but this was off­set by worse school per­for­mance and increased crime among boys.”

   “Research from the UK and Cana­da track­ing peo­ple over time shows that the neigh­bour­hoods they ini­tial­ly lived in had no influ­ence on their pros­per­i­ty lat­er in life, while evi­dence from the US shows that mov­ing peo­ple from deprived neigh­bour­hoods to more afflu­ent ones does not improve their eco­nom­ic prospects.”

   “ ‘Spe­cialised neigh­bour­hoods’, with con­cen­tra­tions of sim­i­lar peo­ple, have ben­e­fits. They help peo­ple find com­pat­i­ble neigh­bours and local ameni­ties they val­ue, pro­vide sup­port net­works and help peo­ple – par­tic­u­lar­ly less skilled peo­ple – find suit­able jobs.”

   “These spe­cialised neigh­bour­hoods may seem divi­sive but in large cities they are shown to lead to improved pro­duc­tiv­i­ty, wel­fare and over­all liv­ing standards.”

   Vastaa

5. Tärkein­tä olisi pistää huonot talot mata­lak­si ja rak­en­taa parem­paa, tai sit­ten ainakin remon­toi­da. Jos lähiöi­den annetaan vain olla, niin huonos­ti raken­ne­tu­ista ja huonoista mate­ri­aaleista tehdy­istä taloista tulee niin huono­ja, että kukaan, jol­la on vähänkään parem­paan varaa, ei alueelle enää tule ja kierre on valmis. Sit­ten tar­jo­taan pop­ulis­tista pelot­telua alueen ihmisil­lä syyk­si siihen, mik­si vain köy­hät ovat alueel­la, vaik­ka tosi­asi­as­sa talot voivat olla yksinker­tais­es­ti vain niin huono­ja, että ne karkoit­ta­vat pois.

   Vastaa

6. Voisi olet­taa, että posi­ti­iviset vaiku­tuk­set syn­tyvät parem­mista kouluista ja pääsemis­es­tä sisään sosi­aal­isi­in verkos­toi­hin. Näi­hin asuinalueen vai­h­tu­mi­nen “parem­paan” voi vaikut­taa. Osa negati­ivi­sista vaiku­tuk­sista on toden­näköis­es­ti seu­raus­ta suo­raan per­heen huonos­ta sosioekonomis­es­ta ase­mas­ta. Sik­si sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen ei yksin riitä, vaan huono-osais­ten ase­maa pitäisi saa­da paran­net­tua muutenkin.

   Vastaa

7. Tuo kir­i­tys­vaiku­tus on ymmärtääk­seni todet­tu monis­sa tutkimuk­sis­sa. Taval­lis­ten koulu­jen eriy­tymistä pitäisi viimeiseen asti vält­tää. Muu­ta­mat huip­puk­oulut eivät kokon­aisu­ut­ta muuta.

   Vastaa

8. Catili­na:
   Voisiko olla niin, että samat tek­i­jät, jot­ka vaikut­ta­vat stabi­ili­in per­heeseen, vaikut­taa myös las­ten men­estyk­seen? Voisiko edes jotain ajatel­la periytyväksi?

   Ei, kos­ka kaik­ki on yhteiskun­nan syytä. Lisäk­si hyvin men­estynei­den suku­jen päämiehet kokoon­tu­vat sään­nöl­lis­es­ti Kyöpelin­vuorelle jaka­maan parhaat opiskelu- ja työ­paikat suvun jälkikasvulle.

   Vastaa

9. Onkos sitä tutkit­tu, että siir­tyvätkö nämä parem­pi­en aluei­den asukkaat sit­ten pois, jos hei­dän alueelleen siir­retään “huono-osaisia”?

   Vastaa

10. No, aut­taisiko jos kaupun­ki panos­taisi enem­män van­hoi­hin jo ole­mas­saole­vi­in lähiöi­hin ja asukkaisi­in eikä kiilusilmäis­es­ti ahne­htisi kasvua? Kaik­ki kasvu ei ole hyvästä

    Vastaa

11. Kaupun­gin hyö­ty syn­tyy siitä, että ihmis­ten väliset kon­tak­tit lisään­tyvät ja syn­tyy hyödyl­lisiä suhtei­ta ja kombinaatioita

    Mut­ta jos ihmiset eris­tetään toi­sis­taan ei syn­ny myöskään kontakteja.Kun lentää helikopter­il­la var­tioitu­jsen rikkaiden saarekkei­den väliä niin kon­tak­tit luokkien välil­lä ovat nol­la eikä kaupun­ki hyödytä kuin pien­tä ryhmää

    Eikä syn­ny myöskään sää­tykier­toa, sil­lä vaik­ka kuin­ka main­os­te­taan tuot­tavu­ut­ta valin­nan perus­teel­la niin todel­lisu­udessa nepo­tis­mi hal­lit­see eli nimitetään aina kaveri tai sukulainen. 

    Kuten Sip­ilä osoittaa

    Poli­it­ti­sista nim­i­tyk­sistä luop­umi­nen on johtanut siihen, että ylem­pi luok­ka jakaa parhaat ase­mat keskenään

    Vastaa

12. Liian van­ha:
    Kaupun­gin hyö­ty syn­tyy siitä, että ihmis­ten väliset kon­tak­tit lisään­tyvät ja syn­tyy hyödyl­lisiä suhtei­ta ja kombinaatioita

    Mut­ta jos ihmiset eris­tetään toi­sis­taan ei syn­ny myöskään kontakteja.Kun lentää helikopter­il­la var­tioitu­jsen rikkaiden saarekkei­den väliä niin kon­tak­tit luokkien välil­lä ovat nol­la eikä kaupun­ki hyödytä kuin pien­tä ryhmää

    Sul­la on var­maankin todis­tei­ta siitä, että tämä pitää paikkansa? Eilen tähän keskustelu­un linkaa­mas­sani metatutkimuk­ses­sa päädyt­ti­in siihen, että sosi­aalis­es­ta verkos­tos­ta on hyö­tyä, mut­ta lähin­nä vain ver­tais­ten keskuudessa.

    Var­maankin osaisit argu­men­toi­da mik­si vaikka­pa toteamus:

    “These spe­cialised neigh­bour­hoods may seem divi­sive but in large cities they are shown to lead to improved pro­duc­tiv­i­ty, wel­fare and over­all liv­ing stan­dards.”

    on ilman muu­ta täyt­tä puppua?

    Vastaa

13. ksee: “These spe­cialised neigh­bour­hoods may seem divi­sive but in large cities they are shown to lead to improved pro­duc­tiv­i­ty, wel­fare and over­all liv­ing standards.”

    Seg­re­gaa­tion haitallisu­us ei ole ain­oa opinkap­pale joka joudu­taan kyseenalais­ta­maan sil­loin kun käytetään talouden, ei sosi­olo­gian mittareita:

    The bad news is that, in choos­ing among macro­eco­nom­ic poli­cies, there is no robust evi­dence that cer­tain poli­cies are par­tic­u­lar­ly “pro-poor” or con­ducive to pro­mot­ing “shared pros­per­i­ty” oth­er than through their direct effects on over­all eco­nom­ic growth.[Lähde]

    Herää siis kysymys onko Ruot­sis­sa tehty jotain oikein kun yhteiskun­nas­ta irtau­tuneet on työn­net­ty omi­in lähiöi­hin­sä jot­ta muut saa­vat gen­eroi­da lisäar­voa kaikessa rauhas­sa ja tuot­taa yli­jäämää julkisen sek­torin kaut­ta jaettavaksi.

    Toisaal­ta, kun saadaan mitä mitataan, on tärkeää mita­ta oikei­ta asioi­ta. Näin itsenäisyy­den juhlavuon­na kan­nat­taa miet­tiä mitä olisi tapah­tunut jos kansalais/vapaussodan jäl­keen olisikin opti­moitu taloudel­lista hyv­in­voin­tia seg­re­gaa­tio­ta lisäämäl­lä eli kansan yht­enäisyy­den kustannuksella.

    Vastaa

14. spot­tu: Seg­re­gaa­tion haitallisu­us ei ole ain­oa opinkap­pale joka joudu­taan kyseenalais­ta­maan sil­loin kun käytetään talouden, ei sosi­olo­gian mittareita:

    Mielestäni heikom­min pär­jäävien ase­man paran­t­a­mi­nen on ihan kan­natet­ta­va tavoite. Jokaisel­la pitäisi olla mah­dol­lisu­us tavoitel­la mielekästä elämää. Halu­an vain kyseenalais­taa sen, että ovatko käyte­tyt menetelmät (kustannus)tehokkaita — tai että puut­tuvatko ne edes oikeisi­in ongelmiin.

    Onko esim. seg­re­gaa­tio ennem­min huono-osaisu­u­den ja syr­jäy­tymisen seu­raus kuin syy?

    Herää siis kysymys onko Ruot­sis­sa tehty jotain oikein kun yhteiskun­nas­ta irtau­tuneet on työn­net­ty omi­in lähiöi­hin­sä jot­ta muut saa­vat gen­eroi­da lisäar­voa kaikessa rauhas­sa ja tuot­taa yli­jäämää julkisen sek­torin kaut­ta jaettavaksi.

    Tätä tietysti voi pohtia. Tosin tart­tuisin noi­hin sanaval­in­toi­hin — eiköhän eriy­tymi­nen ole tapah­tunut aivan itses­tään luon­tai­sista syistä ilman, että joku on ihan akti­ivis­es­ti rah­dan­nut “epäku­ran­tin” ainek­sen ghettoihin.

    Toisaal­ta, kun saadaan mitä mitataan, on tärkeää mita­ta oikei­ta asioi­ta. Näin itsenäisyy­den juhlavuon­na kan­nat­taa miet­tiä mitä olisi tapah­tunut jos kansalais/vapaussodan jäl­keen olisikin opti­moitu taloudel­lista hyv­in­voin­tia seg­re­gaa­tio­ta lisäämäl­lä eli kansan yht­enäisyy­den kustannuksella.

    Ai? Eikös ennen vah­naan Pitkäsil­ta erotan­nut Helsin­gin käytän­nössä kah­teen eri­laiseen maailmaan?

    Vastaa

15. ksee: Onko esim. seg­re­gaa­tio ennem­min huono-osaisu­u­den ja syr­jäy­tymisen seu­raus kuin syy?

    Tavoit­teena tietysti on että seg­re­gaa­tio ei ainakaan olisi huono-osaisu­u­den syynä. Jos näin olisi, menisi kansan­taloudessa sää­tykier­ron puuttues­sa iso osa resurs­seista hukkaan. Käsit­tääk­seni vas­ta suuret ikälu­okat sai­vat aikoinaan seg­re­gaa­tion ja huono-osaisu­u­den syy-seu­raus­suh­teen mur­ret­tua, eli mikään itses­tään­selvyys nykyti­la ei ole.

    ksee: eiköhän eriy­tymi­nen ole tapah­tunut aivan itses­tään luon­tai­sista syistä ilman, että joku on ihan akti­ivis­es­ti rah­dan­nut “epäku­ran­tin” ainek­sen ghettoihin

    Tämä sanaval­in­ta taas on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka talousa­jat­telu on meil­lä men­nyt selkäy­timeen: kyky han­kkia taloudel­lista hyv­in­voin­tia yhteiskun­nan aset­tamien reunae­hto­jen puit­teis­sa on luon­tais­es­ti se kri­teeri jol­la niukku­ut­ta jae­taan, ja seg­re­gaa­tio tapah­tuu siis itses­tään. Ei-niin-kauan sit­ten oli voimas­sa kri­teer­it jot­ka johti­vat ihan toisen­näköiseen hierarkiaan.

    ksee: Ai? Eikös ennen vah­naan Pitkäsil­ta erotan­nut Helsin­gin käytän­nössä kah­teen eri­laiseen maailmaan?

    Ei Pitkän­sil­lan yli ole ammut­tu koh­ta sataan vuo­teen. Ensin kävellen ja sit­ten ratikalla tul­ti­in Pitkääsil­taa Etelä-Helsinki­in satami­in, telakalle ja tehtaisi­in töi­hin. Maail­manku­vaero on aina ihmis­ten korvien välis­sä, Pitkän­sil­lan tapais­ten sym­bol­ien korost­a­mi­nen on turhan­päiväistä ja tym­peää poli­it­tista työläis­ro­man­ti­ikkaa joka sivu­men­nen sanoen on onnek­si hyvää vauh­tia matkalla Honkanum­melle kan­nat­ta­jakun­tansa mukana.

    Vastaa

16. spot­tu: Tavoit­teena tietysti on että seg­re­gaa­tio ei ainakaan olisi huono-osaisu­u­den syynä. Jos näin olisi, menisi kansan­taloudessa sää­tykier­ron puuttues­sa iso osa resurs­seista hukkaan.

    No, kun tutkimus­tu­lok­set näyt­tävät osoit­ta­van, ettei sosi­aalis­es­ta sekot­tamis­es­ta ole juuri hyö­tyä ja että eri­tyis­es­ti köy­hät hyö­tyvät sosi­aalis­es­ta verkos­toi­tu­mis­es­ta ver­tais­ten­sa kanssa, niin lie­nee perustel­tua esit­tää epäi­ly, että onko useim­mil­ta sosi­olo­geil­ta men­nyt syyt ja seu­rauk­set nurinniskoin.

    spot­tu: Tämä sanaval­in­ta taas on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka talousa­jat­telu on meil­lä men­nyt selkäy­timeen: kyky han­kkia taloudel­lista hyv­in­voin­tia yhteiskun­nan aset­tamien reunae­hto­jen puit­teis­sa on luon­tais­es­ti se kri­teeri jol­la niukku­ut­ta jae­taan, ja seg­re­gaa­tio tapah­tuu siis itses­tään. Ei-niin-kauan sit­ten oli voimas­sa kri­teer­it jot­ka johti­vat ihan toisen­näköiseen hierarkiaan.

    Eihän kyse ole mis­tään arvo­valin­nas­ta vaan pyrkimyk­ses­tä ymmärtää ja selit­tää val­lit­se­via olo­ja (ja jos olot eivät tyy­dä, niin arvo­valin­nat saa toki tehdä muil­la perustein).

    Sinän­sä asian pitäisi olla tut­tu, kos­ka aihet­ta on pen­got­tu jo vuon­na miek­ka ja kypärä:

    Schelling: Micro­mo­tives and Macrobehavior

    Eli ihmis­ten ei tarvitse mitenkään tietois­es­ti pyrk­iä syr­jimään tiet­tyjä ryh­miä tai eristäy­tymään kaltais­ten­sa pari­in — peri­aat­teessa täysin vil­pit­tömältä vaikut­ta­vat pyrkimyk­set ja miedot miel­tymyk­set yksilö­ta­sol­la sat­tuvat vain johta­maan yhteiskun­nan tasol­la ryh­mien eriy­tymiseen omille alueille ja omi­in sosi­aal­isi­in verkostoihin.

    Sinän­sä täl­laisen ymmärtämi­nen ja hyväksymi­nen poli­ti­ikan­teossa olisi ensiar­voisen tärkeää — jos eriy­tymi­nen halut­taisi­in ilmiönä tehokkaasti hävit­tää, niin jonkun olete­tun syr­jin­nän pois­t­a­mi­nen ei vältämät­tä auta (kos­ka kyseinen ilmiö ei selitäkään val­lit­se­via olo­ja) — pitäisi puut­tua ihmis­ten tekemi­in omaa elämää koske­vi­in val­in­to­hin, joi­ta moni pitää oikeutet­tuina ja perustel­tu­ina (muute­taan paikas­ta X paikkaan Y jot­ta lap­sil­la olisi parem­pi paik­ka kasvaa).

    Onnea vaan täl­laiseen yritykseen…

    Jos edelleen halu­taan vielä tart­tua sanaval­in­toi­hin, niin niukku­u­den jakami­nen on juuri sel­l­aista sosial­is­tista retori­ikkaa, jol­la pyritään luo­maan kuva yhteiskun­nas­sa val­lit­sev­as­ta nol­la­summapelistä — ja myös siten riis­tos­ta, kos­ka onhan toki ilmi selvää, että jos joku saa iki­aikaises­ti muut­tumat­tomana pysyneestä kakus­ta suurem­man siivun, niin jotain vilunki­a­han siinä pitää olla.

    Oikeast­i­han (vapaas­sa) taloudel­lises­sa akti­ivi­su­udessa on kyse run­sauden ja hyv­in­voin­nin luomis­es­ta, jos­sa joidenkin pär­jäämi­nen ei ole muil­ta pois.

    spot­tu: Ei Pitkän­sil­lan yli ole ammut­tu koh­ta sataan vuo­teen. Ensin kävellen ja sit­ten ratikalla tul­ti­in Pitkääsil­taa Etelä-Helsinki­in satami­in, telakalle ja tehtaisi­in töihin.

    Jos sil­loista tilan­net­ta ei voi kut­sua seg­re­gaa­tiok­si, niin mitä sitten?

    Vastaa

17. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Onkos sitä tutkit­tu, että siir­tyvätkö nämä parem­pi­en aluei­den asukkaat sit­ten pois, jos hei­dän alueelleen siir­retään “huono-osaisia”?

    Onhan täl­laista kaikkea tutkit­tu, kuten vaik­ka jo 1960-luvulla:

    Schelling, Thomas C. “Mod­els of seg­re­ga­tion.” The Amer­i­can Eco­nom­ic Review 59.2 (1969): 488–493.

    tai vähän tuoreemmin:

    Fos­sett, Mark. “Eth­nic Pref­er­ences, Social Dis­tance Dynam­ics, and Res­i­den­tial Seg­re­ga­tion: The­o­ret­i­cal Explo­rations Using Sim­u­la­tion Analy­sis∗.” Jour­nal of Math­e­mat­i­cal Soci­ol­o­gy 30.3–4 (2006): 185–273.

    Amerikkalaiset ovat aika paljon fik­saan­tuneet rodullisen seg­re­gaa­tion ymmärät­miseen, mut­ta sama pätee yleis­es­ti kaiken­laisi­in preferensseihin.

    Vastaa

18. ksee: Eilen tähän keskustelu­un linkaa­mas­sani metatutkimuk­ses­sa päädyt­ti­in siihen, että sosi­aalis­es­ta verkos­tos­ta on hyö­tyä, mut­ta lähin­nä vain ver­tais­ten keskuudessa.

    Voivathan ihmiset elää eristäy­tynyt­tä elämää samas­sa talossakin.Ei suo­ma­lainen vät­tämät­tä tunne naa­puri­aan , ei edes tervehdi

    Kuten kir­joitin, tarvi­taan kanssakäymistä yksilöi­den välillä

    Hyvä esimerk­ki oli­vat sodan käyneet sukupolvet.Kun oli maat­tu samas­sa ojas­sa viisi vuot­ta niin syn­tyi yhteisiä koke­muk­sia ja sosi­aal­isia velka­suhtei­ta riip­pumt­ta osa­puolten sosi­aalis­es­ta taus­tas­ta . Niiden varas­sa huonom­mas­sa sosi­aalises­sa ase­mas­sa ole­vat kykenivät paran­ta­maan ase­maansa ja nouse­man sosi­aalises­sa asemassa

    Side oli luja ja niin­pä 40 vuo­den kulut­tuakin vuorineu­vos ja tuli­palokom­mu­nisti saat­toi­vat syödä ja juo­da samas­sa pöydässä

    Jos halu­aa nos­taa sosi­aal­ista ase­maansa niin pitää aina olla samoissa piireis­sä kuin jo valmi­ik­si korke­as­sa sosi­aalises­sa ase­mas­sa olevat

    Niin­pä kan­nat­taa käy­dä eli­it­tik­oulu­ja , sil­lä niis­sä syn­tyy elinikäisiä verkostoja

    Työelämässäkin kan­nat­ta pyrk­iä korkean johat­jan alaisek­si, vaik­ka sih­teerik­si , se luo nostetta

    Ja jot­ta tuo onnis­tu­isi pitää van­hem­mil­la olla jotakin kaut­ta suhtei­ta ja verkos­to­ja ylem­pi­in sosiaaliryhmiin

    Vastaa

19. Seg­re­gaa­tion vas­tus­t­a­mi­nen mak­saa paljon. Pitäisi olla solidia tutkimu­sev­i­denssiä, että sitä kan­nat­taa tehdä.

    Minus­ta ei kuu­lost ayhtään usko­mat­toma­l­ta, että viisaam­paa käyt­töä näille rahoille olisi toden­näköis­es­ti ihan perusju­tut kuten panos­t­a­mi­nen köy­hien koulu­tuk­seen, neu­voloi­hin ja päiväkotei­hin. Aivan var­masti euro laitet­tuna näi­hin asioi­hin tuot­taa parem­man lop­putule­man kuin euro laitet­tuna seg­re­gaa­tion vas­tus­tamiseen “per­in­teisel­lä politiikalla” 

    Yhden kokon­aisen paraati­paikalla ole­van köy­hien asukkaiden vuokrak­er­rostalon vuokran­mene­tyk­sil­lä han­kkisi kyl­lä sinne surkulähiön koulu­un lisäopet­ta­jia. Jos pin­ta-alaa on vaik­ka 1500 m² ja vuokranalen­nus kympin neliö, niin sehän tekee 15 000 e/kk sub­ven­tio­ta, jol­la palkkaisi ainakin kolme opettajaa.

    Vastaa

    1. Vuokran alen­nus ei ole kymp­piä neliöltä, ehkä kuusi. Ei pidä liiotoitella.Lisäksi kaupun­gin kannal­ta olen­naisia ovat tulot ton­teista ja jostain min­ua huolestut­tavas­ta syys­tä tont­ti­t­u­lois­sa erot eivät ole läh­eskään noin suuret. Sehän tietysti tarkoit­taa, että niistä ökya­sun­noista rahat men­vät johonkin väärään taskuun.

       Vastaa

20. ksee: Eli ihmis­ten ei tarvitse mitenkään tietois­es­ti pyrk­iä syr­jimään tiet­tyjä ryh­miä tai eristäy­tymään kaltais­ten­sa pari­in – peri­aat­teessa täysin vil­pit­tömältä vaikut­ta­vat pyrkimyk­set ja miedot miel­tymyk­set yksilö­ta­sol­la sat­tuvat vain johta­maan yhteiskun­nan tasol­la ryh­mien eriy­tymiseen omille alueille ja omi­in sosi­aal­isi­in verkostoihin.

    Sat­tumaa ei tarvitse ottaa mukaan jos hyväksytään se itses­tään­selvyys että moti­vaat­torit näkyvät vain ja ain­oas­taan teois­sa. Loogisem­paa on siis sanoa: Kos­ka ihmi­nen pyrkii tietois­es­ti syr­jimään tiet­tyjä ryh­miä ja eristäy­tymään kaltais­ten­sa pari­in, se hei­jas­tuu yksilö­ta­sol­la täysin vil­pit­tömältä vaikut­tavina pyrkimyksinä ja mietoina miel­tymyksinä, ja johtaa yhteiskun­nan tasol­la ryh­mien eriy­tymiseen omille alueille ja omi­in sosi­aal­isi­in verkostoihin.

    Tämä on vielä deskrip­ti­ivistä. Nor­mati­ivisek­si havain­to muut­tuu jos olemme sitä mieltä että kyseessä on luon­nolli­nen kehi­tys­su­un­ta, joka tapah­tuu itses­tään, eikä siihen sik­si ole syytä puut­tua. Tämä on lais­sez-faire ‑yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa, jon­ka yksi oire on mul­ti­kul­tur­al­is­mi, joka onnek­si viral­lis­es­ti kuopat­ti­in jo vuosikymme­nen vaihteessa.

    ksee: Jos edelleen halu­taan vielä tart­tua sanaval­in­toi­hin, niin niukku­u­den jakami­nen on juuri sel­l­aista sosial­is­tista retori­ikkaa, jol­la pyritään luo­maan kuva yhteiskun­nas­sa val­lit­sev­as­ta nol­la­summapelistä – ja myös siten riistosta.. 

    Niukku­ut­ta on ole­mas­sa ihan sosial­is­mista riip­pumat­ta, ja jotenkin pitää määritel­lä kri­teer­it sen jakamiseen. Riis­toakin on kohtu­ullisen vaikea olla näkemät­tä kun sen kohtei­ta lennätetään Suomes­takin takaisin kotei­hin­sa har­va se viikko. Myös riis­ton kri­ti­soin­ti onnis­tuu ihan vaik­ka val­is­tuk­sen pohjalta. 

    Sosial­is­mia tun­nen hyvin huonos­ti, mut­ta luulen ettei se ole yleiskäsite kaikelle sel­l­aiselle joka perus­tuu muuhun kuin taloudel­lisen hyö­ty­funk­tion maksimointiin.

    Vastaa

21. spot­tu: Sat­tumaa ei tarvitse ottaa mukaan jos hyväksytään se itses­tään­selvyys että moti­vaat­torit näkyvät vain ja ain­oas­taan teois­sa. Loogisem­paa on siis sanoa: Kos­ka ihmi­nen pyrkii tietois­es­ti syr­jimään tiet­tyjä ryh­miä ja eristäy­tymään kaltais­ten­sa pari­in, se hei­jas­tuu yksilö­ta­sol­la täysin vil­pit­tömältä vaikut­tavina pyrkimyksinä ja mietoina miel­tymyksinä, ja johtaa yhteiskun­nan tasol­la ryh­mien eriy­tymiseen omille alueille ja omi­in sosi­aal­isi­in verkostoihin.

    Joopa, joo. Ihmi­nen ei tietenkään esim. koulut­taudu hyvään ammati­in ja/tai perus­ta yri­tys­tä omas­ta mie­lenki­in­nos­ta ja oman taloudel­lisen ase­man paran­tamisek­si. Loogisem­paa lie­nee tässäkin sanoa, että syynä on ihmisen tietoinen himo päästä sor­ta­man ja riistämään heikom­min pär­jän­neitä yksilöitä.

    spot­tu: Tämä on vielä deskrip­ti­ivistä. Nor­mati­ivisek­si havain­to muut­tuu jos olemme sitä mieltä että kyseessä on luon­nolli­nen kehi­tys­su­un­ta, joka tapah­tuu itses­tään, eikä siihen sik­si ole syytä puut­tua. Tämä on lais­sez-faire ‑yhteiskun­tapoli­ti­ikkaa, jon­ka yksi oire on mul­ti­kul­tur­al­is­mi, joka onnek­si viral­lis­es­ti kuopat­ti­in jo vuosikymme­nen vaihteessa.

    Eihän sen ymmärtämi­nen, että jokin asia on luon­taista seu­raus­ta yksit­täi­sistä mui­hin tarkoi­tus­peri­in perus­tu­vista teoista, tarkoi­ta sitä, että asia pitäisi hyväksyä. Sen sijaan on aika pöhköä kiistää mah­dol­liset taus­taulla ole­vat mon­imutkaiset pros­es­sit ja julis­taa ongelmien syyk­si vain joku yksit­täi­nen help­po selitys.

    Vastaa

22. ksee: Ihmi­nen ei tietenkään esim. koulut­taudu hyvään ammati­in ja/tai perus­ta yri­tys­tä omas­ta mie­lenki­in­nos­ta ja oman taloudel­lisen ase­man paran­tamisek­si. Loogisem­paa lie­nee tässäkin sanoa, että syynä on ihmisen tietoinen himo päästä sor­ta­man ja riistämään heikom­min pär­jän­neitä yksilöitä.

    Ei ole loogista sanoa näin, kos­ka siitä että ihmiset koulut­tau­tu­vat hyvään ammat­ti­in ja/tai perus­ta­vat yri­tyk­sen omas­ta mie­lenki­in­nos­ta tai oman taloudel­lisen ase­man paran­tamisek­si ei (vau­rais­sa mais­sa mis­sä inklusi­iviset insti­tuu­tiot ovat nor­mi) seu­raa heikom­min pär­jän­nei­den yksilöi­den sor­toa tai riis­toa, vaan juuri päin­vas­toin. Taus­taa: Ace­moglu & Robin­son: Mik­si maat kaatu­vat.

    Vastaa