Millä mekanismilla omikron-variantti syrjäyttää delta-variantin?

Omikron-vari­ant­ti näyt­tää ole­van pelot­ta­van paljon tart­tuvampi kuin viruk­sen aiem­mat vari­antit. Niin­pä siitä tulee toden­näköis­es­ti nopeasti yleisin virusmuoto.

Tämä on ymmär­ret­tävää, mut­ta kun san­o­taan, että omikron syr­jäyt­tää delta-vari­antin, tarkoite­taan ilmeis­es­ti, että se kään­tää delta-vari­antin lev­iämisen lasku­un. Mil­lä mekanis­mil­la se oikein tapahtuu?

Jos jol­lain rajat­ul­la alueel­la on ket­tupop­u­laa­tio, joka elää syömäl­lä paikallisia kane­ja ja jostain ilmestyy isom­pi, vahvem­pi ja nopeampi ket­tur­o­tu, van­ha saa väistyä, kos­ka isom­mat syövät niiden ruuan.  Näin ei kuitenkaan kävisi, jos ruokaa olisi rajat­tomasti. Sil­loin sitä riit­täisi kaikille, isoille ja pie­nille ketuille.

Oikeas­t­aan omikron voi hidas­taa delta-vari­antin lev­iämistä vain sil­loin, kun ne yrit­tävät tunkeu­tua samaan yksilöön. Kun sairas­tunei­den määrät ovat korkein­taan joitakin pros­ent­te­ja, hidas­tus­vaiku­tus­ta ei pitäisi juurikaan olla. Omikro­nin pitäisi siis tul­la delta-vari­antin lisäk­si eikä sen sijalle.

Mut­ta kuitenkin tiedämme, että delta-vari­ant­ti aikoinaan nimeno­maan syr­jäyt­ti muut vari­antit painaen ne läh­es nol­laan. Tässä on jotain outoa. Kun jokin ei nou­da­ta mallia, vika on (tietysti) mallissa.

Keksin vain kak­si selitystä.

1) Virus­ta on ympäristössämme paljon enem­män tar­jol­la kuin tar­tun­to­jen määrästä voisi päätel­lä. Niin­pä delta kohtaa omikro­nin paljon use­am­min kuin tar­tun­to­jen perus­teel­la voisi päätel­lä. Tähän suun­taan viit­taa käsi­tys alle 15 min­uutin ”tur­val­lis­es­ta” altistusa­jas­ta. Viruk­sia on siis ympäril­lämme paljon enem­män, mut­ta pienet virus­määrät eivät pysty tunkeu­tu­maan läpi ensil­in­jan puo­lus­tuk­sen. Jos näin ei olisi, jokainen min­u­ut­ti altistus­ta olisi yhtä vaar­alli­nen, eikä mitään tur­val­lista rajaa olisi.

2) Tar­tun­nalle alt­ti­ita ihmisiä on paljon vähem­män kuin kuvit­telemme. Käsit­teet super­tar­tut­ta­jat tai super­tar­tun­tati­lanne vähän viit­taa­vatkin tähän.

Tässä on jotain, jota en ymmärrä.

27 vastausta artikkeliin “Millä mekanismilla omikron-variantti syrjäyttää delta-variantin?”

  1. del­­ta-vari­ant­ti aika­naan nime­no­maan syr­jäyt­ti muut varian­tit pai­naen ne läh­es nol­laan. Täs­sä on jotain outoa.

    Voisiko seli­tys olla niin yksinker­tainen, että delta-vari­ant­ti pakot­ti yhteiskun­nat (ja ihmis­ten varovaisu­u­den) sen ver­ran lev­iämistä rajoit­tavaan elämän­ta­paan, että deltaa aikaisem­pi­en vari­ant­tien lev­iämis­luku R painui alle 1:n, varsinkin kun lev­iämistä heiken­si myös samaan aikaan nous­sut roko­tuskat­tavu­us (jois­sain mais­sa taisi vaikut­taa vähän myös se, että sairas­taneitakin on yli 10% väestöstä).

    Jos Suomes­sa roko­tuskat­tavu­us + varo­toimet + ihmis­ten omae­htoinen varovaisu­us on nyt sil­lä tasol­la että delta-vari­antin lev­iämis­luku R on tienoil­la vähän yli 1 mut­ta alle 1.5, niin deltaa heikom­min lev­iäviävien aikaisem­pi­en vari­ant­tien R on var­maankin alle 1, joten niiden tar­tun­tal­in­jat ovat sam­muneet ihan iksekseen.

    Täl­löin ei tarvit­sisi olet­taa jotain suuria tun­tem­at­to­mia ja näkymät­tömiä vaiku­tuk­sia, kuten sin­un arvauksissasi.

    1. Sanan saman vielä lyhyem­min: Jos delta-vari­antin tar­tut­tavu­us­luku R on tänä syksynä Suomes­sa ollut korkeim­mil­laan 1.25 [1], ja jos deltan tar­tut­tavu­us on 50% suurem­pi [2] kuin edel­lisen val­tavari­antin alfan, niin tämän­syksyisessä suo­ma­laises­sa yhteiskun­nas­sa alfan R olisi 0.83. Eli alfa on hiipunut pois, kos­ka sen tar­tut­tavu­us on liian heikko, suh­teessa Suomen roko­tuskat­tavu­u­teen ja rajoit­teisi­in ja ihmis­ten omae­htoiseen varovaisuuteen.

      Mik­si näin yksinker­tainen seli­tys ei kel­paa Osmolle?

      [1] https://www.epidemia.fi/ennuste/

      [2] https://en.wikipedia.org/wiki/SARS-CoV-2_Delta_variant#Transmissibility

    2. Deltan tulo ei Suomes­sa muut­tanut ihmis­ten toim­intaa oikeas­t­aan mitenkään, mut­ta niin se vain syr­jäyt­ti muut vari­antit hetkessä.

      1. Delta tuoti­in jalka­pal­lopeleistä Pietaris­sa tilanteessa, jos­sa epi­demia oli muu­ta hil­jaises­sa vai­heessa. Toisin sanoen, kil­pailua oli hyvin vähän ja tar­tun­nat laskus­sa valmiiksi.

  2. Antaako deltan sairas­t­a­mi­nen immu­ni­teet­tiä alfalle ja betalle? Tästä muis­te­len näh­neeni aika vähän ja ainakin jos­sain määrin ristri­itaista tietoa. Alfan ja betan kor­vau­tu­misen voisi selit­tää se, että delta on levin­nyt tehokkaam­min ja antaa immu­ni­teet­tia aikaisem­mille vari­anteille. Tosin alfan tai betan sairas­tanei­den pros­ent­tio­su­udet väestöstä ovat sen ver­ran pieniä, että tämäkin teo­ria taitaa ontua. 

    En ole näh­nyt edes arvailu­ja siitä, antaako omikron immu­ni­teet­tiä deltalle. Muis­taak­seni olen näh­nyt alus­tavia tulok­sia joiden mukaan deltan sairas­tanei­den immu­ni­teet­ti omikro­nille on merkit­tävästi alem­pi kuin uudelle deltain­fek­ti­olle. Jos omikron ei syn­nytä immu­ni­teet­tia deltalle, en näe mitään perustet­ta odot­taa, että omikron syr­jäyt­täisi deltaa. Omikron-tar­tun­nat lev­iävät toki paljon tehokkaam­min kuin deltat, jol­loin siis niiden pros­ent­tio­su­us kaik­ista tar­tun­noista kas­vaa nopeasti. Jos deltain­fek­tioiden lukumäärä aidosti las­kee samal­la kun omikro­n­in­fek­tioiden lukumäärä nousee, on kyse todel­lis­es­ta syr­jäyt­tämis­es­tä. Epäilen, että tämän asian arvioimiseen ei ole vielä tarpeek­si dataa.

    1. “Delta tuoti­in jalka­pal­lopeleistä Pietaris­sa tilanteessa, jos­sa epi­demia oli muu­ta hil­jaises­sa vai­heessa. Toisin sanoen, kil­pailua oli hyvin vähän ja tar­tun­nat laskus­sa valmiiksi.”

      Delta oli jo kas­va­mas­sa val­tavari­antik­si ennen kuin jalka­pal­lo­tur­is­tit toi­vat sitä suomeen.
      Jostain syys­tä yleinen käsi­tys on, että nimen omaan jalka­pal­lo­tur­is­tit toi­vat sen.

      1. Lisäk­si sama kehi­tys (delta syr­jäyt­ti muut vari­antit) havait­ti­in jotakuinkin kaikissa pohjoisen pal­lon­puoliskon mais­sa kevään ja kesän 2021 aikana. En usko, että joh­tui Suomen jalkapallofaneista.

  3. Onko muuten kukaan mis­sään koskaan esit­tänyt 15:n min­uutin “tur­val­liselle” altistusa­jalle mitään tieteel­lisiä näyttöä?

    1. “Onko muuten kukaan mis­sään koskaan esit­tänyt 15:n min­uutin “tur­val­liselle” altistusa­jalle mitään tieteel­lisiä näyttöä?”

      On tuon rajan taustal­la tieteel­lis­ten tutkimusten taus­taa. 15 min­uutin rajaa kan­sain­välis­es­ti vuon­na 2020 asetet­taes­sa taustal­la oli mm. tutkimus Pringle JC, Leikauskas J, Ran­som-Kel­ley S, et al. : “COVID-19 in a Cor­rec­tion­al Facil­i­ty Employ­ee Fol­low­ing Mul­ti­ple Brief Expo­sures to Per­sons with COVID-19 — Ver­mont, July–August 2020”. MMWR Morb Mor­tal Wkly Rep 2020;69:1569–1570.. Vuo­den 2020 jäl­keenkin 15 min­uutin rajas­ta on pidet­ty kiin­ni. Mut­ta ei asia toki niin ole, että jos on vaikka­pa sekun­nin sen alle jos­sakin, niin ris­ki olisi olen­nais­es­ti eri­lainen. Riskikäyrä on tilas­tolli­nen, jatku­va käyrä. Johonkin raja on pitänyt vetää, joka on selkeä ja help­po muis­taa. Vuon­na 2020 päädyt­ti­in 15 min­uutin rajaan ennem­min kuin 10 min­uutin tai 20 min­uutin rajaan. 14 tai 16 min­u­urin rajo­ja ei taidet­tu edes harki­ta, kos­ka ne olisi koet­tu turhan han­ka­lik­si ihmisille muis­taa. Neljännes­tun­ti on ajatel­tu helpok­si rajak­si myös muistaa.

  4. 3) ihmiset ovat tar­tut­tavia oletet­tua vähem­män aikaa, ja/tai viruk­sen immuu­nipuo­lus­tuk­sen läpäisykyky on ollut yllät­tävän heikko. Viruk­selle alt­ti­ita ihmisiä on rajal­lis­es­ti alttiina.. 

    Ket­tui­hin viitat­en, kane­ja on paljon, mut­ta ne ovat vahvo­ja ja nopei­ta. Heikot kan­it on tähän men­nessä jo syö­ty, ja heikom­mat ketut pär­jäävät vain, jos kane­ja tuo­daan paljon tar­jolle (ihmis­ten käyt­täy­tymisen rohkaistu­mi­nen), mut­ta vah­vat ketut saa­vat kiin­ni ter­veem­piä ja voimakkaampiakin kane­ja (uuden vari­antin tar­tut­tavu­us on heikompi)

    Voimme myös syöt­tää kaneille valkosip­u­lia, mikä tekee niistä vähän pahan makuisia, ja vaik­ka ket­tu sel­l­aisen ham­paisi­in­sa saisikin, niin vain näykkäisee.

  5. Ainakin #1. Ja myös #3: liikku­vu­us ja toimet määräy­tyvät nopeim­min lev­iävän vari­antin mukaan eli deltalle r1.

    1. Kom­ment­ti­ni ei jostakin syys­tä tul­lut tarkoite­tus­sa muo­dos­sa. Eli tarkoitin sitä, että liikku­vu­u­den ja toimien määräy­tyessä omi­cronin mukaan, tarkoit­taa tämä deltan osalta sitä, että sen tar­tut­tavu­us­luku (r0-luku) jää alle yhden, jol­loin tässä mielessä omi­cron tosi­aan syr­jäyt­tää sen.

  6. Rajoituk­set tai muu käyt­täy­tymi­nen on se mekanis­mi. Tart­tuvampi vari­ant­ti tuot­taa ympäristön jos­sa vähem­män tart­tuvan R jää alle yhden. Jos ei tuot­taisi, enem­män tart­tu­va lev­iäisi meille liian nopeasti.

  7. Eiköhän altistu­misen “tur­valli­nen” raja ole ihan vaan tilas­tolli­nen suure. Eli jokaisel­la yksit­täisel­lä vas­taan tule­val­la virusyk­silöl­lä (joi­ta siis lei­jailee ilmas­sa miljoonit­tain joka paikas­sa) on jokin pieni toden­näköisyys päästä läpi, ja vart­ti­tun­nis­sa keskimääräisel­lä altistu­misel­la kumu­lati­ivi­nen toden­näköisyys pysyy siedet­tävän pienenä.

  8. “kun san­o­taan, että omikron syr­jäyt­tää delta-vari­antin, tarkoite­taan ilmeis­es­ti, että se kään­tää delta-vari­antin lev­iämisen laskuun.”

    Valitet­tavasti kie­lenkäyt­tö aiheen ympäril­lä ei ole kauhean täs­mäl­listä, mut­ta ainakin osa ennusteista tämän suh­teen taitaa viita­ta lyhyel­lä aikavälil­lä deltan syr­jäyt­tämiseen domi­noivana vari­ant­ti­na (ts. omikro­nin ilmaan­tu­vu­us väestössä on suurem­pi kuin deltan), eikä vielä vält­tämät­tä deltan absolu­ut­tisen ilmaan­tu­vu­u­den alenemiseen.

    Pidem­mäl­lä aikavälil­lä omikro­nin mah­dolli­nen nopeampi kier­to väestössä toden­näköis­es­ti alkaa myös vaikut­taa deltan absolu­ut­tiseen ilmaan­tu­vu­u­teen (olet­taen että sen sairas­t­a­mi­nen toiv­ot­tavasti muo­dostaa hyvän immuu­ni­vas­teen mui­ta vari­ant­te­ja vas­taan). Ja jos omikro­nin nopea lev­iämi­nen johtaa ihmis­ten kon­tak­tien vähen­e­miseen (vapaae­htois­es­ti tai viral­lis­ten rajoi­tusten kaut­ta), tämä puree myös mui­hin liik­keel­lä ole­vi­in variantteihin.

    “Mut­ta kuitenkin tiedämme, että delta-vari­ant­ti aikoinaan nimeno­maan syr­jäyt­ti muut vari­antit painaen ne läh­es nol­laan. Tässä on jotain outoa.”

    Muis­taak­seni mon­es­sa Euroopan maas­sa (ja eri­tyis­es­ti Israelis­sa) nuo muut vari­antit oli­vat jo vauhdil­la menos­sa kohti nol­laa ennen kuin delta-vari­ant­ti iski viime kesänä (Inti­as­sa delta sen sijaan ehti tehdä tuho­jaan jo pari kuukaut­ta aiem­min). Tähän ilmaan­tu­vu­u­den alen­e­miseen lie­nee vaikuttanut:

    1.) roko­tusas­teen nousu rokot­tei­den saatavu­u­den parantues­sa lop­pukeväästä ja roko­tusten eten­e­m­i­nen työikäiseen väestöön
    2.) sairas­ta­mal­la saadun immu­ni­teetin lisään­tymi­nen väestössä
    3.) se kuu­luisa vuo­de­naikavai­htelu eri osatekijöineen

    Kesän jäl­keen väestön immu­ni­teet­ti on edellen kehit­tynyt roko­tusten (ja sairas­tamisen kaut­ta), ja syksyl­lä käyt­töön ote­tut rajoituk­set deltan lev­iämisen rajoit­tamisek­si pure­vat tietysti myös aikaisem­pi­in vari­ant­tei­hin (jos niitä on vielä jäljellä).

  9. kun..siis vas­taus on..että viruk­set erit­täää interferonii..joka tap­paa kil­pail­e­vat viruk­set, tästä syys­tä ihmisel­lä on har­voin kah­ta eri virus tau­tia, sama näis­sä eri korona varianteissa

    1. Hieno hom­ma. Mil­loin biol­o­gisen “interferoni”-viruslääkkeen tuotan­to alkaa?

      1. Viruk­set ei tietenkään eritämitään kos­ka niil­lä ei ole aineen­vai­h­dun­taa. Virushyökkäyk­sen kohteek­si joutunut solu saat­taa erit­tää inter­fer­o­nia jol­la se sig­naloi inter­fer­onil­la muille soluil­la joka käyn­nistää puo­lus­treak­tion ja saat­taa estää viruk­sen tunkeu­tu­misen soluun.

        Inter­fer­o­nista odotet­ti­in joskus ‑70 luvul­la antibioot­tien kaltaista ihmelääket­tä. Näin ei käynyt ja siihen on mon­takin syytä. Mut­ta on inter­fer­oni poh­jaisia lääkkeitä ja var­maan joku on kokeil­lut sel­l­aisia tähänkin tautiin
        https://www.covid19treatmentguidelines.nih.gov/therapies/antiviral-therapy/interferons/

  10. Voisiko ajatel­la, että deltan lev­iämistä hidas­taa eri­toten immuu­nipuo­lus­tus, jota roko­tuk­set vielä tehosta­vat: immuu­ni­jär­jestelmä tuhoaa deltan nopeam­min kuin omikro­nin, jol­loin omikron saa kil­pailue­dun ja sen suh­teelli­nen osu­us run­sas­tuu pop­u­laa­tios­sa. Tätä puoltaisi se, että omikro­nil­la on piikkipro­tei­inis­saan yli 30 uut­taa mutaa­tio­ta. Piikkipro­tei­inin avul­la virus pääsee sol­un sisään ja toisaal­ta piikkipro­tei­i­ni on juuri se antigeeni­nen rakenne johon immuu­nipuo­lus­tus reagoi.

    Influes­sa A ‑virusten evoluu­tio­ta on tutkit­tu pitkään, sil­lä jo 60-luvul­ta läh­tien pakastet­tu­ja näyt­teitä on myöhem­min pystyt­ty geenisekven­soimaan. On selvin­nyt, että myöhem­mät viruskan­nat ovat toisilleen hyvin läheistä sukua eli evolvoituneet yhteis­es­tä kan­ta­muo­dos­ta. Matkan var­rel­la on kyl­lä syn­tynyt lukuisia muitakin virus­vari­ant­te­ja, mut­ta ne ovat kohdan­neet sukupu­u­ton umpiku­jan. Evo­lu­ti­iviset muu­tok­set ovat kohdis­tuneet juuri influ­enssan piikkipro­tei­inia vas­taavaan pin­tarak­en­teeseen mikä mah­dol­lis­taa immuu­nipuo­lus­tuk­sen ohit­tamisen. Korona toden­näköis­es­ti nou­dat­taa samaa kaavaa.

  11. “Omikron-vari­ant­ti näyt­tää ole­van pelot­ta­van paljon tart­tuvampi kuin viruk­sen aiem­mat vari­antit. Niin­pä siitä tulee toden­näköis­es­ti nopeasti yleisin virusmuoto.”

    Mik­si pitää kir­joit­taa täl­laista pelot­te­lutek­stiä, kun alus­tavasti näyt­tää siltä, että omikron aiheut­taa lievää tau­timuo­toa. Näyt­tää itseasi­as­sa hyvin toiveikkaal­ta. Jos omikro­nin aiheut­ta­ma tau­ti on lievää ja se syr­jäyt­tää deltan, tulee covid-19 ‑tar­tun­nas­ta yhtä vaka­va kuin taval­lis­es­ta flun­ssas­ta. Sen lisäk­si omikron toimii myös “rokot­teena”, jos se lev­iää laa­jalle, ja täten antaa suo­jaa mah­dol­lisia tule­via muun­nok­sia vastaan.

    On hyvin tavanomaista, että viruk­set muut­tuvat ajan myötä helpom­min lev­iäviksi, mut­ta niiden aiheut­ta­ma tau­ti lievem­mäk­si. Vielä meil­lä ei ole omikron-vari­antista riit­tävästi dataa, että voitaisi­in sanoa näin, mut­ta toiveikkaal­ta näyttää.

    1. JK:
      “Mik­si pitää kir­joit­taa täl­laista pelot­te­lutek­stiä, kun alus­tavasti näyt­tää siltä, että omikron aiheut­taa lievää tau­timuo­toa. Näyt­tää itseasi­as­sa hyvin toiveikkaal­ta. Jos omikro­nin aiheut­ta­ma tau­ti on lievää ja se syr­jäyt­tää deltan”

      Mihin dataan tämä oikein perus­tuu? Vai perus­tuuko siihen, että tau­ti on rokot­ta­mat­tomille yhtä vaka­va, mut­ta aiheut­taa myös nuhan tuplarokote­tu­il­la? Jos se sairas­tut­taa myös rokote­tut ja jo aiem­min sairas­ta­neet, se voi ihan hyvin olla jopa vaar­al­lisem­pi kuin ennenkin, mut­ta olla keskimääräistä tar­tun­taa kohden aikaisem­paa lievem­pi. Sil­loin taudin lievyys on vain opti­nen harha, joka johtuu siitä ett sen sairas­taa nekin, joil­la on jo hyvä suoja.

      “Vielä meil­lä ei ole omikron-vari­antista riit­tävästi dataa, että voitaisi­in sanoa näin, mut­ta toiveikkaal­ta näyttää.”

      Nähdäk­seni ter­vey­den­huol­lo­la ei pitäisi pela­ta upporikas­ta ja rutiköy­hää, joten varovaisu­us­pe­ri­aat­teen mukaan täy­tyy olet­taa sen ole­van vähin­tään yhtä vaar­alli­nen kuin delta.

  12. Hypo­teesia 1) tukee kesäl­lä 2020 Espan­jas­sa tehdyt havain­not joiden mukaan kuolleisu­us ja taudin vakavien tau­timuo­to­jen ilmaan­tu­vu­us oli vähäisem­pää niil­lä seuduil­la jonne epi­demia ei ollut saa­punut ker­tarysäyk­sel­lä. Mah­dolli­nen seli­tys on että niin suuri osa ihmi­sistä on altistunut viruk­selle s.e. sairas­tu­miskyn­nys ei ole ylit­tynyt, että immuu­nipuo­lus­tuk­sen saa­ma “etukäteis­varoi­tus” pystytään jälkikä­teen tilas­tol­lis­es­ti havaitsemaan.

    Hypo­teesi 2) pitäisi määritel­lä parem­min. Jos usko­taan että virusten kohtaamista (kan­ta­jis­sa) tapah­tuu niin paljon että domi­noi­va vari­ant­ti vai­h­tuu, pitää “tar­tun­nalle alt­ti­ita” olla enem­män kuin sairas­tunei­ta. Ehkä pitäisi sanoa että sel­l­ai­sista viruk­selle altistuneista, joille altistus aiheut­taa fys­i­ol­o­gisia muu­tok­sia (immuu­nipuo­lus­tus toimii ja saa oletet­tavasti aikaan domi­noivan vari­antin vai­h­tu­misen), sairas­tunei­den osu­us on pienem­pi kuin kuvittelemme.

    OT: Long Covidista on paljon sub­jek­ti­ivisia ja objek­ti­ivisia havain­to­ja, mut­ta kun ver­rokkiryh­mäk­si on valit­tu Covidia ei-sairas­tuneet, tilas­tol­lista merkit­tävyyt­tä on ollut vaikea löytää. Entäpä jos oire­i­ta aiheut­taakin paljon kuvitel­tua suurem­pi immuu­nipuo­lus­tuk­sen kohtaa­ma stres­si (kos­ka kuvitel­tua suurem­pi virusaltistus), ja oireet ovat epäspe­sife­jä, kos­ka ilmiötä sat­tuneesta syys­tä tun­netaan huonosti.

  13. Onko­han tuo “syr­jäyt­tämi­nen” vain vaikutel­ma joka tulee jos kat­so­taan kuvaa­jaa, jos­sa on tar­tun­to­jen suh­teelli­nen osu­us varianteittain?
    Esim. https://www.businessinsider.com/covid-19-variant-overtook-south-african-province-2-weeks-chart-2021–11?r=US&IR=T
    Jos kat­soo kuvaa­jaa, jos­sa on esim. Etelä-Afrikan absolu­ut­tiset tapaus­määrät vari­anteit­tain, ei ainakaan min­ulle syn­ny vaikutel­maa, että vari­antit syr­jäyt­täi­sivät toisi­aan. Lähin­nä vaan ilmenevät eri aikaan eri suu­ruisi­na aaltoina.
    Ks. esim toinen kuvaa­ja täl­lä sivulla:
    https://www.ft.com/content/b8ca4536-07b2-463f-bb44-8159aaec89ab

  14. Suomes­sa ajaet­ti­in alas sekä tes­taami­nen että mask­ien käyt­tö, vas­taavasti kun­tien kyky hoitaa roko­tuk­sia oli niin surkea, että ihmisiä ei tavoitet­tu. Saa nimit­täin olla toss­saan, jos halu­aa saa­da minkään rokotuksen. 

    Skot­lannista saadaan kylmääviä tieto­ja ja UK:n hal­li­tuk­sen kri­isiryh­mä (COBRA) on jo kokoon­tunut. Tääl­lä vielä men­nään kuin mitään ei olisi tapah­tunut, aikaa on enää muu­ta­ma päivä tehdä jotain.

    1% last week Nov
    2% Sun­day 5th Dec
    4% Tues­day 7th
    7% Wednes­day 9th
    15.5% Fri­day 11th
    Dou­bling time 2–2.5 days!

    Tan­s­ka on ollut ver­rokki­maa, siel­läkin on jo ekso­po­nen­ti­aa­li­nen kasvu käynnissä.

    Ilmeis­es­ti sekä tes­taus että sev­en­soin­ti on Suomes­sa jo jumis­sa, joten kuulemme yllä­tyk­ses­tä noin viikos­sa. Samal­la MaRa tulee ker­tomaan, kuin­ka ikäviä rajoituk­set ovat ja esi­in­tyvil­lä taitelijoil­la on paha mieli. No, sitää saa mitä tilaa.

    (Paljon tar­tun­to­ja) x (lievä tau­ti) –> sairaalois­sa on joulu­na täyt­tä, kun virus saavut­taa vain kah­teen ker­taan rokote­tut ikäih­miset. Kaikkial­la muual­la maail­mas­sa lieväoireiset tes­taa­mat­tomat lapset tar­tut­ta­vat rokotet­tu­ja van­hempiaan, jot­ka tar­tut­ta­vat iso­van­hem­mat, joil­la roko­tus­suo­ja on hiipunut.

    Englan­nis­sa roko­tusväli on nyt jo 3 kk, ainakin yritetään — ja Suomes­sa 2. roko­tuk­set ovat jo menet­täneet tehon­sa yli 65-vuo­ti­ail­la. Suo­mi on edelleen Euroopan hitain anta­maan 3. rokotuksia. 

    Jos aiem­mat tar­tun­nat eivät suo­jaa omikro­nil­ta niin lau­ma­suo­jaa saa odot­taa. Jos kol­mas roko­tusker­ta toimii, hyvä. Vaik­ka sairaan­hoito kestäisi niin laa­jat sairaspois­saolot työelämästä sotke­vat talout­ta reippaasti. 

    Suomes­sa on jotenkin keskustelus­sa pidet­ty yllä viral­lista opti­mis­mia. Siihen oli ehkä aihet­ta ennen deltan tuloa. toisin uusia muun­nok­sia on läht­enyt lev­iämään noin neljän kuukau­den välein. Valitet­tavasti tässä poli­itikko­jen on tehtävä nopei­ta liikkeitä. Samoin 300 kun­taa jokainen joutuu todel­lakin poinnis­tele­maan, jot­ta tästä selvitään. Toiv­ot­tavasti onnistuu.

    1. “(Paljon tar­tun­to­ja) x (lievä tau­ti) –> sairaalois­sa on joulu­na täyt­tä, kun virus saavut­taa vain kah­teen ker­taan rokote­tut ikäih­miset. Kaikkial­la muual­la maail­mas­sa lieväoireiset tes­taa­mat­tomat lapset tar­tut­ta­vat rokotet­tu­ja van­hempiaan, jot­ka tar­tut­ta­vat iso­van­hem­mat, joil­la roko­tus­suo­ja on hiipunut.”

      Näin­hän on joka vuosi käynyt influ­enssan kanssa.

  15. Tässä on kyse ekol­o­gis­es­ta käsit­teestä “syr­jäyt­tävän kil­pailun peri­aate”. https://en.wikipedia.org/wiki/Competitive_exclusion_principle

    Par­a­sitis­mi on kil­pailua ja kun use­ampi laji kil­pailee täs­mälleen samas­ta ekol­o­gis­es­ta lokeros­ta, niin toinen laji ei pysy elos­sa ellei se pysty muut­ta­maan lokeroaan eli erikoistumistaan.

    Tämä peri­aate ei aina, osin tun­tem­at­tomista syistä, toi­mi kaikissa tapauk­sista. Viruk­si­in se sen sijaan jostain syys­tä tun­tu­vat toimi­van hyvin: tehokkaam­min lev­iävä viruskan­ta tukah­dut­taa nopeasti heikom­min lev­iävän. Syinä ehkä viruk­sen elinkier­ron luonne (elot­to­muus isän­tä­sol­un ulkop­uolel­la) ja infek­toituneen isän­nän eristäy­tymi­nen, jota myös sairas­tamisek­si kutsutaan.

    Tämä ei ehkä ratkaise ongel­maa sen syvim­mässä merkit­tevyyk­sis­sä, mutta
    ainakin antaa osvi­it­taa mis­tä ratkaisu­ja kan­nat­taa lähteä etsimään.

    1. Viruk­si­in se sen sijaan jostain syys­tä tun­tu­vat toimi­van hyvin: tehokkaam­min lev­iävä viruskan­ta tukah­dut­taa nopeasti heikom­min leviävän.

      Kyl­lä eri hen­gi­tystieviruk­sia on silti usei­ta eri­laisia, kier­toon on palan­nut taas liu­ta van­ho­ja tut­tu­ja. Koron­avari­ant­tien välisessä kil­pailus­sa merk­it­see immu­ni­teet­ti: jos on sairas­tanut yhden ei enää niin hyvin lev­itä toista.

      Kor­vaan­tu­mises­sa sinän­sä ei ole mitään ihmeel­listä. Kun toisel­la risti-immu­nisoival­la vari­antil­la on parem­pi tart­tuvu­us, sukupolvien aikaskaalan ollessa päiviä ekspo­nen­ti­aal­i­funk­tiot alka­vat näkymään äkkiä. Olen var­ma, että jos­sain päin net­tiä on tästä visuaa­li­nen havain­nol­lis­tus jos­sa para­me­tre­jä voi säätää, mut­ta en juuri nyt löy­dä sellaista.

      Mut­ta kuten Osmo kir­joit­ti, kil­pailul­la ei ole niin paljon väliä jos tar­tun­nat ovat hyvin har­vas­sa. Toden­näköisin seli­tys lie­neekin tes­tat­tu­ja tapauk­sia suurem­pi levin­neisyys. Ja keskenään keskimääräistä seu­ral­lisem­mat väestöryhmät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.