Itiksen vanhimman osan suojelu
Päätettin suojella äänin 7–5. Kokoomus ja persut olisivat palauttaneet. Minä äänestin tyhjää — tosin laskettuani, ettei se ratkaise asiaa.
Tässä tuli esille taas lautakuntakäytännön ongelma. Kauppakeskus oli esittänyt, että suojelu tuottaa huomattavaa haittaa kauppakeskuksen modernisoinnille. Virkamiehet kumosivat vakuuttavan tuntuisesti heidän argumenttinsa. Mutta me emme kuulleet hakijan kommenttia virkamiesten esitykseen. Eduskunnassa valiokunnat kuuntelevat asiantuntijoita. Tässä tapauksessa suojelun kannattajia ja vastustajia olisi kuultu yhtä aikaa ja argumenttien oikeellisuudesta olisi päästy paremmin selvyyteen. Sama käytäntö lautakunnissa olisi kovin työläs, mutta minulle tuli kyllä kovin epävarma olo siitä, mikä tässä on tosiasia. Siksi äänestin tyhjää.
Käsityksekseni kyllä jäi, että kauppakeskus voisi elää suojelumääräysten kanssa, kunhan niitä tulkitaan kohtuudella. Kaava antaa kuitenkin museoväelle veto-oikeuden kaikkeen, ja tästä on muitakin kokemuksia kuin hyviä.
Lauttasaarensillan kaistajärjestelyt
Pöydälle.
Tästä saisi hyvän komedian.
Saatiin uutta tietoa. Kahdenkymmenen vuoden aikana liikenne Lauttasaaren sillalla on vähentynyt 46 %. Niinpä liikenteen, joka 20 vuotta sitten tarvitsi 2+2 kaistaa pitäisi nyt mahtua 1+1 kaistalle.
Jos silta korjattaisiin 2+2 ‑kaistaiseksi, kaistat olisivat alimittaisia ja siksi vähän vaarallisia. Nykyisin sillalta puuttuvat tilat auratulle lumelle, joten ne aurataan pyörätielle. Sen jälkeen pyörällä ei voi ajaa. Ilmeisesti pitäisi ajaa ajotiellä, koska pyörätietä ei tarvitse käyttää, jos se on kulkukelvoton eikä jalkakäytävällä saa missään tapauksessa ajaa. Tältä osin lainsäädäntö on kyllä aika epäselvä.
Jokin autoilijaporukka oli organisoinut spammikampanjan lautakunnan jäsenille. Lähetin heille takaisin kysymyksen, voisivatko kirjoittajat jotenkin kommentoida liikennesuunnittelijoiden kantaa, että jos kapasiteetti ottaa kiinni, se ottaa kiinni Porkkalankadun ja Mechelininkadun liikennevaloissa, eikä sillalla. Yhtään järkevää vastausta ei tullut. Lähinnä haukuttiin liikennesuunnittelijoita idiooteiksi.
Tiedoksi: jos et keksi muita argumentteja kuin henkilöitä solvaavia, älä kirjoita ollenkaan. Kirjoituksesi vaikuttaa päinvastoin.
Oma käsitykseni on, että pyöräilyä enemmän lisää tilaa sillalla tarvitsee jalankulku. On vaikea ymmärtää, että lauttasaarelaiset tyytyvät niin kelvottomaan jalankulkuympäristöön sillallaan. Jalankulkijan kannalta Lauttasaaresta ei ole yhteyttä Ruoholahteen. Siksi sillalla on vähän jalankulkijoita.
Fillariverkko muuttuu yksisuuntaiseksi jo senkin takia, että muutamassa vuodessa sähköpyörät yleistyvät. Ne eivät tunne muuta nopeutta kuin 25 km/h. Turvallisuus vaatii silloin toisenlaista liikenneympäristöä.
Järkeviäkin kannanottoja esitettiin. Hyvä esitys oli, että sillan länsipäästä pitäisi olla portaat alla kulkevalle kevyen liikenteen väylälle.
Lapinlahden sairaala
Tämä on hankala asia. Nykyisenlaisen käytön jatkuminen olisi ihan söpöä, mutta se merkitsisi kohtalaisen suurta taloudellista subventiota. Ohittaako tämä käyttötarkoitus muut kulttuurihankkeet? Mutta kuten sanottu, ei se subventio kuitenkaan niin iso olisi kuin niillä Viikinrannan varastoilla.
Kokoomus haluaisi liittää kilpailualueeseen Morsiamen ja Sulhasen (saaria). Se saattaisi olla hyvä ajatus, mutta KHO kielsi kaiken rakentamisen niille yleiskaavapäätöksessään.
Stadionin ympäristön puistosuunnitelma
Huomiota on kiinnitetty, että uimastadionin lähelle on esitetty pysäköintipaikkoja, joihin ajettaisiin pyörätien yli ja ovet avautuisivat pyörätielle. Tätä perusteltiin sillä, että ne ovat invapaikkoja, mihin Kaisa Hernberg totesi, että niihin törmääminen on yhtä tuhoisaa. Tuossa kohdin on alamäki, joten fillarin nopeus voi olla suuri.
Petrus Pennasen aloite Kruunusiltojen avaamisesta yöaikaan takseille
Pahaenteisesti kokoomus pyysit tämän pöydälle, vaikka vastaus oli aika selkeä. Ei kai kokoomus taas halua tehdä sillasta autosiltaa? Sompasaareen juuri rakennetut talot pitäisi purkaa autoliikenteen tieltä.
Tuntuu vähän hassulta kutsua tuota Stadionin suunnitelmaa puistosuunnitelmaksi, kun tarkoituksena on kaataa puita ja leventää kevyen liikenteen väyliä ja rakentaa pyöräbaanoja puistoon.
Miksi pyöräilijät eivät voisi käyttää nykyistä puiston läpi kulkevaa Hammarskiöldintietä pyöräilyyn, niin ettei tarvitsisi kaataa puistosta puita eikä rakennella uusia väyliä?
“Jalankulkijan kannalta Lauttasaaresta ei ole yhteyttä Ruoholahteen. Siksi sillalla on vähän jalankulkijoita.”
Ei oikein aukene. Olisin kuvitellut, etät sillalla on suhteellisen vähän kulkijoita koska useimmat ihmiset eivät välitä liikkua pitempiä matkoja jalan, koska sellainen on liian rasittavaa ja/tai hidasta. Kaupunkilaisesta näkökannasta Kamppi ja sen takaiset alueet ovat jo melko kaukana ja itse Ruoholahteen ei kovin monella ole Lauttasaaresta ole asiaa (Citymarketiin ostoksille meno kävellen tuntuu jo lievältä mielenhäiriöltä).
“Fillariverkko muuttuu yksisuuntaiseksi jo senkin takia, että muutamassa vuodessa sähköpyörät yleistyvät. Ne eivät tunne muuta nopeutta kuin 25 km/h.”
Jonkinlainen epäsuhta mielestäni sen ajatuksen välillä, että pyöräilijöistä kaikki haluavat ajaa sen läpi mahdollimman nopeasti, ja sitten että suunnitelmissa sillasta on visoitu vihtyisää “hengailualuetta”.
Oikea ratkaisu olisikin toteuttaa Lauttasaarensillalle suunnitellut autokaistat uuden tieliikennelain mukaisina pyöräkatuina, aivan kuten Kulosaaressa. Autoille on riittävästi kiihdytyskaistoja viereisellä Länsiväylällä. Siten jää myös riittävästi tilaa viihtyisälle jalankulkualueelle.
Itäkeskuksessa voisi ensin poistaa valtavan maanpäällisen pysäköintialueen Turunlinnantien ja vanhan kauppakeskuksen välistä. Se vie enemmän tilaa kuin itse kauppakeskus ja sijainti on täydellinen.
Ajat ovat muuttuneet. Silloin kun olin 1980-luvun alussa kesätöissä Kaapelitehtaalla, niin käveltiin usein siltaa pitkin Lauttasaareen lounaalle siinä toivossa että sieltä saisi parempaa ruokaa kuin tehtaan omasta kuppilasta. Ruoholahti ja Salmisaari olivat siihen aikaan tehdas-/satama-/romuvarastoaluetta joissa ei ollut yleisöle avoinna olevia ravintoloita.
Harmi, että siitä sillasta tulee nyt tällainen kompromissi, ei kaksikansinen auto/raitiotiesilta tai kunnon betoniratapohjainen ratiosiltakaan. Vaan tällainen monikäyttöinen paloautosilta.
Mihin ne autot menisivät sen jälkeen, kun ovat päätyneet siltaa pitkin Sompasaareen? Tarvittaisin kaksinkertainen leveys ja paljon vahvemmat pilarit, kun 500 autoa ruuhkautuvat sillalle.
Koko silta on kohtuullisen pähkähullu rahareikä. Samalla rahalla olisi saatu kattava metron syöttöspåra, joka olisi kattanut koko Herttoniemi, Laajasalo alueen.
Joukkoliikenteen käyttäjillä on tietysti rajattomasti aikaa, vaikka autoilijan aika onkin arvokasta.
Joukkoliikennesuunnittelun pitkään jatkunut haaste on kyllä jotenkin kiteytynyt tässä. Sen sijaan että tehtäisiin yksi väline edes jollakin lailla kattavaksi paikkaillaan suunnittelun aukkoja erilaisilla purukumeilla. Metroa olisi pitänyt kehittää johdonmukaisesti siten että se kattaisi verkostomaisesti enemmän kaupunginosia.
Kruunuvuoren sillan yli matka-aika on varmaan jostakin kohtaa mitattuna kilpailukykyinen metroon. Sitten kun otetaan mukaan vaihto, oletettavasti siihen samaan metroon, menee keikka aika lailla tasan. Tuskin tuossa ainakaan mitään massiivista etua saavutetaan.
Nasta tuo Hammarsköldinkadun baanayhteys, vaikka sitä nyt saa vähän aikaa odottaakin! Onko Urheilukadun Nordenskiöldinkadun pohjoispuoleiselle osalle tulossa jotain remonttia? Siinä kohti hyvä pyörätie muuttuu muhkuraiseksi ja huonommin hoidetuksi, vaikka johtaa Keskuspuistoon ja sitä kautta baanalle.
“Saatiin uutta tietoa. Kahdenkymmenen vuoden aikana liikenne Lauttasaaren sillalla on vähentynyt 46 %. Niinpä liikenteen, joka 20 vuotta sitten tarvitsi 2+2 kaistaa pitäisi nyt mahtua 1+1 kaistalle.”
Onko minun uskottava, että lautakunnan jäsenet lukevat esityksen vasta kokouksessa, sillä tuo autoliikenteen väheneminen oli esittelijöiden tekstissä jo webissä ennen kokousta,
Siinä ei kerrottu, mikä on ollut syynä vähenemiseen eikä ennen kaikkea sitä, mikä olisi tulevaisuuden tarve.
Lauttasaareen suunnitellaan lisää asutusta. Miten se vaikuttaa liikenteeseen? Tulevaisuudessa saattaa olla ilman kuljettajaa liikuvia busseja, jolloin ainakin voisi saada metron heikentämiä yhteyksiä takaisin.
Aika vaikea uskoa, että jos vaikka sitten liikenne kasvaisi takaisin siihen mitä se oli, niin sitten korjattaisisin silta uudelleen 2+2 kaistaiseksi.
Silloin, kun on lunta paljon, on aika vähän pyöräilijötä, kalastajien määrä todennköisesti 0. Eikä niitä jalankulkijoitakaan ole ruuhkaksi. Ei niitä kyllä ole toisiinsa törmäämässä muulloinkaan. Silta ei ole kovin kiva käveltäväksi tuulen takia, joka varmaankin vaikuttaa kävelijöiden pieneen määrään.
Tämän suunnitelman toteutuman näkee Kumpulanlaakson ylittävällä sillalla, kun sillan ylittää, näyttää käyttäjäkunta seuraavalta: kävelijöitä 0, pyöräilijöitä 0, sporia 0,5, autoja 100, dösiä 4.
Kolmelle edellä mainitulle ryhmälle on varattu yli puolet sillan leveydestä. Miksi autokaistoja ei voisi olla kahta edes pohjoiseen päin???