Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito

Ruot­sis­sa on parhaat tulok­set yksi­ty­istämis­es­tä saatu elek­ti­ivis­ten hoito­jen, esimerkik­si lonkkaleikkausten kil­pailu­tuk­ses­ta. Niihin ei liity san­ot­tavia kan­nustin­virhei­den ongel­maa, kos­ka poti­laiden hoidon tarve on ensin määritel­ty julkises­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa, joka kil­pailut­taa hoidot. Sairaalat eivät voi siis han­kkia poti­lai­ta alen­ta­mal­la hoidon kri­teere­itä. Yksi­tyiset sairaalat ovat osan­neet jär­jestää toim­intansa tehokkaam­min ja ovat sik­si päässeet alem­pi­in kus­tan­nuk­si­in. Hoidon laatu on tur­vat­tu tumpeloineista koituvil­la ankar­il­la sank­tioil­la. Lop­putu­lok­se­na on ollut halvem­pi hin­ta ja korkeampi onnistumisprosentti.

Tämä mah­dol­lisu­us oli lausun­nolle lähete­tyssä lak­ilu­on­nok­ses­sa, mut­ta taas ker­ran taval­la, jos­sa oli ajatel­tu vain yksi­tyis­sairaaloiden etua. Niille tar­jot­ti­in lak­isääteistä oikeut­ta ottaa vaik­ka kaik­ki elek­ti­iviset hoidot itselleen, jol­loin julk­isten sairaaloiden toim­inta olisi vaaran­tunut eivätkä se olisi voineet taa­ta päivystys­ten toimivu­ut­ta. Palaute oli niin tyr­määvää, että elek­ti­ivisen hoidon palvelusetelit pois­tet­ti­in saman tien kokonaan.

Maakun­ta voikoot ulkois­taa elek­ti­ivistä hoitoa niin paljon kuin se on maakun­nalle taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa. Taloudel­lis­es­ti se on kan­nat­tavaa, jos palvelusetelin arvo on mata­lampi kuin ovat julk­isten sairaaloiden mar­gin­aalikus­tan­nuk­set.

Kos­ka julk­isil­la sairaaloil­la on velvol­lisu­us ylläpitää leikkaus­sale­ja päivystystapauk­sia ja suuron­net­to­muuk­sia varten, tuo­ta kap­a­siteet­tia kan­nat­taa tietysti käyt­tää täys­määräis­es­ti ja sälyt­tää tälle osalle hoi­dos­ta vain mar­gin­aa­likus­tanuk­set. Ei olisi mitään järkeä pitää leikkausale­ja tyhjinä ja kirurge­ja pelaa­mas­sa sököä odot­tele­mas­sa naulapom­min räjäy­tys­tä kauppakeskuksessa.

Kun tämä vähim­mäiska­p­a­siteet­ti on käytet­ty, julkisen hoidon mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set nou­se­vat olen­nais­es­ti korkeam­mik­si. Tämä kalli­impi osa, mut­ta vain se, kan­nat­taa kil­pailut­taa. (Voi tietysti kil­pailut­taa sen halvem­mankin osan, mut­ta on mah­do­ton­ta, että yksi­tyiset voisi­vat alit­taa sen kustannuksia.)

Elek­ti­ivi­nen hoito pitää siis nähdä maakun­nan mah­dol­lisuute­na tuot­taa hoito­ja palveluseteleil­lä edullisem­min, eikä yksi­tyis­sairaaloiden oikeutena liiketoimintaan.

Yritän havain­nol­lis­taa täysin tuules­ta tem­ma­tu­il­la luvuilla.

Olete­taan, että Uuden­maan julki­nen erikois­sairaan­hoito pystyy toteut­ta­maan min­imika­p­a­siteet­tin­sa avul­la 500 lonkkaleikkaus­ta 6 000 euron mar­gin­aal­i­hin­taan ja sen jäl­keen lisää leikkauk­sia 12 000 euron hin­nal­la. Leikkaus­tarve on 800 leikkaus­ta vuodessa. Maakun­ta voi kil­pailut­taa 300 leikkaus­ta. Olete­taan, että A tar­joaa 150 leikkaus­ta hin­taan 9 000 € ja B 200 leikkaus­ta hin­taan 9 500 ja C 100 leikkaus­ta hin­taan 13 000 €. Sairaalan C hin­ta on liian korkea, eikä se saa yhtään leikkaus­ta. Maakun­ta tilaa julk­isil­ta sairaaloil­ta 500 leikkaus­ta hin­taan 6000 € ja tar­joaa lisäk­si poti­laille 300 palveluseteliä, joiden arvo on 9 500 €. Julkiset sairaalat saa­vat oman kiin­teän kor­vauk­sen tuos­ta päivystyska­p­a­siteetin ylläpidosta.

Jos yksikään tar­jouk­sista ei ali­ta julkisen hoidon mar­gin­aa­likus­tan­nus­ta, 12 000 euroa, sit­ten ei oste­ta. (Lausun­nol­la olleessa lakipaketis­sa san­ot­ti­in, että jos yksi­tyiset eivät suos­tu tekemään yhtä hal­val­la kuin julkiset sairaalat, valin­nan­va­pau­den tur­vaamisek­si niille on mak­set­ta­va niin paljon kuin ne pyytävät!)

Tämä pelko julk­isten sairaaloiden päivystys­toimin­nan vaaran­tu­mis­es­ta perus­tui siihen, että jos ne mak­soi­vat lääkäreille samaa palkkaa ilman päivystysvelvol­lisu­ut­ta kuin julkiset sairaalat päivystysvelvol­lisu­u­den kanssa, lääkärit hakeu­tu­isi­vat mukavampi­en työaiko­jen perässä yksi­ty­isille. Tässä on vika julkisen hoidon palk­karak­en­teen kanssa. Päivystyk­ses­tä mak­se­taan liian vähän. Päivystyk­ses­tä pitäisi mak­saa enem­män ja mukavas­ta työa­jas­ta vähem­män niin, että päivystys ei olisi pakko vaan vapaae­htoinen val­in­ta.  Mut­ta tämä on kokon­aan toinen tarina.

Toden­näköis­es­ti eduskun­nas­sa ole­va lakipaket­ti ei kiel­lä maakun­tia toim­i­mas­ta näin, mut­ta tuo yli 400-sivuinen paket­ti on niin vaikealukuinen, että en ole var­ma. Niin­pä elek­ti­ivisen hoidon palvelusetelit eivät ehkä vaa­di laki­in mitään muu­tok­sia. Maakun­tien talous tulee ole­maan niin ahtaal­la, että ne tuskin jät­tävät käyt­tämät­tä help­po­ja tapo­ja alen­taa kustannuksia.

 

 

5 vastausta artikkeliin “Soten korjaaminen (5) Elektiivinen erikoissairaanhoito”

  1. Kyl­lä uusi lakiesi­tys mah­dol­lis­taa erikois­sairaan­hoidon asi­akas­setelit. Jostain itsel­leni mys­tis­es­tä syys­tä on kat­sot­tu parhaak­si lis­ta­ta yksi­tyisko­htais­es­ti mihin palvelui­hin seteleitä a) pitää ja b) saa myön­tää. Tämä siis 24 § sivul­la 374. Tässäkin herää kysymys, miten maakun­ta pystyy tekemään mitään mielekkäitä päätök­siä, kun sen kädet sido­taan etukäteen.

    Arvon­määrit­te­lyn kir­jaus on niin seka­va, että toden­näköis­es­ti kokoomuk­sen mielestä siinä lukee, että julkisen tuotan­tokus­tan­nusten ylit­tyessä yksi­tyiselle pitää mak­saa mitä pyytävät, ja kepu­lais­ten mielestä siinä lukee, että tämäkin kyl­lä sovi­taan sit­ten hyvässä hengessä maakunnissa. 

    Tark­ka kir­jaus on siis: “Asi­akas­setelin arvon on olta­va sel­l­ainen, että asi­akkaal­la on tosi­asialli­nen mah­dol­lisu­us vali­ta maakun­nan hyväksymä palvelun­tuot­ta­ja. Asi­akas­setelin arvoa määriteltäessä on lisäk­si otet­ta­va huomioon kus­tan­nuk­set, jot­ka aiheu­tu­isi­vat maakun­nan liike­laitok­selle vas­taa­van palvelun tuottamisesta.”

    1. Tuo kir­jaus on aivan kaistapäi­nen, kos­ka sehän tarkoit­taa, että pyy­det­ty hin­ta on aina mak­set­ta­va. Mil­lä puolel­la pöytää kokoomus oikein neuvottelee?

      1. Ain­oa loiven­nus tuo­hon on myös yhtä tulkin­nan­varainen (sama pykälä).
        “Maakun­ta saa raja­ta asi­akas­setelin käyt­tööno­ton laa­ju­ut­ta … jos se on vält­tämätön­tä palvelukokon­aisuuk­sien toimivu­u­den tai palvelu­jen kus­tan­nuste­hokkaan jär­jestämisen perusteella. ”

        En tosin ole lukenut koko 400 sivuista nivaskaa, josko tulkin­nas­ta löy­ty­isi tarkem­paa ohjausta.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuo kir­jaus on aivan kaistapäi­nen, kos­ka sehän tarkoit­taa, että pyy­det­ty hin­ta on aina mak­set­ta­va. Mil­lä puolel­la pöytää kokoomus oikein neuvottelee?

        Joo. Pitäisi olla “kuitenkin”, ei “lisäk­si”. Kyl­lä se Kokoomuk­sen pöy­dän­puoli on nähty jo aiemmin.

  2. Smar­tum ter­vey­den­hoitopalveluseteli ei toi­mi noin. Ei edes nykyään.

    Lonkkakeil­lauk­ses­sa siinä lukee 6 000 euroa. Sit­ten poti­las saa lis­tan eteen, jos­sa palve­lu­tuot­ta­ja P leikkaa 9 800 e, mak­set­tavaa vain 3 800; palve­lu­tuot­ta­ja M 10 200, mak­set­tavaa vain 4 200, sisältää puudu­tuk­sen, ja aika seu­raaval­la viikolla…

    Jos­sain välis­sä val­tion­va­rain­min­is­ter­iössä kek­sitään, että setelin arvoa voikin pudot­taa — ihmi­nen mak­saa henke­nesä edestä. Säästäjä, säästöjä. 

    Min­ulle Sam­r­tum seteli on arvoltaan 0 euroa. Sen jäl­keen kat­se­len lomakkoa ja tiliä, mihin min­ul­la on varaa. Köyem­pi minä val­it­see pienem­män hin­nan ja pidem­män jonon, saikkua saa. Rikkaampi minä voi vali­ta kallim­maan tai jol­lakin taval­la main­os­te­tum­man ver­sion. Jok­e­ri­na on taas poruk­ka, joille työ­nan­ta­ja ostaa all-inc­clu­sive työter­veysvaku­u­tuk­sen (n 1 500 e/vuosi) palve­lutt­ta­ja O:lta, jol­la on omat lääkärit ja sairaalat. Siel­lä hom­ma hoide­taan vaku­u­tusy­htiön edun mukaises­ti, siis ihmi­nen töi­hin mhdol­lisim­man nopeasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.