Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006

Taas ker­ran on esitet­ty väit­teitä, että muu Suo­mi kerää rahaa val­tion bud­jetin kaut­ta Pääkaupunkiseudulle. Viimek­si asi­aa tiedusteli blogillani nim­imerk­ki Sylt­ty. Seu­raavas­sa on asi­aa koske­va tilas­to vuodelta 2006. Siitä puut­tuvat investoin­ti­menot, mut­ta ne eivät kuvaa muu­ta. (En tiedä, onko menois­sa mukana pois­to­ja.) Tilas­to on van­ha, kos­ka sen julkaisem­i­nen on jostain syys­tä lopetet­tu, vaik­ka itse tietoon kohdis­tuu suur­ta kiin­nos­tus­ta. Joku tilas­ton sen­suroin­nista suiv­aan­tunut lähet­ti sen min­ulle vuodelta 2012, mut­ta en sitä ihan pienel­lä etsimisel­lä tietokoneeltani löytänyt. Ne osoit­ti­vat ihan samaa kuin tämä tilas­to. Val­tio kerää pääkaupunkiseudul­ta vero­ja pari mil­jar­dia enem­män kuin käyt­tää rahaa pääkaupunkiseudul­la. Vaik­ka val­tio käyt­tää tääl­lä paljon rahaa virkami­esten palkkoi­hin, vero­ja se kerää paljon enem­män. Jat­ka lukemista “Val­tion tulot ja menot alueit­tain vuon­na 2006”

Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017

Tilas­tokeskus on saanut valmi­ik­si ennakkotiedot viime vuodelta kun­tien väk­ilu­vun muu­tok­sista. Helsin­gin kasvu oli tämän mukaan 9 607 henkeä. Ihan ei kymme­neen­tuhanteen siis päästy, mut­ta ennä­tys tämä silti oli. Samoin ennä­tys oli koko Helsin­gin seudun kasvu 20 409 hengellä.

Helsin­gin seudun kun­tien asukasluku tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­eto­jen mukaan sekä asukaslu­vun kasvu vuodessa ja kymme­nessä vuodessa.

Paljon on arvostel­tu sitä, että vuon­na 2011 Helsin­gin yleiskaa­van lähtöko­hdak­si otet­ti­in korkean väestönkasvun epäre­al­is­tise­na pidet­ty ennuste, jon­ka mukaan kaupun­gin väk­iluku kas­vaisi vuo­teen 2050 neljänkymme­nen vuo­den aikana 260 000 asukkaal­la eli  6 600 asukkaal­la vuodessa. Helsin­gin asukasluku on sen jäl­keen ylit­tänyt tuon kasvu­vauhdin joka vuosi, viime vuon­na 2 000 asukkaal­la. Se on nyt jo 10 000 asukas­ta yli tuon ennus­teen.   Jat­ka lukemista “Helsin­gin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuon­na 2017”

Suomen puolueiden tila (4/4) Vihreät

Alun perin tarkoituk­seni oli raja­ta kir­joi­tus­sar­ja kolmeen suureen puolueeseen, mut­ta kun niin moni odot­taa kieli pitkäl­lä ana­lyysiani vihreistä, kir­joitet­takoon vielä tämä neljäskin osu­us. En edes yritä kat­soa asi­aa ulkop­uol­ta, mut­ta esitän itseni näköisen ana­lyysin sisältä päin.

Kaik­ki puolueet ovat his­to­ri­ansa vanke­ja, vihreätkin.

Min­ulle vihrei­den perus­t­a­mi­nen ajoit­tuu vuo­teen 1976, kun perus­timme Helsin­gin kun­tavaale­ja varten Helsin­ki-liike ry:n. Se oli kaupunkipoli­it­ti­nen ryh­mit­tymä, joka vas­tusti auton yli­val­taa liiken­nesu­un­nit­telus­sa, rumia betoni­laatikoi­ta ja kaupun­gin liial­lista kasvua (sic!). Vaal­i­toimis­to oli Enem­mistö ry:n tiloissa.

Koi­järvi-liik­keen jäl­keen liike sai nyky­istä selvem­min luon­non­suo­jelu­pain­o­tuk­sia, mut­ta Ville Kom­sin yhden hen­gen val­tu­us­to­ryh­män (1981–84) teemat oli­vat edelleen vah­vasti kaupunkipoli­it­tisia. Mukaan tuli eri­laisia vai­h­toe­htoli­ikkeitä, vai­h­toe­htole­hdis­tä (Haav­is­to, Hau­ta­la, Sauri, Tep­po Turk­ki), vam­mais­li­ik­keestä (Könkkölät), fem­i­nis­teistä ja talon­va­l­taa­jista. (Min­ul­la on Koi­järvi-liik­keen lisäk­si tilil­läni myös sakko­tuomio purku­tuomion saa­neen Tam­pereen van­han viras­to­talon val­tauk­ses­ta. Talo on yhä pystyssä.) Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (4/4) Vihreät”

Suomen puolueiden tila (3) Demarit

Sosialidemokraateil­la on hieno his­to­ria takanaan. Pohjo­is­mainen, oikeas­t­aan euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio on hei­dän luomuksensa.

Kun aloit­telin poli­ti­ikas­sa, pidin demare­i­ta ehdot­tomana ykköspuolueena. Meil­lä oli joskus 80-luvul­la pienen piirin neu­von­pito vihreän liik­keen (ei sil­loin vielä puolue) strate­gias­ta. Totes­imme, että yhteiskun­taan vaikute­taan demarei­hin vaikut­ta­mal­la, kos­ka demar­it määräävät yhteiskun­nalle suun­nan. Kysymys on vain siitä, onko tehokkaam­paa toimia demarei­den sisäl­lä vai sen ulkop­uolel­la. Totes­imme, että meitä on niin vähän, että on parem­pi vaikut­taa ulkop­uolelta. Sinne me olisimme muuten jääneet Etelä-Helsin­gin sos­dem-yhdis­tyk­seen kir­joit­ta­maan eriäviä mielip­iteitä puolueen päätöksiin.

Paa­vo Lip­po­nen ehdot­ti min­ulle parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, että min­un pitäisi loika­ta demarei­hin. En harkin­nut het­keäkään, kos­ka en voin­ut tehdä sel­l­aista vihreille, mut­ta muu­ta estet­tä siihen ei olisi ollut. Kun Stubb pyysi Juhana Var­ti­aisen loikkauk­ses­ta ilah­tuneena min­ua 2015 kokoomuk­sen ehdokkaak­si Uudelle­maalle, siinä oli kak­si muu­takin ongel­maa: kokoomus ja Espoo. Rin­teelle tuskin tulisi enää edes mieleen pyytää min­ua demareihin.

Demareil­la meni kaik­ki hyvin vielä 1980-luvul­la. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta toi­mi todel­la hyvin, työväen­lu­ok­ka vauras­tui nopeasti. Koko yhteiskun­ta oli menos­sa kohti demar­i­unel­maa. Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (3) Demarit”

Suomen puolueiden tila (2) Keskusta

Kun maal­ta­pako alkoi 1950-luvul­la, Maalais­li­itolle ennusteti­in pikaista lop­pua. Nyt maat­alous on supis­tunut pääelinkeinos­ta muu­ta­man pros­entin elinkeinok­si, mut­ta niin on vain päämin­is­ter­inä keskustalainen.

Tähän san­o­taan, että puolue luopui nimestään maalais­li­it­to jo 50 vuot­ta sit­ten. Niin luopui, mut­ta yhä on kansane­dus­ta­jista yli kol­mannes maanvil­jelystaus­taisia (entisiä tai nyky­isiä vil­jeli­jöitä tai alan koulu­tus) Tilo­ja on Suomes­sa 50 000, joten yksi 3000:sta vil­jeli­jästä on keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja tai tämän puoliso.

Puolueen käsit­tämätön men­estys johtuu minus­ta siitä, että puolue on hoi­tanut asiansa tavat­toman hyvin. Puolue koulut­taa poli­itikko­jaan hyvin ja val­it­see esimerkik­si min­is­terin­sä pääasi­as­sa mer­i­tokraat­tisin perustein. Sik­si keskus­tan poli­itikot ovat kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna usein ylivoimaisia. Eri­tyis­es­ti keskusta­laiset naiskansane­dus­ta­jis­sa on huo­mat­ta­van vahvo­ja persoonia.

Monipuolue­hal­li­tuk­sis­sa käy­dään paljon neu­vot­telu­ja pienis­sä porukois­sa. Niis­sä pär­jää se, joka osaa asiansa parhaiten.

On keskustal­lakin jokin huti­val­in­ta tul­lut, kun on halut­tu ääni­har­a­van tuo­maa gloo­ri­aa puolueelle.

Se, ettei meil­lä ole saatu aikaan kun­non kun­tau­ud­is­tus­ta, johtuu ennen kaikkea siitä, että pien­ten kun­tien kun­nan­val­tu­us­tot ovat tärkeä osa keskus­tan koneis­toa ja rekrytointipohjaa.

Ei todel­lakaan pro mar­ket ‑puolue

Keskus­taa ei kukaan voi syyt­tää siitä, ettei se ole mikään pro mar­ket ‑puolue. Ei sitä nimit­täin kukaan edes ole­ta. Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (2) Keskusta”

Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus

Kir­joi­tan sar­jan Suomen suurim­mista puolueista, niiden heikkouk­sista ja vahvuuk­sista. Ydi­na­jatuk­se­nani on, että demokra­tia voi sitä parem­min, mitä parem­mas­sa kun­nos­sa ovat puolueet. Vaik­ka kuu­lun vihreisi­in, min­un silmis­säni ei ole ole­mas­sa objek­ti­ivis­es­ti oikeaa poli­ti­ikkaa. Paras tulos saavute­taan sil­lä, että eri näke­myk­siä edus­ta­vat puolueet ovat jonkin­laises­sa tas­apain­os­sa keskenään ja hoita­vat oman tont­tin­sa. Se on vähän sama asia kuin, että oikeudessa syyt­täjä ja puo­lus­tusasiana­ja­ja panevat molem­mat paras­taan edus­taak­seen omaa näkemystään. 

Se, että meil­lä menee mon­es­sa asi­as­sa huonom­min kuin Ruot­sis­sa, johtuu paljolti siitä, että päätök­sen­tekokyky ei ole meil­lä yhtä hyvä kuin Ruot­sis­sa. Suure­na syynä tähän on, että puolueet toimi­vat meil­lä huonosti.

Kokoomus

Olen sanonut aikaisem­minkin, että kokoomus on Suomes­sa paha alisuo­ri­u­tu­ja. (Kat­so tästä) Jos se hoitaisi asiansa kun­nol­la, sen kan­na­tus alka­isi kol­mosel­la. Onhan jotenkin outoa, että suurin por­var­illi­nen puolue on pitkään ollut enti­nen maalaisliitto.

Kokoomuk­sen vaikeuk­sien syyt juon­ta­vat Kekkosen aikaan. Kekko­nen oli päät­tänyt pitää kokoomuk­sen oppo­si­tios­sa. Pitkä oppo­si­tiokausi rapaut­ti puolueen sisäisen koneis­ton. Hal­li­tuk­sen ulkop­uolel­la valmis­telukoneis­tolle ei ollut käyt­töä, ja sik­si se pääsi hiipumaan. Sen rak­en­t­a­mi­nen uud­estaan kesti pitkään, jos on valmis vieläkään.

Joku toinen sanoi tämän parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, ettei kokoomus ole puolue, se on vaalior­gan­isaa­tio. Vas­ta puolue­si­h­teeri Taru Tujunen rak­en­si kokoomuk­ses­ta jotenkin puoluet­ta muis­tut­ta­van organ­isaa­tion. Jat­ka lukemista “Suomen puoluei­den tila (1) Kokoomus”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.2.2018

Täl­lä ker­taa aika help­po lista.

Hotel­li Jätkäsaa­reen Välimerenkadulle.

Strate­giset mitat: yhdek­sän ker­rosta, 5 400 k‑m2.

Bule­var­di 14 asuinkäyttöön

Van­ha asuin­ta­lo palaute­taan asuinkäyt­töön kuitenkin niin, että kak­si alin­ta ker­rosta jäävät toimitilakäyttöön.

Fil­lari- ja jalankulku­tun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemen puistoon

Tämä menee ilmeis­es­ti vielä ker­ran pöy­dälle. Mikko Särelä on huo­maut­tanut aivan oikein, että kan­nat­taisi saman tien tehdä kevyen liiken­teen sil­ta Kaisaniemestä Sil­tasaa­reen. Paran­taisi ranto­jen käve­ly-yhteyk­siä ja ratkai­sisi myös kysymyk­sen, miten fil­lar­it jatka­vat Hämeen­tieltä kohti keskustaa.

Lausun­not Tuo­mas Rantasen ja Emma Karin Var­tiosaaren käytöstä ja siltayhteydestä

Nämä ovat tulleet vähän toiseen val­oon sen jäl­keen kun hallinto-oikeus kumosi Var­tiosaaren osayleiskaavan

Jus­si Chy­de­nuk­sen aloite fris­bee­gol­frato­jen lisäämisestä.

Lausun­to puoltaa asi­aa, mut­ta  läh­tee siitä, että täl­laisen alueen pitäisi olla sul­jet­tu muul­ta käytöstä tap­atur­mariskin vuoksi (?)

Harvinaisten tautien kalliit lääkkeet

Helsin­gin Sanomat teki syysku­us­sa jutun geenivirheestä johtu­vaa SMA-tau­tia sairas­tavas­ta Lucas-pojas­ta. Tau­ti vie voimat lihak­sista ja johtaa lop­ul­ta kuole­maan. Per­he pai­ni toivon­sa uuteen lääk­keeseen, nusin­erseeni­in, joka oli alku­vuodes­ta hyväksyt­ty käyt­töön EU:ssa.

Jouluku­us­sa ter­vey­den­huol­lon palvelu­va­likoima­neu­vos­to PALKO päät­ti suositel­la, ettei nusin­ersee­nia mak­se­ta Suomes­sa julkisen ter­vey­den­huol­lon varoista.

Lääke on todel­la kallis. Ensim­mäisen vuo­den hoito mak­saa puoli miljoon­aa euroa ja seu­raa­vat vuodet neljän­nesmiljoo­nan. SMA-poti­lai­ta on suomes­sa joitakin kym­meniä. Hei­dän lääke­hoiton­sa mak­saisi yli kymme­nen miljoon­aa euroa vuodessa.

Jul­ma mut­ta perustel­tu päätös. Jos raha otet­taisi­in muus­ta ter­vey­den­huol­losta, säästöt tuot­taisi­vat paljon enem­män hait­taa ter­vey­delle kuin nusin­erseeni tuot­taa hyö­tyä. Jos ter­vey­den­hoito­bud­jet­tia korotet­taisi­in, löy­ty­isi tällekin rahalle parem­pia kohtei­ta. Jat­ka lukemista “Harv­inais­ten tau­tien kalli­it lääkkeet”

Kaupunkiympäristölautakunta 6.2.2018

Sito­vat tavoitteet
Keskustelti­in jonkin ver­ran siiä ongel­mas­ta, että nousukau­den aikana urakkahin­nat nou­se­vat niin, että ARA ei hyväksy niitä ja rak­en­t­a­mi­nen viivästyy.

Kaik­ista ajateltavista ratkaisu­ista on huonoin vai­h­toe­hto jät­tää vain ton­tit odot­ta­maan. Pien­i­t­u­loiset kär­sivät eniten siitä, että rak­en­tamisen määrää alen­netaan, kos­ka se nos­taa asumisen hin­taa ja iskee hei­hin pahiten.

Kalasa­ta­man ratikka
Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti Kaisa Hern­ber­gin esit­tämä pon­si pysäkkien sijain­nista ja sen hark­it­semis­es­ta vielä. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­ta 6.2.2018”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.2.2018

Toteu­tu­mat­tomat sito­vat tavoitteet

Kaupun­ki on jäänyt jäl­keen tavoit­teis­taan luovut­taa tont­te­ja asun­to­tuotan­toon. Olisi pitänyt luovut­taa noin 9 500 asukkaan ver­ran, mut­ta on saatu luovute­tuk­si vain 6 500 asukkaan ver­ran. Jonkin ver­ran asun­to­tuotan­toa on myös muiden maan­omis­ta­jien mailla.

Niitä on kyl­lä kaavoitet­tu riit­tävästi, mut­ta tont­te­ja ei ole saatu myy­dyk­si tai vuokratuk­si. Kaavavaran­to jopa ylit­tää tavoit­teen. Osasyynä tähän on, että ARA-tuotan­toa ei saa­da käyn­ti­in, kos­ka suh­dan­tei­den kuumen­e­m­i­nen ja työvoima­pu­la ovat nos­ta­neet urakkatar­jouk­sia, ja taloista tulisi liian kalli­it­ta ARA:n normien mukaan. Noin tuhan­nen ihmisen asun­not seiso­vat, kos­ka ton­tin­lu­ovu­tuk­sista on valitettu.

Poikit­tais­li­iken­teessä julkisen liiken­teen matkus­ta­jao­su­us ei ole kas­vanut tavoitel­lul­la taval­la, vaan on jopa laskenut. Raide­jok­e­ria odotel­lessa näin. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 6.2.2018”