Soten korjaaminen (2) Terveydenhuollon kannustimien lyhyt historia

Suomen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on per­in­teis­es­ti ollut verora­hoit­teinen, kun taas Kes­ki-Euroopas­sa se perus­tuu pakol­lisi­in ja siten sol­i­daarisi­in vaku­u­tuk­si­in ja niil­lä rahoitet­tui­hin yksi­ty­isi­in palveluihin.

Verora­hoit­teises­sa jär­jestelmässä ter­veyskeskuk­set ja sairaalat sai­vat kukin oman kiin­teän bud­jet­tin­sa ja hoiti­vat sen varas­sa poti­lai­ta niin kuin parhaak­si näkivät. Kun jär­jestelmässä ei ollut kil­pailullisia kan­nustei­ta, siihen pesiy­tyi kaikkea sisäistä pain­o­las­tia. Tästä huoli­mat­ta se oli ainakin ennen selvästi kus­tan­nuste­hokkaampi kuin yksi­ty­isi­in palvelui­hin ja vaku­u­tuk­si­in perus­tu­vat. Joskus 1990-luvul­la Maail­man­pank­ki varoit­ti pohjo­is­mai­ta siir­tymästä haaskaavaan keskieu­roop­palaiseen vakuutusmalliin.

Vaku­u­tus­muo­toiseen jär­jestelmään ei kuu­lu jono­ja, kos­ka yksi­tyisen yhtiön kan­nat­taa lisätä kap­a­siteet­tia, jos kysyn­tää on. Verora­hoit­teises­sa kysyn­tää säädel­lään jonoil­la. Jos jonot­tamisen hin­ta otet­taisi­in huomioon, jär­jestelmämme ei olisi ehkä niin edullisen kuin miltä se näyt­tää, kun tarkastel­laan vain rahal­lisia meno­ja. Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (2) Ter­vey­den­huol­lon kan­nus­timien lyhyt historia”

Soten korjaaminen (1): Kapitaatio ja asiakkaiden valinta

Lakiehdo­tuk­sen mukaan sote-keskuk­sille mak­se­taan kir­jau­tunei­den poti­laiden määrän mukaan ns. kap­i­taa­tiomak­sua. Puh­taas­sa kap­i­taa­tiope­ri­aat­teessa sote-keskuk­set ei saisi tulo­ja siitä, että poti­las saa hoitoa ja hänelle tehdään nor­maale­ja lab­o­ra­to­riokokei­ta. Tähän on sinän­sä perus­teen­sa, kos­ka jos tulo­ja saisi sen mukaan, paljonko poti­lai­ta käy ja paljonko niitä tutk­i­taan, menoille ei olisi ylära­jaa. Tämä tiede­tään hyvin vaku­u­tus­muo­tois­es­ta ter­vey­den­huol­losta. Täysin ter­vet­tä poti­las­ta voidaan tutkia vaik­ka kuin­ka paljon. Vaku­u­tusy­htiöt koki­vat tämän kar­vaasti myön­täessään vaku­u­tuk­sia maail­man ter­veim­mille ihmisille eli suo­ma­laisille lap­sille. Vaku­u­tus­mak­sut piti nopeasti kym­menker­tais­taa. Muun muas­sa korvien putk­i­tuk­sia tehti­in yhdek­sän ker­taa enem­män kuin vakuuttamattomille.

Kun poti­laan käyn­nistä ja tälle tehdy­istä tutkimuk­sista ei mak­se­ta mitään tai ainakin selvästi alle kus­tan­nusten, on ilmeinen ali­hoidon ris­ki. Ei tutki­ta riit­tävästi ja lääkäri­aiko­ja joutuu jonot­ta­maan. Jokainen lab­o­ra­to­ri­o­tutkimushan on pois yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Jotkut kokoomus­poli­itikot ovat sanoneet julkises­ti, ettei yksi­ty­isille voi tul­la jono­ja, kos­ka niiden kan­nat­taa lisätä kap­a­siteet­tia kysyn­nän mukana, eivät ilmeis­es­ti ole tutus­tuneet esi­tyk­seen, jota puolustavat.

Jono­ja nimit­täin kyl­lä tulee, vaik­ka kokoomus­laiset ja myös Juha Sip­ilä väit­tävät, että jonot katoa­vat samal­la kun kus­tan­nuk­sia säästyy. Maakun­nat eivät voi mak­saa sote-keskuk­sille poti­las­ta kohden yhtään sen enem­pää kuin nyt mak­se­taan kun­tien ter­veyskeskuk­sille, kos­ka raha­hano­ja tiuken­netaan. Lääkäre­itä ei tule ole­maan yksi­ty­isil­lä sotekeskuk­sil­la sen enem­pää eikä lääkäri­aiko­ja tule siten ole­maan sen enem­pää. Jos ne osaa­vat organ­isoidan toim­intansa parem­min, ne voivat hoitaa enem­män. Toiv­otaan tätä. Jat­ka lukemista “Soten kor­jaami­nen (1): Kap­i­taa­tio ja asi­akkaiden valinta”

Sotea on korjattava tai se on kaadettava

Sote-uud­is­tuk­sen ongel­ma ei ole siinä, etteikö voiton tavoit­telun ohjaa­vat yri­tyk­set sopisi alalle tai että ne siirtävät voit­ton­sa veroparati­i­sei­hin. Minä näen ongel­mana sen, etteivät suun­nitel­lut taloudel­liset pelisään­nöt toi­mi. Olen tästä asi­as­ta saa mieltä Eli­na Lep­omäen kanssa. Keskustelin Lep­omäen kanssa sotes­ta viime viikol­la ja voin vaku­ut­taa, että hän on lukenut läksyn­sä huolellisesti.

Lyhyt ker­taus pahim­mista ongelmista:

Kun sote-keskus saa rahansa kir­jau­tunei­den poti­laiden mukaan ikää, sukupuol­ta ja mui­ta tieto­ja pain­ot­taen, kan­nat­taa valikoi­da poti­laik­si ne, joista mak­se­taan paljon, mut­ta käyt­tävät vähän palvelu­ja ja vält­tää niitä, joista mak­se­taan vähän ja käyt­tävät paljon palvelu­ja. Vaik­ka kokoomus väit­tää Touko Aal­lon vale­htel­e­van sanoes­saan, että sote-keskuk­set voivat valikoi­da asi­akkaitaan, kyl­lä ne voivat. Kan­nat­taa hoitaa voit­toa tuot­tavia poti­lai­ta hyvin jot­ta saa pide­tyk­si hei­dät ja tap­pi­o­ta tuot­tavia huonos­ti, jot­ta nämä vai­h­taisi­vat tuot­ta­maan tap­pi­o­ta jollekin toiselle.

Sote-keskuk­sen kan­nat­taa lähet­tää poti­las erikois­sairaan­hoitoon aina kun voi, kos­ka näin kus­tan­nuk­set siir­tyvät jonkun toisen mak­set­tavak­si. Sama vino kan­nustin kos­kee muitakin tapo­ja vai­h­taa mak­sa­jaa: kallis poti­las kan­nat­taa saa­da henkilöko­htaisen bud­jetin piiri­in tai monion­gel­maise­na maakun­nan liike­laitok­sen mak­set­tavak­si. Jat­ka lukemista “Sotea on kor­jat­ta­va tai se on kaadettava”

Kevyet palvelut kevyesti?

Vaik­ka valin­nan­va­paut­ta koske­vat lait onkin annet­tu eduskun­nalle, jatkan Lääkärile­hdessä pohdiskelua, miten minä tämän tek­isin. Voi olla, että tulee vielä ajankohtaiseksi.

= = = =

Ter­vey­den­huol­lon valin­nan­va­paut­ta on markki­noitu hyvil­lä mielikuvil­la, joi­ta ihmisil­lä on työter­veyshuol­losta ja yksi­ty­isitä lääkäriasemista. 

Työter­veyslääkärille pääsee nopeasti, ja tyy­tyväi­nen poti­las pois­tuu lääkärin luo­ta resep­ti kourassaan. 

Helsingis­sä saa yksi­tyiseltä ter­veysase­mal­ta ajan puolen tun­nin kulut­tua ja voi vielä vali­ta use­asta vai­h­toe­hdos­ta sen, johon on mutkat­tomin mat­ka. Ystävälli­nen lääkäri varaa vielä ajan tark­istuskäyn­nille. Ylikapasiteettia?

Suurin osa ihmi­sistä on peruster­veitä ja sik­si heille riit­tävät kevyet, hal­vat ja jous­ta­vat palvelut.

Suurin osa sote-huol­los­sa koskev­as­ta työstä taas tehdään paljon palvelui­ta käyt­tävien paris­sa, joi­ta ei työter­vey­den­huol­los­sa tapaa.

Jot­ta yksi­tyiset sotekeskuk­set eivät voisi kuo­ria help­po­hoitoisia asi­akkai­ta, niiden on otet­ta­va myös vaa­ti­vampia poti­lai­ta, jot­ka saat­ta­vat tarvi­ta apua myös sosi­aal­i­sis­sa kysymyk­sis­sä. Se suosii todel­la suuria yri­tyk­siä, kos­ka vain ne voivat tar­jo­ta kaikkea. 

Entä jos peruster­veelle enem­mistölle osoitet­taisi­in työter­veyshuol­lon tasoiset kevyet palve­lut ja paljon hoitoa vaa­ti­vat jäi­sivät yhteiskun­nan vastuulle?

Sote-palveluis­sa on taloudel­lisia kan­nus­teon­gelmia. Pain­ot­ta­mal­la mak­su­is­sa kap­i­taa­tio­ta – sotekeskus saa tulon­sa pääasi­as­sa poti­laiden lukumäärän, ei annetun hoidon perus­teel­la – väl­tetään se, että lääkäri kut­suu poti­laan tark­istuskäyn­nille aina vain uud­estaan, mut­ta syn­nytetään ali­hoidon ris­ki. Peruster­ve hyväo­sainen vai­h­taa sote-keskus­ta, jos ei saa hoitoa, mut­ta paljon palvelu­ja tarvit­se­va huono-osainen on heikos­sa ase­mas­sa tässäkin. Kun vakavak­si kas­va­vat ongel­mat vielä siir­tyvät erik­seen mak­set­taviksi, ei varhainen puut­tumi­nen motivoi. Raskashoitois­t­en poti­laiden osalta ei saa toimivia sään­töjä oikein mitenkään.  Olisi tur­val­lisem­paa, jos he oli­si­vat edelleen julkisen ter­vey­den­huol­lon vastuulla.

Jos yksi­tyiseltä lääkäri­ase­mal­ta edel­lytet­täisi­in vain työter­veyshuol­lon tasoisia palvelu­ja, niille ei myöskään mak­set­taisi kovin paljon. Kalli­it sairaudet rajat­taisi­in ulos niin kuin ne on rajat­tu työterveyshuollostakin. 

Jos näin tehtäisi­in, voitaisi­in luop­ua eril­lis­es­tä työter­veyshuol­losta – siis vapaae­htois­es­ta sairau­den hoi­dos­ta. Pakolli­nen työolo­suhteisi­in liit­tyvä jäisi.

Pää­ty­isimme per­helääkäri­jär­jestelmään, joka on koet­tu hyväk­si niin mon­es­sa maas­sa. Seon mah­do­ton­ta, jos isä ja äiti saa­vat hoidon omien työ­nan­ta­jien­sa kaut­ta ja lapset julkises­ta ter­vey­den­huol­losta. Per­helääkäri näkee helpom­min yhtey­den isän päi­htei­denkäytön, äidin mie­len­ter­veysongel­man ja lapsen oire­htimisen välillä. 

Vaik­ka raskaat poti­laat jäi­sivät kun­nan ter­veyskeskuk­sen vas­tu­ulle, toki ter­veyskeskus voisi kil­pail­la myös näistä helpoista poti­laista. Sil­loin ter­veyskeskusten pitäisi ymmärtää, että niiden tulisi voi­da antaa helpoille poti­laille lääkäri­aiko­ja viivy­tyk­set­tä. Ellei tätä tun­nus­ta sitä, että aika on kalli­im­paa kuin toisille., menet­tää työssä käyvät poti­laat yksityisille. 

Olisi toiv­ot­tavaa, että maakun­nat voivi­at kehit­tää eri­laisia ratkaisu­ja, eikä niitä kaikkia pakotet­taisi samaan kaavaan. Sel­l­ainenkin pitäisi olla mah­dol­lista, että poti­las kir­jau­tuu ter­veyskeskuk­sen asi­akkaak­si, mut­ta ter­veyskeskus ostaa kevyet palve­lut perhelääkäreiltä.

= = = =

Tyy­tyväis­es­tä poti­laas­ta resep­ti kouras­sa voi myös tul­la ongel­ma. Sote-keskusten kil­pailu­valtik­si voi kehit­tyä maine hövelinä reseptin kir­joit­ta­jana. Näin saati­in Yhdys­val­lois­sa aikaan val­ta­va opi­aat­tiri­ip­pu­vais­ten ongelma.

Kun kaik­ki resep­tit kir­jataan nyky­isin kan­ta-palvelu­un, ei pitäisi olla vaikea­ta valvoa lääkärien resep­tikäytän­töjä tekoä­lyn avul­la ja puut­tua asi­aan, kun aihet­ta ilmenee. 

 

 

 

EU:lle hakukone Googlen korvaajaksi

Aika moinen haloo nousisi, jos val­tion viras­to omis­taisi Googlen kaltaisen hyvin suosi­tun hakukoneen ja pal­jas­tu­isi, että joku on mak­sua vas­taan peukaloin­ut  hakukonet­ta mak­sa­jan edun mukaises­ti. Se ei olisi vain lahjusten vas­taan­ot­tamista. Peukaloimista pitäisimme moraalit­tomana ja hyvin haitallisena.

Kun Google tekee tätä ruti­ini­no­mais­es­ti, pidämme sitä vain inno­vati­ivise­na liiketoimintana.

Tosin, kun Google peukaloi hakukonet­ta omien palvelu­jen­sa hyväk­si, se ei taas käykään. Siitä tuli yli kah­den mil­jardin sakko määräävän markki­na-ase­man väärinkäytöstä.

Min­un on vaikea ymmärtää, mitä eroa sil­lä on, peukaloiko omak­si hyväk­seen vai mak­sua vas­taan asi­akkaan hyväk­si. On erit­täin ikävää, että niin keskeinen jut­tu kuin Google voi kau­pal­lisil­la perusteil­la suosia hauis­sa mak­savia asiakkaita.

Niin­pä on hyvin vaikea löytää vaikka­pa hotel­lia Napolista muuten kuin näi­den välistävetäjien sivuil­ta. Tai ihmiset osta­vat kon­sert­tilip­pu­ja moninker­taisel­la hin­nal­la vilpil­lis­es­ti toimi­val­ta sveit­siläiseltä yri­tyk­seltä. Jat­ka lukemista “EU:lle hakukone Googlen korvaajaksi”

Markkinat ja politiikka

Teknolo­gian ansios­ta kaikkien elämä voisi olla taloudel­lis­es­ti tur­vat­tua ja samal­la ympäristön kannal­ta vas­tu­ullista. Kaik­ki tämä olisi saavutet­tavis­sa nyky­istä vähem­män työtä tehden ja enem­män vapaa-ajas­ta nauttien.

Kuitenkin moni näkee tule­vaisu­u­den oma­l­ta kohdal­taan pelot­ta­vana, eikä ole vält­tämät­tä väärässä.

Tarvi­taan paljon voimakkaam­paa puut­tumista taloluteen.

Poli­ti­ikan keinot eivät toimi

Poli­ti­ikan keinot ovat peräisin patru­u­na­talouden ajal­ta. Kun teol­lisu­us­val­tio­ta vielä raken­net­ti­in, sekat­alousjär­jestelmä toi­mi hyvin. Kil­pailun puute tuot­ti yri­tyk­sille ylimääräisiä voit­to­ja, joi­ta ay-liik­keen kuu­luikin ulos­mi­ta­ta työn­tek­i­jöille. Val­tio­val­lan ohjailu toi­mi eikä vahin­goit­tanut talout­ta sen vakavam­min. Yri­tys­ten men­estys oli riip­pu­vaista idänkau­pas­ta ja siten poliitikoista.

Jälki­te­olli­nen talous on uusi­u­tunut markki­nae­htoisem­mak­si, mut­ta poli­ti­ikan keinot ovat ennallaan.

Jos kaadamme vet­tä kaivoon, veden­pin­ta nousee vain tilapäis­es­ti.  Suuri osa poli­it­ti­sista inter­ven­tioista talouteen on samal­la taval­la tehottomia.

Jos val­tio syn­nyt­tää keinotekois­es­ti työ­paikko­ja, työl­lisyys para­nee vain tilapäis­es­ti. Markki­nat neu­traloi­vat vaiku­tuk­sen. Sama pätee toisin päin: työ­markki­nat tas­apain­ot­ti­vat muu­ta­mas­sa vuodessa Oulus­sa menete­tyt 3500 Nokian työpaikkaa.

Samal­la ay-liik­keen keinot ovat menet­täneet tehon­sa. Yksit­täisel­lä alal­la voidaan joukkovoimal­la ulos­mi­ta­ta ylimääräisiä etu­ja rajat­ulle joukolle, mut­ta yleisen sosi­aalisen tasa-arvon tavoit­telu­un tämä ei enää tepsi.

Aikamme kuitenkin huu­taa talouden vahvem­paa ohjaus­ta. Markki­na­t­alous on osoit­tanut val­ta­van tehon­sa talouden kas­vat­tamises­sa, mut­ta samal­la se on johta­mas­sa yhteiskun­nal­liseen eri­ar­voisu­u­teen, jota ihmiset eivät hyväksy eikä pidäkään hyväksyä. Tätäkin pahempaa on, että talouskasvu toteu­tuu ympäristön kannal­ta vastuuttomasti.

Sak­san epäon­nis­tunut ja Bri­tann­ian onnis­tunut ilmastopolitiikka

Hyvä esimerk­ki keino­jen tehot­to­muud­es­ta on Sak­san epäon­nis­tu­mi­nen ilmastopolitiikassa.

Sak­sa on käyt­tänyt val­tavasti rahaa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan. Silti sen hiilid­iok­sidipäästöt ovat vähen­tyneet vain vähän. Maa on tukenut jät­tisum­mil­la tuuli- ja aurinkoen­er­giaa, mut­ta ei ole verot­tanut päästöjä vaan on ollut mukana tekemässä EU:n päästökau­pas­ta hampaatonta.

Bri­tan­nia on ilman suurem­paa rum­mun päristys­tä aset­tanut lat­ti­ahin­nan päästöoikeuk­sille. Päästöt ovat vähen­tyneet yli tuplas­ti sen mitä Saksassa.

Markki­na­t­alous toimii hin­to­jen ohjaa­mana. Sik­si sitä kan­nat­taa ohja­ta hin­to­jen avul­la. Jos jostain asi­as­ta on hait­taa, sitä pitää verot­taa eikä tukea sen vai­h­toe­hto­ja. Hin­ta läpäisee koko talouden ja vaikut­taa jokaiseen pie­neenkin päätök­seen. Kun sub­ven­toimme fos­si­ilis­ten polt­toainei­den vai­h­toe­hto­ja, tulemme sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta, vaik­ka pitäisi kan­nus­taa säästöön.

Suo­mi nou­dat­taa erään­laista köy­hän miehen ver­sio­ta Sak­san poli­ti­ikas­ta. Uhrat­tuun rahamäärään näh­den tulok­set ovat vaatimattomia.

Suomes­sa oikein kukaan ei halua korkeam­paa hin­taa päästöille, kos­ka yhdet pelkäävät, että se vaaran­taisi turpeen polt­toa, toiset, että se suo­sisi ydin­voimaa ja kol­man­net, että se heiken­täisi saas­tut­ta­van toimin­nan kannattavuutta.

Ei-markki­nae­htois­t­en ratkaisu­jen taustal­la on aina joidenkin eri­tyise­tu­jen puo­lus­t­a­mi­nen. Tukia jaka­mal­la voi aut­taa kavere­itaan. Puun ener­giakäyt­töä tue­taan, mut­ta vain, jos puu on ostet­tu met­sän­o­mis­ta­jal­ta. Saho­jen jätepuu ei kelpaa.

Ympäristöjär­jestötkään eivät tue päästökaup­paa, kos­ka eivät usko, että teol­lisu­us suos­tu­isi riit­tävän korkeaan päästöoikeu­den hin­taan. Muut tavat vähen­tää päästöjä mak­sa­vat kuitenkin enem­män. Mik­si teol­lisu­us suos­tu­isi niihin?

Markki­na­t­alout­ta ohjataan hin­toi­hin vaikuttamalla

Talouden ohjaamises­sa kan­nat­taa käyt­tää ohjaavia vero­ja ja vält­tää mikro­man­ageroin­tia. Suo­ra puut­tumi­nen ei yleen­sä tuo­ta toiv­ot­tua tulosta, mut­ta vau­ri­oit­taa talout­ta. Sen sijaan, että kään­net­täisi­in rat­tia, paine­taankin vain jarrua.

Jos alue­poli­ti­ikan tavoit­teen­sa on lisätä työmah­dol­lisuuk­sia muut­to­tap­pioalueil­la, kan­nat­taa eri­lais­taa työn vero­tus­ta alueel­lis­es­ti ja sal­lia alueel­liset palkkaerot.

Moni europ­palainen kaupun­ki suun­nit­telee van­ho­jen diese­lau­to­jen kiel­toa. Ylimääräi­nen mak­su olisi vähem­män kovak­ourainen keino.

Ay-liike sanoo puo­lus­ta­vansa työ­markki­noiden jäykkyyk­sien avul­la sosi­aal­ista tasa-arvoa. Tämä ei toi­mi enää. Siir­tymäl­lä kohti markki­nae­htoisem­pia palkko­ja ja kor­vaa­mal­la tämä jyrkem­mäl­lä vero­tuk­sen pro­gres­si­ol­la ja pienel­lä perus­tu­lol­la päästäisi­in yhtä tasaiseen tulon­jakoon samal­la, kun työl­lisyys nousisi selvästi korkeam­mak­si. Tosin jotkut voisi­vat menet­tää tässä etuoikeuk­si­aan. Pro­gres­si­ivisel­la vero­tuk­sel­la on omat hait­tansa, mut­ta ne ovat paljon pienem­mät kuin jäykän palkkarak­en­teen haitat.

Tarve tasa­ta tulo­ero­ja voimakkaasti kas­va­nee, kun teknolo­gian kehi­tys heiken­tää suorit­ta­van työn tek­i­jöi­den ase­maa edelleen. Ennakkolu­u­lot­tomasti tulisi pohtia, mikä on talouden kannal­ta hai­tat­tomien tapa tehdä tämä.

Ratkaisu markki­noiden ongelmi­in ei ole vähem­män markki­noi­ta, kos­ka se ei saa ohjaa talout­ta kohden parem­paa vaan tekee siitä tehot­tomam­paa. Markki­noi­hin pitää puut­tua hin­to­jen avul­la ja jät­tää yksi­tyisko­h­dat markki­noiden hoidettavaksi.

Poli­ti­ikas­ta tämä tosin tek­isi tyl­sää. On aika vaikea elvis­tel­lä sil­lä, että sai yhtä talouden para­me­tria vähän muute­tuk­si, vaik­ka se tehoaisikin hyvin..

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

Lepomäki oikeassa sotesta, mutta ei hänenkään mallinsa toimi

Eli­na Lep­omä­ki nos­ti kohun sanoes­saan, että kokoomuk­sen tulisi hylätä sote ja maakun­ta­paket­ti. Kokoomuk­sen johdon mukaan tämä tuli aivan puskista, kos­ka Lep­omä­ki ei ole ennen sanonut halais­tua sanaa koko asi­as­ta. Mis­sä ne kuu­luisat kor­vat ovat, kos­ka kokoomuk­sen ulkop­uolelle Lep­omäen vas­tus­tus on kuu­lunut kauan sitten.

Olen Lep­omäen kanssa ana­ly­y­sista samaa mieltä, mut­ta eri mieltä vaihtoehdosta.

Suomes­sa ollaan vai­h­ta­mas­sa jär­jestelmää perus­teel­lis­es­ti niin, että verora­hoit­teisen ter­vey­den­huol­lon mallista siir­ry­tään tosi­asi­as­sa vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon malli­in. Verora­hoit­teises­sa ter­veyskeskuk­set saa­vat kiin­teän bud­jetin ja hoita­vat sen puit­teis­sa poti­lai­ta niin paljon kuin ehtivät ja viit­sivät. Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­hoitoalan yri­tyk­set hoita­vat poti­lai­ta mak­sua vas­taan ja vaku­u­tusy­htiö – meil­lä maakun­ta – mak­saa laskun mukaan.

Vaku­u­tus­muo­toises­sa ter­vey­den­huol­los­sa on hyvin vaikea tehdä sel­l­aisia sään­töjä, ettei jär­jestelmä pyrk­isi lisäämään kus­tan­nuk­sia. Sik­si vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­lon valin­neil­la kus­tan­nuk­set ovat jär­jestelmäl­lis­es­ti korkeam­mat kuin verora­hoit­teises­sa. Tätä taus­taa vas­ten on vaikea kuvitel­la, että muu­tos johtaisi meil­lä kus­tan­nusten alen­e­miseen. Voi olla jok­seenkin var­ma, että jos nykyiset suun­nitel­mat toteu­tu­vat, kus­tan­nuk­set tule­vat joko kas­va­maan olen­nais­es­ti tai palvelu­jen saatavu­ut­ta rajoite­taan radikaal­isti tai tehdään molem­pia. Jat­ka lukemista “Lep­omä­ki oike­as­sa sotes­ta, mut­ta ei hänenkään mallinsa toimi”

Kaupunkiympäristölautakunta 6.3.2018

Bunkkerin myymi­nen SRV:lle

Pöydältä.Tämä kaup­pa ehdit­ti­in tehdä jo ker­taalleen, mut­ta se kumot­ti­in väärin tehtynä. Tässä sekä myy­dään bunkkeri että raken­netaan kaupun­gin käyt­töön uima­hal­li ja liikun­tatilo­ja. Tämä oli käsitel­ty julkise­na han­k­in­tana, mut­ta hyväksy­tyn val­i­tuk­sen mukaan se olisi pitänyt käsitel­lä kiin­teistökaup­pana. Tämän kanssa tuhrau­tui pari vuot­ta, jon­ka ajan jätkäsaare­laiset ovat ilman uima­hal­lia. Tari­na ei ehkä pää­ty tähän, kos­ka kaupungille on tehty kak­si muu­ta tar­jous­ta. Tar­joa­ji­na ovat yri­tyk­set, joil­la ei ole ollut mainit­tavaa liike­vai­h­toa viime vuosia jos koskaan ja joiden on vaikea uskoa selviävän näin mon­imutkaises­ta urakas­ta tai anta­van kun­nol­liset vaku­udet kaupungille etumaksuista.

Van­ha lin­ja-autoase­man alueen varaami­nen eloku­vakeskuk­sen suunnitteluun

Pöy­dältä. Suun­nit­teil­la noin tuhat kat­so­mopaikkaa ja tietysti rav­in­toloi­ta. Hieno jut­tu. Har­mit­taa vain, että keskus­ta pysyy raken­nustyö­maana. Var­maan har­mit­taa siel­lä Amos Rex­in puolel­lakin. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 6.3.2018”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.2.2018

En pääse kok­ouk­seen. Mikko Särelä pääsee. Niin­pä tämä selostuskin on vähän yleisluotoisempi.

Fil­lar­itun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemeen

Esitet­ty sil­tavai­h­toe­hto on analysoitu ja havait­tu huonok­si. Real­is­tiset vai­h­toe­hdot ovat tun­neli tai ei mitään. (TEKSTIÄ JA KUVA LISÄTTY:)

Tämä kuva ker­too minus­ta kaiken. Tuo pitkä ja alhaal­ta kat­sot­tuna ruma ramp­pi pilaisi Kansalais­torin täysin. On tietysti kovin epäit­sekästä Hesar­il­ta hehkut­taa tätä halvem­paa vai­h­toe­htoa, sil­lä Hesarin toim­i­ta­lo olisi Ood­in ohel­la suurimpia häviäjiä. Hesarin Musi­ikki­talon puoleinen ovi pitäisi sulkea tyystin, kos­ka vauhdikas lasku päät­ty­isi suo­raan oven eteen.

Jätkäsaren Bunkkerin myymi­nen SRV:lle

Uusi yri­tys. edelli­nen kaa­tui muo­tovirheeseen Tähän on ilmaan­tunut viime metreil­lä toinenkin osta­jae­hdokas. Kat­so­taan, miten tästä selvitään täl­lä ker­taa. Ei mielel­lään aloit­taisi koko suun­nit­telua alus­ta. Uusi osta­ja halu­aisi var­maan eri­laisen han­kkeen ja sitä varten pitäisi taas aloit­taa kaavoitus alusta.Vaikka kan­natan jyrkästi sitä, että tont­te­ja luovute­taan tar­jouskil­pailun kaut­ta, tässä eniten tar­joa­va ei automaat­tis­es­ti ole paras. Väliä on sil­läkin, mitä bunkker­ille on tarkoi­tus tehdä.

Skeit­tipuis­to Kontulaan

Nykyi­nen skeit­tipuis­to kor­vataan parem­mal­la. Varaidu­taan myös suuri­in yleisö­ta­pah­tu­mi­in. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 27.2.2018”