2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (1) Teollistuminen ja nykyaikaisen yhteiskunnan synty

Aloi­tan keskustelun kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka teemoista. Kos­ka kir­ja käsit­telee melkein kaikkea, jaan keskustelun osi­in. Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä niille, jot­ka ovat kir­jan luke­neet. Sik­si kuvailen kunkin jak­son sisältöä vain yli­malkaises­ti.

Aloita­mme ensim­mäis­es­tä osasta.

Johdan­to………………………………………………….…..……… 10
OSA I TEOLLISTUMINEN JA
NYKYAIKAISEN YHTEISKUNNAN SYNTY.….….….. 17
Teol­lisu­u­den alku oli yhtä kur­ju­ut­ta. .….….….….…… 1
Mer­i­tokra­tia syr­jäyt­ti luokkay­hteiskun­taa.….….… 34
Mukavu­ustalous.….….….….….….….….….….….….….….… 41
Suomen huikea nousu.….….….….….….….….….….….….. 46
Suo­mi on maail­man mer­i­tokraat­tisimpia mai­ta.… 57
Eri­ar­voisu­u­den paluu.….….….….….….….….….….….….… 63
Talous on hyv­in­voin­nin tuot­ta­jana alisuo­ri­u­tu­ja… 98

Kir­jan kan­ta­va teema on, että näil­lä resurs­seil­la mei­dän pitäisi pystyä paljon parempaan.

Asi­aa havain­nol­lis­taak­seni kuvit­te­len vuon­na 1900 eläneen viisaan miehen Väinön, joka saa jumalal­lise­na ilmoituk­se­na tietää nykya­jas­tamme yhden asian, työn tuot­tavu­u­den 17-ker­tais­tu­misen. Hän ei kykenisi kuvit­tele­maan taloudel­lisia murhei­ta eikä työperäistä stres­siä. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (1) Teol­lis­tu­mi­nen ja nykyaikaisen yhteiskun­nan synty”

Kirjani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka tilaaminen

Muu­ta­ma luk­i­ja on halun­nut tila­ta kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka samaan tapaan kuin olen myynyt mui­ta kir­jo­jani. En ole lait­tanut sitä pos­timyyn­ti­in siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, ettei se mah­du pos­tiluukus­ta, joten se on lähetet­tävä paket­ti­na, joka on noudet­ta­va postista tai paket­ti­au­tomaatista. Pos­ti­mak­sut ovat sen ver­ran kalli­ita, etten pysty myymään kir­jaa kil­pailukykyiseen hin­taan, vaan kehotan kaikkia osta­maan sen kir­jakau­pas­ta. Nyt sitä on taas saatavilla.

Jos kuitenkin halu­at sen min­ul­ta omis­tuskir­joituk­sel­la varustet­tuna, saat sen min­ul­ta 35 euron hin­nal­la. Huo­mau­tan vielä, että kir­jakau­pas­ta tai ammat­ti­mais­es­ta net­tikau­pas­ta kir­jan saa halvem­mal­la . Mut­ta jos kuitenkin halu­at sen min­ul­ta, lähetä viesti otsikol­la KIRJATILAUS osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi

Viestis­sä pitäisi olla tässä muo­dos­sa tietosi

Nimi

Katu­osoite
Mah­dolli­nen lisäosoite (esim c/o)
Posti numero
Kaupunki/postitoimipaikka
Sähköpostiosoite
Puhelinnumero

Jos toiv­ot lähetys­tä paket­ti­au­tomaat­ti­in tai muuhun noutopis­teeseen, lai­ta viesti­in tark­ka tieto myös siitä. Sähkö­pos­tiosoite ja puhe­lin­nu­mero ovat saa­pus­misil­moi­tus­ta varten.

Lähetän palu­u­vi­estinä mak­suo­hjeet viitenu­meroi­neen. Kun raha on tilil­lä, panen kir­jan postiin.

Millä mekanismilla omikron-variantti syrjäyttää delta-variantin?

Omikron-vari­ant­ti näyt­tää ole­van pelot­ta­van paljon tart­tuvampi kuin viruk­sen aiem­mat vari­antit. Niin­pä siitä tulee toden­näköis­es­ti nopeasti yleisin virusmuoto.

Tämä on ymmär­ret­tävää, mut­ta kun san­o­taan, että omikron syr­jäyt­tää delta-vari­antin, tarkoite­taan ilmeis­es­ti, että se kään­tää delta-vari­antin lev­iämisen lasku­un. Mil­lä mekanis­mil­la se oikein tapahtuu?

Jos jol­lain rajat­ul­la alueel­la on ket­tupop­u­laa­tio, joka elää syömäl­lä paikallisia kane­ja ja jostain ilmestyy isom­pi, vahvem­pi ja nopeampi ket­tur­o­tu, van­ha saa väistyä, kos­ka isom­mat syövät niiden ruuan.  Näin ei kuitenkaan kävisi, jos ruokaa olisi rajat­tomasti. Sil­loin sitä riit­täisi kaikille, isoille ja pie­nille ketu­ille. Jat­ka lukemista “Mil­lä mekanis­mil­la omikron-vari­ant­ti syr­jäyt­tää delta-variantin?”

Yleisön pyynnöstä: Hanna Nohynekin näyttämä laskelma

Kun niin moni on perän­nyt laskelmia roko­tusten tehon vaiku­tuk­sista, joi­ta ker­roin näh­neeni, julkaisen keskeisen kuvan tässä. Sitä näkee, minkälaiseen dataan päät­te­ly perus­tuu. Mihin kan­nat­taa käuyt­tää rokot­teet, jos niitä ei ole rajat­tomasti saatavil­la. Nuorten ikälu­okkien kol­mas rokotek­er­ta näyt­tää varsin tehottomalta.

Kuva perus­tuu kan­sain­väliseen dataan. Siinä on siis las­ket­tu, kuin­ka mon­ta koroku­tan­nos­ta tarvi­taan tor­ju­man yksi COVID-19 taud­ista aiheutu­va sairaan­hoito. Kun yli 65-vuo­ti­aiden perus­roko­tuk­sia tarvi­taan 50 tor­ju­maan yhtä sairaalaan jou­tu­mista, tarvi­taan peräti 8738 rokotean­nos­ta samaan, kun on kyse 18–29 ‑vuo­ti­aiden kol­man­ista rokotuksista.

Pyysin var­muu­den vuok­si tämän kuvan julkaisemiseen luvan. Ymmärtääk­seni tässä ei kuitenkaan ole ollut mitään salaista, mut­ta täl­lais­es­ta aineis­tos­ta lehdis­tö ei ole kiinnostunut.

Luotan Hanna Nohynekiin kuin vuoreen

Olen siinä etuoikeutetus­sa ase­mas­sa, että olen saanut olla koko pan­demi­an ajan lähei­sis­sä tekemi­sis­sä THL:n asiantun­ti­joiden kanssa. Joskus olen ollut ana­lyy­seistä eri mieltä, mut­ta koskaan ei ole tul­lut sel­l­aista tun­net­ta, että he eivät tietäisi, mitä tekevät. Ker­ran tai pari olen joutunut har­mit­tele­maan, että ovat taipuneet poli­it­tisen pain­os­tuk­sen alla.

THL:ssä on paljon hyviä asiantun­ti­joi­ta, mut­ta eri­tyis­es­ti ole oppin­ut arvosta­maan ylilääkäri Han­na Nohynek­iä. Hän on loogises­sa ajat­telus­saan aivan pistämätön ja uskaltaa tuo­da esille fak­tat, vaik­ka ne eivät aina miel­lyt­täisikään. Kun jotain pitää kysyä, kysyn häneltä.

Nyt fak­tat eivät ole miel­lyt­täneet, ja sik­si Nohynekille vaa­di­taan jopa potku­ja. En oikein tiedä, mitä kaikkea hänen syn­nikseen las­ke­taan, mut­ta ainakin se, ettei hän halua joudut­taa kol­man­sia roko­tusker­to­ja niin paljon kuin arvosteli­jat haluaisivat.

Olen näh­nyt Nohynekin laskel­mat. Ne tähtäävät siihen, miten saatavil­la ole­vista rokotean­nok­sista saataisi­in eniten ter­veyt­tä. Muut ovat päässeet eri tulok­seen, mut­ta hei­dän laskel­mansa läh­tee siitä väärästä ole­tuk­ses­ta, että rokot­tei­ta olisi saatavil­la rajat­tomasti. Mut­ta kun ei ole.

[Pois­to]

Kan­nat­taa myös ymmärtää, että kun on kyse tehostean­nok­sista, ne toimi­vat parem­min, kun edel­lis­es­tä piik­istä on kulunut tarpeek­si aikaa. Muuten­han kan­nat­taisi antaa kaik­ki kolme annos­ta samal­la kertaa.

Itse en pysty muu­ta kuin toiv­ot­ta­maan Han­na Nohynekille jak­samista. Totu­us voit­taa lopulta.

POISTO 2.12.2021 : Poistin tiedon ylimääräi­sistä roko­tu­san­nok­sista, kos­ka olin kir­joit­tanut sen epä­selvästi. Kyse oli net­tolu­vus­ta, jos­ta oli vähen­net­ty ne annok­set, joille oli jo varat­tu käyt­tö. Onhan meil­lä 700 000 kokon­aan rokot­tam­a­ton­ta ja jo tehdyt päätök­set kaikkien yli 60-vuo­ti­aiden kol­man­sista roko­tuk­sista. Heitä on 1,6 miljoon­aa. Kos­ka tilanne vai­h­tuu koko ajan, tietoni oli­vat myös vanhentuneet.

 

Energiamarkkinoiden hullunmylly

Ener­gian hin­nat ovat kaikkial­la Euroopas­sa tapis­sa. Sik­si myös kaukoläm­mön hin­ta nousee, vaikkakin paljon vähem­män.

Ener­giahin­nat ovat nousseet Euroopas­sa niin paljon, että se lähen­telee jo sosi­aal­ista kri­isiä, kun pien­i­t­u­loisil­la ei ole varaa läm­mit­tää talojaan.

Eniten on nous­sut maakaa­sun hin­ta, joka on yli kuusinker­tais­tunut viime vuodes­ta. Kes­ki-Euroopas­sa mon­et talot lämpiävät taloko­htaisel­la maakaa­suläm­mi­tyk­sel­lä. Tätä tuot­taa val­tavaa huolta.

Maakaa­sun on mukana paljon poli­ti­ikkaa. Väitetään Venäjän pain­os­ta­van sil­lä avaa­maan Nord Stream 2 ‑putken Sak­saan. Tilanteet toisaal­ta Valko-Venäjän ja Puolan rajal­la sekä toisaal­ta Venäjän ja Ukrainan rajal­la heilut­ta­vat kaa­su­fu­tu­ure­ja kym­me­nil­lä pros­en­teil­la. Jat­ka lukemista “Ener­gia­markki­noiden hullunmylly”

Koronapassi käyttöön vähän kaikessa

Tarvit­semme todel­la jyrkkiä rajoi­tus­toimia, jot­ta sairaalamme ja eri­tyis­es­ti teho-osas­tomme eivät täyt­ty­isi koron­apoti­laista, vaan maas­sa voitaisi­in edelleen toteut­taa esimerkik­si sydän­leikkauk­sia. Rajoi­tus­toimien pitäisi kuitenkin kohdis­tua vain rokot­ta­mat­tomi­in aikuisiin. 

Lau­ma­suo­jaa ei tule.

Paljon pan­ti­in toivoa roko­tusten tuot­ta­maan lau­ma­suo­jaan. Se toi­vo on men­nyt. Roko­tuk­set ovat hyvin tehokkai­ta tor­ju­maan koron­akuolemia ja sairaan­hoito­jak­so­ja, mut­ta ne eivät estä viruk­sen lev­iämistä niin tehokkaasti kuin luul­ti­in. Virus ei katoaisi, vaik­ka kaik­ki rokotet­taisi­in, vaan jäisi kiertämään niin, että kaik­ki saa­vat aikanaan tar­tun­nan ja use­am­mankin. Tar­tun­ta ei tarkoi­ta ”sairas­tu­mista”, kos­ka kaik­ki eivät tule saa­maan oire­i­ta, mut­ta tar­tun­ta tarkoit­taa, että huonol­la tuuril­la ehtii levit­tää virus­ta eteen­päin ennen kuin immuu­nipuo­lus­tus tekee viruk­ses­ta selvää. Jat­ka lukemista “Koron­a­pas­si käyt­töön vähän kaikessa”

Rakennusyrityksillä ei ole tutkimusosastoja

Laboren (o.s. Palka­nsaa­jien tutkimus­laitos) synt­täreil­lä laitok­sen johta­ja Mika Mali­ran­ta mainit­si, että täy­del­lisen kil­pailun olo­suhteis­sa yri­tys­ten ei kan­nat­taisi har­joit­taa mitään tutkimustoimintaa.

Tämä vähän hätkähdyt­tävä väite on loogi­nen. Jos yri­tyk­sen tutkimus­tu­lok­set oli­si­vat välit­tömästi sen kil­pail­i­joiden yhtäläis­es­ti käytet­tävis­sä, yri­tys ei saisi tutkimus­panos­tuk­sis­taan mitään etua. Sik­si meil­lä muuten on patenttisuoja.

Etsimät­tä tuli mieleen raken­nus­toim­inta, jos­sa tuot­tavu­us ei ole nous­sut lainkaan viimeisen 50 vuo­den aikana. Sil­lä alal­la on vaikea paten­toi­da merkit­täviä kehi­tysin­no­vaa­tioi­ta. Kun yri­tyskoko on melko pieni, yhdel­läkään raken­nus­li­ik­keelle ei ole mainit­tavaa tutkimus­toim­intaa. Jat­ka lukemista “Raken­nusyri­tyk­sil­lä ei ole tutkimusosastoja”

Sörnäisten tunneli

Aloite­taan myön­ny­tyk­sel­lä. Sörnäis­ten tun­neli lieven­tää autoli­iken­teen tuot­tamia hait­to­ja Kalasa­ta­mas­sa ja nopeut­taa auto­jen liikku­mista siellä.

Mut­ta se lisää auto­jen aiheut­tamia hait­to­ja ja liiken­teen ruuhkau­tu­mista Kalasa­ta­man pohjois­puolel­la, Sörnäis­ten rantatiel­lä, Kru­u­nun­haas­sa ja esimerkik­si Espal­la.  Se taas pilaa kaupunkia ja hidas­taa sekä auto­jen että ihmis­ten liikkumista.

Van­ha totu­us kaupunkili­iken­teestä sanoo, ettei väyliä rak­en­ta­mal­la pääse ruuhk­ista eroon. Ne saadaan vain siir­re­tyk­si paikas­ta toiseen.

Mut­ta entä Tukhol­ma? Onhan siel­läkin tun­nelei­ta autoille? Tukhol­mas­sa on myös ruuhka­mak­sut neu­traloimas­sa tun­nelien autoli­iken­net­tä lisäävää vaiku­tus­ta. Ruuhka­mak­su­jen yhdis­tämi­nen väyläin­vestoin­tei­hin on ain­oa tapa tehdä väyläin­vestoin­neista jotenkin järke­viä. Jat­ka lukemista “Sörnäis­ten tunneli”

Kaupunkiliikenteen oikea hinnoittelu

Kaikissa teol­lisu­us­maid­en suuris­sa kaupungeis­sa sub­ven­toidaan joukkoli­iken­net­tä. Helsin­gin seudul­la joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­sista puo­let kate­taan kun­tien budjetista.

Sub­ven­tion vält­tämät­tömyy­teen on päädyt­ty käytän­nön opet­ta­mana. Ilman sitä liian moni käyt­täisi autoa ja liikenne ruuhkau­tu­isi. Ennen kuin Helsin­ki ryhtyi tuke­maan joukkoli­iken­net­tä, mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesti aamu­ru­uhkas­sa 40 minuuttia.

Ruuhkien tor­ju­mi­nen väyliä rak­en­ta­mal­la mak­saisi vielä enem­män kuin joukkoli­iken­teen sub­ven­tio, minkä lisäk­si elämä moot­toritei­den halko­mas­sa kaupungis­sa olisi tym­peää ja epäterveellistä.

Talous­teo­ri­an kannal­ta joukkoli­iken­teen sub­ven­tio kuitenkin on väärää poli­ti­ikkaa – parem­pi kuin ei mitään, mut­ta kaukana opti­mista.  Hait­taa aiheut­tavaa autoilua vähen­netään sub­ven­toimal­la vähem­män haitallista joukkoli­iken­net­tä. Opti­maal­ista olisi verot­taa autoilua ulkois­t­en hait­to­jen ver­ran ja pan­na joukkoli­ikenne mak­samaan omat kus­tan­nuk­sen­sa ja jopa vähän lisää tilas­ta, melus­ta ja pakokaa­su­ista. Autoilun haitoista suurin kohdis­tuu toisi­in autoil­i­joi­hin ruuhkan muo­dos­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkili­iken­teen oikea hinnoittelu”