Taas kerran on esitetty väitteitä, että muu Suomi kerää rahaa valtion budjetin kautta Pääkaupunkiseudulle. Viimeksi asiaa tiedusteli blogillani nimimerkki Syltty. Seuraavassa on asiaa koskeva tilasto vuodelta 2006. Siitä puuttuvat investointimenot, mutta ne eivät kuvaa muuta. (En tiedä, onko menoissa mukana poistoja.) Tilasto on vanha, koska sen julkaiseminen on jostain syystä lopetettu, vaikka itse tietoon kohdistuu suurta kiinnostusta. Joku tilaston sensuroinnista suivaantunut lähetti sen minulle vuodelta 2012, mutta en sitä ihan pienellä etsimisellä tietokoneeltani löytänyt. Ne osoittivat ihan samaa kuin tämä tilasto. Valtio kerää pääkaupunkiseudulta veroja pari miljardia enemmän kuin käyttää rahaa pääkaupunkiseudulla. Vaikka valtio käyttää täällä paljon rahaa virkamiesten palkkoihin, veroja se kerää paljon enemmän. Jatka lukemista “Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006”
Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017
Tilastokeskus on saanut valmiiksi ennakkotiedot viime vuodelta kuntien väkiluvun muutoksista. Helsingin kasvu oli tämän mukaan 9 607 henkeä. Ihan ei kymmeneentuhanteen siis päästy, mutta ennätys tämä silti oli. Samoin ennätys oli koko Helsingin seudun kasvu 20 409 hengellä.

Paljon on arvosteltu sitä, että vuonna 2011 Helsingin yleiskaavan lähtökohdaksi otettiin korkean väestönkasvun epärealistisena pidetty ennuste, jonka mukaan kaupungin väkiluku kasvaisi vuoteen 2050 neljänkymmenen vuoden aikana 260 000 asukkaalla eli 6 600 asukkaalla vuodessa. Helsingin asukasluku on sen jälkeen ylittänyt tuon kasvuvauhdin joka vuosi, viime vuonna 2 000 asukkaalla. Se on nyt jo 10 000 asukasta yli tuon ennusteen. Jatka lukemista “Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017”
Suomen puolueiden tila (4/4) Vihreät
Alun perin tarkoitukseni oli rajata kirjoitussarja kolmeen suureen puolueeseen, mutta kun niin moni odottaa kieli pitkällä analyysiani vihreistä, kirjoitettakoon vielä tämä neljäskin osuus. En edes yritä katsoa asiaa ulkopuolta, mutta esitän itseni näköisen analyysin sisältä päin.
Kaikki puolueet ovat historiansa vankeja, vihreätkin.
Minulle vihreiden perustaminen ajoittuu vuoteen 1976, kun perustimme Helsingin kuntavaaleja varten Helsinki-liike ry:n. Se oli kaupunkipoliittinen ryhmittymä, joka vastusti auton ylivaltaa liikennesuunnittelussa, rumia betonilaatikoita ja kaupungin liiallista kasvua (sic!). Vaalitoimisto oli Enemmistö ry:n tiloissa.
Koijärvi-liikkeen jälkeen liike sai nykyistä selvemmin luonnonsuojelupainotuksia, mutta Ville Komsin yhden hengen valtuustoryhmän (1981–84) teemat olivat edelleen vahvasti kaupunkipoliittisia. Mukaan tuli erilaisia vaihtoehtoliikkeitä, vaihtoehtolehdistä (Haavisto, Hautala, Sauri, Teppo Turkki), vammaisliikkeestä (Könkkölät), feministeistä ja talonvaltaajista. (Minulla on Koijärvi-liikkeen lisäksi tililläni myös sakkotuomio purkutuomion saaneen Tampereen vanhan virastotalon valtauksesta. Talo on yhä pystyssä.) Jatka lukemista “Suomen puolueiden tila (4/4) Vihreät”
Suomen puolueiden tila (3) Demarit
Sosialidemokraateilla on hieno historia takanaan. Pohjoismainen, oikeastaan eurooppalainen hyvinvointivaltio on heidän luomuksensa.
Kun aloittelin politiikassa, pidin demareita ehdottomana ykköspuolueena. Meillä oli joskus 80-luvulla pienen piirin neuvonpito vihreän liikkeen (ei silloin vielä puolue) strategiasta. Totesimme, että yhteiskuntaan vaikutetaan demareihin vaikuttamalla, koska demarit määräävät yhteiskunnalle suunnan. Kysymys on vain siitä, onko tehokkaampaa toimia demareiden sisällä vai sen ulkopuolella. Totesimme, että meitä on niin vähän, että on parempi vaikuttaa ulkopuolelta. Sinne me olisimme muuten jääneet Etelä-Helsingin sosdem-yhdistykseen kirjoittamaan eriäviä mielipiteitä puolueen päätöksiin.
Paavo Lipponen ehdotti minulle parikymmentä vuotta sitten, että minun pitäisi loikata demareihin. En harkinnut hetkeäkään, koska en voinut tehdä sellaista vihreille, mutta muuta estettä siihen ei olisi ollut. Kun Stubb pyysi Juhana Vartiaisen loikkauksesta ilahtuneena minua 2015 kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellemaalle, siinä oli kaksi muutakin ongelmaa: kokoomus ja Espoo. Rinteelle tuskin tulisi enää edes mieleen pyytää minua demareihin.
Demareilla meni kaikki hyvin vielä 1980-luvulla. Hyvinvointiyhteiskunta toimi todella hyvin, työväenluokka vaurastui nopeasti. Koko yhteiskunta oli menossa kohti demariunelmaa. Jatka lukemista “Suomen puolueiden tila (3) Demarit”
Suomen puolueiden tila (2) Keskusta
Kun maaltapako alkoi 1950-luvulla, Maalaisliitolle ennustetiin pikaista loppua. Nyt maatalous on supistunut pääelinkeinosta muutaman prosentin elinkeinoksi, mutta niin on vain pääministerinä keskustalainen.
Tähän sanotaan, että puolue luopui nimestään maalaisliitto jo 50 vuotta sitten. Niin luopui, mutta yhä on kansanedustajista yli kolmannes maanviljelystaustaisia (entisiä tai nykyisiä viljelijöitä tai alan koulutus) Tiloja on Suomessa 50 000, joten yksi 3000:sta viljelijästä on keskustalainen kansanedustaja tai tämän puoliso.
Puolueen käsittämätön menestys johtuu minusta siitä, että puolue on hoitanut asiansa tavattoman hyvin. Puolue kouluttaa poliitikkojaan hyvin ja valitsee esimerkiksi ministerinsä pääasiassa meritokraattisin perustein. Siksi keskustan poliitikot ovat kilpailijoihin verrattuna usein ylivoimaisia. Erityisesti keskustalaiset naiskansanedustajissa on huomattavan vahvoja persoonia.
Monipuoluehallituksissa käydään paljon neuvotteluja pienissä porukoissa. Niissä pärjää se, joka osaa asiansa parhaiten.
On keskustallakin jokin hutivalinta tullut, kun on haluttu ääniharavan tuomaa glooriaa puolueelle.
Se, ettei meillä ole saatu aikaan kunnon kuntauudistusta, johtuu ennen kaikkea siitä, että pienten kuntien kunnanvaltuustot ovat tärkeä osa keskustan koneistoa ja rekrytointipohjaa.
Ei todellakaan pro market ‑puolue
Keskustaa ei kukaan voi syyttää siitä, ettei se ole mikään pro market ‑puolue. Ei sitä nimittäin kukaan edes oleta. Jatka lukemista “Suomen puolueiden tila (2) Keskusta”
Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus
Kirjoitan sarjan Suomen suurimmista puolueista, niiden heikkouksista ja vahvuuksista. Ydinajatuksenani on, että demokratia voi sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa ovat puolueet. Vaikka kuulun vihreisiin, minun silmissäni ei ole olemassa objektiivisesti oikeaa politiikkaa. Paras tulos saavutetaan sillä, että eri näkemyksiä edustavat puolueet ovat jonkinlaisessa tasapainossa keskenään ja hoitavat oman tonttinsa. Se on vähän sama asia kuin, että oikeudessa syyttäjä ja puolustusasianajaja panevat molemmat parastaan edustaakseen omaa näkemystään.
Se, että meillä menee monessa asiassa huonommin kuin Ruotsissa, johtuu paljolti siitä, että päätöksentekokyky ei ole meillä yhtä hyvä kuin Ruotsissa. Suurena syynä tähän on, että puolueet toimivat meillä huonosti.
Kokoomus
Olen sanonut aikaisemminkin, että kokoomus on Suomessa paha alisuoriutuja. (Katso tästä) Jos se hoitaisi asiansa kunnolla, sen kannatus alkaisi kolmosella. Onhan jotenkin outoa, että suurin porvarillinen puolue on pitkään ollut entinen maalaisliitto.
Kokoomuksen vaikeuksien syyt juontavat Kekkosen aikaan. Kekkonen oli päättänyt pitää kokoomuksen oppositiossa. Pitkä oppositiokausi rapautti puolueen sisäisen koneiston. Hallituksen ulkopuolella valmistelukoneistolle ei ollut käyttöä, ja siksi se pääsi hiipumaan. Sen rakentaminen uudestaan kesti pitkään, jos on valmis vieläkään.
Joku toinen sanoi tämän parikymmentä vuotta sitten, ettei kokoomus ole puolue, se on vaaliorganisaatio. Vasta puoluesihteeri Taru Tujunen rakensi kokoomuksesta jotenkin puoluetta muistuttavan organisaation. Jatka lukemista “Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus”
Kaupunkiympäristölautakunnan lista 13.2.2018
Tällä kertaa aika helppo lista.
Hotelli Jätkäsaareen Välimerenkadulle.
Strategiset mitat: yhdeksän kerrosta, 5 400 k‑m2.
Bulevardi 14 asuinkäyttöön
Vanha asuintalo palautetaan asuinkäyttöön kuitenkin niin, että kaksi alinta kerrosta jäävät toimitilakäyttöön.
Fillari- ja jalankulkutunneli Kansalaistorilta Kaisaniemen puistoon
Tämä menee ilmeisesti vielä kerran pöydälle. Mikko Särelä on huomauttanut aivan oikein, että kannattaisi saman tien tehdä kevyen liikenteen silta Kaisaniemestä Siltasaareen. Parantaisi rantojen kävely-yhteyksiä ja ratkaisisi myös kysymyksen, miten fillarit jatkavat Hämeentieltä kohti keskustaa.
Lausunnot Tuomas Rantasen ja Emma Karin Vartiosaaren käytöstä ja siltayhteydestä
Nämä ovat tulleet vähän toiseen valoon sen jälkeen kun hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren osayleiskaavan
Jussi Chydenuksen aloite frisbeegolfratojen lisäämisestä.
Lausunto puoltaa asiaa, mutta lähtee siitä, että tällaisen alueen pitäisi olla suljettu muulta käytöstä tapaturmariskin vuoksi (?)
Harvinaisten tautien kalliit lääkkeet
Helsingin Sanomat teki syyskuussa jutun geenivirheestä johtuvaa SMA-tautia sairastavasta Lucas-pojasta. Tauti vie voimat lihaksista ja johtaa lopulta kuolemaan. Perhe paini toivonsa uuteen lääkkeeseen, nusinerseeniin, joka oli alkuvuodesta hyväksytty käyttöön EU:ssa.
Joulukuussa terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto PALKO päätti suositella, ettei nusinerseenia makseta Suomessa julkisen terveydenhuollon varoista.
Lääke on todella kallis. Ensimmäisen vuoden hoito maksaa puoli miljoonaa euroa ja seuraavat vuodet neljännesmiljoonan. SMA-potilaita on suomessa joitakin kymmeniä. Heidän lääkehoitonsa maksaisi yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.
Julma mutta perusteltu päätös. Jos raha otettaisiin muusta terveydenhuollosta, säästöt tuottaisivat paljon enemmän haittaa terveydelle kuin nusinerseeni tuottaa hyötyä. Jos terveydenhoitobudjettia korotettaisiin, löytyisi tällekin rahalle parempia kohteita. Jatka lukemista “Harvinaisten tautien kalliit lääkkeet”
Kaupunkiympäristölautakunta 6.2.2018
Sitovat tavoitteet
Keskusteltiin jonkin verran siiä ongelmasta, että nousukauden aikana urakkahinnat nousevat niin, että ARA ei hyväksy niitä ja rakentaminen viivästyy.
Kaikista ajateltavista ratkaisuista on huonoin vaihtoehto jättää vain tontit odottamaan. Pienituloiset kärsivät eniten siitä, että rakentamisen määrää alennetaan, koska se nostaa asumisen hintaa ja iskee heihin pahiten.
Kalasataman ratikka
Hyväksyttiin yksimielisesti Kaisa Hernbergin esittämä ponsi pysäkkien sijainnista ja sen harkitsemisesta vielä. Jatka lukemista “Kaupunkiympäristölautakunta 6.2.2018”
Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.2.2018
Toteutumattomat sitovat tavoitteet
Kaupunki on jäänyt jälkeen tavoitteistaan luovuttaa tontteja asuntotuotantoon. Olisi pitänyt luovuttaa noin 9 500 asukkaan verran, mutta on saatu luovutetuksi vain 6 500 asukkaan verran. Jonkin verran asuntotuotantoa on myös muiden maanomistajien mailla.
Niitä on kyllä kaavoitettu riittävästi, mutta tontteja ei ole saatu myydyksi tai vuokratuksi. Kaavavaranto jopa ylittää tavoitteen. Osasyynä tähän on, että ARA-tuotantoa ei saada käyntiin, koska suhdanteiden kuumeneminen ja työvoimapula ovat nostaneet urakkatarjouksia, ja taloista tulisi liian kalliitta ARA:n normien mukaan. Noin tuhannen ihmisen asunnot seisovat, koska tontinluovutuksista on valitettu.
Poikittaisliikenteessä julkisen liikenteen matkustajaosuus ei ole kasvanut tavoitellulla tavalla, vaan on jopa laskenut. Raidejokeria odotellessa näin. Jatka lukemista “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.2.2018”
