Taide, tekoäly ja tekijänoikeudet

Kuvitelka­amme, että joku tekoälyasiantun­ti­ja syöt­täisi tekoä­ly­ohjel­malle kaik­ki Mozartin 41 sin­fo­ni­aa ja lait­taisi ohjel­man tuot­ta­maan vielä yhden saman­laisen. Hän toisi sen julk­isu­u­teen väit­tämäl­lä teosta sen­saa­tiomais­es­ti sak­salaisen kar­tanon ullakol­ta löy­tyneek­si Mozartin 42. sinfoniaksi.

Kri­itikot oli­si­vat hal­tiois­saan ja yksimielisiä siitä, että tämä on Mozartin sin­fo­nioista paras. Siinä kitey­tyy kau­ni­isti ja kyp­syneessä muo­dos­sa Mozartin koko aiem­pi tuotan­to. Uut­ta sin­fo­ni­aa soitet­taisi­in innol­la kon­sert­ti­talois­sa ympäri maailmaa.

Sit­ten petos pal­jas­tu­isi. Olisiko sin­fo­nia tämän jäl­keen muut­tunut huonom­mak­si musiikiksi?

Entä kenen teos tämä sin­fo­nia olisi? Tekoä­ly­ohjel­moi­jan, joka toteut­ti pro­jek­tin vai Mozartin, jon­ka musi­ik­ki oli ope­tu­saineis­tona tekoä­ly­ohjel­malle ja joka loi sen tyylin, jota ohjel­ma kopioi?

Mozart ei ole enää vaa­ti­mas­sa tek­i­jän palkkioi­ta itselleen, mut­ta entä jos joku tek­isi näin jollekin elos­sa ole­valle säveltäjälle – tai taidemaalarille?

Tekoä­lyn avul­la tul­laan tuot­ta­maan niin musi­ikkia kuin kuvataidet­takin. Onko se tap­pio kult­tuurille vai suuri voit­to – olet­taen, siis että tuo­tos on ihmisen tekemää taidet­ta parempaa?

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.12.2018

Pöydältä:

Lapin­lah­den sairaalan ase­makaa­va ja kil­pailun jär­jestämi­nen sairaalan myymiseksi 

Petrus Pen­nasen val­tu­us­toaloite Kru­unuvuoren sil­lan avaamis­es­ta tak­seille yöaikaan kolmek­si tunniksi.

Teol­lisu­uskadun akselin kaavarun­gon periaatteet

Pat­ter­imäen asemakaava

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaava

Uudet asiat

Malmin lento­ken­tän kaavarun­gon tark­istus Lentoase­mako­rt­telei­den ja Nal­len­rin­teen osalta

Suun­nit­telu ete­nee nyt vauhdil­la, kun yleiskaa­va tuli tältä osin hyväksy­tyk­si. Näis­sä kort­teleis­sa on umpiko­rt­telei­ta muutet­tu lähiömäisem­mik­si niin, että joukos­sa näyt­täisi ole­van paljon pis­te­talo­ja. Asi­aa ei perustel­tu lis­tatek­stis­sä mitenkään.

Lento­ken­tän alueel­la puhutaan suurista asukas­määristä. Tälle alueelle tulisi noin 4 500 onnel­lista malmilaista

Jakeluli­iken­teen pysäköin­ti­tun­nuk­sen käyttöönotto

Jakeluli­iken­teen autoille tulisi mobi­il­isovel­lus, joka oikeut­taisi pysäköimään jakelu­au­toille tarkoite­tu­il­la paikoil­la, jonne muil­la ei ole asi­aa ja mak­sut­ta mak­sullisil­la pysäköin­tipaikoil­la. Tarkoi­tus on, että sovel­luk­ses­ta voi nähdä, mitkä ruudut ovat vapai­ta. Tun­nus on mak­sulli­nen. Lis­tatek­sti antaa ymmärtää, että mak­sul­la peit­etään vain jär­jestelmän kus­tan­nuk­set, mut­ta itse paikoista ei mak­set­taisi. Jakelu­ru­udun käytöstä per­itään min­u­ut­ti­mak­su. Voi olla, että jakeluyri­tys­ten etu­jen mukaista olisi, että min­u­ut­ti­tak­sa olisi niin korkea, ettei autoa kan­na­ta jät­tää ruu­tu­un ja men­nä kahville tai lounaalle.

Rantasen ja Oskalan pon­net suo­jeltavien raken­nusten ylimääräi­sistä kustannuksista

Rantasen pon­nes­sa esitetään yleis­es­ti ja Oskalan ponnes­ta eri­tyis­es­ti Hakaniemen kaup­pa­hallin kohdal­la, ettei suo­jelun kus­tan­nuk­sia perit­täisi käyt­täjiltä. Tämän sisäisen lasku­tuk­sen­han pitäisi perus­tua markki­navuokri­in, eikä markki­navuokra ole suo­jel­lus­sa raken­nuk­ses­sa mitenkään korkeampi. Sikäli suo­jelun kus­tan­nusten pitäisi koitua omis­ta­jan, tässä tapauk­ses­sa kaupun­gin, tappioksi.

Hakaniemen hallin osalta suo­jelus­ta aiheutu­vat lisäku­lut ovat noin 1,5 M€. Asi­aan on tarkoi­tus pala­ta kiin­teistös­trate­gian kohdalla.

 

Lattiavuokrahypoteesi ja Oikotien vuokrapyynnöt

Asum­is­tu­ki-raport­ti­ni julka­isu­ti­lanteessa meil­lä oli vähän kinaa pro­fes­sori Tuuk­ka Saari­maan kanssa siitä, muo­dostaako toimeen­tu­lo­tu­ki lat­ti­avuokran vuokra­markki­noille. Kun toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa mitään kyse­lemät­tä 675 euroa vuokraa mis­tä tahansa hiilikel­lar­in perähuoneesta, voit­toa tavoit­tel­evas­sa maail­mas­sa ei tätä alem­pia vuokria pitäisi juuri olla. Tuuk­ka näyt­ti rek­iste­ri­aineis­ton tulok­sia, jon­ka mukaan noi­ta lat­ti­avuokran alit­tavia vuokria on asum­is­tuk­i­ti­las­tossa runsaasti.

Minä sanoin, että luulen, etteivät nuo hal­vat vuokrat ole markki­nae­htoisia vaan useinkin suvun sisäisiä vuokrauk­sia. Nyt kun opiske­li­jat ovat siir­tyneet yleisen asum­istuen piiri­in ja tukea voi saa­da myös siihen, että mak­saa vuokraa fai­jalle, noi­ta voi olla suh­teessa enem­mänkin. Tuuk­ka ei uskonut, että näitä voisi olla kovinkaan paljon.

Avasin oikotie.fi ‑pal­stan vuokratar­jousten osalta ja kävin läpi kaik­ki Helsingis­sä tar­jol­la ole­vat yksiöt, joi­ta oli run­saat 400. Poistin kalus­te­tut yksiöt ja kimp­pakäm­pät ja alivuokralaisas­un­not sekä kaik­ki yksiöt, joista pyy­det­ti­in yli 1100 euroa vuokraa, kos­ka en uskonut, että kukaan haki sel­l­aiseen pitkäaikaista vuokralaista.

Aika vähän oli alle 675 euron vuokria.

Tämä jakau­ma on harhainen kalli­isi­in asun­toi­hin päin, kos­ka ne viipyvät sivus­tol­la pidem­pään ja palaa­vat sinne pian taas uudestaan.

 

Kaupunkiympäristölautakunta 27.11.2018

Laut­tasaaren silta

Esit­telijän esi­tys sil­lan autokaisto­jen määrästä (1+2) meni läpi äänin 9–4. Vas­taan oli­vat kokoomus pait­si Lau­ra Ris­sa­nen sekä perussuomalaiset.

Kovin tun­teisi­in menevä asia, jos­sa fak­toil­la ei oikein ollut sijaa. Kun liiken­neval­ois­sa on 1/4 ajas­ta vihreätä, sil­lan yksi kaista pystyy syöt­tämään val­oi­hin auto­ja enem­män kuin risteyk­ses­tä pääsee läpi. Autoil­i­joil­la oli tästä kuitenkin vai­h­toe­htoisia fak­to­ja, sel­l­aisia kuin että liiken­nesu­un­nit­teli­jat ovat idiootteja.

Lau­takun­ta kiire­hti yksimielis­es­ti remon­tin aikataulua ja kehot­ti lisäämään raput sil­lal­ta alla ole­valle kävelytielle.

Teol­lisu­uskadun kaavarun­gon periaatteet

Pyysin tämän pöy­dälle. Mikko Särelä halusi muoitoil­la täy­den­tävää ehdo­tus­ta kadun yleisilmeestä (pui­ta ja esplana­di) ja ratikan kulun nopeudesta.

Pat­ter­imäen kaava

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle pohti­ak­seen luonnonsuojelumerkintää

Tämä on juridis­es­ti haus­ka. Tässä on merkit­ty asum­ista alueelle, jos­ta KHO poisti asum­ista tarkoit­ta­van merkin­nän uud­es­ta yleiskaavas­ta. Ei se mitään. Kun uusi yleiskaa­va tältä osin kumot­ti­in, jäl­jelle jäi van­ha yleiskaa­va, jos­sa ole­van asum­is­merkin­nän mukaan tätä kaavaa on tähän astikin valmisteltu.

Val­lisaaren ja kuninkaan­mäen kaava

Ris­to Rauta­va pyysi pöydälle

 

Sähkö viedään nyt Suomesta Viroon, koska päästöoikeuksien kohonnut hinta rokottaa saasuttavia virolaisia voimaloita

Päästöoikeuk­sien hin­nan nousu 20 euron tietämille on muut­tanut sähkö­markki­noi­ta merkit­tävästi. Virossa, jos­sa sähkön tuotan­non hiilid­iok­sidipäästöt ovat järkyt­tävän suuria, päästöoikeudet rasit­ta­vat pala­van kiv­en voimalaitok­sia noin 30 €/MWh. Niin­pä Suomes­ta viedään jok­seenkin joka päivä sähköä Viroon niin paljon kuin siir­toy­hteys kestää. Niin myös tätä kir­joitet­taes­sa. Enem­mänkin menisi, mut­ta ei pystytä siirtämään. Viron sähkön alue­hin­ta on erkaan­tunut Suomen hin­nas­ta, kos­ka siir­toy­hteys on liian pieni.

Sähkön viem­i­nen Suomes­ta Viroon lisää päästöjä Suomes­sa, mut­ta vähen­tää niitä Virossa aivan olan­nais­es­ti enem­män. Ilmas­to kiittää.

Näis­sä olois­sa CHP-voimaloiden alasajo Suomes­sa ei todel­lakaan ole mikään ekoteko. Tuhdim­man siir­toy­htey­den rak­en­t­a­mi­nen Suomen­lah­den ali sen sijaan olisi.

Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?

Min­ua sävähdyt­ti joskus parikym­men­tä vuot­ta sit­ten nuoren naisen val­i­tus siitä, että työvoima­toimis­to oli jos­sain Kes­ki-Uudel­la­maal­la pakot­tanut hänet karenssin uhal­la tar­joil­i­jak­si top­less-baari­in. Tuo kir­joi­tus herät­ti sen ver­ran huomio­ta, että tästä käytän­nöstä luovuttiin.

Vaik­ka top­less-baari­in ei enää pakote­ta karenssin uhal­la, min­ua ihme­tyt­tää, että ay-liike vaatii voimakkain äänen­pain­oin työt­tömyys­tur­vaan vastik­keel­lisu­ut­ta eli suomek­si sitä, että työt­tömän on aina otet­ta­va tar­jot­tu työ­paik­ka vas­taan, oli työ­paik­ka mil­lainen hyvän­sä. Eikö ymmär­retä, että työ­markki­nat ovat kehit­tymässä yhä eri­ar­voisem­paan suun­taan niin, että mon­elle työt­tömälle on tar­jol­la vain hyvin ikäviä, vaar­al­lisia ja huonos­ti palkat­tu­ja töitä. Velvol­lisu­us ottaa huono työ­paik­ka vas­taan heiken­tää ennestään niiden ase­maa työ­markki­noil­la, joiden ase­ma on jo entis­es­tään heikko. Se on eri­ar­voisu­ut­ta aiheut­ta­va ehto.

Kaik­ki työ ei ole kan­nat­tavaa. Tarkoi­tan täl­lä sitä, ettei työn tuot­to aina riitä kor­vaa­maan sen tekemisek­si menetet­tyä vapaa-aikaa. Hyvässä yhteiskun­nas­sa sel­l­ainen työ jätetään tekemättä.

Min­imi­pal­ka­lla voidaan tietysti suo­jau­tua siltä, että tulee pakote­tuk­si todel­la huonopalkkaiseen työhön, mut­ta ei siltä, että tulee pakote­tuk­si osa-aikaiseen työhön, jos­ta ei työ­matkaku­lu­jen jäl­keen jää käteen juuri mitään eikä siltä, että työ on epämiel­lyt­tävää tai ihmis­ar­voa loukkaavaa, ettei palk­ka riitä hyvitykseksi.

Toisaal­ta min­imi­palk­ka voi estää ihmistä pääsemästä töi­hin sel­l­aiseen elämän­muo­toam­mat­ti­in, jota hän tek­isi vaik­ka ilmaisek­si. (Tosin ilmaisek­si saa kai tehdä, mut­ta ei saa tehdä ali­palkat­tua työtä.) Elämän­muo­toam­mat­tia halu­a­van on ryhdyt­tävä yrit­täjäk­si, mikä taas rajaa ulkop­uolelle monia, joil­la ei ole pääo­mia yri­tyk­sen perus­tamiseen, vaik­ka olisi halua tämän kaltaiseen työhön.

Karenssin pakot­ta­mana kukaan ei nimit­täin joudu hyvään työ­paikkaan vaan huonoon. Hyvään työ­paikkaan ei ketään ote­ta vas­ten­tah­tois­es­ti, kos­ka vas­ten­tah­toista ei kan­na­ta palkata. Vas­ten­tah­toisia kan­nat­taa ottaa vain niin huonoi­hin työ­pakkoi­hin, ettei kukaan tule niihin vapaae­htois­es­ti. Moni ali­palkat­tu työ pysyy ali­palkat­tuna vain, kos­ka ay-liike vaatii muiden mukana, että siihenkin työhön on pakko men­nä. On karenssin uhka.

Luulisi, että ay-liike pyrk­isi paran­ta­maan työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­ase­maa työ­markki­noil­la. Voiko huonom­paa neu­vot­telu­ase­maa olla kuin se, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on pakol­lista? Perus­tu­loon liit­tyvä vastik­keet­to­muus paran­taa huono-osais­ten neu­vot­telu­ase­maa työmarkkinoilla.

Toisaal­ta, jos työn vas­taan­ot­ta­mi­nen ei ole pakol­lista, ketään ei tarvitse suo­ja­ta ali­palkat­ul­ta työltä. Sitä tekee, jos halu­aa sitä tehdä ja ei tee, jos ei halua. Jos meil­lä olisi perus­tu­lo, voitaisi­in min­imi­palkkasään­nöt pois­taa. Elämän­muo­toam­mat­ti­in saisi hakeu­tua jos halu­aa, mut­ta ei olisi pakko.

Olen kuitenkin muut­tanut yhdessä asi­as­sa kan­taani perus­tu­lon vastik­keel­lisu­u­teen. Koulu­tuk­sen ja ammatil­lis­ten kurssien on syytä olla pakol­lisia, kos­ka perus­tu­lon ei ole tarkoi­tus edis­tää nuorten syrjäytymistä.

Edes vihrei­den perus­tu­lo­ma­lli ei ole täysin vastik­kee­ton: maa­han­muut­ta­jil­ta edel­lytetään kotou­tu­so­hjelmi­in osallistumista.

 

Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

Kun joidenkin, Ben Zyskow­icz mukaan luet­tuna, on vaikea ymmärtää, miten perus­tu­lo toimii, esitän vihrei­den mallin ymmär­ret­täväm­min negati­ivise­na tuloverona, joka on ident­tis­es­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. 

Mallin mukaan verotet­ta­van tulon alara­ja on 16 390 € vuodessa  eli 1 366 € kuukaudessa. Tämän rajan yli menevältä osalta vero­tus on 41 % sisältäen kun­nal­lisveron. (Käytän­nössä kun­nal­lisvero vai­htelee kun­nit­tain, mut­ta tämä on las­ket­tu yhdel­lä kun­nal­lisvero­pros­en­til­la.) Vero­tuk­ses­sa on yksi pro­gres­siopiste 50 000 euron vuosi­t­u­lo­jen eli 4 167 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdal­la. Sen ylit­tävien tulo­jen osalta vero­pros­ent­ti olisi 51%. Tämä vero­ma­lli ei poikkea nykyjär­jestelmästä juurikaan, pait­si, että pienistä ansio­tu­loista menee vähän vähem­män veroa ja suurista tuloista vähän enem­män. Tämä ero taas on aika pieni, eikä riipu olen­nais­es­ti mitenkään perus­tu­lon ajatuk­ses­ta. Se voidaan säätää juuri niin kuin halu­taan. Vihrei­den puolue­hal­li­tus halusi säätää sen noin.

Muu­tos nykyiseen on, että jos kuukausi­t­u­lot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan,  mak­se­taan negati­ivista veroa 41 % siitä määrästä, jol­la tulot alit­ta­vat tuon alara­jan. Jos tulo­ja ei ole lainkaan, negati­ivi­nen tulovero on 560 €/kk.

Huo­mataan, ettei tämä malli lisää vero­ja lainkaan – itse asi­as­sa se vähen­tää niiden kokon­ais­määrää, mut­ta tämä on yhtä merk­i­tyk­setön­tä kuin se, että varsi­nainen perus­tu­lo­ma­lli lisää niitä mil­jardi­tolkul­la. Vähen­e­m­i­nen johtuu siitä, että vero­jen kokon­ais­määrästä pois­tu­vat verot työ­markki­nat­ues­ta ja muista tulon­si­ir­roista, jot­ka perustulo/negatiivinen tulovero korvaa.

Tuo negati­ivi­nen tuloverokaan ei ole kovin merkit­tävä uud­is­tus. Jok­seenkin kaik­ki tulot­tomat saa­vat jotain tulon­si­ir­to­ja. Oikeas­t­aan ain­oa merkit­tävä muu­tos on, että myös pieni­palkkaiset pää­sevät tulon­si­ir­to­jen piiri­in, vaik­ka eivät olisi ”osa-aikatyöt­tömiä”.

Tämä negati­ivi­nen tulovero olisi ihan hyvä malli ja selvä paran­nus nykyti­laan, mut­ta tuot­taisi paljon paper­i­työtä. Vero­tus valmis­tuu vas­ta verovuo­den jäl­keen, mut­ta tulo­ja tarvit­taisi­in joka kuukausi. Reaali­aikainen tulorek­isteri saisi tämän toim­i­maan jotenkin, mut­ta jokaises­ta negati­ivista tuloveroa saavas­ta pitäisi joka kuukausi päät­tää erik­seen, paljonko hänelle mak­se­taan. Han­kalaa, mut­ta niin on nykyi­nen jär­jestelmäkin hankala

Sik­si on yksinker­taisem­paa tehdä tämä niin, että mak­se­taan se 560 €/kk jokaiselle ja per­itään 41 % veroa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Tur­vau­tu­mal­la perusk­oulun matem­ati­ikkaan tai Exceli­in havait­sette, että tämä tuot­taa täs­mälleen saman tuloksen.

Rahaa kul­kee enem­män edestakaisin, mut­ta net­tovero­jen (mak­set­tu vero – saatu perus­tu­lo) on pienem­pi. Kun negati­ivi­nen tulovero ei ollut kovin suuri määrälli­nen muu­tos tulon­jakoon ja kun se itse asi­as­sa vähen­si vero­tus­ta, ei tämä ident­ti­nen jär­jestelmäkään olisi sen radikaalimpi.

Ben Zyskow­iczin pelot­telu val­taval­la julk­isten meno­jen kasvul­la ja väit­teet vero­jen radikaalil­la kiristymisel­lä ovat aivan tuules­ta temmattuja. 

Sitä, miten Vasem­mis­toli­it­to aikoo rahoit­taa 800 euron perus­tu­lon, en pysty edes arvaamaan. 

Me oikeas­t­aan vain kään­simme nykyjär­jestelmän perus­tu­lon kielelle, järkeväm­min ja ratio­naalisem­min toimi­vak­si. Tulon­jaon suuri myller­rys on asia erik­seen. Se voidaan tehdä nykyjär­jestelmässä tai säätämäl­lä perus­tu­lon para­me­tre­ja, mut­ta perus­tu­lo­ma­lli itsessään ei sisäl­lä mitään mullistavaa.

Hyödyt selkeästä perustulosta/negatiivisesta tuloveros­ta ver­rat­tuna nykyiseen tulon­si­ir­to­jen sekamel­skaan ovat ilmeiset. Työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taisi aina ja jokainen tietäisi, paljonko siitä jää lop­ul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.

Make it sim­ple, stupid!

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.11.2018

Pöydälle pantuja asioita

Laut­tasaaren sil­lan liikennesuunnitelma

Tästä sit­ten vain äänestä rätkäytetään. Lau­takun­nan jäse­nille lähetet­ti­in viesti, jon­ka mukaan asukasti­laisu­udessa oli esitet­ty vääriä, epälaut­tasaare­laisia mielip­iteitä, jot­ka puo­lus­ti­vat suun­nitel­maa, vaik­ka oikeat laut­tasaare­laiset tietysti sitä yksimielis­es­ti vastustavat.

Olympias­ta­dio­nia ympäröivät puistoalueet

Inva­paikat eivät kuulem­ma voi olla mis­sään muual­la kuin siinä jalka­käytäväl­lä, jonne aje­taan pyörä­tien yli. On kuitenkin varmis­tet­ta­va oven­mi­tan etäisyys pyörätiehen, kos­ka avat­tuun oveen tör­määmi­nen on yhtä vaar­al­lista, vaik­ka autossa olisi inva-tunnukset.

Lausun­to Petrus Pen­nasen aloit­teesta päästää yöaikaan tak­sit Kru­unuvuoren sillalle

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle. Toiv­ot­tavasti eivät elät­tele aja­tus­ta muut­taa koko sil­ta autoli­iken­teen sil­lak­si. Som­pasaares­ta ei ole mitään järkevää reit­tiä autoille eteenpäin.

Uudet asiat:

Teol­lisu­uskadun akselin kaavarun­gon periaatteet

Tässä ei ole vielä suun­nitel­tu yhtään raken­nus­ta alueelle, jonne var­maankin suun­nitel­laan toimis­to­ja run­saasti. Minä halu­aisin tänne sekoitet­tua kaupunki­raken­net­ta niin,että talo­jen yläk­er­roksis­sa voisi olla asun­to­ja ja eipä jokunen asuin­ta­lo myöskään olisi pahit­teek­si. Alueesta on tulos­sa suo­ma­laisen pankki­maail­man keskus.

Teol­lisu­uskadulle kaavail­laan joskus pikaratikkaa. Nyt kuitenkin aloitet­taisi­in busseilla.

Pat­ter­imäen tark­istet­tu asemakaava

Tämä oli meil­lä 23.1.2018. Nyt se on tul­lut lausun­noil­ta, joiden vuok­si kaavaan on tehty vähäisiä teknisiä tark­istuk­sia. Juha Sip­ilän kiusak­si 900 uut­ta ker­rostaloa­sukas­ta radan var­teen (Jok­erin).

Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaava

Nyt tulee taas paljon lisä viher­aluet­ta kaupunki­lais­ten käyt­töön. Saaria kehitetään virk­istysalueena ja luon­to- ja kult­tuuri­matkailun kohteena. Matkailun tarpeisi­in kaavoite­taan 23 000k‑m2 tilaa rav­in­toloille, kahviloille ja majoitukselle.

Longi­no­jan­puis­ton puistosuunnitelma

Puis­tot paranevat pikkuhil­jaa, mut­ta aivan liian verkkaiseen tahti­in. Kan­nat­taisi osoit­taa enem­män rahaa. Tänne suun­nitel­laan näköjään ”puis­to­baanaa”.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunta 20.11.2018

Itik­sen van­him­man osan suojelu

Päätet­tin suo­jel­la äänin 7–5. Kokoomus ja per­sut oli­si­vat palaut­ta­neet. Minä äänestin tyhjää — tosin las­ket­tuani, ettei se ratkaise asiaa.

Tässä tuli esille taas lau­takun­takäytän­nön ongel­ma. Kaup­pakeskus oli esit­tänyt, että suo­jelu tuot­taa huo­mat­tavaa hait­taa kaup­pakeskuk­sen mod­ernisoin­nille. Virkamiehet kumo­si­vat vaku­ut­ta­van tun­tuis­es­ti hei­dän argu­ment­tin­sa. Mut­ta me emme kuulleet hak­i­jan kom­ment­tia virkami­esten esi­tyk­seen. Eduskun­nas­sa valiokun­nat kuun­tel­e­vat asiantun­ti­joi­ta. Tässä tapauk­ses­sa suo­jelun kan­nat­ta­jia ja vas­tus­ta­jia olisi kuul­tu yhtä aikaa ja argu­ment­tien oikeel­lisu­ud­es­ta olisi päästy parem­min selvyy­teen. Sama käytän­tö lau­takun­nis­sa olisi kovin työläs, mut­ta min­ulle tuli kyl­lä kovin epä­var­ma olo siitä, mikä tässä on tosi­a­sia. Sik­si äänestin tyhjää.

Käsi­tyk­sek­seni kyl­lä jäi, että kaup­pakeskus voisi elää suo­jelumääräys­ten kanssa, kun­han niitä tulk­i­taan kohtu­udel­la. Kaa­va antaa kuitenkin museoväelle veto-oikeu­den kaik­keen, ja tästä on muitakin koke­muk­sia kuin hyviä.

Laut­tasaaren­sil­lan kaistajärjestelyt

Pöy­dälle.

Tästä saisi hyvän komedian.

Saati­in uut­ta tietoa. Kah­denkymme­nen vuo­den aikana liikenne Laut­tasaaren sil­lal­la on vähen­tynyt 46 %. Niin­pä liiken­teen, joka 20 vuot­ta sit­ten tarvit­si 2+2 kaistaa pitäisi nyt mah­tua 1+1 kaistalle.

Jos sil­ta kor­jat­taisi­in 2+2 ‑kaistaisek­si, kai­stat oli­si­vat alimit­taisia ja sik­si vähän vaar­al­lisia. Nyky­isin sil­lal­ta puut­tuvat tilat aurat­ulle lumelle, joten ne aurataan pyörätielle. Sen jäl­keen pyöräl­lä ei voi ajaa. Ilmeis­es­ti pitäisi ajaa ajotiel­lä, kos­ka pyöräti­etä ei tarvitse käyt­tää, jos se on kulkukelvo­ton eikä jalka­käytäväl­lä saa mis­sään tapauk­ses­sa ajaa. Tältä osin lain­säädän­tö on kyl­lä aika epäselvä.

Jokin autoil­i­japoruk­ka oli organ­isoin­ut spam­mikam­pan­jan lau­takun­nan jäse­nille. Lähetin heille takaisin kysymyk­sen, voisi­vatko kir­joit­ta­jat jotenkin kom­men­toi­da liiken­nesu­un­nit­telijoiden kan­taa, että jos kap­a­siteet­ti ottaa kiin­ni, se ottaa kiin­ni Porkkalankadun ja Meche­lininkadun liiken­neval­ois­sa, eikä sil­lal­la. Yhtään järkevää vas­taus­ta ei tul­lut. Lähin­nä haukut­ti­in liiken­nesu­un­nit­telijoi­ta idiooteiksi.

Tiedok­si: jos et kek­si mui­ta argu­ment­te­ja kuin henkilöitä solvaavia, älä kir­joi­ta ollenkaan. Kir­joituk­sesi vaikut­taa päinvastoin.

Oma käsi­tyk­seni on, että pyöräi­lyä enem­män lisää tilaa sil­lal­la tarvit­see jalankulku. On vaikea ymmärtää, että laut­tasaare­laiset tyy­tyvät niin kelvot­tomaan jalankulkuym­päristöön sil­lal­laan. Jalankulk­i­jan kannal­ta Laut­tasaares­ta ei ole yhteyt­tä Ruo­ho­lah­teen. Sik­si sil­lal­la on vähän jalankulkijoita.

Fil­lar­iverkko muut­tuu yksisu­un­taisek­si jo senkin takia, että muu­ta­mas­sa vuodessa sähköpyörät yleistyvät. Ne eivät tunne muu­ta nopeut­ta kuin 25 km/h. Tur­val­lisu­us vaatii sil­loin toisen­laista liikenneympäristöä.

Järke­viäkin kan­nan­ot­to­ja esitet­ti­in. Hyvä esi­tys oli, että sil­lan län­sipäästä pitäisi olla por­taat alla kulke­valle kevyen liiken­teen väylälle.

Lapin­lah­den sairaala

Tämä on han­kala asia. Nykyisen­laisen käytön jatku­mi­nen olisi ihan söpöä, mut­ta se merk­it­sisi kohta­laisen suur­ta taloudel­lista sub­ven­tio­ta. Ohit­taako tämä käyt­tö­tarkoi­tus muut kult­tuuri­hankkeet? Mut­ta kuten san­ot­tu, ei se sub­ven­tio kuitenkaan niin iso olisi kuin niil­lä Viik­in­ran­nan varastoilla.

Kokoomus halu­aisi liit­tää kil­pailu­alueeseen Mor­si­a­men ja Sul­hasen (saaria). Se saat­taisi olla hyvä aja­tus, mut­ta KHO kiel­si kaiken rak­en­tamisen niille yleiskaavapäätöksessään.

Sta­dion­in ympäristön puistosuunnitelma

Huomio­ta on kiin­nitet­ty, että uimas­ta­dion­in lähelle on esitet­ty pysäköin­tipaikko­ja, joi­hin ajet­taisi­in pyörä­tien yli ja ovet avau­tu­isi­vat pyörätielle. Tätä perustelti­in sil­lä, että ne ovat inva­paikko­ja, mihin Kaisa Hern­berg tote­si, että niihin tör­määmi­nen on yhtä tuhoisaa. Tuos­sa kohdin on alamä­ki, joten fil­lar­in nopeus voi olla suuri.

Petrus Pen­nasen aloite Kru­unusil­to­jen avaamis­es­ta yöaikaan takseille

Pahaen­teis­es­ti kokoomus pyysit tämän pöy­dälle, vaik­ka vas­taus oli aika selkeä. Ei kai kokoomus taas halua tehdä sil­las­ta autosil­taa?  Som­pasaa­reen juuri raken­netut talot pitäisi purkaa autoli­iken­teen tieltä.

Rahapelien haittoja on torjuttava tosissaan. Muuten monopolia ei voi perustella.

THL:n neu­vos­to sai eilen selvi­tyk­sen rahapelien haitoista. Meil­lä ne on hait­to­jen ehkäisemisen nimis­sä annet­tu Veikkauk­sen monop­o­lik­si. Tulos ei näytä hyvältä. Rahapelien haitois­sa olemme ihan kärkipäätä. Täl­lä tulok­sel­la on vähän han­kala perustel­la monop­o­lia ver­rat­tuna siihen, että alaa sään­neltäisi­in ja verotettaisiin.

Pelion­gel­maisia meil­lä on noin 125 000. Lisäk­si tule­vat ongel­mas­ta kär­sivien per­heen­jäsenet. Veikkauk­sen tuloista 23 % tulee näiltä ongelmapelaajilta

Vai onko suo­ma­laisil­la vain huono rahapelipää?

Minus­ta veikkaus toimii moraalit­tomasti, kun se keskit­tää rahape­likoneitaan köy­hien ja työt­tömien asuinalueille. Tähän aika moraalit­tomaan toim­intaa on vaikea puut­tua, kun pelien tuo­tot menevät niin hyvään tarkoituk­seen. Eivät siis vain pelaa­jat vaan myös koko yhteiskun­ta on addik­toitunut rahapelei­hin. Vaa­timuk­set köy­hien ongelmapelaa­jien ryöstämisen lopet­tamis­es­ta oli­si­vat äänekkäämpiä, jos rahapelien tuot­to­ja ei kor­vamerkit­täisi, vaan ne meni­sivät muiden vero­jen tavoin VM:n poh­jat­tomaan kas­saan ja urheilua ja kult­tuuria rahoitet­taisi­in budjetista.

Useim­mat peli­ad­dik­tit halu­aisi­vat päästä ongel­mas­taan. Sik­si heille on annet­ta­va mah­dol­lisu­us kieltää pelaami­nen itseltään – siis lait­taa itsen­sä kieltolistalle.

Jokaisel­la suo­ma­laisel­la on Kela-kort­ti. Laitet­takoon noi­hin peli­au­tomaat­tei­hin kortin­luk­i­ja. Se ei rek­isteröisi, kuka pelaa ja kuin­ka paljon, vaan ain­oas­taan tark­istaisi, onko pelaa­ja sulkulistal­la ja onko hän riit­tävän vanha.

Edes tämä on voita­va Veikkauk­selta vaa­tia, kos­ka onhan sil­lä pelimo­nop­o­li, jota perustel­laan hait­to­jen torjunnalla.