Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit

Halu­ja kor­ja­ta sosi­aal­i­tur­vaa kan­nus­tavaan suun­taan on nyt liik­keel­lä paljon. Kovaa huu­toa on Bri­tan­ni­as­sa käyt­töön otet­tu Uni­ver­sal credit–järjestelmä, jota esitel­lään Kris­til­lis­demokraat­tien puolue­si­h­teeri Asmo Maanselän eri­no­maises­sa kir­jas­sa Kan­nus­ta­va perus­tur­va. Kan­nat­taa lukea. Jos joskus löy­tyy vapaa­ta aikaa, arvoste­len sen täl­lä blogilla. Perus­tur­vaan liit­tyvien tulon­si­ir­to­jen – lähin­nä perus­tur­van ja asum­istuen yhdis­tämistä yhdek­si tulon­si­ir­roksi esit­tää myös Juho Saaren sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamista poht­in­ut työryh­mä. Tässä ale­taan läh­estyä sitä, mitä esimerkik­si minä olen tarkoit­tanut perustulolla.

Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero

Kuulee san­ot­ta­van, että perus­tu­lo on mah­do­ton, mut­ta negati­ivi­nen tulovero käy. Selvyy­den vuok­si san­ot­takoon, että ne ovat arit­meet­tis­es­ti aivan sama asia. Jos meil­lä olisi perus­tu­lo 600 €/kk ja siihen liit­tyvä lin­eaari­nen vero 40 %, se olisi aivan sama asia kuin jos verotet­ta­van tulon alara­ja olisi 1500 euroa ja sen alit­tavista tuloista mak­set­taisi­in negati­ivista veroa 40 % sum­mas­ta, jol­la tulot alit­ta­vat tuon rajan. Kan­nat­taa kokeil­la Excelil­lä, jos ei usko. Tai jos koulun matikan­tun­neil­ta on jäänyt jotain mieleen, niin näinkin sen voi todis­taa. Jat­ka lukemista “Perus­tu­lo – negati­ivi­nen tulovero ‑yht­enäi­nen perus­tur­va – Uni­ver­sal credit”

Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 27.3.2018

Kok­oussovel­lus Ahjo on ollut rik­ki ja niin­pä pääsin luke­maan lau­takun­nan lis­taa vas­ta tänään illal­la. Kiitos vain rentout­tavas­ta viikon­lo­pus­ta, mut­ta olen joutunut tutus­tu­maan lis­taan aika pintapuolisesti.

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050 ‑valmis­telu­aineis­tos­ta

Pöy­dältä

Kos­ka en ollut kuule­mas­sa keskustelua viimek­si, en tiedä mil­laisia asioi­ta tässä on halut­tu vielä katsella.

Lausun­to Helen oy:n Tat­tarisuolle suun­nitel­lun läm­pökeskuk­sen YVA-suunnitelmasta

Kos­ka olen päät­tänyt var­muu­den vuok­si jäävävä itseni tässä asi­as­sa, en kom­men­toi myöskään blogillani.

Asun­toko­rt­telei­den varaami­nen hin­ta- ja laatuk­il­pailulle Kruunuvuorenrannassa.

Kak­si kort­telia, raken­nu­soikeudeltaan yhteen­sä 17 400 k‑m2 varataan laatu- ja hin­tak­il­pailulle. Kil­pailu jär­jestetään siten, että ensin kaik­ki saa­vat kil­pail­la laadul­la ja sit­ten val­i­taan neljä laadul­taan paras­ta hin­tak­il­pailu­un. Kort­telei­ta on kak­si, Tar­jouk­sen voi esit­tää vain tois­es­ta tai molem­mista kil­pailuista. Joka tapauk­ses­sa tämä on niin san­ot­tu iso­jen nor­su­jen tanssi, kos­ka yhdenkin kort­telin osalta bud­jet­ti on jotain 30 – 40 M€.

Aika laadukas­ta jälkeä on tarkoi­tus tul­la. On esimerkik­si tehtävä ehdo­tus valotaideteoksesta.

Nopeal­la lukemisel­la en aivan en aivan ymmärtänyt miten tämä menee, kos­ka kort­telei­hin tulee myös Hitas- ja Ara-tont­te­ja. (Onko ajatuk­se­na, että ARAn käyn­nistymi­nen varmis­te­taan niput­ta­mal­la kovan­ra­han ja ARA-ton­tit, mikä tarkoit­taa, että ARAa ale­taan sub­ven­toi­da kaupun­gin varoista?)

Pysäköinti­nor­mi on kiin­teä, vaik­ka piti olla markki­nae­htoinen. Perus­nor­mi on 130 autopaikkaa, mut­ta eri­laisil­la ehdoil­la se on alen­net­tavis­sa sadak­si autopaikak­si. Ainakin osa pysäköin­nistä toteutetaan eril­lisen palveluy­htiön kaut­ta, johon nämä yhtiöt eivät tulisi osakkaik­si. Kuu­lostaa hyvältä, mut­ta onko kuitenkin raken­net­ta­va tuo kiin­teä määrä, vaik­ka kaa­van mukaista määrää autopaikan vuokraa­jia tai osta­jia ei ilmaantuisi?

Kun lis­tan lukemiseen annet­ti­in vain yksi ilta, on pakko jät­tää tämä kysymyksille.

Postipuis­ton tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Tähän läsäytetään asun­not 5 700 asukkaalle. Jos tästä tehtäisi­in itsenäi­nen kun­ta, sijoit­tuisi se asukaslu­vul­taan jok­seenkin tarkkaan kun­tien joukos­sa puo­liväli­in. Tämä oli meil­lä 24.10.2017. Lausun­not eivät ole tuot­ta­neet siihen merkit­täviä muutoksia.

Helsin­ki tekee tästä aika hyvän tilin, sil­lä kaupungille aiheutuu kulu­ja vain 50 M€, mikä on 200 €/k‑m2.

Pih­la­jis­toon Jok­erin var­relle täydennysrakentamista

Tyhjälle ton­tille kaup­pa ja asun­to­ja sadalle uudelle asukkaalle.

Normikaa­va.

Uimaran­nantien kaa­va Tapaninvainiossa

Tämä pieni täy­den­nyskaa­va oli meil­lä 9.5.2017. Se menee nyt lausun­to­jen jäl­keen eteen­päin. Noin 60 asukasta.

Vat­tuniemenku­jalle koulu ja päiväkoti

Asukkai­ta pur­suavaan Laut­tasaa­reen raken­netaan 600 oppi­laan koulu ja 220 lapsen päiväkoti. Tätä tont­tia onkin etsit­ty. Teol­lisu­us­raken­nus nurin koulun tieltä.

Hakaniemen­torin hotellin kaa­va eteenpäin

Vähän kiis­taakin herät­tänyt hotel­li Hak­e­niemen­torin laidal­la pan­naan eteen­päin. Käsit­te­limme tämän kaa­van 7.11.2017. Annet­tu­jen lausun­to­jen joh­dos­ta kaavamääräyk­si­in on lisät­ty, että rak­en­t­a­mi­nen ei saa aiheut­taa vau­ri­oi­ta naa­puri­raken­nuk­sille eikä metron kulkua saa estää.  Hyvä, että tämäkin tuli varmistetuksi.

Vuosaar­en­tie 10:n ase­makaa­va eteenpäin

Kaa­va oli meil­lä 23.9.2014 ja nyt jo, kol­men ja puolen vuo­den kulut­tua se on tul­lut lausun­noil­ta ja menee eteen­päin. Uusia vuosaare­laisia 80. Tehdyt muu­tok­set varsin pieni suh­teessa käytet­tyyn aikaan.

Kump­panu­uskaavoitus­tont­ti Kon­tu­las­ta Firalle vajaal­la 8 miljoon­al­la eurolla.

Ilmeis­es­ti suun­nitel­mat eivät ole ihan valmi­it, kos­ka myyn­ti­hin­ta kas­vaa, jos raken­nu­soikeus kas­vaa. Run­saat 350 asukasta.

 

 

Kilpailuviranomaisen leikatut siivet

Kil­pailun tehtävänä on pitää voitot kuris­sa. Paras tapa lisätä oman yri­tyk­sen kan­nat­tavu­ut­ta on sabotoi­da jotenkin kil­pailu­olo­suhtei­ta. Sik­si kaikil­la län­si­mail­la on omat kil­pailu­vi­ra­nomaisen­sa valvo­mas­sa, etteivät yri­tyk­set fuskaa. Se on markki­na­t­alouden tehokkaan ja oikeu­den­mukaisen toimin­nan perusedellytyksiä.

Suomes­sa kil­pailu- ja kulut­ta­javi­ran omaiset yhdis­tet­ti­in yhdek­si Kil­pailu- ja kulut­ta­javi­ras­tok­si, KKV. Pikkulin­nut ker­to­vat, että sen jäl­keen kil­pailu­olo­suhtei­den valvon­ta on ollut aivan retu­peräl­lä. Kil­pailupuolen palkko­ja las­ket­ti­in tun­tu­vasti, minkä seu­rauk­se­na henkilökun­nan vai­h­tu­vu­us on ollut niin suur­ta, ettei kun­nolli­nen toim­inta ole ollut mahdollinen.

Glob­al Com­pe­ti­tion Review teki arvion­sa Suomen kil­pailu­vi­ra­nomaisen toimin­nas­ta. Olemme tot­tuneet ole­maan kan­sain­väli­sis­sä arviois­sa kärk­isi­joil­la, mut­ta tämä arvio on todel­la murskaa­va. Raport­ti on valitet­tavasti mak­sumuurin takana (!), mut­ta jos rahaa on, sen voi lukea tästä.

Tärkein sanoma kitey­tyy näi­hin kap­paleisi­in: Jat­ka lukemista “Kil­pailu­vi­ra­nomaisen leikatut siivet”

Korkean koulutuksen arvo kääntynyt laskuun?

Keskivi­ikkona jär­jeste­tyssä Helsin­ki-sym­po­siu­mis­sa ruot­salainen ekon­o­misti Kjell A. Nord­ström sanoi, että työ­markki­noil­la korkean koulu­tuk­sen arvo on kään­tynyt lasku­un. Har­mi, ettei hän sanonut tähän mitään lähdet­tä, kos­ka tieto oli uusi ja yllättävä.

Nord­strömin seli­tys oli, ettei enää tarvitse opiskel­la Cam­bridgessä saadak­seen käyt­töön­sä Cam­bridgessä uusim­mat tutkimus­tu­lok­set, kos­ka ne saa netistä. Tätä seli­tys­tä en oikein usko.

Voisiko seli­tys olla siinä, että yhdis­telmä korkea koulu­tus + luovu­us on yhä vain arvokkaampi, mut­ta yhdis­telmä korkea koulu­tus ilman luovu­ut­ta ei ole enää yhtä hyödylli­nen. Täl­lainen voi näkyä keskiar­vois­sa siten, että koulu­tuk­sen tuot­ta­ma taloudelli­nen hyö­ty on laskenut.

Tietääkö joku näistä tilas­toista enemmän?

Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito

Ruot­sis­sa on parhaat tulok­set yksi­ty­istämis­es­tä saatu elek­ti­ivis­ten hoito­jen, esimerkik­si lonkkaleikkausten kil­pailu­tuk­ses­ta. Niihin ei liity san­ot­tavia kan­nustin­virhei­den ongel­maa, kos­ka poti­laiden hoidon tarve on ensin määritel­ty julkises­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa, joka kil­pailut­taa hoidot. Sairaalat eivät voi siis han­kkia poti­lai­ta alen­ta­mal­la hoidon kri­teere­itä. Yksi­tyiset sairaalat ovat osan­neet jär­jestää toim­intansa tehokkaam­min ja ovat sik­si päässeet alem­pi­in kus­tan­nuk­si­in. Hoidon laatu on tur­vat­tu tumpeloineista koituvil­la ankar­il­la sank­tioil­la. Lop­putu­lok­se­na on ollut halvem­pi hin­ta ja korkeampi onnistumisprosentti.

Tämä mah­dol­lisu­us oli lausun­nolle lähete­tyssä lak­ilu­on­nok­ses­sa, mut­ta taas ker­ran taval­la, jos­sa oli ajatel­tu vain yksi­tyis­sairaaloiden etua. Niille tar­jot­ti­in lak­isääteistä oikeut­ta ottaa vaik­ka kaik­ki elek­ti­iviset hoidot itselleen, jol­loin julk­isten sairaaloiden toim­inta olisi vaaran­tunut eivätkä se olisi voineet taa­ta päivystys­ten toimivu­ut­ta. Palaute oli niin tyr­määvää, että elek­ti­ivisen hoidon palvelusetelit pois­tet­ti­in saman tien kokon­aan. Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (5) Elek­ti­ivi­nen erikoissairaanhoito”

Soten korjaaminen (4) Maakunnalle verotusoikeus

On epäilty, että siir­ryt­täessä per­in­teis­es­tä verora­hoit­teis­es­ta ter­vey­den­huol­losta toim­inta­logi­ikaltaan vaku­u­tus­muo­toiseen ter­vey­den­huoltoon menot kas­va­vat. Ruot­sis­sa vas­taa­va uud­is­tus merk­it­si ter­vey­den­hoidon meno­jen nousua nousua liki 25 %:lla. Tähän suun­nitel­man edis­täjät sanovat, että vaik­ka ne kasvoivat Ruot­sis­sa, Suomes­sa ne eivät voi kas­vaa, kos­ka VM ei anna maakun­nille enem­pää rahaa eikä maakun­nil­la ole verotusoikeutta.

Pehmeä bud­jet­ti­ra­joi­tus lisää menoja

Mon­en muun mukana Eli­na Lep­omä­ki on sanonut, että täl­lainen bud­jet­ti­ra­joi­tus ei toi­mi. Se on luon­teeltaan pehmeä bud­jet­ti­ra­joi­tus, kos­ka sen voi huo­let­ta rikkoa. Perus­tus­la­ki tar­joaa kansalaisille ehdot­toman oikeu­den saa­da tarpeel­lista ter­vey­den­huoltoa ihan siitä riip­pumat­ta, paljonko hoitoon on bud­je­toitu rahaa. Syn­ny­tys­sairaalaa ei voi­da pan­na kiin­ni lokaku­us­sa ja sanoa, että syn­nyt­täkää kotona naa­purien avustamana.

Tähänkin on ole­mas­sa vas­taus. Jos joku maakun­nista ei pär­jää sille myön­netyl­lä rahal­la vaan alkaa velka­an­tua, se pakkoli­itetään naa­puri­maakun­taan. Kyse on kaksinker­tais­es­ta pakos­ta, kos­ka vas­taan­ot­ta­va maakun­ta ei ehkä ole niin innos­tunut mak­samaan naa­purin velko­ja. Jos siis Kokkolan maakun­ta menee kant­tuvei, Oulun maakun­ta pan­naan mak­samaan sen viu­lut, halusi Oulu tahi ei. Kun Uusi­maa haaskaa rahansa, var­maankin piskuinen Päi­jät-Häme pan­naan mak­samaan sen velat.  Ter­veisiä Lahteen!

Per­in­teinen virkamiehen ohje on ylibud­je­toi­da ei-vält­tämät­tömät menot ja alibud­je­toi­da vält­tämät­tömät menot, kos­ka vält­tämät­tömi­in menoi­hin on pakko myön­tää yli­tysoikeus. Maakun­nil­la on suuri houku­tus menetel­lä näin, kos­ka tietävät, että vält­tämät­tömi­in ter­veys­menoi­hin val­tion on pakko antaa lisää rahaa. Jos raho­jen lop­pues­sa olisi korotet­ta­va veroa, harkit­taisi­in ei-vält­tämät­tömien meno­jen ylibud­je­toin­tia pidempään.

Jos bud­jet­ti­ra­joi­tus ei vuo­taisi, se lisäisi kus­tan­nuste­hot­to­muut­ta Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (4) Maakun­nalle verotusoikeus”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.3.2018

Edelli­nen selostus jäi julkaise­mat­ta, kos­ka blogi­ni oli men­nyt rik­ki – tai siis vihamielis­es­ti rikot­tu. Julka­isin sen nyt jälkijunassa.

En ole menos­sa lau­takun­taan, kos­ka käsit­telyssä on lausun­to Helenin Tat­tarisuolle suun­nitel­lun hakeläm­pökeskuk­sen YVA:sta. Paikalliset asukkaat pitävät min­ua jääv­inä, joten pidän varmim­pana jäävätä itseni.

Mäkelän­rin­teen urheilukam­puk­sen asemakaava

Pöy­dältä. Selostet­tu edel­lisessä postauksessa.

Vuo­den 2017kaavoituksen arvioin­ti ja seuranta(Karvi)

Asun­torak­en­tamisen kaavoista 89% sijoit­tuu nykyisen tai tule­van raideli­iken­teen alueelle ja vain pari pros­ent­tia kokon­aan kumipyöräli­iken­teen varaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 20.3.2018”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.3.2018

Tämä tulee jälk­i­ju­nas­sa kok­ouk­sen jäl­keen, kos­ka blogi­ni oli men­nyt rik­ki ilmeis­es­ti vihamielisen hakkeroin­nin tuloksena.

Haa­gan täy­den­nyskaa­va Orapihlajantiellä

Pöy­dältä

Lau­takun­nas­sa kan­net­ti­in huol­ta alueel­la ole­van rodor­en­dum-puis­ton kohtalosta, mut­ta ei se vaaran­nu. Lähiön asukkaat vieroksu­vat korkei­ta (3–6 krs) ker­rostalo­ja, mut­ta alue on lähel­lä Jok­er­il­in­jan, Rantaradan ja Kehäradan risteystä. Tähän olisi voin­ut kaavoit­taa myös todel­la tiivi­in keskuk­sen. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 13.3.2018”

Jotain mätää rakennusalalla?

Kun pääkaupunkiseudun kun­nat ovat lop­ul­ta saa­neet kaavoituk­sen kun­toon, nyt ottaa kiin­ni kap­a­siteetista. Onko raken­nusalal­la kaik­ki kunnossa?

Oudol­ta tun­tuu huu­ta­va työvoima­pu­la samal­la, kun raken­nusalan työt­tömyyskas­san jäsenistä on Uudel­la­maal­la kahdek­san pros­entin työt­töminä. Raken­nusalal­la ei näköjään ole huole­hdit­tu työn­tek­i­jöi­den osaamisen ylläpitämis­es­tä eikä työkyvys­tä noin laa­jem­minkaan.  Ei kan­na­ta investoi­da työvoimaan, kun työ­suh­teet ovat lyhyitä?

Suo­ma­lais­es­ta työvoimas­ta ei ole kan­nat­tanut huole­htia, kos­ka Viros­ta on saanut osaavaa porukkaa hal­val­la. Nyt kun viro­laiset pikkuhil­jaa vetäy­tyvät rak­en­ta­maan omaa maataan, hyl­lylle varas­toitu­ja suo­ma­laisia rak­en­ta­jia tarvit­taisi­in taas.

Val­tion pitäisi käyn­nistää voimakkaat toimet alan työvoima­pu­lan voit­tamisek­si. Työt­tömät raken­nus­miehet tulisi koulut­taa uud­estaan ja ohja­ta tarvit­taes­sa kuntoutukseen.

Alan 148-sivuis­es­ta (!) työe­htosopimuk­ses­ta käy ilmi, ettei palkkata­so raken­nusalal­la ole järin vetovoimainen. Aloit­teli­jan tun­tipalk­ka on 9,95 € ja erit­täin koke­neen ammat­ti­laisen 16,17 €. Viiden pen­nin suu­tari tekee markan virheen, mut­ta raken­nusalal­la on mah­dol­lisu­us paljon isom­pi­in moki­in. Toiv­ot­tavasti yri­tyk­set mak­sa­vat parhaalle työvoimalleen olen­nais­es­ti parem­paa palkkaa. Näin toimi­va yri­tys voisi vali­ta parhaat päältä ja men­estyä mui­ta parem­min. Jat­ka lukemista “Jotain mätää rakennusalalla?”

Soten korjaaminen (3) Erikoissairaanhoidon maksaminen

Nykyjär­jestelmässä kun­ta on vas­tu­us­sa asukkaiden­sa erikois­sairaan­hoidon palveluista. Kalli­iden kus­tan­nusten tapauk­ses­sa menot tasa­taan sairaan­hoitopi­irin kun­tien välil­lä, jot­ta yksi mak­san­si­ir­topoti­las ei kaataisi pienen kun­nan bud­jet­tia. Tasaus­ra­ja vai­htelee sairaan­hoitopi­irien välil­lä. Esimerkik­si HUS:ssa se on 60 000 euroa poti­las­ta kohden vuodessa. Yksi kallis poti­las voi mak­saa kuitenkin yhtä paljon kuin opet­ta­jan palkkaami­nen vuodeksi.

Nor­jan iso moka: erikois­sairaan­hoito val­tion vastuulle

Ennakoimat­tomat erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set ovat kun­nille harmilli­nen seik­ka. Nor­jalaiset kek­sivät joskus vajaat parikym­men­tä vuot­ta sit­ten siirtää erikois­sairaan­hoidon val­tion vas­tu­ulle. He markki­noi­vat tätä nerokkaana uud­is­tuk­se­na. Jo sil­loin olin sitä mieltä, että mikä ei toi­mi teo­ri­as­sa, ei ennen pitkää toi­mi myöskään käytän­nössä. Nyt nor­jalaiset kiertävät varoit­ta­mas­sa, että älkää tehkö niin kuin me teimme.

Me olemme kuitenkin tekemässä samaa virhet­tä. Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (3) Erikois­sairaan­hoidon maksaminen”