Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.12.2018

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.12.2018”

1. Tule­vien Malmi­lais­ten onnel­lisu­ud­es­ta puhut­taes­sa tun­nen kylmän kouran lom­pakos­sani sekä samaan aikaan valitet­ta­van lämimän tuulen jota rak­en­tamisen mas­si­iviset päästöt vahvistaa. 

   Kan­nat­taa lukea Suomen Kuvale­hden artikkke­li aiheesta Malmin lento­ken­tän rak­en­t­a­mi­nen. Tai ainakin otsikko jos ei muuten jak­sa perehtyä: 

   “Tuhan­sia kilo­me­tre­jä betonip­i­lare­i­ta, mas­si­ivisia maan­si­ir­to­ja – Malmin asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta tulee kallista ja työlästä”

   ja

   “Yli 14 000 kilo­metriä betonip­i­lare­i­ta, joiden valmis­tamiseen kuluu yli puoli miljoon­aa ton­nia sement­tiä, kol­ma­sosa Suomen vuo­tuis­es­ta tuotan­nos­ta. Sen teossa syn­tyy yli 350 000 ton­nia hiilidioksidia.”

   Veron­mak­sa­jathan tämä riemun sit­ten lop­ul­ta kaikin puolin hoitaa.

   Vastaa

   1. Malmin rak­en­t­a­mi­nen ei ole sen kum­mallisem­paa kuin rak­en­t­a­mi­nen ylipään­sä. Helpom­paa tämä on kuin Kalasa­ta­man rak­en­t­a­mi­nen. Se on tot­ta, että r5akentamisessa kuluu sement­tiä ja sement­ti on merkit­tävä hiilid­iok­sidipäästö­jen aiheut­ta­ja. Sinän­sä olisi kiva nähdä, miten tuo 14 000 kilo­metriä betonip­i­lare­i­ta on las­ket­tu, 600 metriä asukas­ta kohden?

      Vastaa

      1. Tässä tietysti näkyy vier­aan­tu­mi­nen rak­en­tamisen perussäännöistä.
         Rak­en­taa kan­nat­taa sinne mis­sä olo­suh­teet on otol­liset, ei sinne mis­sä lähtöko­htais­es­ti on iso­ja haasteita. 

         Tämä todel­lisu­ud­es­ta vier­aan­tu­mi­nen taas on osa Helsin­gin omaan napaan tui­jot­tamisen kesku­songel­maa kun tänne pitää saa­da lisää väkeä hin­nal­la mil­lä hyvänsä. 

         Kalasa­ta­mas­sa rak­en­tamisen peruskus­tan­nus on edes jotenkin ymmär­ret­tävis­sä kun paik­ka on joidenkin mielestä hyvä. 

         Mal­mi ei houkut­tele 6000 euron neliöhin­nal­la ketään.
         Jäl­jelle jää valitet­tavasti yhteiskun­nan mak­sama asum­i­nen joka tehdään totaalisen vääräl­lä kustannustasolla.

      2. Raken­nuskus­tan­nuk­set ovat jotain 3000 — 3500 euroa. Malmil­la eivät asun­not mene kau­pak­si 6000 eurol­la, joten kaupun­ki joutuu tyy­tymään alle 2000 euron tonttihintaan. 🙁

      3. Osmo Soin­in­vaara:
         Raken­nuskus­tan­nuk­set ovat jotain 3000 – 3500 euroa. Malmil­la eivät asun­not mene kau­pak­si 6000 eurol­la, joten kaupun­ki joutuu tyy­tymään alle 2000 euron tonttihintaan. 

         Hin­noit­telun poh­jalle tulee aluk­si 500 — 1000 euroa / m2 poh­jaku­lua pilaan­tuneen maan, mas­san­vai­h­to­jen ja paa­lu­tuk­sen takia. Tuo­hon kun sit­ten laite­taan 3500 euroa raken­nusku­lu (nyky­hetken vali­di keskiar­vo pk-seudul­la kaiketi) ja kaupun­gin tont­tikate jne ollaan kyl­lä aika lähel­lä kuut­ta ton­nia, ainakin viidessä joka ainakin oman näke­myk­seni mukaan on liikaa. 

         Vai meneekö laskel­mani jos­sakin metsään?

      4. Vaik­ka lentäjät ovat ylvästelleet vas­tu­ut­to­muudel­laan ja sil­lä, että ovat saa­neet maaperän pilatuk­si asumiskelvottomaksi,kovin suuria pilan­tuneen maan vai­h­to­ja ei joudu­ta tekemään. Tämä puhe vaikeista rak­en­tamisolo­suhteista on aivan silkkaa soopaa. Ere­htyä voi, mut­ta kun tulee oikaistuk­si, ei pitäisi toitot­taa samaa virheel­listä sanomaa. Se on sil­loin jo valehtelua.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         Vaik­ka lentäjät ovat ylvästelleet vas­tu­ut­to­muudel­laan ja sil­lä, että ovat saa­neet maaperän pilatuk­si asumiskelvottomaksi,kovin suuria pilan­tuneen maan vai­h­to­ja ei joudu­ta tekemään. Tämä puhe vaikeista rak­en­tamisolo­suhteista on aivan silkkaa soopaa. Ere­htyä voi, mut­ta kun tulee oikaistuk­si, ei pitäisi toitot­taa samaa virheel­listä sanomaa. Se on sil­loin jo valehtelua.

         Ei noi­ta olo­suhtei­ta voi help­poinakaan pitää eikä edes keskivaikeina.
         Des­t­ian rapor­tis­sa on kuitenkin otet­tu kan­taa melko mon­een asi­aan jot­ka eivät ole aivan tavanomaisia ratkaistavia. 

         Mut­ta onko laskel­mas­sa siis jotain väärin?
         Des­t­ian alus­tavas­sa arvios­sa maan­raken­nus / perus­tusku­lua / raken­nus­neliö on luokkaa 400 — 600 euroa. 

         Des­t­ian raportista lisäksi: ”
         On suositeltavaa teh­dä tutkimuk­sia myösulfidisavien esi­in­tymisen selvit­tamisek­si maaperas­sä ennen raken­nus­su­un­nitel­mavai­het­ta, kos­ka saven korkea sul­faat­tip­i­toisu­us voi aiheut­taa kustannuslisaystäesitettyihin poh­jan­vahvis­tus- ja perustuskustannuksiin.”

         Onko siis hin­ta­laskel­mas­sa joku pielessä

         3500 raken­nusku­lu ilman perustuksia
         1000 maan­raken­nus ym kulut ja perustus
         1000 kaupun­gin tonttikate

         = 5500 / m2

         Parhaas­sa tapauk­ses­sa tuos­ta saa ton­nin pois jol­loin ollaan kuitenkin myyn­ti­hin­nas­sa siel­lä 5000 luokassa.

      6. 3500 raken­nusku­lu ilman perustuksia
         1000 maan­raken­nus ym kulut ja perustus
         1000 kaupun­gin tonttikate

         = 5500 / m2

         3500 Rak­en­t­a­mi­nen
         400 — 600 Maanrakennuskulut
         500 Ton­tin hinta
         = 4400 — 4600 €/m2

      7. Osmo Soin­in­vaara: 3500 Rakentaminen
         400 – 600 Maanrakennuskulut
         500 Ton­tin hinta
         = 4400 – 4600 €/m2

         Suur­in­pi­irtein uskot­ta­va taso kustannuksista. 

         Mut­ta kovin iso­ja eikä edes pieniä negati­ivisia yllä­tyk­siä ei siis ole varaa tul­la. Des­t­ian arvios­sa oli maa­mas­so­jen siir­rolle varat­tu 60 tuhat­ta euroa joka on ker­talu­okkana häm­mästyt­tävä. Tavanomaisen ok-ton­tin mas­san­vai­h­dot voivat olla jo puo­let tuosta. 

         Epäilen että kus­tan­nusarvios­sa käy Län­simetrot ja hin­tata­so karkaa yli viiden tonnin. 

         Ara­bi­an­ran­nas­sa tuo vielä toimi­ikin sat­tuneesta syys­tä mut­ta Malmil­la ei ole samo­ja houkuttelevuusominaisuuksia.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
         Sinän­sä olisi kiva nähdä, miten tuo 14 000 kilo­metriä betonip­i­lare­i­ta on las­ket­tu, 600 metriä asukas­ta kohden?

         Tun­net­tuna amatöörikaupun­gin­su­un­nit­teli­jana saat var­masti vas­tauk­sen, jos kysyt asi­aa suo­raan artikke­lin kirjoittajalta.

      9. anony­mouse: Tun­net­tuna amatöörikaupun­gin­su­un­nit­teli­jana saat var­masti vas­tauk­sen, jos kysyt asi­aa suo­raan artikke­lin kirjoittajalta.

         Tehkää nyt ekskur­sio Ver­mon / Lep­pä­vaaran suun­nalle. Paalu­ja uppoaa syvään ja tiheään, silti kämp­piä myy­dään alta 5000 e / m2. No, tää on tiet­ty Espoon puolel­la, eli ilma on siel­lä vis­si­in halvem­paa kuin Helsingissä.
         Esimerkkinä vaikka:
         https://www.yit.fi/asunnot/espoo/leppavaara/vermonniitty

      10. antti: Tehkää nyt ekskur­sio Ver­mon / Lep­pä­vaaran suun­nalle. Paalu­ja uppoaa syvään ja tiheään, silti kämp­piä myy­dään alta 5000 e / m2. No, tää on tiet­ty Espoon puolel­la, eli ilma on siel­lä vis­si­in halvem­paa kuin Helsingissä.
          Esimerkkinä vaikka:
          https://www.yit.fi/asunnot/espoo/leppavaara/vermonniitty

          Myös esimerkik­si Ara­bi­an­ran­nan ja Pikku-Huopalah­den sav­i­maat on aikanaan saatu raken­netuk­si, nekin betoni­paalu­jen päälle.

          Pienkone­huvi­len­täjät ovat monel­la tapaa äänekästä porukkaa. Eikä heitä hait­taa ollenkaan, että hei­dän huvipäris­te­lyään joutu­vat ala­puolel­la kuun­telmemaan jatku­vasti sadat ihmiset. Samaa piit­taa­mat­to­muut­ta kuin ajaa hil­jaiseen aikaan läpi Man­ner­heim­intien moot­toripyöräl­lä, jon­ka äänet on viritet­ty tap­pi­in. Samaan aikaan kun Suomes­sa on täl­laisillekin har­rasteille maakun­nis­sa lop­ut­tomasti tilaa.

2. Suurin osa Val­lisaares­ta on tarkoi­tus merk­itä suo­jeltavak­si joko luon­toar­vo­jen tai kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­ten arvo­jen vuok­si. Luon­toar­voil­taan saaret ovat suun­nit­telijoidenkin mukaan Helsin­gin arvokkaimpia ketoi­neen, kallioi­neen, lep­akoi­neen, per­hosi­neen ja van­hoine linnoituksineen.

   Mik­si saarelle halu­taan nyt haalia sel­l­aisia kävi­jöitä, joiden saarelle tulon tarkoituk­sel­la ei ole mitään tekemistä saaren luon­toar­vo­jen kanssa, vaan mielessä on lähin­nä uusi paik­ka hauskan­pitoon, rellestämiseen ja roskaamiseen? Mik­si täl­laiset aktivi­teetit pitäisi tuo­da arvokkaalle luontosaarelle?

   Vastaa

3. Malmin kaa­va on men­nyt kyl­lä huo­mat­tavasti huonom­paan suun­taan. Jo alun­perin kaa­va on ollut väljä ja teho­ton. Aluet­ta pitäisi enem­mänkin tehdä kaupunki­maisek­si eikä lähiök­si. Pis­te­talot tuo­vat lähiömäisen vaikutel­man omine viher­aluei­neen, joi­ta ei kuitenkaan päästä hyö­dyn­tämään. Eikö Malmille voitaisi kaavoit­taa kun­non kaupunkia 4–8 ker­roksi­sine umpiko­rt­telei­neen. Tämän kaa­van voisi kyl­lä lait­taa uudelleen valmisteluun.

   Vastaa

   1. Kaupunki­lainen:
      Malmin kaa­va on men­nyt kyl­lä huo­mat­tavasti huonom­paan suun­taan. Jo alun­perin kaa­va on ollut väljä ja teho­ton. Aluet­ta pitäisi enem­mänkin tehdä kaupunki­maisek­si eikä lähiök­si. Pis­te­talot tuo­vat lähiömäisen vaikutel­man omine viher­aluei­neen, joi­ta ei kuitenkaan päästä hyö­dyn­tämään. Eikö Malmille voitaisi kaavoit­taa kun­non kaupunkia 4–8 ker­roksi­sine umpiko­rt­telei­neen. Tämän kaa­van voisi kyl­lä lait­taa uudelleen valmisteluun. 

      Tätä ihmette­len itsekin: mik­si kaavoit­taa ei-toiv­ot­tua (mutu) lähiötä toiv­o­tun (mutu) keskus­ta­maisen umpiko­rt­telialueen sijaan? Myyti­inkö tässä poli­itikoille keskus­ta­mainen kaa­va, ja sit­ten yritetään (kuka?) mitään sanomat­ta livaut­taa lähiö poli­itikoil­ta läpi. Törkeää toimintaa!

      Vastaa

   2. Kaupunki­lainen:
      Malmin kaa­va on men­nyt kyl­lä huo­mat­tavasti huonom­paan suun­taan. Jo alun­perin kaa­va on ollut väljä ja teho­ton. Aluet­ta pitäisi enem­mänkin tehdä kaupunki­maisek­si eikä lähiök­si. Pis­te­talot tuo­vat lähiömäisen vaikutel­man omine viher­aluei­neen, joi­ta ei kuitenkaan päästä hyö­dyn­tämään. Eikö Malmille voitaisi kaavoit­taa kun­non kaupunkia 4–8 ker­roksi­sine umpiko­rt­telei­neen. Tämän kaa­van voisi kyl­lä lait­taa uudelleen valmisteluun.

      Juuri näin. Suun­nit­tele­maan pääsee neit­seel­listä tyhjää plänt­tiä niin kuin jos­sain nuoru­u­den tietokone­peleis­sä ja paras mihin suun­nit­teli­ja pystyy on tehdä sitä samaa lähiötä. Yksilöl­lisyy­den ja luovu­u­den osoituk­sek­si riit­tää kun kopi­oi sen juuri sil­lä het­kel­lä muodis­sa ole­van yksi­tyisko­hdan useimpi­in taloi­hin. Pastel­livärin, vinon kat­tolin­jan, ylimääräisen väril­lisen kon­tin katolle tai ran­skalaisen parvek­keen esimerkiksi.

      Kun voisi olla vähän rohkeampi ja tehdä sel­l­aisen kaupungi­nosan, jos­sa ihmiset tykkäävät asua ja joka on tehokas ja toimi­va. Tek­isi vaik­ka sel­l­aisen parem­man ver­sion Kar­tanonkoskesta, joka olisi vielä tiivi­impi ja kaupunki­maisem­pi ja vähem­män pien­talo­ja sisältävä.

      Vastaa

4. Arve­len, että kaavoit­ta­ja perustelee tuo­ta lento­kent­täkaa­van lähiömäistämistä raken­nut­ta­jien toiveil­la, että Malmin suunnal­ta kotia etsivät ihmiset halu­a­vat niitä lähiö­talo­ja, hal­paa autopaikkaa, että pääsee hel­posti Pris­maan, ikku­naa kolmeen suun­taan, lasitet­tua parveket­ta, eivätkä tiivistä umpiko­rt­telia lähipalveluineen.

   Näin saat­taa olla.

   Mut­ta sitä kaupunkia ei Helsinki­in lisää syn­ny, jos sitä ei mihinkään rakenneta.

   Kaavoit­ta­jan pitäisi tässä nyt näyt­tää edel­läkävi­jyyt­tä ja ottaa riskiä.

   Vastaa