Sähkö viedään nyt Suomesta Viroon, koska päästöoikeuksien kohonnut hinta rokottaa saasuttavia virolaisia voimaloita

Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­nan nousu 20 euron tie­tä­mil­le on muut­ta­nut säh­kö­mark­ki­noi­ta mer­kit­tä­väs­ti. Viros­sa, jos­sa säh­kön tuo­tan­non hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat jär­kyt­tä­vän suu­ria, pääs­tö­oi­keu­det rasit­ta­vat pala­van kiven voi­ma­lai­tok­sia noin 30 €/MWh. Niin­pä Suo­mes­ta vie­dään jok­seen­kin joka päi­vä säh­köä Viroon niin pal­jon kuin siir­to­yh­teys kes­tää. Niin myös tätä kir­joi­tet­taes­sa. Enem­män­kin meni­si, mut­ta ei pys­ty­tä siir­tä­mään. Viron säh­kön alue­hin­ta on erkaan­tu­nut Suo­men hin­nas­ta, kos­ka siir­to­yh­teys on lii­an pieni.

Säh­kön vie­mi­nen Suo­mes­ta Viroon lisää pääs­tö­jä Suo­mes­sa, mut­ta vähen­tää nii­tä Viros­sa aivan olan­nai­ses­ti enem­män. Ilmas­to kiittää.

Näis­sä olois­sa CHP-voi­ma­loi­den alas­ajo Suo­mes­sa ei todel­la­kaan ole mikään eko­te­ko. Tuh­dim­man siir­to­yh­tey­den raken­ta­mi­nen Suo­men­lah­den ali sen sijaan olisi.

48 vastausta artikkeliin “Sähkö viedään nyt Suomesta Viroon, koska päästöoikeuksien kohonnut hinta rokottaa saasuttavia virolaisia voimaloita”

  1. Jos Suo­mi ostaa säh­kön­sä Venä­jäl­tä ja Viro Suo­mes­ta, niin eikö Viro sil­loin osta säh­kön­sä Venäjältä?

    Luu­li­si, että tulee hal­vem­mak­si ostaa suo­raan kuin kier­rät­tää Suo­men kautta.

    1. Pikem­min­kin kyse on sii­tä, että Viro ostaa säh­kö Ruot­sis­ta Suo­men kaut­ta. Venä­jäl­tä ei yleen­sä arki­päi­vi­sin tule säh­köä Suomeen.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pikem­min­kin kyse on sii­tä, että Viro ostaa säh­kö Ruot­sis­ta Suo­men kaut­ta. Venä­jäl­tä ei yleen­sä arki­päi­vi­sin tule säh­köä Suomeen.

        Kesä on eri asia, mut­ta tal­viai­kaan Venä­jäl­tä tuo­daan kyl­lä yleen­sä arki­päi­vi­sin­kin säh­köä. Esi­mer­kik­si nyt par­hail­laan päi­vä­ai­kaan Venä­jäl­tä Suo­meen tuo­daan säh­köä 1474 MW, Ruot­sis­ta 1434 MW ja Nor­jas­ta 30 MW. Viroon vie­dään 1031 MW. Käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si nyt kyse on sii­tä, että Viroon vie­dään säh­köä Suo­men kaut­ta. Ajat­te­lee­ko säh­kön ole­van peräi­sin Venä­jäl­tä, Ruot­sis­ta vai molem­mis­ta, on lähin­nä ajat­te­lu­ta­pa­ky­sy­mys. Jos ajat­te­lee tuo­tan­non kor­vau­tu­van Venä­jän tuon­nil­la, kyse on sii­tä, että pääs­tö­kau­pan pii­ris­sä ole­van Viron tuo­tan­non tilal­le tuo­daan pääs­tö­kaup­pa-alu­een ulko­puo­lis­ta säh­köä. Tosin Viron tuo­tan­to­kaan ei ole isol­ta osin tain­nut kor­vau­tua tuon­nil­la, vaan pala­va kivi palaa siel­lä yhä. Mut­ta säh­kös­tä saa par­hail­laan parem­man hin­nan puo­les­taan Viros­ta ete­lään ole­vis­sa mais­sa, joten Viron kan­nat­taa myy­dä taval­laan tuot­ta­man­sa säh­kön­sä ete­lään ja ostaa hal­vem­paa säh­köä tilal­le Suo­mes­ta, jon­ne sitä tuo­daan puo­les­taan Venä­jäl­tä ja Ruotsista.

      2. Tänään on lau­an­tai. Jon­kin ver­ran on tul­lut säh­köä Venä­jäl­tä myös arki­sin, mut­ta hei­dän kapa­si­teet­ti­mark­ki­nan­sa pitä­vät huol­ta sii­tä, että omat säh­kön­tar­ve tyy­dy­te­tään ensin.

      3. Jät­tä­kää viro­lai­set rau­haan. Eivät ole kerin­neet kun­nol­la aset­tua kun jo joku on nis­kas­sa verot­ta­mas­sa. Mie­les­tä­ni pääs­tö­kaup­pa pitäi­si lopet­taa ja antaa muun lais­ta aoua. vähän niin kuin meil­lä anne­taan joka syk­sy oppi­lail­le lii­ken­neo­pe­tus­ta. Jen­kit tekee ihan oikein jos eivät mak­sa tur­has­ta. Jen­keil­lä on raa­me­ja lopet­taa tyh­jäs­tä mak­sa­mi­nen . suo­sit­te­len sitä myös virolaisille.
        Ja suma­la­sil­le. Pitää ottaa jen­keis­tä ja monis­ta muis­ta­kin mais­ta mal­lia ja lopet­taa pääs­tö­kaup­pa­leik­ki. Mekin jou­du­taan mak­sa­maan­tur­has­ta. Säh­kö on jo tar­peek­si kallista.

  2. Tämä on pel­käs­tään posi­tii­vi­nen uuti­nen. Siir­to­yh­teyk­sien lisää­mi­nen on kan­na­tet­ta­vaa. Viron pitäi­si ajaa alas pala­van­ki­ven lai­tok­set — se oli­si mel­koi­nen ympä­ris­tö­te­ko. Vali­tet­ta­vas­ti poliit­ti­ses­ti kai­vos­ten ja voi­ma­lai­tos­ten sul­ke­mi­nen on vai­kea asia. Kai­vok­set kun sijait­se­vat itä-viros­sa, jos­sa työt­tö­myys on muu­ta maa­ta suu­re­paa ja väes­tö lähin­nä venä­jän­kie­lis­tä, eli vai­keam­min muu­al­la työl­lis­ty­vää. Sik­si ko. pää­tök­siin tar­vi­taan “tukea” niin talou­del­li­sil­ta kan­nus­ti­mil­ta kuin diplomatialta.

    Suo­meen toi­voi­sin todel­lis­ta visio­ta hii­les­tä (polt­toai­nee­na) luo­pu­mi­seen. Minus­ta perus­pa­li­kat sen raken­ta­mi­seen ovat seuraavat:

    1: Ydin­voi­man lisää­mi­nen riit­tä­vän perus­kuor­man ja toi­mi­tus­var­man säh­kön tuot­ta­mi­seen. (vih­reät voi­si jo oikeas­ti pääs­tä yli ydinvoimakammosta)
    2: Tuu­li­voi­man lisää­mi­nen (ja muu­kin uusiu­tu­va toki käy)
    3: Vesi­voi­man val­jas­ta­mi­nen sää­tö­ener­giak­si. (säh­kö tuu­let­to­mal­la ilmal­la ja kur­mi­tus­vaih­te­lui­den tasaaminen)
    4: Kau­ko­löm­mön tuot­ta­mi­nen geo­ter­mi­sil­lä lämpölaitoksilla

    Osmon kans­sa olen samaa miel­tä, että CHP-voi­ma­lai­tok­set ovat ne vii­mei­set hii­li­voi­ma­lat, jot­ka kan­nat­taa sul­kea. Ennen nii­tä pitäi­si sul­kea mon­ta lai­tos­ta esim. Puolassa.

    Tek­niik­ka on ole­mas­sa, rahat­kin on löy­det­tä­vis­sä — tah­dos­ta tämä ei saa jää­dä kiinni.

    1. Niin­pä niin
      Viros­sa pala­va­ki­vi, kos­ka työpaikat
      Sak­sas­sa rus­ko­hii­li, kos­ka työpaikat
      Suo­mes­sa tur­ve, kos­ka työpaikat

      1. Ehkä noin. Mut­ta mik­si Suo­mes­sa niin suu­ri osuus on kivi­hii­lel­lä, joka ei Suo­mes­sa edes työl­lis­tä tuo­tan­ton­sa osalta?

      2. k:
        Ehkä noin. Mut­ta mik­si Suo­mes­sa niin suu­ri osuus on kivi­hii­lel­lä, joka ei Suo­mes­sa edes työl­lis­tä tuo­tan­ton­sa osalta?

        Kuin­ka pal­jon hal­vem­paa kivi­hii­li on ener­gian­läh­tee­nä chp-voi­ma­las­sa kuin vaik­ka maa­kaa­su, perin­tei­ses­ti, nyt ja tulevaisuudessa?

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Vero­tuk­sen jäl­keen maa­kaa­su on hal­vem­paa, kun säh­kön hint­ga on riit­tä­vän korkea.

        Tar­koi­tit, että “…,kun pääs­tö­oi­keu­den hin­ta on riit­tä­vän kor­kea”. Kun säh­kö on riit­tä­vän kal­lis­ta, niin maakaasuCHP:tä kan­nat­taa tuot­taa. Vii­me vuo­si­na säh­kö on usein ollut niin hal­paa, että on kan­nat­ta­nut tuot­taa kivihiiliCHP:tä, muta ei maakaasuCHP:tä. Tule­vai­suu­des­sa kehi­tys ohjau­tuu pois kivi­hii­les­tä koh­ti maa­kaa­sua. Lyhyt­nä­köis­tä. Molem­mat ovat fossiilisia.

      4. Kun­han näi­tä asioi­ta vähän set­vi­tään, pää­dy­tään var­maan­kin sii­hen, että maa­kaa­sun ja puun pol­ton ilmas­to­vai­ku­tuk­set ovat suun­nil­leen samat. Puus­ta tulee pii­pun opääs­tä mitat­tu­na aivan olen­nai­ses­ti enem­män hii­li­diok­si­dia, mut­ta osa sii­tä sitou­tuu takai­sin vuo­si­kymm­men­ten kulues­sa. Ei kaik­ki eikä heti.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun­han näi­tä asioi­ta vähän set­vi­tään, pää­dy­tään var­maan­kin sii­hen, että maa­kaa­sun ja puun pol­ton ilmas­to­vai­ku­tuk­set ovat suun­nil­leen samat. Puus­ta tulee pii­pun opääs­tä mitat­tu­na aivan olen­nai­ses­ti enem­män hii­li­diok­si­dia, mut­ta osa sii­tä sitou­tuu takai­sin vuo­si­kymm­men­ten kulues­sa. Ei kaik­ki eikä heti.

        Hel­sin­ki läm­mi­te­tään jat­kos­sa maa­kaa­sul­la. Muu­tan mie­luum­min pois, kun mak­san venäläisille.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun­han näi­tä asioi­ta vähän set­vi­tään, pää­dy­tään var­maan­kin sii­hen, että maa­kaa­sun ja puun pol­ton ilmas­to­vai­ku­tuk­set ovat suun­nil­leen samat. Puus­ta tulee pii­pun opääs­tä mitat­tu­na aivan olen­nai­ses­ti enem­män hii­li­diok­si­dia, mut­ta osa sii­tä sitou­tuu takai­sin vuo­si­kymm­men­ten kulues­sa. Ei kaik­ki eikä heti.

        Hm! Maa­kaa­sun polt­ta­mi­nen tuo takai­sin kier­toon sel­lais­ta hiil­tä, joka on pois­tu­nut kier­ros­ta (kym­me­niä) mil­joo­nia vuo­sia sit­ten. Puun polt­to puo­les­taan tuo kier­toon muu­ta­mia kym­me­niä vuo­sia sit­ten sitou­tu­nut­ta hiil­tä, siis rei­lun 50 vuo­den jak­son yli tar­kas­tel­tu­na se ei tuo uut­ta hiil­tä kiertoon.

        Kes­kus­te­lu met­sis­tä on lii­ak­si kes­kus­te­lua hii­li­nie­luis­ta. Niin kau­an kuin fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta käy­te­tään eikä täys­mit­tais­ta CO2 tal­teen­ot­toa ole jär­jes­tet­ty, met­sien ja mui­den LULUFC koh­tei­den hii­li­va­ras­to­jen kas­vat­ta­mi­nien on todel­la tärkeää.

      7. Tapio: Hm! Maa­kaa­sun polt­ta­mi­nen tuo takai­sin kier­toon sel­lais­ta hiil­tä, joka on pois­tu­nut kier­ros­ta (kym­me­niä) mil­joo­nia vuo­sia sit­ten. Puun polt­to puo­les­taan tuo kier­toon muu­ta­mia kym­me­niä vuo­sia sit­ten sitou­tu­nut­ta hiil­tä, siis rei­lun 50 vuo­den jak­son yli tar­kas­tel­tu­na se ei tuo uut­ta hiil­tä kiertoon. 

        Minul­le on uut­ta tie­toa se, että hii­lia­to­mit­kin ovat kor­va­mer­kit­ty­jä. Minä en aina­kaan jak­sol­lis­ta jär­jes­tel­mää tar­kas­te­le­mal­la kek­si, miten koh­taan kor­va­merk­ki on hii­lia­to­mei­hin laitettu.

        Tosia­sias­sa kysy­mys on sii­tä, pol­te­taan­ko nyt elos­sa ole­via eko­sys­tee­me­jä vai­ko jo ammoin kuol­lei­ta. Elä­vis­sä eko­sys­tee­meis­sä on muu­ta­kin arvoa kuin nii­den polt­toar­vo. Asi­aa tar­kas­tel­taes­sa kan­nat­taa aja­tel­la esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa iso­van­hem­pi­aan; sekä elä­viä että kuol­lei­ta. Vähäi­sem­män tap­pion elä­mäl­le aiheut­taa se, jos kre­ma­to­rioon lai­te­taan mum­mo, joka on jo omia aiko­jaan kuollut.

      8. Jar­mo Mali­nen: Minul­le on uut­ta tie­toa se, että hii­lia­to­mit­kin ovat kor­va­mer­kit­ty­jä. Minä en aina­kaan jak­sol­lis­ta jär­jes­tel­mää tar­kas­te­le­mal­la kek­si, miten koh­taan kor­va­merk­ki on hii­lia­to­mei­hin laitettu. 

        On hyvä oppia uut­ta! Kas­vit käyt­tä­vät hii­li­diok­si­dia kas­va­mi­seen, erot­ta­vat sii­tä hiil­tä muut­taak­sen sen bio­mas­sak­si. Kun puu kuo­lee ja laho­aa tai pol­te­taan, hii­li palau­tuu ilma­ke­hään jos­ta kas­vit käyt­tä­vät sen uudes­taan. Ilma­ke­hän hii­li­kier­ron kan­nal­ta fos­sii­li­sen polt­toai­neen polt­ta­mi­nen lisää sin­ne ‘uut­ta’ hiil­tä joka on biosfää­ris­tä jo aikaa sit­ten poistunut.

        Fos­sii­li­hii­li­kin kyl­lä palaa biosfää­riin lopul­ta esim. tuli­vuo­ri­toi­min­nan kaut­ta, mut­ta pro­ses­si vie hyvin kau­an aikaa.

      9. Jar­mo Mali­nen: Minul­le on uut­ta tie­toa se, että hii­lia­to­mit­kin ovat kor­va­mer­kit­ty­jä. Minä en aina­kaan jak­sol­lis­ta jär­jes­tel­mää tar­kas­te­le­mal­la kek­si, miten koh­taan kor­va­merk­ki on hii­lia­to­mei­hin laitettu.

        Tosia­sias­sa kysy­mys on sii­tä, pol­te­taan­ko nyt elos­sa ole­via eko­sys­tee­me­jä vai­ko jo ammoin kuol­lei­ta. Elä­vis­sä eko­sys­tee­meis­sä on muu­ta­kin arvoa kuin nii­den polt­toar­vo. Asi­aa tar­kas­tel­taes­sa kan­nat­taa aja­tel­la esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa iso­van­hem­pi­aan; sekä elä­viä että kuol­lei­ta. Vähäi­sem­män tap­pion elä­mäl­le aiheut­taa se, jos kre­ma­to­rioon lai­te­taan mum­mo, joka on jo omia aiko­jaan kuollut.

        Tie­tys­sä mie­les­sä hii­li on ikän­sä puo­les­ta kor­va­mer­kit­tyä, googlaa vaik­ka ”radio­hii­lia­joi­tus”.

        No, mene­tel­mä ei sovi kivi­hii­lel­le eikä öljyl­le, eikä kor­va­mer­kin­tää täs­sä tar­vi­ta: Kivi­hii­len ja öljyn polt­ta­mi­nen tuo ilma­ke­hään yksi­no­maan sel­lais­ta hii­li­diok­si­dia, jon­ka hii­li on ollut mil­joo­nia vuo­sia siel­tä pois. Puun polt­ta­mi­nen ei tätä tee.

  3. Otta­kaa nyt siel­lä Hele­nis­sä huo­mioon että vas­tai­suu­des­sa niin sanot­tui­hin bio­säh­kö­voi­ma­loi­hin­ne voi­daaan tuo­da euka­lyp­tus­ta mer­ten takaa jos/kun bal­tit jos­sain vai­hees­sa kek­si­vät alkaa polt­taa hak­keen­sa itse. Aika onne­ton paik­ka logis­tii­kan kan­nal­ta raken­taa voi­ma­laa Tattarisuolle.

  4. Uusi voi­ma­lin­ja Suo­men­lah­den yli voi­tai­siin yhdis­tää offs­ho­re-tuu­li­voi­ma­laan. Kun tuu­lee, säh­köä voi­daan siir­tää joko Suo­meen tai Viroon tar­peen mukaan. Ja Kun ei tuu­le, siir­re­tään säh­köä Lah­den ali.

    Luu­li­si että puo­lus­tus­voi­mien “mut­ku tut­ka” argu­ment­ti voi­daan tor­jua asen­ta­mal­la armei­jal­le uudet tut­kat joka puo­lel­le tuulipuistoa.

    1. Ei ole käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta. Tuu­li­puis­to sijait­si­si kes­kel­lä mer­ta. Ei sen etu­puo­lel­la ole mitään paik­kaa tut­kal­le. Toi­saal­ta on ymmär­ret­tä­vä, että nämä tut­kat eivät ole mikään teo­reet­ti­nen kysy­mys. Ne ovat kuo­le­man­va­ka­van kon­kreet­ti­sel­la taval­la tarpeen:

      Meil­lä on itä­ra­jam­me taka­na fasis­ti­nen dik­ta­tuu­ri, jon­ka joh­ta­jan kan­san­suo­sio on las­kus­sa. Tämä val­tio on aloit­ta­nut vii­mei­sim­män vuo­si­kym­me­nen aika­na usei­ta hyök­käys­so­tia naa­pu­rei­taan vas­taan ja har­ras­taa yllä­ty­sis­ku­ja. Venä­jä on pai­nos­ta­nut Suo­mea soti­laal­li­ses­ti use­aan ottee­seen, mm. kesäl­lä-syk­syl­lä 2014, tal­vel­la 2015 ja vii­mek­si tois­sa viikolla. 

      Pih­ko­vas­ta, jos­sa on maa­han­las­ku­di­vi­sioo­na, len­tää Suo­meen noin var­tis­sa hävit­tä­jäl­lä ja puo­les­sa tun­nis­sa kul­je­tus­ko­neel­la. Tuo divi­sioo­na on Venä­jän val­tion viral­lis­ten tie­to­jen mukaan jat­ku­vas­sa kol­men tun­nin läh­tö­val­miu­des­sa ja har­joit­te­lee häly­tyk­ses­tä yllä­tyk­se­nä alka­vaa maa­han­las­kuo­pe­raa­tio­ta säännöllisesti.

      Pää­kau­pun­gin puo­lus­tus perus­tuu sii­hen, että ilma- ja meri­voi­mien tor­jun­taan kyke­ne­vät yksi­köt saa­vat ennak­ko­va­roi­tuk­sen myös mata­lal­la len­tä­vis­tä koneis­ta. Suo­men­lah­den ran­nal­la ole­vat tut­kat anta­vat tämän varoi­tuk­sen. Tut­kat ovat siis avain­lenk­ki sii­nä ket­jus­sa, joka estää Puti­nia käs­ke­mäs­tä mai­hin­las­kua Hel­sin­ki-Van­taan ken­täl­le esim. ensi yönä.

      On siis ymmär­ret­tä­vä, että nyky­ti­lan­tees­sa olem­me sodas­ta enin­tään 24 tun­nin, mah­dol­li­ses­ti vain muu­ta­man tun­nin pääs­sä. Sen ver­ran kireä tämä maa­il­man­ti­lan­ne on. Ne tut­kat, joit­ten hyö­dyl­li­syyt­tä poh­dit, ovat meil­le elinehto.

      1. Ei ole käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta. Tuu­li­puis­to sijait­si­si kes­kel­lä mer­ta. Ei sen etu­puo­lel­la ole mitään paik­kaa tutkalle”

        Eihän siel­lä ole mit­tään paik­kaa tuu­li­voi­ma­lal­lek­kaan. Jos sin­ne voi raken­taa perus­tuk­set tuu­li­voi­mal­lal­le niin mik­sei tut­kal­lek­kin. Mata­lik­ko­ja riit­tää, voi­si teh­dä vaik­ka teko­saa­ren. Itse sijoit­tai­sin teko­saa­ren niin että saa­daan kan­sain­vä­li­nen meri- ja ilma­ti­la suo­men­lah­del­la suljettua. 

        Jos tuu­li­puis­to sijoi­te­taan Hel­sin­gin län­si­puo­lel­le, ja tut­ka tuu­li­puis­ton itä­puo­lel­le, pää­kau­pun­kia lähes­ty­vän ilma­ti­lan tut­ka­kat­ta­vuus on itse asias­sa parem­pi kuin nyt. Voi­daan tie­tys­ti argu­men­toi­da, että merel­lä teko­saa­rel­la tai tuki­ra­ken­teel­la ole­vat tut­ka-ase­ma on alt­tiim­pi tuhoa­mi­sel­le, ja sen siten suo­jaa­mi­nen kal­liim­paa. Toden­nä­köi­ses­ti sil­ti pyö­ris­tys­vir­he tule­van hävit­tä­jä­kau­pan hin­ta­lap­puun verrattuna.

        Ne tut­kat, joit­ten hyö­dyl­li­syyt­tä poh­dit, ovat meil­le elinehto.”

        En kiis­tä­nyt nii­den höy­dyl­li­syyt­tä. Kiis­tän aja­tuk­sen ettei tut­ka­ver­kos­toa paran­ta­mal­la voi­si tuu­li­voi­ma­loi­den vaikutuksia.

  5. Kun CHP-voi­ma­loi­den alas­ajo ei Suo­mes­sa todel­la­kaan ole mikään eko­te­ko, eikä kos­kaan ole ollut­kaan, oli­si­ko aika vih­doin myön­tää että vih­rei­den popu­lis­ti­nen ilmas­to­po­liit­ti­nen reto­riik­ka, esi­mer­kik­si:

    Vih­reät iloit­se­vat Hana­saa­ren hii­li­voi­ma­las­ta luo­pu­mi­ses­ta ja mää­rä­tie­toi­sis­ta harp­pauk­ses­ta koh­ti uusiu­tu­vaan ener­gi­aan siir­ty­mis­tä. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kon­ser­ni­jaos­to käsit­te­lee maa­nan­tai­na esi­tyk­sen, jos­sa Hel­sin­gin ener­giayh­tiö Hele­nin kehi­tys­oh­jel­ma toteu­te­taan eril­li­seen läm­mön­tuo­tan­toon perus­tu­va­na hajau­tet­tu­na rat­kai­su­na ja Hana­saa­ren voi­ma­lai­tos kor­va­taan bio­läm­pö­kes­kuk­sil­la ja muul­la uusiu­tu­val­la tuotannolla.

    ”Pää­tös Hana­saa­ren voi­ma­lan lak­kaut­ta­mi­ses­ta on his­to­rial­li­nen askel koh­ti hii­li­va­paa­ta Hel­sin­kiä. Ilmas­ton­muu­tos on aikam­me vaka­vin uhka, ja Hel­sin­gin on olta­va muka­na pysäyt­tä­mäs­sä sen ete­ne­mis­tä”, sanoo Vih­reän val­tuus­to­ryh­män puheen­joh­ta­ja Otso Kivekäs.

    on ollut pelk­kää kyy­ni­sen las­kel­moi­vaa potaskaa.

    Rele­vant­tia ilmas­to­po­liit­tis­ta ideoin­tia on esi­mer­kik­si Suo­men Aka­te­mian rahoit­ta­mas­sa Smart Ener­gy Tran­si­tion ‑hank­kees­sa ja vähän puo­lu­eel­li­sem­min Ener­gia­teol­li­suus ry:n Äly­käs kau­pun­kie­ner­gia ‑hank­kees­sa.

    Vali­tet­ta­vas­ti juu­ri nyt näyt­tää sil­tä että vih­reät puo­lu­ee­na on syys­tä tai toi­ses­ta ase­moi­nut itsen­sä vaka­vas­ti otet­ta­van ener­gia­kes­kus­te­lun ulko­puo­lel­le. Maam­me Ener­gia ‑oop­pe­ra oli täl­lä sek­to­ril­la erään­lai­nen pohjanoteeraus.

  6. Mis­tä tie­däm­me ettei Viroon vie­dä kaik­ki suo­ma­lai­nen puh­das tuu­li- ja vesi­säh­kö ja me käy­täm­me sit­ten sen likai­sen sähkön?

    1. ASIANTUNTIJA MINÄKIN:
      Mis­tä tie­däm­me ettei Viroon vie­dä kaik­ki suo­ma­lai­nen puh­das tuu­li- ja vesi­säh­kö ja me käy­täm­me sit­ten sen likai­sen sähkön?

      Onnek­si säh­kö­lait­teet eivät ole kiin­nos­tu­nei­ta miten säh­kö on tuo­tet­tu ja ilmas­tol­le on ihan sama onko se CO2 ton­ni sääs­tet­ty Suo­mes­sa vai jos­sain muualla.

      Tot­ta­pu­huen on paras­ta vie­dä sitä puh­das­ta uusiu­tu­vaa Viroon ja käyt­tää itse “likais­ta” CHP-säh­köä, jos sil­lä saa­daan sul­jet­tua pala­van­ki­ven laitoksia.

  7. Sekä Balt­tian maat että Suo­mi ovat säh­kö­mark­ki­noi­den ali­jää­mä­aluei­ta, eli riip­pu­vai­sia naa­pu­ri­mai­den säh­kön­tuo­tan­nos­ta. Usein mark­ki­na­ta­sa­pai­no­ti­lan­ne voi olla sel­lai­nen, että Ruot­sis­ta link­ki Liet­tu­aan ei rii­tä, vaan tuon­ti­säh­köä tar­vi­taan Balt­ti­aan myös Suo­men kaut­ta. Suo­mi ei voi aut­taa, kos­ka tuo lisä­säh­kön itse­ään­kin var­ten Ruot­sis­ta. Siir­to­ka­pa­si­teet­ti Ruot­sis­ta Suo­meen voi jos­kus käy­dä riit­tä­mät­tö­mäk­si, kun sil­lä jou­du­taan kat­ta­maan sekä Suo­men että Balt­tian vajaus.

    Pääs­tö­hin­nan nousu on omi­aan lisää­mään Balt­tian ahdin­koa säh­kön riit­tä­vyy­den suh­teen, kos­ka sil­loin pala­van kiven polt­to ei kan­na­ta. Ja vaik­ka riit­tä­vyys ei oli­si­kaan uhat­tu­na, sekä Suo­mi että Balt­tia mak­sa­vat tur­han kor­ke­aa säh­kön hin­taa ali­jää­mäi­syy­des­tään. Tiu­kan pai­kan tul­len Venä­jäl­tä on tois­tai­sek­si ostet­ta­vis­sa säh­köä kal­lii­seen hintaan.

    Oli myös pel­koa sii­tä, että Hana­saa­ren lak­kaut­ta­mi­sen vajaus kor­vau­tuu Viron pala­val­la kivel­lä. Mikä­li pääs­tö­hin­ta jat­kaa nousu­aan, näin ei ehkä käy. 

    Sit­ra las­ki hiiliCHP:n kovaa­mi­sen bioCHP:llä kus­tan­nus­te­hok­kaak­si toi­mek­si (vai­kea uskoa), mut­ta tote­si samal­la, että hiiliCHP:tä ei tule kor­va­ta läm­mön osal­ta bio­läm­pö­kes­kuk­sil­la. Jos Sit­ran omi­tui­nen las­ken­ta­mal­li­kin antaa täl­lai­sia tulok­sia, Hel­sin­gin valit­se­ma ete­ne­mis­tie jou­tuu toi­vot­ta­vas­ti jul­ki­suu­des­sa­kin kri­tii­kin koh­teek­si. Vit­sit ovat vähis­sä, ei Hel­sin­gin kan­na­ta sijoit­taa varo­jaan uuden bioCHP-lai­tok­sen raken­ta­mi­seen. Eikä sil­le oli­si edes paik­kaa varat­tu­na, Vuo­saa­ri­kin kävi­si lii­an ahtaaksi.

  8. Sit­ra ajaa mei­tä koh­ti rajua säh­kön­ku­lu­tuk­sen lisäys­tä. Ener­gia­teol­li­suus itse on ennus­ta­nut että huip­pu­te­hon­tar­ve kas­vaa 15 000 MW:sta jopa 30,000 MW:iin. Kun kiin­teis­tö­jen sisä­ti­lo­jen läm­mi­ty­se­ner­gias­ta kuluu 80% jou­lu-tam­mi­kuus­sa, mis­tä ote­taan lyhytaikainen(1–3 kk) 15 000 MW :n lisä­säh­kö­te­ho? Sit­ra ehdot­taa että lisä­tään siir­to­ka­pa­si­teet­tiä ja tuo­daan. Oma veik­kauk­se­ni on että siir­to­ka­pa­si­tee­tin lisäys ei lisää tuon­tia vaan lisää vien­tiä. Viroon ja jopa Ruot­siin, kos­ka Ruot­si lisää vien­ti­ään Sak­saan. Sak­sa tulee imu­roi­maan ylä enem­män säh­köä tyy­ni­nä tal­vi­päi­vi­nä, jos jos­kus luo­puu maa­kaa­su­läm­mi­tyk­ses­tä ja rus­ko­hii­les­tä säh­kön­tuo­tan­nos­sa. Jos Sak­sas­sa siis jos­kus luo­vu­taan fos­sii­li­ses­ta maa­kaa­sus­ta kiin­teis­tö­jen läm­mi­tyk­ses­sä, tilal­le ei voi tul­la muu­ta kuin säh­kö. Sil­loin Nor­ja ja Ruot­si vie­vät tal­vi­sin kai­ken yli­jää­mä säh­kön ja enem­män­kin. Mitäs sil­loin teh­dään Sit­ra? Kan­nat­taa­ko siir­to­ka­pa­si­tee­tin lisäys ihan oikees­ti, kan­sa­lai­sen kannalta?

    Mikä on rat­kai­su? Lie­nee vain yksi. Teho­mak­su, jopa 50% säh­kön hin­nas­ta. Ja 5 mil­joo­naa kuu­tio­ta puus­ta teh­tyä bio­öl­jyä varas­tos­sa syk­syl­lä ja 15 000 MW:n Wärt­si­län koneet odot­ta­mas­sa. Tai unoh­de­taan Sit­ran suun­ni­tel­mat ja lisä­tään CHP:tä.

    1. Siir­to­ka­pa­si­tee­tin lisäys on aina­kin kal­lis­ta. Ongel­ma on se, että hyö­dyt ja kus­tan­nuk­set sii­tä eivät jakau­du tasai­ses­ti. Siir­to­ka­pa­si­tee­tin kas­vun kus­tan­nuk­set jae­taan kaik­kien säh­kö­liit­ty­män omaa­vien kes­ken säh­kön siir­to­mak­suis­sa. Sen sijaan siir­to­ka­pa­si­tee­tin hyö­dyt jakau­tu­vat säh­kön kulu­tuk­sen perus­teel­la, kos­ka hyö­dyt vai­kut­ta­vat säh­kön myyn­ti­hin­taan, mut­ta kus­tan­nuk­set säh­kön siir­to­hin­taan. Käy­tän­nös­sä säh­kön siir­to­ka­pa­si­tee­tin kas­vu hyö­dyt­tää säh­kön suur­käyt­tä­jiä, ja ehkä myös säh­kön tuot­ta­jia, ja nos­taa mm. kesä­mök­kien säh­kö­las­ku­jen kus­tan­nuk­sia siir­to­mak­sun kaut­ta. Ongel­ma­na on se, että säh­kö­liit­ty­mien hal­ti­jois­ta aika moni on tämän tapai­sia, eli vähän säh­köä käyt­tä­viä, joil­la säh­kö­las­kus­ta pää­osan muo­dos­taa siir­to­mak­su: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005921462.html?ref=rss
      On aika pal­jon sel­lai­sia asiak­kai­ta, jot­ka eivät käy­tä säh­köä sil­loin kun sitä tar­vit­see siir­tää suu­ria mää­riä maa­ra­jo­jen yli, ja jot­ka muu­ten­kin käyt­tä­vät vain vähän säh­köä, mut­ta jot­ka sil­ti mak­sa­vat siir­to­ka­pa­si­tee­tin kus­tan­nuk­sia säh­kön siirtomaksuissaan.

      Sit­ten kun Olki­luo­don uusi reak­to­ri tulee käyt­töön, säh­kön siir­to­mää­rät maa­ra­jo­jen yli Suo­mes­sa ale­nen­tu­ne­vat olen­nai­ses­ti. Ei Suo­mi säh­kö­oma­va­rai­nen sen jäl­keen­kään ole, mut­ta tuo­tan­non vaje kulu­tuk­seen näh­den on sen jäl­keen pie­nem­pi. Nykyi­nen siir­to­tar­ve joh­tuu kes­kei­ses­ti sii­tä, että tuo­tan­to on Suo­mes­sa niin pal­jon pie­nem­pää kulu­tuk­seen nähden.

      1. Siir­to­ka­pa­si­teet­ti vaik­ka­pa Suo­mes­ta Viroon ei tai­da vai­kut­taa Pudas­joen säh­kö­lai­tok­sen verkkomaksuihin.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Siir­to­ka­pa­si­teet­ti vaik­ka­pa Suo­mes­ta Viroon ei tai­da vai­kut­taa Pudas­joen säh­kö­lai­tok­sen verkkomaksuihin.

        Kyl­lä se jon­kin ver­ran vai­kut­taa. Se vai­kut­taa suo­raan sii­hen, mil­lais­ta säh­kö­las­kua Fingrid saa periä verk­ko­yh­tiöil­tä, ja verk­ko­yh­tiöt siir­tä­vät las­kun suo­raan asiak­kail­leen. Jake­lu­verk­ko­yh­tiön verot­to­mas­ta las­kus­ta täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa noin 13 % muo­dos­tuu kan­ta­verk­ko­yh­tiö Fingri­din peri­mi­sis­tä mak­sus­ta. Jos siir­to­ka­pa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­nen Viroon uudel­la isol­la kaa­pe­lil­la nos­tai­si Fingri­din mak­su­ja pysy­väs­ti vaik­ka­pa 2–3 %, nousi­si kuvit­teel­li­sen Pudas­joen säh­kö­lai­tok­sen asiak­kaan vero­ton verk­ko­mak­su val­ta­kun­nan kes­kiar­vo­lu­ku­ja käyt­täen (kun tar­kem­paa tie­toa kuvit­teel­li­ses­ta yhtiös­tä ei ole) 2,6–3,9 pro­mil­lel­la. Eli jos vero­ton säh­kön siir­to­las­ku oli­si 100 euroa, nousi­si säh­kön siir­ron hin­ta asiak­kaal­le suu­ruus­luo­kal­taan noin 26–39 sent­tiä (+ ALV).

  9. Ehdot­to­mas­ti Sit­ran raport­ti tulee ensin lukea, jot­ta sitä voi­si arvioi­da. Sen saa ohei­sen sivun latauspainikkeella:

    https://www.sitra.fi/julkaisut/kustannustehokas-paastovahennyspolku-vuoteen-2030-suomelle/

    Vali­tet­ta­vas­ti raport­ti ei ole kaik­kein hel­poim­min avau­tu­va, ja monet yksi­tyis­koh­dat jää­vät arvai­lu­jen varaan.

    Säh­kö­au­tot ja muu­kin säh­köis­ty­mi­nen lisää hui­keas­ti säh­kön­tar­vet­ta. Sit­ran rapor­tis­sa se kate­taan raken­ta­mal­la yli­te­hok­kai­ta tuu­li­voi­ma­loi­ta. Tämän lisäk­si Sit­ra mai­nit­see, että tar­vi­taan balan­soi­vaa kapa­si­teet­tia (5 — 6 GW) yhtä pal­jon kuin uut­ta tuu­li­voi­man nimel­lis­ka­pa­si­teet­tia raken­ne­taan. Tämä oli­si tuon­tia, kysyn­tä­jous­toa ja säh­kö­va­ras­to­ja (käy­tän­nös­sä ehkä Wärt­si­län öljy­die­se­lei­tä). Vali­tet­ta­vas­ti Sit­ran mal­li itses­sään ei edes ker­ro, miten vajaus oli­si käy­tän­nös­sä hoi­det­ta­vis­sa. Oli­si kyl­lä pal­jon parem­pia säh­kö­mark­ki­na­mal­le­ja, joil­la mikä tahan­sa tule­vai­suu­den muu­tos oli­si simu­loi­ta­vis­sa ymmär­ret­tä­väl­lä ja myös toteu­tet­ta­vis­sa ole­val­la tavoal­la ja koko­nais­kus­tan­nus­vai­ku­tus huo­mioi­tu­na. Mal­lit voi­si­vat tie­ten­kin vali­ta opti­maa­li­ses­ti uudet ratkaisut. 

    Jos­tain syys­tä Sit­ral­le eivät kun­nol­li­set las­ken­ta­vä­li­neet kel­paa. Sit­ran käyt­tä­mä McKin­seyn mal­li saa kai­ken säh­kön näyt­tä­mään pääs­töt­tö­mäl­tä. Jos las­ki­sim­me oikeil­la säh­kö­mar­ki­na­mal­leil­la, sai­sim­me myös todel­li­set pääs­töt sel­vil­le. Pääs­tö­jä syn­tyy vää­jää­mät­tä, jos jos­sain mark­ki­na-alu­eel­la käy­te­tään fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Kes­tää kau­an, ennen kuin Sak­sa, Puo­la ja Viro niis­tä luo­pu­vat. Bio­polt­toi­ai­neil­le oli­si help­po arvioi­da rea­lis­ti­sem­pia pääs­tö­ke­toi­mia kuin EU:n nollapäästö.

    En sil­ti tyr­mää Sit­ran raport­tia täy­sin. Ilman opti­mis­mia ei tapah­du kehi­tys­tä. Näin vaa­lien alla hype­tyk­sel­tä ei voi­da vält­tyä. Pääs­tö­vä­hen­nyk­set ja kus­tan­nus­sääs­töt saman­ai­kai­ses­ti on hypetystä.

    1. Veik­ko Kek­ko­nen: En sil­ti tyr­mää Sit­ran raport­tia täy­sin. Ilman opti­mis­mia ei tapah­du kehi­tys­tä. Näin vaa­lien alla hype­tyk­sel­tä ei voi­da vält­tyä. Pääs­tö­vä­hen­nyk­set ja kus­tan­nus­sääs­töt saman­ai­kai­ses­ti on hypetystä.

      Tai sit­ten hype­tyk­sen sijaan aivan tavan­omais­ta tek­nis­tä kehi­tys­tä. Toi­sek­seen, kus­tan­nus on yleen­sä ideo­lo­gia­ky­sy­mys, jos­sa rat­kai­se­vaa on ulkois­vai­ku­tus­ten arvo­poh­jai­nen hin­noit­te­lu, jol­le taas on omi­nais­ta jat­ku­va muutostila.

  10. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä Suo­mes­sa kulu­te­tun säh­kön CO2-pääs­töt on päät­tä­nyt käy­tän­nös­sä Ruot­si. Rat­kai­se­via pää­tök­siä oli Ruot­sis­sa kak­si: ydin­voi­man alas­ajon vii­vyt­tä­mi­nen ja tuu­li­voi­man mer­kit­tä­vä lisä­ra­ken­ta­mi­nen. Yli­ka­pa­si­teet­ti pys­tyt­tiin myy­mään Suo­meen, kos­ka 90-luvun poliit­ti­nen ydin­voi­maum­pi­ku­ja. Ilman Ruot­sin pää­tök­siä Suo­men säh­kön­tuo­tan­non CO2-tase oli­si aivan toi­sen­nä­köi­nen, ja poh­jim­mil­taan (sisä)poliittisista syis­tä ydin­voi­man osit­tai­sek­si kor­vaa­jak­si raken­net­tu Meri-Porin hii­li­voi­ma­la oli­si saa­nut (pal­jon) lisää fos­sii­lis­ta seuraa.

    Suo­mes­sa säh­kön­ku­lu­tuk­sen finans­si­krii­sin jäl­kei­nen poh­ja saa­vu­tet­tiin jo 2009, jol­loin Ruot­siin jopa vie­tiin ~1,3TWh (net­to), ja vie­lä 2010 ~2,8TWh (net­to). Tuon­ti Ruot­sis­ta saa­vut­ti huip­pun­sa ~18,2 TWh (net­to) 2014. Sil­loin net­to­tuon­ti Ruot­sis­ta oli jopa suu­rem­pi kuin net­to­tuon­ti yhteen­sä, joh­tuen mer­kit­tä­väs­tä vien­nis­tä Viroon. 

    Net­to­tuon­ti Ruot­sis­ta oli 2017 vie­lä­kin yli 15 TWh, siis enem­män kuin Olki­luo­to 3 suun­ni­tel­tu kapa­si­teet­ti. Jos Olki­luo­to 3 käyn­nis­tyy jos­kus 2020, ja tuu­li­voi­maa raken­ne­taan taas lisää Suo­meen ja Ruot­siin kuten on suun­ni­tel­tu, käyn­nis­tyy pari­na vii­me vuon­na hii­pu­nut Viron vien­ti luul­ta­vas­ti uudes­taan, ja parem­pia siir­to­yh­teyk­siä Viroon voi­tai­siin todel­la­kin pitää ekotekona.

    Hyviä läh­tei­tä tren­dien hah­mot­ta­mi­seen löy­tyy muu­ten tääl­tä.

  11. Olen asi­aa miel­tä että tark­kaan­kin luet­tu­na Sit­ran pape­ri on epäselvä.

    Mut­ta Suo­men tal­vi­seen säh­kö­pu­laan ei ydin­voi­ma ole mikään rat­kai­su. Jos Fen­no­voi­man säh­kön hin­ta on 50 euroa per MWh , mut­ta voi­ma­laa aje­taan­kin vain esim kuu­kausi koval­la pak­ka­sel­la, säh­kön hin­ta onkin 500 euroa. Kuka maksaa?

    1. Las­si Hie­ta­nen: Jos Fen­no­voi­man säh­kön hin­ta on 50 euroa per MWh , mut­ta voi­ma­laa aje­taan­kin vain esim kuu­kausi koval­la pak­ka­sel­la, säh­kön hin­ta onkin 500 euroa. Kuka maksaa?

      Pri­mää­rie­ner­gian vuo­sit­tai­nen kulu­tus Suo­mes­sa on suu­ruus­luok­kaa 380TWh, läm­mi­tys­tä tar­vi­taan suu­rim­man osan vuo­des­ta, läm­min­tä vet­tä jat­ku­vas­ti, ja vii­den­kym­me­nen seu­raa­van vuo­den aika­na tapah­tuu mitä luul­ta­vim­min lii­ken­teen säh­köis­ty­mi­nen joka jo sel­lai­se­naan tar­koit­taa parin ydin­voi­ma­lan ver­ran lisä­ku­lu­tus­ta pel­käs­tään Suomessa.

      En oli­si huo­lis­sa­ni perus­voi­man mark­ki­nois­ta ellei sit­ten teol­li­suut­ta hää­de­tä tääl­tä pois.

  12. Sör­kan kaa­su­kel­lot rem­pa­taan nyt kulttuurikäyttöön.
    Ehkä ne olis kui­ten­kin kan­nat­ta­nut ottaa alku­pe­räi­seen käyttöön?
    80k m3 SNG:tä on 240 000 kWh…

  13. Siir­to­ka­pa­si­tee­tin lisäys on aina­kin kal­lis­ta. Ongel­ma on se, että hyö­dyt ja kus­tan­nuk­set sii­tä eivät jakau­du tasaisesti.”

    Tämä pitää paik­kan­sa myös raja­siir­to­yh­teyk­sien osal­ta. Suo­mi ja Bal­tia ovat täl­lä het­kel­lä riip­pu­vai­sia Ruot­sin kaut­ta saa­ta­vas­ta hal­vas­ta säh­kös­tä. Säh­kön hin­ta Suo­mes­sa nousee aina, kun raja­siir­to­ka­pa­si­teet­ti rajoit­taa, ja näin tapah­tuu usein. Raja­joh­to­ja tuli­si raken­taa lisää. Seu­rauk­se­na oli­si säh­kön hin­nan nousu Ruot­sis­sa. Sik­si kai uudet raja­joh­to­hank­keet eivät ota edistyäkseen. 

    Hin­ta­sig­naa­lia pitäi­si tul­ki­ta niin, että kyl­lä jokai­sen maan itsen­sä tuli­si pitää huol­ta koh­tuu­hin­tai­sen säh­kön saan­nis­ta. Säh­kö­au­to­ja ei vaa­di­ta lisää vain Suo­meen, vaan myös Ruot­siin ja Nor­jaan. Miten voim­me olla var­mo­ja sii­tä, että naa­pu­rim­me jär­jes­tä­vät edul­lis­ta säh­köä myös meil­le, kun oma kulu­tuk­sen nousu pyri­tään joten­kin kattamaan?

    1. Hin­ta­sig­naa­lia pitäi­si tul­ki­ta niin, että kyl­lä jokai­sen maan itsen­sä tuli­si pitää huol­ta koh­tuu­hin­tai­sen säh­kön saannista.

      Mik­si ihmees­sä? “Kyl­lä jokai­sen maan pitäi­si itse huo­leh­tia banaa­nien kas­va­tuk­ses­ta?” Mik­si ei saman­tien jokai­sen kun­nan? Suh­teel­li­sen edun peri­aa­te toi­mii täs­sä­kin. Lisäk­si tuu­li­vo­ma toi­mii sitä parem­min mitä laa­jem­min säh­kö­verk­ko toi­mii, kos­ka koko Euroo­pas­sa ei ole yhtä aikaa tyyn­tä vaik­ka koko Suo­mes­sa jos­kus onkin.

      1. Näis­tä säh­kö­verk­ko ana­lyy­seis­tä­si puut­tuu aina sama osa. Säh­köä ei kannata/voi siir­tää loput­to­mia mat­ko­ja, eli suo­raan ei voi espan­jas­ta säh­köä suo­meen siir­tää. Sii­nä välis­sä pitää olla kor­vaa­vaa tuo­tan­toa. Var­sin­kaan vaih­to­vir­ta­na ja tasa­vir­ta­verk­koon on vie­lä aika pit­kä mat­ka ja muu­ta­ma sata miljardia.

        Mut­ta eihän toki todel­li­suu­del­la ole iki­nä ollut mitään teke­mis­tä näi­den tuuli/aurinkovoima haa­vei­lu­jen kanssa.

      2. hup­sis:
        Näis­tä säh­kö­verk­ko ana­lyy­seis­tä­si puut­tuu aina sama osa. Säh­köä ei kannata/voi siir­tää loput­to­mia mat­ko­ja, eli suo­raan ei voi espan­jas­ta säh­köä suo­meen siir­tää. Sii­nä välis­sä pitää olla kor­vaa­vaa tuo­tan­toa. Var­sin­kaan vaih­to­vir­ta­na ja tasa­vir­ta­verk­koon on vie­lä aika pit­kä mat­ka ja muu­ta­ma sata miljardia.

        Mut­ta eihän toki todel­li­suu­del­la ole iki­nä ollut mitään teke­mis­tä näi­den tuuli/aurinkovoima haa­vei­lu­jen kanssa.

        Käsit­tääk­se­ni täl­lä het­kel­lä Sak­sas­sa laa­jen­ne­taan maa­kaa­su­verk­koa, kos­ka sil­lä saa­daan siir­ret­tyä ener­gi­aa huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mil­lä häviöil­lä, kuin säh­kö­ver­kol­la. Samal­la itse ver­kos­tos­ta syn­tyy iso ener­gia­va­ras­to, jota voi­daan käyt­tää sää­tö­voi­ma­na uusiu­tu­vien kans­sa. Seu­raa­va askel sit­ten on, että uusiu­tu­vaa säh­kö­tuo­tan­toa ale­taan muun­ta­maan bio­kaa­suk­si, jota varas­toi­daan kausi­va­ras­toi­hin ja siir­re­tään sin­ne mis­sä tar­vi­taan kaa­su­ver­kol­la hyvin pie­nel­lä hävikillä.

      3. Banaa­ni­mark­ki­nat sen­tään toi­mii koh­tuu­hy­vin. Säh­kö­mark­ki­nat ei, mitä tulee mark­ki­na­ta­sa­pai­non yllä­pi­toon uuden tuo­tan­to­ka­pa­si­tee­tin suh­teen. On hel­pom­pi vai­kut­taa oman maan säh­kö­huol­toon kuin toi­voa apu­ja ulkoa. Säh­kö­mark­ki­na­kon­sep­tiin ei ole edes ehdol­la kor­jaa­via toi­mia. Tuot­ta­ja­toi­mi­joil­le ali­ka­pa­si­teet­ti on halut­tu tila. Uut­ta kapa­si­teet­tia syn­tyy par­haim­mil­laan­kin kovin hitaas­sa tah­dis­sa. Van­haa pois­te­taan sitä­vas­toin niin hur­jas­ti että hirvittää.

    2. Veik­ko Kek­ko­nen:

      Tämä pitää paik­kan­sa myös raja­siir­to­yh­teyk­sien osal­ta. Suo­mi ja Bal­tia ovat täl­lä het­kel­lä riip­pu­vai­sia Ruot­sin kaut­ta saa­ta­vas­ta hal­vas­ta säh­kös­tä. Säh­kön hin­ta Suo­mes­sa nousee aina, kun raja­siir­to­ka­pa­si­teet­ti rajoit­taa, ja näin tapah­tuu usein. 

      Ei asia ole noin, että “Säh­kön hin­ta Suo­mes­sa nousee aina, kun raja­siir­to­ka­pa­si­teet­ti rajoit­taa”. Aika usein tilan­ne on täs­mäl­leen toi­sin päin: aika usein säh­kön hin­ta on Suo­mes­sa nime­no­maan alem­pi raja­siir­to­ka­pa­si­tee­tin kes­ken lop­pu­mi­sen takia. Ete­lä-Euroo­pas­sa on aika usein kor­keam­mat hin­nat kuin Suo­mes­sa. Sik­si säh­köä vir­taa poh­joi­ses­ta sin­ne päin vuo­den aika­na sel­väs­ti enem­män kuin toi­seen suun­taan. Jos siir­to­ka­pa­si­teet­tia oli­si sii­hen suun­taan enem­män, sil­loin kun säh­kön hin­ta on arvok­kaam­paa muu­al­la, Suo­men säh­kön hin­nat kohoai­si­vat lähem­mäs Sak­san hintoja.

      Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on usein EU-alu­een edul­li­sin­ta säh­köä. Suo­mi on myös yksi EU:n hal­vim­man säh­kön mais­ta. Jos siir­to­ka­pa­si­teet­ti kas­vaa kovin pal­jon ete­läi­sem­piin mai­hin, hin­tae­rot tasau­tu­vat. Tasau­tu­mi­nen tapah­tui­si Suo­men kan­nal­ta pää­osin ylöspäin.

      Ruot­sin ja Suo­men väli­sen siir­ron kan­nal­ta hal­vin tapa lisä­tä kapa­si­teet­tia oli­si Ahve­nan­maa-Naan­ta­li ‑meri­kaa­pe­lin eli Ål-Link ‑kaa­pe­lin käyt­töön­ot­to, jon­ka raken­ta­mi­ses­ta Suo­men val­tio mak­soi 50 mil­joo­nan euron rahoi­tuso­suu­den, ja antoi Ahve­nan­maan säh­köyh­tiöl­le vie­lä 70 mil­joo­nan euron lai­na­ta­kauk­sen lisäk­si. On inves­toin­ti­ra­ho­jen huk­kaan heit­tä­mis­tä, että tuo uudeh­ko 100 Megawa­tin kaa­pe­li makaa nyt meren­poh­jas­sa pelk­kä­nä Ahve­nan­maan säh­kön­saan­nin varayh­tey­te­nä ilman, että sen kaut­ta saa välit­tää säh­köä man­ner-Suo­men ja man­ner-Ruot­sin välillä.

      Jos kaa­pe­li oli­si teh­ty mark­ki­naeh­toi­ses­ti, tus­kin kukaan oli­si mark­ki­naeh­toi­ses­ti raken­ta­nut kaa­pe­lia, jota ei saa käyt­tää. Kun rahoi­tus oli poliit­ti­nen, tuli kaa­pe­lin käy­tös­tä neu­vot­te­luis­ta­kin poliit­ti­sia. Suo­men val­tio ja kan­ta­verk­ko­yh­tiöt eivät ole ilmei­ses­ti kyen­neet pää­se­mään sopuun kaa­pe­lin käy­tös­tä mai­den väli­se­nä rajayh­tey­te­nä vie­lä­kään, vaik­ka kaa­pe­li on ollut jo yli 3 vuot­ta val­mii­na, ja vaik­ka se on teh­ty tek­ni­ses­ti säh­kö­mark­ki­noi­den­kin käyt­töön sopivaksi.

  14. Kom­ment­ti o:lle:

    Aika usein tilan­ne on täs­mäl­leen toi­sin päin: aika usein säh­kön hin­ta on Suo­mes­sa nime­no­maan alem­pi raja­siir­to­ka­pa­si­tee­tin kes­ken lop­pu­mi­sen takia.”

    Ker­taa­kaan kym­me­neen vuo­teen ei ole noin käy­nyt. Mut­ta tavan­ta­kaa säh­kö on Suo­mes­sa kal­liin­paa kuin Ruot­sis­sa raja­siir­to­ka­pa­si­tee­tin lop­pum­sen vuok­si. Suo­mi on ali­jää­mä­alue Ruot­siin näh­den. Meil­lä ei ole riit­tä­väs­ti hal­paa tuotantokapasiteettia.

    1. Veik­ko Kek­ko­nen: Kom­ment­ti o:lle:

      Aika usein tilan­ne on täs­mäl­leen toi­sin päin: aika usein säh­kön hin­ta on Suo­mes­sa nime­no­maan alem­pi raja­siir­to­ka­pa­si­tee­tin kes­ken lop­pu­mi­sen takia.”

      Ker­taa­kaan kym­me­neen vuo­teen ei ole noin käy­nyt. Mut­ta tavan­ta­kaa säh­kö on Suo­mes­sa kal­liin­paa kuin Ruot­sis­sa raja­siir­to­ka­pa­si­tee­tin lop­pum­sen vuok­si. Suo­mi on ali­jää­mä­alue Ruot­siin näh­den. Meil­lä ei ole riit­tä­väs­ti hal­paa tuotantokapasiteettia.

      En tie­dä, puhum­me­ko nyt täy­sin samas­ta aihees­ta. Säh­kö on pää­sään­töi­ses­ti Suo­mes­sa saman­hin­tais­ta tai kal­liim­paa kuin Ruot­sis­sa. Sen sijaan säh­kö ete­lä-Euroo­pas­sa on jat­ku­vas­ti kal­liim­paa kuin Suo­mes­sa. Joten säh­kö vir­taa Ruot­sis­ta Suo­meen. Suo­mes­ta puo­les­taan säh­köä vie­dään ete­lään, jos­sa sii­tä saa vie­lä parem­man hin­nan. Jos Ruot­sin ja Suo­men väli­nen siir­to­ka­pa­si­teet­ti kas­vai­si täl­lä het­kel­lä, hin­tae­rot Suo­men ja Ruot­sin välil­lä tasoit­tui­si­vat yhte­näi­sem­mäl­le hin­ta­ta­sol­le. Jos ete­län kapa­si­tee­tin pul­lon­kau­lat pois­tui­si­vat, Suo­men hin­ta­ta­so säh­kös­sä puo­les­taan lähe­ni­si ete­läi­sem­män euroo­pan tasoa, eli kohoai­si ylöspäin. 

      Sit­ten kun Olki­luo­to 3 ote­taan käyt­töön, siir­to­ky­sy­myk­set­kin muut­tu­vat vähän eri näköi­sik­si. Sen käyt­töön­o­ton jäl­keen toden­nä­köi­ses­ti säh­kön siir­to­tar­ve Ruot­sis­ta Suo­meen vähe­nee. Suo­mi ei ole sen jäl­keen­kään säh­kö­oma­va­rai­nen, mut­ta säh­kö­va­je on sel­väs­ti pie­nem­pi, jol­loin siir­to­ka­pa­si­teet­ti Ruot­sin ja Suo­men välil­lä muo­dos­taa toden­nä­köi­ses­ti aiem­paa har­vem­min pul­lon­kau­lo­ja. Ruot­si ja Suo­mi ovat toden­nä­köi­ses­ti sen jäl­keen huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä useam­min samal­la tai mel­kein samal­la säh­kön hintavyöhykkeellä.

  15. Edel­leen­kin 25 vuo­den kyse­lyn jäl­keen odo­tan vas­taus­ta kysy­myk­seen: jos kesäi­sin puo­li vuot­ta pär­jääm­me 8000 MW:n säh­kö­te­hol­la, mut­ta jou­lu-tam­mi­kuus­sa tar­vit­sem­me 11 000 ‑15 000 MW niin mis­tä tuo lisäys tulee CO2-vapaas­ti? . Var­sin­kin jos se huip­pu kas­vaa 30 000 MW:iin.
    On type­rää ver­ra­ta banaa­ne­ja ja läm­mi­tyk­seen tar­vit­ta­vaa säh­köä. Mie­les­tä­ni var­muus koti­maas­sa tuo­te­tun säh­kön riit­tä­vyy­teen on olta­va 100%. Emme saa jat­kos­sa tal­vi­sin säh­köä Venä­jäl­tä, jon­ka infra rapaan­tuu , Viros­ta joka halu­aa ostaa meil­tä emme­kä Ruot­sis­ta emme­kä Nor­jas­ta, jot­ka var­mas­ti vie­vät kai­ken yli­jää­mä­säh­kön Kes­ki-Euroop­paan, kun siir­to­ja­pa­si­teet­ti teh­ty ja siel­lä luo­vu­taan maa­kaa­su­läm­mi­tyk­ses­tä. Säh­kön riit­tä­vyy­den tilan­net­ta pitää tar­kas­tel­la sii­nä tilan­tees­sa, että miss­sään ei käy­te­tä fos­sii­li­sia. Jos taas ostam­me fos­sii­li­säh­köä tal­vi­sin tuon­ti­na, mik­sem­me tee sitä itse.?

    1. Aja­tus, että jokai­sen maan pitää tul­la toi­meen omil­laan, on pait­si epä­te­ho­kas, myös Suo­men kan­nal­ta kovin han­ka­la. Jos meil­tä kat­kais­tai­siin piu­hat Ruot­siin, emme­kä pää­si­si käyt­tä­mään pääs­tö­tön­tä nor­ja­lais­ta ja ruot­sa­lais­ta vesi- ja tuu­li­voi­maa, kovas­ti nousi­si­vat pääs­töt Suo­mes­sa. Suo­mi­han on säh­kön nettotuoja.

    2. Las­si Hie­ta­nen: Edel­leen­kin 25 vuo­den kyse­lyn jäl­keen odo­tan vas­taus­ta kysy­myk­seen: jos kesäi­sin puo­li vuot­ta pär­jääm­me 8000 MW:n säh­kö­te­hol­la, mut­ta jou­lu-tam­mi­kuus­sa tar­vit­sem­me 11 000 ‑15 000 MW niin mis­tä tuo lisäys tulee CO2-vapaasti? .

      Mik­si tämän lisäyk­sen pitäi­si tul­la CO2-vapaas­ti? Jos esi­mer­kik­si juu­ri nyt, kun tuu­li­voi­maa Suo­mes­sa tuo­te­taan 60% mak­si­mis­ta, oli­si jo maa­gi­ses­ti toteu­tet­tu Sitran/McKinseyn rapor­tin ehdo­tus kar­keas­ti ottaen nelin­ker­tais­taa Suo­men tuu­li­voi­ma­ka­pa­si­teet­ti (+6.3GW), lisäys (1,2GW->4,8GW) kat­tai­si kar­keas­ti ottaen Suo­men tämän­het­ki­sen fos­sii­li­sen säh­kön tuo­tan­non 3,6GW. Tämä ei tar­koit­tai­si että kaik­ki ne voi­ma­lat kes­kel­lä tal­vea sam­mu­tet­tai­siin, vaan luul­ta­vim­min Ruot­sin yli­jää­mä vie­täi­siin Suo­men kaut­ta Viroon, ja lop­pu Suo­mes­sa kulut­ta­ma­ton säh­kö pysyi­si Ruot­sin ja Nor­jan altais­sa odot­te­le­mas­sa tyy­nem­pää säätä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.