Soten korjaaminen (1): Kapitaatio ja asiakkaiden valinta

Lakieh­do­tuk­sen mukaan sote-kes­kuk­sil­le mak­se­taan kir­jau­tu­nei­den poti­lai­den mää­rän mukaan ns. kapi­taa­tio­mak­sua. Puh­taas­sa kapi­taa­tio­pe­ri­aat­tees­sa sote-kes­kuk­set ei sai­si tulo­ja sii­tä, että poti­las saa hoi­toa ja hänel­le teh­dään nor­maa­le­ja labo­ra­to­rio­ko­kei­ta. Tähän on sinän­sä perus­teen­sa, kos­ka jos tulo­ja sai­si sen mukaan, pal­jon­ko poti­lai­ta käy ja pal­jon­ko nii­tä tut­ki­taan, menoil­le ei oli­si ylä­ra­jaa. Tämä tie­de­tään hyvin vakuu­tus­muo­toi­ses­ta ter­vey­den­huol­los­ta. Täy­sin ter­vet­tä poti­las­ta voi­daan tut­kia vaik­ka kuin­ka pal­jon. Vakuu­tus­yh­tiöt koki­vat tämän kar­vaas­ti myön­täes­sään vakuu­tuk­sia maa­il­man ter­veim­mil­le ihmi­sil­le eli suo­ma­lai­sil­le lap­sil­le. Vakuu­tus­mak­sut piti nopeas­ti kym­men­ker­tais­taa. Muun muas­sa kor­vien put­ki­tuk­sia teh­tiin yhdek­sän ker­taa enem­män kuin vakuuttamattomille.

Kun poti­laan käyn­nis­tä ja täl­le teh­dyis­tä tut­ki­muk­sis­ta ei mak­se­ta mitään tai aina­kin sel­väs­ti alle kus­tan­nus­ten, on ilmei­nen ali­hoi­don ris­ki. Ei tut­ki­ta riit­tä­väs­ti ja lää­kä­riai­ko­ja jou­tuu jonot­ta­maan. Jokai­nen labo­ra­to­rio­tut­ki­mus­han on pois yri­tyk­sen tulok­ses­ta. Jot­kut kokoo­mus­po­lii­ti­kot ovat sano­neet jul­ki­ses­ti, ettei yksi­tyi­sil­le voi tul­la jono­ja, kos­ka nii­den kan­nat­taa lisä­tä kapa­si­teet­tia kysyn­nän muka­na, eivät ilmei­ses­ti ole tutus­tu­neet esi­tyk­seen, jota puolustavat.

Jono­ja nimit­täin kyl­lä tulee, vaik­ka kokoo­mus­lai­set ja myös Juha Sipi­lä väit­tä­vät, että jonot katoa­vat samal­la kun kus­tan­nuk­sia sääs­tyy. Maa­kun­nat eivät voi mak­saa sote-kes­kuk­sil­le poti­las­ta koh­den yhtään sen enem­pää kuin nyt mak­se­taan kun­tien ter­veys­kes­kuk­sil­le, kos­ka raha­ha­no­ja tiu­ken­ne­taan. Lää­kä­rei­tä ei tule ole­maan yksi­tyi­sil­lä sote­kes­kuk­sil­la sen enem­pää eikä lää­kä­riai­ko­ja tule siten ole­maan sen enem­pää. Jos ne osaa­vat orga­ni­soi­dan toi­min­tan­sa parem­min, ne voi­vat hoi­taa enem­män. Toi­vo­taan tätä. 

Toi­set käyt­tä­vät ja tar­vit­se­vat ter­vey­den­huol­toa sel­väs­ti enem­män kuin toi­set. 10 % poti­lais­ta tuot­taa noin 90 % kuluis­ta. (Täs­sä on muka­na eri­kois­sai­raan­hoi­to.) Sote-kes­kuk­sel­le on elä­män ja kuo­le­man kysy­mys, että se saa asiak­kaik­seen vähän pal­ve­lu­ja tar­vit­se­via. Tämä on aivan yli­voi­mai­nen asia nii­den talou­del­li­sen menes­tyk­sen kan­nal­ta. Sen rin­nal­la oman toi­min­nan suju­vuus ei ole oikeas­taan mitään.

Poti­lais­ta ei kui­ten­kaan mak­se­ta kai­kis­ta samaa hin­taa, vaan hin­ta perus­tuu tar­ve­te­ki­jöi­hin, joi­ta ovat asiak­kai­den ikä, suku­puo­li, sai­ras­ta­vuus, työs­sä­käyn­ti ja muut sosio-eko­no­mi­set teki­jät. Ymmär­tääk­se­ni tämä luet­te­lo on tyh­jen­tä­vä, eli mitään infor­maa­tio­ta tämän ulko­puo­lel­ta maa­kun­ta ei saa käyt­tää. Toi­vot­ta­vas­ti ymmär­rän tämän vää­rin, mut­ta täs­sä luet­te­los­sa ei ole muka­na sitä, saa­ko poti­las samat pal­ve­lut Kelan mak­sa­ma­na työ­ter­veys­huol­lon kaut­ta. Toi­vot­ta­vas­ti se on jos­sain toi­ses­sa pykä­läs­sä. Jul­kis­ten varo­jen varas­ta­mis­ta ei saa teh­dä lii­an hel­pok­si. Sii­tä menee kek­si­mi­sen ilo!

Minä luen pykä­lät niin, ettei maa­kun­nal­la ole mitään har­kin­nan­va­raa näi­den pai­no­ker­roin­ten suh­teen, vaan niis­tä päät­tää THL ja samal­la taval­la koko maas­sa. Tätä nyt aina­kin pitäi­si väljentää.

THL käyt­tää paras­ta mah­dol­lis­ta lail­li­ses­ti saa­ta­vil­la ole­vaa tie­toa poti­lai­den yksi­löl­li­sen hin­nan mää­rää­mi­sek­si. Pää­dy­tään regres­sio­ana­lyy­siin, jos­sa kus­tan­nus k las­ke­taan tar­ve­te­ki­jöis­tä X (vek­to­ri) regressioyhtälöllä

y = f(X) + Ꜫ

Toi­vo­tan onnea THL:n tut­ki­joil­le. Ovat tosi hyviä, jos sai­si­vat 70 % varians­sis­ta seli­te­tyk­si. Loput varians­sis­ta jää jään­nös­ter­miin Ꜫ, mikä tar­koit­taa, että jäl­jel­le jää­vä kes­ki­ha­jon­ta on puo­let alkuperäisestä.

Van­hois­ta huo­nos­ti kou­lu­te­tuis­ta saa siis parem­man kor­vauk­sen kuin nuo­ris­ta kou­lu­te­tuis­ta, joten ei kan­na­ta vali­koi­da poti­laik­si vain jälkimmäisiä.

Tämän jäl­keen toi­set poti­laat tuot­ta­vat sote­kes­kuk­sel­le voit­toa ja toi­set ehkä hyvin­kin pal­jon tap­pio­ta. Tämän tie­don sote­kes­kus saa aika nopeas­ti. Lää­kä­riai­ko­ja jou­tuu joka tapauk­ses­sa jonot­ta­maan, kos­ka VM on luvan­nut alen­taa käy­tet­tä­vis­sä ole­van rahan mää­rää todel­la bru­taa­lis­ti. Aiko­ja jaet­taes­sa on aika suu­ri hou­ku­tus antaa aiko­ja höve­lim­min voit­toa tuot­ta­vil­le poti­lail­le, jot­ta nämä eivät vaih­tai­si puo­len vuo­den kulut­tua kil­pai­li­jal­le ja antaa aiko­ja niu­kas­ti niil­le lii­kaa sai­ras­te­le­vil­le, jot­ka tuot­ta­vat tap­pio­ta, jot­ta nämä vaihtaisivat.

Kan­nat­taa siis hoi­taa ter­vei­tä hyvin ja sai­rai­ta huo­nos­ti. Tämä kan­nus­tin vali­koi­da poti­lai­ta ei ole aivan vähäi­nen. Se on sote-kes­kuk­sel­le elä­män ja kuo­le­man kysy­mys, kos­ka nii­den bud­jet­ti tulee joka tapauk­ses­sa ole­maan hyvin tiuk­ka. Eri­tyi­sen vält­tä­mät­tö­mäk­si tämä muo­dos­tuu, jos kil­pai­li­ja ryh­tyy täs­sä aktii­vi­sek­si ja pyr­kii hätis­tä­mään tap­pio­ta tuot­ta­vat poti­laat mui­den riesaksi.

Minä taklai­sin tämän ali­hoi­to-ongel­man ja lii­al­li­sen kiin­nos­tuk­sen poti­lai­den valin­taan höl­len­tä­mäl­lä kapi­taa­tio­pe­rus­tet­ta. Mak­se­taan esi­tet­tyä pie­nem­pi osa kapi­taa­tio­na ja suu­rem­pi suo­ri­te­pe­rus­tei­ses­ti, siis käy­tet­ty­jen pal­ve­lu­jen perus­teel­la tai anne­taan sii­hen edes lupa. Ruo­tis­sa jokai­sel­la maa­kun­nal­la on oma mal­lin­sa, mut­ta lop­pu­tu­los näyt­tää kon­ver­goi­van koh­den sitä, että kapi­taa­tiol­la mak­se­taan 60 % ja suo­rit­tei­den perus­teel­la 40 %.  Kan­nus­tin vali­koi­da poti­lai­ta vähe­nee dra­maat­ti­ses­ti, vaan ei poistu.

Täs­tä ehdot­to­mas­ta kapi­taa­tio­vaa­ti­muk­ses­ta onkin mat­kan var­rel­la jous­tet­tu.  Ensin sal­lit­tiin suo­ri­te­pe­rus­tei­set kor­vauk­set 20 %:n pai­nol­la. Nyt mak­si­mi näyt­tää nous­seen 33 %:iin. Tämä on edel­leen alle sen opti­min, johon Ruot­sis­sa on pää­dyt­ty. Eni­ten minua hier­tää se, että tar­koi­tuk­se­na on mää­rä­tä täs­tä­kin yksi­tyis­koh­tai­ses­ti ase­tuk­sel­la sen sijaan, että maa­kun­nat sai­si­vat kokeil­la kukin omia mal­le­jaan ja ottaa huo­mioon myös pai­kal­li­sia olo­suh­tei­ta. Jos lakiin kir­joi­te­taan ase­tuk­sen­an­to-oikeus, sitä yleen­sä myös käy­te­tään. Toi­vot­ta­vas­ti tuo­ta ase­tuk­sen­an­to-oikeut­ta käy­te­tään säästeliäästi.

Teo­reet­ti­ses­ti tämä menee niin, että jos sote­kes­kuk­sen kus­tan­nuk­set jae­taan kiin­tei­siin ja muut­tu­viin, suo­ri­te­pe­rus­tei­ses­ti mak­se­taan vähän vähem­män kuin muut­tu­vat kus­tan­nuk­set. Tar­peel­lis­ten tut­ki­muk­set teke­mis­tä ei kan­na­ta voi­mak­kaas­ti väl­tel­lä, mut­ta tur­hia ei kan­na­ta teh­dä. Tämä on help­po sanoa, mut­ta vai­kea muut­taa sel­keäk­si hin­nas­tok­si, kos­ka tie­toa kus­tan­nus­ra­ken­tees­ta ei ole. Hyvä arvaus on, että mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on luok­kaa 2/3, joten tuo lakiin kir­joi­tet­tu mak­si­mi pois­taa poti­lai­den vali­koin­nin hyö­dys­tä puo­let. Kovin kor­keak­si toi­men­pi­de­kor­vaus­ta ei voi nos­taa, jos ker­ran on tar­koi­tus sääs­tää rahaa vähen­tä­mäl­lä annet­tua hoitoa.

Kam­ree­rien aja­tus­maa­il­maa tie­tys­ti vähän hier­tää se, että suo­ri­te­pe­rus­tei­ses­sa mal­lis­sa ei voi­da tie­tää kus­tan­nuk­sia etu­kä­teen. Nehän riip­pu­vat myös teh­dyis­tä suoritteista.

Eri­tyi­ses­ti minua ihme­tyt­ti lakiin tul­lut tiu­kan kes­kit­tä­vä ote. Ruot­sis­sa on pidet­ty hyvä­nä, että maa­kun­nat kokei­le­vat kaik­ki vähän omaa mak­su­mal­li­aan. Näin saa­daan koke­muk­sia sii­tä, mikä toi­mii. Tuk­hol­man lää­ni esi­mer­kik­si jou­tui muut­ta­maan omaa mal­li­aan, jos­sa suo­ri­te­pe­rus­tei­ses­ti mak­set­tiin 60 %, kos­ka se kan­nus­ti yli­hoi­toon samal­la kun se pois­ti tar­peen vali­koi­da poti­lai­ta mel­kein koko­naan. Lisäk­si Tuk­hol­ma meni type­räs­ti mak­sa­maan nime­no­maan lää­kä­rin vas­taa­no­tos­ta ja vain sii­tä, jol­loin lää­kä­reil­le siir­tyi­vät myös sai­raan­hoi­ta­jien aiem­min hoi­ta­mat käyn­nit. Sitä saa mis­tä maksaa.

Minus­ta jokai­sen maa­kun­nan pitäi­si saa­da kokeil­la omaa mal­li­aan myös niin, että nuo THL:n mal­lit tar­ve­te­ki­jöis­tä oli­si­vat vain ohjeel­li­sia. Täs­sä­kin pitäi­si pykä­liä väljentää.

Jos todel­la on niin, että sote-kes­kus saa saman mak­sun niis­tä töis­sä ole­vis­ta, joil­la on kevyt lää­kä­rin vas­taan­ot­to jär­jes­tet­ty työ­ter­vey­den yhtey­des­sä ja niis­tä joil­la ei ole, työ­ter­veys­huol­toa tar­joa­vat lää­kä­ria­se­mat ovat val­ta­vas­sa etu­lyön­tia­se­mas­sa, kos­ka ne lähet­tä­vät työ­ter­veys­asiak­kail­leen tie­tys­ti mai­nos­kir­jeen ja ker­to­vat, kuin­ka käte­vää on saa­da kaik­ki pal­ve­lut saman katon alta. Samois­ta poti­lais­ta mak­su kah­teen ker­taan. Vähän lii­an help­poa rahan­te­koa. Tämä antaa niil­le niin suu­ren kil­pai­lue­dun, että se pitää muut koko­naan pois­sa markkinoilta.TÄMÄ PITÄÄ KORJATA!

Mitä siis pitäi­si tehdä?

  • Pois­ta­kaa tuo suo­ri­te­pe­rus­tei­den mak­sun ylä­ra­ja tai nos­ta­kan sitä sel­väs­ti ja sal­li­kaa se, että maa­kun­nat kokei­le­vat eri vaih­toeh­to­ja. Ei vain pro­sen­tin osal­ta vaan myös sen osal­ta, mis­tä suo­rit­teis­ta mak­se­taan ja kuin­ka pal­jon. Onhan poti­lail­la esi­mer­kik­si eri puo­lil­la maa­ta aivan eri­lai­set val­miu­det käyt­tää asioi­des­saan nettiä.
  • Pois­ta­kaa mah­dol­li­suus saa­da kak­sin­ker­tai­nen kor­vaus työ­ter­vey­den­huol­lon asiakkaista.

[Olen päi­vit­tä­nyt kii­rees­sä kir­joi­tet­tua teks­tiä. Olen pahoil­la­ni, että alku­pe­räi­ses­tä teks­tis­tä oli teks­tiä lyhen­net­täes­sä jää­nyt se kuva, että kapi­taa­tio­kor­vaus oli­si ainoa kor­vaus, kos­ka tätä kos­ke­va kap­pa­le oli jää­nyt teks­tis­tä pois.]

28 vastausta artikkeliin “Soten korjaaminen (1): Kapitaatio ja asiakkaiden valinta”

  1. Kun poti­laan käyn­nis­tä ja täl­le teh­dyis­tä tut­ki­muk­sis­ta ei mak­se­ta mitään, on ilmei­nen ali­hoi­don ris­ki. Ei tut­ki­ta riit­tä­väs­ti ja lää­kä­riai­ko­ja jou­tuu jonottamaan”

    1) Kapi­taa­tio­mak­su on 2/3‑osaa koko kom­pen­saa­tios­ta. Loput tule­vat suo­ri­te- tai kan­nus­tin­mak­suis­ta. Nyky­ul­kois­tuk­sis­sa on mones­sa paik­kaa käy­tös­sä cost-trans­fe­ria estä­vä mak­su eli kan­nus­tin hoi­taa hoi­dot itse. Ja ali­hoi­don ris­kiä kom­pen­soi myös mah­do­li­suus vaih­taa pal­ve­lun­tuot­ta­jaa. Jos ali­hoi­don ris­ki pitäi­si kutin­sa, pitäi­si nykyi­sis­sä ulkois­tuk­sis­sa olla hil­lit­tö­mät jonot — niis­sä­hän ei edes valin­nan­va­paut­ta ole. Näin ei ole käy­nyt, ks. esi­mer­kik­si https://www.attendo.fi/sites/attendo.fi/files/users/user-134/kuntaturva-selvitys_final.pdf

    Sote-kes­kuk­sel­le on elä­män ja kuo­le­man kysy­mys, että saa asiak­kaik­seen vähän pal­ve­lu­ja tar­vit­se­via. Tämä on aivan yli­voi­mai­nen asia nii­den talou­del­li­sen menes­tyk­sen kan­nal­ta. Sen rin­nal­la oman toi­min­nan suju­vuus ei ole oikeas­taan mitään.

    Poti­lais­ta ei kui­ten­kaan mak­se­ta kai­kis­ta samaa hin­taa vaan hin­ta perus­tuu tar­ve­te­ki­jöi­hin, joi­ta ovat asiak­kai­den ikä, suku­puo­li, sai­ras­ta­vuus, työs­sä­käyn­ti ja muut sosio-eko­no­mi­set teki­jät. Ymmär­tääk­se­ni tämä luet­te­lo on tyh­jen­tä­vä, eli mitään infor­maa­tio­ta tämän ulko­puo­lel­ta maa­kun­ta ei saa käyt­tää. Toi­vot­ta­vas­ti ymmär­rän tämän vää­rin, mut­ta täs­sä luet­te­los­sa ei ole muka­na sitä, saa­ko poti­las samat pal­ve­lut Kelan mak­sa­ma­na työ­ter­veys­huol­lon kaut­ta. Toi­vot­ta­vas­ti se on jos­sain toi­ses­sa pykälässä. 

    Kyl­lä se on sii­nä ihan samas­sa pykä­läs­sä — yksi tar­ve­te­ki­jä on työl­li­syys. Eli työs­sä­käy­vis­tä mak­se­taan vähem­män. Mui­den tar­ve­te­ki­jöi­den aja­tus on mak­saa enem­män niis­tä jot­ka käyt­tä­vät pal­ve­lui­ta — ja onhan siel­lä myös se suo­ri­te­kom­po­nent­ti mukana. 

    Minä taklai­sin tämän ali­hoi­to-ongel­man ja lii­al­li­sen kiin­nos­tuk­sen poti­lai­den valin­taan höl­len­tä­mäl­lä tuo­ta ehdo­ton­ta kapi­taa­tio­pe­rus­tet­ta. Mak­se­taan osa kapi­taa­tio­na ja osa suo­ri­te­pe­rus­tei­ses­ti, siis käy­tet­ty­jen pal­ve­lu­jen perusteella”

    Näin­hän on siis tehty. 

    Eri­tyi­ses­ti minua ihme­tyt­ti lakiin tul­lut tiu­kan kes­kit­tä­vä ote. Ruot­sis­sa on pidet­ty hyvä­nä, että maa­kun­nat kokei­le­vat kaik­ki vähän omaa maksumalliaan”

    Tämä on ihan totta.

    1. Tar­ve­te­ki­jöi­nä on työl­li­syys vaan ei se, onko sel­lai­ses­sa työ­pai­kas­sa, jos­sa tar­jo­taan vapaa­eh­tois­ta työ­ter­veys­huol­toa. Sel­lai­ses­ta poti­laas­ta, jos­ta mak­se­taan joa työ­ter­veys­huo­loon kaut­ta, ei pitäi­si mak­saa juu­ri mitään. Kyl­lä. On lupa mak­saa muyös suo­ri­tei­den mukaan, mut­ta kui­ten­kin kor­kein­taan 33% eikä niis­tä suo­rit­teis­ta­kaan saa mak­saa niin kuin par­haak­si näkee, vaan koko maas­sa samal­la taval­la. Täs­sä on aivan tol­kut­to­mas­ti ase­tuk­sel­la kah­lit­ta­vaa. Rin­nak­kai­set kokei­lut voi­si­vat tuo­da infor­maa­tio­ta eri kei­no­jen toi­min­nas­ta. Huo­maan, että minul­ta puut­tuu tuo mah­dol­li­suus 33% suo­ri­te­pe­rus­tei­sis­ta mak­suis­ta. Leik­ka­sin ja lii­ma­sin vähän huo­li­mat­to­mas­ti. Käyn lisäämässä.
      Nykyi­set ulkois­tuk­set ovat aivan eri­lai­sia, kos­ka niis­sä on tämä poti­lai­den vali­koin­ti­mah­dol­li­suus. Lisäk­si VM kaa­vai­lee, että Uudel­la­maal­la koko järfjws­teol­män pitää tul­la tomeen 300 M€ vähem­mäl­lä rahal­la eti ensim­mäi­se­na vuo­ta­ne. Tämä tar­koit­taa noin 5 000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Tarj­koi­tuk­se­na on syn­nyt­tää jonoja.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tar­ve­te­ki­jöi­nä on työl­li­syys vaan ei se, onko sel­lai­ses­sa työ­pai­kas­sa, jos­sa tar­jo­taan vapaa­eh­tois­ta työ­ter­veys­huol­toa. Sel­lai­ses­ta poti­laas­ta, jos­ta mak­se­taan joa työ­ter­veys­huo­loon kaut­ta, ei pitäi­si mak­saa juu­ri mitään. Kyl­lä. On lupa mak­saa muyös suo­ri­tei­den mukaan, mut­ta kui­ten­kin kor­kein­taan 33% eikä niis­tä suo­rit­teis­ta­kaan saa mak­saa niin kuin par­haak­si näkee, vaan koko maas­sa samal­la taval­la. Täs­sä on aivan tol­kut­to­mas­ti ase­tuk­sel­la kah­lit­ta­vaa. Rin­nak­kai­set kokei­lut voi­si­vat tuo­da infor­maa­tio­ta eri kei­no­jen toi­min­nas­ta. Huo­maan, että minul­ta puut­tuu tuo mah­dol­li­suus 33% suo­ri­te­pe­rus­tei­sis­ta mak­suis­ta. Leik­ka­sin ja lii­ma­sin vähän huo­li­mat­to­mas­ti. Käyn lisäämässä.
        Nykyi­set ulkois­tuk­set ovat aivan eri­lai­sia, kos­ka niis­sä on tämä poti­lai­den vali­koin­ti­mah­dol­li­suus. Lisäk­si VM kaa­vai­lee, että Uudel­la­maal­la koko järfjws­teol­män pitää tul­la tomeen 300 M€ vähem­mäl­lä rahal­la eti ensim­mäi­se­na vuo­ta­ne. Tämä tar­koit­taa noin 5 000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Tarj­koi­tuk­se­na on syn­nyt­tää jonoja.

        Ei kapi­taa­tio ole, eikä sen pidä olla, eksak­ti kor­vaus asiak­kaan menois­ta — riit­tää kun se approk­si­moi riit­tä­väl­lä tark­kuu­del­la asia­kas­ryh­män kulu­tus­ta. Mel­kein jokai­sel­la työl­li­sel­lä on työ­ter­veys­huol­to (pl. yrit­tä­jät) ja niis­tä mel­kein jokai­sel­la työ­ter­veys­huol­lon sai­raan­hoi­to — ja toki hekin pal­ve­lu­ja käyt­tä­vät, eivät kui­ten­kaan luul­ta­vam­min yhtä pal­joa. Jos työl­li­syys-kom­po­nent­ti esi­mer­kik­si pai­naa tämän ryh­män kapi­taa­tion noin puo­leen vas­taa­van työl­li­sen kapi­taa­tios­ta, niin vir­he ei lie­ne merkitsevä?

        Suo­ri­te- ja kan­nus­tin­pe­rus­tai­set mak­sut ovat ymmär­tääk­se­ni maa­kun­nan suve­ree­nis­ti pää­tet­tä­vis­sä, myös tar­ve­te­ki­jöis­tä voi hyväs­tä syys­tä poi­ke­ta. “Maa­kun­ta voi päät­tää toi­men­pi­teis­tä tai pal­ve­luis­ta, jois­ta pal­ve­lun­tuot­ta­jal­le mak­se­taan suoriteperusteinen
        kor­vaus, jos tämä on perus­tel­tua 63 §:ssä mai­nit­tu­jen peri­aat­tei­den kan­nal­ta” (§67). Suun­hoi­don suo­ri­te­pe­rus­tai­set kor­vauk­set ovat valtakunnallisia. 

        Poti­lai­den vali­koin­tia ei saa teh­dä, olen­nai­sin point­ti täs­sä kui­ten­kin on, että kun on 1) tar­ve­pe­rus­tai­nen kapi­taa­tio ja 2) yksik­kö vas­taa ainoas­taan perus­ta­sos­ta, vali­koin­nin hyö­ty jää rajal­li­sek­si. Lii­tän alle sor­mi­har­joi­tuk­sen sote-kes­kuk­sen menois­ta, jois­ta voi vetää joh­to­pää­tök­sen, että asia­kas­käyn­nin mar­gi­naa­li­kus­tan­nus jää pie­nek­si. Jos pal­ve­lun­tuot­ta­ja jou­tui­si vas­taa­maan kai­kis­ta menois­ta, tilan­ne oli­si toki toi­nen. Kun vas­ta­taan ainoas­taan perus­ta­sos­ta, asia­kas­käyn­nin tai asiak­kaan hoi­don mar­gi­naa­li­kus­tan­nus ei nouse järin kor­keak­si. Perus­ta­sol­la kal­leim­mat hoi­dot ovat rönt­ge­nei­tä ja labroja. 

        Tämän vuok­si mark­ki­noin­tia ei kapi­taa­tio­mak­su­jen vuok­si lie­ne kovin jär­ke­vää koh­den­taa, asia­kas­ku­lu­jen ja kapi­taa­tion vaih­te­lu ei ole järin suur­ta — ts. kal­lis poti­las ei ole kovin kal­lis. Toki sitä luul­ta­vas­ti jon­kin ver­ran tapah­tuu, mut­ta en usko, että mer­ki­tys on järin suuri. 

        Asiak­kaas­ta ei ole oikeut­ta kiel­täy­tyä, eikä aja­tus sii­tä, että pal­ve­lun­tuot­ta­ja mää­räi­si lää­kä­rin anta­maan jol­le­kin huo­noa pal­ve­lua, jot­ta tämä vaih­tai­si pal­ve­lun­tuot­ta­jaa, ole realistinen. 

        Sote kes­kuk­sen kustannukset
        Hen­ki­lös­tö­kus­tan­nuk­set 650000
        Diag­nos­tiik­ka ja mate­ri­aa­lit 140000
        ICT ja muut 50000
        Vuo­krat ja yllä­pi­to 120000
        Hal­lin­non yleis­kus­tan­nuk­set 40000
        Yhteen­sä 1000000

        Kapi­taa­tio­pai­not­tei­nen jär­jes­tel­mä ei kan­nus­ta suo­rit­tei­den teke­mi­seen, mut­ta mikä­li se kan­nus­tai­si ali­hoi­toon, on toki asiak­kaal­la mah­dol­li­suus vaih­taa pal­ve­lun­tuot­ta­jaa. Suo­ran valin­nan pal­ve­lun­tuot­ta­jan on myös ilmoi­tet­ta­va jul­ki­ses­sa tie­to­ver­kos­sa ajan­ta­sai­ses­ti pal­ve­luun pää­syn tosia­sial­li­set odo­tusa­jat (§55)

      2. Jokai­sel­la työs­sä­käy­väl­lä (mel­kein) on laki­sää­tei­nen työ­ter­veys­huol­to, mut­ta vapaa, ehtoi­nen, se joka sisäl­tää oikeu­den yleis­lää­kä­rin vas­taan­ot­toon, ei ole kuin joil­la­kin. Niin­pä täs­sä mak­se­taanb näis­tä työ­ter­veys­huiol­lol­la siu­na­tuis­ta yli­hin­taa tai sit­ten mak­se­taan sel­vää ali­hin­taa niis­tä joil­la työ­ter­veys­lää­kä­rin pal­ve­lu­ja ei ole.
        Kun lakia kir­joit­ta­vat ovat täh­dän­neet vahin­gos­sa tai tahal­laa duo­po­liin, mah­dol­li­suus vaih­taa on vähän saman­lai­nen kuin tämä S- ja K‑kaupan väli­nen kil­pai­lu. (Sor­ry Lau­ri, ei kes­tä kau­an, kun jom­pi­kum­pi ostaa Attendon)
        Tuo las­kel­ma­si osoit­taa, että pit­kän ajan mar­gi­naa­li­kus­tan­nus on lähel­lä 80 % koko­nais­kujs­tan­nuk­sis­ta, eli aika pal­jon enem­män kuin 1/3. Niin­pä asik­kai­den vali­koin­ti kyl­lä kannattaa.
        Se, että sote-kes­kuk­set eivät ole vas­tuus­sa aiheut­ta­mis­taan eri­kois­sai­raan­hoi­don kus­tan­nuk­sis­ta, on sit­ten taas oma ongel­man­sa. Kir­joi­tan sii­tä myöhemmin. 

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Tar­ve­te­ki­jöi­nä on työl­li­syys vaan ei se, onko sel­lai­ses­sa työ­pai­kas­sa, jos­sa tar­jo­taan vapaa­eh­tois­ta työ­ter­veys­huol­toa. Sel­lai­ses­ta poti­laas­ta, jos­ta mak­se­taan joa työ­ter­veys­huo­loon kaut­ta, ei pitäi­si mak­saa juu­ri mitään. Kyl­lä. On lupa mak­saa muyös suo­ri­tei­den mukaan, mut­ta kui­ten­kin kor­kein­taan 33% eikä niis­tä suo­rit­teis­ta­kaan saa mak­saa niin kuin par­haak­si näkee, vaan koko maas­sa samal­la taval­la. Täs­sä on aivan tol­kut­to­mas­ti ase­tuk­sel­la kah­lit­ta­vaa. Rin­nak­kai­set kokei­lut voi­si­vat tuo­da infor­maa­tio­ta eri kei­no­jen toi­min­nas­ta. Huo­maan, että minul­ta puut­tuu tuo mah­dol­li­suus 33% suo­ri­te­pe­rus­tei­sis­ta mak­suis­ta. Leik­ka­sin ja lii­ma­sin vähän huo­li­mat­to­mas­ti. Käyn lisäämässä.
        Nykyi­set ulkois­tuk­set ovat aivan eri­lai­sia, kos­ka niis­sä on tämä poti­lai­den vali­koin­ti­mah­dol­li­suus. Lisäk­si VM kaa­vai­lee, että Uudel­la­maal­la koko järfjws­teol­män pitää tul­la tomeen 300 M€ vähem­mäl­lä rahal­la eti ensim­mäi­se­na vuo­ta­ne. Tämä tar­koit­taa noin 5 000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Tarj­koi­tuk­se­na on syn­nyt­tää jonoja.

        Tar­ve­te­ki­jät ovat val­ta­kun­nal­li­sia, mut­ta kor­vaus ei vält­tä­mät­tä perus­tu tilas­to­tie­toi­hin vaan pai­no­ker­toi­mia las­ket­taes­sa käy­te­tään myös yksi­lö­ta­son tie­to­ja. Kun näin teh­dään, luu­li­si ole­van mah­dol­lis­ta ottaa työ­ter­veys­huol­lon pii­riin kuu­lu­mi­nen huomioon. 

        Mut­ta miten tämä sopii yhteen kor­vaus­ten yhteis­mi­tal­li­suu­den kans­sa? Pykä­lis­sä ja nii­den perus­te­luis­sa on pal­jon stiik­na­fuu­li­aa, mut­ta niis­tä ei tah­do näi­den kor­vaus­pe­rus­tei­den las­ken­ta oikein aueta.

      4. Kun näin teh­dään, luu­li­si ole­van mah­dol­lis­ta ottaa työ­ter­veys­huol­lon pii­riin kuu­lu­mi­nen huomioon. 

        Lais­sa on lue­tel­tu ne sei­kat, jot­ka saa ottaa huo­mioon, eikä työ­ter­veys­huol­lon asiak­kuus kuu­lu nii­hin. Työs­sä käy­mi­nen kuu­luu, mut­ta se on eri asia.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Lais­sa on lue­tel­tu ne sei­kat, jot­ka saa ottaa huo­mioon, eikä työ­ter­veys­huol­lon asiak­kuus kuu­lu nii­hin. Työs­sä käy­mi­nen kuu­luu, mut­ta se on eri asia.

        Tot­ta, tämä työ­ter­veys on ongel­ma. Loh­dut­ta­vaa kui­ten­kin on, ettei­vät veron­mak­sa­jat täs­sä tapauk­ses­sa pör­riäi­siä rikas­tu­ta, vaan ante­li­aat työnantajat 😊

  2. Onko­han tuo alueuudistus.fi ihan pihal­la, kun siel­lä lukee: ”Kapi­taa­tio­kor­vauk­sel­la eli kiin­teäl­lä kor­vauk­sel­la tar­koi­te­taan sitä raha­mää­rää, jon­ka maa­kun­ta mak­saa sote-kes­kuk­sel­le ja suun­hoi­don yksi­köl­le kus­ta­kin nii­den asiak­kaak­si lis­tau­tu­nees­ta henkilöstä.

    Kor­vauk­sen mää­rään vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si asiak­kaan ikä, suku­puo­li, sosio­eko­no­mi­set teki­jät ja hoi­don tar­ve. Nämä ovat niin sanot­tu­ja kan­sal­li­sia tar­ve­te­ki­jöi­tä, joil­la pai­no­te­taan kus­ta­kin asiak­kaas­ta mak­set­ta­vaa korvausta.

    Sote-kes­kuk­sen kor­vauk­sis­ta vähin­tään 2/3 perus­tuu kapi­taa­tio­kor­vauk­seen. Suun ter­vey­den­huol­los­sa (ham­mas­hoi­dos­sa) kapi­taa­tio­kor­vauk­sen osuus on vähin­tään puo­let. Kapi­taa­tio­kor­vauk­sen lisäk­si sote-kes­kuk­sel­le ja suun­hoi­don yksi­löl­le voi­daan mak­saa myös mui­ta, esim. suo­rit­tei­siin perus­tu­via kor­vauk­sia (ks. suo­ri­te­pe­rus­tei­nen kor­vaus). Kukin maa­kun­ta päät­tää omal­ta osal­taan kapi­taa­tio­kor­vauk­sen ja mui­den kor­vaus­ten tar­kem­man käytön.

    Ks. myös suo­ri­te­pe­rus­tei­nen korvaus

    1. Minul­ta oli jää­nyt pois tuo kap­pa­le sal­li­tus­ta suo­ri­te­pe­rus­tei­ses­ta kor­vau­yk­ses­ta. Lii­kaa rans­ka­lai­sia vii­vo­ja luon­nos­tek­sis­sä. Lisä­sin sitä kos­ke­van kap­pa­leen. Parem­pi, mut­ta ei hyvä.

  3. On jää­nyt hie­man epä­sel­väk­si, jou­tuu­ko pal­ve­lu­ja sote­kek­suk­ses­sa käyt­tä­vä mak­sa­maan käyn­nis­tä esim. “toi­mis­to­mak­sun” tai jotain muu­ta var­si­nai­seen ter­vey­den­hoi­toon kuulumatonta?

    Oma mal­li­ni on sel­lai­nen, että kapi­taa­tio­mak­su mak­se­taan “hen­ki­lö­koh­tai­sel­le ter­veys­ti­lil­le” ja siel­tä veloit­tai­siin vain aidot käyn­nit ja hoidot. 

    Sote ei ilmei­ses­ti pois­ta työ­ter­veys­huol­toa, miten on, mää­rä­tään­kö myös nämä kan­sa­lai­set jon­kun sotei­li­jan kapi­taa­tio­asiak­kaik­si? Työ­ter­veys­huol­toa kos­ke­vat sopi­muk­set ovat eri­lai­sia, esim. itsel­lä­ni ei työ­ajan ulko­puo­lel­la saa­dut vam­mat tai louk­kaan­tu­mi­nen kuu­lu työ­ter­vey­des­sä hoidettavaksi.

    Käy­tän sote­pal­ve­lu­ja hyvin niu­kas­ti, vain pakol­li­set lää­kä­ri­käyn­nin mm. ajo­kort­tia var­ten. Olen­ko plus-asia­kas iäs­tä­ni (yli 50) huolimatta?

  4. Aina­kin minä olen aina mak­sa­nut vähän myös itse kun käy­tän pal­ve­lu­ja. Välil­lä pää­osan mak­saa Kela tms välil­lä minä itse. Onko uudes­sa Sotes­sa tar­koi­tus käyt­tää tätä nero­kas­ta meka­nis­mia yli­hoi­ta­mi­sen estä­mi­seen vai onko tar­koi­tus vapaut­taa kan­sa­lai­set kai­kis­ta pie­nis­tä­kin itse­suo­ri­te­tuis­ta maksuista.

  5. Kan­nat­taa­ko kiih­koil­la ja maa­lail­la sei­näl­lä sel­lai­sia mör­kö­jä, jot­ka voi­daan mil­loin tahan­sa THL:n ja tilas­to­kes­kuk­sen tie­doil­la muut­taa koke­muk­sen karttuessa?

  6. Näyt­tää todel­la­kin ole­van, että val­tio mää­rit­te­lee yksi­nään nuo tar­ve­te­ki­jät yms. Tämä ei nyt ole vält­tä­mät­tä vää­rin, sil­lä val­tio­han myös mak­saa viu­lut, tosin könt­tä­sum­ma­na. Ver­taus Ruot­siin ontuu, sil­lä maa­kun­nat ovat siel­lä mak­su­mie­hiä. Suo­mes­sa­kin maa­kun­nil­le pitäi­si antaa vero­tusoi­keus jon­kin jär­jel­li­sen ajan sisäl­lä. Jon­kin­lais­ta tulon­ta­saus­ta tar­vit­tai­siin sen­kin jälkeen.

  7. Täy­sin ter­vet­tä poti­las­ta voi­daan tut­kia vaik­ka kuin­ka pal­jon. Vakuu­tus­yh­tiöt koki­vat tämän kar­vaas­ti myön­täes­sään vakuu­tuk­sia maa­il­man ter­veim­mil­le ihmi­sil­le eli suo­ma­lai­sil­le lap­sil­le. Vakuu­tus­mak­sut piti nopeas­ti kymmenkertaistaa.

    Eri­tyi­ses­ti minua ihme­tyt­ti lakiin tul­lut tiu­kan kes­kit­tä­vä ote. Ruot­sis­sa on pidet­ty hyvä­nä, että maa­kun­nat kokei­le­vat kaik­ki vähän omaa mak­su­mal­li­aan. Näin saa­daan koke­muk­sia sii­tä, mikä toimii. 

    Täs­tä poh­jat­to­mas­ta luot­ta­muk­ses­ta lää­kä­rien ammat­tie­tiik­kaan ja polii­tik­ko­jen kykyyn pääs­tä suo­raan par­haa­seen lop­pu­tu­lok­seen tulee joten­kin mie­leen Eppu Nor­maa­lin Suomi-Ilmiö. 

    …On ereh­ty­mät­tö­myyt­tä meil­lä mel­ko valikoima…”

  8. Minua ihme­tyt­tää aivan alkeis­asia, johon täy­tyy olla rat­kai­su, mut­ta mikä se on? Nyt monet käy­vät yksi­tyi­sil­lä lää­kä­ria­se­mil­la vai­vo­jen­sa vuok­si ja mak­sa­vat sen pää­osin itse. Uudis­tuk­sen jäl­keen he voi­vat jat­kaa saman lai­tok­sen käyt­töä, mut­ta pää­osin val­tion las­kuun. Täs­tä seu­raa val­tion meno­jen huo­mat­ta­va lisäys. Kui­ten­kin uudis­tuk­sen sano­taan hil­lit­se­vän kus­tan­nus­ten kas­vua. Kuin­ka se on mahdollista?

    1. Kei­jo Perä­lä:
      Minua ihme­tyt­tää aivan alkeis­asia, johon täy­tyy olla rat­kai­su, mut­ta mikä se on? Nyt monet käy­vät yksi­tyi­sil­lä lää­kä­ria­se­mil­la vai­vo­jen­sa vuok­si ja mak­sa­vat sen pää­osin itse. Uudis­tuk­sen jäl­keen he voi­vat jat­kaa saman lai­tok­sen käyt­töä, mut­ta pää­osin val­tion las­kuun. Täs­tä seu­raa val­tion meno­jen huo­mat­ta­va lisäys. Kui­ten­kin uudis­tuk­sen sano­taan hil­lit­se­vän kus­tan­nus­ten kas­vua. Kuin­ka se on mahdollista?

      Täs­sä on kuvat­tu sel­keäs­ti yksi Eli­na Lepo­mäen esiin nos­ta­mis­ta ongel­mis­ta. Tuo mil­jar­di­luo­kan jul­kis­ten meno­jen ker­ta­li­säys ilmei­ses­ti puut­tuu VM:n teke­mis­tä koe­las­kel­mis­ta, Lepo­mäen sanoin “läh­tö­lu­ku on vää­rä”. Sel­vää vas­taus­ta ei näh­däk­se­ni ole annet­tu, mut­ta var­maan edus­kun­ta­kä­sit­te­lys­sä se on annettava.

  9. Jos puh­das kapi­taa­tio­kor­vaus joh­taa vää­ri­sy­miin kau­pal­lis­ten toi­mi­joi­den opti­moi­des­sa talout­taan, kai myös lisä­pa­ra­met­reil­la täy­den­net­tyyn kapi­taa­tio­mal­liin jää vas­taa­via ongel­mia. Sama kos­kee täy­del­lis­tä tai osit­tais­ta suo­ri­te­pe­rus­teis­ta mal­lia. Mik­si ihmees­sä ptäi­si siir­tyä rahal­la ohjat­tuun soteen, kun ker­ran ole­tam­me, että tuol­lai­seen mal­liin jää aina myös valu­vi­ko­ja? Luu­lem­me­ko että ihmi­set saa­vat tar­vit­se­man­sa pal­ve­lut oikeu­den­mu­kai­ses­ti tilan­tee­sa, jos­sa pal­ve­lui­den saa­mi­nen perus­tuu muu­ta­mien sään­tö­jen muo­dos­ta­maan algo­rit­miin, jota ohjaa talou­del­li­nen optimointi?

    Minus­ta nykyi­nen mal­li, joka perus­tuu sii­hen, että tar­jot­ta­van hoi­don mää­räs­tä päät­tää kuu­kausi­palk­kai­nen yhteis­kun­nan palk­kaa­ma lää­kä­ri, on pal­jon ter­veem­pi. Tämä­kään mal­li ei estä pal­ve­lui­den osta­mis­ta kau­pal­li­sil­ta yri­tyk­sil­tä aina siel­lä, mis­sä se on jär­ke­vää. Ero on siis sii­nä, toi­mii­ko raha sotes­sa ren­ki­nä vai isäntänä.

    1. Juho Laa­tu:
      Mik­si ihmees­sä ptäi­si siir­tyä rahal­la ohjat­tuun soteen, kun ker­ran ole­tam­me, että tuol­lai­seen mal­liin jää aina myös valuvikoja? 

      Tämä onkin aivan kes­kei­sim­piä kysy­myk­siä. Ymmär­tääk­se­ni blo­gis­tim­me uskoo — sote-ark­ki­teh­tien tapaan — mark­ki­noi­den hoi­ta­van mel­kein kai­ken par­hain päin, kun­han para­met­rit sää­de­tään kohdalleen.

      1. Aika aja­tel­la: Tämä onkin aivan kes­kei­sim­piä kysy­myk­siä. Ymmär­tääk­se­ni blo­gis­tim­me uskoo — sote-ark­ki­teh­tien tapaan — mark­ki­noi­den hoi­ta­van mel­kein kai­ken par­hain päin, kun­han para­met­rit sää­de­tään kohdalleen.

        Blo­gis­tim­me on kiin­nos­tu­nut eri­lais­ten yhteis­kun­nal­lis­ten mal­lien vii­lai­lus­ta. Oli­si muka­va kuul­la, uskoo­ko hän oikeas­ti, että sote-pal­ve­lut voi­tai­siin jakaa oikeil­le koh­teil­le jon­kin pal­ve­lun­tar­joa­jien voi­ton­ta­voit­te­luun perus­tu­van mene­tel­män avul­la. Minä pidän nykyis­tä lää­ke­tie­teel­li­siin (tai sosi­aa­li­sin soten toi­ses­sa puo­lis­kos­sa) kri­tee­rei­hin perus­tu­vaa hoi­don ohjaa­mis­ta uskot­ta­vam­pa­na mekanismina.

    2. Mal­li voi­si perus­tua perus­ter­vey­den­huol­los­sa itse mak­sa­mi­seen ja vero­vä­hen­nyk­siin (tiet­tyyn rajaan asti, jon­ka jäl­keen maa­kun­nan lää­kä­ri alkai­si arvioi­da tar­vet­ta tms, var­maan pitäi­si myös olla pie­ni asia­kas­mak­su, jos­ta vähen­nys­tä ei saisi), 

      Tuol­lai­nen kai joh­tai­si mark­ki­naeh­toi­seen kil­pai­luun ja kaik­keen sii­hen hyvään mitä sii­tä seu­raa hin­noil­le ja tehok­kuu­del­le. Tot­ta kai sii­nä­kin jäi­si jäl­jel­le joi­ta­kin vää­riä kan­nus­ti­mia, mut­ta äkkiä miet­tien sen ver­ran vähän, että nii­tä oli­si suh­teel­li­sen help­po sää­del­lä. Pää­asia oli­si, että enem­mis­tö ihmi­sis­tä ei pyr­ki­si sen parem­min yli- kuin ali­hoi­ta­man­kaan, eivät­kä fir­mat pys­tyi­si hou­kut­te­le­maan enem­mis­töä tur­hiin tut­ki­muk­sin ja hoi­toi­hin. Raha­han läh­ti­si asiak­kaan omal­ta tilil­tä vaik­ka sen suu­rel­ta osin takai­sin jos­kus saisikin.

      Sys­tee­min byro­kra­tia­kin tun­tuu aika kevyel­tä. Tuol­lais­ta jär­jes­tel­mää oli­si myös help­po hie­no­sää­tää yhä parem­mak­si vuo­sien myö­tä. Esi­mer­kik­si eli­ni­käi­nen ter­veys­ti­li jokai­sel­le kan­sa­lai­sel­le voi­si kor­va­ta sys­tee­min hyvin hel­pos­ti, jos se jos­kus tun­tui­si parem­mal­ta idealta.

      Var­maan en nyt vain ymmär­rä jotain, kos­ka googlaa­mal­la­kaan en löy­tä­nyt ketään, joka oli­si mois­ta ehdottanut.

      1. Ato­mis­ti:
        maa­kun­nan lää­kä­ri alkai­si arvioi­da tar­vet­ta tms 

        Tämä tun­tuu jär­ke­väl­tä. Minus­ta hoi­don tasoa kos­ke­vat pää­tök­set oli­si hyvä teh­dä lää­ke­tie­teel­li­sin kri­tee­rein, yhteis­kun­nan palk­kaa­mien lää­kä­rei­den teke­mi­nä. Jos tämä perus­lin­ja pitää, pal­ve­lui­den toteu­tuk­sen voi kyl­lä tar­vit­taes­sa ostaa ulkopuoleltakin.

        var­maan pitäi­si myös olla pie­ni asiakasmaksu

        Asia­kas­mak­sut voi­si­vat olla hyvä tapa mah­dol­lis­taa asiak­kail­le pal­ve­lui­den han­kin­ta tar­vit­tes­sa myös muu­al­ta kuin omas­ta terveyskeskuksesta.

        Pien­ten paik­ka­kun­tien ter­veys­kes­kus­ten elin­voi­mai­suu­den säi­ly­mi­sen vuok­si oli­si hyvä ohja­ta kaik­ki paik­ka­kun­nan asuk­kaat ensi­si­jai­ses­ti sen käyt­tä­jik­si. Pie­nel­lä ulko­paik­ka­kun­ta­lai­sil­ta perit­tä­väl­lä asia­kas­mak­sul­la voi­si olla roo­li täs­sä. Se mah­dol­lis­tai­si vapaan liik­ku­vuu­den, mut­ta säi­lyt­täi­si sil­ti ter­veys­kes­kus­ten elin­voi­mai­suu­den myös haja-asu­tusa­lueil­la. Myös asioin­ti mök­ki­paikk­kun­nan ter­veys­kes­kuk­ses­sa toi­mi­si hyvin.

  10. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Toi­vot­ta­vas­ti ymmär­rän tämän vää­rin, mut­ta täs­sä luet­te­los­sa ei ole muka­na sitä, saa­ko poti­las samat pal­ve­lut Kelan mak­sa­ma­na työ­ter­veys­huol­lon kaut­ta. Toi­vot­ta­vas­ti se on jos­sain toi­ses­sa pykä­läs­sä. Jul­kis­ten varo­jen varas­ta­mis­ta ei saa teh­dä lii­an hel­pok­si. Sii­tä menee kek­si­mi­sen ilo!”

    Miten vas­taa­vas­ti käsi­tel­lään sitä, onko sama poti­las YTHS:n pal­ve­lu­jen pii­ris­sä (jot­ka laa­je­ne­vat jat­kos­sa myös ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joil­le). Työ­tä teke­vät opis­ke­li­jat voi­vat olla sekä YTHS:n, työ­ter­vey­den että valin­nan­va­pau­den pii­ris­sä. YTHS:ään kuu­lu­vat työ­ter­vey­den asiak­kaat ovat nykyi­sin monil­le työ­ter­veys­fir­moil­le jo var­sin kan­nat­ta­via asiak­kai­ta valikoitaviksi.

  11. Olet oikeil­la jäl­jil­lä sanoes­sa­si, että yksi­tyi­sen jär­jes­tel­män integroin­nis­sa olen­nais­ta on hin­ta. Jos tuo hin­ta kui­ten­kin mää­rä­tään hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä, sil­tä puut­tuu koko­naan yhteys todel­li­suu­teen. Sii­hen todel­li­suu­teen, jos­sa käyt­tä­jien yksi­löl­li­set pre­fe­rens­sit aset­ta­vat saa­ta­vil­la ole­vat resurs­sit ja sai­rauk­sien aiheut­ta­man vai­van balans­siin keskenään.

    1. Mak­se­taan vain onnis­tu­neis­ta tutkimuksista

    Tut­ki­muk­sis­ta mak­se­taan vain sil­loin, kun ne löy­tä­vät hoi­det­ta­van sai­rau­den. Jos tiet­ty vai­va löy­tyy vain 1/20 tapauk­ses­sa teh­dys­tä tut­ki­muk­sis­ta, mak­se­taan tuos­ta tulok­ses­ta 20 ker­tai­nen hin­ta. Epä­on­nis­tu­neis­ta arvauk­sis­ta ei mak­se­ta mitään. Ne mak­saa lähet­tä­vä lää­kä­ri­kes­kus. — Onnis­tu­nees­ta tut­ki­muk­ses­ta mak­set­ta­vaa hin­taa sää­del­lään poliit­ti­sel­la päätöksellä.

    2. Poti­laal­le tar­jo­taan mah­dol­li­suus selviytymiseen

    Jos Hen­ki­löl­lä havai­tun vai­van hoi­to mak­saa esi­mer­kik­si 100’000 euroa, tar­jo­taan hänel­le mah­dol­li­suus jät­tää hoi­to käyt­tä­mät­tä rahal­lis­ta kor­vaus­ta vas­taan. Hin­ta mää­räy­tyy mark­ki­noil­la; esi­mer­kik­si van­hat ihmi­set tyy­ty­vät pie­nem­pään kor­vauk­seen kuo­let­ta­vas­ta sai­rau­des­ta kuin nuo­ret. (Tätä­hän hal­lin­nol­li­sil­la hoi­ta­mat­to­muus­pää­tök­sil­lä yri­te­tään simu­loi­da, mut­ta yhteys todel­li­seen elä­mään puu­tuu.) Täl­löin resurs­se­ja vapau­tuu tuon hoi­don ver­ran mui­den käyttöön.

    Joku saat­taa ottaa tuon kor­vauk­sen ja ostaa rahal­la itsel­leen saman hoi­don Thai­maas­ta tai jos­tain muu­al­ta. Täs­sä tapauk­ses­sa saa­tiin samal­la (reaa­li­sel­la) hoi­to­re­surs­sil­la hoi­det­tua kak­si potilasta.

    1. K‑Veikko:
      Olet oikeil­la jäl­jil­lä sanoes­sa­si, että yksi­tyi­sen jär­jes­tel­män integroin­nis­sa olen­nais­ta on hin­ta. Jos tuo hin­ta kui­ten­kin mää­rä­tään hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä, sil­tä puut­tuu koko­naan yhteys todel­li­suu­teen. Sii­hen todel­li­suu­teen, jos­sa käyt­tä­jien yksi­löl­li­set pre­fe­rens­sit aset­ta­vat saa­ta­vil­la ole­vat resurs­sit ja sai­rauk­sien aiheut­ta­man vai­van balans­siin keskenään.

      1. Mak­se­taan vain onnis­tu­neis­ta tutkimuksista

      Tut­ki­muk­sis­ta mak­se­taan vain sil­loin, kun ne löy­tä­vät hoi­det­ta­van sai­rau­den. Jos tiet­ty vai­va löy­tyy vain 1/20 tapauk­ses­sa teh­dys­tä tut­ki­muk­sis­ta, mak­se­taan tuos­ta tulok­ses­ta 20 ker­tai­nen hin­ta. Epä­on­nis­tu­neis­ta arvauk­sis­ta ei mak­se­ta mitään. Ne mak­saa lähet­tä­vä lää­kä­ri­kes­kus. — Onnis­tu­nees­ta tut­ki­muk­ses­ta mak­set­ta­vaa hin­taa sää­del­lään poliit­ti­sel­la päätöksellä.

      Useim­mis­sa sai­rauk­sis­sa diag­nos­tiik­ka ei ole 0=tautia ei ole/1=tauti on, vaan siel­lä on suo­ra­nai­nen vii­dak­ko jat­ku­vas­ti tut­ki­muk­sen (ja lob­bauk­sen) perus­teel­la päi­vit­ty­viä raja-arvo­ja, tul­kin­to­ja, mui­ta oirei­ta jot­ka voi­daan tul­ki­ta jo samaan tau­tiin kuu­lu­vik­si tai sit­ten ei, enna­ko­luu­lo­ja, hyviä koke­muk­sia, huo­no­ja koke­muk­sia ym.ym.

      Toki sys­tee­mil­lä on joka tapauk­ses­sa yli­voi­mai­set kan­nus­teet löy­tää ihan mikä tahan­sa tau­ti, muu­ten­han ei pääs­tä hoi­ta­maan, mut­ta mak­sa­mal­la vain jotain löy­tä­vis­tä tut­ki­muk­sis­ta tul­laan huo­maa­maan että tes­tien ja diag­nos­tii­kan tark­kuus nousee yllättävästi.

  12. Vink­ki THL:n ja yli­opis­to­jen suun­taan: Jäm­säs­sä, Par­ka­nos­sa, Män­täs­sä ja muu­al­la­kin on jo useam­man vuo­den ajan ter­vey­den­huol­lon yksi­tyis­tä­mis­tä. Ehkä ver­tai­lu Pal­jas­taa Pih­la­ja­lin­nan lii­ke­sa­lai­suuk­si­na pitä­miä asioi­ta ehkä ei, mut­ta siel­lä tee­mi­nen vii­toit­taa tule­vaa. Kiin­nos­ta­ko edes ketään?

    Kun­nan kulu­ris­ki on pois­sa, kuten SOTE:ssa. Ohjaus­kei­no­ja­kaan kun­nal­la ei ole.Poliitikoille hyvä asia, ei ole vastuuta.

    Tuot­ta­vuut­ta on paran­net­tu monin tavoin: perus­hoi­ta­jat ja hoi­ta­jat teke­vät sel­väs­ti vaa­ti­vam­pia teh­tä­viä. Eri­kois­lää­kä­ri käy paik­ka­kun­nal­la kun käy. Tie­to ei siir­ry koti­sai­raan­hoi­toon vie­lä­kään mis­tään. Eri­koi­sai­raan­hoi­don lähet­tei­tä väl­te­tään vii­mei­seen asti (jos­kus hyvä, jos­kus huo­no asia). Kos­ka ket­jun oma kapa­si­teet­ti optioi­daan, Par­ka­nos­ta lähe­te­tään leik­kauk­siin Jäm­sään — ei Tam­pe­reel­le, ei Coxaan.

    Ovat­ko ikään­ty­vät paik­ka­kun­ta­lai­set tyy­ty­väi­siä? Aiem­pi mal­li oli tien­sä pääs­sä, sil­lä ei saa­tu enää lää­kä­rei­tä paik­ka­kun­nal­le. Tämä­kään ei ole sitä mitä luvat­tiin. Lää­kä­rit vaih­tu­vat ja hoi­to­suh­det­ta ei perin­tei­ses­sä mie­les­sä syn­ny. Yri­tyk­sel­le tule­vien kus­tan­nus­ten syn­ty­mi­sen vält­te­ly on pääl­lim­mäi­se­nä edel­leen, vaik­ka toi­min­ta on jo vakiintunutta.

  13. Yksi osa­rat­kai­su on sitoa kapi­taa­tio­mak­sun suu­ruus sii­hen kuin­ka pal­jon hoi­de­taan alhai­sen kapi­taa­tion poti­lai­ta vs. kor­kean kapi­taa­tion poti­lai­ta suh­tees­sa mui­hin (vas­taa­viin) sote-kes­kuk­sil­le. Näin voi­daan kan­nus­taa sii­hen, että kes­kuk­set hoi­ta­vat kes­ki­mää­rin saman ver­ran kaik­kia kapi­taa­tio­ryh­miä. Vas­taa­vas­ti voi­daan rajoit­taa yli­mää­räis­ten tut­ki­mus­ten tekoa; eli kes­ki­mää­rin — kapi­taa­tiol­la kor­jat­tu­na — pal­jon tut­ki­muk­sia teke­vä kes­kus sai­si vähem­män suo­ri­te­pe­rus­teis­ta palkkiota.

    Vaih­toeh­to tai täy­den­tä­vä muu­tos on se, että asiak­kaan toteu­tu­nut hoi­to­kus­tan­nus siir­to­hin­noi­tel­laan. Tämä saat­taa tie­tys­ti tör­mä­tä yksi­tyi­syy­den suojaan.

    Han­ka­lin­ta on hin­noi­tel­la teh­tyä ehkäi­se­vää hoi­toa. Rima ei tosin lie­ne kor­keal­la, kun aja­tel­laan sii­hen suun­nat­tua jul­kis­ta resurs­soin­tia. Tähän voi­si ehkä käyt­tää asia­kas­ky­se­lyä tai ‑tut­ki­mus­ta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.