Korkean koulutuksen arvo kääntynyt laskuun?

Kes­ki­viik­ko­na jär­jes­te­tys­sä Hel­sin­ki-sym­po­siu­mis­sa ruot­sa­lai­nen eko­no­mis­ti Kjell A. Nord­ström sanoi, että työ­mark­ki­noil­la kor­kean kou­lu­tuk­sen arvo on kään­ty­nyt las­kuun. Har­mi, ettei hän sano­nut tähän mitään läh­det­tä, kos­ka tie­to oli uusi ja yllättävä.

Nord­strö­min seli­tys oli, ettei enää tar­vit­se opis­kel­la Cam­brid­ges­sä saa­dak­seen käyt­töön­sä Cam­brid­ges­sä uusim­mat tut­ki­mus­tu­lok­set, kos­ka ne saa netis­tä. Tätä seli­tys­tä en oikein usko.

Voi­si­ko seli­tys olla sii­nä, että yhdis­tel­mä kor­kea kou­lu­tus + luo­vuus on yhä vain arvok­kaam­pi, mut­ta yhdis­tel­mä kor­kea kou­lu­tus ilman luo­vuut­ta ei ole enää yhtä hyö­dyl­li­nen. Täl­lai­nen voi näkyä kes­kiar­vois­sa siten, että kou­lu­tuk­sen tuot­ta­ma talou­del­li­nen hyö­ty on laskenut.

Tie­tää­kö joku näis­tä tilas­tois­ta enemmän?

47 vastausta artikkeliin “Korkean koulutuksen arvo kääntynyt laskuun?”

  1. Kysees­sä lie­nee ihmis­läh­töi­sen käyt­tö­liit­ty­mien mer­ki­tyk­sen kas­va­mi­ses­sa mil­lä tahan­sa elä­män, pal­ve­lun­tar­joa­mi­sen ja lii­ke­toi­min­nan alu­eel­la. Näi­hin ei moni perin­tei­nen kor­kea­kou­lu­tus anna hyviä eväi­tä, tai näin aina­kin luullaan.

  2. Suo­ma­lai­set nume­rot löy­tyy vaik­ka Palk­ka­ra­ken­ne­ti­las­tos­ta jota voi käyt­tää vaik­ka nettiselaimella.
    Mitään tuol­lais­ta ilmiö­tä ei siel­tä tai­da löytyä.

    1. Minul­la oli­si esit­tää ylei­sö­pyyn­tö: voi­sit­ko sinä tai joku muu seu­raa­vak­si tut­kia eri kou­lu­tusa­lo­jen väli­siä ero­ja kor­kea­kou­lu­tuk­sen kan­nat­ta­vuu­des­sa työn­te­ki­jäl­le ja val­tiol­le? Tämä oli­si erit­täin tär­ke­ää tie­toa pää­tök­sen­teon tuek­si: voi­ko yli­opis­to­jen itse­näi­syyt­tä tur­val­li­ses­ti lisä­tä, pitäi­si­kö tiet­ty­jen alo­jen sisään­ot­toa supistaa?

  3. Seli­tyk­siin vie­lä lisäi­sin, että kor­keas­ti kou­lu­te­taan yhä suu­rem­pi pro­sen­tu­aa­li­nen osa väes­tös­tä ilman, että väes­tön laa­tu, siis älyk­kyys, luo­vuus ja vas­taa­vat teki­jät, koko­nai­suu­des­saan muut­tui­si mihin­kään. Kou­lu­tet­tu­jen kes­kiar­vo laskee.

    Jos on tar­jol­la työ­tä vain hen­ki­löil­le, joi­den kou­lu­tuk­seen kor­re­loi­vat omi­nai­suu­det löy­ty­vät vain 2 pro­sen­til­ta väes­tös­tä, ei kor­kean kou­lu­tuk­sen todis­tus rii­tä enää. Vie­lä vuo­si­kym­me­niä sit­ten riitti.

  4. OS: Voi­si­ko seli­tys olla sii­nä, että yhdis­tel­mä kor­kea kou­lu­tus + luo­vuus on yhä vain arvok­kaam­pi mut­ta yhdis­tel­mä kor­kea kou­lu­tus ilman luo­vuut­ta ei ole enää yhtä hyö­dyl­li­nen. Täl­lai­nen voi näkyä kes­kiar­vois­sa siten, että kou­lu­tuk­sen tuot­ta­ma talou­del­li­nen hyö­ty on laskenut.

    Syy­nä voi yksin­ker­tai­ses­ti olla se, että teol­lis­tu­neis­sa mais­sa ihmi­siä kou­lu­te­taan lii­kaa ja lii­an pit­käl­le. Kehit­ty­vis­sä mais­sa kou­lu­tus takaa edel­leen hyvän (suh­teel­li­sen) elintason. 

    The Eco­no­mis­tis­sa oli muu­ta­ma viik­ko sit­ten laa­jah­ko artik­ke­li tut­kin­to­jen inflaatiosta.

  5. Aina­kin kou­lu­tuk­sen hin­ta on nous­sut hui­mas­ti niis­sä mais­sa mis­sä opis­ke­li­ja mak­saa kai­ken tai val­tao­san kuluis­ta. Jos palk­kae­ro vähem­män kou­lu­tet­tuun ei ole myös kas­va­nut, kou­lu­tuk­sen arvo on var­mas­ti laskenut.

  6. Capla­nin kir­jas­sa “The Case against Educa­tion” todis­tel­laan, ettei kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta ole työ­mark­ki­noil­la juu­ri hyö­tyä ope­tet­tu­jen tie­to­jen ja tai­to­jen, vaan enem­män sig­na­loin­nin kautta.

    Jos kat­so­taan työn­ha­ki­jan CV:tä, ase­pal­ve­lus tais­te­lusu­kel­ta­ja­na vih­jaa että haki­jal­la on kes­ki­ver­toa enem­män hen­kis­tä kes­tä­vyyt­tä ja halua haas­taa itse­ään. Tämä var­maan paran­taa haki­jan arvoa työ­mark­ki­noil­la, vaik­ka tais­te­lusu­kel­ta­jan tie­dois­ta ja tai­dois­ta ei ole mitään hyö­tyä haet­ta­vis­sa töis­sä. Sano­taan, että tilan­teen tasaa­mi­sek­si kou­lu­te­taan 2/3 ikä­luok­kaa tais­te­lusu­kel­ta­jik­si, ja suun­ni­tel­laan kou­lu­tus sel­lai­sek­si, että tämä mää­rä pää­see sen läpi. Tämän jäl­keen saman­ni­mi­nen kou­lu­tus ker­too työ­nan­ta­jal­le, että pai­neen­sie­to­ky­ky ja drai­vi ovat aina­kin vält­tä­vät. Uudis­tuk­sen jäl­keen kou­lu­tuk­ses­ta ei var­maan ole enää töi­tä hakies­sa yhtä pal­joa iloa kuin ennen.

    1. Tivi: Capla­nin kir­jas­sa “The Case against Educa­tion” todis­tel­laan, ettei kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta ole työ­mark­ki­noil­la juu­ri hyö­tyä ope­tet­tu­jen tie­to­jen ja tai­to­jen, vaan enem­män sig­na­loin­nin kautta.

      Saat­taa pitää paik­kan­sa peh­meis­sä, mut­tei kovis­sa tie­teis­sä ja tek­no­lo­giois­sa. Kyl­lä kor­kea­kou­lu­te­tun lää­kä­rin tuot­ta­vuus sai­raus­ten- ja tapa­tur­mien hoi­dos­sa on oleel­li­ses­ti kor­keam­pi kuin googlaa­van kadun­mie­hen tai kirk­ko­his­to­rian dosen­tin. Sama pätee myös insi­nöö­ri­puo­lel­la ja science-alo­jen tutkimuksessa.

      1. Tapio: Saat­taa pitää paik­kan­sa peh­meis­sä, mut­tei kovis­sa tie­teis­sä ja teknologioissa.Kyllä kor­kea­kou­lu­te­tun lää­kä­rin tuot­ta­vuus sai­raus­ten- ja tapa­tur­mien hoi­dos­sa on oleel­li­ses­ti kor­keam­pi kuin googlaa­van kadun­mie­hen tai kirk­ko­his­to­rian dosentin.Sama pätee myös insi­nöö­ri­puo­lel­la ja science-alo­jen tutkimuksessa.

        Aina­kin omal­la alal­la on val­ta­va ero alan kou­lu­tuk­sen saa­neen ja ei-kou­lu­tet­tu­jen kor­kea­kou­lu­tuk­sen saa­nei­den välil­lä. Eri alan ihmi­set eivät hal­lit­se edes perus­tai­to­ja, joten ”mis­tään ei tule mitään”, ennen kuin on luke­nut ja sisäis­tä­nyt muu­ta­man kir­jan, joi­ta ei kovin moni voi yhdel­lä luke­mi­sel­la sisäistää. 

        Vähän vai­kea oli­si myös kuvi­tel­la, että diplo­mi-insi­nöö­ri voi­si menes­tyä vaik­ka­pa koulupsykologina.

        Ei sii­tä mitään tule, että työ­nan­ta­ja opet­taa kai­ken, sii­nä­hän menee kuu­kausi­tol­kul­la aikaa.

        (kyl­lä­hän kai­ken voi aina opis­kel­la itse, jos joku vain ker­too mit­kä asiat pitää ope­tel­la, mut­ta en kyl­lä opis­ke­lus­ta palk­kaa maksaisi)

      2. Tapio:
        Saat­taa pitää paik­kan­sa peh­meis­sä, mut­tei kovis­sa tie­teis­sä ja tek­no­lo­giois­sa. Kyl­lä kor­kea­kou­lu­te­tun lää­kä­rin tuot­ta­vuus sai­raus­ten- ja tapa­tur­mien hoi­dos­sa on oleel­li­ses­ti kor­keam­pi kuin googlaa­van kadun­mie­hen tai kirk­ko­his­to­rian dosen­tin. Sama pätee myös insi­nöö­ri­puo­lel­la ja science-alo­jen tutkimuksessa.

        Sitä ei ole pääs­ty juu­ri tes­taa­maan empii­ri­ses­ti, mikä tilan­ne oli­si sen suh­teen, miten hyvin vaik­ka­pa joi­den­kin sai­raus­ten hoi­dos­sa voi­si pär­jä­tä ilman 6 vuo­den lää­kä­rin perus­kou­lu­tus­ta ja pit­kää eri­kois­tu­mis­ta. Ter­vey­den­hoi­don ammat­ti­teh­tä­vät on suo­jel­tu, eikä kokei­lu­ja sik­si ole pääs­ty kau­heas­ti teke­mään aina­kaan Suomessa.

        Mut­ta mitä Googlauk­sen tuot­ta­vuu­teen tulee, niin sii­tä on kas­va­va mää­rä tut­ki­mus­näyt­töä, että maal­li­koit­ten Googlaus ter­vey­s­asiois­sa on aika kus­tan­nus­te­ho­kas tapa paran­taa ihmis­ten ter­veyt­tä. Jos aihe kiin­nos­taa, niin esi­mer­kik­si vii­me vuon­na jul­kais­tiin täl­lai­nen tut­ki­mus sii­tä, kuin­ka van­hem­pia voi­daan aut­taa löy­tä­mään hyvä­laa­tuis­ta ter­veys­tie­toa netissä:

        https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/15398285.2017.1308191

        Aivan uusim­mis­ta tut­ki­muk­sis­ta eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va tren­di ovat olleet ne lää­ke­tie­teel­li­set kir­joi­tuk­set, jois­sa on havait­tu, että Googlel­la on käy­tös­sään sel­lai­nen mää­rä infor­maa­tio­ta ihmis­ten ajat­te­lus­ta, että nii­den tie­to­jen poh­jal­ta voi­si teh­dä monen­lai­sia pää­tel­miä mm. mie­len­ter­vey­des­tä. Esi­mer­kik­si on väi­tet­ty, että ihmis­ten Googlaus­tie­to­jen poh­jal­ta voi­si teh­dä auto­maat­ti­ses­ti diag­noo­se­ja esi­mer­kik­si ihmis­ten masen­nuk­ses­ta ja sen vai­heis­ta, tun­nis­taen poti­lai­ta ehkä jopa parem­min kuin jot­kut ter­vey­den­hoi­don ammat­ti­lai­set osaa­vat vas­taa­no­toil­la teh­dä — ja ehkäis­tä mm. itsemurhia.

  7. Mones­sa maas­sa kor­kea­kou­lu­tus mak­saa pal­jon; jos tämä huo­mioi­daan elin­ai­kai­sis­sa tulois­sa, se las­kee huo­mat­ta­vas­ti kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta saa­ta­vaa talou­del­lis­ta hyötyä.

    Sil­lä on myös iso mer­ki­tys, mis­sä yli­opis­tos­sa opis­ke­lee (link­ki) — huip­pu­yli­opis­tois­ta val­mis­tu­neet tie­naa­vat huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­mää­räis­tä enemmän.

    UK:ssa oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus vai­kut­taa ole­van hyvä vaih­toeh­to kor­kea­kou­lul­le (link­ki)

    1. Vil­le:

      Sil­lä on myös iso mer­ki­tys, mis­sä yli­opis­tos­sa opis­ke­lee (link­ki) – huip­pu­yli­opis­tois­ta val­mis­tu­neet tie­naa­vat huo­mat­ta­vas­ti kes­ki­mää­räis­tä enemmän.

      Sitä on han­ka­la ero­tel­la, mikä on mis­sä­kin yli­opis­tos­sa opis­ke­lun mer­ki­tys­tä — ja mikä jo ennen opin­to­ja ollei­den asioi­den mer­ki­tys­tä. Huip­pu­yli­opis­toi­hin pää­se­vät ovat huo­mat­ta­vas­ti muis­sa yli­opis­tois­sa opis­ke­le­via toden­nä­köi­sem­min eri­tyi­sen hyvä­tu­loi­sis­ta per­heis­tä jo val­miik­si. Huip­pu­yli­opis­tois­sa ver­kos­toi­du­taan mui­ta yli­opis­to­ja toden­nä­köi­sem­min sel­lai­siin ihmi­siin, jois­ta on hyö­tyä tule­van tie­naa­mi­sen kan­nal­ta. Huip­pu­yli­opis­to­jen oppi­ma­te­ri­aa­lit ja myös monien kurs­sien luen­not videoi­tu­na ovat nyky­ään kaik­kien mui­den­kin saa­ta­vil­la. Mut­ta ver­kos­toi­tu­mis­mah­dol­li­suut­ta muu­hun eliit­tiin ei ole niil­lä pelk­kää ope­tus­ta seu­raa­vil­la, jot­ka eivät ole pai­kan päällä.

  8. Eko­no­mis­ti näh­tä­väs­ti olet­taa, että kor­kea­kou­lu­tus on tie­don siir­tä­mis­tä opet­ta­jan pääs­tä opis­ke­li­jan pää­hän. Toki tie­tys­ti sitä­kin, mut­ta kor­kea­kou­lu­tuk­sen tär­kein anti on tie­don arvioin­nin ja kriit­ti­sen ajat­te­lun kehit­tä­mi­ses­sä. Nii­hin ei vie­lä pää­se kiin­ni, vaik­ka saa eteen­sä netis­tä kai­ken maa­il­mas­sa saa­ta­vil­la ole­van tie­don — ja epätiedon.

  9. Näen kehi­tyk­sen kul­ke­neen kar­keas­ti niin, että enti­ses­sä maa­il­mas­sa kou­lu­tus taka­si ulko­puo­li­sen tar­joa­man koh­ta­lai­sen hyvä­tu­loi­sen työpaikan.

    Nyky­maa­il­mas­sa sen sijaan osaa­mi­nen tar­jo­aa koh­ta­lai­sen hyvä­tu­loi­sen työ­pai­kan, jon­ka tosin saat­taa jou­tua luo­maan itse.

    Hyviä kysy­myk­siä kou­lu­tusa­laa valit­se­val­le nuo­rel­le ovat: Mitä minä kou­lu­tuk­se­ni jäl­keen osaan? Mitä minä työ­nan­ta­jil­le kou­lu­tuk­se­ni jäl­keen myyn?

    Mitä kovem­mak­si kil­pai­lu käy ja mitä enem­män sivu­tauh­kaa orga­ni­saa­tiois­ta kar­si­taan ja auto­ma­ti­soi­daan, sitä mer­ki­tyk­sel­li­sem­mäk­si nousee todel­li­nen käy­tän­nön osaaminen.

    Käy­tän­nön osaa­mi­nen voi olla laa­dul­taan myös aka­tee­mis­ta, mut­ta jos nuo­ri valit­see aka­tee­mi­sen alan, syy­tä oli­si poh­tia osaa­mi­sen luonnetta.

  10. Kou­lu­tuk­sel­la on las­ke­va rajahyöty. 

    Jos kol­man­nen asteen kou­lu­tuk­sen lisää­mi­nen on itsei­sar­vo ja sitä mita­taan tut­kin­to­jen mää­räl­lä, ei ole mikään yllä­tys jos kou­lu­tuk­sen arvo las­kee kun tut­kin­to­jen vaa­ti­mus­ta­so saa muut­tua. Jos ote­taan sisään puo­let ikä­luo­kas­ta, ei voi­da pitää yllä yhtä kor­ke­aa stan­dar­dia kuin jos ote­taan sisään nel­jäs­osa ikäluokasta. 

    Olem­me tilan­tees­sa, jos­sa ne jot­ka hyö­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta saa­vat kou­lu­tuk­sen ja ne jot­ka hyö­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta vain vähän hakeu­tu­vat kou­lu­tuk­seen kos­ka kou­lutk­sel­la on signalointiarvoa. 

    Täs­sä hyvä CEPS työpaperi:
    Does the growth in hig­her educa­tion mean a decli­ne in the qua­li­ty of degrees?

    In this paper the aut­hors con­struct a theo­ry about how the expan­sion of hig­her educa­tion could be associa­ted with seve­ral fac­tors that indica­te a decli­ne in the qua­li­ty of degrees. They assu­me that the expan­sion of ter­tia­ry educa­tion takes place through three chan­nels, and show how the­se chan­nels are like­ly to reduce ave­ra­ge stu­dy time, lower aca­de­mic requi­re­ments and ave­ra­ge wages, and infla­te grades. 

    1. N/A:
      Kou­lu­tuk­sel­la on las­ke­va rajahyöty. 

      Jos kol­man­nen asteen kou­lu­tuk­sen lisää­mi­nen on itsei­sar­vo ja sitä mita­taan tut­kin­to­jen mää­räl­lä, ei ole mikään yllä­tys jos kou­lu­tuk­sen arvo las­kee kun tut­kin­to­jen vaa­ti­mus­ta­so saa muuttua.Jos ote­taan sisään puo­let ikäluokasta,ei voi­da pitää yllä yhtä kor­ke­aa stan­dar­dia kuin jos ote­taan sisään nel­jäs­osa ikäluokasta.

      Olem­me tilan­tees­sa, jos­sa ne jot­ka hyö­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta saa­vat kou­lu­tuk­sen ja ne jot­ka hyö­ty­vät kou­lu­tuk­ses­ta vain vähän hakeu­tu­vat kou­lu­tuk­seen kos­ka kou­lutk­sel­la on signalointiarvoa.

      Täs­sä hyvä CEPS työpaperi:
      Does the growth in hig­her educa­tion mean a decli­ne in the qua­li­ty of degrees?

      Sama ana­lyy­si näyt­tää tule­van esiin useam­mis­ta läh­teis­tä. Kou­lu­tus kui­ten­kin kan­nat­taa, sil­lä se lisää työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia­si sitä enem­män, mitä pidem­mäl­le olet koulutettu.

      1. Yksi­löl­le kou­lu­tus on kan­nat­ta­va inves­toin­ti, mut­ta entä­pä Suo­mel­le? Jos tilan­ne on oikeas­ti se, että kou­lu­tus on pää­sään­töi­ses­ti hyö­dy­tön minään muu­na kuin sig­na­loin­ti­na työ­nan­ta­jil­le, niin kan­nat­tai­si­ko Suo­mes­sa lait­taa yli­opis­toil­la lap­pu luu­kul­le ja kor­va­ta se jol­lain hal­vem­min jär­jes­te­tyl­lä taval­la tuot­taa ne sig­naa­lit, jot­ka työ­nan­ta­jia kiin­nos­ta­vat? Yli­opis­toil­la oli­si just sen ver­ran aloi­tus­paik­ko­ja, mitä tut­ki­joi­ta arvioi­daan tar­vit­ta­van tule­vai­suu­des­sa ja kaik­ki muut meni­si­vät sit­ten nii­hin “sig­na­loin­ti­kou­lui­hin”. Eihän sii­nä ole jär­keä, että istu­te­taan ihmi­siä noin seit­se­män vuot­ta opis­ke­le­mas­sa jotain ja tuo­te­taan heil­le pro­fes­so­rien toi­mes­ta jotain ope­tus­si­säl­töä, jos lopul­ta työ­nan­ta­jaa ei kiin­nos­ta sii­nä sisäl­lös­sä mikään muu kuin se, että on se mais­te­rin pape­ri kädessä?

      2. Tapio: Kou­lu­tus kui­ten­kin kan­nat­taa, sil­lä se lisää työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia­si sitä enem­män, mitä pidem­mäl­le olet koulutettu. 

        Yhteis­kun­nan kan­nal­ta on tär­keä miet­tiä kuin­ka pal­jon yksi­löl­le tule­va hyö­ty on myös yhteis­kun­nal­lis­ta hyötyä. 

        Jos kou­lu­tuk­sen arvo yksi­löl­le tulee kou­lu­tuk­sen anta­mas­ta sig­naa­lis­ta, eikä se kas­va­ta tuot­ta­vuut­ta, sii­tä ei ole hyö­tyä yhteis­kun­nal­le. Puh­das sig­na­loin­ti on nola­sum­ma­pe­liä kolu­te­tun ja kou­lut­ta­mat­to­man välil­lä ja se syö resurs­se­ja jot­ka oli­si voi­nut käyt­tää työntekoon.

      3. N/A: Yhteis­kun­nan kan­nal­ta on tär­keä miet­tiä kuin­ka pal­jon yksi­löl­le tule­va hyö­ty on myös yhteis­kun­nal­lis­ta hyötyä. 

        Jos kou­lu­tuk­sen arvo yksi­löl­le tulee kou­lu­tuk­sen anta­mas­ta sig­naa­lis­ta, eikä se kas­va­ta tuot­ta­vuut­ta, sii­tä ei ole­hyö­tyä yhteis­kun­nal­le. Puh­das sig­na­loin­ti onno­la­sum­ma­pe­liä kolu­te­tun ja kou­lut­ta­mat­to­man välil­lä ja se syö resurs­se­ja jot­ka oli­si voi­nut käyt­tää työntekoon.

        Kou­lu­tuk­sen anta­man hyö­dyn voi jäsen­tää esi­mer­kik­si sosi­aa­li­sek­si, kult­tuu­ri­sek­si ja luottamuspääomaksi.

        Sosi­aa­li­nen pää­oma tar­koit­taa verkostoja.

        Kult­tuu­ri­nen pää­oma tar­koit­taa eri­lai­sia tai­to­ja ja tie­to­ja, joi­ta ihmi­set yleen­sä tai aina­kin eliit­ti arvos­taa (kuten lää­kä­rin ammat­ti­tai­to tai kyky ana­ly­soi­da poliit­ti­ses­ti kor­rek­tis­ti ja par­haim­mil­laan älyk­kääs­ti ilmiöitä). 

        Luot­ta­mus­pää­oma syn­tyy ver­kot­tu­mi­ses­ta ja kult­tuu­ri­ses­ta pää­omas­ta mut­ta myös tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen itses­sään ker­too toden­nä­köi­ses­ti jotain ihmi­sen luo­tet­ta­vuu­des­ta (jos esi­mer­kik­si jak­saa vään­tää gra­dun on luul­ta­vas­ti kyke­ne­vä pit­kä­jän­tei­seen työ­hön aina­kin hiu­kan parem­min kuin sel­lai­nen, joka ei jaksa).

        Kou­lu­tuk­ses­sa saa­vu­te­tut pää­omat voi muut­taa talou­del­li­sek­si pää­omak­si — vaik­ka ei se lähes­kään kai­kil­ta onnis­tu tai edes ole tavoitteena.

        Äkki­sel­tään sanoi­sin, että yhteis­kun­ta hyö­tyy “kor­kea­kou­lu­hy­veis­tä”, jos yhteis­kun­nal­le on tär­ke­ää elii­tin sosi­aa­li­set ver­kos­tot, tai­dot, tie­dot, poliit­ti­nen kor­rek­tius, luo­tet­ta­vuus ja talou­del­lis­ten pää­omien kasau­tu­mi­nen. Kitey­te­tys­ti: sivis­tys, elii­tin ver­kos­tot ja raha. Joku voi­si lis­tä tähän vie­lä kyvyn kriit­ti­seen ajat­te­luun, mut­ta ehkä yli­opis­tois­ta omak­su­taan toden­nä­köi­sem­min kri­tii­ki­tön ajat­te­lu ja suo­sit­tu­jen dis­kurs­sien alkeet. 

        On tie­tys­ti täy­sin mah­dol­lis­ta, että nuo edut voi hank­kia tehok­kaam­min muil­la kei­noin — tai että ne eivät edes ole kovin tärkeitä.

  11. Käy­des­sä­ni Sveit­sis­sä työ­kei­kal­la 1990-luvul­la siel­lä oli mie­len­kiin­tois­ta havai­ta, että duu­na­ri­por­taan ylä­puo­lel­la ei ollut­kaan tek­nik­ko > insi­nöö­ri >DI — por­ras­ta vaan suo­raan men­tiin­kin liki toh­to­rin tasoi­seen por­taa­seen. Teh­taal­la­ni val­mis­tet­tiin kemian tuot­tei­ta joi­ta toh­to­rit kehit­te­li­vät ja samal­la luen­noi­vat nii­den val­mis­ta­mis­ta eri yli­opis­tois­sa ympä­ri maa­il­man. Sveit­sis­sä kun ei tuol­loin ollut työ­voi­maa hukat­ta­vak­si pape­rien siir­te­li­jöik­si, vaan tuo­tan­toa teh­tiin mark­ki­noil­le kau­an sit­ten hyväk­si havai­tuil­la mene­tel­mil­lä. Kuin­ka siel­lä teh­tai­den asiat nyt mene­vät — en tiedä.

  12. Kyl­lä­hän se kou­lu­tuk­sen arvos­tuk­sen vähe­ne­mi­nen näkyy mones­sa orga­ni­saa­tios­sa. Suu­ri osa joh­dos­ta on 60+ ikäi­siä ja monel­la ei ole mitään oike­aa kou­lu­tus­ta. Esim. itse työs­ken­te­lin ker­ran lin­jas­sa, jos­sa alhaal­ta ylös­päin kat­sot­tu­na alin taso Bsc , Mc tai opis­to­ta­so, yksi ylös­päin opis­to­ta­so, täs­tä yksi ylös­päin opis­to­ta­so. Ja täs­tä yksi ylös­päin, yli­op­pi­las. Nyt peri­aat­tees­sa mikä tahan­sa alim­man tason ylit­tä­vä tulee ole­maan vähin­tään mc, toden­nä­köi­ses­ti toh­to­ri. Alim­mal­le por­taal­le ale­taan vaa­ti­maan mais­te­rin papereita.

    Eikä se muu­tos kou­lu­tuk­ses­sa oikeas­taan näy mis­sään. Edel­leen iman muo­dol­lis­ta kou­lu­tus­ta ole­vat kel­paa­vat kou­lut­ta­maan, ohjaa­maan ja opet­ta­maan näi­tä tuli­joi­ta. Siis tämän päi­vän maistereita.

    Ja niin se vaan menee. Ajo­kor­tin vaa­ti­muk­sia höl­len­net­tiin ja nykyi­sin auton rat­tiin pää­see suo­mes­sa nopeim­mil­laan paris­sa vii­kos­sa. Mp-kou­lu­tuk­sen pys­tyy teke­mään lain perus­teel­la siten, että luvan myön­tä­mi­ses­tä toi­se­na päi­vä­nä on jo kir­jal­li­set ja seu­raa­val­la vii­kol­la ins­si. Mopin aja­mi­seen tar­vi­taan 3 vuo­den amma­til­li­nen, yli­opis­toon val­men­ta­va ja kel­paa­va koulutus.

  13. Suo­mes­sa kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta on muis­taak­se­ni enää noin kol­man­nes mie­hiä. Oli­si­han se kum­mal­lis­ta, jos moi­nen resurs­sien haas­kaus ei mis­sään näkyi­si var­sin­kin, kun syr­jin­nän koh­tee­na on suku­puo­li, joka tup­paa ole­maan sel­väs­ti tuottavampi.

    1. Ato­mis­ti:
      Suo­mes­sa kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta on muis­taak­se­ni enää noin kol­man­nes mie­hiä. Oli­si­han se kum­mal­lis­ta, jos moi­nen resurs­sien haas­kaus ei mis­sään näkyi­si var­sin­kin, kun syr­jin­nän koh­tee­na on suku­puo­li, joka tup­paa ole­maan sel­väs­ti tuottavampi.

      *uusis­ta kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta siis on enää kol­man­nes mie­hiä, muis­taak­se­ni. Ajat­te­lin lait­taa tähän tar­kan luvun, mut­ta eihän sel­lais­ta pikai­ses­ti googlaa­mal­la löy­ty­nyt. Jos­kus vii­ti­sen vuot­ta sit­ten tilas­to­kes­kus asias­ta vie­lä rapor­toi, mut­ta ovat var­maan sit­tem­min ohjeis­tet­tu kes­kit­ty­mään tär­käm­piin asioihin.

      1. Muis­ti, tuo vali­koi­va enti­teet­ti — täs­sä tilastoa:

        EUROSTUDENT VI –kyse­ly­tut­ki­muk­sen tulos­ten mukaan suo­ma­lai­sis­ta kor­kea­kou­luo­pis­ke- lijois­ta 53 pro­sent­tia on nai­sia ja 47 pro­sent­tia mie­hiä. Nais­val­tai­suus on eri­tyi­sen sel­ke­ää tie­tyil­lä kor­kea­kou­lu­jen kou­lu­tus­aloil­la. Huo­mat­ta­van nais­val­tai­nen ala on ammat­ti­kor­kea- kou­lusek­to­rin sosiaali‑, ter­veys- ja lii­kun­ta-ala, jon­ka opis­ke­li­jois­ta noin 80 pro­sent­tia on nai­sia. Yli­opis­to­sek­to­ril­la nais­val­tai­nen ala on kas­va­tus­tie­de, jos­sa nai­sia on opis­ke­le­vis­ta 82 pro­sent­tia. Yli­opis­to­jen huma­nis­ti­sis­ten ainei­den ja teo­lo­gian opis­ke­li­jois­ta sekä lii­kun- ta- ja ter­veys­tie­tei­den opis­ke­li­jois­ta noin 70 pro­sent­tia on nai­sia. Mies­val­tai­sia alo­ja ovat ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa tek­nii­kan, lii­ken­teen ja luon­non­tie­tei­den alat, jois­sa 83 pro­sent­tia on mie­hiä sekä yli­opis­tois­sa tek­nis­tie­teel­li­nen ala, jos­sa 78 pro­sent­tia on miehiä.2 Ulko- maa­lais­ten tut­kin­to-opis­ke­li­joi­den suku­puo­li­ja­kau­ma on tasai­nen: kan­sain­vä­li­sis­tä opis­ke- lijois­ta 55 pro­sent­tia on miehiä.”

        http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf

    2. Olli S: Arvo yhteis­kun­nal­le on ehdot­to­mas­ti nega­tii­vi­nen. Täl­lä het­kel­lä suu­rin vai­ku­tus tulee älyk­käi­den ja tun­nol­lis­ten nais­ten madal­tu­nees­ta hedel­mäl­li­syy­des­tä. 90-luvul­ta läh­tien ÄO on varus­mie­hil­lä pudon­nut noin pis­teen 10 vuo­des­sa. Koh­ta ollaan tasol­la Albania.

      Ato­mis­ti:
      Suo­mes­sa kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta on muis­taak­se­ni enää noin kol­man­nes mie­hiä. Oli­si­han se kum­mal­lis­ta, jos moi­nen resurs­sien haas­kaus ei mis­sään näkyi­si var­sin­kin, kun syr­jin­nän koh­tee­na on suku­puo­li, joka tup­paa ole­maan sel­väs­ti tuottavampi.

      Esi­mer­kik­si sote tut­kin­to­jen nos­ta­mi­nen amk tasol­ta yamk tasol­le on sel­lai­nen asia, mis­sä tämä näkyy voi­mak­kaas­ti. Oli­sin­ko­han noin 300 oppi­laa­seen tör­män­nyt. Näis­tä mie­hiä 6. Täs­tä jos men­nään vie­lä askel ylös­päin eli sote- tut­kin­nos­ta toh­to­rik­si, niin kaik­ki tie­tä­mä­ni sote-yamk kou­lu­tuk­ses­ta toh­to­ri­kou­lu­tuk­seen läh­te­neet ovat olleet naisia.

      Jat­ko­kou­lu­tuk­sis­sa pitäi­si olla oikeas­ti päte­vyys­vaa­ti­muk­set täl­läi­sel­lä alal­la. Se ei oikein toi­mi, että val­mis­tu­taan hoi­ta­jak­si -> het­ki töis­sä ja mam­ma­lo­mia 6 vuot­ta -> paluu töi­hin ja huo­ma­taan, että mitään ei enää osa­ta, joten kara­taan klii­nis­tä työ­tä kou­luun -> val­mis­tu­taan joh­ta­maan sitä klii­nis­tä työ­tä, jon­ka hal­lin­nas­sa oli jo aiem­min haasteita…

  14. OS kysyy, että ”Voi­si­ko seli­tys olla sii­nä, että yhdis­tel­mä kor­kea kou­lu­tus + luo­vuus on yhä vain arvok­kaam­pi mut­ta yhdis­tel­mä kor­kea kou­lu­tus ilman luo­vuut­ta ei ole enää yhtä hyödyllinen.”

    Mie­les­tä­ni OS kat­soo tätä vää­räs­tä, todel­li­suu­des­ta etään­ty­nees­tä kul­mas­ta. Oikeam­pi kul­ma on tämä:

    Tie­de­tään, että tie­don mää­rä on kak­sin­ker­tais­tu­nut aina 2 vuo­den välein. Sii­tä saa­daan rajus­ti kiih­ty­vä, eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti kas­va­va tiedonmäärä-käyrä.

    Esi­mer­kik­si kai­kes­ta 4 vuot­ta sit­ten kou­lus­sa saa­dus­ta tie­dos­ta on nyt rele­vant­tia vain 25 % ja nopeas­ti kehit­ty­vil­lä aloil­la sitä­kin vähemmän…

    Kysy­mys onkin sii­tä, että nykyi­nen hidas­liik­kei­nen ja ”tie­don varas­toin­tiin” perus­tu­va, johon­kin spe­si­fi­seen ja pit­kä­kes­toi­seen ammat­tiin täh­tää­vä kou­lu­jär­jes­tel­mä, on tul­lut tien­sä päähän. 

    Täs­tä seu­raa luon­nol­li­ses­ti se, että nykyi­ses­tä kou­lu­jär­jes­tel­mäs­tä saa­dun diplo­min mark­ki­na-arvo las­kee ja val­mis­tu­neil­la tulee ole­maan kas­va­via vai­keuk­sia saa­da kun­non duunia.

    Pien­tä toi­voa anta­via tuu­lia on Suo­mes­sa­kin havait­ta­vis­sa, jos­ta esi­merk­ki­nä ystä­vä­ni Kari Mik­ke­län Urban Mill, jon­ka vie­res­sä Ota­nie­mes­sä toi­mi­vat myös Aal­to Design Fac­to­ry ja Star­tup Sauna.

    Glo­ba­li­saa­tion raju, tek­no­lo­gia-vetoi­nen mark­ki­na­pai­ne tun­tuu ja näkyy kaik­kial­la; Her­mos­tu­nut isän­maa­ton raha hakee koko ajan uusia ris­ki-sijoi­tus­koh­tei­ta, ideoi­ta ja tek­no­lo­gioi­ta. On menos­sa armo­ton talous-darw­nis­ti­nen ”sur­vi­val of fit­test”- pudo­tus­pe­li. Sii­nä tie­toon perus­tu­via, kan­nat­ta­via ”eco­lo­gi­sia tas­ku­ja” syn­tyy ja kuo­lee kiin­ty­vään tahtiin. 

    On sel­vää, että glo­ba­li­saa­tion kvar­taa­li­ryt­mil­lä toi­mi­va, jat­ku­vas­ti frag­men­toi­tu­va todel­li­suus tun­keu­tuu vää­jää­mät­tö­mäs­ti myös kou­lu­tus­sek­to­ril­le, pakot­taen sen radi­kaa­lis­ti­kin muuttumaan.

    Sano­taan, että unka­ri­lais-ame­rik­ka­lai­nen ato­mi­pom­min isä, fyy­sik­ko Edward Tel­ler, oli vii­mei­nen ihmi­nen joka ”tie­si kai­ken”. Nyt tuol­lais­ta ihmis­tä ei enää voi olla olemassakaan. 

    Nyky­olois­sa menes­ty­mi­nen pakot­taa jat­ku­vaan omaeh­toi­seen kou­lu­tuk­seen / tie­don imu­roin­tiin ja jakau­tu­maan osiin esi­mer­kik­si seu­raa­vas­ti: Tar­vi­taan yhtääl­tä gene­ra­lis­te­ja ja toi­saal­ta kape­aan sek­to­riin kes­kit­ty­viä huip­puam­mat­ti­lai­sia. Kol­man­nek­si tar­vi­taan tii­mi­työ-osaa­jia, jot­ka aut­ta­vat noi­den kah­den integroinnissa. 

    Lisäk­si tar­vi­taan ris­kiä otta­via yrit­tä­jiä, sil­lä ilman hei­tä mitään hyö­dyl­lis­tä ja kes­tä­vää kehi­tys­tä ei tapahdu.

    1. Sep­po Korp­poo: Tie­de­tään, että tie­don mää­rä on kak­sin­ker­tais­tu­nut aina 2 vuo­den välein. Sii­tä saa­daan rajus­ti kiih­ty­vä, eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti kas­va­va tiedonmäärä-käyrä.

      Tie­to lisään­tyy pit­käl­ti mar­gi­naa­leis­sa. Kes­kei­set teo­riat ja fak­tat on useim­mil­la aloil­la olleet samat vuo­si­kym­me­niä tai ‑sato­ja. Kukin voi sit­ten päät­tää itsek­seen, jat­kuu­ko tie­don räjäh­dys­mäi­nen kas­vu vai onko tie­don mää­rän kas­vu hidas­tu­nut, kun uudet teo­riat selit­tä­vä yhä pie­nem­pää osaa maailmasta.

      Tar­koi­tan siis sitä, että esi­mer­kik­si riit­tä­vän vah­van raken­teen suun­nit­te­lu on osat­tu vuo­si­sa­to­ja, myös teo­reet­ti­ses­ti. Tämän perus­tan ympä­ril­le on sit­ten rön­syil­lyt tie­toa uusis­ta raken­nus­me­ne­tel­mis­tä ja raa­ka-aineis­ta. Mut­ta tär­keim­mät läpi­mur­rot on teh­ty vuo­si­sa­to­ja sitten. 

      Sama pätee vaik­ka­pa bio­lo­gi­aan ja jopa lää­ke­tie­tee­seen. Anti­bioo­tit kek­sit­tiin jos­kus 1930-luvul­la muis­taa­ken­si ja koh­ta myös se miten uusia kehi­te­tään. Sen jäl­keen ei ole tapah­tu­nut yhtään mer­kit­tä­vää läpi­mur­toa vaik­ka sel­lais­ta haet­tu vuo­si­kym­me­net, kos­ka koh­ta anti­bioo­tit eivät ehkä enää toimi.

      Tie­tys­ti fir­mat hake­vat kil­pai­lue­tua usein juu­ri mar­gi­naa­leis­ta, joten nii­den näkö­kul­mas­ta tie­to lisään­tyy ehkä jopa ekspotentiaalisesti.

  15. Jo 1990-luvul­la blo­gi-isän­nän­kin arvos­ta­ma talous­tut­ki­ja Paul Krug­man spe­ku­loi kou­lu­tuk­sen arvon romah­ta­mi­sel­la. Tilas­tois­ta hän ei sitä väit­tä­nyt sil­loin näke­vän­sä, vaan ennus­ti tule­vaa arvai­le­mal­la kysyn­tää ja tar­jon­taa. Hän enna­koi, että niin mer­kit­tä­vä osa aka­tee­mis­ta kou­lu­tus­ta vaa­ti­vas­ta “tie­to­työs­tä” opi­taan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa auto­ma­ti­soi­maan, että aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­jen kysyn­tä las­kee. Sen sijaan monis­sa hoi­to­teh­tä­vis­sä ja muis­sa hen­ki­lö­koh­tai­sis­sa pal­ve­luis­sa, jois­sa aka­tee­mis­ta kou­lu­tus­ta ei kysy­tä, auto­maa­tio voi­kin jat­kos­sa olla vai­keam­paa. Eli sii­nä mis­sä vero­vir­kai­li­ja opi­taan kor­vaa­maan algo­rit­mil­la, mum­mon pese­mi­seen tar­vi­taan tai halu­taan edel­leen ihmi­nen eikä robot­ti. Krug­ma­nin veik­kaus siis oli, että pit­kään nousus­sa ollut aka­tee­mi­sen kou­lu­tuk­sen tar­joa­ma palk­kapree­mio (“col­le­ge pre­mium”) kään­tyy laskuun.

    Myö­hem­min Krug­man on huo­maut­ta­nut, että iso osa sii­tä, mikä usein tul­ki­taan kou­lu­tuk­sen tar­joa­man palk­kapree­mion nousuk­si on itse asias­sa jotain muu­ta. Huip­pu­tu­lot ovat kyl­lä entis­tä muh­keam­pia ja nii­den saa­jat ovat kyl­lä usein aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­tet­tu­ja, mut­ta huip­pu­tu­lo­ja saa vain hyvin har­va, eikä kou­lu­tus oikein seli­tä sitä, kuka nii­tä saa. Kou­lu­tet­tu­jen val­tae­nem­mis­töl­le kou­lu­tus ei (USAs­sa) näyt­täi­si tuo­van aiem­paa isom­paa palkkapreemiota.

    Krug­ma­nin ennus­te oli pit­käl­le aika­vä­lil­le. Itse olen näh­nyt lähin­nä jenk­ki­ti­las­to­ja vii­me vuo­si­kym­me­nil­tä ja tar­kem­min tut­ki­mat­ta niis­tä käp­py­röis­tä ei mitään sel­vää suun­taa näe. Palk­kapree­mio on iso, mut­ta ei oleel­li­ses­ti eri tasol­la kuin mis­sä se oli 20 vuot­ta sit­ten. Mut­ta osaa­vaa ana­lyy­siä, jota blo­gi-isän­tä kai perä­si, oli­si kyl­lä kiva näh­dä ja mie­lel­lään myös muu­al­ta kuin Yhdysvalloista.

  16. Bry­an Caplan ker­too, miten tut­kin­non vii­mei­nen vuo­si nos­taa palk­kaa kak­si ker­taa enem­män kuin kaik­ki edel­li­set yhteen­sä. Sig­naa­li älys­tä ja tah­don­voi­mas­ta vään­tää tut­kin­to lop­puun on siis työ­nan­ta­jien mie­les­tä pal­jon arvok­kaam­pi työs­sä kuin yli­opis­tos­sa opi­tut asiat. Tais­te­lusu­kel­ta­ja­kou­lu oli­si hal­vem­pi sig­na­loin­ti­kei­no, jos se oli­si lyhyt mut­ta epämukava.
    https ://www.google.fi/amp/s/www.theatlantic.com/amp/article/546590/

    1. Sig­na­loi­ja:
      Bry­an Caplan ker­too, miten tut­kin­non vii­mei­nen vuo­si nos­taa palk­kaa kak­si ker­taa enem­män kuin kaik­ki edel­li­set yhteen­sä. Sig­naa­li älys­tä ja tah­don­voi­mas­ta vään­tää tut­kin­to lop­puun on siis työ­nan­ta­jien mie­les­tä pal­jon arvok­kaam­pi työs­sä kuin yli­opis­tos­sa opi­tut asiat. Tais­te­lusu­kel­ta­ja­kou­lu oli­si hal­vem­pi sig­na­loin­ti­kei­no, jos se oli­si lyhyt mut­ta epämukava.
      https ://www.google.fi/amp/s/www.theatlantic.com/amp/article/546590/

      Oli­si­ko­han oikeas­ta havain­nos­ta teh­ty vää­rä joh­to­pää­tös. Aina­kin Euroo­pas­sa on var­sin­kin jul­ki­sel­la, mut­ta myös yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la teh­tä­viä, joi­hin tar­vi­taan muo­dol­li­nen tut­kin­to. Tut­kin­toa vail­le val­mis ei rii­tä. Käsit­tääk­se­ni myös Poh­jois-Ame­rii­kas­sa on jouk­ko suo­jat­tu­ja ammat­te­ja, esim lää­kä­rit, juris­tit, upsee­rit, polii­si­pääl­lys­tö, lai­va­pääl­lys­tö jne

  17. O.S:” eko­no­mis­ti Kjell A. Nord­ström sanoi, että työ­mark­ki­noil­la kor­kean kou­lu­tuk­sen arvo on kään­ty­nyt laskuun”

    Onhan tuo väis­tä­mä­tön kehi­tys. Kor­keas­ti kou­lu­te­tun täy­tyy tuot­taa orga­ni­saa­tiol­le lisää rahaa, jot­ta hänet kan­nat­taa pal­ka­ta. Pelk­kä tut­kin­to ei rii­tä palk­kaus­kyn­nyk­sen ylit­tä­mi­seen. Kor­keas­ti kou­lu­te­tul­la on olta­va yri­tyk­sen kas­vua lisää­vä osaa­mi­nen tai jos val­mis inno­vaa­tio kehi­tet­ty­nä. Har­va yri­tys palk­kaa työn­te­ki­jää pel­käs­tään kehit­tä­mään ja teke­mään tut­ki­mus­ta, jos­ta mah­dol­li­ses­ti seu­raa tule­vai­suu­des­sa kasvua.

    Pal­ka­taan mie­luum­min myyn­nin ja mark­ki­noin­nin osaa­jia ja ver­kos­tou­tu­nei­ta, joil­la on kor­kein­taan kes­ki­ta­son kou­lu­tus­ta­so. Vas­ta tämän myyn­nin kaut­ta voi syn­tyä varal­li­suut­ta, jol­la uut­ta inno­voin­tia voi­daan mak­saa. Tuon myyn­ti­jou­kon joh­ta­mi­nen­kaan ei vaa­di mitään kor­keas­ti kou­lu­tet­tua joh­ta­jaa, ainoas­taan riit­tä­vän röyh­keän palk­ka- ja bonus­vaa­ti­muk­sen omaa­van henkilön.

    Kvar­taa­li­tu­lok­sen teke­mi­nen ohjaa päi­vit­täis­tä toi­min­taa kai­kil­la yri­tyk­sil­lä, myös­kin sel­lai­sia, jot­ka eivät ole pörssiyhtiöitä.

  18. Minul­la on joten­kin vai­keuk­sia sulat­taa tätä kou­lu­tus- ja teko­ä­ly­kes­kus­te­luis­sa aina esiin pomp­paa­vaa “luo­vuut­ta” joka kuu­lem­ma mah­dol­lis­taa sen että aina­kin joil­le­kin kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­le voi­daan mak­saa kovaa palk­kaa vie­lä tulevaisuudessakin. 

    Kyse on kui­ten­kin useim­mi­ten pel­käs­tä asioi­den yhdis­te­lys­tä uudel­la taval­la. Tois­tai­sek­si pop­täh­tien bii­sit kir­joit­ta­vat ihmi­set sik­si, että on hal­vem­paa pis­tää 10 000 api­naa pau­kut­ta­maan kirjoituskoneita…ei kun 10 000 nuor­ta inno­kas­ta bii­si­nik­ka­ria teke­mään bii­se­jä ilmai­sek­si sävel­lys­lei­reil­lä ja vali­ta par­haat pääl­tä kuin koo­da­ta Max Mar­ti­nin sään­nöt algo­rit­mil­le ja pis­tää se teke­mään täy­del­li­siä pop­bii­se­jä. Step­hen Wol­fram pis­ti Mat­he­ma­tican jo ajat sit­ten teke­mään logo­ja vain varioi­mal­la geo­met­ri­siä kuvioi­ta. Tuli parem­pia kuin suu­rin osa graa­fi­koi­den tuo­tok­sis­ta, ainoa mitä jäi puut­tu­maan on se tari­nan kek­si­mi­nen sii­tä miten juu­rin tämä pyö­ry­lä ilmen­tää yri­tyk­sem­me tari­naa ja brän­diä parem­min kuin joku toi­nen pyö­ry­lä. Tämä tari­na onkin useim­mi­ten desig­nin luo­vin osuus. 

    Face­book tai Google työl­lis­tää oikeas­ti osaa­mis­ta­sol­taan par­haa­seen pää­hän kuu­lu­via ihmi­siä mut­ta nämä­kään eivät enää hal­lit­se sitä miten joku fee­dial­go­rit­mi oikeas­ti toi­mii. He vain sää­tä­vät ja kokei­le­vat. Mitä täs­sä on sel­lais­ta jota kone ei teki­si parem­min, tai aina­kin tar­kem­min ja väsymättömämmin? 

    Kone ei luul­ta­vas­ti kek­si­si ensim­mäi­se­nä lait­taa hain raa­toa for­mal­de­hy­di­tank­kiin ja myy­dä sitä tai­de­teok­se­na, mut­ta jos GAN-algo­rit­mil­le annet­tai­siin tai­teen mark­ki­na­hin­nat lisä­da­tak­si niin se saat­tai­si kehit­tää vaik­ka min­kä­lai­sia vari­aa­tioi­ta nykytaiteestakin. 

    Jos (kun ) luo­vuus on enim­mäk­seen asioi­den yhdis­te­le­mis­tä, niin oli­si­ko sil­lä­kin ken­täl­lä etu sil­lä jol­la on kaik­ki ais­tit valp­paa­na koko ajan ja jol­la on koko maa­il­man tie­to käy­tet­tä­vis­sään, ja väsy­mä­tön into varioi­da ja kokeil­la asioi­ta? Ihmi­sel­lä voi olla etu niin kau­an ja niil­lä alueil­la jois­sa osto­pää­tök­sen tekee ihmi­nen, mut­ta mitä pitem­mäl­le ihmi­sen ja ihmi­sen väli­nen väli­mat­ka kas­vaa sitä parem­mat mah­dol­li­suu­det koneel­la on tul­la sii­hen väliin. Kuka meis­tä tie­tää kuka Rihan­nan bii­sit kir­joit­taa? Kuka meis­tä on tavan­nut hänet? Välit­täi­si­kö kukaan jos kävi­si ilmi että hän onkin vain vir­tu­aa­li­hah­mo jol­le on kek­sit­ty kos­ket­ta­va taustatarina?

  19. Jasa: Myö­hem­min Krug­man on huo­maut­ta­nut, että iso osa sii­tä, mikä usein tul­ki­taan kou­lu­tuk­sen tar­joa­man palk­kapree­mion nousuk­si on itse asias­sa jotain muuta.

    Aina­kin kak­si teki­jää tulee mie­leen: ver­kos­toi­tu­mi­nen kou­lu­tuk­sen ohes­sa — ja se, että par­haan pal­kan takaa­vaan kou­lu­tuk­seen vali­taan yleen­sä tar­kim­min seu­lot­tu jouk­ko, jol­la oli­si kes­ki­mää­räis­tä parem­mat eväät menes­tyä kou­lu­tuk­ses­ta riippumatta.

  20. Kor­kea­kou­lu­tuk­sen arvo” on han­ka­la käsi­te, Mai­nit­tu arvo (yksi­lön näkö­kul­mas­ta) koos­tuu kar­keas­ti kol­mes­ta kom­po­nen­tis­ta: subs­tans­siar­vo, sig­naa­liar­vo ja sosi­aa­li­nen arvo.

    Subs­tans­siar­vo = se asiasisältö+metodit mitä kou­lu­tuk­ses­sa ope­te­taan. Useim­mi­ten medias­sa tun­nu­taan vir­heel­li­ses­ti ole­tet­ta­van että kou­lu­tuk­sen hyö­dyt perus­tui­si­vat lähes yksi­no­maan tähän komponenttiin

    Sig­naa­liar­vo = Pit­kän ja rasit­ta­van kou­lu­tuk­sen läpi­käy­mi­nen ker­too yksi­lön istu­ma­li­hak­sis­ta, pää­mää­rä­tie­toi­suu­des­ta ja kyvys­tä saat­taa asioi­ta lop­puun. Hei­kos­ti myös sii­tä, että kog­ni­tii­vi­set kyvyt ylit­tä­vät jon­kin vähim­mäis­ta­son. Todis­tus tar­jo­aa poten­ti­aa­li­sil­le yhteis­työ­kump­pa­neil­le baye­si­lais­ta evi­dens­siä sii­tä että yksi­lö kuu­luu jos­sain mää­rin vali­koi­tu­nee­seen ryh­mään ja pys­tyy johonkin.

    Sosi­aa­li­nen arvo = Yksi­lö sosi­aa­lis­tuu kor­kea­kou­lus­sa tie­tyn kor­keas­ti kou­lu­te­tun (löy­hän) ryh­män jäse­nek­si. Oppii oikeat puhe- ja käyt­täy­ty­mis­ta­vat joi­ta tie­tyis­sä pii­reis­sä edel­ly­te­tään. Lisäk­si kes­ki­mää­rin ver­kos­toi­tuu sel­lais­ten ihmis­ten kans­sa, jois­ta on tule­vai­suu­des­sa hyötyä.

    Oikeas­taan kaik­kien yllä­ole­vien kom­po­nent­tien arvon voi hel­pos­ti uskoa las­ke­neen kor­kea­kou­lu­tuk­sen laa­je­ne­mi­sen myö­tä. Subs­tans­siar­vo kes­ki­mää­rin heik­ke­nee, kos­ka ope­tet­ta­vak­si tulee mukaan mar­gi­naa­lil­la yhä “tur­hem­pia” ainei­ta. Lisäk­si subs­tans­sia omak­su­vat yksi­löt ovat kes­ki­mää­rin yhä huo­nom­min varus­tet­tu­ja käsit­te­le­mään saa­maan­sa oppia.

    Sig­naa­liar­vo heik­ke­nee, kos­ka “eliit­ti” jon­ka jäse­nek­si kor­kea­kou­lut­tau­tu­mal­la pää­see, on yhä suu­rem­pi ja siten antaa yhä vähem­män infor­maa­tio­ta ryh­män jäse­nen kyvyk­kyy­des­tä. Eksklusii­vi­suu­den hei­ken­tyes­sä sig­naa­liar­vo heikkenee.

    Sosi­aa­li­nen arvo las­kee pit­käl­ti samois­ta syis­tä kuin sig­naa­liar­vo. Jos “kaik­ki” kuu­lu­vat aka­tee­mi­seen “eliit­tiin”, ei ver­kos­tos­ta saa saman­lai­sia eksklusii­vi­sia hyö­ty­jä suh­tees­sa mui­hin kuin pie­nem­män elii­tin jäse­nyy­den perus­teel­la. Suu­rem­pi jäsen­mää­rä voi tuo­da muka­naan suu­rem­man mää­rän kon­tak­ti­vaih­toeh­to­ja, mut­ta kos­ka kon­tak­tien mää­rä per yksi­lö on hyvin rajat­tu, tämä hyö­ty tus­kin kom­pen­soi eksklusii­vi­suu­den vähen­ty­mi­sen haittoja. 

    Kou­lu­tuk­sen yhteis­kun­nal­li­sia hyö­ty­jä las­ket­taes­sa men­nään hel­pos­ti met­sään sii­nä että tui­jo­te­taan tilas­tol­li­sia (palkka)eroja kou­lu­tet­tu­jen ja vähem­män kou­lu­tet­tu­jen välil­lä ja kuvi­tel­laan ero­jen joh­tu­van suun­nil­leen koko­naan erois­ta subs­tans­sio­saa­mi­ses­sa (inhi­mil­li­nen pää­oma). Täl­löin “lisä­tään kou­lu­tus­ta!” tun­tuu loo­gi­sel­ta joh­to­pää­tök­sel­tä. Jos ymmär­ret­täi­siin sig­naa­liar­von ja ver­kos­to­jen ym. osit­tain nol­la­sum­mai­nen luon­ne, pää­dyt­täi­siin hyvin toi­sen­lai­siin johtopäätöksiin. 

    Kan­nat­taa myös huo­mioi­da se, että val­tio gene­roi osan mai­ni­tuis­ta tilas­tol­li­sis­ta palk­kae­rois­ta kei­no­te­koi­ses­ti edel­lyt­tä­mäl­lä luke­mat­to­miin yksin­ker­tai­siin toi­mis­to­teh­tä­viin kor­kea­kou­lu­tus­ta. Ts. tämän meka­nis­min kaut­ta syn­ty­vät palk­kae­rot eivät perus­tu yksi­löi­den väli­siin eroi­hin inhi­mil­li­ses­sä pää­omas­sa, vaan tut­kin­non tuot­ta­maan sig­naa­liin jota val­tio hyödyntää. 

    Täl­lä het­kel­lä voi aivan hyvin olla niin, että “kou­lu­tuk­sen arvo” on mar­gi­naa­lil­la nega­tii­vi­nen. Toi­sin sanoen yhteis­kun­nan hyö­ty voi­si kas­vaa sii­tä että esim. mais­te­rei­ta kou­lu­tet­tai­siin nykyis­tä vähem­män. Tämä mah­dol­li­suus ei intui­tii­vi­ses­ti aukea niil­le, jot­ka usko­vat kou­lu­tuk­sen arvon syn­ty­vän lähes puh­taas­ti inhi­mil­li­sen pää­oman kasvusta.

    1. Täl­lä het­kel­lä voi aivan hyvin olla niin, että “kou­lu­tuk­sen arvo” on mar­gi­naa­lil­la negatiivinen

      Arvo yhteis­kun­nal­le on ehdot­to­mas­ti nega­tii­vi­nen. Täl­lä het­kel­lä suu­rin vai­ku­tus tulee älyk­käi­den ja tun­nol­lis­ten nais­ten madal­tu­nees­ta hedel­mäl­li­syy­des­tä. 90-luvul­ta läh­tien ÄO on varus­mie­hil­lä pudon­nut noin pis­teen 10 vuo­des­sa. Koh­ta ollaan tasol­la Albania.

      1. Tämä on var­sin iro­nis­ta, kos­ka sig­na­loin­nin tar­koi­tus­han on saa­da hyvä lisään­ty­mis­kump­pa­ni ja resurs­se­ja jälkikasvulle.

        Luon­non kan­nal­ta tie­ten­kin parem­pi, että sig­na­loin­tia har­joi­te­taan Foucault’l­la ja Laca­nil­la eikä Fer­ra­ril­la ja Lamborghinilla.

      2. Suu­res­sa kuvas­sa on ihan oikein, että kan­sa­kun­ta, joka sal­lii mies­ten ja nais­ten väli­sen tasa-arvoe­ron kas­vaa vuo­des­ta toi­seen ehkä enem­män kuin mis­sään muu­al­la, on peri­ka­don tiel­lä, siis ihan väes­tön lop­pu­mi­sen mie­les­sä. Ja tää ei ole mikään vit­si vaan tosia­sia, johon väes­tö­liit­to­kin on hil­jal­leen herää­mäs­sä. Tois­tai­sek­si siel­lä on puhut­tu lähin­nä aluel­li­sis­ta erois­ta, mut­ta myös kou­lu­tuse­roa on alet­tu — ihan oikein — nos­taa syn­ty­vyy­den heik­ke­ne­mi­sen syyksi. 

        Ehkä asian­tun­ti­jat ja jopa polii­ti­kot herää­vät vie­lä totuu­teen ennen vuot­ta 2067, jol­lon vii­mei­nen suo­ma­lai­nen syn­tyy nyky­me­nol­la. Jos eivät herää, no, pääs­tään­pä yhdes­tä idioot­ti­kan­sas­ta, joka mie­luum­min elää fan­t­asiois­sa kuin todellisuudessa.

    2. Rogue:
      “Kor­kea­kou­lu­tuk­sen arvo” on han­ka­la käsi­te, Mai­nit­tu arvo (yksi­lön näkö­kul­mas­ta) koos­tuu kar­keas­ti kol­mes­ta kom­po­nen­tis­ta: subs­tans­siar­vo, sig­naa­liar­vo ja sosi­aa­li­nen arvo.

      Subs­tans­siar­vo =se asiasisältö+metodit mitä kou­lu­tuk­ses­sa ope­te­taan. Useim­mi­ten medias­sa tun­nu­taan vir­heel­li­ses­ti ole­tet­ta­van että kou­lu­tuk­sen hyö­dyt perus­tui­si­vat lähes yksi­no­maan tähän komponenttiin

      Sig­naa­liar­vo = Pit­kän ja rasit­ta­van kou­lu­tuk­sen läpi­käy­mi­nen ker­too yksi­lön istu­ma­li­hak­sis­ta, pää­mää­rä­tie­toi­suu­des­ta ja kyvys­tä saat­taa asioi­ta lop­puun. Hei­kos­ti myös sii­tä, että kog­ni­tii­vi­set kyvyt ylit­tä­vät jon­kin vähim­mäis­ta­son. Todis­tus tar­jo­aa poten­ti­aa­li­sil­le yhteis­työ­kump­pa­neil­le baye­si­lais­ta evi­dens­siä sii­tä että yksi­lö kuu­luu jos­sain mää­rin vali­koi­tu­nee­seen ryh­mään ja pys­tyy johonkin.

      Sosi­aa­li­nen arvo = Yksi­lö sosi­aa­lis­tuu kor­kea­kou­lus­sa tie­tyn kor­keas­ti kou­lu­te­tun (löy­hän) ryh­män jäse­nek­si. Oppii oikeat puhe- ja käyt­täy­ty­mis­ta­vat joi­ta tie­tyis­sä pii­reis­sä edel­ly­te­tään. Lisäk­si kes­ki­mää­rin ver­kos­toi­tuu sel­lais­ten ihmis­ten kans­sa, jois­ta on tule­vai­suu­des­sa hyötyä.

      Oikeas­taan kaik­kien yllä­ole­vien kom­po­nent­tien arvon voi hel­pos­ti uskoa las­ke­neen kor­kea­kou­lu­tuk­sen laa­je­ne­mi­sen myö­tä. Subs­tans­siar­vo kes­ki­mää­rin heik­ke­nee, kos­ka ope­tet­ta­vak­si tulee mukaan mar­gi­naa­lil­la yhä “tur­hem­pia” ainei­ta. Lisäk­si subs­tans­sia omak­su­vat yksi­löt ovat kes­ki­mää­rin yhä huo­nom­min varus­tet­tu­ja käsit­te­le­mään saa­maan­sa oppia.

      Sig­naa­liar­vo heik­ke­nee, kos­ka “eliit­ti” jon­ka jäse­nek­si kor­kea­kou­lut­tau­tu­mal­la pää­see, on yhä suu­rem­pi ja siten antaa yhä vähem­män infor­maa­tio­ta ryh­män jäse­nen kyvyk­kyy­des­tä. Eksklusii­vi­suu­den hei­ken­tyes­sä sig­naa­liar­vo heikkenee.

      Sosi­aa­li­nen arvo las­kee pit­käl­ti samois­ta syis­tä kuin sig­naa­liar­vo. Jos “kaik­ki” kuu­lu­vat aka­tee­mi­seen “eliit­tiin”, ei ver­kos­tos­ta saa saman­lai­sia eksklusii­vi­sia hyö­ty­jä suh­tees­sa mui­hin kuin pie­nem­män elii­tin jäse­nyy­den perus­teel­la. Suu­rem­pi jäsen­mää­rä voi tuo­da muka­naan suu­rem­man mää­rän kon­tak­ti­vaih­toeh­to­ja, mut­ta kos­ka kon­tak­tien mää­rä per yksi­lö on hyvin rajat­tu, tämä hyö­ty tus­kin kom­pen­soi eksklusii­vi­suu­den vähen­ty­mi­sen haittoja. 

      Kou­lu­tuk­sen yhteis­kun­nal­li­sia hyö­ty­jä las­ket­taes­sa men­nään hel­pos­ti met­sään sii­nä että tui­jo­te­taan tilas­tol­li­sia (palkka)eroja kou­lu­tet­tu­jen ja vähem­män kou­lu­tet­tu­jen välil­lä ja kuvi­tel­laan ero­jen joh­tu­van suun­nil­leen koko­naan erois­ta subs­tans­sio­saa­mi­ses­sa (inhi­mil­li­nen pää­oma). Täl­löin “lisä­tään kou­lu­tus­ta!” tun­tuu loo­gi­sel­ta joh­to­pää­tök­sel­tä. Jos ymmär­ret­täi­siin sig­naa­liar­von ja ver­kos­to­jen ym. osit­tain nol­la­sum­mai­nen luon­ne, pää­dyt­täi­siin hyvin toi­sen­lai­siin johtopäätöksiin. 

      Kan­nat­taa myös huo­mioi­da se, että val­tio gene­roi osan mai­ni­tuis­ta tilas­tol­li­sis­ta palk­kae­rois­ta kei­no­te­koi­ses­ti edel­lyt­tä­mäl­lä luke­mat­to­miin yksin­ker­tai­siin toi­mis­to­teh­tä­viin kor­kea­kou­lu­tus­ta. Ts. tämän meka­nis­min kaut­ta syn­ty­vät palk­kae­rot eivät perus­tu yksi­löi­den väli­siin eroi­hin inhi­mil­li­ses­sä pää­omas­sa, vaan tut­kin­non tuot­ta­maan sig­naa­liin jota val­tio hyödyntää. 

      Täl­lä het­kel­lä voi aivan hyvin olla niin, että “kou­lu­tuk­sen arvo” on mar­gi­naa­lil­la nega­tii­vi­nen. Toi­sin sanoen yhteis­kun­nan hyö­ty voi­si kas­vaa sii­tä että esim. mais­te­rei­ta kou­lu­tet­tai­siin nykyis­tä vähem­män. Tämä mah­dol­li­suus ei intui­tii­vi­ses­ti aukea niil­le, jot­ka usko­vat kou­lu­tuk­sen arvon syn­ty­vän lähes puh­taas­ti inhi­mil­li­sen pää­oman kasvusta.

      Erin­omai­nen tii­vis ana­lyy­si, kiitoksia!

      Oman elä­män­ko­ke­muk­se­ni parus­teel­la esi­tän väit­teen, joka on ris­ti­rii­das­sa eri­tyi­ses­ti tuon sig­na­loin­nin mer­ki­tyk­sen kanssa:

      Aina­kin Suo­mes­sa yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la muo­dol­li­sen tut­kin­non arvo on suo­jaa­mat­to­mis­sa amma­teis­sa mel­ko pie­ni. Tut­kin­to ei nos­ta palk­kaa kovin­kaan pal­joa ver­rat­tu­na kaik­ki ten­tit suo­rit­ta­nee­seen, mut­ta pape­rei­ta vail­la ole­vaan työnhakijaan. 

      Kun jos­tain osaa­mi­ses­ta on pulaa, yksi­tyi­set työ­nan­ta­jat repi­vät vii­mei­sen vuo­den opis­ke­li­jois­ta osaa­vim­mat diplo­mi­työn- ja gra­dun­te­ki­jät päi­vit­täi­seen työn­te­koon, tut­kin­nos­ta viis. Näin että 80…90-luvulla uusis­sa amma­teis­sa, kuten IT-puo­lel­la, ei tar­vit­tu mon­ta­kaan suo­ri­tet­tua kurs­sia hyvään työ­paik­kaan jne. Nykyi­sil­lä­kään nör­teil­lä ei muo­dol­li­nen tut­kin­to lie­ne pääasia.

      Suo­men kal­tai­ses­sa pie­nes­sä. mut­ta laa­jas­ti kou­lu­te­tus­sa ja ver­kos­toi­tu­nees­sa maas­sa tuo tut­kin­non sosi­aa­li­nen arvo­kin on vähäi­nen. Jos olet ollut jon­kin aikaa, sano­taan kor­kein­taan 10 vuot­ta, jos­sain asian­tun­ti­ja-amma­tis­sa, sinä tun­net Suo­men kol­lee­ga­si niin hyväs­sä kuin pahas­sa. Haas­tee­na on vain pää­se­mi­nen kan­sain­vä­li­siin piireihin.

      Rogue: Täl­lä het­kel­lä voi aivan hyvin olla niin, että “kou­lu­tuk­sen arvo” on mar­gi­naa­lil­la nega­tii­vi­nen. Toi­sin sanoen yhteis­kun­nan hyö­ty voi­si kas­vaa sii­tä että esim. mais­te­rei­ta kou­lu­tet­tai­siin nykyis­tä vähemmän. 

      Täy­sin samaa miel­tä. Hyö­dyn toteut­ta­mi­sek­si jul­ki­sen puo­len pitäi­si lie­ven­tää kelpoisuusehtojaan.

      1. Kun jos­tain osaa­mi­ses­ta on pulaa, yksi­tyi­set työ­nan­ta­jat repi­vät­vii­mei­sen vuo­de­no­pis­ke­li­jois­ta osaa­vim­mat diplo­mi­työn- ja gra­dun­te­ki­jät­päi­vit­täi­seen työn­te­koon, tut­kin­nos­ta viis. Näin että 80…90-luvulla uusis­sa amma­teis­sa, kuten IT-puolella,ei tar­vit­tu mon­ta­kaan suo­ri­tet­tua kurs­sia hyvään työ­paik­kaan jne. Nykyi­sil­lä­kään nör­teil­lä ei muo­dol­li­nen tut­kin­to lie­ne pääasia.

        Suo­men kal­tai­ses­sa pie­nes­sä. mut­ta laa­jas­ti kou­lu­te­tus­sa ja ver­kos­toi­tu­nees­sa maas­sa tuo tut­kin­non sosi­aa­li­nen arvo­kin on vähäi­nen. Jos olet ollut jon­kin aikaa, sano­taan kor­kein­taan 10 vuot­ta, jos­sain asian­tun­ti­ja-amma­tis­sa, sinä tun­net Suo­men kol­lee­ga­si niin hyväs­sä kuin pahas­sa. Haas­tee­na on vain pää­se­mi­nen kan­sain­vä­li­siin piireihin.

        Täy­sin samaa miel­tä. Hyö­dyn toteut­ta­mi­sek­si jul­ki­sen puo­len pitäi­si lie­ven­tää kelpoisuusehtojaan. 

        Olen samaa miel­tä sii­tä, että kym­me­nen vuo­den työs­ken­te­lyn jäl­keen asian­tun­ti­ja tun­tee kaik­ki mer­kit­tä­vim­mät kol­le­gan­sa. Tosin täl­lai­nen asian­tun­ti­ja on tosia­sias­sa kyl­lä jo alan­sa kär­keä, sil­lä aina­kin omal­la alal­la­ni moni kol­le­ga ei kos­kaan nouse sii­hen pis­tee­seen, että hän kuu­lui­si tuo­hon “kaik­kien” tun­net­ta­vien kol­le­go­jen jouk­koon. Saat­taa kyl­lä tun­tea “kaik­ki”, mut­tei vält­tä­mät­tä ole itse tunnettu.

        Sen sijaan en alle­kir­joit­tai­si sitä väi­tet­tä, että yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la tut­kin­nol­la ei oli­si väliä. Kyl­lä sil­lä on. Ehkä tie­to­tek­nii­kan alal­la ei edel­leen­kään edel­ly­te­tä lop­puun­suo­ri­tet­tu­ja opin­to­ja, mut­ta kyl­lä perin­tei­ses­sä teol­li­suu­des­sa insi­nöö­ril­le tulee raja vas­taan, ja DI-tut­kin­non suo­rit­ta­mi­ses­ta tulee ajan­koh­tais­ta. Vas­taa­vas­ti kes­ke­ne­räi­nen opis­ke­li­ja ei kovin kum­moi­ses­ti etene.

  21. »Tie­tää­kö joku näis­tä tilas­tois­ta enemmän?

    Parin aikai­sem­man kom­men­toi­jan mai­nit­se­ma Bry­an Caplan on pen­ko­nut asian monipuolisesti.

  22. The Eco­no­mist kiteyt­tää otsik­ko­ta­sol­la asian näin: “All must have degrees — Going to uni­ver­si­ty is more impor­tant than ever for young people, But the financial returns are falling”

    https://www.economist.com/news/international/21736151-financial-returns-are-falling-going-university-more-important-ever

    Ongel­ma­na var­maan­kin on, että yli­opis­to­jen alo­jen väli­set erot kas­va­vat ja yksiöi­den väli­set erot ovat kovia — ei ole mitään kes­kiar­vois­tet­tua opis­ke­li­jaa edes ole­mas­sa. Toi­set putoa­vat köy­hyys­louk­kuun, toi­set saa­vat pit­kän ja tur­va­tun kor­kea­palk­kai­sen uran tut­kin­ton­sa perusteella.

    1. Tero Tolo­nen:
      The Eco­no­mist kiteyt­tää otsik­ko­ta­sol­la asian näin: “All must have degrees –Going to uni­ver­si­ty is more impor­tant than ever for young people, But the financial returns are falling”

      https://www.economist.com/news/international/21736151-financial-returns-are-falling-going-university-more-important-ever

      Ongel­ma­na var­maan­kin on, että yli­opis­to­jen alo­jen väli­set erot kas­va­vat ja yksiöi­den väli­set erot ovat kovia – ei ole mitään kes­kiar­vois­tet­tua opis­ke­li­jaa edes ole­mas­sa. Toi­set putoa­vat köy­hyys­louk­kuun, toi­set saa­vat pit­kän ja tur­va­tun kor­kea­palk­kai­sen uran tut­kin­ton­sa perusteella.

      Tuo­ta The Eco­no­mis­tin ana­lyy­siä en ihan samal­la taval­la ymmär­tä­nyt. Minus­ta kes­kei­sin­tä sii­nä oli, että aka­tee­mi­set tut­kin­not ovat infla­toi­tu­neet. Aiem­min tut­kin­to taka­si hyvän työ­pai­kan ja toi­meen­tu­lon, mut­ta nyky­ään lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet kil­pai­le­vat ene­ne­väs­sä mää­rin samois­ta työ­pai­kois­ta kuin “opiston/ammattikoulun” käyneet.

      Sii­nä olet var­mas­ti oikeas­sa, että monis­sa näis­sä perin­tei­sis­sä sivis­tys­val­tiois­sa, FR, UK, US, Kii­na sekä Japa­ni, par­haim­piin yli­opis­toi­hin pää­sy on menes­tyk­sen tae. Suo­mes­sa ei onnek­si ole näin ole (Han­ke­nia ehkä lukuunottamatta :).

      1. Tapio: Aiem­min tut­kin­to taka­si hyvän työ­pai­kan ja toi­meen­tu­lon, mut­ta nyky­ään lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet kil­pai­le­vat ene­ne­väs­sä mää­rin samois­ta työ­pai­kois­ta kuin “opiston/ammattikoulun” käyneet.

        Olen samaa miel­tä sii­nä, että meil­lä on täs­sä tul­kin­tae­ro — olet oikeas­sa sii­nä, että kil­pai­lua käy­dään yhä hel­pom­min eri alo­jen osaa­jien kes­ken, mut­ta tämä ei vält­tä­mät­tä ole rei­lua mata­las­ti kou­lu­tet­tu­jen kannalta.

        The Eco­no­mis­tin artik­ke­lis­sa mie­les­tä­ni kes­kei­sin havain­to oli se, että tut­kin­to­jen yleis­tyes­sä nii­den arvo “hyvän työn­te­ki­jän sig­naa­li­na” on myös kas­va­nut. Täs­tä seu­raa kak­si seikkaa:

        1) Yli­opis­toon sisään­pää­sy nos­taa opis­ke­li­jan signaaliarvoa
        2) Yli­opis­tos­ta val­mis­tu­mi­nen ei takaa työpaikkaa

        Joh­to­pää­tös: Opin­to­jen kes­keyt­tä­mi­nen on monel­le hou­kut­te­le­va ura­vaih­toeh­to. Jo pääs­tyä­si sisään huip­pu­yli­opis­toon sinut on todet­tu ns. “hyväk­si tyy­pik­si” ja tämä avaa jous­ta­vam­man uran.

        Ei kui­ten­kaan aina. On alo­ja, jol­la opin­not kan­nat­taa vie­dä lop­puun: sai­raan­hoi­ta­ja ei vie­lä­kään kil­pai­le lää­kä­rin pai­kas­ta eivät­kä eko­no­mis­tien tai tuo­ma­rei­den pai­kat ole uhat­tu­na maal­li­koi­den toi­mes­ta — mut­ta jos kie­len­kään­tä­jä saa työ­pai­kan kan­sain­vä­li­sen yri­tyk­sen tie­dot­ta­ja­na, tut­kin­nos­ta voi tul­la sivuseikka.

        Kään­tö­puo­le­na tie­ten­kin on se, että joil­le­kin tun­nol­li­sil­le opis­ke­li­joil­le voi tul­la pet­ty­myk­se­nä, että alal­la jos­sa tavoi­tel­laan kor­kea­kou­lu­ta­sois­ta tut­kin­toa joko ei ole töi­tä lain­kaan tai se on erit­täin mata­las­ti pal­kat­tua. En sil­ti usko, että opis­ke­li­jat eivät tätä tie­dos­tai­si, vaan kai­kil­le raha ei ole niin tär­ke­ää ja monet opis­ke­le­vat asioi­ta ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä tai vain sik­si, että ala kiin­nos­taa hei­tä. Eten­kin van­ho­jen ihmis­ten tun­tuu usein ole­van vai­kea ymmär­tää täm­möis­tä ajatusmaailmaa.

  23. Ato­mis­ti: Ehkä asian­tun­ti­jat ja jopa polii­ti­kot herää­vät vie­lä totuu­teen ennen vuot­ta 2067, jol­lon vii­mei­nen suo­ma­lai­nen syn­tyy nykymenolla.

    Tämä on hyvä esi­merk­ki puusil­mäi­ses­tä tilas­to­jen tul­kit­se­mi­ses­ta. Muu­ta­man vii­me vuo­den kehi­tyk­ses­tä tul­ki­taan kehi­tys­tä 50 vuot­ta eteenpäin.

    1. Vil­le: Tämä on hyvä esi­merk­ki puusil­mäi­ses­tä tilas­to­jen tul­kit­se­mi­ses­ta. Muu­ta­man vii­me vuo­den kehi­tyk­ses­tä tul­ki­taan kehi­tys­tä 50 vuot­ta eteenpäin.

      Täs­sä pre­mis­si siis oli “nyky­me­nol­la”. Sii­nä ei ole mitään epä­sel­vää tai “puusil­mäis­tä”. Jos seit­se­män vii­me vuo­den tren­di jat­kuu, väi­te on tot­ta ihan mate­maat­ti­ses­ti. Var­sin­kin kun THL:n tut­ki­ja vie­lä lisä­si, että syn­ty­vyy­den las­kun voi yrit­tää kor­va­ta uusien las­ten lisäk­si maa­han­muu­tol­la. Ja että tus­kin se toteu­tuu, sil­lä nyt kyse on tren­dis­tä, jot­ka kos­kee vain osaa ihmi­sis­tä. Loput teke­vät lap­sia jatkossakin.

      Eri­kois­ta on, että syn­ty­vyys on las­ke­nut vuo­des­ta 2010 vaik­ka talou­del­la on men­nyt huo­nos­ti (vii­me aiko­ja lukuun otta­mat­ta). Yleen­sä lap­sia syn­tyy enem­män huo­noi­na aikoi­na. Eri­kois­ta on myös, että Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa saman­lais­ta las­kua ei ole tapah­tu­nut, vaik­ka siel­lä talou­del­la on men­nyt pal­jon parem­min. Perin­tei­ses­ti Suo­men syn­ty­vyys on liik­ku­nut Skan­di­na­vian tah­tiin. (Seli­tys ei ole moni­lap­si­set maa­han­muut­ta­jat kuin aivan pie­nel­tä osin.)

      Tut­ki­jat ovat häm­men­ty­nei­tä. Mut­ta kun kat­soo kan­sain­vä­li­siä ver­tai­lu­ja, yksi hypo­tee­si suo­ras­taan hyp­pää sil­mil­le: Suo­mes­sa suku­puol­ten tasa-arvo on toteu­tu­nut poik­keuk­sel­li­sen huo­nos­ti mui­hin OECD-mai­hin ver­rat­tu­na. Eri­tyi­ses­ti tämä näkyy asuin­pai­ko­ja, kou­lu­tus­ta ja syr­jäy­ty­mis­tä mit­taa­vis­sa indikaattoreissa.

      Tie­de­tään, että nai­set eivät hevin valit­se las­ten­sa isäk­si itse­ään huo­nom­min menes­ty­vää mies­tä ja että nai­set ja mie­het yli­pään­sä elä­vät alu­eel­li­ses­ti ja sosi­aa­li­ses­ti yhä kau­em­pa­na toi­sis­taan. Ja tie­de­tään, että tämä kos­kee eri­tyi­ses­ti Suo­mea. Mil­lai­nen “puusil­mäi­nen asian­tun­ti­ja” ei tut­ki sel­lais­ta hypo­tee­sia, että juu­ri nuo sei­kat selit­tä­vät aina­kin osin Suo­men poik­keuk­sel­lis­ta trendiä

      Toi­se­na seli­tyk­se­nä tar­joan mel­ko toi­vot­to­ma­na näyt­täy­ty­nyt­tä tilan­net­ta. Ennen on huo­noi­na­kin aikoi­na säi­ly­nyt usko tule­vaan. Vii­mei­sin, kym­me­nen vuo­den heik­ko kehi­tys sen sijaan sai var­maan­kin monen suo­ma­lai­sen ajat­te­le­maan, että tää maa on auron­gon­las­kun maa, jon­ne ei lap­sia kan­na­ta tehdä.

  24. Nord­strö­min seli­tys oli, ettei enää tar­vit­se opis­kel­la Cam­brid­ges­sä saa­dak­seen käyt­töön­sä Cam­brid­ges­sä uusim­mat tut­ki­mus­tu­lok­set, kos­ka ne saa netis­tä”. Tämän sitaa­tin perus­teel­la Nord­ström ei oikein tun­nu ymmär­tä­vän mis­tä tie­teel­li­nen asian­tun­te­mus syn­tyy. Yksit­täi­nen tut­ki­mus­tu­los­han ei ker­ro yhtään mis­tään ja netin folio­ha­tuil­le ja sala­liit­to­teo­ree­ti­koil­le löy­tyy “sopi­via” tut­ki­mus­tu­lok­sia pil­vin pimein. Jos halu­aa oikeas­ti ymmär­tää jotain, vaa­di­taan mel­koi­nen pereh­ty­mi­nen itse tut­ki­mus­tu­los­ten lisäk­si sii­hen miten tie­toa tuo­te­taan, mit­kä läh­teet ovat luo­tet­ta­via ja miten luo­tet­ta­vuut­ta arvioi­daan sekä mikä tie­to on rele­vant­tia mil­loin­kin. Oman koke­muk­se­ni mukaan yri­tyk­set ovat lisään­ty­väs­sä mää­rin kai­ken­lais­ten hui­ja­ri­kon­sult­tien armoil­la, kos­ka näi­den joh­to­por­taas­ta ei löy­dy tie­teel­lis­tä asian­tun­te­mus­ta arvioi­da sitä perus­tu­vat­ko kon­sult­ti­pal­ve­lut oike­aan tie­teel­li­seen tie­toon, vai rat­sas­te­taan­ko vain buzz-wor­deil­la ja hypel­lä. Tut­kin­non suo­ri­tus­paik­ka muut­tu­nee Suo­mes­sa­kin yhä tär­keäm­mäk­si, kos­ka vain tasok­kais­sa yli­opis­tois­sa on tar­jol­la kor­kea­ta­soi­nen ja eet­ti­nen tutkimus/koulutuskulttuuri. Omien koke­mus­te­ni mukaan Suo­mes­sa­kin eräs yli­opis­to on alka­nut suol­taa vähin­tään­kin epäi­lyt­tä­viä toh­to­rin­tut­kin­to­ja näil­le rahat-pois ‑kon­sul­teil­le hyväk­sy­mäl­lä väi­tös­kir­jo­ja, joi­den osa­jul­kai­sut on jul­kais­tu ns. predator-lehdissä.

  25. Lau­ra Tyson ja Mic­hael Spence kir­jas­sa “After Pik­ke­ty” s, 178 esit­tä­vät että USAs­sa palk­kae­ro high-school ja col­le­ge kou­lu­tet­tu­jen välil­lä on vain kas­va­nut. Tämä on näky­nyt mm. sii­nä että yli­opis­to-ope­tuk­ses­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan enem­män ja enem­män. He eivät esi­tä että tren­di oli­si kään­ty­nyt toi­sek­si vaan väit­tä­vät sen jat­ku­neen saman­lai­se­na 1980-luvul­ta. He ver­tai­le­vat palk­ko­ja eri­lail­la kou­lu­tet­tu­jen ryh­mien välil­lä. Tilas­tois­ta ja artik­ke­leis­ta on vai­ke­aa näh­dä uusim­pia tren­de­jä. Pal­kat eivät jous­ta nopeas­ti vaan hitaas­ti. Oma ymmär­ryk­se­ni on että vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den ajan ei kor­kea­kou­lu­te­tuil­la Suo­mes­sa ole ollut niin iso veto kuin vuo­si­kym­men sit­ten. Syy on tie­ten­kin talou­den kas­vu­vauh­din. Nuo­ria kou­lu­tet­tu­ja halu­taan kun talous kas­vaa. Ymmär­tääk­se­ni tämä on näky­nyt työl­li­syys­ti­las­tois­sa, joi­ta ope­tus­mi­nis­te­riön kal­vois­sa on esi­tet­ty. Eli nuor­ten vas­ta­val­mis­tu­nei­den työt­tö­myys nousi kun lama alkoi. Ymmär­tääk­se­ni myös nuor­ten vas­ta­val­mis­tu­neit­ten työl­li­syys on nyt paran­tu­nut, kun talous on kohen­tu­nut. Mut­ta mikä on se mit­ta­ri joka vas­taa esi­tet­tyyn kysymykseen,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.