Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit

Halu­ja kor­ja­ta sosi­aa­li­tur­vaa kan­nus­ta­vaan suun­taan on nyt liik­keel­lä pal­jon. Kovaa huu­toa on Bri­tan­nias­sa käyt­töön otet­tu Uni­ver­sal credit–järjestelmä, jota esi­tel­lään Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien puo­lue­sih­tee­ri Asmo Maan­se­län erin­omai­ses­sa kir­jas­sa Kan­nus­ta­va perus­tur­va. Kan­nat­taa lukea. Jos jos­kus löy­tyy vapaa­ta aikaa, arvos­te­len sen täl­lä blo­gil­la. Perus­tur­vaan liit­ty­vien tulon­siir­to­jen – lähin­nä perus­tur­van ja asu­mis­tuen yhdis­tä­mis­tä yhdek­si tulon­siir­rok­si esit­tää myös Juho Saa­ren sosi­aa­li­tur­van uudis­ta­mis­ta poh­ti­nut työ­ryh­mä. Täs­sä ale­taan lähes­tyä sitä, mitä esi­mer­kik­si minä olen tar­koit­ta­nut perustulolla.

Perus­tu­lo ja nega­tii­vi­nen tulovero

Kuu­lee sanot­ta­van, että perus­tu­lo on mah­do­ton, mut­ta nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro käy. Sel­vyy­den vuok­si sanot­ta­koon, että ne ovat arit­meet­ti­ses­ti aivan sama asia. Jos meil­lä oli­si perus­tu­lo 600 €/kk ja sii­hen liit­ty­vä line­aa­ri­nen vero 40 %, se oli­si aivan sama asia kuin jos vero­tet­ta­van tulon ala­ra­ja oli­si 1500 euroa ja sen alit­ta­vis­ta tulois­ta mak­set­tai­siin nega­tii­vis­ta veroa 40 % sum­mas­ta, jol­la tulot alit­ta­vat tuon rajan. Kan­nat­taa kokeil­la Exce­lil­lä, jos ei usko. Tai jos kou­lun mati­kan­tun­neil­ta on jää­nyt jotain mie­leen, niin näin­kin sen voi todistaa.

T = 0,4(Y‑T) eli jos Y< 1500 €, nega­tii­vi­nen vero on 0,4(1500‑Y)

Y* = Y‑T = Y‑0,4(Y‑1500 €) = 600€ + 0,6 Y

Y= ansio­tu­lo,
Y* = käteen­jää­vä tulo
T = vero

Perus­tu­lo­mal­lis­sa kul­kee rahaa enem­män edus­ta­kai­sin, mut­ta jär­jes­tel­mä on äärim­mäi­sen yksin­ker­tai­nen toteut­taa. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro tar­koit­taa, että rahaa pitää joka kuu­kausi anoa ja jos jotain on muut­tu­nut, kaik­ki mak­sa­tus pysäh­tyy kuu­kausik­si. Reaa­liai­kai­nen tulo­re­kis­te­ri yhdis­tet­ty­nä älyk­käi­siin ohjel­miin tekee nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mal­lis­ta toteut­ta­mis­kel­poi­sem­man sit­ten jos­kus, kun tuo reaa­liai­kai­nen tulo­re­kis­te­ri oikeas­ti toimii.

Nega­tii­vi­ses­sa tulo­ve­ros­sa on se hyvä puo­li, että nykyi­seen sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mään tot­tu­nut ymmär­tää, miten se toi­mii. Perus­tu­los­ta moni ihmet­te­lee, mik­si sitä mak­se­taan hyvätuloisillekin.

Perus­tu­lon kan­nat­ta­jat luot­ta­vat sii­hen, että työt alka­vat mais­tua, kun työn vas­taa­not­ta­mi­nen teh­dään kan­nat­ta­vak­si ja sen vas­tus­ta­jat usko­vat, että pak­ko on paras motivoija.

Itse olen useam­paan ker­taan esit­tä­nyt, että voi­sim­me kom­pro­mis­si­na aina­kin aloit­taa perus­tu­loon siir­ty­mi­sen syy­pe­rus­tei­ses­ta nega­tii­vi­ses­ta tulo­ve­ros­ta siten, että sen nos­ta­mi­nen edel­lyt­tää työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­mis­ta, kos­ka niin moni kuvit­te­lee, että työ­nan­ta­jat otta­vat iloi­ten vas­taan ihmi­siä, jot­ka sano­vat, ettei­vät suin sur­min­kaan halua tän­ne töi­hin, mut­ta karens­sin takia on pak­ko. (Käsi ylös, kuka palkkaisi!)

On tie­tys­ti niin, että mitä kor­keam­pi on perus­tu­lo, sitä suu­rem­pi on ris­ki, että se edis­tää nuor­ten syr­jäy­ty­mis­tä. Perus­tu­lon on pak­ko olla aika niuk­ka, jot­ta se todel­la kan­nus­tai­si töi­hin. Jos halu­taan yhdis­tää hyvä perus­tur­van taso ja perus­tu­lo, sii­hen on liki pak­ko liit­tää jokin työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­seh­to. Ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa ei voi­si aja­tel­la­kaan ilman työn vastaanottamisehtoa.

Olen­nai­sin­ta on, että yhdis­te­tään vero­tus ja tulon­siir­rot yhte­näi­sek­si koko­nai­suu­dek­si. Jos nämä kak­si tulo­jen­ta­saus­jär­jes­tel­mää toi­mi­vat toi­sis­taan riip­pu­mat­ta, aina tulee sai­rai­ta tilan­tei­ta, joi­ta kukaan ei ole tar­koit­ta­nut. Tämä on aivan olennaista.

Olen myös ehdot­ta­nut aiem­min, että meil­lä voi­si olla niuk­ka ehdo­ton perus­tu­lo ja sii­hen koro­tus, jon­ka saa­mi­sen ehto­na on työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­nen. Juha Saa­ren työ­ryh­mä ehdot­taa itse asias­sa samaa. Jos kiel­täy­tyy töis­tä saa 616 €/kk kun muu­ten sai­si 697 €/kk. Minä olin jopa kaa­vail­lut noi­den sum­mien välil­le vähän isom­paa eroa.

Kak­si seik­kaa syy­pe­rus­tei­suu­den puo­les­ta. Jos perus­tu­lol­le ei oli­si mitään ehto­ja, se voi­si teh­dä Suo­mes­ta koti­rou­vayh­teis­kun­nan. Nyt halu­taan lyhen­tää koti­hoi­don tukea, jot­ta nai­set eivät syr­jäy­tyi­si työ­elä­mäs­tä. Perus­tu­lo takai­si ikui­sen oikeu­den koti­hoi­don­tu­keen, eikä sii­hen tar­vit­tai­si edes sitä hoi­det­ta­vaa las­ta. Maa­han­muut­ta­ja­äi­tien koh­dal­la tulon­siir­ron ehto­na pitäi­si olla kotout­ta­mis­toi­miin osal­lis­tu­mi­nen. Muu­ten jois­ta­kin nai­sia sor­ta­vis­ta kult­tuu­reis­ta tule­vat nai­set jäi­si­vät kotiin hoi­ta­maan lap­sia tai vaik­ka ei lap­sia­kaan oli­si, jäi­si­vät kotiin muu­ten vain mie­hen­sä käs­kys­tä eivät­kä oppi­si kos­kaan Suomea.

Sata-komi­tea tut­ki yhte­näis­tä perusturvaa

Jo ennen kuin Bri­tan­nian Uni­ver­sal cre­dit ‑mal­lis­ta tie­det­tiin mitään, Sata-komi­teas­sa val­mis­tel­tiin ehdo­tus­ta perus­tur­van yhdis­tä­mi­ses­tä yhdek­si tulon­siir­rok­si vuo­si­na 2008 ja 2009. Se päät­tyi työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen sosi­aa­li-tupoon ja sii­hen, että maan hal­li­tus yhtyi työ­mark­ki­na­jär­jes­tö­jen käsi­tyk­seen, että sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me on raken­teil­taan niin täy­del­li­nen, ettei sitä ole syy­tä uudis­taa lain­kaan. Mik­si koko komi­tea oli sit­ten asetettu?

Sen me kui­ten­kin ehdim­me havai­ta, että perus­tur­van yhte­näis­tä­mi­nen yhdek­si tuki­muo­dok­si on aika han­ka­laa. Joko joi­den­kin tilan­ne heik­ke­nee pahas­ti (ja tois­ten tie­tys­ti para­nee), val­tion menot kas­va­vat tai jär­jes­tel­mäs­tä tulee hyvin epäkannustava.

Bri­tan­nian ja Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien mal­lis­sa on valit­tu jäl­kim­mäi­nen. Efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­ro on jos­sain 70 pro­sen­tin tie­tä­mis­sä. Tämä saat­taa todel­la vaa­tia pakol­li­sen työn vas­taa­not­ta­mi­sen. Kun kym­pin tun­ti­pal­kas­ta jää käteen kol­me euroa, vapaa-aika alkaa tun­tu­va aika hou­kut­te­le­val­ta. Työs­sä käy­mi­nen aiheut­taa hel­pos­ti noin pal­jon kus­tan­nuk­sia (mat­kat, lou­nas­ruo­kai­lu, vaatteet).

Jos tama kään­net­täi­siin perus­tu­lon kie­lel­le, se mer­ki­ti­si, että meil­lä oli­si perus­tu­lo, joka riip­pui­si asu­mi­so­lo­suh­tes­ta ja jos­sa vero­tus ei oli­si line­aa­ri­nen, vaan  pie­nis­tä tulois­ta mak­set­tai­siin kor­keam­paa veroa (70 %) kuin suu­ris­ta. Suo­mek­si sanot­tu­na tama tasaa tulo­ja astei­kon ala­pääs­sä voi­mak­kaas­ti, mikä toi­saal­ta mer­kit­see, ettei työn­te­ko oikein kannata.

Kan­nus­ti­mis­ta on vai­kea puhua jul­ki­suu­des­sa jär­ke­väs­ti. Monet ajat­te­la­vat että jos Pek­ka menee töi­hin, on oikein ja koh­tuul­lis­ta, että Pek­ka saa riit­tä­väs­ti lisää rahaa, mut­ta kui­ten­kin niin, että jos Kal­le ei mene töi­hin, on vää­rin, jos Kal­le saa olen­nai­ses­ti vähem­män rahaa kuin Pekka.

Näin sen tekisin

Sik­si en yhdis­täi­si lopul­ta näi­tä tukia yhdek­si tuek­si, kos­ka sil­loin kan­nus­ti­met tuhou­tu­vat kai­kil­ta. Nyt tulee vie­lä van­hem­pi ehdo­tus vuo­del­ta 1994. *

Sosi­aa­li­tur­va voi­si koos­tua nel­jäs­tä palikasta.

  1. Perus­tu­lo tai nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro osa­puil­leen 560 €/kk. Yhteen­so­vi­tus tulo­jen kans­sa noin 45 %, joka on samal­la ylei­sin mar­gi­naa­li­ve­ro kai­kil­le. Kateus­syis­tä tähän voi liit­tää koro­te­tun veron yli 5000 € ansait­se­vil­le. Se tekee jär­jes­tel­mäs­tä moni­mut­kai­sem­man, ei tuo­ta juu­ri lain­kaan vero­tu­lo­ja, mut­ta voi olla tar­peen koheesiosyistä.
  2. Perus­tu­lon koro­tus, joka on tulois­ta riip­pu­ma­ton. (Lap­si­li­sä, kelia­kia­kor­vaus, vammaistuki)
  3. Tulos­i­don­nai­nen meno­tu­ki. (Asu­mis­tu­ki, päi­vä­hoi­to­mak­su­tu­ki, kor­kei­den ter­vey­den­huol­to­me­no­jen korvaus)
  4. Ansio-osa eli tulo­jen vakuutus

Koh­dan 3) kor­vat­ta­vat menot las­ke­taan ensin yhteen min­kä jäl­keen niil­lä on yksi yhtei­nen tulo­har­kin­ta. Nuo sadan pro­sen­tin pin­taan nouse­vat efek­tii­vi­set mar­gi­naa­li­ve­rot joh­tu­vat mones­ta pääl­lek­käi­ses­tä tulo­har­kin­nas­ta. Jos täs­sä tulo­har­kin­ta oli 25 %, mar­gi­naa­li­ve­rok­si tuli­si taas tuo 70 %. Se ei kui­ten­kaan kos­ki­si kaik­kia niin kuin tuos­sa Uni­ver­sal cre­dit ‑mal­lis­sa.

Hyvää ei saa halvalla

Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että mah­do­ton yhdis­tel­mä kan­nus­ta­va, hal­pa ja riit­tä­vä sosi­aa­li­tur­va kan­nat­taa rat­kais­ta luo­pu­mal­la halpuudesta.

Ollak­seen kan­nus­ta­va, sosi­aa­li­tur­va ei voi olla ylen ante­lias, mut­ta niin huo­noa sii­tä ei voi teh­dä, että se oli­si hal­pa ja kannustava.

On hyväk­syt­tä­vä, että pie­ni­palk­kais­ten käteen jää­vät tulot para­ne­vat. Sor­ry, muit­ta se mak­saa vähän. Jotain 7,5 %:n tasa­pai­no­työt­tö­myys­kin maksaa.

Jotain on mak­sa­nut myös Yhdys­val­loil­le ja tulee edel­leen mak­sa­maan, että kur­jis­tu­nut kes­ki­luok­ka äänes­ti val­taan Trum­pin. Kal­liik­si tulee myös Brexit Britannialle

Ennen kaik­kea kui­ten­kin kysy­mys on yhteis­kun­nal­li­ses­ta oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta, jos näin van­han­ai­kai­ses­ta asias­ta saa vie­lä puhua.

Teen asu­mis­tues­ta toi­sen pos­tauk­sen, kos­ka sen ympä­ril­lä on myös suu­ria muu­tos­pai­nei­ta. Tii­se­ri­nä sanot­ta­koon, että otan pääl­le­ni osa­vas­tuun asu­mis­tu­ki­me­no­jen vii­me­ai­kai­ses­ta kasvusta.

[KORJAUS 29.3. Uni­ver­sal Grant kor­jat­tu Uni­ver­sal credit]

===

*  Osmo Soi­nin­vaa­ra. Hah­mo­tel­ma perus­tu­lo­mal­lis­ta. Sosi­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riön monis­tei­ta 1994:2

65 vastausta artikkeliin “Perustulo – negatiivinen tulovero ‑yhtenäinen perusturva – Universal credit”

  1. Itse olen ymmär­tä­nyt, että nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron suu­rem­pi kan­na­tus perus­tu­loon ver­rat­tu­na perus­tuu sii­hen, että nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa ole­te­taan mak­set­ta­van vain jos vero­tet­ta­vaa tuloa yli­pää­tään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät sai­si mitään, tai sai­si­vat nykyi­sen kal­tais­ta työmarkkinatukea.

    1. ark­ki­teh­ti:
      Itse olen ymmär­tä­nyt, että nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron suu­rem­pi kan­na­tus perus­tu­loon ver­rat­tu­na perus­tuu sii­hen, että nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa ole­te­taan mak­set­ta­van vain jos vero­tet­ta­vaa tuloa yli­pää­tään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät sai­si mitään, tai sai­si­vat nykyi­sen kal­tais­ta työmarkkinatukea. 

      Näin­hän ei toki­kaan ole. Tukien ulko­puo­lel­le ei olla ketään heit­tä­mäs­sä, vaan jon­kin tasoi­sen perus­tur­van saa­vat myös työn­vie­rok­su­jat. Nega­tii­vi­ses­sa tulo­ve­ros­sa nol­la­tu­loil­la mak­set­tu nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on suu­rim­mil­laan, aina­kin tasa­ve­ro + nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro ‑mal­lis­sa ( https://en.wikipedia.org/wiki/Negative_income_tax#Flat_tax_with_negative_income_tax ).

      Voi­tai­siin tiet­ty käyt­tää sii­tä vähim­mäis­ta­sos­ta nimi­ket­tä “ylei­nen perus­tur­va” ja sii­hen pääl­le tule­vas­ta osas­ta nimi­ket­tä “nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro”, mut­ta kos­ka nämä las­ke­taan eri tavoin kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa (“las­ken­nal­li­ses­ti nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on osa vero­tus­ta ja vähen­tää koko­nais­ve­roas­tet­ta, kun perus­tu­lo kas­vat­taa veroas­tet­ta” — https://fi.wikipedia.org/wiki/Negatiivinen_tulovero) lie­nee parem­pi käsi­tel­lä ne yhdel­lä ja samal­la taval­la lais­sa ja ase­tuk­sis­sa sekä kan­san­ta­lou­den tilas­toin­nis­sa, eri nimik­kei­tä voi sit­ten käyt­tää epä­muo­dol­li­ses­ti kuten halu­taan ja kuten itse kun­kin arvo­maa­il­maan hel­poi­ten saa hyväk­syt­tä­väs­ti asettumaan.

    2. ark­ki­teh­ti:
      Itse olen ymmär­tä­nyt, että nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron suu­rem­pi kan­na­tus perus­tu­loon ver­rat­tu­na perus­tuu sii­hen, että nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa ole­te­taan mak­set­ta­van vain jos vero­tet­ta­vaa tuloa yli­pää­tään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät sai­si mitään, tai sai­si­vat nykyi­sen kal­tais­ta työmarkkinatukea. 

      Jos sosi­aa­li­tur­van raken­ne luo kan­nus­teen, mark­ki­na­ta­lous luo kyl­lä työ­paik­ko­ja, jois­sa voi­daan täyt­tää työs­sä­oloeh­to, mut­ta palk­ka ja työ­vel­voi­te on mitä­tön. Äärim­mil­lään työn­te­ki­jä jopa mak­saa työ­nan­ta­jal­le, jot­ta työ­nan­ta­ja kir­jaa jon­ne­kin jär­jes­tel­mään vero­tet­ta­vaa tuloa. Kak­si “työn­vie­rok­su­jaa” voi­vat esi­mer­kik­si “pal­ka­ta” toi­sen­sa ris­tiin matalapalkkatöihin.

      Joh­to­pää­tös on siis se, että nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on sama talou­del­li­ses­ti sama kuin perus­tu­lo, mut­ta hal­lin­nol­li­ses­ti monimutkaisempi.

      1. ” Kak­si “työn­vie­rok­su­jaa” voi­vat esi­mer­kik­si “pal­ka­ta” toi­sen­sa ris­tiin matalapalkkatöihin. ”

        Ei toi­mi, kos­ka molem­mat muut­tui­si­vat yrit­tä­jik­si ja eivät oli­si siten oikeu­tet­tu­ja työn­te­ki­jän työt­tö­myys­tur­vaan tai ker­ryt­täi­si työn­te­ki­jän työs­sä­oloeh­toa. Yrit­tä­jän työs­sä­oloeh­don täyt­tä­mi­sek­si täy­tyy YEL-kas­saan mak­saa mini­mi­työ­tu­lon mukais­ta mak­sua puo­li­tois­ta vuot­ta ja se ei ole mah­dol­lis­ta, jos yri­tys­toi­min­ta ei tuota.

      2. Ei kuk­jaan muu­tu yrit­tä­jäk­si sil­lä, että palk­kaa jon­kun vaik­ka teke­mään viikkosiivousta.

      3. Kyl­lä se ansa täs­sä tilan­tees­sa lau­ke­ai­si yhdel­lä seu­raa­vis­ta kah­des­ta tavoista:

        1) Molem­mat palk­kaa­vat toi­sen­sa työ­suh­tei­seen työ­hön. Täl­löin rea­li­soi­tu­vat työ­hö­nan­ta­ja­vel­voit­teet ja molem­mat kat­so­taan yrit­tä­jik­si sik­si, että palk­ka­si­vat toi­sen työ­suh­tei­seen työhön.

        2) Molem­mat palk­kai­si­vat toi­sen­sa ali­hank­ki­joik­si. Täl­löin molem­mat kat­sot­tai­siin yrit­tä­jik­si sik­si, että työl­lis­ty­vät omas­sa työssä.

        Työ­suh­tei­nen työ on teh­ty tar­koi­tuk­sel­la vai­keak­si gene­roi­da tyh­jäs­tä. Niis­sä lau­kea­vat aina jol­le­kin isot vas­tuut ja byro­kraat­ti­set velvoitteet.

      4. Jos sinä palk­kaat kotii­si sii­voa­jan kol­mek­si tun­nik­si joka per­jan­tai, se ei tee sinus­ta yrit­tä­jää. Suo­mes­sa yksi­tyi­nen hen­ki­lö saa mak­saa palk­kaa toi­sel­le, eikä hän muu­tu sil­lä yrittäjäksi.

    3. ark­ki­teh­ti:
      Itse olen ymmär­tä­nyt, että nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron suu­rem­pi kan­na­tus perus­tu­loon ver­rat­tu­na perus­tuu sii­hen, että nega­tii­vis­ta tulo­ve­roa ole­te­taan mak­set­ta­van vain jos vero­tet­ta­vaa tuloa yli­pää­tään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät sai­si mitään, tai sai­si­vat nykyi­sen kal­tais­ta työmarkkinatukea.

      Nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron koh­dal­la meil­lä Suo­mes­sa on kak­si mie­les­tä­ni seka­vuut­ta aiheut­ta­vaa käsi­tet­tä, jois­ta ilmei­ses­ti viitt­taat EITC-peri­aat­tee­seen. EITC (Ear­ned Inco­me Tax Cre­dit) on käy­tös­sä muu­ta­mis­sa USA:n osa­val­tiois­sa ja eräis­sä muis­sa mais­sa. Koke­muk­set ovat olleet myön­tei­siä, mut­ta ne pitää suh­teut­taa pai­kal­li­seen perusturvaan. 

      Suo­mes­sa EITC koet­tai­siin pak­ko­työk­si. Moit­ti­han jo joku nykyi­nen­kin akti­vis­ti YLEs­sä Sipi­län hal­li­tus­ta sii­tä, että se romuut­taa sosi­aa­li­tur­van niin pahs­ti, että koh­ta on pak­ko men­nä töihin.

      1. Tapio: EITC (Ear­ned Inco­me Tax Credit)onkäytössä muu­ta­mis­sa USA:n osavaltioissa

        EITC on liit­to­val­tio­ta­son tuki, eli sitä saa jokai­ses­sa osavaltiossa.

  2. >Jotain on mak­sa­nut myös Yhdys­val­loil­le ja tulee edel­leen mak­sa­maan, että kur­jis­tu­nut kes­ki­luok­ka äänes­ti val­taan Trum­pin. Kal­liik­si tulee myös Brexit Britannialle

    Ovat­ko ihmi­set tyy­ty­väi­siä eläes­sään puo­lik­si tai 3/4:lta tulon­siir­to­jen varas­sa jos he sil­loin koke­vat, että he ovat kak­kos­luo­kan kan­sa­lai­sia ja kyke­ne­mät­tö­miä elät­tä­mään itsen­sä? Sil­loin ennen mui­noin vaan oli siel­lä teh­taal­la ihan hyvä­palk­kai­sia töi­tä tar­jol­la, nyt sit­ten jat­ke­taan teh­taan sul­ke­mi­sen jäl­keen jonain DHL:n osa-aika­lä­het­ti­nä ja puo­lik­si sos­sun rahalla.

    Fyy­si­seen hyvin­voin­tiin sosi­aa­li­set tulon­siir­rot ovan hyvä täs­mä­lää­ke, mut­ta aut­ta­vat­ko ne huka­tun oman­tun­no­nar­von muodostumisessa?

    Uskon, että kes­ki­län­nen hii­li­kai­vos­työ­läi­set ja auto­teh­tail­ta pois pot­ki­tut bri­tit eivät kai­paa isom­pia sos­su­tu­kia, vaan koke­muk­sen sii­tä, että he itse pys­ty­vät elät­tä­mään itsen­sä hyväl­lä elin­ta­sol­la. Ts. väliä on myös sil­lä miten jokai­nen sen rahan saa sen lisäk­si että pal­jon­ko sitä saa.

    1. Aina­kin oma koke­muk­se­ni on usein ollut se, että olen­nai­sin­ta oma­nar­von­tun­nol­le oli­si se, että pää­si­si teke­mään jotain itsel­leen mie­le­käs­tä esim. vapaa­eh­tois­työ­tä — ilman että tar­vit­si­si jat­ku­vas­ti huo­leh­tia sii­tä, riit­tä­vät­kö rahat elämiseen. 

      Jos tekee jotain min­kä kokee arvok­kaak­si, niin se yllä­pi­tää kyl­lä oma­nar­von­tun­toa vaik­kei se elät­täi­si­kään. Mut­ta se että jokin elät­tää ei vält­tä­mät­tä tee sii­tä arvok­kaan tun­tuis­ta. Se voi päin­vas­toin syö­dä elä­mäs­tä arvok­kuu­den, mikä­li ener­gia ei rii­tä sekä itsen­sä elät­tä­mi­seen että jon­kin arvok­kaan tun­tui­sen tekemiseen.

  3. Eli koto­na asu­va, äidin ruo­kia syö­vä nuo­ri saa 600 euroa diskorahaa?
    Tilan­ne vas­taa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la yksi­na­su­jan 3000 euron kuukausiansiota.

    1. Eli koto­na asu­va, äidin ruo­kia syö­vä nuo­ri saa 600 euroa diskorahaa?

      Tämä tilan­ne meil­lä on nyt kui­ten­kin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jos ereh­tyy mene­mään töi­hin, mene­tä tuon edun. Tulot eivät pei­ne­ne, mut­ta eivät juu­ri myös­kään kasva.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä tilan­ne meil­lä on nyt kui­ten­kin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jos ereh­tyy mene­mään töi­hin, mene­tä tuon edun. Tulot eivät pei­ne­ne, mut­ta eivät juu­ri myös­kään kasva.

        Mis­tä muka koto­na asu­va, äidin ruo­kia syö­vä nuo­ri saa nykyi­sin 600 euroa kuus­sa dis­ko­ra­haa? Kun lap­se­ni täyt­ti 18 ja kävi lukio­ta, hän ei saa­nut sent­tiä­kään mitään tukia. Sit­ten, kun hän aloit­ti opis­ke­lut yli­opis­tos­sa (ja asui vie­lä koto­na), rupe­si hän saa­maan opin­to­tu­kea noin 40 eur / kk. Tuet para­ni­vat vas­ta sit­ten, kun hän muut­ti omil­leen opis­ke­li­ja-asun­toon. Perus­tu­lo oli­si aivan olen­nai­nen tulo­jen lisäys täl­lai­sel­le koto­na asu­val­le täy­si-ikäi­sel­le nuorelle.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä tilan­ne meil­lä on nyt kui­ten­kin sil­lä ero­tuk­sel­la, että jos ereh­tyy mene­mään töi­hin, mene­tä tuon edun. Tulot eivät pei­ne­ne, mut­ta eivät juu­ri myös­kään kasva.

        Van­hem­pien koto­na asu­va saa työ­mark­ki­na­tu­kea Kelan las­ku­rin mukaan noin 300e kk, jos van­hem­mat ovat keskituloisia.

  4. Niin perus­tu­lo kuin nega­tii­vi­nen vero tar­koit­ta­vat sitä, että yhteis­kun­ta mak­saa osan pal­kas­ta yri­tyk­sen puo­les­ta. Sitä voi kut­sua myös yritystueksi.

    Läh­tö­koh­ta tuli­si olla, että sel­lais­ta työ­tä, jos­ta ei voi­da mak­saa sel­lais­ta palk­kaa, jol­la tulee toi­meen, ei pidä teh­dä eikä teettää.

    1. Jon­ne:
      Niin perus­tu­lo kuin nega­tii­vi­nen vero tar­koit­ta­vat sitä, että yhteis­kun­ta mak­saa osan pal­kas­ta yri­tyk­sen puo­les­ta. Sitä voi kut­sua myös yritystueksi.

      Läh­tö­koh­ta tuli­si olla, että sel­lais­ta työ­tä, jos­ta ei voi­da mak­saa sel­lais­ta palk­kaa, jol­la tulee toi­meen, ei pidä teh­dä eikä teettää.

      Näl­kä­kuo­le­ma oli­si sit­ten hyväk­syt­tä­vä vaihtoehto?

    2. Jon­ne:
      Niin perus­tu­lo kuin nega­tii­vi­nen vero tar­koit­ta­vat sitä, että yhteis­kun­ta mak­saa osan pal­kas­ta yri­tyk­sen puo­les­ta. Sitä voi kut­sua myös yritystueksi.

      Läh­tö­koh­ta tuli­si olla, että sel­lais­ta työ­tä, jos­ta ei voi­da mak­saa sel­lais­ta palk­kaa, jol­la tulee toi­meen, ei pidä teh­dä eikä teettää.

      Nämä ovat mel­ko taval­li­sia ja har­mil­li­sia vää­ri­nym­mär­ryk­siä. Nykyi­sel­lä elin­ta­sol­lam­me vain vähem­mis­tö popu­laa­tios­ta kyke­nee tuot­ta­maan sen ver­ran kuin kulut­taa. Sil­ti vähem­män tuot­ta­vien­kin työ on arvo­kas­ta — sii­tä on hyvä mak­saa mark­ki­na­ta­lou­des­sa tuot­ta­vuu­den ver­ran; loput anne­taan tulon­siir­toi­na, kuten päi­vä-/ko­ti­hoi­to, perus­kou­lu, jat­ko­kou­lu­tus, perus­ter­veys, tiet ja muu infra, kir­jas­tot, kult­tuu­ri­lai­tok­set yms. Tulon­siir­rot eivät ole “yri­tys­tu­kia” var­sin­kaan sil­tä osin, kuin ne anne­taan perus­tu­lo­na, kos­ka sil­loin ei tue­ta mitään vali­koi­tu­ja yrityksiä.

      1. Aika aja­tel­la: Nämä ovat mel­ko taval­li­sia ja har­mil­li­sia vää­ri­nym­mär­ryk­siä. Nykyi­sel­lä elin­ta­sol­lam­me vain vähem­mis­tö popu­laa­tios­ta kyke­nee tuot­ta­maan sen ver­ran kuin kulut­taa. Sil­ti vähem­män tuot­ta­vien­kin työ on arvo­kas­ta — sii­tä on hyvä mak­saa mark­ki­na­ta­lou­des­sa tuot­ta­vuu­den ver­ran; loput anne­taan tulon­siir­toi­na, kuten päi­vä-/ko­ti­hoi­to, perus­kou­lu, jat­ko­kou­lu­tus, perus­ter­veys, tiet ja muu infra, kir­jas­tot, kult­tuu­ri­lai­tok­set yms. Tulon­siir­rot eivät ole “yri­tys­tu­kia” var­sin­kaan sil­tä osin, kuin ne anne­taan perus­tu­lo­na, kos­ka sil­loin ei tue­ta mitään vali­koi­tu­ja yrityksiä. 

        Tulon­siir­roil­le on täys­päi­väis­ten työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la erin­omai­sia vaih­toeh­to­ja, kuten yleis­si­to­van työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­rit­tä­mä mini­mi­palk­ka. Tämän ansios­ta työn­te­ki­jä ei jou­du aina­kaan itse ano­maan oman tuot­ta­vuu­ten­sa ja riit­tä­vän pal­kan ero­tus­ta Kelas­ta vaan sen mak­saa työ­nan­ta­ja. On työ­nan­ta­jan ja val­tion väli­nen asia, mak­se­taan­ko sii­nä välis­sä yri­tys­tu­kia vai anne­taan­ko palk­ka­ku­lu­jen jyvit­tyä kuluttajahintoihin.

        Pal­kan täy­den­tä­mi­nen sel­lai­sel­la sosi­aa­li­tur­val­la, jota työn­te­ki­jä jou­tuu ano­maan itsel­leen voi kat­soa tur­hak­si työn­te­ki­jöi­den vai­vaan­nut­ta­mi­sek­si ja häpäisemiseksi.

      2. Kyl­lä se palk­ka­tuen haku­pro­ses­si on aika­lail­la vai­va­nut­ta­vaa sekin. Ja sor­ry, se palk­ka­ku­lu­jen jyvit­tä­mi­nen kulut­ta­ja­hin­toi­hin ei ole aivan yksin­ker­tai­nen jut­tu, kos­ka kulut­ta­ja voi olla niin mata­la­mie­li­nen, ettei maksa.

      3. Mik­ko Num­me­lin: Tulon­siir­roil­le on täys­päi­väis­ten työn­te­ki­jöi­den koh­dal­la erin­omai­sia vaih­toeh­to­ja, kuten yleis­si­to­van työ­eh­to­so­pi­muk­sen mää­rit­tä­mä mini­mi­palk­ka. Tämän ansios­ta työn­te­ki­jä ei jou­du aina­kaan itse ano­maan oman tuot­ta­vuu­ten­sa ja riit­tä­vän pal­kan ero­tus­ta Kelas­ta vaan sen mak­saa työnantaja.

        Jos mää­räät mini­mi­pal­kan yli työn­te­ki­jän (mar­gi­naa­li­sen) tuot­ta­vuu­den, teet näis­tä työn­te­ki­jöis­tä (tai aina­kin osas­ta) työt­tö­miä (jos rat­kai­su­na ei sit­ten ole palkkatuki).

      4. Ossi Sare­so­ja: Jos mää­räät mini­mi­pal­kan yli työn­te­ki­jän (mar­gi­naa­li­sen) tuot­ta­vuu­den, teet näis­tä työn­te­ki­jöis­tä (tai aina­kin osas­ta) työt­tö­miä (jos rat­kai­su­na ei sit­ten ole palkkatuki).

        Tämä tois­te­taan var­sin usein ja se usko­taan kovin hel­pos­ti todek­si. Sen perus­teel­la, mitä tie­dän oikeis­ta esi­mer­keis­tä hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat olleet silp­pu­töis­sä, ei tämä kui­ten­kaan tun­nu ole­van kes­tä­vä tapa työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen. Tilan­ne on nimit­täin se, että monil­la silp­pu­työt joko hii­pu­vat itses­tään käy­tän­nös­sä täy­dek­si työt­tö­myy­dek­si tai sit­ten silp­pu­työn, jol­la ei elä ja jon­ka pääl­le jou­tuu ano­maan tukea, tulee teki­jäl­leen niin vas­ten­mie­li­nen, että työn­te­ki­jä omas­ta halus­taan yrit­tää pääs­tä hom­mas­ta eroon tai saa­da työ­tun­ti­mää­rän­sä nollaan.

        On tot­ta, että opis­ke­li­jat ovat poik­keuk­sel­li­nen ryh­mä osa-aikai­sil­la työ­mark­ki­noil­la, kos­ka he ovat jos­kus innok­kai­ta yli­työ­kor­vaus­syis­tä otta­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon tun­te­ja epä­mää­räi­siin­kin aikoi­hin. Tämä joh­tuu kui­ten­kin sii­tä, että opis­ke­li­jat ovat elä­män­ti­lan­teen­sa vuok­si sel­lai­sen tuki­jär­jes­tel­män pii­ris­sä, jos­sa työn­te­ko ei itses­sään aiheu­ta suo­raa karens­si­seu­raa­mus­ta tai sel­lai­sen har­kit­se­mis­ta­kaan ja toi­sin kuin moniin mui­hin ryh­miin, opis­ke­li­joi­hin luo­te­taan sen ver­ran, että heil­le myön­ne­tään lai­no­ja ja tar­jo­taan mah­dol­li­suuk­sia palaut­taa vapaa­eh­toi­ses­ti yli­mää­räi­set tuet myö­hem­min. Työt­tö­män kykyyn tai haluun mak­saa tukia takai­sin taas ei luo­te­ta ja epä­var­maa tuen mak­sua lykä­tään var­muu­den vuoksi.

        Jot­kut talous­oi­keis­to­lai­set eko­no­mis­tit eivät pidä opis­ke­li­ja­työ­voi­man hyö­dyn­tä­mi­ses­tä sik­si, että kat­so­vat opis­ke­li­joi­den työn­teon vii­väs­tyt­tä­vän val­mis­tu­mis­ta ja kulut­ta­van yhteis­kun­nan varo­ja pal­jon enem­män kuin mitä opis­ke­li­joi­den työn­teos­ta on vero­hyö­ty­jä. Vaik­ka opis­ke­li­jat oli­si­vat työt­tö­miin ver­rat­tu­na mie­lui­sam­paa työ­voi­maa työ­nan­ta­jil­le, halut­tai­siin esi­mer­kik­si pika­ruo­ka­loi­den ja kaup­po­jen kas­soil­le mie­luum­min työn­te­ki­jät kor­tis­tos­ta kuin yliopistoista.

  5. Todel­la vai­kea uskoa, että val­tio pää­tyi­si moneen, moneen vuo­teen teke­mään yhtään uudis­tus­ta, joka mer­kit­tä­väs­ti lisäi­si val­tion meno­ja. Ensin pitäi­si ali­jää­mä­on­gel­ma rat­kais­ta, sit­ten lyhen­tää vel­kaa, sit­ten hoi­taa suu­ret ikä­luo­kat hau­taan. Ja tämä kaik­ki pitäi­si teh­dä pie­ne­ne­väl­lä työi­käi­sel­lä väes­töl­lä (olet­taen, että Suo­mi ei pys­ty kil­pai­le­maan osaa­jis­ta) ja inves­toin­neil­la, jot­ka ovat vuo­sia madel­leet ala­mais­sa eten­kin tuo­te­ke­hi­tyk­sen suhteen. 

    Eriar­voi­suus­ryh­män perus­tur­vaeh­do­tus­kin, jota jopa KELA tukee, ei teh­tä­vän­an­non mukai­ses­ti saa lisä­tä val­tion meno­ja. http://www.kela.fi/-/kela-tukee-eriarvoisuusryhman-ehdotusta-uudesta-perusturvalaista

    Sik­si ehdo­tan­kin, että nega­tii­vi­seen tulo­ve­roon pala­taan jos­kus parin­kym­me­nen vuo­den kulut­tua — jos Suo­mi sil­loin oli­si jon­kun nokia­mai­sen ihmeen kaut­ta taas elin­voi­mai­nen kan­san­ta­lous eikä taan­tu­va euroa­lu­een periferia.

  6. Blo­gis­sa on pal­jon hyviä point­te­ja, ja nos­to 24 vuo­den takaa on hieno. 

    Mal­li vaa­tii kui­ten­kin virtaviivaistamista.

    Paras perus­tu­lo ‑mal­li (PP):

    Kenel­le? Perus­tu­lo kos­ke­koon täy­si­val­tai­sia Suo­men kan­sa­lai­sia; hol­hot­ta­vil­le ja ulko­maa­lai­sil­le eril­li­nen järjestelmä.

    Pal­jon­ko? Perus­tu­lon tulee taa­ta pää­sy vähin­tään yhtei­ses­ti sovi­tul­le köy­hyys­ra­jal­le. EU:n komis­sio mää­rit­te­lee rajak­si 60 % net­to­tu­lo­jen medi­aa­nis­ta. Suo­mes­sa siis noin 1000 €/kk.

    Lisä­tuet? Eri­tyis­ryh­mät (esim. inva­li­dit) voi­vat saa­da ano­mal­la lisä­tu­kia. Asu­mis­tu­kea, opin­to­tu­kea, elä­ket­tä, työt­tö­myys­kor­vaus­ta ei mak­se­ta. Lap­si­li­sis­tä tms. sää­de­tään eril­li­ses­sä järjestelmässä. 

    Ansiot? Tulo­ja saa hank­kia vapaas­ti. Verot­ta­ja ottaa noin 50 % (ellei vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä saa­da siir­ret­tyä tulois­ta omis­ta­mi­seen ja kulut­ta­mi­seen). Val­tio ja kun­nat voi­vat mui­den toi­mi­joi­den tapaan mak­saa palk­kaa hyö­dyl­li­ses­tä toi­min­nas­ta, kuten aktii­vi­ses­ta työn hake­mi­ses­ta ja lap­sien hoitamisesta.

    Voit­ta­jat? Edul­li­ses­ti asu­vat. Opis­ke­li­jat. Köy­hät. Pie­ni­tu­loi­set. Koti­rou­vat. Kokonaisuus. 

    Häviä­jät? Kal­liis­ti asu­vat. Ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­kor­vaus­ta naut­ti­neet. Suur­ta elä­ket­tä saa­neet. Suur­ten kau­pun­kien asun­to­kaup­pi­aat ja vuo­kra­nan­ta­jat. Yli varo­jen­sa elävät.

  7. Perus­tu­lo on hyvä rat­kai­su moneen ongelmaan. 

    Sel­lai­nen perus­tu­lo, joka on sama vas­ta­syn­ty­neil­le, kol­me­kymp­pi­sil­le ja sata­vuo­tiail­le sen sijaan ei ole rat­kai­su. Ylei­sen oikeus­ta­ju miel­tää asian niin, että lap­sil­le ja van­huk­sil­le tulon­ta­saus saa olla kor­keam­pi kuin työi­käi­sil­le. Eli lap­si­li­sät ja kan­sa­ne­lä­ke voi­daan hyvin hoi­taa sel­lai­sel­la perus­tu­lol­la, jon­ka suu­ruus muut­tuu iän myötä.

    Ylei­nen oikeus­ta­ju ei myös­kään vas­taa tilan­net­ta jos­sa tur­va­pai­kan­ha­ki­ja saa heti saa­vut­tu­aan täyt­tä perus­tu­loa, mut­ta EU-kan­sa­lai­nen roma­ni­ker­jä­läi­nen ei mitään. Eikä sitä, jos asia on päin vastoin.

    Tar­vi­taan perus­tu­lo, joka muut­tuu iän myö­tä. Ja tar­vi­taan tau­lu­koi­ta, joi­den mukaan maa­han­muut­ta­jat (lap­si­neen) pää­see perus­tu­lol­le pik­ku­hil­jaa — ken­ties nopeam­min mak­sa­mal­la vero­ja ja hitaam­min jos ei. 

    Jos perus­tu­lo on vain joko 0 € tai 560 € kuus­sa, syn­tyy raja­ta­pauk­sis­sa todel­la voi­mak­kai­ta kan­nus­ti­non­gel­mia. En tie­dä miten saa­jat on tar­koi­tus raja­ta, mut­ta jotain esi­merk­ke­jä jot­ka tule­vat itsel­le mie­leen täs­sä heittelee.

    - 17v vs 18v, kul­kee­ko täs­sä raja? Ikä sinän­sä insen­tii­vi­mie­les­sä hyvä kun sii­hen ei voi vai­kut­taa (pait­si tie­tys­ti valeh­te­le­mal­la ikän­sä pape­rit­to­ma­na voi yrit­tää), mut­ta epä­rei­lu se voi olla jos vaik­ka sisa­ruk­set asu­vat olo­suh­tei­den pakos­ta muu­al­la kuin van­hem­pan­sa tms.
    — Suo­men kan­sa­lai­nen/ei-kan­sa­lai­nen?
    — ETA-kan­sa­lai­nen/ei-ETA ‑kan­sa­lai­nen?
    — Riit­tää­kö osoi­te Suo­mes­sa vai tar­vi­taan­ko todis­te “tosia­sial­li­ses­ta oles­ke­lus­ta” tms?
    — Kak­sois­kan­sa­lai­suus, vaikuttaako?
    — Turvapaikanhakija/tilapäisen oles­ke­lu­lu­van saanut/kielteisestä pää­tök­ses­tä vali­tuk­sen käsit­te­lyä odottavat/turvapaikan saaneet/turvapaikan saa­neen juu­ri vihit­ty puo­li­so jne. jne. eri­lai­set vii­me vuo­sien otsi­kois­sa olleet kym­me­nis­sä tuhan­sis­sa las­ket­ta­vat ihmisryhmät
    — Osoit­teen Suo­meen muu­ta­mak­si kuu­kau­dek­si vaih­ta­nut keik­ka­koo­da­ri / ydin­voi­ma­lan osan x val­mis­tu­mi­seen asti jat­ku­val­la työ­ko­men­nuk­sel­la Suo­mes­sa ole­va Are­van insinööri
    — Ulko­mail­la asu­va armei­jaan vuo­dek­si tule­va Suo­men kansalainen
    — Suo­men kan­sa­lai­nen joka asuu lähin­nä Espan­jas­sa ja mak­saa verot sin­ne / Suo­men kan­sa­lai­nen joka asuu lähin­nä Espan­jas­sa mut­ta mak­saa verot Suomeen
    — Edel­lis­ten esi­merk­kien Gam­bia­lai­nen puo­li­so, jol­la on osoi­te Suo­mes­sa mut­ta jol­la avio­ero on vireillä

    jne jne.

    Näi­tä­hän on var­mas­ti rat­kais­tu maa­il­man sivu eri­lai­sis­sa sosi­aa­li­tur­va-tapauk­sis­sa. Mut­ta voi­si kuvi­tel­la, että kun tuki­vii­da­kon eri osis­sa raja­ta­pauk­set ja tul­kin­nat ovat eri­lai­sia, niin epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­det ja insen­tii­vit osin tasoit­tu­vat. Eli raja­ta­paus x saa tukea y mut­ta ei tukea z.

    Vaan kun jär­jes­tel­mää yksin­ker­tais­te­taan, kuten kan­nat­taa, niin nois­ta raja­ta­pauk­sis­ta voi tul­la aika dramaattisia.

    Eli kan­na­tan Osmon nel­jää palik­kaa lisäyk­sil­lä, että perus­tu­lon kuu­kausi­sum­ma ei ole vakio vaan sen suu­ruus riippuu:
    — iästä
    — ei-syn­ty­pe­räi­sil­lä oles­ke­lun pituu­des­ta / perus­tees­ta / olo­suh­teis­ta / kan­sa­lai­suu­des­ta, jopa veronmaksusta
    — työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä ole­mi­ses­ta / kou­lun­käyn­nis­tä / kotout­ta­mi­seen osallistumisesta
    — maas­ta pois muut­ta­vil­la olo­suh­teis­ta / verokohtaannosta

    Ja pää­tös­val­ta para­met­reis­ta edus­kun­nal­le. Kol­mi­kan­ta-sanan mai­nit­se­mi­ses­ta ehdo­tuk­se­na asian yhtey­des­sä pudo­te­taan ehdot­ta­ja alim­paan 5€/kk ‑perus­tu­lo­luok­kaan.

    1. Mil­tei ajat­te­lin tänään:
      Eli lap­si­li­sät ja kan­sa­ne­lä­ke voi­daan hyvin hoi­taa sel­lai­sel­la perus­tu­lol­la, jon­ka suu­ruus muut­tuu iän myötä.

      Ikä ei ole hyvä perus­te oikein mihin­kään. Sitä käy­te­tään, kun parem­paa ei osa­ta. Par­haas­sa Perus­tu­los­sa osa­taan. Sii­nä perus­tu­loa mak­se­taan vain täy­si­val­tai­sil­le kan­sa­lai­sil­le ja vain Suo­mes­sa vie­te­tyil­tä päiviltä.

      1. Sii­nä perus­tu­loa mak­se­taan vain täy­si­val­tai­sil­le kan­sa­lai­sil­le ja vain Suo­mes­sa vie­te­tyil­tä päiviltä.

        Ajat­te­li että Suo­men pitäi­si ero­ta EU:sta?

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ajat­te­li että Suo­men pitäi­si ero­ta EU:sta?

        Sen ver­ran aina­kin oli­si erot­ta­va, että Suo­mi saa suve­ree­niut­ta toteut­taa perus­tu­lo ja muu­ta­mia mui­ta­kin asioi­ta kan­sa­lai­suu­teen perustuen.

      3. Aika aja­tel­la: Ikä ei ole hyvä perus­te oikein mihin­kään. Sitä käy­te­tään, kun parem­paa ei osa­ta. Par­haas­sa Perus­tu­los­sa osa­taan. Sii­nä perus­tu­loa mak­se­taan vain täy­si­val­tai­sil­le kan­sa­lai­sil­le ja vain Suo­mes­sa vie­te­tyil­tä päiviltä.

        Ei ole mitään jär­keä raja­ta muut kuin Suo­men kan­sa­lai­set läh­tö­koh­tai­ses­ti pois. Eihän me täl­lä­kään het­kel­lä teh­dä niin. Mie­les­tä­ni tämä “ongel­ma” tuo­daa yleen­sä esil­le taval­la, joka ei ollen­kaan pei­laa jo täl­lä het­kel­lä käy­tös­sä ole­vaa ratkaisua.

        Nyky­ään Kela tekee pää­tök­sen sosi­aa­li­tur­vaan kuu­lu­mi­ses­ta (“vakuut­ta­mis­pää­tös”). Pää­tös teh­dään pää­sään­töi­ses­ti vaki­nai­sen asu­mi­sen perus­teel­la. Vaki­nai­si­na asuk­kai­na pide­tään esim. Suo­men kan­sa­lai­sia jot­ka asu­vat vaki­nai­ses­ti Suo­mes­sa, eli käy­tän­nös­sä koti­kun­ta Suo­mes­sa ja viet­tää myös tosia­sial­li­ses­ti yli puo­let vuo­des­sa Suo­mes­sa. Vakuut­ta­mi­nen voi­daan kui­ten­kin myön­tää myös per­he­suh­tei­den perus­tel­la (esim. ulko­maa­lai­nen menee nai­mi­siin Suo­men kan­sa­lai­sen kans­sa). Vaki­nai­sen asu­mi­sen todis­tee­na voi­daan käyt­tää myös vähin­tään kah­ta vuot­ta kes­tä­vää työs­ken­te­lyä. Täs­sä kui­ten­kin itse pää­tös teh­dään asu­mi­sen, ei työs­ken­te­lyn perus­teel­la. Työs­ken­te­ly on vain tapa osoit­taa asu­mi­sen vakinaisuus.

        Vakuut­ta­mi­nen voi­daan myön­tää myös mää­rä­ai­kai­se­na työs­ken­te­lyn perus­teel­la jos joku tulee työs­ken­te­le­mään vuo­dek­si Suo­meen. Täl­löin pää­tös on voi­mas­sa sen vuo­den ajan (lisäk­si voi työs­ken­teyn perus­teel­la olla oikeus työttömyysturvaan). 

        Vakuut­ta­mi­nen päät­tyy pää­sään­töi­ses­ti jos muut­taa Suo­mes­ta pois (yli vuo­dek­si), mut­ta poik­keuk­sia on lukui­sia (esim. lähe­te­tyt työn­te­ki­jät ja opis­ke­li­jat). Eli ei ole mitään jär­keä sitoa etuuk­sien mak­sa­tus vain “Suo­mes­sa vie­tet­tyi­hin päi­viin”. Jos menee Suo­mes­ta töi­hin muu­al­le EU:n sisäl­lä kuu­luu sen jäl­keen sen maan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mään vaik­ka onkin Suo­men kan­sa­lai­nen. Ei siis myös­kään ole jär­keä mak­saa perus­tu­loa kai­kil­le Suo­men kan­sa­lai­sil­le, kuten ei etuuk­sia mak­se­ta nytkään.

        Kos­ka sosi­aa­li­tur­va ja vero­tus muo­dos­ta­vat täs­sä mal­lis­sa yhte­näi­sen koko­nai­suu­den, oli­si täy­sin kes­tä­mä­tön­tä vaa­tia ulko­mail­ta työs­ken­te­le­mään tule­vien mak­sa­maan mei­dän vero­ja saa­mat­ta samal­la koko­nai­suu­teen kiin­teäs­ti kuu­lu­vaa perus­tu­loa. Lisäk­si tämä tai­taa olla mah­do­to­na EU:n sisäl­lä (mihin Osmo jo viit­ta­si­kin). Pää­sään­tö­nä on, että työs­ken­te­ly rat­kai­see mis­sä on vakuutettu.

        Voi­daan tie­ten­kin miet­tiä onko perus­tu­loa jär­ke­vää mak­saa esim. hyvin nuo­ril­le syr­jäy­ty­mis­pe­lon takia. Ongel­ma sii­tä, pitäi­si­kö se perus­tu­lo muka­mas sit­ten mak­saa kai­kil­le jot­ka astu­vat Suo­men kama­ral­le, on täy­sin kei­no­te­koi­nen. Me rat­kais­taan jo tämä täl­lä­kin het­kel­lä. Ennen yliyk­sin­ker­tais­tu­jen rat­kai­su­jen tar­joa­mis­ta voi­si ehkä hie­man tutus­tua sii­hen, miten tämä vas­taa­va lain­sää­dän­tö on täl­lä het­kel­lä tehty.

      4. Tot­te: Ei ole mitään jär­keä raja­ta muut kuin Suo­men kan­sa­lai­set läh­tö­koh­tai­ses­ti pois. Eihän me täl­lä­kään het­kel­lä teh­dä niin. 

        Suo­mes­sa asu­vil­la EU-kan­sa­lai­sil­la ei nyt­kään ole ylei­ses­ti samo­ja oikeuk­sia kuin Suo­men kan­sa­lai­sil­la, kuten esi­mer­kik­si äänioi­keut­ta val­tiol­li­sis­sa vaaleissa. 

        Täl­lä het­kel­lä on sovit­tu, että EU-kan­sa­lai­nen on asuin­maan­sa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­män pii­ris­sä. Täs­tä peri­aat­tees­ta ei tar­vit­se luo­pua Par­haas­sa Perus­tu­los­sa: riit­tää tul­ki­ta tai sää­tää uudel­leen niin, että maan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä voi pitää sisäl­lään eril­li­set osa­jär­jes­tel­mät kan­sa­lai­sil­le ja ulkomaalaisille.

        Sitä, että jotain “ei teh­dä täl­lä­kään het­kel­lä niin”, minun on vai­kea ottaa vah­va­na argu­ment­ti­na. Toki ter­veen kon­ser­va­tis­min hen­ges­sä nyky­het­kes­tä ja men­nees­tä on pyrit­tä­vä säi­lyt­tä­mään hyvä. Mut­ta ei kaik­ki ollut ennen parem­min. Juu­ri sik­si­hän suun­nit­te­lem­me parempaa. 

        Ulko­maa­lais­ten rin­nak­kais­jär­jes­tel­mä voi­si olla pal­jol­ti saman­kal­tai­nen kuin kan­sa­lais­ten jär­jes­tel­mä. Eril­li­nen jär­jes­tel­mä kui­ten­kin antai­si tar­peel­lis­ta ja tur­val­lis­ta sää­tö­va­raa, muun muas­sa eri­lai­sen vero­koh­te­lun. Se myös alle­vii­vai­si sitä tär­ke­ää peri­aa­tet­ta, että vii­me­kä­des­sä jokai­nen maa on vas­tuus­sa omis­ta kansalaisistaan.

        Tot­te, en ymmär­rä ollen­kaan “Eli ei ole” ja “Ei siis” ‑argu­men­toin­ti­si logiik­kaa. Voi­sit­ko ava­ta nii­tä hie­man lisää? 

        Suo­mi halu­aa jär­jes­tää yhteis­kun­tan­sa niin, että sen jokai­sel­la jäse­nel­lä on kor­kea elin­ta­so. Sik­si tuon elin­ta­son takaa­vaa perus­tu­loa ei ole varaa ulot­taa kenel­le tahan­sa niin, että se alkai­si vetää tulon­siir­to­jen net­to­saa­jia ulko­mail­ta Suo­meen. Jos tätä huol­ta ei oli­si, vir­ta­vii­vai­sin­ta oli laa­jen­taa perus­tu­lo kos­ke­maan myös mui­ta kuin kansalaisia.

      5. Jos Ruot­sa­lai­nen muut­taa Suo­meenn asu­maan ja teke­mään töi­tä, hän siir­tyy lyhyen mää­rä­ajan jäl­keen Suo­men sosi­aa­li­tur­van varaan ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, vaih­taa ko kan­sa­lai­suut­ta vai ei. Samoin, jos suo­ma­lai­nen muut­taa Por­tu­ga­liin, hän menet­tää Suo­men sosi­aa­li­tur­van. Eläk­kei­tä tosin koh­del­laan eri taval­la, kos­ka ne kat­so­taan koti­maas­sa ansai­tun pal­kan jälkimaksuksi.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos Ruot­sa­lai­nen muut­taa Suo­meenn asu­maan ja teke­mään töi­tä, hän siir­tyy lyhyen mää­rä­ajan jäl­keen Suo­men sosi­aa­li­tur­van varaan ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, vaih­taa ko kan­sa­lai­suut­ta vai ei.

        Kyl­lä, näin lie­nee asia täl­lä het­kel­lä. Mut­ta tämä ei ker­ro sitä (a) pitäi­si­kö niin olla tule­vai­suu­des­sa­kin ja (b) voi­ko maan sosi­aa­li­tur­va koh­del­la oman maan kan­sa­lai­sia eri tavoin kuin muita.

      7. Aika aja­tel­la: Kyl­lä, näin lie­nee asia täl­lä het­kel­lä. Mut­ta tämä ei ker­ro sitä (a) pitäi­si­kö niin olla tule­vai­suu­des­sa­kin ja (b) voi­ko maan sosi­aa­li­tur­va koh­del­la oman maan kan­sa­lai­sia eri tavoin kuin muita.

        Ole­te­taan, että Suo­mi pys­tyi­si muu­ta­maan tämän asian yksin. Eli muut EU-maat seu­raa­vat nykyis­tä lin­jaa, mut­ta Suo­mes­sa sosi­aa­li­tur­va kuu­lui­si vain 1) “täy­si­val­tai­sil­le kan­sa­lai­sil­le” ja 2) “vain Suo­mes­sa vie­te­tyil­tä päiviltä”.

        Koh­ta 2) joh­taa sii­hen, että:

        i) Kaik­ki ulko­mail­la ole­vat suo­ma­lai­set diplo­maa­tit putoai­si­vat sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lel­le, sil­lä he eivät tämän jäl­keen kuu­lui­si min­kään maan sosi­aa­li­tur­van piiriin.

        ii) Sama kos­kee kaik­ki suo­ma­lais­ten yri­tys­ten lähe­tet­ty­jä työntekijöitä.

        iii) Sama jut­tu kai­kil­la vaihto-opiskelijoilla.

        iv) Fin­nai­rin len­tä­jät ja len­toe­män­nät menet­tä­vät sosi­aa­li­tur­van­sa suu­rim­man osan vuodesta.

        v) Suo­ma­lai­sen lipun alla ole­van lai­van suo­ma­lai­nen mie­his­tö tip­pui­si mat­ko­jen ajak­si koko­naan sosi­aa­li­tur­van ulkopuolelle.

        Koh­ta 1) joh­taa sii­hen, että:

        a) Suo­men lipun alla ole­van lai­van kaik­ki ulko­maa­lai­nen mie­his­tö oli­si täy­sin sosi­aa­li­tur­van ulko­puo­lel­la. Ne eivät kuu­lu koti­maan­sa sosi­aa­li­tur­vaan, kos­ka työs­ken­te­le­vät Suo­men lipun alla ja koti­maa sovel­taa vie­lä nykyi­siä sään­tö­jä. (Nyt voi kysyä kuka näil­lä lai­voil­la oli­si enää tämän uudis­tuk­sen jäl­keen töissä?)

        b) Suo­meen töi­hin tulo ulko­mail­ta tar­koit­tai­si ylei­ses­ti­kin sitä, että ei kuu­lui­si enää min­kään maan sosiaaliturvaan.

        c) Kan­sain­vä­li­sis­sä avio­lii­tois­sa jou­tuu käy­tän­nös­sä aina suo­ma­lai­nen muu­ta­maan ulko­mail­le, sil­lä vie­ras­maa­lai­nen puo­li­so ei pys­ty muut­ta­maan Suo­meen (ei kuu­lui­si sosi­aa­li­tur­vaan). Kor­keas­ti kou­lu­tet­tua poruk­kaa ei täl­lä­kään het­kel­lä hou­ku­tel­la rahal­la tai sääl­lä, vaan mer­kit­tä­vä osa tulee per­he­suh­tei­den perus­teel­la Suo­meen. Tämä päät­tyi­si ja lisäk­si mene­tet­täi­siin ulko­mail­le myös hei­dän suo­ma­lai­nen puo­li­so (joka toden­nä­köi­ses­ti on myös kor­keas­ti koulutettu).

        Ja nämä esi­mer­kit oli nyt vain ihan mitä tuli hihaa ravis­te­le­mal­la. Mah­dol­li­sia ongel­mia mitä en edes osaa aja­tel­la tuli­si vie­lä pal­jon lisää­kin. Sinun ehdot­ta­ma jär­jes­tel­mä toi­mii sii­nä tapauk­ses­sa, että kaik­ki suo­ma­lai­set pysy­vät aina Suo­men rajo­jen sisä­puo­lel­la ja tois­taal­ta Suo­men rajo­jen sisä­puo­lel­la ei ole muun maan kan­sa­lai­sia. Yhteis­kun­tam­me ei ole täl­lai­nen ja aina­kaan minä en koe tar­vet­ta teh­dä lain­sää­dän­töä jon­kun fan­ta­siayh­teis­kun­nan mukaan.

        Eli kitey­tet­ty­nä: Näin on täl­lä het­kel­lä, kos­ka nämä sään­nök­set ja EU-tason har­mo­ni­soin­ti on toteu­tet­tu ihan syys­tä, nimit­täin toi­mi­van jär­jes­tel­män takaamiseksi.

      8. Tot­te: Ole­te­taan, että Suo­mi pys­tyi­si muu­ta­maan tämän asian yksin. Eli muut EU-maat seu­raa­vat nykyis­tä lin­jaa, mut­ta Suo­mes­sa sosi­aa­li­tur­va kuu­lui­si vain 1) “täy­si­val­tai­sil­le kan­sa­lai­sil­le” ja 2) “vain Suo­mes­sa vie­te­tyil­tä päiviltä”.

        Tot­te, kii­tok­set jäsen­nel­lys­tä vas­ta­kom­men­tis­ta. Esit­tä­mä­si “ongel­mat” eivät oikeas­ti ole ongel­mia Par­haas­sa Perus­tu­los­sa (PP:ssa). Toi­sin kuin tul­kit­sit, PP:n ei ole tar­koi­tus käsit­tää kaik­kea sosi­aa­li­tur­vaa. Poi­min pari esi­merk­kiä listastasi. 

        iii) Suo­ma­lai­set vaih­to-opis­ke­li­jat kuu­lu­vat ulko­mail­la asues­saan asuin­maan­sa sosi­aa­li­tur­van pii­riin. Sik­si heil­lä ei ole tar­vet­ta kuu­lua PP:n pii­riin tuolloin. 

        b, c) Suo­meen muut­ta­va ulko­maa­lai­nen (työn­te­ki­jä tai ei) kuu­lui­si Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­riin. Huo­maa, että PP ei käsi­tä Suo­men sosi­aa­li­tur­vaa koko­nai­suu­des­saa: hol­hot­ta­vil­le ja ulko­maa­lai­sil­le on erik­seen mää­ri­tel­ty sosiaaliturva.

      9. Aika aja­tel­la: Tot­te, kii­tok­set jäsen­nel­lys­tä vas­ta­kom­men­tis­ta. Esit­tä­mä­si “ongel­mat” eivät oikeas­ti ole ongel­mia Par­haas­sa Perus­tu­los­sa (PP:ssa). Toi­sin kuin tul­kit­sit, PP:n ei ole tar­koi­tus käsit­tää kaik­kea sosi­aa­li­tur­vaa. Poi­min pari esi­merk­kiä listastasi. 

        iii) Suo­ma­lai­set vaih­to-opis­ke­li­jat kuu­lu­vat ulko­mail­la asues­saan asuin­maan­sa sosi­aa­li­tur­van pii­riin. Sik­si heil­lä ei ole tar­vet­ta kuu­lua PP:n pii­riin tuolloin. 

        b, c) Suo­meen muut­ta­va ulko­maa­lai­nen (työn­te­ki­jä tai ei) kuu­lui­si Suo­men sosi­aa­li­tur­van pii­riin. Huo­maa, että PP ei käsi­tä Suo­men sosi­aa­li­tur­vaa koko­nai­suu­des­saa: hol­hot­ta­vil­le ja ulko­maa­lai­sil­le on erik­seen mää­ri­tel­ty sosiaaliturva.

        Koh­ta iii) ei pidä paik­kaa­na. Vaih­to-opis­ke­li­ja ei muu­ta pysy­väs­ti toi­seen maa­han, eikä siten kuu­lu tila­päi­sen asuin­maan sosi­aa­li­tur­vaan. He siis putoa­vat jär­jes­tel­mis­tä koko­naan pois, aivan kuten muut­kin mai­nit­se­ma­ni ulko­mail­la aikaa viet­tä­vät ryhmät.

        Tie­ten­kin voit esit­tää, että jokai­sel­le eri­tyis­ryh­mäl­le oli­si omat sään­nök­sen­sä mitä kos­kee sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tus­ta. Ihmi­set voi­vat kui­ten­kin kuu­lua eri ryh­miin jopa vuo­den aika­na, jol­loin vero­tus­ta­kaan ei voi­da toi­meen­pan­na yhden sään­nön mukaan. 

        Perus­tu­lon idea­na on yleen­sä sel­keyt­tää sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää. Sinun ehdot­ta­ma tapa toteut­taa se tekee asiois­ta moni­mut­kai­sem­pia kun ihmi­set pomp­pi­vat eri jär­jes­tel­mien välil­lä, joi­ta jou­dut­tai­siin yllä­pi­tä­mään rin­nak­kain. Jos perus­tu­los­ta ei halua kat­ta­vaa niin jär­jes­tel­mää jou­du­taan paik­ka­le­maan tilk­ku­tä­kin tavoin eri koh­den­ne­tuil­la etuuk­sil­la. Tämä on kai juu­ri se mis­tä halu­taan eroon.

        Sen lisäk­si, että ehdot­ta­ma­si toteu­tus­ta­pa ei saa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mää yksin­ker­tais­tet­tua, se myös moni­mut­kais­taa vero­tus­jär­jes­tel­mää luo­des­saan sin­ne rin­nak­kai­sia stan­dar­de­ja. Lisäk­si se on lail­li­ses­ti mah­do­ton niin kau­an kun ollaan EU:n jäsen.

        Eli voit tie­ten­kin halu­ta täl­lai­sen jär­jes­tel­män, mut­ta sen brän­dää­mi­nen “Par­haak­si” vaih­toeh­dok­si on hyvin kysee­na­lais­ta. Lisäk­si se sot­kee kes­kus­te­lua, sil­lä se ei käy­tän­nös­sä ole toteut­ta­mis­kel­poi­nen, ja jos sen sai­si toteu­tet­tua, se ei yltäi­si nii­hin tavoit­tei­siin joi­ta ylei­ses­ti perus­tu­lol­ta toi­vo­taan (eli mm. sel­keys, jous­ta­vuus ja yksinkertaisuus).

      10. oli­si täy­sin kes­tä­mä­tön­tä vaa­tia ulko­mail­ta työs­ken­te­le­mään tule­vien mak­sa­maan mei­dän vero­ja saa­mat­ta samal­la koko­nai­suu­teen kiin­teäs­ti kuu­lu­vaa perustuloa.

        Päin vas­toin. Niis­sä tulo­luo­kis­sa, jois­sa ~500 € perus­tu­lol­la on mer­ki­tys­tä, emme halua kil­pail­la ulko­maa­lais­ten kans­sa, eikä näis­tä ulko­maa­lai­sis­ta ole meil­le hyö­tyä (enem­män meno­ja kuin tulo­ja val­tiol­le). Ei tän­ne ole mikään pak­ko tul­la jos tun­tuu epäreilulta.

        EU-kan­sa­lai­sil­le voi mak­saa mini­min koti­maan ja Suo­men sosi­aa­li­tur­vas­ta. Antaa tul­la lun­ta tupaan.

    2. ei-kan­sa­lai­nen?

      Mik­si ihmees­sä mak­sai­sim­me perus­tu­loa ei-kan­sa­lai­sil­le? Toi­nen kysy­mys: mik­si antai­sim­me kan­sa­lai­suuk­sia ilmai­sek­si ilman osuusmaksuja?

      Kut­su­taan perus­tu­loa kan­sa­lai­so­sin­gok­si. Ei se palk­kaa­kaan ole, jos sen saa töi­tä teke­mät­tä. “Osin­ko” antai­si rap­pio­ro­man­ti­koil­le niin vasem­mal­la kuin oikeal­la sen tun­teen, että ehkä täs­sä fir­mas­sa on kui­ten­kin joku pen­ni kiinni.

    3. Nime­no­maan ikä on olen­nai­nen para­met­ri. Nuo­ren palk­ka on aina aika huo­no, joten nuo­ren perus­tu­lo­kaan ei voi olla suu­ri. Toi­saal­ta opis­ke­li­jan työ­pa­nos menee suo­raan opis­ke­luun, ja yhteis­kun­nan etu on tukea köy­his­tä per­heis­tä läh­te­vien nuor­ten opin­to­ja. Koko lah­jak­kuus­re­ser­vi pitää saa­da käyt­töön. Eli nuo­ri­sol­le pitää mak­saa jon­kin­lais­ta kan­nus­tin­ta opin­to­jen suorittamisesta. 

      Voi­si olla mie­le­käs­tä sitoa perus­tu­lo ikä­kau­del­la 17–30 vuot­ta saman ikä­luo­kan medi­aa­ni­palk­kaan siten, että mak­set­tai­siin esim. 60 % ikä­luo­kan medi­aa­ni­tu­los­ta. Jos tämä ei riit­täi­si toi­meen­tu­loon, anne­taan tar­vit­ta­vat tar­peet luon­nos­sa tava­ra­na ja pal­ve­lui­na, ei raha­na. Opin­to­ja voi­si kan­nus­taa sil­lä, että tähän mak­set­tai­siin pääl­le jokin lisäosa.

      1. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:
        Nime­no­maan ikä on olen­nai­nen para­met­ri. Nuo­ren palk­ka on aina aika huo­no, joten nuo­ren perus­tu­lo­kaan ei voi olla suuri. 

        Eikö tuos­sa argu­men­tis­sa­si oleel­li­nen para­met­ri ole (huo­no) palk­ka, ei (nuo­ri) ikä?

        Jos ihmis­tä ei voi koh­del­la täy­si­val­tai­se­na aikui­se­na, niin sil­loin hän­tä on koh­del­ta­va hol­hot­ta­va­na. Perus­kou­lun oppi­mää­rän tyy­dyt­tä­vät tai­dot voi­si­vat olla täy­si­val­tai­sen kan­sa­lai­suu­den vält­tä­mä­tön (ken­ties ei vie­lä riit­tä­vä) ehto. Jos yhdel­le täy­si­val­tai­sel­le voi­daan antaa raha­na, niin sil­loin on voi­ta­va antaa toisellekin.

      2. Aika aja­tel­la: Eikö tuos­sa argu­men­tis­sa­si oleel­li­nen para­met­ri ole (huo­no) palk­ka, ei (nuo­ri) ikä?

        Jos ihmis­tä ei voi koh­del­la täy­si­val­tai­se­na aikui­se­na, niin sil­loin hän­tä on koh­del­ta­va hol­hot­ta­va­na. Perus­kou­lun oppi­mää­rän tyy­dyt­tä­vät tai­dot voi­si­vat olla täy­si­val­tai­sen kan­sa­lai­suu­den vält­tä­mä­tön (ken­ties ei vie­lä riit­tä­vä) ehto. Jos yhdel­le täy­si­val­tai­sel­le voi­daan antaa raha­na, niin sil­loin on voi­ta­va antaa toisellekin. 

        Ongel­ma­na täs­sä on se, että kukaan nuo­ri ei käy­tän­nös­sä tie­naa kuin mini­mi­toi­meen­tu­lon ver­ran tai sitä vähem­män. On siis hyvin vai­ke­aa teh­dä jär­jes­tel­mää, joka koh­te­li­si 18-vuo­tias­ta tasa-arvoi­ses­ti van­hem­pien kan­sa­lais­ten kans­sa ja oli­si sil­ti kan­nus­ta­va. Käy­tän­nös­sä nuo­rel­le on pak­ko antaa mini­mi­toi­meen­tu­lo, mut­ta täl­löin työn­teos­ta ei ole mitään hyö­tyä, ei myös­kään opis­ke­lus­ta lyhyel­lä täh­täi­mel­lä. Kan­nus­ta­vuus syn­tyy väis­tä­mät­tä sii­tä, että nuor­ta ran­gais­taan syr­jäy­ty­mi­ses­tä, jol­lei sit­ten halu­ta pal­ki­ta nuor­ta työn­teos­ta ja opis­ke­lus­ta. Eräs tapa jär­jes­tää ran­kai­su on se, että mini­mi­toi­meen­tu­lo anne­taan osit­tain luon­nos­sa, jol­loin nuo­ri ei voi käyt­tää sitä har­kin­tan­sa mukai­ses­ti. (Esim. opis­ke­li­joi­den ate­ria­tu­ki on lois­ta­va esi­merk­ki tällaisesta.)

      3. Tämä kes­kus­te­lu perus­tu­lon ikä­por­ra­tuk­ses­ta on vähän irral­laan todel­li­suu­des­ta. Perus­tu­lo tulee siis tulo­jen poh­jal­le, joten se ei vie moti­vaa­tio­ta nuo­rel­ta­kaan teh­dä töi­tä. Nyt hänel­le on tar­jol­la toi­meen­tu­lo­tu­ki, 490 € + asu­mis­me­not koko­naan, ja se estää työn­teon, kos­ka 80 % net­toan­siois­ta leik­kaa toimeentulotukea.

  8. noin kor­keil­la vero­pro­sen­teil­la tai­taa osaa­jat valua pois suomesta.

  9. Kan­nat­taa kor­ja­ta “uni­ver­sal grant“ –> “uni­ver­sal cre­dit“, ettei tule epäselvyyksiä.

    1. Kan­nat­taa kor­ja­ta “uni­ver­sal grant“ –> “uni­ver­sal cre­dit“, ettei tule epäselvyyksiä.

      Kii­tos. Ei pitäi­si kir­joit­taa kiireessä.

  10. Oli­ko nai­sia sor­ta­via kult­tuu­re­ja ole­mas­sa? Eikös kaik­ki ole pel­käs­tään mies­ten vika?

    Eikä ole ole­mas­sa mie­hiä tai nai­sia, teet olet­ta­ma suku­puo­les­ta. Teil­lä vih­reä nuo­rem­pi pol­vi on pääs­syt täl­lais­ten jaot­te­lu­jen yli.

  11. Nii­den, jot­ka vihaa­vat perus­tu­loa sik­si että se antaa rahaa myös työn­vie­rok­su­jil­le, oli­si syy­tä ymmär­tää että sama min­kä­lai­nen jär­jes­tel­mä on käy­tös­sä, työn­vie­rok­su­jia ja työt­tö­miä, mut­ta työ­ha­lui­sia on mah­do­ton erot­taa toi­sis­taan miten­kään. Työn­vie­rok­su­ja voi aina tees­ken­nel­lä työ­ha­luis­ta kysyt­täes­sä tai käy­dä työ­haas­tat­te­luis­sa niin huo­nol­la asen­teel­la, ettei var­mas­ti­kaan töi­tä saa. Täs­tä seu­raa, että toi­nen seu­raa­vis­ta vaih­toeh­dois­ta on pak­ko valita:
    1) Hyväk­sy­tään, että on jouk­ko ihmi­siä jot­ka eivät halua teh­dä mitään, mut­ta joi­ta yhteis­kun­ta sil­ti elät­tää. Sekä nyky­jär­jes­tel­mä, että perus­tu­lo­mal­li toteut­ta­vat tämän vaih­toeh­don. Perus­tu­lo vain on pal­jon yksin­ker­tai­sem­pi ja ilman nyky­jär­jes­tel­män kannustinloukkuja.
    2) Työt­tö­mät ja pie­ni­tu­loi­set jäte­tään oman onnen­sa nojaan joko ker­jää­mään kaduil­le tai har­ras­ta­maan jon­kin­lais­ta rikol­li­suut­ta hen­kin­sä piti­mik­si. Jos tätä halu­taan, voi­daan sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä pois­taa kokonaan.

  12. Kun esim. Hel­sin­gis­sä kui­ten­kin tar­vit­si­si tuon perus­tu­lon pääl­le asumistuen/lisän/osan, niin eikö se kan­nat­tai­si ottaa perus­tu­lon kans­sa samaan tuloharkintaan/leikkaantumiseen, kun muu­ten tulee kumu­la­tii­vi­ses­ti se kor­kea mar­gi­naa­li­ve­roas­te, eikä miten­kään mar­gi­naa­li­sel­le porukalle?

    1. Lukas Kor­pe­lai­nen:
      Kun esim. Hel­sin­gis­sä kui­ten­kin tar­vit­si­si tuon perus­tu­lon pääl­le asumistuen/lisän/osan, niin eikö se kan­nat­tai­si ottaa perus­tu­lon kans­sa samaan tuloharkintaan/leikkaantumiseen, kun muu­ten tulee kumu­la­tii­vi­ses­ti se kor­kea mar­gi­naa­li­ve­roas­te, eikä miten­kään mar­gi­naa­li­sel­le porukalle?

      Perus­tu­lon varas­sa elä­vän ei tarvitse/tule asua kal­liis­ti Hel­sin­gis­sä. Hätä­ta­pauk­sia var­ten kau­pun­git tulee vel­voit­taa jär­jes­tä­mään riit­tä­väs­ti mitoi­tet­tu sääl­li­nen kont­ti­ta­soi­nen majoitus.

  13. Talou­den koko­nai­suus on aina kehä, sil­lä kaik­ki yri­tys­ten tuot­ta­ma on vii­me kädes­sä yksi­tyi­seen kulu­tuk­seen. Välis­sä toki on pit­kiä­kin ket­ju­ja jois­sa tuo­te­taan yri­tyk­sil­le jot­ka tuot­ta­vat yri­tyk­sil­le jne, mut­ta lopus­sa on aina se yksi­tyis­hen­ki­lö joka ostaa jotain.
    Jul­ki­nen sek­to­ri voi­daan kat­soa poik­keuk­sek­si, sil­lä puo­lus­tus­voi­mat eivät myy mitään yksi­tyis­hen­ki­löil­le. Mut­ta yhtä hyvin voi­daan sanoa, että puo­lus­tus­voi­mat tuot­taa yksi­tyis­hen­ki­löil­le tur­val­li­suus­pal­ve­lua joka mak­se­taan verois­sa. Sama mui­den­kin jul­ki­sen sek­to­rin teh­tä­vien koh­dal­la, vii­me kädes­sä kyse on aina luon­nol­li­sis­ta henkilöistä.

    Mut­ta eivät ihmi­set voi mitään ostaa ellei­vät saa jos­tain rahaa. Täs­sä koh­das­sa kehä umpeu­tuu, sil­lä raha tulee niil­tä yri­tyk­sil­tä joi­hin raha tulee luon­nol­li­sil­ta hen­ki­löil­tä, myös yri­tyk­sen omil­ta työntekijöiltä.

    Teo­rias­sa kaik­ki tämä tuot­ta­va (sekä tuot­ta­ma­ton) toi­min­ta voi­tai­siin jär­jes­tää ja tuo­tan­non hedel­mät jakaa muu­ten­kin, ilman rahaa tai palk­ka­työ­tä. Käy­tän­nös­sä vaih­don väli­ne on kui­ten­kin osoit­tau­tu­nut käte­väk­si, ja yri­tyk­set kel­vol­li­sek­si tavak­si jär­jes­tää toi­min­taa ja tuo­tan­non hedel­miin oikeut­ta­vien vaih­don väli­nei­den jakoa. Val­tio­ta tar­vi­taan jär­jes­tä­mään osa toi­min­nois­ta, huo­leh­ti­maan tuo­tan­non aiheut­ta­mien hait­to­jen kor­vaa­mi­ses­ta, ja tasoit­ta­maan hedel­mien jakoa väes­tön kesken.

    Jos sovim­me tues­ta joka mak­se­taan kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le (tai kai­kil­le täy­si-ikäi­sil­le kan­sa­lai­sil­le, tai miten se lopul­ta mää­ri­te­tään­kin) samoin ehdoin ja tavoin, sitä ei oikein voi pitää tuke­na yri­tyk­sil­le. Jos ehdot aset­tai­si­vat yri­tyk­set eriar­voi­siin ase­miin jol­lain tapaa, kan­sa­lai­sen val­tiol­ta saa­mien hedel­mien mää­rä riip­pui­si sii­tä tekee­kö töi­tä sel­lun kei­tos­sa vai par­tu­ri­na, voi­si kyse olla tues­ta joil­le­kin yri­tyk­sil­le. Mut­ta ylei­se­nä tuke­na ei.

    Ennem­min kan­nat­taa aja­tel­la sitä osa­na koko­nai­suut­ta, tulo­jen tasauk­se­na, tuo­tan­non hedel­mien jakamisena.

    Pidem­män pääl­le näki­sin ennem­min vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­ty­mis­tä arvon­li­sä­ve­roon (yksi­tyi­nen kulu­tus), sil­lä yksi­tyi­seen kulu­tuk­seen­han kaik­ki tuo­tan­to täh­tää. Sekä yhtei­sö­ve­roon ja yhtei­sö­jen lii­ke­vaih­toon koh­dis­tu­vaan veroon, sil­lä jos vero­tus koh­dis­tui­si vain yksi­tyi­seen kulu­tuk­seen, osa kulu­tuk­ses­ta naa­mioi­tai­siin yhtei­sö­jen kulu­tuk­sek­si. Ja toi­saal­ta, yhtei­sö­jen toi­min­nan verot­ta­mi­nen suo­raan pitäi­si huo­len sii­tä, että yhtei­söt pyr­ki­si­vät pis­tä­mään rahan tuot­ta­maan. Muu­ten­kin oli­si hyvä huo­leh­tia sii­tä, että yhtei­sö­jen toi­min­taa vero­tet­tai­siin siel­lä mis­sä ne toi­mi­vat riip­pu­mat­ta sii­tä mitä kaut­ta ne rahaa kier­rät­tä­vät — täs­sä on ilmen­nyt hie­man haasteita.

    Toi­min­nan aiheut­ta­mia hait­to­ja pitää toki aina verot­taa. Mie­lui­ten riit­tä­vän koval­la kädel­lä, jot­ta ne hai­tat saa­daan katet­tua hait­ta­ve­roil­la eikä sii­hen tar­koi­tuk­seen tar­vit­se käy­dä mui­den kukkarolla.
    Kiin­teis­tö­jä voi­daan aina verot­taa, täl­lä ker­taa poh­ja­ten ole­tuk­seen, että kiin­teis­töt tar­vit­se­vat infraa jon­ka kun­ta maksaa.

    Jos pää­osa val­tion tulois­ta tuli­si yri­tyk­sis­tä, ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen ei tar­vit­si­si olla suu­rem­paa kuin mitä tulo­jen tasaa­mi­sek­si halut­tai­siin isom­pia tulo­ja lei­ka­ta. Se oli­si siis puh­taas­ti moraa­li­nen ja arvo­maa­il­maan liit­ty­vä vero, ei fiskaalinen.

  14. Miten nuo ehdo­tuk­set sovel­tu­vat moni­kan­sal­li­seen ympä­ris­töön? Sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tus­ten vai­ku­tus­las­kel­mis­sa on lukui­sia ker­to­ja unoh­det­tu moni­kan­sal­li­suus. Eli se, että nyky­ään moni kan­sa­lai­nen vero­te­taan aina­kin joil­tain osin moneen maa­han. Näin on pait­si osal­la työi­käi­sis­tä, myös kas­va­val­la osal­la elä­ke­läi­sis­tä, joi­den elä­ke­tu­lo­ja vero­te­taan joi­den­kin mai­den osal­ta sen mukaan, mis­tä maas­ta elä­ke on tie­nat­tu. Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro toi­mi­si aja­tuk­sel­li­ses­ti parem­min, jos tulot tuli­si­vat aina vain yhden maan vero­tuk­sen pii­riin. Niin ei ole nyt, ja Espan­jan ja Por­tu­ga­lin kans­sa teh­ty­jen uusien vero­so­pi­mus­ten mah­dol­li­ses­ti voi­maan tul­les­sa yhä useam­mal­la tulo­ve­ro­tus pirs­tou­tuu moneen maahan.

  15. Luu­len, että oikeis­to­lais­ten ja vasem­mis­to­lais­ten perus­tu­lo­mal­li ero­aa sil­tä osin, ote­taan­ko sääs­töt ja pää­oma­tu­lot huo­mioon. Ele­len aiem­min kerää­mäl­lä­ni omai­suu­del­la. Pitäi­si­kö minun saa­da 600 e/kk, kos­ka olen työ­tön, tulo­ni eivät las­ken­nal­li­ses­ti rii­tä edes asun­to­ni maksamiseen?

    1. Krtek:
      Luu­len, että oikeis­to­lais­ten ja vasem­mis­to­lais­ten perus­tu­lo­mal­li ero­aa sil­tä osin, ote­taan­ko sääs­töt ja pää­oma­tu­lot huo­mioon. Ele­len aiem­min kerää­mäl­lä­ni omai­suu­del­la. Pitäi­si­kö minun saa­da 600 e/kk, kos­ka olen työ­tön, tulo­ni eivät las­ken­nal­li­ses­ti rii­tä edes asun­to­ni maksamiseen?

      Paras Perus­tu­lo antaa sinul­le noin 1000 €/kk riip­pu­mat­ta sääs­töis­tä­si tai pää­oma­tu­lois­ta­si, joi­ta kyl­lä­kin saa­te­taan pyr­kiä verot­ta­maan. PP kan­nus­taa sääs­tä­mään itsel­leen rahaa vaik­ka­pa auton han­kin­taan. PP kan­nus­taa suun­ni­tel­mal­li­suu­teen ja laa­duk­kaa­seen elämänhallintaan.

  16. Mikään poliit­ti­nen mal­li ei voi rat­kais­ta köy­hyy­den ongel­maa ja perus­syy on:

    1.
    Poli­tiik­ka on kau­pan­käyn­tiä polii­tik­ko­jen ja äänes­tä­jien kesken.
    2.
    Polii­tik­ko halu­aa ääniä ja kan­sa­lai­nen rahaa. Nämä ovat tämän kau­pan­käyn­nin pelimerkit.
    3.
    Mitä vau­raam­pi tai parem­min toi­meen­tu­le­va tuo äänes­tä­jä on, sitä enem­män pitää jär­jes­tää hänel­le rahaa, jot­ta ääni saa­daan ostet­tua. — Rik­kaan ääni on kal­liim­pi kuin köyhän.
    4.
    Polii­ti­kon on pidet­tä­vä äänes­tä­jien­sä suu­ri enem­mis­tö köy­hä­nä, jot­ta samal­la rahal­la saa­daan mah­dol­li­sim­man pal­jon ääniä. Pitää luo­da tuki­jär­jes­tel­miä, jot­ka estä­vät kan­sa­lais­ta vau­ras­tu­mas­ta, pitä­vät hänet riip­pu­vai­se­na puo­lu­een poli­tii­kas­ta ja mah­dol­li­sim­man köy­hä­nä, että ääni saa­daan halvalla.

  17. Mitäs miel­tä olet Osmo aiem­mis­sa kom­men­teis­sa mai­ni­tun EITC:n kal­tai­ses­ta tues­ta, jol­la pie­niä palk­ko­ja subventoitaisiin?

    1. EITC on toi­mi­nut Yhdys­val­lois­sa hyvin. Sitä voi­si sel­vit­tää Suo­mes­sain, muta voi ola hiu­kan haas­teel­lis­ta yhdis­tää sitä euroop­pa­lai­neen työt­tö­myys­tur­vaan, eri­tyi­ses­ti ansio­si­don­nai­seen. Edel­lyt­täi­si aika monen asian muuttamista.

  18. Olen kään­ty­nyt perus­tu­lon kan­nat­ta­jas­ta sen krii­ti­kok­si, aina­kin sii­nä muo­dos­sa mitä sii­tä nyt puhutaan.

    Syy on aika yksin­ker­tai­nen: sys­tee­min ongel­mia ei kan­na­ta läh­teä kor­jaa­maan siten, että sys­tee­miin lisä­tään lisää rahaa, kos­ka raha on täl­löin pois siel­tä mis­sä sitä oikeas­ti tar­vit­tai­siin. Jos mal­lia ei voi­da raken­taa niin, että sosi­aa­li­tur­vaan käy­te­tyt rahat pysy­vät sama­na tai las­ke­vat, se on joten­kin pielessä.

    Kun OS sanoo: “sosi­aa­li­tur­va kan­nat­taa rat­kais­ta luo­pu­mal­la hal­puu­des­ta.” ollaan jo ikään­kuin luo­vu­tet­tu ja läh­det­ty raken­ta­maan len­to­kent­tää, jol­le toi­vo­taan tip­pu­van paket­te­ja tai­vaal­ta. Aja­tel­laan, että raha ohjaa ihmi­siä työn­te­koon mut­ta samal­la ohja­taan rahaa juu­ri sin­ne mis­sä töi­tä teh­dään vähän ja tämän ohjaus­sig­naa­lin vai­ku­tus­ta ei nyt arvioi­da kriittisesti.

    Monet argu­men­tit perus­tur­van puo­les­ta kuu­los­ta­vat huo­les­tut­ta­val­la taval­la popu­lis­mil­ta, joka peit­tää alleen sen todel­li­sen ongel­man — esi­mer­kik­si sen että on käyn­nis­sä raken­ne­muu­tos työ­mark­ki­noil­la johon pitäi­si koh­den­taa rahoi­tus­ta vaik­ka­pa ala­koh­tai­ses­ti tai kehit­tä­mäl­lä kou­lu­tus­ta tai yksin­ker­tai­ses­ti vain kor­jaa­mal­la sosi­aa­li­tur­van epä­oi­keu­den­mu­kai­suuk­sia parem­mal­la tie­to­jen­kä­sit­te­lyl­lä ja mie­lek­kääm­mil­lä prosesseilla. 

    Lisäk­si arve­len, että ne ongel­mat, joi­ta perus­tu­lol­la pyri­tään rat­kai­se­maan oli­si­vat rat­kais­ta­vis­sa parem­man tie­to­jen­kä­sit­te­lyn avul­la siten, että työn vas­taa­not­ta­mi­nen oli­si sekä yhteis­kun­nal­le että hen­ki­löl­le itsel­leen kan­nat­ta­vaa siten että sosi­aa­li­tur­van kulut las­ki­si­vat. On vai­kea ymmär­tää miten tämä ei voi­si olla mahdollista.

    1. Tero Tolo­nen:
      Jos mal­lia ei voi­da raken­taa niin, että sosi­aa­li­tur­vaan käy­te­tyt rahat pysy­vät sama­na tai las­ke­vat, se on joten­kin pielessä.

      Ei se ole noin yksioi­kois­ta. Käyt­tä­mäl­lä sosi­aa­li­tur­vaan enem­män rahaa saat­taa ylei­nen toi­me­liai­suus kohen­tua, jol­loin koko­nais­kak­ku kas­vaa. Tähän­kin perus­tu­lol­la pyri­tään. Lii­an niuk­ka perus­tu­lo joh­taa run­sai­siin har­kin­nan­va­rai­siin tukiin ja siten tulo­louk­koi­hin eli heik­koon toi­me­liai­suu­teen. Toki lii­an suu­ri perus­tu­lo voi pas­si­voi­da. Hypo­tee­si on, että välil­tä löy­tyy makea piste.

  19. Tuo ”työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä” ehto on nykyi­sen jär­jes­tel­män suu­rin ongal­ma ja perus­tu­lon suu­rin hyö­ty oli­si juu­ri tuon ehdon poi­tu­mi­nen. Mik­si­kö ? Jos omal­la ammat­tia­lal­la ei ole töi­tä kai­kil­le alan kou­lu­tuk­sen saa­neil­le niin ei nii­tä työ­paik­ko­ja syn­ny vaik­ka jokain­nen teh­tai­li­si kym­me­niä hake­muk­sia päi­väs­sä. Täs­tä seu­raa se kysy­mys että mitä kan­nat­taa teh­dä jos alan töi­tä ei vaan ole riit­tä­väs­ti tar­jol­la ? On kak­si ilmeis­tä vaih­toeh­toa, opis­kel­la uusi ammat­ti alal­le jol­le on töi­tä, ei siis mikään työl­li­syys­kurs­si vaan ihan oikeas­ti opis­kel­la uusi tut­kin­to tai ammat­ti. Toi­nen vaih­toeh­to on ryh­tyä yrit­tä­jäk­si ja teh­dä itsel­leen työ­paik­ka. Nämä kak­si ilmeis­tä ja jär­ke­vää vaih­toeh­toa ovat juu­ri ne jot­ka on kiel­let­ty kos­ka sil­loin hen­ki­lö ei ole työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä. Perus­tu­lo toi­si yrit­tä­jäl­le myös perus­tur­van joka kos­ki­si kaik­kia yrit­tä­jiä YEL:istä riippumatta.

    Joku tie­tys­ti sanoo että jos saa vas­ti­kee­ton­ta rahaa nin se lais­kis­taa mut­ta täs­tä­kin teh­tiin pal­jon nykyis­tä perus­tu­lo­ko­kei­lua suu­rem­pi kent­tä­koe. Kun Nokian mat­ka­pu­he­lin­toi­min­ta ajet­tiin alas niin ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van vaih­toeh­to­na jaet­tiin vapaa­eh­toi­sia ero­pa­ket­te­ja. Paket­tiin ei sisäl­ty­nyt mitään vel­voit­tei­ta mut­ta ajal­ta ei saa­nut mui­ta tukia.

    Mikä oli tulos ? Vaik­ka en tie­dä teki­kö kukaan asias­ta tut­ki­mus­ta niin sub­jek­tii­vi­nen kuva on että jokai­nen tie­tä­mä­ni pake­tin saa­ja joko alkoi yrit­tä­jäk­si, opis­ke­li tai työl­lis­tyi. Suu­rin osa meis­tä halu­aa teh­dä jotain hyö­dyl­lis­tä, aika har­va ei halua teh­dä mitään. Jos siis aja­tel­laan tätä ”työ­mark­ki­noi­den käy­tet­tä­vis­sä” ehtoa niin mikä on net­to­vai­ku­tus ? Kuin­ka suu­rel­ta osal­ta se kiel­tää hyö­dyl­li­sen teke­mi­sen, yrit­tä­mi­sen tai opis­ke­lun suh­tees­sa sii­hen että kuin­ka mon­ta työn­vie­rok­su­jaa sil­lä saa­daan pako­te­tuk­si töihin ?

  20. Luin tuon Maan­se­län kir­jan ja hän ylis­tää estoit­ta Ruot­sin mal­lia ja ummis­taa sil­män­sä sen ongelmilta.
    Aikoi­nan kun por­va­ri­hal­li­tus astui val­taan tukien tasoa kiris­tet­tiin ja vel­voit­tei­ta lisät­tiin niin se jakoi syr­jäy­ty­mis­vaars­sa ole­vat kah­teen ryhmään
    Tukien tiuk­ka rajaa­mi­nen ajoi työt­tö­mät ja köy­hät asu­maan samoil­le alueil­le eli syn­tyy köy­hien get­to­ja, jot­ka tun­nem­me nyt ampumisista,autojen pol­tois­ta no go-alueis­ta etc Eli köy­hät jakaan­tui­vat kah­teen osaan, ne jot­ka sin­nit­te­le­vät pie­nil­lä kor­vauk­sil­la kyy­ky­tet­tä­vä­nä ja toi­seen , täy­sin syr­jäy­ty­nee­seen ryh­mään, joka elää yhteis­kun­nan ulkopuolella

    Eli tukien tiu­ken­ta­mi­nen joh­taa vain syvem­pään segre­gaa­tioon ja suu­rem­paan syr­jäy­ty­mi­seen ja väki­val­lan lisääntymiseen

    Mut­ta kyl­lä tähän­kin varau­du­taan, suo­je­lus­kun­tia kai­ve­taan koi­pus­seis­ta. Puo­li­sos­ti­laal­li­sia jouk­ko­ja voi­daan joten­kin perus­tel­la soti­laal­li­sil­la tar­peil­la mut­ta vara­po­lii­sit on suo­raan tar­koi­tet­tu omia kan­sa­lai­sia vastaan

    1. Lii­an van­ha:
      Tukien tiuk­ka rajaa­mi­nen ajoi työt­tö­mät ja köy­hät asu­maan samoil­le alueil­le eli syn­tyy köy­hien get­to­ja, jot­ka tun­nem­me nyt ampumisista,autojen pol­tois­ta no go-alueis­ta etc 

      Näi­den Ruot­sin ongel­mien pää­syy ja ‑seli­tys ovat aivan toi­sen­lai­ses­sa naii­viu­des­sa. Eikö oli­si rehel­li­sem­pää, vaik­ka­kin vähem­män kilt­tiä, tun­nus­taa asiat sel­lai­si­na kuin ne oikeas­ti ovat?

  21. Ennen kaik­kea kui­ten­kin kysy­mys on yhteis­kun­nal­li­ses­ta oikeu­den­mu­kai­suu­des­ta, jos näin van­han­ai­kai­ses­ta asias­ta saa vie­lä puhua. 

    Ei saa. Vasem­mis­to­lai­nen ajat­te­lu on kuu­lem­ma passé. Sik­si­hän oikeis­toa koko ajan äänes­te­tään valtaan.

  22. Perus­tu­lo voi­tai­siin nime­tä köy­häi­na­vuk­si, ja sitä pitäi­si hakea erik­seen. Hake­muk­set hyväk­syt­täi­siin auto­maat­ti­ses­ti joten byro­kra­ti­aan ei palai­si val­tion rahaa. Veik­kaan että sääs­tyi­si aika mon­ta mil­joo­naa kun niil­le ket­kä eivät tuloa tar­vit­se tuli­si kor­keam­pi kyn­nys sitä nostaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.