Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

Kun joi­den­kin, Ben Zys­kowicz mukaan luet­tu­na, on vai­kea ymmär­tää, miten perus­tu­lo toi­mii, esi­tän vih­rei­den mal­lin ymmär­ret­tä­väm­min nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­na, joka on ident­ti­ses­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. 

Mal­lin mukaan vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja on 16 390 € vuo­des­sa  eli 1 366 € kuu­kau­des­sa. Tämän rajan yli mene­väl­tä osal­ta vero­tus on 41 % sisäl­täen kun­nal­lis­ve­ron. (Käy­tän­nös­sä kun­nal­lis­ve­ro vaih­te­lee kun­nit­tain, mut­ta tämä on las­ket­tu yhdel­lä kun­nal­lis­ve­ro­pro­sen­til­la.) Vero­tuk­ses­sa on yksi progres­sio­pis­te 50 000 euron vuo­si­tu­lo­jen eli 4 167 euron kuu­kausi­tu­lo­jen koh­dal­la. Sen ylit­tä­vien tulo­jen osal­ta vero­pro­sent­ti oli­si 51%. Tämä vero­mal­li ei poik­kea nyky­jär­jes­tel­mäs­tä juu­ri­kaan, pait­si, että pie­nis­tä ansio­tu­lois­ta menee vähän vähem­män veroa ja suu­ris­ta tulois­ta vähän enem­män. Tämä ero taas on aika pie­ni, eikä rii­pu olen­nai­ses­ti miten­kään perus­tu­lon aja­tuk­ses­ta. Se voi­daan sää­tää juu­ri niin kuin halu­taan. Vih­rei­den puo­lue­hal­li­tus halusi sää­tää sen noin.

Muu­tos nykyi­seen on, että jos kuu­kausi­tu­lot alit­ta­vat vero­tet­ta­van tulon ala­ra­jan,  mak­se­taan nega­tii­vis­ta veroa 41 % sii­tä mää­räs­tä, jol­la tulot alit­ta­vat tuon ala­ra­jan. Jos tulo­ja ei ole lain­kaan, nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on 560 €/kk.

Huo­ma­taan, ettei tämä mal­li lisää vero­ja lain­kaan – itse asias­sa se vähen­tää nii­den koko­nais­mää­rää, mut­ta tämä on yhtä mer­ki­tyk­se­tön­tä kuin se, että var­si­nai­nen perus­tu­lo­mal­li lisää nii­tä mil­jar­di­tol­kul­la. Vähe­ne­mi­nen joh­tuu sii­tä, että vero­jen koko­nais­mää­räs­tä pois­tu­vat verot työ­mark­ki­na­tues­ta ja muis­ta tulon­siir­rois­ta, jot­ka perustulo/negatiivinen tulo­ve­ro korvaa.

Tuo nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro­kaan ei ole kovin mer­kit­tä­vä uudis­tus. Jok­seen­kin kaik­ki tulot­to­mat saa­vat jotain tulon­siir­to­ja. Oikeas­taan ainoa mer­kit­tä­vä muu­tos on, että myös pie­ni­palk­kai­set pää­se­vät tulon­siir­to­jen pii­riin, vaik­ka eivät oli­si ”osa-aika­työt­tö­miä”.

Tämä nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro oli­si ihan hyvä mal­li ja sel­vä paran­nus nyky­ti­laan, mut­ta tuot­tai­si pal­jon pape­ri­työ­tä. Vero­tus val­mis­tuu vas­ta vero­vuo­den jäl­keen, mut­ta tulo­ja tar­vit­tai­siin joka kuu­kausi. Reaa­liai­kai­nen tulo­re­kis­te­ri sai­si tämän toi­mi­maan joten­kin, mut­ta jokai­ses­ta nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa saa­vas­ta pitäi­si joka kuu­kausi päät­tää erik­seen, pal­jon­ko hänel­le mak­se­taan. Han­ka­laa, mut­ta niin on nykyi­nen jär­jes­tel­mä­kin hankala

Sik­si on yksin­ker­tai­sem­paa teh­dä tämä niin, että mak­se­taan se 560 €/kk jokai­sel­le ja peri­tään 41 % veroa ensim­mäi­ses­tä ansai­tus­ta euros­ta alkaen. Tur­vau­tu­mal­la perus­kou­lun mate­ma­tiik­kaan tai Exce­liin havait­set­te, että tämä tuot­taa täs­mäl­leen saman tuloksen.

Rahaa kul­kee enem­män edes­ta­kai­sin, mut­ta net­to­ve­ro­jen (mak­set­tu vero – saa­tu perus­tu­lo) on pie­nem­pi. Kun nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ei ollut kovin suu­ri mää­räl­li­nen muu­tos tulon­ja­koon ja kun se itse asias­sa vähen­si vero­tus­ta, ei tämä ident­ti­nen jär­jes­tel­mä­kään oli­si sen radikaalimpi.

Ben Zys­kowiczin pelot­te­lu val­ta­val­la jul­kis­ten meno­jen kas­vul­la ja väit­teet vero­jen radi­kaa­lil­la kiris­ty­mi­sel­lä ovat aivan tuu­les­ta temmattuja. 

Sitä, miten Vasem­mis­to­liit­to aikoo rahoit­taa 800 euron perus­tu­lon, en pys­ty edes arvaamaan. 

Me oikeas­taan vain kään­sim­me nyky­jär­jes­tel­män perus­tu­lon kie­lel­le, jär­ke­väm­min ja ratio­naa­li­sem­min toi­mi­vak­si. Tulon­jaon suu­ri myl­ler­rys on asia erik­seen. Se voi­daan teh­dä nyky­jär­jes­tel­mäs­sä tai sää­tä­mäl­lä perus­tu­lon para­met­re­ja, mut­ta perus­tu­lo­mal­li itses­sään ei sisäl­lä mitään mullistavaa.

Hyö­dyt sel­keäs­tä perustulosta/negatiivisesta tulo­ve­ros­ta ver­rat­tu­na nykyi­seen tulon­siir­to­jen seka­mels­kaan ovat ilmei­set. Työn vas­taa­not­ta­mi­nen kan­nat­tai­si aina ja jokai­nen tie­täi­si, pal­jon­ko sii­tä jää lopul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.

Make it simple, stupid!

55 vastausta artikkeliin “Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona”

  1. Poi­min­to­ja Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­ta Edus­kun­nan tie­to­pal­ve­lus­sa teh­dys­tä analyysistä:

    Hen­ki­lö­ta­sol­la tar­kas­tel­tu­na perus­tu­loon siir­ty­mi­nen syn­nyt­tää noin 2 mil­jar­din euron tulon­siir­ron, eli
    perus­tu­lo­mal­lin voit­ta­jat voit­ta­vat yhteen­sä n. 2 mil­jar­dia euroa. Kos­ka mal­li on tasa­pai­nois­sa, pienenee
    mal­lin häviä­jien käy­tet­tä­vis­sä ole­vat tulot yhtä paljon.

    MALLIN VOITTAJAT
    Täs­tä syys­tä joh­tuen yksi mer­kit­tä­vä perus­tu­lon voit­ta­ja­ryh­mä on 18–20 ‑vuo­ti­aat nuo­ret, jois­ta monet
    asu­vat vie­lä van­hem­pien­sa kans­sa. Tulon­siir­to näil­le nuo­ril­le on yhteen­sä yli 500 mil­joo­naa euroa. Toi­nen mer­kit­tä­vä voit­ta­ja­ryh­mä ovat opis­ke­li­jat, joil­le perus­tu­lo on suu­rem­pi kuin opin­to­ra­ha ja opin­to­tuen asu­mis­li­sä yhteen­sä. Pel­kää perus­päi­vä­ra­haa tai työ­mark­ki­na­tu­kea saa­neet kuu­lu­vat mal­lin voittajiin.

    Pelk­kiä pää­oma­tu­lo­ja saa­neet hyö­ty­vät perus­tu­lo­mal­liin siir­ty­mi­ses­tä (sel­väs­ti suu­rim­pia hyö­ty­jiä euroa/hlö).

    MALLIN HÄVIÄJÄT
    Mer­kit­tä­vin häviä­jä­ryh­mä ovat työn­te­ki­jät, joi­den vero­tus kes­ki­mää­rin kiris­tyy perus­tu­loa enemmän.
    Koko­nai­suu­des­saan työn­te­ki­jöil­tä siir­tyy n. 700 milj. euroa muil­le ryh­mil­le. Kes­ki­mää­rin työntekijän
    net­to­tu­lot pie­nen­ty­vät perus­tu­lo­mal­liin siir­ryt­täes­sä n. 500 eurol­la vuo­des­sa. Perus­tu­lo­jär­jes­tel­mä tasaa tulon­ja­koa siir­tä­mäl­lä tulo­ja ylim­mis­tä tulo­luo­kis­ta alem­piin tulo­luok­kiin. Kor­kei­den veroas­tei­den vuok­si suu­rim­pia häviä­jiä ovat kak­si ylin­tä tuloluokkaa. 

    Toi­nen mer­kit­tä­vä häviä­jä­ryh­mä ovat ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa saa­vat työt­tö­mät, joi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tulo­jen pie­nen­ty­mi­nen selit­tyy myös suu­rek­si osin vero­tuk­sen kiristymisellä. 

    End of quotes.
    ———–
    Eli Vih­rei­den mal­lil­la halu­taan tasa­ta tuloe­ro­ja, ote­taan työs­sä­käy­vil­tä ja anne­taan työ­tä teke­mät­tö­mil­le tai hyvin pie­ni­tu­loi­sil­le työssäkäyville. 

    Tämä siis Suo­mes­sa, jos­sa tuloe­rot tulon­siir­rot huo­mioi­den ovat jo nyky­ään maa­il­man alhai­sem­pien mai­den jou­kos­sa. Maas­sa jos­sa monien tulon­siir­to­ja saa­vien työ­tä­te­ke­mät­tö­mien tulot je elin­ta­so ovat jo nyt samal­la tasol­la tai jopa kor­keam­pia kuin täy­si­päi­väi­ses­sä työs­sä ole­vien tulot ja elintaso.

    Jos­tain kum­mal­li­ses­ta syys­tä ilman ansio­tu­lo­ja ole­vat pää­oma­tu­lo­jen saa­jat oli­si­vat rahal­li­ses­ti suu­rim­pia hyö­ty­jiä. Onko tämä tosi­aan Vih­rei­den tavoi­te vai pelk­kä mal­lin virhe?

    Oma arvauk­se­ni on, että työ­ha­lut­to­mien jouk­ko kas­vaa enti­ses­tään täl­lai­sen perus­tu­lo­mal­lin myö­tä. Kyl­lä kai­ken läh­tö­koh­ta­na tulee olla se, että jokai­nen työ­ky­kyi­nen ensi­si­jai­ses­ti itse elät­tää omal­la työl­lään itsen­sä ja per­heen­sä. Täs­sä koh­taa olen Zys­sen kan­nal­la. Perus­tu­lo­mal­li voi­si ehkä jär­ke­vä jos perus­tu­lo oli­si vas­tik­keel­lis­ta sisäl­täen työ- tai muu vel­voit­teen (työ­ky­vyn säi­lyt­tä­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen) ja jos sen myö­tä byro­kra­tia­kus­tan­nuk­sis­sa saa­vu­tet­tai­siin mil­jar­di­luo­kan pysy­vät säästöt.

    Ottaen huo­mioon se, että Vih­rei­den mal­lis­sa lähes kaik­ki työs­sä­käy­vät oli­si­vat häviä­jiä niin toi­vot­ta­vas­ti Vih­reät hoi­ta­vat neu­vot­te­luil­la ay-liik­keen mal­lin kannattajaksi.

    1. vk: Pelk­kiä pää­oma­tu­lo­ja saa­neet hyö­ty­vät perus­tu­lo­mal­liin siirtymisestä 

      Jos tätä pitää iso­na ongel­ma­na, niin ehkä osan perus­tu­lon rahoi­tuk­ses­ta voi­si hoi­taa ALV:n nos­tol­la (mie­lui­ten samal­la ALV-kan­nat yhdis­täen). Se osui­si myös pelk­kiä pää­oma­tu­lo­ja saaviin.

      vk: yksi mer­kit­tä­vä perus­tu­lon voit­ta­ja­ryh­mä on 18–20 ‑vuo­ti­aat nuoret

      Yksi vaih­toeh­toi voi­si olla, että perus­tu­loa sai­si­vat vas­ta 20 tai 21 vuot­ta täyt­tä­neet, mut­ta toi­saal­ta lap­si­li­siä jat­ket­tai­siin myös tähän ikään saakka.

    2. vk:
      Ottaen huo­mioon se, että Vih­rei­den mal­lis­sa lähes kaik­ki työs­sä­käy­vät oli­si­vat häviä­jiä niin toi­vot­ta­vas­ti Vih­reät hoi­ta­vat neu­vot­te­luil­la ay-liik­keen mal­lin kannattajaksi. 

      Sii­nä oli­si­kin näke­mi­sen arvoi­nen näytelmä!

      Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä saat­taa olla kaik­kien etu, että työn tar­jon­ta nousi­si vähi­ten tie­naa­vien jou­kos­sa, mut­ta kos­ka kes­ki­luo­kan vero­tus kiris­tyi­si heti ja var­mas­ti, ja talou­den piris­ty­mi­sen tuot­ta­ma hyö­ty tulee vas­ta pit­kän ajan pääs­tä ja epä­var­mas­ti, en usko että täl­lä on mitään mah­dol­li­suuk­sia toteutua.
      Poliit­ti­ses­ti 2 vuot­ta on pit­kä aika­vä­li, 5 vuot­ta on lii­an pit­kä aika­vä­li ja 10 vuot­ta on jo tapah­tu­ma­ho­ri­son­tin toi­sel­la puolella.
      Ihan oma asian­sa on sit­ten se, että Suo­mes­sa on jo nyt käy­tös­sä todel­la mas­sii­vi­set tulon­siir­rot (vaik­ka iso osa kul­kee­kin kes­ki­luo­kan tas­ku­jen välil­lä) enkä näe ole­van mah­dol­li­suuk­sien rajois­sa että tätä vie­lä lisätään.
      Työs­sä­käy­vä ihmi­nen menet­tää rip­peet­kin itse­näi­syy­den tun­tees­taan kun oman työn tulok­sis­ta alle puo­let pää­tyy suo­raan omiin käsiin ja suu­rim­mas­ta osuu­des­ta pää­te­tään polii­tik­ko­jen, elä­keyh­tiöi­den ym. toimesta.
      Myös muut­to­liik­keen kan­nal­ta kuvio on todel­la ongel­mal­li­nen, kun net­to­tu­lo työs­tä jää niin keh­nok­si. Itse koin tämän jo nykyi­sel­lä vero­jär­jes­tel­mäl­lä, muu­tin Suo­mes­ta väli­me­ren mai­se­miin mie­len­kiin­toi­sen työn peräs­sä ja yllä­tyk­se­ni oli suu­ri kun huo­ma­sin että net­to­tu­lo­ni nousi paril­la ton­nil­la kuus­sa, vaik­ka brut­to­palk­ka nousi vain muu­ta­mal­la sata­sel­la. Tähän kun lisää nykyi­sen asuin­maa­ni pal­jon hal­vem­man hin­ta­ta­son on kyn­nys Suo­meen palaa­mi­sel­le viri­tet­ty var­sin kor­keak­si, joka on kan­nal­ta­ni har­mi, sil­lä viih­dyin Suo­mes­sa ihan hyvin.

      1. Innos­tuin vas­ta nyt tar­kis­ta­maan miten tämä vero­jen ero Suo­men ja nykyi­sen asuin­maa­ni välil­lä käy­tän­nös­sä menee, ja ei voi kuin järkyttyä:
        Pal­kas­ta­ni jää nykyi­sin käteen vii­mei­sim­män tili­nau­han mukaan 7358€/kk ja se mak­saa työ­nan­ta­jal­le 11175€/kk (työ­nan­ta­jan kulu näkyy aina täkä­läi­sis­sä tili­nau­hois­sa ja se on se jos­ta puhu­taan työ­nan­ta­jan kans­sa). Verot ja muut mak­sut 34,1%.
        Suo­mes­sa tilan­ne oli­si samal­la brut­to­pal­kal­la (Suo­ma­lai­sit­tain mää­ri­tel­ty­nä) seuraava:
        Käteen jäi­si 5575€/kk ja se mak­sai­si työ­nan­ta­jal­le 12046€/kk. Verot ja muut mak­sut 53,7%.

        Tämä on toki vain yksi esi­merk­ki ja tulos voi­si olla eri­lai­nen jos tulot ovat toi­sen­lai­set, mut­ta itsel­le­ni jo tämä riit­tää perus­te­le­maan mik­si Suo­mes­sa ei kan­na­ta teh­dä yhtä­kään rat­kai­sua jot­ka nos­ta­vat kenen­kään tulo­ve­ro­tus­ta. Tätä taus­taa vas­ten ei myös­kään kan­na­ta ihme­tel­lä mik­si Suo­mes­ta ulos ja sisään muut­ta­vat ovat tulon­muo­dos­tus­ky­vyl­tään var­sin eri­lais­ta porukkaa.

      2. AV:
        Innos­tuin vas­ta nyt tar­kis­ta­maan miten tämä vero­jen ero Suo­men ja nykyi­sen asuin­maa­ni välil­lä käy­tän­nös­sä menee, ja ei voi kuin järkyttyä:
        Pal­kas­ta­ni jää nykyi­sin käteen vii­mei­sim­män tili­nau­han mukaan 7358€/kk ja se mak­saa työ­nan­ta­jal­le 11175€/kk (työ­nan­ta­jan kulu näkyy aina täkä­läi­sis­sä tili­nau­hois­sa ja se on se jos­ta puhu­taan työ­nan­ta­jan kans­sa). Verot ja muut mak­sut 34,1%.
        Suo­mes­sa tilan­ne oli­si samal­la brut­to­pal­kal­la (Suo­ma­lai­sit­tain mää­ri­tel­ty­nä) seuraava:
        Käteen jäi­si 5575€/kk ja se mak­sai­si työ­nan­ta­jal­le 12046€/kk. Verot ja muut mak­sut 53,7%.

        Tämä on toki vain yksi esi­merk­ki ja tulos voi­si olla eri­lai­nen jos tulot ovat toi­sen­lai­set, mut­ta itsel­le­ni jo tämä riit­tää perus­te­le­maan mik­si Suo­mes­sa ei kan­na­ta teh­dä yhtä­kään rat­kai­sua jot­ka nos­ta­vat kenen­kään tulo­ve­ro­tus­ta. Tätä taus­taa vas­ten ei myös­kään kan­na­ta ihme­tel­lä mik­si Suo­mes­ta ulos ja sisään muut­ta­vat ovat tulon­muo­dos­tus­ky­vyl­tään var­sin eri­lais­ta porukkaa.

        Kii­tos, havain­nol­li­nen esimerkki. 

        Hyvä­tu­loi­sel­le Suo­mi on vero­hel­vet­ti. Itse vedin jo vuo­sia sit­ten rei­lus­ti alle viis­kymp­pi­se­nä sen joh­to­pää­tök­sen, että verot­ta­ja ottaa lii­an suu­ren osan hyvis­tä tulois­ta­ni joten leik­ka­sin työn­te­koa ja ansio­tu­lo­ja 90%. Elä­mä para­ni ker­ta­hei­tol­la kun ora­van­pyö­rä jäi taak­se ja elä­män par­haat vuo­det ei mene val­ta­vas­ti varo­ja tuh­laa­van jul­ki­sen sek­to­rin kas­san paik­kaa­mi­seen (huom. sent­tiä­kään en ole hake­nut tai saa­nut tukea yhteis­kun­nal­ta päi­vä­ra­hoi­na yms.). Kan­nus­tan kaik­kia joil­la on varaa elää omil­la sääs­töil­lään hyp­pää­mään ihan omal­la kus­tan­nuk­sel­la ora­van­pyö­räs­tä ajois­sa ja anta­maan tilaa nuo­rem­mil­le. Ja kan­nat­taa muis­taa, että kää­rin­lii­nois­sa ei ole taskuja.

  2. Pal­jon­ko verot kiris­ty­vät ja kuin­ka suu­rel­la osal­la ihmi­siä? Se osuus on veron­ki­ris­tys­tä. Jos jol­le­kin jää enem­män tuki­ra­haa käteen kuin aikai­sem­min, se osa on sosi­aa­li­tu­kien kas­vua. Ymmär­tääk­se­ni plkäs­tään ylin tulo­kym­me­nes mak­sai­si noin 500 mil­joo­naa enem­män vero­ja. Vai­kea väit­tää, ettei vero­tus kiristyisi.

    1. Sylt­ty: Pal­jon­ko verot kiris­ty­vät ja kuin­ka suu­rel­la osal­la ihmi­siä? Se osuus on veron­ki­ris­tys­tä. Jos jol­le­kin jää enem­män tuki­ra­haa käteen kuin aikai­sem­min, se osa on sosi­aa­li­tu­kien kasvua.

      Samal­la logii­kal­la veroa­let ovat sosi­aa­li­tu­kien kas­vua (kos­ka jol­le­kul­le jää enem­män rahaa käteen) ja tukien leik­kauk­set veron­ki­ris­tyk­siä (kos­ka jol­le­kul­le jää vähem­män rahaa käteen).

      1. Ossi Sare­so­ja: Samal­la logii­kal­la veroa­let ovat sosi­aa­li­tu­kien kas­vua (kos­ka jol­le­kul­le jää enem­män rahaa käteen) ja tukien leik­kauk­set veron­ki­ris­tyk­siä (kos­ka jol­le­kul­le jää vähem­män rahaa käteen).

        Höp­sis­tä.

        Osmo kir­joit­ti ” mak­se­taan se 560 €/kk jokaiselle ”

        Jos rahaa jää enem­män käteen kos­ka saa 560 e enem­män tukia, niin sosi­aa­li­tuet kas­voi­vat. Tar­kem­min las­ket­tu­na käteen jää­vän osuu­den voi­si palas­tel­la sosi­aa­li­tu­kien kas­vuk­si ja vero­tuk­sen lie­ve­ne­mi­sek­si / kiris­ty­mi­sek­si. Esim. jol­la­kin tulo­ta­sol­la perus­tu­loa +560 e ja vero­tus kiris­tyi­si 100e, net­to­na tuet kas­voi­vat 460 euroa.

        Voi­tai­siin­han uudis­tuk­ses­sa vero­tus­ta rei­va­ta vaik­ka kaut­ta lin­jan siten, että hyvä­tu­loi­sil­le jäi­si (esi­mer­kik­si) 1000e enem­män käteen. Sii­tä käteen jää­väs­tä rahas­ta ton­nis­ta oli­si se 560 e sosi­aa­li­tu­ken kas­vua ja lop­puo­sa oli­si keven­ty­vää vero­tus­ta. Ei “budejt­ti­neut­raa­lius” ole tai­ka­sa­na jol­la voi näp­pä­räs­ti kier­tää kiris­ty­vän vero­tuk­sen (tai tekee jotain vastaavaa). 

        (lop­pu­tu­los voi efek­tii­vi­ses­ti olla ihan sama, anne­ta­na­ko jol­le­kin 100e veron­alen­nus vai 100e sosi­aa­li­tu­kea, et kai kui­ten­kaan väi­tä että lop­pu­tu­los on saman­lai­nen jos teh­dään mil­jar­din alv-alen­nus ja rahoi­te­taan se mil­jar­din sosi­aa­li­tu­kien kar­sin­nal­la kos­ka “bud­jet­ti­neut­raa­lius”)

      2. Sylt­ty: Voi­tai­siin­han uudis­tuk­ses­sa vero­tus­ta rei­va­ta vaik­ka kaut­ta lin­jan siten, että hyvä­tu­loi­sil­le jäi­si (esi­mer­kik­si) 1000e enem­män käteen. Sii­tä käteen jää­väs­tä rahas­ta ton­nis­ta oli­si se 560 e sosi­aa­li­tu­ken kas­vua ja lop­puo­sa oli­si keven­ty­vää verotusta.

        Tuos­sa tapauk­ses­sa se 1000 € ainoa luku, jol­la on väliä niin yksi­lön kuin val­tion bud­je­tin kan­nal­ta. Sen jaka­mi­nen tukien kas­vuun ja vero­tuk­sen keve­ne­mi­seen on täy­sin mie­len­kiinn­o­ton näennäislaskutoimitus.

        Sylt­ty: lop­pu­tu­los voi efek­tii­vi­ses­ti olla ihan sama, anne­ta­na­ko jol­le­kin 100e veron­alen­nus vai 100e sosi­aa­li­tu­kea, et kai kui­ten­kaan väi­tä että lop­pu­tu­los on saman­lai­nen jos teh­dään mil­jar­din alv-alen­nus ja rahoi­te­taan se mil­jar­din sosi­aa­li­tu­kien kar­sin­nal­la kos­ka “bud­jet­ti­neut­raa­lius”

        Tuol­lai­nen uudis­tus (toden­nä­köi­ses­ti) tar­koit­tai­si, että joil­le­kin jäi­si net­to­na käteen enem­män ja joil­le­kin vähem­män. Se on se, mil­lä on väliä, ja sen vuok­si tuol­lai­nen uudis­tus ei oli­si yhdentekevä.

        Täs­sä perus­tu­loeh­do­tuk­ses­sa­kin olen­nais­ta on, että joil­le­kin (esim suu­ri­palk­kai­sil­le) jäi­si vähän vähem­män kätenn ja joil­le­kin (esim pie­ni­palk­kai­sil­le) vähän enem­män. Nii­den muu­tos­ten jaka­mi­nen tukien mää­rän muu­tok­siin ja vero­tuk­sen mää­rän muu­tok­siin on kui­ten­kin täy­sin mer­ki­tyk­se­tön laskutoimitus.

      3. Nii­den muu­tos­ten jaka­mi­nen tukien mää­rän muu­tok­siin ja vero­tuk­sen mää­rän muu­tok­siin on kui­ten­kin täy­sin mer­ki­tyk­se­tön laskutoimitus.”

        Enpä usko että kes­ki­mää­räi­sen kan­sa­lai­sen mie­les­tä “vero­tus kiris­tyi net­to­na sato­ja mil­joo­nia ja sosi­aa­lie­dut kas­voi­vat net­to­na sato­ja mil­joo­nia” kuu­los­taa mer­ki­tyk­set­tö­mäl­tä. Eten­kin kun medi­aa­ni­tu­loi­sen koh­dal­la lausah­dus “vero­tus kiris­tyi enem­män mitä sosi­aa­lie­tuu­det kas­voi­vat” pitää paikkansa.

        Mik­si vero­tuk­sen kiris­tys ja sosi­aa­lie­tuuk­sien nos­to pelot­taa, nii­tä­hän esi­mer­kik­si Vih­reät, jot­ka tämän ehdo­tuk­sen heit­ti­vät, ovat puo­lu­ee­na rum­mut­ta­neet *koko* vaa­li­kau­den. Mik­si sitä ei voi vain suo­raan myön­tää että kyl­lä, tavoit­tee­na on entis­tä kireäm­pi vero­tus ja enem­män tukia? Sen­hän näkee jo var­jo­bud­je­tis­ta, ettei vero­tus­ta aina­kaan ole yksi­kään perus­tu­lo­puo­lue las­ke­mas­sa ja tukia karsimassa.

        Puhu­taan asiois­ta nii­den oikeil­la nimillä. 

        Tun­tuu tämä sosi­aa­lie­tuuk­sien kas­vat­ta­mi­nen ole­van kuu­ma peru­na, jota halu­taan hämär­tää epä­mää­räi­sil­lä ter­meil­lä. Sii­tä voi­daan sit­ten vään­tää peis­tä, onko kysees­sä suu­ri, pie­ni vai ken­ties mer­ki­tyk­se­tön veronkiristys.

      4. Sylt­ty:
        “Nii­den muu­tos­ten jaka­mi­nen tukien mää­rän muu­tok­siin ja vero­tuk­sen mää­rän muu­tok­siin on kui­ten­kin täy­sin mer­ki­tyk­se­tön laskutoimitus.”

        Enpä usko että kes­ki­mää­räi­sen kan­sa­lai­sen mielestä“verotus kiris­tyi net­to­na sato­ja mil­joo­nia ja sosi­aa­lie­dut kas­voi­vat net­to­na sato­ja mil­joo­nia” kuu­los­taa mer­ki­tyk­set­tö­mäl­tä. Eten­kin kun medi­aa­ni­tu­loi­sen koh­dal­la lausah­dus “vero­tus kiris­tyi enem­män mitä sosi­aa­lie­tuu­det kas­voi­vat” pitää paikkansa.

        Mik­si vero­tuk­sen kiris­tys ja sosi­aa­lie­tuuk­sien nos­to pelot­taa, nii­tä­hän esi­mer­kik­si Vih­reät, jot­ka tämän ehdo­tuk­sen heittivät,ovat puo­lu­ee­na rum­mut­ta­neet *koko* vaa­li­kau­den. Mik­si sitä ei voi vain suo­raan myön­tää että kyl­lä, tavoit­tee­na on entis­tä kireäm­pi vero­tus ja enem­män tukia? Sen­hän näkee jo var­jo­bud­je­tis­ta, ettei vero­tus­ta aina­kaan ole yksi­kään perus­tu­lo­puo­lue las­ke­mas­sa ja tukia karsimassa.

        Puhu­taan asiois­ta nii­den oikeil­la nimillä. 

        Tun­tuu tämä sosi­aa­lie­tuuk­sien kas­vat­ta­mi­nen ole­van kuu­ma peru­na, jota halu­taan hämär­tää epä­mää­räi­sil­lä ter­meil­lä. Sii­tä voi­daan sit­ten vään­tää peis­tä, onko kysees­sä suu­ri, pie­ni vai ken­ties mer­ki­tyk­se­tön veronkiristys.

        Ehkä nol­la­sum­ma­pe­liä olen­nai­sem­paa perus­tur­vas­sa oli­si, että se kan­nus­tai­si­te­ke­mään enem­min töitä.
        Vaikannustaisiko?
        Jos sii­voo­jan kym­pin tun­ti­pal­kas­ta menee heti 4€ veroja?
        Luo­te­taan­ko täs­sä haluun teh­dä jotaan, vaik­kei sii­tä juu­ri­kaan nettoa?
        Kun ”tulee toi­meen” perus­tu­lol­la, eikä tar­vit­se teh­dä töi­tä väki­pa­kol­la, niin tekee sit­ten huvikseen?

      5. Jos sii­voo­jan kym­pin tun­ti­pal­kas­ta menee heti 4€ veroja?

        Ver­taa vaih­toeh­toon. Jos sii­voo­ja on toi­meen­tu­lo­tuel­la, hänen kym­pin tun­ti­pal­kas­taan ei jää hänel­le käteen sent­tiä­kään. Jos hän on sovi­tel­lul­la päi­vä­ra­hal­la, yhteen­so­vi­tus­pro­sent­ti on 50 % min­kä pääl­le toden­nä­köi­ses­ti tulee asu­mis­tuen yhteen­so­vi­tus, jol­loin kym­pin tun­ti­pal­kas­ta menee ensin 68 % tukien pie­ne­mi­seen ja sit­ten pääl­le vie­lä verot.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ver­taa vaih­toeh­toon. Jos sii­voo­ja on toi­meen­tu­lo­tuel­la, hänen kym­pin tun­ti­pal­kas­taan ei jää hänel­le käteen sent­tiä­kään. Jos hän on sovi­tel­lul­la päi­vä­ra­hal­la, yhteen­so­vi­tus­pro­sent­ti on 50 % min­kä pääl­le toden­nä­köi­ses­ti tulee asu­mis­tuen yhteen­so­vi­tus, jol­loin kym­pin tun­ti­pal­kas­ta menee ensin 68 % tukien pie­ne­mi­seen ja sit­ten pääl­le vie­lä verot.

        Täy­si­päi­väi­ses­ti sii­voo­jan töi­tä teke­vä (alin tau­luk­ko­palk­ka 1691 €/kk) lap­se­ton ei käsit­tääk­se­ni saa toi­meen­tu­lo­tu­kea jos asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat yhtään jär­ke­vät (alle 1000 €/kk). Alai­käi­set huol­let­ta­vat tie­tys­ti muut­ta­vat tilannetta.

        Täl­lai­sel­la sii­voo­jal­la on nykyi­ses­sä vero­tuk­ses­sa mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti 28% ja Vih­rei­den mal­lis­sa siis 42%. Aika iso hei­ken­nys kan­nus­ta­vuu­teen lisä­työn­teon tai ural­la ete­ne­mi­sen suh­teen. Lisäk­si perus­tu­lon 560 €/kk myö­tä net­to­tu­lot pie­ne­ni­si­vät Klubi77:n kan­teen teke­mä­ni las­kel­man mukaan noin 400 euroa/v (ilman perus­tu­loa nyky­ve­ro­tuk­sel­la net­to­tu­lot noin 19400 €/kk ja 560 €/kk perus­tu­lol­la net­to­tu­lot noin 19.000 €/v.

        Eli jo pie­nim­mil­lä pal­koil­la täy­si­päi­väi­ses­ti töi­tä teke­vät oli­si­vat perus­tu­lol­la häviä­jiä. Lop­pu­tu­le­mat ovat hyvin yksi­löl­li­siä ja tilan­ne esim. yksin­huol­ta­jil­la voi olla lie­väs­ti toisenlainen.

        Ikä­vä perus­suun­ta­vir­he Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lil­la on se, että se vei­si Suo­mea entis­tä syvem­mäl­le sosia­lis­min suun­taan. Se kas­vat­tai­si jul­ki­sen sek­to­rin osuut­ta kan­san­ta­lou­des­sa kv-ver­tai­lus­sa jo nykyi­sel­tä erit­täin kor­keal­ta tasol­ta vie­lä­kin suu­rem­mak­si. Tämä suun­ta on täy­sin vää­rä. Itä-Euroo­pas­sa näi­tä kokei­lu­ja teh­tiin vuo­si­kym­me­niä ja kaik­ki ovat kaa­tu­neet omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Suo­men ei pidä teh­dä tätä vir­het­tä. Suo­mi on valin­nut EU-jäse­nyy­den, halu­aa vapaa­kaup­paa, halu­aa pää­omien liik­ku­van vapaas­ti ym. ja tämä valin­ta käsit­tääk­se­ni joh­taa sii­hen, että täs­sä toi­min­taym­pä­ris­tös­sä lii­an ras­kaan jul­ki­sen sek­to­rin val­tiot tule­vat ole­maan häviä­jiä. Alhai­nen työl­li­syy­sas­te, kes­tä­vyys­va­je, kutis­tu­va syn­ty­vyys ym. aiheut­ta­vat jo nykyi­sel­lään riit­tä­vät haas­teet ja pai­neet jul­ki­sel­le taloudelle.

      7. vk: Täy­si­päi­väi­ses­ti sii­voo­jan töi­tä teke­vä (alin tau­luk­ko­palk­ka 1691 €/kk) lap­se­ton ei käsit­tääk­se­ni saa toi­meen­tu­lo­tu­kea jos asu­mis­kus­tan­nuk­set ovat yhtään jär­ke­vät (alle 1000 €/kk).

        Kuin­ka suu­ri osa sii­voo­jis­ta saa täy­si­päi­väi­sen taulukkopalkkaa?
        Ois­ko täs­sä taas eräs nyky­ajan tilastoharha?
        Myös muil­la aloil­la kuin siivouksessa?

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ver­taa vaih­toeh­toon. Jos sii­voo­ja on toi­meen­tu­lo­tuel­la, hänen kym­pin tun­ti­pal­kas­taan ei jää hänel­le käteen sent­tiä­kään. Jos hän on sovi­tel­lul­la päi­vä­ra­hal­la, yhteen­so­vi­tus­pro­sent­ti on 50 % min­kä pääl­le toden­nä­köi­ses­ti tulee asu­mis­tuen yhteen­so­vi­tus, jol­loin kym­pin tun­ti­pal­kas­ta menee ensin 68 % tukien pie­ne­mi­seen ja sit­ten pääl­le vie­lä verot.

        Jos toi­meen­tu­lo­tu­keen lai­tet­tai­siin sama 300€/kk ilman tukien las­kua, joka on jo asu­mis­tues­sa ja työk­kä­reis­sä (kuten myös siis sovi­tel­lus­sa), niin käp­py­rä oli­si pal­jon ele­gan­tim­pi, kuin mal­lis­sa, jos­sa mar­gi­naa­li­ve­ro­tus pomp­paa nol­las­ta 41%:iin yhdes­sä pisteessä.

        Tie­tys­ti perus­tu­lo­mal­li on parem­pi kuin nyky­sys­tee­mi, mut­ta kyl­lä uut­ta­kin mal­lia vois viel hioa parem­mak­si. Ihan jot­ta sen myy­mi­nen olis helpompaa.

  3. OS: Make it simple, stupid!

    Mut­tei kui­ten­kaan niin yksin­ker­tai­sek­si, että jäl­leen uudes­taan sekoi­te­taan nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ja EITC (ear­ned inco­me tax credict).

    1. EICT menee aivan toi­sin päin. Se kas­vaa aluk­si ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa eikä sitä saa sent­tiä­kään, jos ei ole ansio­tu­lo­ja lainkaan.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        EICT menee aivan toi­sin päin. Se kas­vaa aluk­si ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa eikä sitä saa sent­tiä­kään, jos ei ole ansio­tu­lo­ja lainkaan.

        Tot­ta. Ongel­ma­na on se, että osa asi­aan pin­nal­li­ses­ti pereh­ty­neis­tä ihmi­sis­tä sekoit­taa nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ja EITC:n.

        Tulo­ve­roa­han pitää mak­saa vain jos on tulo­ja, jol­loin “nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro” loo­gi­ses­ti tar­koit­taa, että vero kään­ne­tään toi­sin päin, siis verot­ta­ja ei vero­ta, vaan mak­saa tulon­saa­jal­le, mut­ta vain sii­nä tapauk­ses­sa, että on tuloja. 

        Oli­si sel­keäm­pää, jos nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ja perus­tu­lo nipu­tet­tai­siin yhdek­si ja samak­si käsitteeksi.

  4. 560 eurol­la kuus­sa et saa min­kää­nas­teis­ta asun­toa Hel­sin­gis­tä. Käy­tän­nös­sä Vih­rei­den mal­li siis pakot­tai­si työt­tö­mät ja muu­ten vain köy­hät muut­ta­maan maa­seu­dul­le tms. jos­sa asu­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat noin 250€/kk. Ja sit­ten pitäi­si elää 310 eurol­la kuus­sa. Ja täl­lä siis mak­set­tai­siin esi­mer­kik­si lää­kä­ri­käyn­tien ja veren­pai­ne­lääk­kei­den omavastuuhinnat.

    Jos tätä ennen ei ole maka­roo­nia ja kau­ra­puu­roa osan­nut keit­tää, nyt vii­meis­tään kan­nat­taa opetella.

    1. Käsit­tääk­se­ni asu­mis­tu­ki ei pois­tui­si perus­tu­lon myö­tä. Sekin kyl­lä kan­nat­tai­si ottaa mukaan samaan paket­tiin. Kal­liin kau­pun­kia­su­mi­sen vuok­si tar­vit­tai­siin toden­nä­köi­ses­ti siir­ty­mä­ajan jär­jes­te­ly­jä, mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti en näe kau­pun­kia­su­mis­ta ongel­ma­na. Jos ei ole töi­tä ja perus­tu­lo ei rii­tä, mik­si ei sit­ten muut­tai­si hal­vem­man asu­mi­sen maa­seu­dul­le. Siel­lä oli­si myös pal­jon enem­män oma­toi­mi­sia mah­dol­li­suuk­sia keven­tää meno­jaan. Samal­la vuo­kra-asu­mi­sen kus­tan­nuk­set kau­pun­geis­sa läh­ti­si­vät laskuun.

      Ter­vey­den­huol­to taas pitäi­si saa­da ilmai­sek­si kai­kil­le ja kaik­kial­la Suo­mes­sa. Kos­ka kaik­ki ihmi­set joka tapauk­ses­sa tarvitsevat/saavat ter­vey­den­huol­lon, se on edul­li­sin­ta toteut­taa ilman las­ku­tus-/kor­vaus­by­ro­kra­tioi­ta. Sitä ei kan­na­ta byro­kra­ti­soi­da lisää perus­tu­loon sotkemalla.

    2. Ossi Män­ty­lah­ti: Käy­tän­nös­sä Vih­rei­den mal­li siis pakot­tai­si työt­tö­mät ja muu­ten vain köy­hät muut­ta­maan maaseudulle

      Ei sen enem­pää kuin nyky­mal­li­kaan. Jos nyky­ään saa tukia enem­män kuin perus­tu­lo oli­si, ei tilan­ne juu­ri­kaan muut­tui­si. Isom­paa muu­tos­ta tulee työs­sä käy­vil­le niin, että pie­nel­lä pal­kal­la käteen jää vähän enem­män ja suu­rel­la pal­kal­la vähän vähemmän.

  5. OS: “Hyö­dyt sel­keäs­tä perustulosta/negatiivisesta tulo­ve­ros­ta ver­rat­tu­na nykyi­seen tulon­siir­to­jen seka­mels­kaan ovat ilmei­set. Työn vas­taa­not­ta­mi­nen kan­nat­tai­si aina ja jokai­nen tie­täi­si, pal­jon­ko sii­tä jää lopul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.
    Make it simple, stupid!”

    Muka­van simp­pe­lik­si jalos­tu­nut malli.

  6. Itse lait­tai­sin muu­ten saman, mut­ta yksi ja sama vero­pro­sent­ti kai­kil­le: 50 %.
    — Jokai­ses­ta ansai­tus­ta lan­tis­ta toi­nen puo­li kuu­luu kei­sa­ril­le, toi­nen itselle.

  7. Kai­kes­sa sel­key­des­sään aivan erin­omai­nen uto­pia. Jo pelk­kiä euro­ja tui­jot­taen jär­jes­tel­mä, jos­sa lähes pel­käs­tään voit­ta­jia ja vain kou­ral­li­nen häviä­jiä eli vas­tus­ta­jia, mut­ta sitä­kin äänek­kääm­piä ja vai­ku­tus­val­tai­sem­pia. Näi­tä yhden totuu­den ja ainoan vaih­toeh­don tyyp­pe­jä. Aivan kuten Laut­ta­saa­ren sil­lan ala­ti har­va­lu­kui­sem­mat autoi­li­jat, jot­ka halua­vat säi­lyt­tää tyh­jät kaistansa.

    Tämä mal­li voi­si samal­la tar­jo­ta myös tien ulos tur­han työn teke­mi­ses­tä ja sii­hen lin­kit­ty­väs­tä pakkokulutusyhteiskunnasta.

    Miten täs­tä uto­pias­ta voi­si teh­dä tot­ta, min­kä puo­luei­den pitäi­si löy­tää yhtei­nen sävel. Voi­si jopa onnis­tua puh­taal­ta puna­vih­reäl­tä pohjalta.

    1. Koti-isä: Jo pelk­kiä euro­ja tui­jot­taen jär­jes­tel­mä, jos­sa lähes pel­käs­tään voit­ta­jia ja vain kou­ral­li­nen häviä­jiä eli vas­tus­ta­jia, mut­ta sitä­kin äänek­kääm­piä ja vaikutusvaltaisempia.

      Ensin­nä­kin tämä­hän on tilan­ne joka iki­ne ker­ta kun nos­te­taan vain eni­ten tie­naa­van 10% vero­ja. Toi­sek­si jo medi­aa­ni­tu­loi­nen jäi häviä­jäk­si, joten väi­te “vain kou­ral­li­nen häviä­jiä” on harhaanjohtava.

    2. Koti-isä:
      Kai­kes­sa sel­key­des­sään aivan erin­omai­nen uto­pia. Jo pelk­kiä euro­ja tui­jot­taen jär­jes­tel­mä, jos­sa lähes pel­käs­tään voit­ta­jia ja vain kou­ral­li­nen häviä­jiä eli vas­tus­ta­jia, mut­ta sitä­kin äänek­kääm­piä ja vai­ku­tus­val­tai­sem­pia. Näi­tä yhden totuu­den ja ainoan vaih­toeh­don tyyp­pe­jä. Aivan kuten Laut­ta­saa­ren sil­lan ala­ti har­va­lu­kui­sem­mat autoi­li­jat, jot­ka halua­vat säi­lyt­tää tyh­jät kaistansa.

      Tämä mal­li voi­si samal­la tar­jo­ta myös tien ulos tur­han työn teke­mi­ses­tä ja sii­hen linkittyvästäpakkokulutusyhteiskunnasta.

      Miten täs­tä uto­pias­ta voi­si teh­dä tot­ta, min­kä puo­luei­den pitäi­si löy­tää yhtei­nen sävel. Voi­si jopa onnis­tua puh­taal­ta puna­vih­reäl­tä pohjalta.

      Ongel­man täl­le uto­pial­le muo­dos­taa se, että tämä har­va­lu­kui­nen häviä­jien jouk­ko on tämän koko ros­kan rahoit­ta­jia ja lisäk­si myös nii­tä tyyp­pe­jä, jot­ka voi­vat vaih­taa asuin­maa­taan pal­jon hel­pom­min kuin suu­rin osa väes­tös­tä. Tok­ko tämän­kal­tai­nen mal­li mitään mas­sii­vis­ta exo­dus­ta käyn­nis­tää, mut­ta jot­kut nos­ta­vat kyt­kin­tä ja sil­loin se taak­ka jakau­tuu entis­tä har­vem­mil­le har­tioil­le, jois­ta taas osal­la kipu­kyn­nys ylit­tyy ja kyt­kin nousee. Tämän­kal­tai­sen nega­tii­vi­sen kier­teen syn­ty­mi­nen yhdis­ty­nee­nä mah­dol­li­ses­ti toi­sel­la puo­lel­la tapah­tu­vaan nega­tii­vi­seen kier­tee­seen, jos­sa poruk­ka (ensi­si­jai­ses­ti nuo­ret mie­het) syr­jäyt­tää itse itsen­sä työ­elä­mäs­tä viet­täes­sään elin­vuo­ten­sa 18–25 perus­tu­loa nos­taen, einek­siä syö­den ja pleik­ka­ria pela­ten voi aiheut­taa yllät­tä­vän iso­ja ongel­mia eikä nii­tä minus­ta voi ohit­taa vaan totea­mal­la, että näin ei var­mas­ti käy.

      Täs­tä­kin huo­li­mat­ta kan­na­tan jotain perus­tu­lon kal­tais­ta jär­jes­tel­mää, kos­ka nyky­ti­lan­ne ei ole hyvä. Ehkä vih­rei­den mal­li on tar­jol­la ole­vis­ta vaih­toeh­dois­ta paras, jol­loin se on ilmi­sel­väs­ti kokei­le­mi­sen arvoinen.

  8. Kun lyhyi­den työ­suh­tei­den ja keik­ka­hom­mien kan­nus­tin­lou­kut tuli­si­vat parem­paan kun­toon mel­kein luon­nos­taan, niin ongel­ma jou­ti­lai­suu­den hou­kut­te­le­vuu­des­ta ei tule ole­maan niin paha kuin kuvi­tel­laan. Ongel­ma se on silti. 

    Parem­pi oli­si sitoa perus­tu­lon suu­ruus asi­aan johon yksi­lö ei käyt­täy­ty­mi­sel­lään voi vai­kut­taa: ikään. Lisäk­si ikä nou­dat­te­lee aika hyvin yleis­tä oikeu­den­mu­kai­suut­ta sii­tä, mikä kus­sa­kin elä­män­vai­hees­sa on rei­lu yksi­lön ja jul­ki­syh­tei­sön talou­del­li­nen suhde.

    Miten oli­si:

    1. ikä­vuo­si 150 € / kk (van­hem­mil­le)
    2–16 ikä­vuo­det 120 / kk (van­hem­mil­le)
    17–18 ikä­vuo­det 200 / kk (lap­sel­le)
    19–22 ikä­vuo­det 200 / kk + opin­to­ra­ha 550 € / kk
    23–25 ikä­vuo­det 300 / kk + opin­to­ra­ha 350 € / kk
    26–30 ikä­vuo­det 300 / kk + opin­to­ra­ha 150€ / kk
    31–65 ikä­vuo­det 300 / kk
    66–75 ikä­vuo­det 600 / kk
    76–85 ikä­vuo­det 800 / kk
    86- ikä­vuo­det 600 / kk

    1. Mik­si ikä oli­si yhtään sen rei­lum­pi perus­te tulon­siir­roil­le, kuin joku muu? On mon­ta muu­ta­kin ela­tus­ky­kyyn vai­kut­ta­vaa asi­aa johon ihmi­nen ei voi itse vai­kut­taa (pait­si jos ikä­kin tulee itse mää­ri­tet­tä­väk­si asiak­si). Mik­si on rei­lum­paa mak­saa 66 vuo­ti­aal­le 600€ kuus­sa kuin 65 vuotiaalle?

  9. Miten tätä nyt kuu­luu tar­kas­tel­la, oli­si­ko tähän pääl­le vie­lä asu­mis­tu­kea kui­ten­kin tar­jol­la vai miten tämä mal­li toi­mi­si? Jos ei ole, niin esim. työt­tö­mäl­le kysees­sä­hän on suu­ri tulonvähennys.

  10. Miten vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa on rat­kais­tu se, että perus­tu­lo oli­si esim. kotiäi­deil­le ikui­nen koti­hoi­don­tu­ki, opis­ke­li­joil­le ikui­nen opin­to­tu­ki ja 18-vuot­ta täyt­tä­vil­le jon­kin­lai­nen bile­tys­ra­ha sii­hen saak­ka, että muut­taa pois van­hem­pien hoteista?

    1. ant­ti:
      Miten vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa on rat­kais­tu se, että perus­tu­lo oli­si esim. kotiäi­deil­le ikui­nen koti­hoi­don­tu­ki, opis­ke­li­joil­le ikui­nen opin­to­tu­ki ja 18-vuot­ta täyt­tä­vil­le jon­kin­lai­nen bile­tys­ra­ha sii­hen saak­ka, että muut­taa pois van­hem­pien hoteista?

      Zys­se jak­soi jan­kut­taa, et perus­tu­lon ongel­ma on se, että se tulee kuin manul­le illallinen.
      Mut­ta unoh­ti sen, että niin tulee jo nyt työk­kä­ri tai toimeentulotukikin.
      Myös kotiäi­deil­le, ikui­sil­le opis­ke­li­joil­le, jne.

  11. Kun joi­den­kin, Ben Zys­kowicz mukaan luet­tu­na, on vai­kea ymmär­tää, miten perus­tu­lo toi­mii, esi­tän vih­rei­den mal­lin ymmär­ret­tä­väm­min nega­tii­vi­se­na tulo­ve­ro­na, joka on ident­ti­ses­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. ”

    Perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro nime­no­maan eivät ole ident­ti­ses­ti samat asiat. Ne voi­vat olla saman­lai­set asiat yhdes­sä maas­sa vero­tet­tu­jen osal­ta, mut­ta ne eivät ole ollen­kaan auto­maat­ti­ses­ti sama asia mones­sa maas­sa vero­tet­tu­jen osal­ta. Jos hen­ki­lö on monen maan vero­tuk­sen pii­ris­sä (esim. sik­si, että saa sel­lais­ta elä­ket­tä toi­ses­ta maas­ta, joka vero­te­taan eläk­keen­mak­su­maas­sa), perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro joh­ta­vat eri tilan­tee­seen. Nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron koh­dal­la pie­niä tulo­ja yhdes­tä maas­ta saa­vat hyö­ty­vät. Suo­mes­sa kes­kus­tel­luis­ta perus­tu­lo­mal­leis­ta mis­sään ei ole ker­rot­tu, miten kan­sain­vä­lis­ten tulo­vir­to­jen osal­ta oli­si tar­koi­tus toi­mia, vaik­ka sii­hen liit­ty­vien valin­to­jen yksi­tyis­koh­dil­la jo yksi­nään voi­nee olla mil­jar­di­luo­kan vuo­sit­tai­nen vai­ku­tus perus­tu­lo­mal­lin kustannuksiin.

    Yksin­ker­tais­te­tus­ti sanot­tu­na kyse on sii­tä, että jos hen­ki­lö saa vaik­ka­pa 1000 €/kk muu­al­la vero­tet­ta­vaa elä­ke­tu­loa ulko­mail­ta ja Suo­mes­ta tulo­ja 200 €/kk, tämä ei vält­tä­mät­tä sai­si 700 €/kk tulot takaa­vas­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa rahaa perus­tu­los­ta, jos perus­tu­lo­mal­li perus­tuu koko­nais­tu­loi­hin. Jos perus­tu­lo perus­tui­si puo­les­taan nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon, Suo­men vero­tuk­ses­sa tämä sama hen­ki­lö voi­si saa­da 500 €/kk nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa, eli lisä­tu­loa. Vas­taa­vas­ti esi­mer­kik­si Suo­mes­ta Espan­jaan muut­ta­nut jul­ki­sen sek­to­rin enti­nen työn­te­ki­jä, jon­ka jul­ki­sen sek­to­rin eläk­keet on vero­te­taan Suo­mes­sa, voi­si nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron tapauk­ses­sa alkaa tie­na­ta Espan­jas­sa Suo­men val­tiol­ta vero­tu­lo­ja enti­sen veron­mak­sun sijaan, kun taas toi­sen­lai­ses­sa perus­tu­lo­mal­lis­sa hän ei oli­si oikeu­tet­tu Suo­men perus­tu­loon. Eli jos joku Espan­jaan muut­ta­nut elä­ke­läi­nen oli­si ollut vaik­ka puo­li vuot­ta työ­uras­taan töis­sä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ja sai­si vaik­ka 50 €/kk Suo­mes­sa vero­tet­ta­vaa elä­ke­tu­loa Suo­mes­ta, nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron koh­dal­la hän sai­si mel­koi­sen lot­to­voi­ton, kun val­tio alkai­si käy­tän­nös­sä mak­saa hänel­le veroja.

    Kun edus­kun­nan tie­to­pal­ve­lu vuon­na 2014 las­ki perus­tu­lo­mal­lin kus­tan­nuk­sia, las­kel­mas­sa oli iso­ja auk­ko­ja. Yksi iso auk­ko las­kel­mas­sa oli se, että las­kel­man teki­jät sivuut­ti­vat koko­naan mm. maa­ra­jat ylit­tä­viin kysy­myk­seen liit­ty­vät valin­nat — eivät­kä edes ker­to­neet rapor­tis­saan, mitä ole­tus­ta he käyt­ti­vät ulko­mai­sis­ta tulois­ta, tai Suo­mes­ta ulko­mail­le mak­set­ta­vis­ta Suo­mes­sa vero­tet­ta­vis­ta tuloista.

  12. Zys­kowicz ehkä haluai­si saman­lai­sen mal­lin mut­ta niin, että sen 560 euroa sai­si vain, jos rekis­te­riin on mer­kit­ty syy, kuten ole­mi­nen työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä tai elä­ke. Koroil­la elä­mi­nen, väli­vuo­den pitä­mi­nen tai töis­tä kiel­täy­ty­mi­nen ei riit­täi­si syyk­si. Dema­reil­le­kin tuon­suun­tai­nen mal­li var­maan kel­pai­si ja kes­kus­tal­le­kin se oli­si nykyis­tä parem­pi, joten sel­lai­nen on luvas­sa. Tukien ale­ne­ma kui­ten­kin tulee ole­maan suu­rem­pi kuin tuo 41 % tulois­ta. Bri­tan­nias­sa se tai­taa olla 63 % net­to­tu­lois­ta eli yli 70 % bruttotuloista.

  13. hait­to­ja:
    — mah­dol­li­suus elä­män­ta­pa työt­tö­miem ohjaa­mi­seen pois­tui­si­vat kun sos­sut ei voi puo­lit­taa tuo­ta tuloa
    — aivan lii­an iso vai­ku­tus työs­sä­kä­vien ihmis­ten tulo­ta­soon. Suo­mi on lii­an sosia­lis­ti­nen. Ei lisää sitä kiitos
    + puolella
    Ehkä ja vain ehkä byro­kra­tian väheneminen.

    ei jat­koon

  14. Osmo, ihmet­te­len mil­lä logii­kal­la sinä kuvit­te­let nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ole­van joten­kin hel­pom­min ymmär­ret­tä­vä kuin vih­rei­den perus­tu­lo­mal­li. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on suo­ma­lai­sil­le niin vie­ras käsi­te, että pitää olla jo todel­la hyvin pereh­ty­nyt näi­hin asioi­hin, että pys­tyy kun­nol­la tajua­maan, mitä se käy­tän­nös­sä merkitsee.

    Vih­reät voi­si­vat sen sijaan paran­taa sel­väs­ti sitä, miten he esit­te­le­vät perus­tu­lo­mal­li­aan. Aina­kaan minä en ole yri­tyk­sis­tä­ni huo­li­mat­ta onnis­tu­nut sel­vit­tä­mään, mil­lai­set työn­te­ki­jän elä­ke- ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sut työn­te­ki­jäl­le tule­vat mal­lis­sa mak­set­ta­vik­si. Vih­rei­den sivuil­la esi­te­tään, että esim. 5000 eur / kk brut­to ansait­se­val­la meni­si perus­tu­lo­mal­lis­sa vero­ja 2114 eur / kk, ja hän sai­si 2886 euron net­to­tu­lon pääl­le perus­tu­lon 560 eur / kk, siis yhteen­sä 3446 eur / kk. Mut­ta mis­tään ei tun­nu löy­ty­vän tie­toa, pal­jon­ko menee lisäk­si työn­te­ki­jän elä­ke- ja työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­su­ja. Onko se 8,25 % tuos­ta 5000 euros­ta (noin 412 eur) vai vähen­ne­tään­kö nuo mak­sut ensin vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta, jol­loin käy­tän­nös­sä noi­hin mak­sui­hin meni­si­kin 4,2 % (noin 210 eur). Ensim­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa 5000 eur / kk ansait­se­val­le jäi­si käteen pakol­lis­ten mak­su­jen jäl­keen 3034, jäl­kim­mäi­ses­sä vaih­toeh­dos­sa taas 3236 eur / kk. Tämä on aika olen­nai­nen ero sil­loin, kun itse kukin miet­tii, miten perus­tu­lo vai­kut­tai­si omiin tulohin.

    En myös­kään ymmär­rä, mik­si täy­si-ikäi­sel­le koto­na asu­val­le lukio­lai­sel­le tai ammat­ti­kou­lu­lai­sel­le pitäi­si mak­saa bile­tys­ra­haa 560 eur / kk. Oli­si pal­jon jär­ke­väm­pää kor­va­ta heil­le oppi­kir­ja- ja työvälinehankintoja.

    1. Kepa:
      Onko se 8,25 % tuos­ta 5000 euros­ta (noin 412 eur) vai vähen­ne­tään­kö nuo mak­sut ensin vero­tet­ta­vas­ta tulos­ta, jol­loin käy­tän­nös­sä noi­hin mak­sui­hin meni­si­kin 4,2 % (noin 210 eur). 

      Perus­tu­lo­mal­lin ana­lyy­sis­sä ans­ku- ja elä­ke­mak­sut näkö­jään vähen­ne­tään ensin vero­tet­ta­vas­ta tulosta:

      https://www.vihreat.fi/files/liitto/perustulomallin_analyysi%20%282%29_0.pdf

      Päi­vä­ra­ha­mak­sua ei kai tuo­hon aikaan vie­lä ollut tai se meni kun­nal­lis­ve­ro­tet­ta­vas­ta tulosta?

    2. Kepa:
      En myös­kään ymmär­rä, mik­si täy­si-ikäi­sel­le koto­na asu­val­le lukio­lai­sel­le tai ammat­ti­kou­lu­lai­sel­le pitäi­si mak­saa bile­tys­ra­haa 560 eur / kk. Oli­si pal­jon jär­ke­väm­pää kor­va­ta heil­le oppi­kir­ja- ja työvälinehankintoja. 

      Mut sun mie­les­tä nykyi­nen sys­tee­mi, jos­sa koto­na asu­val­le mak­se­taan 250€ /kk on ihan jees?
      Eli kysy­mys perus­tur­vas­ta kitey­tyy­kin sii­hen, mil­lä sum­mal­la kuu­kau­des­sa kuu­luu bilet­tää per kansalainen?

      Olis­ko mah­dol­lis­ta, että koto­na-asu­va­kin tar­vit­see perus­tar­pei­siin rahaa? Kuten ruo­ka, vaat­teet, liik­ku­mi­nen ja juu­ri­kin ne opiskeluvälineet.

      Jos sul­la on ollut van­hem­pie­si tai lap­sie­si kans­sa sopi­mus, jos­sa van­hem­mat kat­taa kaik­ki tär­keät menot, niin kau­an kun asuu koto­na ja sit pus­keik­kaa, kun muut­taa naa­pu­riin ja todel­la tar­vit­see sitä talou­del­lis­ta tukea, niin sit­ten alkaa­kin se “itse­näis­ty­mi­nen”,
      niin ainoa posi­tii­vi­nen asia jon­ka täs­tä tavas­ta kek­sin on se, että se kou­lii talon tavoil­le suo­ma­lai­ses­sa sosi­aa­li­tur­vas­sa, jos­sa rahaa ei saa sil­loin kun sitä tarvitsee.

      Sosi­aa­li­tur­van “tar­ve­har­kin­tai­nen” osuus eli se, jos­sa tar­vit­se­val­le anne­taan rahaa heti, jätet­tiin ihan tar­koi­tuk­sel­la kun­tien sosi­aa­li­toi­meen, kos­ka se on ainoa joka osaa hoi­taa akuu­tin tar­peen. Kela osaa päät­tää asiois­ta vain tyy­lil­lä “kol­men vii­kon pääs­tä voit saa­da jo tie­don, pitää­kö sinun syö­dä tänään”. Ja tähän dilem­maan perus­tu­lo on kyl­lä hyvä ratkaisu.

      1. Osoi­tan oman epä­so­si­aa­li­suu­te­ni kor­jaa­mal­la omia kirjoitusvirheitäni:
        pus­keik­kaa = hupskeikkaa
        (Täs­tä oli siis uuti­nen tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa kir­jo­tus­vir­hei­tä kor­jaa­vat ovat kummallisia.)
        Saas nähä pääs­tään­kö täs­sä plo­kis­sa jo ensi vuo­si­kym­me­nel­lä sil­le kehi­tys­ta­sol­le, että omia teks­te­jään voi korjailla.

      2. toke: Mut sun mie­les­tä nykyi­nen sys­tee­mi, jos­sa koto­na asu­val­le mak­se­taan 250€ /kk on ihan jees?
        Eli kysy­mys perus­tur­vas­ta kitey­tyy­kin sii­hen, mil­lä sum­mal­la kuu­kau­des­sa kuu­luu bilet­tää per kansalainen?

        Olis­ko mah­dol­lis­ta, että koto­na-asu­va­kin tar­vit­see perus­tar­pei­siin rahaa? Kuten ruo­ka, vaat­teet, liik­ku­mi­nen ja juu­ri­kin ne opiskeluvälineet.

        Jos sul­la on ollut van­hem­pie­si tai lap­sie­si kans­sa sopi­mus, jos­sa van­hem­mat kat­taa kaik­ki tär­keät menot, niin kau­an kun asuu koto­na ja sit pus­keik­kaa, kun muut­taa naa­pu­riin ja todel­la tar­vit­see sitä talou­del­lis­ta tukea, niin sit­ten alkaa­kin se “itse­näis­ty­mi­nen”,
        niin ainoa posi­tii­vi­nen asia jon­ka täs­tä tavas­ta kek­sin on se, että se kou­lii talon tavoil­le suo­ma­lai­ses­sa sosi­aa­li­tur­vas­sa, jos­sa rahaa ei saa sil­loin kun sitä tarvitsee.

        Mis­tä 250 euros­ta ja “nykyi­ses­tä sys­tee­mis­tä” sinä nyt puhut? Minul­la on kol­me las­ta pääs­syt yli­op­pi­laik­si vii­mei­sen vajaan kuu­den vuo­den aika­na. Yksi­kään heis­tä ei ole saa­nut sent­tiä­kään yhteis­kun­nan tukia sii­nä vai­hees­sa, kun on täyt­tä­nyt 18 ja lukio on vie­lä ollut kes­ken. Nuo­rin sai yli­opis­ton­kin ensim­mäi­se­nä vuon­na aluk­si vain noin 60 euroa / kk, kos­ka hän asui vie­lä koto­na. Ja kysy­mys ei ole nyt sii­tä, että lap­se­ni oli­si­vat jät­tä­neet hake­mat­ta jotain sel­lai­sia tukia, joi­hin heil­lä oli­si ollut oikeus.
        Tar­peek­si pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den lap­set toki saa­vat opin­to­tu­kea lukio­ai­ka­na, mut­ta se on täy­sin eri asia kuin perus­tu­lo­mal­li, jos­sa kaik­kien per­hei­den lap­set sai­si­vat 560 eur / kk heti 18 vuot­ta täytettyään.
        Oman elä­män­ko­ke­muk­se­ni poh­jal­ta väi­tän, että suu­rim­mas­sa osas­sa per­hei­tä täy­si-ikäi­set­kin lap­set saa­vat koto­naan ilmai­sen yllä­pi­don niin pit­kään kuin lukio tai ammat­ti­kou­lu on kes­ken. On pie­ni mää­rä per­hei­tä, jois­sa tilan­ne ei ole tämä, mut­ta näi­den per­hei­den aut­ta­mi­sek­si on var­mas­ti tehok­kaam­pia­kin kei­no­ja kuin kai­kil­le täy­si-ikäi­sil­le koto­na asu­vil­le nuo­ril­le mak­set­ta­va perustulo.
        Toi­nen jut­tu on, että sekään ei ole jär­ke­vää, jos mal­li kan­nus­taa sii­hen, että lukio­lai­nen muut­taa omil­leen asu­maan heti 18 vuot­ta täytettyään.

      3. Kepa: Mis­tä 250 euros­ta ja “nykyi­ses­tä sys­tee­mis­tä” sinä nyt puhut? Minul­la on kol­me las­ta pääs­syt yli­op­pi­laik­si vii­mei­sen vajaan kuu­den vuo­den aika­na. Yksi­kään heis­tä ei ole saa­nut sent­tiä­kään yhteis­kun­nan tukia sii­nä vai­hees­sa, kun on täyt­tä­nyt 18 ja lukio on vie­lä ollut kes­ken. Nuo­rin sai yli­opis­ton­kin ensim­mäi­se­nä vuon­na aluk­si vain noin 60 euroa / kk, kos­ka hän asui vie­lä koto­na. Ja kysy­mys ei ole nyt sii­tä, että lap­se­ni oli­si­vat jät­tä­neet hake­mat­ta jotain sel­lai­sia tukia, joi­hin heil­lä oli­si ollut oikeus.
        Tar­peek­si pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den lap­set toki saa­vat opin­to­tu­kea lukio­ai­ka­na, mut­ta se on täy­sin eri asia kuin perus­tu­lo­mal­li, jos­sa kaik­kien per­hei­den lap­set sai­si­vat 560 eur / kk heti 18 vuot­ta täytettyään.
        Oman elä­män­ko­ke­muk­se­ni poh­jal­ta väi­tän, että suu­rim­mas­sa osas­sa per­hei­tä täy­si-ikäi­set­kin lap­set saa­vat koto­naan ilmai­sen yllä­pi­don niin pit­kään kuin lukio tai ammat­ti­kou­lu on kes­ken. On pie­ni mää­rä per­hei­tä, jois­sa tilan­ne ei ole tämä, mut­ta näi­den per­hei­den aut­ta­mi­sek­si on var­mas­ti tehok­kaam­pia­kin kei­no­ja kuin kai­kil­le täy­si-ikäi­sil­le koto­na asu­vil­le nuo­ril­le mak­set­ta­va perustulo.
        Toi­nen jut­tu on, että sekään ei ole jär­ke­vää, jos mal­li kan­nus­taa sii­hen, että lukio­lai­nen muut­taa omil­leen asu­maan heti 18 vuot­ta täytettyään.

        Kat­soin vain kelan sivuil­ta, että vih­doin tänä vuon­na 18–19 vuo­tiai­ta on alet­tu­koh­te­le­maan kuten mui­ta­kin opis­ke­li­joi­ta, mut­ta 250€ oli­kin vain jos asuu omillaan.

        Mtta siis onko jär­keä sys­tee­mis­sä, jos­sa sosi­aa­li­tur­va on tarveharkintaista?
        Eikö tämä ole tasa-arvon vastaista?
        Mik­si sen täy­si-ikäi­sen opis­ke­li­jan kan­nat­taa siir­tää kir­jat naa­pu­riin, jot­ta voi nos­taa isom­paa opintorahaa?
        Mik­si on ok, jos van­hem­mat elät­tä­vät koto­na asu­via aikui­sia lap­si­aan, mut­ta ei muu­al­la asuvia?

        Pie­ni mää­rä per­hei­tä, jois­sa aikui­nen lap­si, tar­vii sosi­aa­li­tu­kea? Kuin­kas moni sai­kaan asumistukea?

    3. Kepa:
      Osmo, ihmet­te­len mil­lä logii­kal­la sinä kuvit­te­let nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ole­van joten­kin hel­pom­min ymmär­ret­tä­vä kuin vih­rei­den perus­tu­lo­mal­li. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on suo­ma­lai­sil­le niin vie­ras käsi­te, että pitää olla jo todel­la hyvin pereh­ty­nyt näi­hin asioi­hin, että pys­tyy kun­nol­la tajua­maan, mitä se käy­tän­nös­sä merkitsee.

      Vie­raat käsit­teet tule­vat hyvin­kin hel­pol­la tutuk­si, jos vaan osat­tai­siin viestiä.
      Wil­li weik­kaus, mut uskoi­sin val­tao­san kan­sas­ta ymmär­tä­vän asian yhdel­lä taulukolla:
      https://www.vihreat.fi/files/liitto/images/Screenshot%202014–11-26%2014.19.36.png

  15. Usea­kin kom­men­toi­ja on nos­ta­nut esiin nuo­ret. Hei­dän koh­dal­la perus­tu­lon toteut­ta­mi­nen oikeu­den­mu­kai­ses­ti on hyvin vai­ke­aa. Perus­on­gel­ma on sii­nä, että sii­nä n. 18:n vuo­den koh­dal­la lap­sen “sosi­aa­li­tur­va”, joka on perus­tu­nut sii­hen, että van­hem­mat pitä­vät hänes­tä huol­ta asteit­tain muut­tuu sii­hen tilaan, että hänen pitää pitää itse itses­tään talou­del­li­ses­ti huol­ta ja tämä muu­tos on eri­lai­nen eri ihmi­sil­lä. Jos hei­dän tuke­mi­sen­sa toteu­te­taan perus­tu­lo­mal­lil­la, jos­sa mitään ei kysel­lä, niin ne, jot­ka onnis­tu­vat venyt­tä­mään van­hem­pien “sosi­aa­li­tur­vaa” (eten­kin sii­nä muo­dos­sa, että nämä tar­joa­vat ilmai­sen asu­mi­sen) pidem­mäl­le hyö­ty­vät val­ta­vas­ti ver­rat­tu­na nii­hin, jot­ka ryh­ty­vät heti pitä­mään itses­tään huolta. 

    Ikä ei täs­sä toi­mi rajoit­ti­me­na, kos­ka ei ole mitään täs­mäl­lis­tä ikää, jota van­hem­pi­na ei toi­saal­ta oli­si ketään van­hem­pien elät­tä­mää eikä toi­saal­ta sitä nuo­rem­pi­na oli­si ketään, joka koit­tai­si itse pitää itses­tään huol­ta. Toi­saal­ta kai­ken­lai­nen kik­kai­lu sit­ten meno­jen suh­teen (esim. itse vuo­kral­la asu­va sai­si perus­tu­loa, mut­ta van­hem­pien­sa luo­na asu­va ei) tyr­mää sit­ten koko perus­tu­lon perus­idean, joka perus­tuu sii­hen, että jokai­nen jär­kät­köön elä­män halua­mal­laan tavoin, val­tio ei sii­hen puu­tu miten­kään lyö­ty­ään perus­tu­lon kouraan. 

    Itse pit­kä­ai­kai­se­na perus­tu­lon kan­nat­ta­ja­na pidän tätä puol­ta var­sin iso­na ongel­ma­na, jol­le joku sai­si esit­tää jon­kun toi­mi­van ja oikeu­den­mu­kai­sen rat­kai­sun ennen kuin tätä kan­nat­taa poh­tia koko kan­saa kat­ta­vak­si sys­tee­mik­si. Eten­kin siis jos nämä nuo­ret ovat täs­sä koko­nais­po­tin kan­nal­ta var­sin mer­kit­tä­vä osa, eikä kyse ole vain jos­tain mar­gi­naa­li­ses­ta kustannuksesta. 

    Toi­nen ongel­ma ovat ne pää­oma­tu­lo­jen varas­sa elä­jät. Heil­le ilmai­sen rahan kaa­ta­mi­nen tun­tuu moraa­li­ses­ti täy­sin vää­räl­tä, vaik­ka käy­tän­nös­sä toden­nä­köi­ses­ti ei koko­nai­suu­den kan­nal­ta ole miten­kään mer­kit­tä­väs­tä asias­ta (hyvin har­va pää­oma­tu­lo­jen varas­sa elä­jä kituut­taa pie­nil­lä tuloil­la, vaan joko nii­tä pää­oma­tu­lo­ja on todel­la rut­kas­ti, jol­loin he ovat joka tapauk­ses­sa net­to­mak­sa­jia tai sit­ten he teke­vät ansio­töi­tä pää­oma­tu­lo­jen pääl­le, jol­loin heil­lä­kin sit­ten vero­tus kiris­tyi­si sil­tä osin).

    1. Seka­vak­si spa­ge­tin tekee myös se, että osa tuis­ta on ja osa ei ja osa ihan kum­mal­li­ses­ti, ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia tai talouskohtaisia.
      Asu­mis­tues­sa on nyt sel­lai­nen­kin ihmeel­li­syys, että alle 18-vuo­ti­aan tulet eivät vai­ku­ta, mut­ta kun täyt­tää 18, niin alkaa­kin vaikuttaa.
      Eli jos 18-vuo­ti­aal­la on tulo­ja ja van­hem­mat saa­vat asu­mis­tu­kea, niin kan­dee vaih­taa oso­tet­ta jon­kun vas­taa­van kave­rin kaa.

    2. Samu­li Saa­rel­ma:
      Perus­on­gel­ma on sii­nä, että sii­nä n. 18:n vuo­den koh­dal­la lap­sen “sosi­aa­li­tur­va”, joka on perus­tu­nut sii­hen, että van­hem­mat pitä­vät hänes­tä huol­ta asteit­tain muut­tuu sii­hen tilaan, että hänen pitää pitää itse itses­tään talou­del­li­ses­ti huol­ta ja tämä muu­tos on eri­lai­nen eri ihmi­sil­lä. Jos hei­dän tuke­mi­sen­sa toteu­te­taan perus­tu­lo­mal­lil­la, jos­sa mitään ei kysel­lä, niin ne, jot­ka onnis­tu­vat venyt­tä­mään van­hem­pien “sosi­aa­li­tur­vaa” (eten­kin sii­nä muo­dos­sa, että nämä tar­joa­vat ilmai­sen asu­mi­sen) pidem­mäl­le hyö­ty­vät val­ta­vas­ti ver­rat­tu­na nii­hin, jot­ka ryh­ty­vät heti pitä­mään itses­tään huolta. 

      En näe ongel­ma­na sitä, että nuo­ri aikui­nen hyö­tyy van­hem­pien­sa talou­del­li­ses­ta avus­ta. Verot­ta­ja ken­ties voi­si ottaa vähän välistä. 

      Perus­tu­lon idea­han on, että jokai­nen täy­si­val­tai­nen kan­sa­lai­nen saa itse päät­tää, kuin­ka halu­aa niu­kan tulon­sa käyt­tää. Joku käyt­tää enem­män asu­mi­seen, toi­nen bilet­tä­mi­seen ja kol­mas sääs­tä­mi­seen tai sijoit­ta­mi­seen. Jos­pa täs­sä ei oikeas­ti ole mitään ongel­maa? Eihän kan­san­ta­lou­del­le oli­si miten­kään hyö­dyl­lis­tä esim. se, että jokai­nen asui­si kal­liis­ti omas­sa yksiössään.

      1. Aika aja­tel­la: Perus­tu­lon idea­han on, että jokai­nen täy­si­val­tai­nen kan­sa­lai­nen saa itse päät­tää, kuin­ka halu­aa niu­kan tulon­sa käyt­tää. Joku käyt­tää enem­män asu­mi­seen, toi­nen bilet­tä­mi­seen ja kol­mas sääs­tä­mi­seen tai sijoit­ta­mi­seen. Jos­pa täs­sä ei oikeas­ti ole mitään ongelmaa?

        Tämä pitää kyl­lä jos­sain mää­rin paik­kaan­sa. Jos ole­tus on, että kaik­ki täy­si­käi­set ihmi­set ovat kyke­ne­viä teke­mään itse omat pää­tök­sen­sä ja kan­ta­maan nii­den pit­kän ja lyhyen aika­vä­lin seu­rauk­set, niin on tosi­aan niin, että rei­luin­ta on lyö­dä kai­kil­le se sama perus­tu­lo kou­raan ja sit­ten antaa ihmis­ten itsen­sä opti­moi­da elämäänsä. 

        Pel­ko täs­sä oli kai sii­tä, että kun nuo­ri tulee täy­si­käi­sek­si, niin hän ei sil­män­rä­päyk­ses­sä muu­tu hol­hous­ta tar­vit­se­vas­ta lap­ses­ta täy­sin itses­tään huol­ta pitä­väk­si aikui­sek­si. Ja jos tämä siis yhdis­te­tään sii­hen, että hänel­le lyö­dään (sen het­ki­siin mui­hin tuloi­hin ver­rat­tu­na) ruh­ti­naal­li­set 560€ kuus­sa kou­raan, niin aina­kin osa nuo­ris­ta tekee oman elä­män­sä kan­nal­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä huo­no­ja valin­to­ja (opis­ke­lun ja työn­teon sijaan istu­vat pleik­ka­ria pelaa­mas­sa van­hem­pien koto­na). Voi­daan toki läh­teä sii­tä, että patis­te­lu töi­hin tai opis­ke­le­maan on täs­sä vai­hees­sa van­hem­pien vas­tuul­la ja jos he sal­li­vat tuol­lai­sen röt­väi­lyn ilmai­sek­si koto­na asu­val­ta lap­sel­taan, niin ei ole muun yhteis­kun­nan teh­tä­vä kor­ja­ta sitä. Toden­nä­köi­ses­ti val­tao­sa van­hem­mis­ta ei tuo­ta sal­li­si, vaan pyr­ki­si par­haan­sa mukaan patis­ta­maan lap­sen­sa teke­mään jotain elä­mäl­leen hyödyllistä. 

        Oleel­lis­ta kai toi­mi­van yhteis­kun­nan kan­nal­ta on se, että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa kan­sa­lai­sis­ta pyr­kii par­haan­sa mukaan kan­ta­maan itse vas­tuun omas­ta ela­tuk­ses­taan ja mui­den apuun tur­vau­du­taan vain, jos omat rah­keet eivät rii­tä. Perus­tu­lo toi­mii täs­sä aja­tus­mal­lis­sa, kos­ka on niin niuk­ka, että har­va omin avuin elä­vä suos­tui­si jää­mään pel­käs­tään sen varaan, vaan ennem­min­kin menee töi­hin jopa sil­loin, kun tar­jol­la ole­vat työt eivät ole nii­tä kaik­kia haa­vei­ta täyt­tä­viä. Koto­na asu­van nuo­ren koh­dal­la olen skep­ti­sem­pi, että se toi­mi­si, mut­ta toi­saal­ta ymmär­rän sen epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den, että nii­tä nuo­ria, jot­ka oikeas­ti halua­vat pitää itse itses­tään huol­ta, koh­del­tai­siin yhteis­kun­nan tahol­ta joten­kin alem­piar­voi­si­na kansalaisina. 

        Ja tosi­aan, itse kan­na­tan vah­vas­ti sitä, että jos onnis­tuu pai­na­maan asuin­ku­lun­sa alas, niin sii­tä pitäi­si yhteis­kun­nan pal­ki­ta, eikä ran­gais­ta, kuten nyky­sys­tee­mi tekee leik­kaa­mal­la asu­mi­sen tukea sitä mukaa, kun pai­naa omia asu­mis­me­no­ja alaspäin.

      2. Samu­li Saa­rel­ma:

        Pel­ko täs­sä oli kai sii­tä, että kun nuo­ri tulee täy­si­käi­sek­si, niin hän ei sil­män­rä­päyk­ses­sä muu­tu hol­hous­ta tar­vit­se­vas­ta lap­ses­ta täy­sin itses­tään huol­ta pitä­väk­si aikui­sek­si. Ja jos tämä siis yhdis­te­tään sii­hen, että hänel­le lyö­dään (sen het­ki­siin mui­hin tuloi­hin ver­rat­tu­na) ruh­ti­naal­li­set 560€ kuus­sa kou­raan, niin aina­kin osa nuo­ris­ta tekee oman elä­män­sä kan­nal­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä huo­no­ja valin­to­ja (opis­ke­lun ja työn­teon sijaan istu­vat pleik­ka­ria pelaa­mas­sa van­hem­pien koto­na). Voi­daan toki läh­teä sii­tä, että patis­te­lu töi­hin tai opis­ke­le­maan on täs­sä vai­hees­sa van­hem­pien vas­tuul­la ja jos he sal­li­vat tuol­lai­sen röt­väi­lyn ilmai­sek­si koto­na asu­val­ta lap­sel­taan, niin ei ole muun yhteis­kun­nan teh­tä­vä kor­ja­ta sitä. Toden­nä­köi­ses­ti val­tao­sa van­hem­mis­ta ei tuo­ta sal­li­si, vaan pyr­ki­si par­haan­sa mukaan patis­ta­maan lap­sen­sa teke­mään jotain elä­mäl­leen hyödyllistä. 

        Val­tao­sa van­hem­mis­ta ei tuo­ta sal­li­si, mut­ta ei tämä toi­saal­ta myös­kään oli­si ongel­ma val­tao­sal­le nuo­ris­ta. Pel­kään vaan, että tämä jär­jes­tel­mä antaa täy­sin vää­rän­lai­sia kan­nus­ti­mia niil­le nuo­ril­le, jot­ka eivät tähän itse­näi­ses­ti pys­ty ja joi­den van­hem­mat eivät kan­nus­ta­mi­ses­sa onnis­tu / eivät ole sii­tä edes kiin­nos­tu­nei­ta. Kuten joku toi­ses­sa kom­men­tis­sa tote­si opis­ke­li­ja­ra­vin­to­loi­den ate­ria­tu­ki pait­si tekee syö­mi­ses­tä hal­vem­paa myös kan­nus­taa syö­mään opis­ke­li­ja­ra­vin­to­lois­sa, jois­sa ate­riat ovat ter­veel­li­sem­piä ja moni­puo­li­sem­pia kuin einek­set tai pika­ruo­ka. Perus­tu­lon kans­sa pitää olla varo­vai­nen ja var­mis­taa, että se ei luo vää­rän­lai­sia kannustimia.

      3. Samu­li Saa­rel­ma:
        Pel­ko täs­sä oli kai sii­tä, että kun nuo­ri tulee täy­si­käi­sek­si, niin hän ei sil­män­rä­päyk­ses­sä muu­tu hol­hous­ta tar­vit­se­vas­ta lap­ses­ta täy­sin itses­tään huol­ta pitä­väk­si aikui­sek­si. Ja jos tämä siis yhdis­te­tään sii­hen, että hänel­le lyö­dään (sen het­ki­siin mui­hin tuloi­hin ver­rat­tu­na) ruh­ti­naal­li­set 560€ kuus­sa kou­raan, niin aina­kin osa nuo­ris­ta tekee oman elä­män­sä kan­nal­ta pit­käl­lä aika­vä­lil­lä huo­no­ja valin­to­ja (opis­ke­lun ja työn­teon sijaan istu­vat pleik­ka­ria pelaa­mas­sa van­hem­pien kotona). 

        Tähän­kin oli­si rat­kai­su: Myön­ne­tään täy­si­val­tai­nen kan­sa­lai­suus vas­ta, kun hen­ki­lö täyt­tää tie­tyt kyp­syy­den kri­tee­rit. Kri­tee­rei­hi­ni voi kuu­lua esi­mer­kik­si perus­kou­lun oppi­mää­rän hyväk­syt­tä­vä suo­ri­tus. Jos ei ole täy­si­val­tai­nen, on holhottava.

  16. Täl­lä het­kel­lä perus­tu­lo hel­sin­ki­läi­sel­le on:
    Aktiii­vi­mal­lik­kaal­la 697€ + 406€ (työk­kä­ri + as.tuki) — verot.
    13236€ — 1213€ = 12023€ eli 1002€ / kk. Jos asu­mi­nen ja muu pakol­li­nen on 700€/kk, niin elä­mi­seen jää 302 €/kk. Jos tajuu hakea toi­meen­tu­lo­tu­kea lisäk­si, niin sitä saa 88€/kk ja sil­loin elä­mi­seen jää 390 €/kk.

    Jos asu­mi­nen ja muu pakol­li­nen on 700€/kk ja jos­tain syys­tä työt­tö­myys­kor­vaus tai työ­mark­ki­na­tu­ki tys­sää, niin nyt saa toi­meen­tu­lo­tu­kea 491 + 406 + (700 — 406) = 1191 €/kk, jos­ta jää elä­mi­seen sit­ten 491 €/kk.

    Perus­tu­lol­la 560€ + 406€ + ehkä toi­meen­tu­lo­tu­kea 225€ (jos asu­mis­kus­tan­nuk­set ja muu pakol­li­nen perus­osan ulko­puo­li­nen 700€) = 1191€ / kk. Eli elä­mi­seen 491 €/kk.

    Joten sil­le saa­jal­le ei käteen tule­va raha­mää­rä tosi­aan­kaan muu­tu mihin­kään, jos ei saa palk­kaa mis­tään. Ainoas­taan häs­säk­kä eri luu­kuil­la ja pel­ko sii­tä hyväk­sy­tään­kö jotaan, jää pois.

    1. toke:
      Täl­lä het­kel­lä perus­tu­lo hel­sin­ki­läi­sel­le on:
      Aktiii­vi­mal­lik­kaal­la 697€ + 406€ (työk­kä­ri + as.tuki) – verot.
      13236€ – 1213€ = 12023€ eli 1002€ / kk. Jos asu­mi­nen ja muu pakol­li­nen on 700€/kk, niin elä­mi­seen jää 302 €/kk. Jos tajuu hakea toi­meen­tu­lo­tu­kea lisäk­si, niin sitä saa 88€/kk ja sil­loin elä­mi­seen jää 390 €/kk.

      Pait­si että lähes­kään jokai­nen hel­sin­ki­läi­nen ei ole oikeu­tet­tu tuo­hon “perus­tu­loon”. Näi­tä ovat van­hem­pien­sa koto­na asu­vien täy­si-ikäis­ten nuo­rien lisäk­si esim. ne, jot­ka eivät saa asu­mis­tu­kea puo­li­son­sa tulo­jen vuok­si. Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa myös he sai­si­vat perustuloa.

      1. Kepa: Pait­si että lähes­kään jokai­nen hel­sin­ki­läi­nen ei ole oikeu­tet­tu tuo­hon “perus­tu­loon”. Näi­tä ovat van­hem­pien­sa koto­na asu­vien täy­si-ikäis­ten nuo­rien lisäk­si esim. ne, jot­ka eivät saa asu­mis­tu­kea puo­li­son­sa tulo­jen vuok­si. Vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lis­sa myös he sai­si­vat perustuloa.

        Mut­ta saa työk­kä­riä enem­män kuin perus­tu­lo tai toi­meen­tu­lo­tu­kea, joka on mel­kein yhtä iso.

  17. Tulee­ko vero­tuk­seen edel­leen lisä­tä elä­ke- ja vakuu­tus­mak­sut? Eli 41 % + nämä vai 41 % sisäl­täen verot ja nuo maksut?

  18. Itse en pidä vas­tik­kee­ton­ta rahaa työi­käi­sil­le kovin fik­su­na idea­na, mut­ta jos se halu­taan toteut­taa, niin nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on psy­ko­lo­gi­ses­ti parem­pi vaih­toeh­to kuin perus­tu­lo. Vero­tus on ihmis­mie­les­sä aina nega­tii­vi­nen asia.

    Sinän­sä kum­paa­kin mal­lia parem­pi vaih­toeh­to on työt­tö­myys­työ-mal­li. Lisä­tään hyvin pie­ni­palk­kai­sia, mää­rä­ai­kai­sia vir­ko­ja val­tiol­le tar­peen mukaan. Teke­mä­tön­tä työ­tä on ihan riittävästi. 

    Jon­kin ver­ran val­tion­hal­lin­toon voi lisä­tä vaki­nai­sia­kin pie­ni­palk­kai­sia vir­ko­ja pus­ku­rik­si. Nii­tä suo­ri­tus­por­taan vir­ko­ja, jois­ta on halut­tu eroon ja nyt ihme­tel­lään, kun kal­lis­palk­kai­set vir­ka­mie­het käyt­tä­vät run­saas­ti työ­ai­kaa teh­tä­viin, joi­ta eivät osaa kun­nol­la tai edes ymmär­rä mis­tä on kyse. Esi­mer­kik­si yli­opis­to­maa­il­maan meni­si kos­ka tahan­sa tuhan­sia ihmi­siä hyö­dyl­li­seen apu­työ­hön, joka vapaut­tai­si ope­tus­hen­ki­lö­kun­taa perusbisnekseen.

    1. Kal­le: Sinän­sä kum­paa­kin mal­lia parem­pi vaih­toeh­to on työt­tö­myys­työ-mal­li. Lisä­tään hyvin pie­ni­palk­kai­sia, mää­rä­ai­kai­sia vir­ko­ja val­tiol­le tar­peen mukaan. Teke­mä­tön­tä työ­tä on ihan riittävästi. 

      Ihan samal­la taval­la yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la on suu­ri mää­rä työ­tä, jota asian­tun­ti­jan sijaan voi­si teh­dä assis­tent­ti, jol­loin työn tuot­ta­vuus koko­nai­suu­te­na kas­vai­si. Vero­kii­lan sijas­ta ogel­man aiheut­ta­vat lii­an pie­net palk­kae­rot. Työn tehos­ta­mi­nen vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä on suu­rel­ta osin perus­tu­nut sii­hen, että avus­ta­vaa hen­ki­lö­kun­taa on vähen­net­ty ja työn suo­rit­ta­jat teke­vät itse kai­ken. Jos palk­kae­rot sai­si­vat kas­vaa, avus­ta­van hen­ki­lö­kun­nan palk­kaa­mi­nen alkai­si taas kan­nat­taa. Mut­ta kun ideo­lo­gi­ses­ti on pää­tet­ty, että pie­net palk­kae­rot ovat hyvä asia, mis­tä ei tingitä…

    2. Kal­le:
      Sinän­sä kum­paa­kin mal­lia parem­pi vaih­toeh­to on työt­tö­myys­työ-mal­li. Lisä­tään hyvin pie­ni­palk­kai­sia, mää­rä­ai­kai­sia vir­ko­ja val­tiol­le tar­peen mukaan. Teke­mä­tön­tä työ­tä on ihan riittävästi. 

      Entä jos ei suos­tu teke­mään työt­tö­myys­töi­tä? Läh­te­tään­kö sil­loin kadul­le ker­jää­mään elan­ton­sa? Vai mää­rä­tään­kö holhottavaksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.