Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?

Minua säväh­dyt­ti jos­kus pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten nuo­ren nai­sen vali­tus sii­tä, että työ­voi­ma­toi­mis­to oli jos­sain Kes­ki-Uudel­la­maal­la pakot­ta­nut hänet karens­sin uhal­la tar­joi­li­jak­si topless-baa­riin. Tuo kir­joi­tus herät­ti sen ver­ran huo­mio­ta, että täs­tä käy­tän­nös­tä luovuttiin.

Vaik­ka topless-baa­riin ei enää pako­te­ta karens­sin uhal­la, minua ihme­tyt­tää, että ay-lii­ke vaa­tii voi­mak­kain äänen­pai­noin työt­tö­myys­tur­vaan vas­tik­keel­li­suut­ta eli suo­mek­si sitä, että työt­tö­män on aina otet­ta­va tar­jot­tu työ­paik­ka vas­taan, oli työ­paik­ka mil­lai­nen hyvän­sä. Eikö ymmär­re­tä, että työ­mark­ki­nat ovat kehit­ty­mäs­sä yhä eriar­voi­sem­paan suun­taan niin, että monel­le työt­tö­mäl­le on tar­jol­la vain hyvin ikä­viä, vaa­ral­li­sia ja huo­nos­ti pal­kat­tu­ja töi­tä. Vel­vol­li­suus ottaa huo­no työ­paik­ka vas­taan hei­ken­tää ennes­tään nii­den ase­maa työ­mark­ki­noil­la, joi­den ase­ma on jo enti­ses­tään heik­ko. Se on eriar­voi­suut­ta aiheut­ta­va ehto.

Kaik­ki työ ei ole kan­nat­ta­vaa. Tar­koi­tan täl­lä sitä, ettei työn tuot­to aina rii­tä kor­vaa­maan sen teke­mi­sek­si mene­tet­tyä vapaa-aikaa. Hyväs­sä yhteis­kun­nas­sa sel­lai­nen työ jäte­tään tekemättä.

Mini­mi­pal­kal­la voi­daan tie­tys­ti suo­jau­tua sil­tä, että tulee pako­te­tuk­si todel­la huo­no­palk­kai­seen työ­hön, mut­ta ei sil­tä, että tulee pako­te­tuk­si osa-aikai­seen työ­hön, jos­ta ei työ­mat­ka­ku­lu­jen jäl­keen jää käteen juu­ri mitään eikä sil­tä, että työ on epä­miel­lyt­tä­vää tai ihmi­sar­voa louk­kaa­vaa, ettei palk­ka rii­tä hyvitykseksi.

Toi­saal­ta mini­mi­palk­ka voi estää ihmis­tä pää­se­mäs­tä töi­hin sel­lai­seen elä­män­muo­toam­mat­tiin, jota hän teki­si vaik­ka ilmai­sek­si. (Tosin ilmai­sek­si saa kai teh­dä, mut­ta ei saa teh­dä ali­pal­kat­tua työ­tä.) Elä­män­muo­toam­mat­tia halua­van on ryh­dyt­tä­vä yrit­tä­jäk­si, mikä taas rajaa ulko­puo­lel­le monia, joil­la ei ole pää­omia yri­tyk­sen perus­ta­mi­seen, vaik­ka oli­si halua tämän kal­tai­seen työhön.

Karens­sin pakot­ta­ma­na kukaan ei nimit­täin jou­du hyvään työ­paik­kaan vaan huo­noon. Hyvään työ­paik­kaan ei ketään ote­ta vas­ten­tah­toi­ses­ti, kos­ka vas­ten­tah­tois­ta ei kan­na­ta pal­ka­ta. Vas­ten­tah­toi­sia kan­nat­taa ottaa vain niin huo­noi­hin työ­pak­koi­hin, ettei kukaan tule nii­hin vapaa­eh­toi­ses­ti. Moni ali­pal­kat­tu työ pysyy ali­pal­kat­tu­na vain, kos­ka ay-lii­ke vaa­tii mui­den muka­na, että sii­hen­kin työ­hön on pak­ko men­nä. On karens­sin uhka.

Luu­li­si, että ay-lii­ke pyr­ki­si paran­ta­maan työn­te­ki­jöi­den neu­vot­te­lua­se­maa työ­mark­ki­noil­la. Voi­ko huo­nom­paa neu­vot­te­lua­se­maa olla kuin se, että työn vas­taa­not­ta­mi­nen on pakol­lis­ta? Perus­tu­loon liit­ty­vä vas­tik­keet­to­muus paran­taa huo­no-osais­ten neu­vot­te­lua­se­maa työmarkkinoilla.

Toi­saal­ta, jos työn vas­taa­not­ta­mi­nen ei ole pakol­lis­ta, ketään ei tar­vit­se suo­ja­ta ali­pal­ka­tul­ta työl­tä. Sitä tekee, jos halu­aa sitä teh­dä ja ei tee, jos ei halua. Jos meil­lä oli­si perus­tu­lo, voi­tai­siin mini­mi­palk­ka­sään­nöt pois­taa. Elä­män­muo­toam­mat­tiin sai­si hakeu­tua jos halu­aa, mut­ta ei oli­si pakko.

Olen kui­ten­kin muut­ta­nut yhdes­sä asias­sa kan­taa­ni perus­tu­lon vas­tik­keel­li­suu­teen. Kou­lu­tuk­sen ja amma­til­lis­ten kurs­sien on syy­tä olla pakol­li­sia, kos­ka perus­tu­lon ei ole tar­koi­tus edis­tää nuor­ten syrjäytymistä.

Edes vih­rei­den perus­tu­lo­mal­li ei ole täy­sin vas­tik­kee­ton: maa­han­muut­ta­jil­ta edel­ly­te­tään kotou­tus­oh­jel­miin osallistumista.

 

32 vastausta artikkeliin “Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?”

  1. Kou­lu­tuk­sen ja amma­til­lis­ten kurs­sien on syy­tä olla pakol­li­sia, kos­ka perus­tu­lon ei ole tar­koi­tus edis­tää nuor­ten syrjäytymistä.”
    Onko oppi­vel­vol­li­suus sit­ten pakol­lin elä­kei­kään asti?
    Jos kurs­sin käy­tyä alkaa vas­tiik­kee­ton­ta perus­tu­loa tul­la nuo­rel­le, niin syr­jäy­ty­mi­sen ris­ki kas­vaa. Rahat tule­vat tilil­le, kukaan ei ole kiin­nos­tu­nut mitä teet tai olet tekemättä.
    Krei­kas­sa lak­koil­tiin mini­mi­pal­kan nos­ta­mi­ses­ta 751€, jos Suo­mes­sa perus­tu­lo on lähes samaa koko­luok­kaa ja EU:n kan­sa­lai­sil­la vapaa liik­ku­vuus, niin mikä estää Kreik­ka­lai­sia tule­mas­ta kir­joil­le Suomeen.
    Joku ostaa kiin­teis­tön Suo­mes­ta ja 1000 muu­ta muut­taa osoit­teen sinne.
    Viet­tä­vät 11kk lomal­la Krei­kas­sa ja nos­ta­vat Suo­mes­ta perustuloa.

    1. mikä estää Kreik­ka­lai­sia tule­mas­ta kir­joil­le Suomeen

      Ei mikään, mut­ta ennen kuin on ollut Suo­mes­sa töis­sä, saa sosi­aa­li­tur­van kKrei­kas­ta. Suo­ma­lai­nen mar­ras­kuu yhdis­tet­ty­nä Krei­kan sosi­aa­li­tur­vaan ei ole kovin hou­kut­te­le­va yhtälö.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ei mikään, mut­ta ennen kuin on ollut Suo­mes­sa töis­sä, saa sosi­aa­li­tur­van kKrei­kas­ta. Suo­ma­lai­nen mar­ras­kuu yhdis­tet­ty­nä Krei­kan sosi­aa­li­tur­vaan ei ole kovin hou­kut­te­le­va yhtälö.

        Yhdis­tet­ty­nä työ­voi­man tar­ve­har­kin­nas­ta luo­pu­mi­seen, oli­si­ko seu­raa­van­lai­nen kuvio siis mahdollinen?

        Fir­ma A: bis­nes on ottaa Krei­kas­ta sitä köy­hin­tä väkeä niin pal­jon vas­taan kun suin­kin vaan halu­aa tul­la ja myy­dä heil­le pal­ve­lu­na työ­paik­ka Suo­mes­ta. Teki­jät ohja­taan asiakasfirmalle.

        Fir­ma B: työl­lis­tää nämä ihmi­set kai­va­maan ojaa tai jos mitään duu­nia ei ole, kai­va­maan nenää. Töi­tä on tar­jol­la just tasan sen ver­ran, että sosi­aa­li­tur­van mini­mieh­to täyt­tyy. Duu­nis­ta mak­se­taan palk­ka jne. kulut asianmukaisesti. 

        Kuple­tin juo­ni on se, että Fir­ma A velot­taa työn­te­ki­jöil­tä enem­män kuin Fir­ma B mak­saa palk­ka­na ja mui­na kului­na ulos. Tar­vit­taes­sa anne­taan hyvät mak­sueh­dot, velan voi mak­saa sit­ten perus­tu­los­ta saa­ta­vil­la rahoilla. 

        Nimit­täin jos tämä on mah­dol­lis­ta, näin tul­laan myös teke­mään. Tai siis teh­dään jo mut­ta toi­min­ta on lai­ton­ta. Muu­tok­set yhteen­sä mah­dol­lis­tai­si­vat toi­min­nan lail­lis­ta­mi­sen ja nenän­kai­va­mi­sen sub­ven­toin­nin vero­va­roin loputtomasti.

      2. Työ­paik­ko­jen myy­mis­tä esiin­tyy jon­kin ver­ran, mut­ta Suo­men sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mään pää­se­mi­sek­si ei ihan pie­ni aika rii­tä ja sinä aika­na tuos­ta luma­pal­kas­ta menee verot.Käytnössä ilmiö­tä ei esiin­ny. Perus­tu­lo ei toi­si tähän mitään uut­ta, kos­ka se ei takaa tulot­to­mal­le parem­paa elint6asoa kuin nykyjärjestelmnä.

      3. Eli kreik­ka­lai­set tule­vat vas­ta ensi heinäkuussa?
        Ehkä mar­jan­poi­mi­joi­ta ei tar­vii tuo­da enää Rhai­kuis­ta asti?
        Mar­jan­poi­min­taa tai­de­taan har­joit­taa suun­nil­leen ton yhen kk:n vuodessa?

        Oli­ko Vih­rei­den ehdo­tuk­ses­sa joten­kin käsi­tel­ty tätä EU-aspektia?

      4. Sen kreik­ka­lai­sen tilan­ne ei muu­tu perus­tu­lon myö­tä mitenkään.Jos hänet hyväk­sy­tään suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tur­van pii­riin, se tapah­tuu molem­mis­sa mal­leis­sa samal­la taval­la. Nyt­kin hän oli­si sii­nä tapauk­ses­sa oikeu­tet­tu perus­tur­vaan, joka on yhtä suu­ri kuin perus­tu­lo. Ero on sii­nä, että nyt hänen ei kan­na­ta teh­dä mitään, perus­tu­lo­mal­lis­sa hänen kan­nat­tai­si teh­dä mitä tahan­sa työtä.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sen kreik­ka­lai­sen tilan­ne ei muu­tu perus­tu­lon myö­tä mitenkään.Jos hänet hyväk­sy­tään suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­tur­van pii­riin, se tapah­tuu molem­mis­sa mal­leis­sa samal­la taval­la. Nyt­kin hän oli­si sii­nä tapauk­ses­sa oikeu­tet­tu perus­tur­vaan, joka on yhtä suu­ri kuin perus­tu­lo. Ero on sii­nä, että nyt hänen ei kan­na­ta teh­dä mitään, perus­tu­lo­mal­lis­sa hänen kan­nat­tai­si teh­dä mitä tahan­sa työtä.

        Eli parem­pi kysy­mys onkin: mon­ta­ko tun­tia pitää teh­dä töi­tä, että pää­see sen sosi­aa­li­tur­van piiriin?

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        En tie­dä tuo­ta tark­kaan, mut­ta usei­ta kuu­kausia, ellei vuosia.

        Yri­tin eri­lai­sil­ta viran­omais­si­vuil­ta tul­ki­ta ja paras vas­taus min­kä sain oli, että EU-kan­sa­lai­sen tapauk­ses­sa hän siir­tyy sosi­aa­li­tur­van pii­riin, kun hänen läs­nä­olon­sa Suo­mes­sa tul­ki­taan vaki­nai­sek­si. Mitään sel­kei­tä sään­tö­jä sii­tä, että mis­sä vai­hees­sa tämä läs­nä­olo siir­tyy väliai­kai­ses­ta vaki­nai­sek­si en löy­tä­nyt, mut­ta mai­nin­ta löy­tyi sii­tä, että “Jo 1 vuo­den jo toteu­tu­nut oles­ke­lu Suo­mes­sa voi myö­hem­min olla osoi­tus Suo­mes­sa asu­mi­sen vaki­nai­suu­des­ta.” Perus­tu­lon tul­les­sa voi­maan Suo­mes­sa tätä on ehdot­to­mas­ti täs­men­net­tä­vä, kos­ka sanan levi­tes­sä meil­lä on jo EU:ninkin alu­eel­la huo­mat­ta­va mää­rä kiin­nos­tu­nei­ta ihmi­siä. Lisäk­si jon­kin­lai­sia sään­tö­jä oli­si mie­tit­tä­vä, ettei esi­mer­kik­si Roma­nias­sa siir­ry­tä Grey­hound-mal­liin epä­toi­vot­tu­jen kan­sa­lais­ten kanssa.

        (Grey­hound-mal­li on jois­sain Ame­ri­kan ete­läi­sis­sä osa­val­tiois­sa käy­tet­ty tapa hoi­taa psy­kiat­ri­sia poti­lai­ta, jos­sa heil­le oste­taan lip­pu San Fran­siscoon tai Los Ange­le­siin Grey­hound-bus­si­fir­man bus­sil­la. En voi vält­tyä kyy­ni­se­nä ihmi­se­nä epäi­le­mäs­tä, että EU:n alu­eel­la on val­tioi­ta, joil­la oli­si kiusaus lait­taa epä­toi­vo­tut kan­sa­lai­set ensim­mäi­seen Suo­men konee­seen, kun perus­tu­lo tuli­si voimaan)

      7. Perus­tu­lo ei tuo tähän mitään uut­ta. Roma­nian ja Bul­ga­rian roma­nit eivät ole pääs­seet Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­riin, vaik­ka ovat olleet tääl­lä pitkään.

      8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Perus­tu­lo ei tuo tähän mitään uut­ta. Roma­nian ja Bul­ga­rian roma­nit eivät ole pääs­seet Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­riin, vaik­ka ovat olleet tääl­lä pitkään.

        Näin olin ymmär­tä­nyt­kin, mut­ta hyvä saa­da sinul­ta vie­lä kuit­taus. Kan­nat­tai­sin kui­ten­kin tämän pro­ses­sin täs­men­tä­mis­tä vähän pidem­mäl­le kuin mitä aina­kin jul­ki­sis­ta läh­teis­tä on saa­ta­vil­la, jos ei muu­ta niin ihan hal­lin­nol­li­sen läpi­nä­ky­vyy­den nimissä.

    2. Kuh­nu­ri:
      “Kou­lu­tuk­sen ja amma­til­lis­ten kurs­sien on syy­tä olla pakol­li­sia, kos­ka perus­tu­lon ei ole tar­koi­tus edis­tää nuor­ten syrjäytymistä.”
      Onko oppi­vel­vol­li­suus sit­ten pakol­lin elä­kei­kään asti?
      Jos kurs­sin käy­tyä alkaa vas­tiik­kee­ton­ta perus­tu­loa tul­la nuo­rel­le, niin syr­jäy­ty­mi­sen ris­ki kas­vaa. Rahat tule­vat tilil­le, kukaan ei ole kiin­nos­tu­nut mitä teet tai olet tekemättä.
      Krei­kas­sa lak­koil­tiin mini­mi­pal­kan nos­ta­mi­ses­ta 751€, jos Suo­mes­sa perus­tu­lo on lähes samaa koko­luok­kaa ja EU:n kan­sa­lai­sil­la vapaa liik­ku­vuus, niin mikä estää Kreik­ka­lai­sia tule­mas­ta kir­joil­le Suomeen.
      Joku ostaa kiin­teis­tön Suo­mes­ta ja 1000 muu­ta muut­taa osoit­teen sinne.
      Viet­tä­vät 11kk lomal­la Krei­kas­sa ja nos­ta­vat Suo­mes­ta perustuloa. 

      Täl­lai­set hen­ki­löt voi­daan kar­kot­taa maas­ta. Oikeus liik­kua vapaas­ti kos­kee vain työn­te­ki­jöi­tä ja nii­tä, joil­la on muu ela­tus, esim. elä­ke. Hen­ki­löt, jot­ka ovat maan sosi­aa­li­huol­lol­le rasi­te, on lupa kar­kot­taa. Vas­ta sel­lai­sel­la EU-kan­sa­lai­sel­la, joka on ollut mer­kit­tä­vän pit­kän aikaa töis­sä, on raja­ton oikeus oles­ke­lu­maan­sa sosiaaliturvaan.

      Tämä ei ole vain teo­ri­aa. Tapauk­ses­sa KHO:2016:75 Suo­mi kar­kot­ti maas­ta neli­hen­ki­sen sak­sa­lais­per­heen, joka ei ollut maa­han­tu­lon­sa jäl­keen teh­nyt mitään tuot­ta­vaa työtä.

      Eli kyl­lä yhteis­kun­nal­la on kons­tit, jos nii­tä vain halu­taan käyt­tää. Aivan samal­la tapaa myös Bal­ka­nil­ta tule­viin ker­jä­läi­siin voi­tai­siin puut­tua, jos halua olisi.

  2. Ay-liik­keen ase­ma on vah­vem­pi sil­loin, kun työn­te­ki­jöi­den on kan­nat­ta­vam­paa pyr­kiä paran­ta­maan työ­olo­ja ay-liik­keen tuel­la sen sijaan, että he lopet­tai­si­vat työnteon.

  3. En kyl­lä ole kos­kaan aiem­min tör­män­nyt ter­miin elä­män­muo­toam­mat­ti. Mitä se pitää sisällään?

    Onko elä­män­muo­toam­mat­ti eufe­nis­mi työl­le, jos­ta kukaan ei halua mak­saa sel­lais­ta palk­kaa, että sitä työ­tä kan­nat­tai­si teh­dä — ja perus­tu­lo rat­kai­su eli sub­ven­tio näil­le töille?

    Onko täs­sä mie­les­sä perus­tu­lon fun­da­men­taa­li­nen point­ti rik­koa tavan­omais­ta mark­ki­na­me­ka­nis­mia ja jakaa kan­sa­lai­set nii­hin, jot­ka teke­vät sub­ven­toi­tua elä­män­muo­toam­mat­tia, ja nii­hin, jot­ka kus­tan­ta­vat tämän? 

    terv,
    jukka

    1. Elä­män­muo­toam­matt­te­ja voi­vat olla kir­jai­li­jan työ (suu­rin osa tie­naa todel­la vähän) lam­paan kas­va­tus, tai­de­gal­le­rian pitä­mi­nen, näyt­te­le­mi­nen pie­nes­sä teat­te­ri­ryh­mäs­sä ja vaik­ka mitä. Koko maa­ta­lous kuu­luu sii­hen, mut­ta se rahoi­te­taan muu­ta kautta.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Elä­män­muo­toam­matt­te­ja voi­vat olla kir­jai­li­jan työ (suu­rin osa tie­naa todel­la vähän) lam­paan kas­va­tus, tai­de­gal­le­rian pitä­mi­nen, näyt­te­le­mi­nen pie­nes­sä teat­te­ri­ryh­mäs­sä ja vaik­ka mitä. Koko maa­ta­lous kuu­luu sii­hen, mut­ta se rahoi­te­taan muu­ta kautta. 

        Mut­ta mik­si näi­tä elä­män­muo­toam­mat­te­ja pitää eri­tyi­ses­ti sub­ven­toi­da? Onko tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta pyr­kiä syn­nyt­tä­mään mata­lan tuot­ta­vuu­den töi­tä, jot­ka eivät pär­jää ilman jul­kis­ta tukea? 

        Käy­tän­nös­sä kaik­kia luet­te­le­mia­si toi­mia sub­ven­toi­daan jo nykyi­sel­lään siel­tä sun täältä.

        terv,
        jukka

  4. Kou­lu­tus­vas­tik­keel­li­suu­den lisäk­si on perus­tu­los­sa on syy­tä raja­ta vain kan­sa­lai­sil­le, kos­ka perus­tu­loa on tur­ha mak­saa pai­kal­le saa­pu­vil­le turis­teil­le sekä perus­tu­los­sa on syy­tä olla maas­sao­lo­vel­voi­te, kos­ka muu­ten suo­ma­lais­ten kan­nat­taa muut­taa hal­poi­hin ja ilmas­tol­taan muka­viin mai­hin lomai­le­maan perus­tu­lon tur­vin. Toki ulko­maan­mat­kat (työ tai muut) tulee edel­leen sal­lia: ulko­mail­la vie­tyl­tä ajal­ta ei vain pidä mak­saa perustuloa.

    1. Pwe­rus­tu­lo kan­nat­taa nivoa osak­si vero­tus­jär­jes­tel­mää (!) jol­loin sii­hen on oikeu­tet­tu se, jota vero­te­taan Suomessa.

  5. AY-lii­ke vas­tus­taa perus­tu­lo, kos­ka se paran­taa työn­te­ki­jöi­den ja työt­tö­mien neu­vot­te­lua­se­maa AY-liik­kees­tä riip­pu­mat­ta. Tämä­hän ei tie­ten­kään AY-liik­keel­le sovi. Sehän tar­jot­tai­si, että ene­ne­väs­sä mää­rin ihmi­set haluai­si­vat hoi­taa asioi­taan itse ja eivät näki­si AY-jäse­nyyt­tä tar­peel­li­sek­si. AY-jär­jes­tö­jen pal­jon par­jaa­mat riis­to­työ­nan­ta­jat tai­ta­vat­kin olla AY-liik­keel­le todel­li­suu­des­sa kovas­ti mie­leen. Ne takaa­vat riit­tä­vän jäsenmäärän.

  6. Opis­ke­li­jat ovat perus­tu­lo­mal­lis­sa tosi­aan yksi ongel­ma­ryh­mä, kos­ka nykyis­tä sel­väs­ti parem­mat tuet eivät kan­nus­ta opis­ke­lu­te­hok­kuu­teen. Oli­si­ko rat­kai­su kor­kea-asteen mak­sul­li­suus? Se sää­det­täi­siin sel­lai­sel­le tasol­le, että opis­ke­li­jan talou­del­li­nen ase­ma ei nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na huo­no­ni­si. Täl­löin oli­si myös sel­keä kan­nus­tin val­mis­tua nopeammin.

    1. Mark­ku:
      Opis­ke­li­jat ovat perus­tu­lo­mal­lis­sa tosi­aan yksi ongel­ma­ryh­mä, kos­ka nykyis­tä sel­väs­ti parem­mat tuet eivät kan­nus­ta opis­ke­lu­te­hok­kuu­teen. Oli­si­ko rat­kai­su kor­kea-asteen mak­sul­li­suus? Se sää­det­täi­siin sel­lai­sel­le tasol­le, että opis­ke­li­jan talou­del­li­nen ase­ma ei nyky­ti­lan­tee­seen ver­rat­tu­na huo­no­ni­si. Täl­löin oli­si myös sel­keä kan­nus­tin val­mis­tua nopeammin.

      Täs­sä samal­la ehkä voi­si poh­tia onko opis­ke­li­joi­den nyky­ti­lan­ne oikea ja mit­kä ovat opis­ke­li­joi­den kan­nus­ti­met. Eikö­hän opis­ke­li­jaa kan­nus­ta val­mis­tu­maan ennen kaik­kea pää­sy oman alan töi­hin ja siten tulo­jen kas­va­mi­nen monin­ker­tai­sik­si ver­rat­tu­na nykyi­siin tukiin tai mah­dol­li­seen perus­tu­loon. Useim­mat var­mas­ti myös koke­vat opin­to­jen pit­kit­ty­mi­sen ennen kaik­kea nöy­ryyt­tä­vä­nä ja tur­haut­ta­va­na, mikä on voi­ma­kas kan­nus­tin val­mis­tua. Köy­hyys myös vie tut­ki­tus­ti ihmi­sen voi­ma­va­ro­ja. Ehkä opis­ke­li­ja val­mis­tui­si aikai­sem­min ja pär­jäi­si opin­nois­saan parem­min, jos raha-asiois­ta ei tar­vit­si­si mureh­tia jatkuvasti.

      Opis­ke­li­joil­la on suo­rien tukien lisäk­si pal­jon epä­suo­ria hin­ta-tukia. Opis­ke­li­ja-alen­nus­ta saa asu­mi­ses­ta, jul­ki­ses­ta lii­ken­tees­tä, kun­toi­lus­ta, ravin­to­las­sa syö­mi­ses­tä jne. Mik­si opis­ke­li­ja saa lukui­sia epä­suo­ria tukia? Esi­mer­kik­si työ­tön tai mata­la­palk­kai­nen saa nii­tä vain asu­mi­seen ja loput anne­taan suo­raan raha­na käteen.

      Itse pidän epä­suo­ris­ta tuis­ta sil­loin, kun ne koh­dis­tu­vat oikein ja tehok­kaas­ti. Opis­ke­li­ja­na pidän sii­tä, että minua kan­nus­te­taan kun­toi­le­maan ja sii­hen, että en jumi­tu kal­liin jouk­ko­lii­ken­teen takia kotii­ni kome­roi­tu­maan. Syön myös usein hal­val­la opis­ke­li­ja­ra­vin­to­lois­sa ter­veel­li­ses­ti, kun ilman tukea söi­sin var­mas­ti epä­ter­veel­li­sem­min. Se vain ihme­tyt­tää mik­si vain opis­ke­li­joi­den käyt­täy­ty­mis­tä ohja­taan tuol­la taval­la eikä myös mui­ta? Käy­tän­tö­jä tuli­si yhte­näis­tää. Perus­tu­lo mah­dol­lis­tai­si tämän.

      On myös hie­man hul­lua, että opis­ke­li­joi­ta kan­nus­te­taan vähäis­ten tukien takia teke­mään mata­la-palk­kais­ta työ­tä opin­to­jen ohel­la sen sijaan, että hän kes­kit­tyi­si opin­toi­hin tai haki­si oman alan har­joit­te­lu­paik­kaa. Samal­la opis­ke­li­ja vie työ­pai­kan mata­las­ti kou­lu­te­tul­ta työt­tö­mäl­tä, joka kyl­lä pär­jäi­si kas­sa­na tai varastotyöntekijänä.

      1. Opis­ke­li­jan tuen nykyi­sen tason oikeel­li­suut­ta voi tie­ten­kin poh­tia, mut­ta se on oikeas­taan toi­sen kysy­myk­sen aihe. Perus­tu­lo­mal­lin vas­tus­ta­jat otta­vat kui­ten­kin usein esil­le “ongel­ma­ryh­mik­si” opis­ke­li­jat ja esi­mer­kik­si kotiäi­dit, joi­hin koh­dis­tu­va­na tämä perus­tu­lo koe­taan lii­an kal­liik­si (ja toi­saal­ta pas­si­voi­vak­si valmistumiseen/töihin mene­mi­seen). Esi­tin rat­kai­sun, jol­la opis­ke­li­joi­den suh­teen tämä mal­li voi­daan saa­da kus­tan­nus­neut­raa­lik­si. Rat­kai­su tai­taa olla vain lii­an radi­kaa­li Suo­mes­sa, jos­sa kou­lu­tuk­sen mak­sut­to­muut­ta pide­tään itseisarvona.

      2. Atte: Täs­sä samal­la ehkä voi­si poh­tia onko opis­ke­li­joi­den nyky­ti­lan­ne oikea ja mit­kä ovat opis­ke­li­joi­den kan­nus­ti­met. Eikö­hän opis­ke­li­jaa kan­nus­ta val­mis­tu­maan ennen kaik­kea pää­sy oman alan töi­hin ja siten tulo­jen kas­va­mi­nen monin­ker­tai­sik­si ver­rat­tu­na nykyi­siin tukiin tai mah­dol­li­seen perus­tu­loon. Useim­mat var­mas­ti myös koke­vat opin­to­jen pit­kit­ty­mi­sen ennen kaik­kea nöy­ryyt­tä­vä­nä ja tur­haut­ta­va­na, mikä on voi­ma­kas kan­nus­tin val­mis­tua. Köy­hyys myös vie tut­ki­tus­ti ihmi­sen voi­ma­va­ro­ja. Ehkä opis­ke­li­ja val­mis­tui­si aikai­sem­min ja pär­jäi­si opin­nois­saan parem­min, jos raha-asiois­ta ei tar­vit­si­si mureh­tia jatkuvasti. 

        Yksi teki­jä opin­to­jen nopeut­ta­mi­ses­sa voi­si olla se, että tätä aidos­ti arvos­tet­tai­siin. Nyky­ään näin ei todel­li­suu­des­sa ole, vaan val­mis­tu­neel­ta myös odo­te­taan työ­ko­ke­mus­ta. Myös opis­ke­li­jayh­tei­sö olet­taa hyvin pit­käl­ti, että kun­nol­li­nen, tasa­pai­noi­nen opis­ke­li­ja käyt­tää aikaan­sa myös muu­hun kuin opintoihin.

        Sen voin kyl­lä omas­ta koke­muk­ses­ta sanoa, että nuo­re­na val­mis­tu­mi­nen on erit­täin pal­kit­se­vaa, mut­ta tämän näkee vas­ta van­hem­pa­na. Itse val­mis­tuin 23-vuo­ti­aa­na diplo­mi-insi­nöö­rik­si. Sii­hen lop­pui val­la­ton opis­ke­li­jae­lä­mä ja nuo­ruus. Aluk­si oli epäi­lyt­tä­vän nuo­ri ja koke­ma­ton ollak­seen ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nut. Asian iha­nuu­den näki vas­ta muu­ta­man vuo­den pääs­tä, kun oli alle kol­mi­kym­men­vuo­tias koke­nut ammat­ti-ihmi­nen, jol­le oli ehti­nyt ker­tyä jo maal­lis­ta mam­mo­naa­kin. Pys­tyi myös mene­mään nai­mi­siin ja perus­ta­maan per­heen mel­ko nuo­re­na. Eli nuo­ruu­den sijas­ta saat­toi naut­tia aikuisuudesta.

        Tätä iha­nuut­ta ei kui­ten­kaan näe opis­ke­li­jan elä­män­pii­ris­tä käsin. Siel­tä kat­soen val­mis­tu­mi­nen mer­kit­see alen­nus­ten menet­tä­mis­tä ja siir­ty­mis­tä työ­elä­mään. Haas­te on kova: jää­kö työt­tö­mäk­si, jos­ta ei kos­kaan kehi­ty oman alan­sa ammat­ti­lais­ta vai löy­tää­kö paik­kan­sa oman ammat­ti­kun­tan­sa riveis­tä? Se pelot­taa ihan aiheesta.

  7. Ei tuos­sa mitään ihmeel­lis­tä ole. AY ei ole työn­te­ki­jän puo­lel­la, vaan jäsen­ten­sä puo­lel­la. Kos­ka työ­tön tai pät­kä­työ­tä teke­vä ei mak­sa jär­jes­töl­le jäsen­mak­su­ja, ei niis­tä niin väliä. Kun joku saa­daan pako­tet­tua mihin tahan­sa työ­hön, on täl­lä työ­eh­dot, joil­la AY pys­tyy taas perus­te­le­maan ole­mas­sa olo­aan, ja jäsenmaksu-keräystään.

  8. Mit­kä nykyi­sil­lä Suo­men työ­mark­ki­noil­la tar­jol­la ole­vis­ta töis­tä ovat esi­merk­ke­jä “ihmi­sar­voa louk­kaa­vis­ta” töistä?

    Onko näyt­töä sii­tä että “kotou­tus­oh­jel­miin” osal­lis­tu­mi­nen kotout­tai­si parem­min kuin työ­mark­ki­noil­le osallistuminen? 

    Joten­kin tun­tuis että eri­tyi­ses­ti olo­suh­teis­sa jois­sa pova­taan mas­sii­vis­ta maa­han­muu­ton lisään­ty­mis­tä voi­si olla hyvä läh­tö­koh­ta pitää ikään kuin itses­tään­sel­vyy­te­nä että jokai­nen kyn­nel­le kyke­ne­vä kan­taa kor­ten­sa kekoon ja elät­tää itsen­sä. Luu­len että ihmi­sil­lä glo­baa­lis­ti on täl­lai­nen intui­tio alun­pe­rin ja sit­ten tuo että uuteen maa­han voi­kin tul­la elä­mään kan­ta­mat­ta kort­ta kekoon täy­tyy opet­taa tuli­joil­le. Ihan vas­taa­vas­ti jos itse oli­si muut­ta­mas­sa toi­seen maan­osaan niin oma fii­lis oli­si auto­maat­ti­ses­ti se että jotain pitää teh­dä oman ja per­heen­sä ela­tuk­sen eteen. Muu tun­tui­si oudolta. 

    Sit­ten jos tuli­joi­ta pyö­ri­te­tään vuo­sia karens­seis­sa ja kotou­tus­oh­jel­mis­sa, voi työl­lis­ty­mi­nen tämän jäl­keen olla hyvin haas­ta­vaa ja syn­tyy näi­tä toi­met­to­mia etni­siä ala­luok­kia joi­ta Euroo­pas­sa näh­dään. Kau­pan pääl­le saa­daan ongel­mal­li­sia vas­ta­reak­tioi­ta kan­ta­väes­tön taholta. 

    Perus­tu­lo on tai jon­kin­lai­nen nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mal­li on sinän­sä ookoo, mut­ta vai­kea sil­lä on rat­kais­ta sosi­aa­li­tur­vaan liit­ty­viä fun­da­men­taa­li­sia kan­nus­ti­non­gel­mia. Täy­sin vas­tik­kee­ton perus­tu­lo jon­ka lisäk­si ei oli­si ole­mas­sa asu­mis­tu­kia, vam­mais­tu­kia tms paran­tai­si kan­nus­ti­mia mut­ta oli­si var­maan poliit­ti­ses­ti mah­do­ton ja ehkä eet­ti­ses­ti­kin han­ka­la. Lisäk­si vas­tik­kee­ton perus­tu­lo sopii hyvin huo­nos­ti yhteen pova­tun mas­sii­vi­sen kehit­ty­vis­tä mais­ta tule­van maa­han­muu­ton kanssa.

    Miten muu­ten tuo vih­rei­den perus­tu­lo­mal­lin 560 e/kk vapaut­tai­si pakol­ta ottaa työ­tä vas­taan? Vai tuli­si­ko mal­lis­sa tuo­hon pääl­le asu­mis­tuet yms, jol­loin lähes kaik­ki nyky­sys­tee­min kan­nus­ti­non­gel­mat säilyisivät?

  9. Kaik­ki työ ei ole kan­nat­ta­vaa. Tar­koi­tan täl­lä sitä, ettei työn tuot­to aina rii­tä kor­vaa­maan sen teke­mi­sek­si mene­tet­tyä vapaa-aikaa. Hyväs­sä yhteis­kun­nas­sa sel­lai­nen työ jäte­tään tekemättä.”

    Miten­kä­hän tuo mita­taan? Mel­kein mikä tahan­sa kor­vaus riit­tää kor­vaa­maan mene­te­tyn vapaa-ajan, jos vaih­toeh­to­na on näl­kään kuo­le­mi­nen. Tämä tie­ten­kin äärie­si­merk­ki­nä, mut­ta jos puhu­taan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­tä, jos­sa yhdet mak­sa­vat sen kulut ja toi­set poh­ti­vat kan­nat­taa­ko luo­pua vapaa-ajas­ta vai ei, niin ollaan kyl­lä konflik­tis­sa. Nii­den mak­sa­jien mie­les­tä se kor­vaus kyl­lä riit­tää kor­vaa­maan poh­ti­jan vapaa-ajan mene­tyk­sen, jos se tar­koit­taa sitä, että tar­vi­taan vähem­män sosi­aa­li­tur­van mak­sa­mi­sek­si kerät­ty­jä vero­ja. Toi­saal­ta sen poh­ti­jan mie­les­tä voi hyvin­kin olla niin, että vapaa-ajas­ta ei tee mie­li luo­pua, kun sosi­aa­li­tur­val­la­kin tulee ihan hyvin toi­meen mitään tekemättä. 

    Eli peri­aat­tees­sa kyse on sii­tä, että vas­tak­kain ovat yhden ihmi­sen vapaa-aika (menee­kö työ­tön töi­hin ja tar­vit­see vähem­män veron­mak­sa­jien rahaa) ja toi­sen ihmi­sen vapaa-aika (työn­te­ki­jän työ­ai­ka, jos­ta saa­tu raha menee veron mak­sa­mi­seen). Veik­kaan, että kum­man­kin mie­les­tä se hei­dän oma vapaa-aikan­sa on arvok­kaam­pi kuin toi­sen vapaa-aika. 

    Asia on kaik­kea muu­ta kuin objek­tii­vi­ses­ti jol­lain kaa­val­la laskettavissa.

  10. Vas­taus otsi­kon kysy­myk­seen on yksin­ker­tai­nen: kos­ka Haka­nie­men vero­pa­ra­tii­si ajaa vain nii­den etua jot­ka ovat työ­elä­mäs­sä. Työt­tö­mät, syr­jäy­ty­neet ja kaik­kien suu­ri­mas­sa hädäs­sä ole­vat eivät kiin­nos­ta ay- lii­ket­tä pen­nin ver­taa. Ne ay-lii­ke jät­tää veron­mak­sa­jien huo­lek­si, ay-lii­ke pors­kut­taa yleis­hyö­dyl­li­syy­den ja pää­oma­tu­lo­jen vero­va­pau­den tur­vin ja voi pak­sum­min kuin kos­kaan aikai­sem­min. Samaan aikaan SDP ja Vasem­mis­to­lii­to vaa­ti­vat vero­tuk­sen lisä­ki­ris­tä­mis­tä — tasa-arvon nimis­sä, iro­nis­ta kyl­lä — jot­ta oli­si varaa jat­kaa vero­va­paan ay-räls­sin privilegioita.

    On täyt­tä popu­lis­mia Ant­ti Rin­teen tapaan ajaa 5% pää­oma­tu­lo­ve­roa yleis­hyö­dyl­li­sil­le yhtei­söil­le. Ay-lii­ke ei ole yleis­hyö­dyl­lis­tä toi­min­taa, esi­merk­ki­nä taan­noi­nen poliit­ti­nen lak­koi­lu, joten se pitää lait­taa nor­maa­lin 30% ja 34% pää­oma­tu­lo­ve­ron pii­riin. Tämä aate­lispri­vi­le­gioi­ta muis­tut­ta­va jään­ne mak­saa yhteis­kun­nal­le 200mn EUR mene­tet­tyi­nä vero­tu­loi­na joka vuo­si. Vii­des­sä vuo­des­sa sum­ma kas­vaa 1 mil­jar­diin. Aidos­ti yleis­hyö­dyl­li­set yhtei­söt, esim. lää­ke­tie­tel­lis­tä tut­ki­mus­ta tuke­vat, voi­vat jat­kaa veros­ta vapau­tet­tui­na. Seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitää ensi töik­seen kor­ja­ta tämä huu­ta­va vää­ryys ja epätasa-arvo.

  11. Jos muis­tan oikein niin kat­so­taan asu­mi­nen vaki­tui­sek­si jos on ollut töis­sä kak­si vuot­ta. Jos on esim. kol­men kuu­kau­den mää­rä­ai­kai­nen sopi­mus voi­daan ihmi­nen ottaa sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­vak­si sopi­muk­sen ajal­ta (esim. lap­si­li­sät, sai­raus­päi­vä­ra­ha). Jos täyt­tää työs­sä­oloeh­don voi saa­da työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa vaik­ka asu­mis­ta ei kat­sot­tai­si vakituiseksi.

    Opin­to­tu­kea voi saa­da vaik­ka ei muu­ten kuu­lu sosi­aa­li­tur­vaan. Ehto­na on, että Suo­meen tulon syy on joku muu kuin opis­ke­lu (esim. per­he tai työs­ken­te­ly joka ei kui­ten­kaan rii­tä sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mi­seen). Näi­tä on har­vas­sa ja kat­so­taan aina tapauskohtaisesti.

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki­han ei vaa­di sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mis­ta, vaan lain mukaan sii­hen on oikeu­tet­tu­ja peri­aat­tees­sa kaik­ki. Käy­tän­nöt ovat olleet vaihtelevia.

    Jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon ovat oikeu­tet­tu­ja ne, joil­la on vaki­tui­nen osoi­te sii­nä kun­nas­sa. Tämä tar­kis­te­taan käsit­tääk­se­ni mai­straa­tis­ta, eikä siten vält­tä­mät­tä vaa­di sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mi­seen tar­vit­ta­vaa “vaki­tuis­ta asumista”.

    Lisäk­si Suo­men sosi­aa­li­tur­vaan voi kuu­lua myös vaik­kei asu Suo­mes­sa (esim. lähe­te­tyt työn­te­ki­jät). Ulko­mail­la asu­vat elä­ke­läi­set kuu­lu­vat sosi­aa­li­tur­vaan ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen osal­ta (Suo­mi mak­saa Espan­jas­sa asu­van elä­ke­läk­sen terveydenhoitokulut).

    En takaa, että kaik­ki meni ihan oikein. Tar­koi­tus oli osoit­taa, että mis­tään uni­ver­saa­lis­ta “sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mis­ta” ei vält­tä­mät­tä ole jär­ke­vä puhua.

    1. Tot­te:
      Jos muis­tan oikein niin kat­so­taan asu­mi­nen vaki­tui­sek­si jos on ollut töis­sä kak­si vuot­ta. Jos on esim. kol­men kuu­kau­den mää­rä­ai­kai­nen sopi­mus voi­daan ihmi­nen ottaa sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­vak­si sopi­muk­sen ajal­ta (esim. lap­si­li­sät, sai­raus­päi­vä­ra­ha). Jos täyt­tää työs­sä­oloeh­don voi saa­da työt­tö­myys­päi­vä­ra­haa vaik­ka asu­mis­ta ei kat­sot­tai­si vakituiseksi.

      Opin­to­tu­kea voi saa­da vaik­ka ei muu­ten kuu­lu sosi­aa­li­tur­vaan. Ehto­na on, että Suo­meen tulon syy on joku muu kuin opis­ke­lu (esim. per­he tai työs­ken­te­ly joka ei kui­ten­kaan rii­tä sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mi­seen). Näi­tä on har­vas­sa ja kat­so­taan aina tapauskohtaisesti.

      Toi­meen­tu­lo­tu­ki­han ei vaa­di sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mis­ta, vaan lain mukaan sii­hen on oikeu­tet­tu­ja peri­aat­tees­sa kaik­ki. Käy­tän­nöt ovat olleet vaihtelevia.

      Jul­ki­seen ter­vey­den­huol­toon ovat oikeu­tet­tu­ja ne, joil­la on vaki­tui­nen osoi­te sii­nä kun­nas­sa. Tämä tar­kis­te­taan käsit­tääk­se­ni mai­straa­tis­ta, eikä siten vält­tä­mät­tä vaa­di sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mi­seen tar­vit­ta­vaa “vaki­tuis­ta asumista”.

      Lisäk­si Suo­men sosi­aa­li­tur­vaan voi kuu­lua myös vaik­kei asu Suo­mes­sa (esim. lähe­te­tyt työn­te­ki­jät). Ulko­mail­la asu­vat elä­ke­läi­set kuu­lu­vat sosi­aa­li­tur­vaan ter­vey­den­hoi­to­me­no­jen osal­ta (Suo­mi mak­saa Espan­jas­sa asu­van elä­ke­läk­sen terveydenhoitokulut).

      En takaa, että kaik­ki meni ihan oikein. Tar­koi­tus oli osoit­taa, että mis­tään uni­ver­saa­lis­ta “sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mis­ta” ei vält­tä­mät­tä ole jär­ke­vä puhua.

      Jos ja kun meil­le perus­tu­lo­mal­li tulee, täs­sä oli­si erit­täin tär­keä paik­ka yhte­näis­tää käy­tän­tö­jä ja teh­dä koko pro­ses­sis­ta vii­meis­tä pii­rua myö­ten stan­dar­di. Vaik­ka unoh­det­tai­siin koko­naan ulko­maat ja kes­ki­tyt­täi­siin vain suo­ma­lai­siin niin kan­sa­lais­ten yhden­mu­kai­sen koh­te­lun nimis­sä yhteis­kun­nan tar­joa­mien tukien saa­mi­nen ei saa olla kiin­ni sii­tä, että kenen vir­kai­li­jan kans­sa pää­tyy jut­te­le­maan / min­kä kau­pun­gin alu­eel­la sat­tuu oleskelemaan.

  12. Minul­le on uut­ta tämä: “ay-lii­ke vaa­tii voi­mak­kain äänen­pai­noin työt­tö­myys­tur­vaan vas­tik­keel­li­suut­ta eli suo­mek­si sitä, että työt­tö­män on aina otet­ta­va tar­jot­tu työ­paik­ka vas­taan, oli työ­paik­ka mil­lai­nen hyvän­sä”. Voi­sit­ko täs­men­tää, mis­sä täl­lai­nen vaa­ti­mus on esi­tet­ty ja vie­lä voi­mak­kain äänen­pai­noin? Ete­lä­ran­ta syyt­tää ay-lii­ket­tä jok­seen­kin tasan päin­vas­tai­ses­ta toiminnasta.

    1. Minul­le on uut­ta tämä: ”ay-lii­ke vaa­tii voi­mak­kain äänen­pai­noin työt­tö­myys­tur­vaan vas­tik­keel­li­suut­ta eli suo­mek­si sitä, että työt­tö­män on aina otet­ta­va tar­jot­tu työ­paik­ka vas­taan, oli työ­paik­ka mil­lai­nen hyvän­sä”. Voi­sit­ko täs­men­tää, mis­sä täl­lai­nen vaa­ti­mus on esi­tet­ty ja vie­lä voi­mak­kain äänenpainoin?

      Ay-lii­ke vas­tus­taa (PAMia lukuu­not­ta­mat­ta) voi­mak­kaas­ti perus­tu­loa, kos­ka sil­loin työpåaik­kaa ei tar­vit­se ottaa vastaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.