Suomen puolueiden tila (4/4) Vihreät

94 vastausta artikkeliin “Suomen puolueiden tila (4/4) Vihreät”

1. Todel­la mielel­läni kyl­lä luk­isin vielä perus­suo­ma­lai­sista ja vasureista analyysit.

   Vastaa

   1. Daniel Fed­er­ley: Todel­la mielel­läni kyl­lä luk­isin vielä perus­suo­ma­lai­sista ja vasureista analyysit.

      Entäs RKP:stä ja Kristillisistä?

      Vastaa

      1. Ossi Sare­so­ja: Entäs RKP:stä ja Kristillisistä?

         Ei niil­lä ole mitään merk­i­tys­tä. Yhden asian liikkeitä, joil­la on oma, pieni ja vaki­in­tunut kannattajajoukkonsa.

         Siniset? Nol­lan asian liike.

2. Kysymys Oskulle: Olisiko 90-luvun Nuor­suo­ma­laiset ‑puolueesta ollut mielestäsi ainek­sia täk­si arvolib­er­aa­lik­si kaupunkipuolueek­si jon­ka ekol­o­gisen paikan Vihreät on vahin­gos­sa napannut?

   Vastaa

   1. Sanois­in, että liian aka­teem­i­nen. Lop­pu­peleis­sä puolueet aja­vat kan­nat­ta­jien­sa etua, joten äänestäjien on voita­va tun­tea, että puolue ajaa sel­l­aisen ryh­män etua, johon he tun­te­vat kuu­lu­vansa. 1990-luvul­la en ollut niin akti­ivi­nen kuin nykyään. (Eli en kom­men­toin­ut Osmon blo­gis­sa, kos­ka hänel­lä joko ei ollut sel­l­aista tai en ollut löytänyt sitä. 😉 Niin­pä luin Wikipedia-artikke­lin Ris­to E. J. Pent­tilästä ja se vahvisti käsi­tys­täni nor­sun­lu­u­tor­nissa istu­vas­ta aka­teemikos­ta, jol­ta puut­tuu kos­ke­tus­pin­ta keskiver­toäänestäjän arkitodellisuuteen.

      Vastaa

3. Mainio kir­joi­tus. Yksi vihrei­den ongel­ma jäi kuitenkin käsit­telemät­tä — maine ylim­ielisenä porukkana. Ville Niin­istön pop­ulis­tiset heitot eivät olisi ärsyt­täneet niin paljoa, jos viesti ei olisi ollut niin selkeästi “MINÄ tiedän miten hal­li­tuk­sen olisi pitänyt toimia, kyl­läpäs hal­li­tus on tyh­mä!”. Tai kun hyvin toimeen tule­vat vihreät por­var­it ker­to­vat työläisille mikä heille olisi paras­ta. Ehkä Toukon aikana tiedos­sa on enem­män myös kuun­telemista. Mut­ta vielä ker­ran kiitos puolue-sar­jan kirjoittamisesta!

   Vastaa

4. Voihan tätä Oden sar­jaa jatkaa.

   Kas näin:
   Suomen Puoluei­den tila (5/5): Sini­nen tulevaisuus.

   Sic!

   Kiitos! Sar­ja päät­tyy tähän.

   Vastaa

5. Vihreis­sä on tosi­aan laa­dit­tu use­ampi maaseu­tuo­hjel­ma (1990, 1997, 2008) ja parhail­laankin on valmis­telus­sa maat­alous­poli­it­ti­nen ohjelma­pa­peri, joka on tarkoi­tus hyväksyä syksyl­lä. Mut­ta sen Ode muis­taa hie­man väärin, etteikö olisi lainkaan tehty kaupunkipoli­it­tista ohjel­maa. Sel­l­ainen on laa­dit­tu 2004 ja lisäk­si aihet­ta vähin­täänkin sivua­vat “Vihre­itä lin­jauk­sia kasvukeskusten ja kaupunkien asun­topoli­ti­ikkaan” (2008) ja asum­is­poli­it­ti­nen ohjel­ma (2014). t. Ris­to Kankaan­pää, Vihrei­den hallintopäällikkö

   Vastaa

   1. Rus­ton mainit­se­maan lis­taan voisi lisätä myös viime vuo­den kaupunki­teesit: https://www.talouselama.fi/uutiset/vihreat-julkisti-10-kaupunkiteesia-sipilan-hallitus-ei-ole-lainkaan-tunnistanut-kaupunkien-merkitysta-koko-valtakunnan-elinvoimalle/1ce1b656-55bd-3f2c-aa43-8d11804f1fc5

      Vastaa

6. Vihreil­lä on ollut hyviä maaseu­tuo­hjelmia, mut­ta ilmeis­es­ti hei­dän johta­vat poli­itikot eivät ole edes luke­neet niitä läpi vaan he ovat pro­filoituneet lähin­nä maaseudun syöjinä.

   Vastaa

7. Kaar­lo Juho Ståhlber­gin pat­saan voisitte hakea takaisin. Ensim­mäi­nen tasaval­lan pres­i­dent­ti ei hak­enut toista kaut­ta, kos­ka piti sitä huonona asiana nuorelle demokra­tialle. Ylipäätään Vihreät ovat Edis­tyspuolueen henk­i­nen jälkeläinen.

   Kaikkien uusien puoluei­den ongel­ma on on, että kos­ka ääniä on saata­va jokainen kel­paa aluk­si mukaan. Tämä oli Vihrei­den vai­va 1980-luvul­la — mukana oli aika erikoisia hiip­pare­i­ta, joista onnek­si hil­jalleen on päästy eroon. Saman on kokenut Timo Soi­ni Per­su­is­sa ja Sin­i­sis­sä ja Paa­vo Väyry­nen Kansalaispuolueessaan. 

   Pitäisi olla enem­män sosi­aa­li­nen, enem­män markki­namyön­teinen, enem­män ympäristöhenk­i­nen — en tiedeä mitä vas­taavaa halu­taan Kokoouskelta, Kepul­ta tai Demareil­ta, pitkä perinne tekee puolueen moniäänisemmäksi.

   Jos ketkä niin todel­liset vasem­mis­to­laiset ovat inhon­neet yli kaiken vihre­itä ajatuk­sia. Se kun ei ole sitä tehdas­ro­man­ti­ikkaa ja yhteiskunnnan ohaus­ta ennen kaikkea. Alun lak­en valin­nan­va­paus ja pien- ja yksinyrit­täjyys taisi­vat olla esil­lä. Niin ja sen kaupunkisu­u­ni­itelun kaava­maisen toimin­nan muut­ta­mi­nen kuten myös met­sienkäsitet­lyn yksioikoisen lin­jan monipuolis­t­a­mi­nen oli­vat esillä.

   Vaaleis­sa Vihreät ovat olleet pitkään alisuo­ri­u­tu­jia, osin sik­si että osaamista kau­pan­join­nista ei tun­nu ker­tyvvän mil­lään. Nyky­isin on jo hie­man lev­eyt­tä poli­ti­ikan osaamises­sa — eikä sitä ihan vuodessa kun­nan­val­tu­us­tossa vielä opi. Hyvä poli­itikko saa hil­jalleen edis­tet­tyä asioitaan, se vaatii käriväl­lisyyt­tä ja kykyä yhteistyöhön.

   Vastaa

8. Läh­den tan­gen­tille tuos­ta ydin­voimas­ta. Kun asi­akysymyk­senä se on vähän epäolen­nainen, ydin­voimaloiden rak­en­tamis­es­ta on tul­lut niin absur­din hin­taista että on vähän irrel­e­vant­tia mitä eduskun­nas­ta on siitä mieltä, tilanne voi toki muut­tua jos ydin­voimalatekni­ik­ka kehit­tyy. Mut­ta olen­naisem­min, maail­ma tuot­taa kiihtyväl­lä tahdil­la uusia ydin­voimakysymyk­siä. Eli siis niin että teknisti­eteelli­nen kehi­tys, alati kas­va­va tuot­tei­den ja ratkaisu­jen saatavu­us ja laske­va hin­ta tuot­taa yhä uusia tuot­tei­ta ja kysymyk­siä niiden sääntelystä.

   Ote­taan nyt ei edes ihan hypo­teet­tisi­na esimerkkinä, että tiedemiehet kehit­tää sel­l­aisen tuot­teen kuin Nolko­holi. Se toimii niin kuin alko­holi päi­h­teenä, mut­ta vaiku­tuk­sen voi nol­la­ta yhdel­lä pil­ler­il­lä var­tis­sa, se ei aiheuta riip­pu­vu­utt­ta eikä tuhoa mak­saa. Toisaal­ta voidaan sanoa, aina voidaan ja san­o­taan, että sil­lä voi olla piile­viä pitkäaikaisvaiku­tuk­sia joi­ta emme tunne, ja siitä saat­taa seu­ra­ta että use­ampi on ihan till­in tallin use­am­min. Sallitaanko?

   Toinen hypo­teet­ti­nen esimerk­ki, olete­taan että robot­ti­au­tot tule­vat ole­maan luotet­tavu­udeltaan jok­seenkin saman­laisia kuin tieto­jär­jestelmät ovat. Eli ne kyl­lä toimi­vat yleen­sä luotet­tavasti, ja keskimäärin paljon parem­min kuin ihmiset, mut­ta välistä ne syys­tä tai tois­es­ta vaan bugaa täysin ja esimerkik­si aja­vat ihmis­ten päälle. Ruumi­ita tulee kuitenkin paljon vähem­män ver­ratu­na ihmiskul­jet­ta­ji­in, toden­näköis­es­ti, var­mak­si tuo­ta ei voi sanoa. Sallitaanko?

   Ymmärtänette mitä tarkoi­tan. Kun näitä kysymyk­siä jois­sa tulisi jotenkin ver­ra­ta uutuuk­sien etu­ja niiden riskei­hin tulee koko ajan lisää, ja jot­ta asi­at olisi mah­dol­lisim­man vaikei­ta niin varsinkin riskit ovat hyvin vaikei­ta toden­taa ja kvan­tifioi­da, ne on mallia jotain saat­taa sat­tua tai sit­ten ei. Poli­iti­nen jär­jestelmä (Suomes­sa) jakau­tuu suurin piirtein vasen-oikea akselil­la tässä suh­teessa kon­ser­vati­ivei­hin, jot­ka mielu­um­min kieltävät kuin otta­vat riske­jä, ja pro­gres­si­ivisi­in, jot­ka kan­nat­taa melkein riskeistä riip­pumat­ta. Ja päätök­set tehdään käytän­nössä pitkälti tuol­ta asen­nepo­h­jal­ta, eikä mihinkää ana­lyysi­in perustuen, puolin ja toisin. Vihreät on tässäkin suh­teessa vähän lev­äl­lään, mut­ta kuitenkin enem­män kon­ser­vati­ive­ja. Minä väitän että tämä tulee ole­maan jatkos­sa yhä merkit­tävämpi poli­it­ti­nen jakolinja.

   Vastaa

9. “(Sar­ja päät­tyy tähän)”

   RKP­s­ta olisi ollut haus­ka lukea saman­lainen! Vaikkei se kansane­dus­ta­jien määräl­lä mitat­tuna olekaan yksi “suurista”, niin se on ollut hal­i­tus­puolue suurin piirtein koko sodan jälkeisen ajan.

   Vastaa

10. Hyvää tek­stiä, mut­ta yksi aspek­ti puut­tuu. Demareil­ta puut­tui ikä­jakau­ma, Vihrei­den (ja perus­suo­ma­lais­ten) kohdal­la ei voi minus­ta sivu­ut­taa sukupuo­likysymys­tä. Käsit­tääk­seni eri­tyis­es­ti nuorem­mis­sa ikälu­okissa, varsinkin äänestysikään vas­ta tule­vis­sa, Vihreät on nais­ten ja tyt­tö­jen kesku­udessa jopa suosi­tu­in puolue, mut­ta nuoris­sa miehissä on selvästi vaikeampaa. 

    Oma näke­myk­seni on, että on tun­net­tua vaan ei tun­nustet­tua eikä ymmär­ret­tyä, että suurim­mat tasa-arvon ongel­mat eivät liity keskimääräisi­in pros­ent­tieroi­hin eivätkä koke­mus­tren­dei­hin, vaan eri­tyis­es­ti sosi­aalisen huono-osaisu­u­den kovaan ytimeen. Vähä­varais­ten, päi­hteitä liikaa käyt­tävien, lain kanssa kah­nauk­sis­sa ole­vien, asun­non­saan­tion­gel­mais­ten ja koulupu­dokkaiden joukkoon, jos­sa nuoret miehet ovat todel­la yliedustettuja. 

    Tälle joukolle löy­tyy aina kuiskut­telijoi­ta joiden mukaan joko väärän­väri­nen ulko­maalais­tu­lokas tai sit­ten ökyrikas por­vari ovat syyl­lisiä ja vievät taskui­hin­sa rahat. Vihrei­den val­tavir­ralle sydän­tä lähel­lä ole­vat sosi­aaliset han­kkeet, kuten #MeToo ‑kam­pan­jat ja fem­i­nis­mi ylipäätään näyt­täy­tyy tälle porukalle lähin­nä alle­vi­ivaa­maan sitä, että on ole­mas­sa miehiä joil­la on rahaa ja val­taa ja ulkonäköä joi­ta käyt­tää väärin — mut­ta ne ovat aivan mui­ta miehiä ne.

    Kuten edel­lisessä Demare­i­ta käsit­televässä osios­sa san­ot­ti­in, vasem­mis­ton keino­va­likoimal­la ei ole heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleville juurikaan annet­tavaa vaan joka ker­ta kun tehdään arvo­val­in­ta, vaa­ka kallis­tuu eläkeläis­ten ja vak­i­työssä ole­vien etu­jen säilyttämiseen. 

    On erit­täin help­poa ajatel­la, että Vihrei­den selkäy­timessä ja keino­va­likoimas­sa nuorten miesten ydi­non­gel­mat saate­taan ehkä tun­nus­taa, mut­ta tosi­asi­as­sa ne halu­taan pitää vähän etääl­lä. Esimerkik­si kir­joit­ta­mal­la joku “nuorten mieso­letet­tu­jen sosi­aalis-kon­flik­til­liset eri­tyiskysymyk­set 2018 ‑ohjel­ma”. Tämä tode­taan parem­mak­si ja lah­jakkaam­mak­si kuin muiden puoluei­den vas­taa­vat paper­it (kos­ka niitä ei ole) ja sit­ten tal­len­netaan ohjel­ma pöytälaatikkoon aivan sen eri­no­maisen maaseu­tupoli­ti­ikka­pa­perin viereen. Mainit­tavak­si tarvit­taes­sa jos joku arvostelee. (ks. yllä ole­va esimerkkisuoritus)

    Ja sit­ten jatke­taan niitä tais­telu­ja jot­ka aidosti akti­ive­ja kiin­nos­ta­vat. Ei näitä ongelmia (eikä ongel­mallisia) kai­va­ta häir­it­semään kivaa menoa ja pöhinää.

    Vastaa

    1. Mil­tei ajat­telin tänään:
       Hyvää tek­stiä, mut­ta yksi aspek­ti puut­tuu. Demareil­ta puut­tui ikä­jakau­ma, Vihrei­den (ja perus­suo­ma­lais­ten) kohdal­la ei voi minus­ta sivu­ut­taa sukupuo­likysymys­tä. Käsit­tääk­seni eri­tyis­es­ti nuorem­mis­sa ikälu­okissa, varsinkin äänestysikään vas­ta tule­vis­sa, Vihreät on nais­ten ja tyt­tö­jen kesku­udessa jopa suosi­tu­in puolue, mut­ta nuoris­sa miehissä on selvästi vaikeampaa.

       Oma näke­myk­seni on, että on tun­net­tua vaan ei tun­nustet­tua eikä ymmär­ret­tyä, että suurim­mat tasa-arvon ongel­mat eivät liity keskimääräisi­in pros­ent­tieroi­hin eivätkä koke­mus­tren­dei­hin, vaan eri­tyis­es­ti sosi­aalisen huono-osaisu­u­den kovaan ytimeen. Vähä­varais­ten, päi­hteitä liikaa käyt­tävien, lain kanssa kah­nauk­sis­sa ole­vien, asun­non­saan­tion­gel­mais­ten jak­oulupu­dokkaiden joukkoon, jos­sa nuoret miehet ovat todel­la yliedustettuja. 

       Tälle joukolle löy­tyy aina kuiskut­telijoi­ta joiden mukaan joko väärän­väri­nen ulko­maalais­tu­lokas tai sit­ten ökyrikas por­vari ovat syyl­lisiä ja vievät taskui­hin­sa rahat. Vihrei­den val­tavir­ralle sydän­tä lähel­lä ole­vat sosi­aaliset han­kkeet, kuten #MeToo ‑kam­pan­jat ja fem­i­nis­mi ylipäätään näyt­täy­tyy tälle porukalle lähin­nä alle­vi­ivaa­maan sitä, että on ole­mas­sa miehiä joil­la on rahaa ja val­taa ja ulkonäköä joi­ta käyt­tää väärin – mut­ta ne ovat aivan mui­ta miehiä ne.

       Kuten edel­lisessä Demare­i­ta käsit­televässä osios­sa san­ot­ti­in, vasem­mis­ton keino­va­likoimal­la ei ole heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleville juurikaan annet­tavaa vaan joka ker­ta kun tehdään arvo­val­in­ta, vaa­ka kallis­tuu eläkeläis­ten ja vak­i­työssä ole­vien etu­jen säilyttämiseen. 

       On erit­täin help­poa ajatel­la, että Vihrei­den selkäy­timessä ja keino­va­likoimas­sa nuorten miesten ydi­non­gel­mat­saate­taan ehkä tun­nus­taa, mut­ta tosi­asi­as­sa ne halu­taan pitää vähän etääl­lä. Esimerkik­si kir­joit­ta­mal­la joku “nuorten mieso­letet­tu­jen sosi­aalis-kon­flik­til­liset eri­tyiskysymyk­set 2018 ‑ohjel­ma”. Tämä tode­taan parem­mak­si ja lah­jakkaam­mak­si kuin muiden puoluei­den vas­taa­vat paper­it (kos­ka niitä ei ole) ja sit­ten tal­len­netaan ohjel­ma pöytälaatikkoon aivan sen eri­no­maisen maaseu­tupoli­ti­ikka­pa­perin viereen. Mainit­tavak­si tarvit­taes­sa jos joku arvostelee.(ks. yllä ole­va esimerkkisuoritus)

       Ja sit­ten jatke­taan niitä tais­telu­ja jot­ka aidosti akti­ive­ja kiin­nos­ta­vat. Ei näitä ongelmia (eikä ongel­mallisia) kai­va­ta häir­it­semään kivaa menoa ja pöhinää.

       Vihreät on miesvi­hamieli­nen puolue. Joten en ihmettele ollenkaan että miehet ei sinne halua.

       Vastaa

       1. Timo: Vihreät on miesvi­hamieli­nen puolue. Joten en ihmettele ollenkaan että miehet ei sinne halua. 

          Ei hyvää päivää. Taidan nyt sor­tua reagoimaan trol­li­posti­in, mut­ta täy­tyy kyl­lä miet­tiä että jäivätköhän lääk­keet otta­mat­ta tuos­sa yllä. Mitähän “miesvi­hamielistä” Vihreät ovat Tim­pan mielestä tehneet. Taval­laan kiin­nos­taisi kuulla.

11. Samaa mieltä Oden kanssa nykyis­es­tä pop­ulis­mi­in erikois­tuneista poli­itikoista Emma Karista ym. 

    Halu­aisin kuitenkin huo­maut­taa noista pienistä ydin­reak­tor­eista, että nehän ovat ihan yhtä hai­hat­telua vielä kuin CCS tai kylmä­fu­u­sio. Ne ovat lähin­nä Fen­novoiman strate­gia nos­taa ydin­voimaa taas salonkikelpoisem­mak­si, älkää menko tähän lankaan: https://studio.kauppalehti.fi/fennovoima-olemme-osa-ratkaisua/teollisuuden-paastoista-eroon-uusilla-konsteilla-pienet-sarjavalmisteiset-reaktorit-olisivat-nopeita-rakentaa

    Ydin­voimaa ei nykyään kan­na­ta rak­en­taa kus­tan­nussy­istä, uusi­u­tu­vat ovat halvem­pia kun niiden kus­tan­nus­ket ovat laske­nee niin paljon.

    Vastaa

    1. Krtek: Ydin­voimaa ei nykyään kan­na­ta rak­en­taa kus­tan­nussy­istä, uusi­u­tu­vat ovat halvem­pia kun niiden kus­tan­nus­ket ovat laske­nee niin paljon.

       Ja…? Kan­nat­taa antaa investoin­nin mak­savien päät­tää, mihin päästöt­tömään ener­gia­muo­toon ne halu­a­vat investoi­da. Liian usein kuulee tätä argu­ment­tia, että “uusi­u­tu­vat ovat halvem­pia”. Jos ne oikeasti ovat halvem­pia, ja vas­taa­vat siihen tarpeeseen, mikä investo­ril­la on, niin var­maankin investori niihin investoi!

       Vastaa

    2. Pieniä reak­tor­e­i­ta on osat­tu tehdä yli puoli vuo­sisa­taa, ja tehdään edelleen. Juurikin suuris­sa reak­tor­eis­sa tun­tuu ole­van tätä kus­tan­nusten paisum­isilmiötä. Ja no, kyse nyt on enem­män siitä, että halu­taanko oikeasti eroon fos­si­il­i­sista, vai vain jos siihen saa käyt­tää vain kivo­ja keino­ja. Stokas­tiset uusi­u­tu­vat eivät voi olla kuin osa ratkaisua, jos oikeasti meinataan kor­va­ta se 85% maail­man primääriener­giantuotan­nos­ta, joka nykyään perus­tuu fos­si­il­isi­in. Ei ydin­voimakaan mikään kaikkivoipa ratkaisu ole, mut­ta skaalau­tuu kuitenkin paljon mukavam­min kuin ei-polt­tamiseen perus­tu­vat uusi­u­tu­vat. Ydin­voimaa voisi kyl­lä perustel­la myöskin sil­lä, että se on per tuotet­tu MWh tur­val­lisem­pi ener­gian­lähde kuin tuuli- tai aurinkovoima.

       (Kus­tan­nusten paisum­isilmiö ei muuten ole ihan globaali, esim. Etelä-Kore­as­sa ydin­reak­to­rien rak­en­tamisen kus­tan­nuk­set ovat pysyneet aisois­sa, ilmeis­es­ti johtuen eri­lais­es­ta poli­it­tis­es­ta ilmapiiristä.)

       Vastaa

       1. Tapio Pel­to­nen:
          Pieniä reak­tor­e­i­ta on osat­tu tehdä yli puoli vuo­sisa­taa, ja tehdään edelleen. 

          Pieniä reak­tor­e­i­ta on mon­en­laisia ja uusia parem­pi on tulos­sa. Ongel­mak­si muo­dos­tuu poli­ti­ik­ka. Suomes­sa (ja var­maan muual­lakin) ydin­voimalalu­van saami­nen on niin tuskaista että sitä ei voi käy­dä läpi joka pikkureak­to­rille. PItäisi heti hakea lupa usem­mal­la. Tai sit­ten yhdelle isolle.

          Ja vihreät haraisi­vat vas­taan kaikkin voimin.

    3. Uusi­u­tu­vien tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat tosi­aan laske­neet ripeästi, mut­ta aurinkovoiman ja tuulivoiman osalta hin­nas­ta puut­tuvat vielä ener­gian varas­toin­nin ja siir­ron kus­tan­nuk­set. Nekin ongel­mat saadaan melko var­masti ratkaistua joskus tule­vaisu­udessa. Jää nähtävästi tapah­tuuko se ennen neljän­nen sukupol­ven ydin­reak­tor­ei­den sar­jatuotan­tokelpoisu­ut­ta. On sääli että USA luopui 70-luvul­la sula­suo­lareak­torin kehi­tystyöstä (Oak Ridgessä tes­tat­ti­in pro­toa tuhan­sien tun­tien ajan) nestemet­al­li­jäähdyt­teisen hyötöreak­torin päästyä poli­it­tiseen suo­sioon, niille olisi nyt käyttöä.

       Vastaa

    4. Pien­reak­torit ovat vähän haas­ta­va kom­mu­nikoin­nin aihe, sil­lä se on laa­ja sateen­var­joter­mi joka kat­taa alleen todel­la suuren määrän kon­septe­ja. Vaik­ka mikään niistä ei olekaan kylmä­fu­u­sion tasol­la (kaik­ki muis­taak­seni vähin­tään TRL 1 — fyy­sis­es­ti mah­dol­lisia), niin niis­sä on aika varhaises­sakin vai­heessa ole­via kon­septe­ja jota hypetetään sitäkin enem­män. Vaik­ka nuo tori­um­su­la­suo­lareak­torit täy­del­lisel­lä polttoainekierrolla.

       Toisaal­ta on myös hyvin pitkäl­lä ole­via pro­jek­te­ja. NuS­cale USAs­sa sai juuri NRC:ltä hyväksyn­nän sille että laitos kyke­nee selviämään ilman sähköjä kaik­ista onnet­to­muusti­lanteista. Kiinas­sa kuu­lakeko­re­ak­torin pitäisi men­nä päälle tänä vuon­na. Samat­en Kiinas­sa kaukoläm­pöy­d­in­voimaloi­ta läh­tee nyt liik­keelle kun ovat huo­man­neet että hiilestä on vaikea pohjoises­sa päästä irti.

       Hypeä on, sitä on turha kieltää. Jutun juju onkin löytää ne toden­näköiset kohteet. Kir­joitin tästä vastikää hie­man pidem­min: https://fissioreaktori.wordpress.com/2018/02/12/ydinvoimaviestinnan-vaikeudesta-hype/

       Ei tätä Fen­novoiman strate­gian takia tehdä.

       Ja lopuk­si, ei ole kyse siitä mikä yksit­täi­nen tuotan­to­muo­to on halvin. Vaan miten saadaan raken­net­tua toimi­va jär­jestelmä ilman että kulut räjähtävät. Ydin­voimal­la on paikkansa tässä, nyt ja nähtävis­sä olevas­sa tulevaisuudessa.

       Vastaa

    5. Höpö höpö. Pieniä ydin­reak­tor­e­i­ta on ollut jo vuosikym­meniä, eikä uusis­sa SMR-meiningeis­sä ole teknis­es­ti mitään eri­tyisen mullis­tavaa tai eri­tyisen epä­var­maa. CCS:n skaalauk­seen liit­tyy paljon isom­pia kysymys­merkke­jä ja kylmä­fu­u­sio onkin sit­ten jo aika lail­la scifiä. 

       Fen­novoimal­la ei ole mitään osaa eikä arpaa Helsingis­sä tekemäämme ydinkaukoläm­pöaloit­teeseen, vaik­ka se nyt hyö­dyn­tääkin aiheesta tar­jol­la ole­vaa näkyvyyt­tä markkinoinnissaan.

       Ener­gian hin­noista ei kan­na­ta huudel­la mitään kovin lavei­ta yleistyk­siä tarken­ta­mat­ta mitä las­kee niihin hin­toi­hin mukaan. Jos hin­noit­telee päästöt, muut ympäristö­vaiku­tuk­set ja jär­jestelmä­ta­son skaalauk­sen kus­tan­nuk­set mukaan, ydin­voima eri muodois­saan on mon­es­sa paikkaa hyvinkin kan­nat­ta­va ja fik­su ratkaisu.

       Vastaa

    6. Krtek: Ydin­voimaa ei nykyään kan­na­ta rak­en­taa kus­tan­nussy­istä, uusi­u­tu­vat ovat halvem­pia kun niiden kus­tan­nus­ket ovat laske­nee niin paljon.

       Jostain kuman syys­tä edelleenkin tähän maa­han on het­kel­lä rak­en­teil­la palt­tiar­al­laa 3000 MW ydin­voimaa, jot­ka on raken­net­tu omis­ta­jien omil­la rahoil­la. Paljonko on rak­en­teil­la tai raken­net­tu markki­nae­htoisia uusi­u­tu­via? Ei yhtään.

       Mik­si näin on, jos uusi­u­tu­vat ovat ker­ran niin halpoja? 

       Yksi syy on uusi­u­tu­vien mata­lat kap­a­siteet­tik­er­toimet. Kun tuulee niin sähkön hin­ta rom­ah­taa. Yritä siinä nyt sit­ten mak­saa markki­nae­htoisia tuulimyl­lyjä, kun mak­sim­i­tuotan­nos­ta saa nau­ruhin­nan. Aurinkovoimalan omis­ta­jal­la tilanne on vieläkin surkeampi.

       Vastaa

       1. Omil­la, vai kun­tien rahoilla?

    7. Krtek: Ydin­voimaa ei nykyään kan­na­ta rak­en­taa kus­tan­nussy­istä, uusi­u­tu­vat ovat halvem­pia kun niiden kus­tan­nus­ket ovat laske­nee niin paljon.

       Tätä argu­ment­tia en ole koskaan ymmärtänyt poli­it­tises­sa keskustelus­sa. Jos joku on kallista ja joku hal­paa, niin ei sitä kallista tarvitse poli­it­tis­es­ti vas­tus­taa, kos­ka kukaan siihen omia raho­ja pane­va ei sitä raken­na muutenkaan. Sähkönku­lut­ta­jana min­ulle on hert­tisen yhden­tekevää, minkä teknolo­gian takana on hypeä ja minkä ei, kun­han niitä kaikkia kohdel­laan markki­noil­la sama­nar­vois­es­ti (=ei anneta sub­ven­tio­ta, mut­ta ran­gais­taan jos tuot­ta­vat saastei­ta tms.) Jääköön markki­noiden päätet­täväk­si, tuleeko sähkö sit­ten mod­u­laariy­d­in­reak­tor­eista vai aurinkopa­neeleista ihan niin kuin ne päät­tävät, puhum­meko iPhonei­hin vai Androideihin.

       Vastaa

12. Arvostan Osmo ajat­telu­asi todel­la korkealle tasolle. Tämä neljän kir­joituk­sen sar­ja on todel­li­nen helmi. 

    Kuitenkin pari kom­ment­tia ydin­voimaan. Ne “rotiskot” joi­ta Suomeen tehti­in 80-luvul­la ovat olleet luotet­tavu­udeltaan maail­man huippua. 

    Toinen kom­ment­ti ydin­voiman vas­tus­tamisen perusteisi­in. Riskit eivät ole kovin ratio­naa­li­nen peruste vas­tus­taa ainakaan nykyään, kun meil­lä on jo neljän voimalan jät­teet. Mitä tulee käytö­naikaisi­in riskei­hin, ydin­voiman ain­oa todel­li­nen vai­h­toe­hto hiilivoima (ainakin vielä het­ken aikaa) tap­paa joka vuosi moninker­taisen määrän ihmisiä (pelkkä louhin­ta) siihen näh­den paljonko ihmisiä on mene­htynyt ydin­voimaloiden käytön joh­dos­ta kaut­ta historian.

    Vastaa

    1. Kuitenkin pari kom­ment­tia ydin­voimaan. Ne ”rotiskot” joi­ta Suomeen tehti­in 80-luvul­la ovat olleet luotet­tavu­udeltaan maail­man huippua. 

       Kaik­ki isot ydin­vo­maon­net­to­muudet liit­tyvät ennen vuot­ta 1985 tehty­i­hin rotiskoihin.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki isot ydin­vo­maon­net­to­muudet liit­tyvät ennen vuot­ta 1985 tehty­i­hin rotiskoihin.

          Kaik­ki isot ydin­voimaon­net­to­muudet liit­tyvät 1960-luvun alus­sa suun­nitel­tu­i­hin reak­tori-ja voimalaitostyyppei­hin. 80-luvul­la nuo oli­vat jo 20v van­haa teknologiaa.

       2. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki isot ydin­vo­maon­net­to­muudet liit­tyvät ennen vuot­ta 1985 tehty­i­hin rotiskoihin.

          No, Suomen ensim­mäisen pol­ven Lovi­isan ja Olk­ilu­odon ydin­voimalat taisi­vat valmis­tua 70/80- luvun vai­h­teeseen men­nessä. Eivät ne ole olleet rotisko­ja, vaan hyvin luotet­tavia. Kiitos kuu­luu asiano­sais­ten suo­ma­lais­ten virkami­esten ja insinöörien ammat­ti­taidolle ja eetokselle.

          Län­si­maiset kau­pal­liset reak­torit ovat olleet huo­mat­ta­van luotet­tavia viimeistään 80-luvul­ta läh­tien. Tsunamista seu­ran­neen Fukushi­man onnet­to­muu­den laa­ju­us oli japani­laisen johtamiskult­tuurin ja hallinto­ta­van seu­raus. Kan­nat­taa tutus­tua ana­lyy­sei­hin. Japani­laiset oli­vat enem­män pro-busi­ness kuin pro-mar­ket kannalla.

       3. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki isot ydin­vo­maon­net­to­muudet liit­tyvät ennen vuot­ta 1985 tehty­i­hin rotiskoihin.

          Pitää paikkansa, mut­ta kyl­lä aivan uudenkin laivan saa ajet­tua kar­ille, noin ver­tauk­se­na. Tsher­nobylkin taitaisi rul­la­ta vielä tänäkin päivänä aivan kohtu­ullis­es­ti, ellei osaam­a­ton käyt­täjäor­gan­isaa­tio olisi saanut sitä räjähtämään.

    2. Kun se ei nyt valit­tev­asti nyt ainakaan Suomes­sa mene niin että kivi­hi­ilen vai­h­toe­hto on ydin­voima, tai tuulivoima, tai aurinkovoima… Kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen ei ole mitenkään eri­tyisen hal­pa tuot­taa ener­giaa. Mut­ta sil­lä on sem­moinen etu että kivi­hi­ilivoimala on suht hal­pa rak­en­taa, ja kivi­hi­iltä voi polt­taa sil­loin kun sille ener­gialle on kysyn­tää eli hin­ta korkein. Eli talvel­la. Tämä on se minkä takia polt­toaineista on niin vaikea päästä eroon.

       Ongel­ma on hyvin mon­imutkainen, ja poten­ti­aa­li­nen ratkaisu sisältää kaiken näköistä hin­noit­telumekanis­meista, parem­pi­en siir­toy­hteyk­sien kaut­ta läm­mön varas­toin­ti­in, ja ties mitä, mut­ta keskeistä ei ole miten tehdään päästöit­tä ener­giaa, johon on usei­ta ver­rat­taen toimivia ratkaisuja.

       Vastaa

13. Vihrei­den äänestäjis­sä naiset ovat selkeä enem­mistö. Nais­ten ja miesten määrälli­nen ero on selvästi suurem­pi kuin mis­sään muus­sa puolueessa. Tässä mielessä voi arvel­la, että vihreät ovat duu­naa­mas­sa muu­tok­sia lähin­nä naisia ja etenkin nuo­ria ja kaupunki­laisia naisia kuunnelleen.

    Vak­ka mielip­i­teeni eivät var­maankaan ole suosit­tu­ja tääl­lä tai mis­sään muual­lakaan sanopa silti, että suuren kaupunki­laisen naisen­em­mistön­sä takia vihreät on tuomit­tu fem­i­nis­tisek­si puolueek­si. Sik­si se tuskin osaa ragoi­da tehokkaasti tai ratio­naalis­es­ti nyky­isi­in tren­dei­hin, joiden myrskyis­sä miehet ovat ajau­tu­mas­sa sivuraiteille. 

    Naiset ovat jo selvästi paremi­po­sainen sukupuoli ja usei­den tilas­to­jen mukaan ero on kasvus­sa. Syr­jäy­tyvien miesten määrän kasvu on jo mainit­tu viral­lises­sa selon­teossa Suomen suurimpi­in kuu­lu­vak­si uhak­si. Poikien huonom­man, osin syr­jin­nästä johtu­van koulumen­estyk­sen takia talous tökkii muista koulu­tuskuilus­ta seu­raavia ongelmista puhu­mat­ta. Poli­it­tisen agen­dan kärk­isi­joil­la on mon­ta “naisas­i­aa” mut­ta ei yhtäkään “miesasi­aa” ja niin edelleen.

    En sit­ten tiedä, olenko jotenkin type­rä, mut­ta en vain ymmär­rä, mik­si näitä kehistykulku­ja ei osa­ta pitää hälyt­täv­inä tai usein edes main­in­nan arvoisi­na. Mik­si niitä ei ote­ta mukaan, kun arvioidaan vaikka­pa puoluei­den kykyä vas­ta­ta tule­vaisu­u­den haasteisin. Ei edes Trumpin jälkeen. 

    Blogstikaan ei muis­tanut mani­ta, ketkä vihre­itä äänestää.

    Vastaa

    1. TA: Poikien huonom­man, osin syr­jin­nästä johtu­van koulumen­estyk­sen takia talous tökkii muista koulu­tuskuilus­ta seu­raavia ongelmista puhu­mat­ta. Poli­it­tisen agen­dan kärk­isi­joil­la on mon­ta “naisas­i­aa” mut­ta ei yhtäkään “miesasi­aa” ja niin edelleen.

       Ker­toisitko, mitä sin­un mielestäsi pitäisi tehdä tilanteen kor­jaamisek­si? Min­ul­lakin on (jo yliop­pi­laak­si päässyt) poi­ka, joka men­estyi koulus­sa selvästi sis­ari­aan huonom­min. En koskaan huo­man­nut, että hän­tä olisi koulus­sa syr­jit­ty eikä poi­ka itsekään koskaan valit­tanut sel­l­ais­es­ta. Omas­ta mielestäni pojan huonom­man koulumen­estyk­sen selit­ti se, että hän oli yksinker­tais­es­ti laiska kaikissa niis­sä aineis­sa, jot­ka hän­tä eivät eri­tyis­es­ti kiin­nos­ta­neet. Onnek­si hänel­lä sat­tuu ole­maan kiin­nos­tuk­sen kohteena matem­ati­ik­ka, fysi­ik­ka ja kemia, joten en usko juuri hänel­lä ole­van varsi­naista syr­jäy­tymis­riskiä. Mut­ta kaikissa muis­sa lukuaineis­sa hän oli kyl­lä koulus­sa selvästi alisuorittaja.

       Vastaa

       1. Itse “onnis­tu­imme” esikoisen kohdal­la. Toisen kanssa oli mur­rosiässä ikävät välit ja hänel­lä meni koulukin huonom­min (nyt hänel­läkin menee hienos­ti, mikä mun on pakko isänä sanoa, että en tek­isi hänelle vääryyttä).

          Mut­ta min­un lapseni — tai sin­un laps­esi — eivät ole mitenkään oleelli­nen kysymys kun puhutaan yhteiskun­nan rak­en­teista ja trendeistä.

          Oleel­lista on esimerkik­si se, että tutkimusten mukaan suo­ma­lainen koulu kuu­luu maail­man epä­tasa-arvoisimpi­in (PISA), että opet­ta­jat tutk­i­tusti syr­jivät poikia, että koulu­jär­jestelmä ei ota huomioon poikien hitaam­paa kehi­tys­tä, että opetuk­ses­ta vas­taa­va eli­it­ti ei ole päät­täväis­es­ti puut­tunut ongelmi­in, että yhä use­ampi poi­ka ei edes osaa kun­nol­la lukea, että eri­tyis­es­ti mamu-pojat pär­jäävät surkeasti mamu-tyt­töi­hin ver­rat­tuna, että Ruotsin tie syr­jäy­tyneine jengei­neen uhkaa Suomea …

          Lis­taa voisi jatkaa pitkään. Ja silti nämä ongel­mat eivät ole poli­it­tisen agen­dan kärjessä.

          Mitä yhteiskun­nan pitäisi tehdä, miten muut­taa rakenteita?

          Vihreät vas­ta­si­vat Pelaste­taan pojat ‑pam­fletis­sa (vai mikä lie vaalio­hjel­ma). Sen mukaan pojat kär­sivät iki­aikaises­ta etuoikeud­estaan pär­jätä ilman yrit­tämistä. Lisäk­si isät eivät osaa oikein rakas­taa poiki­aan oikeal­la tavalla.

          Onnek­si olemme fem­i­nis­tisen huuhaan varas­sa vain poli­it­tis­es­ti. Asi­aa on myös tutkit­tu tieteel­lis­es­ti ja jopa Suomessa. 

          Yksisnker­tais­taen: Keskimääräi­nen poi­ka hyö­ty­isi miesopet­ta­jista maail­mas­sa, jos­sa esiku­van arvoisi­in miehi­in ei vält­tämät­tä tör­mää lainkaan. Hän hyö­ty­isi koulus­ta, joka ottaisi huomioon poikien hitaam­man kehittymisen. 

          Syitä on muitakin, mut­ta jos noista alotet­taisi in.

          Pojille parem­min sopi­vaa ope­tus­ta on kuulem­ma tulos­sa. En usko, että onnis­tuu nykyisen sys­teemin sisäl­lä. Poikien tukem­i­nen tupaa hiipumaan dynamikan puutteeseen.

          Ja se onkin suurin ongel­ma: päät­täjiä ei kiinos­ta tarpeek­si — ja jos kiin­nos­taa, virkamiehet ja viime­sitään opet­ta­jat pistävät ruo­tu­un ker­toma­l­la “mitkä ongel­mat oikeasti on tärkeitä”. 

          Sel­l­ainen dynami­ik­ka, joka on tehnyt tytöistä ja nai­sista selvästi parem­pio­saisen sukupuolen puuttuu. 

          “Ketään” ei kiinnosta.

       2. TA: väis­es­ti puut­tunut ongelmi­in, että yhä use­ampi poi­ka ei edes osaa kun­nol­la lukea, että eri­tyis­es­ti mamu-pojat pär­jäävät surkeasti mamu-tyt­töi­hin ver­rat­tuna, että Ruotsin tie syr­jäy­tyneine jengei­neen uhkaa Suomea …

          TA:
          Oleel­lista on esimerkik­si se, että tutkimusten mukaan suo­ma­lainen koulu kuu­luu maail­man epä­tasa-arvoisimpi­in (PISA), että opet­ta­jat tutk­i­tusti syr­jivät poikia, että koulu­jär­jestelmä ei ota huomioon poikien hitaam­paa kehi­tys­tä, että opetuk­ses­ta vas­taa­va eli­it­ti ei ole päät­täväis­es­ti puut­tunut ongelmi­in, että yhä use­ampi poi­ka ei edes osaa kun­nol­la lukea, että eri­tyis­es­ti mamu-pojat pär­jäävät surkeasti mamu-tyt­töi­hin ver­rat­tuna, että Ruotsin tie syr­jäy­tyneine jengei­neen uhkaa Suomea … 

          Hoh hoh, vai että opet­ta­jat tutk­i­tusti syr­jivät poikia.

          Poi­ka voi kat­soa peili­in ja löytää syyn hitaam­paan kehi­tyk­seen ja huonoon koulumenestykseen.

          Kukaan ei voi sitä tietoa kaataa kenenkään päähän ja kun poi­ka on niin idioot­ti, että ei lue, niin kukaan ei mah­da mitään, että siitä pojas­ta tulee vässykkä.

          Koh­ta var­maan argu­men­toit, että koulus­sa pitäisi opet­taa pelaa­maan counter strikeä, nylkemään met­so­ja ja kor­ja­maan toy­otan vai­hde­laatikko, niin maail­ma pelastuisi.

       3. LK:
          Hoh hoh, vai että opet­ta­jat tutk­i­tusti syr­jivät poikia.

          Poi­ka voi kat­soa peili­in ja löytää syyn hitaam­paan kehi­tyk­seen ja huonoon koulumenestykseen.

          Kukaan ei voi sitä tietoa kaataa kenenkään päähän ja kun poi­ka on niin idioot­ti, että ei lue, niin kukaan ei mah­da mitään, että siitä pojas­ta tulee vässykkä.

          Koh­ta var­maan argu­men­toit, että koulus­sa pitäisi opet­taa pelaa­maan counter strikeä, nylkemään met­so­ja ja kor­ja­maan toy­otan vai­hde­laatikko, niin maail­ma pelastuisi.

          En tiedä, olenko tulos­sa van­hak­si vai mis­tä on kyse, kun trol­laami­nen ei herätä mitään tun­tei­ta. Ennen sen­tään saat­to nau­reskel­la, joskus ehkä jopa provosoitua. No, toisaal­ta tää trol­laus on luokat­toman huonoa. Ehkä on kyse vain siitä

       4. LK:
          Hoh hoh, vai että opet­ta­jat tutk­i­tusti syr­jivät poikia. 

          Kyl­lä, ihan suo­ma­laista tutkimus­ta löy­tyy siitä, että arvosanoi­hin vaikut­taa osaamisen lisäk­si ”tem­pera­ment­ti”, ennen taidet­ti­in puhua naa­mataulus­ta, noin numeron ver­ran. Tyt­tö­jen numeroi­hin tämä vaiku­tus on posi­ti­ivisem­pi kuin poikien.

          Ylipäätään yksi lukio­valin­nan suuria ongelmia on se, että perusk­oulun päästö­todis­tuk­sen numerot eivät ole mil­lään taval­la stan­dar­d­oitu­ja, koulu­jen väliset erot arvosanas­sa samal­la osaamisel­la voivat olla huimia. Val­takun­nal­lisille kokeille olisi todel­lakin tilausta.

14. tässä vähän mainit­ti­inkin mut­ta perus­suo­ma­laiset olisi pitänyt kat­taa jotenkin, tosin perus­suo­ma­laiset yhdis­telmänä soini­laiset, ter­ho­laiset ja hal­la-aho­laiset (peruss., siniset ja peruss. (toiseen ker­taan)). siltikin merkit­tävin point­ti menee demarien kaut­ta, siis demarien menetys.

    muista täy­tyynee kai sanoa että raja on johonkin vedettävä. 

    rkp:sta sen ver­ran että sen ongel­ma lie­nee että tekee melkein mitä tahansa kom­pro­mis­se­jä ruot­si­in kie­len nimessä.

    Vastaa

15. “Min­ul­la on Koi­järvi-liik­keen lisäk­si tilil­läni myös sakko­tuomio purku­tuomion saa­neen Tam­pereen van­han viras­to­talon val­tauk­ses­ta. Talo on yhä pystyssä.”

    Valitet­tavasti. Jälleen yksi rumilus, jon­ka räjäy­tys­tä tulisin mielel­läni katsomaan.

    Vastaa

    1. Kai tajusit että tuo van­ha viras­to­ta­lo = Tam­pereen kaup­pa­hal­li? Aivan mah­ta­va raken­nus ja paik­ka, jota ilman Tam­pere olisi paljon huonom­pi kaupunki..

       Vastaa

16. “Joskus myös ilmas­tokysymyk­set ovat vas­takkain alku­peräisen luon­non­suo­jelun kanssa. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa näin käy jopa usein.”

    On vaikea kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa ilmas­tokysymyk­set oli­si­vat vas­takkain luon­non­suo­jelun kanssa. Toden­näköis­es­ti ajas­tusvirhe vas­takkainaset­telus­ta perus­tuu tapaan tarkastel­la ilmas­tokysymys­tä luon­non hiili­varas­tot uno­htaen. Luon­non­suo­jelu on tärkeää myös ilmas­tonäkökul­mas­ta, kos­ka luon­non mon­imuo­toisu­us on lisää resilienssiä ainakin kahdel­la taval­la: 1) se vai­men­taa ilmas­ton­muu­tok­sen hait­to­ja ja 2) mon­imuo­toinen luon­to löytää uusia tapo­ja sitoa hiiltä ilmakehästä.

    Kaupunkisu­un­nit­telus­sa ei yleen­sä olla tilanteessa, jos­sa luon­toon rak­en­tamiselle ei olisi vai­h­toe­hto­ja. Vihreille ilmeis­es­ti keskeisiä ovat raiti­oti­et, pyöräti­et ja tiivis asum­i­nen. Mikään laki ei pako­ta levit­tämään niitä luon­toon, vaan ne voi sijoit­taa täy­den­tämäl­lä jo raken­net­tu­ja alueita.

    Helsin­gin yleiskaa­van käsit­te­ly vier­aan­nut­ti min­ut vihreistä. Tarvi­taan melko paljon teko­ja, ennen kuin puolue voi uud­estaan alkaa tun­tua mah­dol­liselta äänestettävältä.

    Vastaa

    1. Se että johonkin raken­netaan talo lähtöko­htais­es­ti tarkoit­taa että sen alle jää jotain, yleen­sä kaatuu pui­ta, kos­ka sem­moi­sis­sa paikois­sa joi­hin ei ole raken­net­tu keskimäärin maas­samme kas­vaa pui­ta, ja jos ei niitä niin jotain muu­ta. Vaiku­tus hiilen sit­o­miseen on täten aivan se ja sama riip­pumat­ta siitä tehdäänkö talo Kirkkon­um­melle vai Helsinkiin.

       Helsinki­in tosin raken­netaan huo­mat­tavasti tiivi­im­min kuin Kirkkon­um­melle, eli pui­ta kaatuu paljon vähem­män. Liiken­teen päästöt on Helsinkii rak­en­taes­sa paljon hel­posti kymme­nen ker­taa pienem­mät asukas­ta kohden, kos­ka Helsingis­sä matkat on lyhyem­piä ja ne tehdäään paljon harvem­min autolla.

       Tästä per­spek­ti­ivistä luon­non­suo­jeli­ja Kirkkon­um­mel­la on liit­to­lainen, luon­non­suo­jeli­ja Helsingis­sä taas poten­ti­aalis­es­ti vastustaja.

       Min­ua ei tym­päise että Helsingis­sä suo­jel­laan luon­toa, itsekin tietenkin kan­natan eikä se ole mikään ongel­ma kun­han edes jon­nekin jos­sa kas­vaa jotain voi rak­en­taa, kos­ka muuten lop­puu käytän­nössä raken­nus­maa. Min­ua tym­päisee se että muu­ta­maa eri­no­maista poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta helsinkiläi­nen luon­non­suo­jeli­ja ei ole kar­tal­la. Esimerkik­si sen yleiskaa­van yhtey­dessä oli läh­es mah­do­ton­ta saa­da mitään vas­taus­ta kysymyk­seen, että olisiko laa­jas­sa kaupungis­samme edes joku pus­ka jol­la ei ole niin väliä, ja sit­ten taas toisaal­ta mitkä niistä luon­toalueista on eri­tyisen tärkeitä eli ei ainakaan käy. Tämä tuot­taa koko­lail­la ongel­mallisen asetel­man, kun joka ikisel­lä muul­la intres­siryh­mäl­lä urban­is­teista raken­nus­suo­jeli­joi­hin, teol­lisu­usaluelob­bareista motarin­suo­jeli­joi­hin, ja niin edelleen on ihan suht selkeä ja ymmär­ret­tävä kart­ta siitä mikä on tärkeää ja mikä ei.

       Vastaa

    2. “On vaikea kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa ilmas­tokysymyk­set oli­si­vat vas­takkain luon­non­suo­jelun kanssa.”

       Kyl­lä sel­l­aisia tilantei­ta on. Esimerkik­si kivi­ainek­sen otto. Suo­mi on roudan ja pitkien etäisyyk­sien maa. Sik­si vaikka­pa ympäristöys­täväl­lisen raideli­iken­teen rak­en­t­a­mi­nen vaatii huimia määriä kivi­aines­ta eli luon­non­suo­jelus­ta tin­kimistä. Tämä on mielestäni vali­di esimerkki. 

       Edelleen, ympäristön­suo­jelun (har­jukivi­ainek­sen säästämi­nen) nimis­sä kivi­ainek­sen otto on viety esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la jo läh­es 100 km päähän käyt­töko­hteista. Tästä johtu­van liiken­teen aiheut­ta­mat ympäristö­vaiku­tuk­set ovat huomattavat.

       Vastaa

    3. Han­na-Leena Yli­nen:

       Helsin­gin yleiskaa­van käsit­te­ly vier­aan­nut­ti min­ut vihreistä. Tarvi­taan melko paljon teko­ja, ennen kuin puolue voi uud­estaan alkaa tun­tua mah­dol­liselta äänestettävältä.

       Mikä puolue voisi siis olla vihre­itä parem­pi äänestet­tävä ihmiselle, joka kan­nat­taa sekä luon­non­suo­jelua että ilmas­tokysymys­ten ratkaisua?

       Poli­ti­ikas­sa ja elämässä ei voi mitään sille, että joskus hyvät tavoit­teet ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. Yhteiskun­nalises­sa mon­imuo­toisu­udessa ei yleen­sä ole ole­mas­sa täy­del­listä ratkaisua. Paras on hyvän pahin viholli­nen, kuten sanotaan.

       Vastaa

17. Lasku­taitoa soisin siu­naan­tu­van lisää vihreille.
    Toisi teille uskot­tavu­ut­ta kun päätök­senne oli­si­vat perustet­lavis­sa bud­jeteil­la. Tei­dän var­jobud­jeteis­sakin on muumi­ra­haa seassa niin että lasku­taitoista hymyilyttää.

    Vastaa

18. Todel­la haus­ka aja­tus poli­it­tisen toimin­nan tuot­tavu­ud­es­ta: pienikin poruk­ka saa paljon aikaan, kun sil­lä on aate ja moti­ivi. Vas­taa­van­laista taisi tapah­tua 1880-luvul­la, kun aat­evel­jet perus­ti­vat Päivälehteä.

    Miten ylläpitää poli­it­tista tuot­tavu­ut­ta? Demar­it juut­tui­v­at ay-dok­tri­inei­hin ja kokoomus hukkasi markki­na­t­alouden bis­nesys­täväl­lisyy­teen. Kumpikin tapa ylläpitää ain­oas­taan pyrkyryyt­tä. Kepu­laiset aja­vat motivoituneesti vain oman maae­mon asi­aa, esimerkik­si maatalousministereinä.

    Puoluer­ak­en­teeseen tarvi­taan akti­ivi­nen aat­telli­nen organ­isaat­tori tai orgaani, joka ylläpitää jäsen­ten­välistä aitoa keskustelua välit­tömän päivän­poli­ti­ikan ulkop­uolel­la vaik­ka paikallis­ten lukupi­irien tavoin. Men­estyk­sekäs sanan­julis­tus on poli­ti­ikas­sa oudon harv­inaista ilmeis­es­ti sik­si, ettei yhteinen käsit­teen­muo­dos­tus ole riit­tävän kehittynyttä.

    Vastaa

19. Itse en tosis­sani uskonut Vihreisi­in 1980-luvul­la. Kotona kävin 1990-luvul­la tiukkaa väit­te­lyä kol­man­nen ydin­voimalan tarpeel­lisu­ud­es­ta. Van­hempani oli­vat aika tuo­htunei­ta kun se äänestet­ti­in eduskun­nas­sa kumoon. Sen jäl­keen äänestin piru­ut­tani Vihre­itä. Mon­et min­un ikäiseni , jot­ka olemme sitä ikälu­okkaa että olimme liian nuo­ria tais­to­laisik­si mut­ta emme tarpeek­si skarppe­ja kasinopelureik­si, löysimme Vihreät. Nimeno­maan kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa pk-seudul­la Vihreät ovat jo hyvin edustet­tu­ja. Val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa kat­to liian korkeal­la ja seinät liian lev­eäl­lä että pää­sisi val­tion­hoita­japuolueek­si ‚mut­ta niitä voi äänestää tilanteis­sa jois­sa kokkar­it + RKP on jos­sain asi­as­sa liian kireitä.

    Vastaa

20. Ana­lyy­se­ja on ollut nautin­to lukea, ja toivoisin, että jak­saisit jatkaa muiden puoluei­den ana­lyy­seil­la. Jos jak­sat, niin myös eduskun­nan ulkop­uolis­ten puoluei­den analyyseilla.

    Muu­ta­mas­sa kom­men­tis­sa jo tul­lut esille teema, jota vihrei­den ana­ly­y­sis­sa olisin toivonut sin­un käsit­televän enem­mänkin. Tuskailu besser­wiss­er-pop­ulis­min ja markki­nal­ib­er­al­is­min välil­lä. Samal­la kun Ville Niin­istön kaltaiset poli­itikot vetoa­vat joi­hinkin, ovat ne pitäneet min­ut kokoomuk­sen äänestäjänä. Helsingis­sä tuskailen kumpaa pain­ot­taa enem­män, riskiä saa­da vihreiltä vasem­mis­to­laista rahan­jakopoli­ti­ikkaa vai kokoomuk­selta autokeskeistä kaupunkisu­un­nit­telua. Tois­taisek­si vasem­mis­to­laisen rahan­jakopoli­ti­ikan pelko on voit­tanut. Eilen varmis­tui, etteivät vihreät saa ään­täni seu­raavis­sakaan vaaleis­sa täysin äly­va­paan Van­taan Ener­gia ‑päätök­sen seu­rauk­se­na. Besser­wis­seröin­tiä ja tois­t­en ton­tille loikkimis­sa häpeäl­lisim­mässä muodossaan.

    Vastaa

21. “Poikien huonom­man, osin syr­jin­nästä johtu­van koulumen­estyk­sen takia talous tökkii muista koulu­tuskuilus­ta seu­raavia ongelmista puhumatta.”

    Tai mitäpä jos pojat ovat vain laisko­ja? Tytöt eivät enää suos­tu keskinker­taisuuk­sien pas­saa­jik­si ja syn­ny­tyskoneik­si? Sekös masen­taa tietokoneel­la aamus­ta iltaan pelaavaa pojan ras­sukkaa. Enää ei viina ja nyrk­ki riitä.

    Vastaa

    1. LK: Tai mitäpä jos pojat ovat vain laiskoja

       Jos täl­laista seli­tys­tä tar­joaa, niin siltikin jää vas­taa­mat­ta kysymyk­seen, mik­si pojat ovat laiskoja.

       Tah­don ole­mas­sa oloa ei tiede kai ole pystynyt osoit­ta­maan, vaik­ka meil­lä tah­don koke­mus onkin. Täy­ty­isi siis kek­siä jokin muu seli­tys kuin yksilön val­in­toi­hin vetoaminen. 

       Ilmiöi­den selit­tämi­nen yksilön valin­noil­la on vetoamista uskon­nol­liseen irra­tionaaliseen maail­manku­vaan. Aivan kuin meil­lä olisi mah­dol­lisu­us vaikut­taa käytök­seemme, vaik­ka tuskin on. Tiede on vain niin alkeel­lisel­la tasol­la, ettei se pysty nimeämään kuin pikku­ruisen osan muut­tu­jista, jot­ka käytöstämme selit­tävät ja määräävät.

       Ja jos tah­toon perus­tu­vaa seli­tys­tä tar­jot­taisi­in naisille, niin ei menisi läpi. Vihreässä maail­mas­sa naiset ovat vaikutet­tu­ja ja estet­tyjä, mut­ta miehet ovat huonon osansa valin­nei­ta. Se on yksi osa vihrei­den poli­ti­ikan perussanomaa. 

       Vihrei­den keskiver­toäänestäjää ei kiin­nos­ta, miltä miehestä tun­tuu tai mitä miehille laa­jem­mas­sa kuvas­sa tapah­tuu. Miehet kel­paa­vat vihreille käyt­tövoimak­si, mut­ta jos miehen koke­mus poikkeaa vihrei­den peru­so­le­tuk­sista, hänet pyritään vain kuo­hit­se­maan. Miehen koke­muk­selle ei ole vihreis­sä tilaa.

       Minä voisin ehkä äänestää vihre­itä, mut­ta miehenä koen, etten ole ter­ve­tul­lut. Jos ker­ron vil­pit­tömästi, mitä tun­nen ja ajat­te­len, en kel­paa. Kel­paavu­ut­tani ei myöskään lisää se, että tah­toisin vihreistä oikeasti vihre­itä, siis puolueen, joka vas­tus­taa talouskasvua ja kulut­tamista eikä ase­ta mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia ihmiselämän päämääräksi.

       Niin kauan kuin hyv­in­voin­ti kas­vaa, myös luon­non tuhou­tu­mi­nen ete­nee. Fan­tasi­at aineet­tomas­ta kasvus­ta ovat hai­hat­telua. Tarvi­taan enem­män köy­hyyt­tä, enem­män paikallisu­ut­ta, vähem­män ihmisiä ja paljon kiel­to­ja ja ankaria sank­tioi­ta, jot­ka estävät ihmis­ten ja tavaroiden liikkeen. 

       Kaupunki­laisvihreille täl­lainen ehdo­tus on täysin käsit­tämätön. He tah­to­vat sekä syödä että säästää kakun. Hei­dän poli­ti­ikkansa ei perus­tu tosi­a­sioi­hin vaan toiveisi­in. Sik­si kaupunki­laisvihreät ovat maa­pal­lon tuhosanoman kiihkeimpiä levit­täjiä. He luo­vat harhaa, jos­sa ihmisille luvataan hyvepuhuen poli­it­tis­es­ti sel­l­aista, joka tuhoaa ihmis­ten elinympäristön ja riistää ennen kaikkea tulevil­ta sukupolvilta.

       Vastaa

       1. Junt­tip­ul­la Savos­ta: Jos täl­laista seli­tys­tä tar­joaa, niin siltikin jää vas­taa­mat­ta kysymyk­seen, mik­si pojat ovat laiskoja.

          Tah­don ole­mas­sa oloa ei tiede kai ole pystynyt osoit­ta­maan, vaik­ka meil­lä tah­don koke­mus onkin. Täy­ty­isi siis kek­siä jokin muu seli­tys kuin yksilön val­in­toi­hin vetoaminen. 

          Ilmiöi­den selit­tämi­nen yksilön valin­noil­la on vetoamista uskon­nol­liseen irra­tionaaliseen maail­manku­vaan. Aivan kuin meil­lä olisi mah­dol­lisu­us vaikut­taa käytök­seemme, vaik­ka tuskin on. Tiede on vain niin alkeel­lisel­la tasol­la, ettei se pysty nimeämään kuin pikku­ruisen osan muut­tu­jista, jot­ka käytöstämme selit­tävät ja määräävät.

          Ja jos tah­toon perus­tu­vaa seli­tys­tä tar­jot­taisi­in naisille, niin ei menisi läpi. Vihreässä maail­mas­sa naiset ovat vaikutet­tu­ja ja estet­tyjä, mut­ta miehet ovat huonon osansa valin­nei­ta. Se on yksi osa vihrei­den poli­ti­ikan perussanomaa. 

          Vihrei­den keskiver­toäänestäjää ei kiin­nos­ta, miltä miehestä tun­tuu tai mitä miehille laa­jem­mas­sa kuvas­sa tapah­tuu. Miehet kel­paa­vat vihreille käyt­tövoimak­si, mut­ta jos miehen koke­mus poikkeaa vihrei­den peru­so­le­tuk­sista, hänet pyritään vain kuo­hit­se­maan. Miehen koke­muk­selle ei ole vihreis­sä tilaa.

          Minä voisin ehkä äänestää vihre­itä, mut­ta miehenä koen, etten ole ter­ve­tul­lut. Jos ker­ron vil­pit­tömästi, mitä tun­nen ja ajat­te­len, en kel­paa. Kel­paavu­ut­tani ei myöskään lisää se, että tah­toisin vihreistä oikeasti vihre­itä, siis puolueen, joka vas­tus­taa talouskasvua ja kulut­tamista eikä ase­ta mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia ihmiselämän päämääräksi.

          Niin kauan kuin hyv­in­voin­ti kas­vaa, myös luon­non tuhou­tu­mi­nen ete­nee. Fan­tasi­at aineet­tomas­ta kasvus­ta ovat hai­hat­telua. Tarvi­taan enem­män köy­hyyt­tä, enem­män paikallisu­ut­ta, vähem­män ihmisiä ja paljon kiel­to­ja ja ankaria sank­tioi­ta, jot­ka estävät ihmis­ten ja tavaroiden liikkeen. 

          Kaupunki­laisvihreille täl­lainen ehdo­tus on täysin käsit­tämätön. He tah­to­vat sekä syödä että säästää kakun. Hei­dän poli­ti­ikkansa ei perus­tu tosi­a­sioi­hin vaan toiveisi­in. Sik­si kaupunki­laisvihreät ovat maa­pal­lon tuhosanoman kiihkeimpiä levit­täjiä. He luo­vat harhaa, jos­sa ihmisille luvataan hyvepuhuen poli­it­tis­es­ti sel­l­aista, joka tuhoaa ihmis­ten elinympäristön ja riistää ennen kaikkea tulevil­ta sukupolvilta.

          Voi elämä. Ole mies äläkä valita.

       2. LK: Voi elämä. Ole mies äläkä valita. 

          Saat­taisi aut­taa varsin mon­taa poikaa, jos he valit­taisi­vat enem­män. Mitä enem­män valit­tamista on opit­tu hyväksymään, sitä enem­män itse­murhien määrä on vähen­tynyt ja sitä enem­män ihmiset ovat oppi­neet hake­maan apua.

          Ikävä vain, että vihreät naiset ja laa­jem­min kat­soen fem­i­nis­tit yrit­tävät kiihkeästi estää miesten tun­neil­maisun. Samaa toki tekevät jotkut miehet, joiden mielestä elämän tarkoi­tus on kil­pailu, selviämi­nen ja tulok­sen tekeminen.

          Pas­sivoitu­mi­nen omaan kur­ju­u­teen­sa ei auta ketään, eikä köy­destä ratkaisun­sa löytänyt arvon tun­teen­sa menet­tänyt epäon­nis­tunut yrit­täjä ole uljas näky.

          Vaik­ka kuin­ka uhoaisit ja vaatisit ihmisiltä pär­jäämistä kil­pailus­sa, niin kil­pailun luonne on kuitenkin sel­l­ainen, että siinä on voit­ta­jia ja häviäjiä. Sik­si kil­pailus­ta, joka tuhoaa myös maa­pal­lon, täy­tyy päästä eroon.

    2. LK:
       Tai mitäpä jos pojat ovat vain laisko­ja? Tytöt eivät enää suos­tu keskinker­taisuuk­sien pas­saa­jik­si ja syn­ny­tyskoneik­si? Sekös masen­taa tietokoneel­la aamus­ta iltaan pelaavaa pojan ras­sukkaa. Enää ei viina ja nyrk­ki riitä. 

       Jaa. No minkälaista on hyvä Vihreä poli­ti­ik­ka laisko­jen ras­sukoiden osalta? Ei var­maan näitä kai­va­ta kun­non ihmisiä häir­it­semään, var­masti on monia vääriä mielip­iteitäkin näil­lä. Eli laite­taanko vanki­laan vai kivilouhok­selle? Ainakin var­maan asun­to­jono­jen perälle tai muuten kuri­in ja järjestykseen? 

       Ja jos on näin, niin var­maan työttömät/köyhät/kouluttamattomat/maahanmuuttajat ovat itse asi­as­sa vis­si­in vain laisko­ja hekin? Net­toveron­mak­sa­jat eivät suos­tu enää edes keskinker­taisuuk­sien saati sit­ten poh­jasakan pas­saa­jik­si. Sekös masen­taa aamus­ta iltaan lor­vivaa rassukkaa. 

       Vai miten tämä nyt meni? 

       Sil­loin kun tek­sti on kuin per­sun kynästä, kan­nat­taa kat­soa peili­in pidem­pään. Naa­ma voi olla vino vaik­ka olo tun­tu­isi kuin­ka lahjakkaalta.

       Jos ja kun Kokoomus­ta kiin­nos­taa vain men­estyjät, Keskus­taa vain alue­poli­ti­ik­ka, Demare­i­ta vain eläkeläiset, Vasem­mis­toli­iton lääk­keet pahen­ta­vat oire­i­ta ja Per­su­jen resep­ti ei ole lääke vaan harhau­tus, niin jäl­jelle jää että Vihrei­den pitäisi nuorten huono-osais­ten miesten asioi­ta hoitaa. Ja mikä eri­no­mais­in­ta, keino­jakin olisi ihan luon­nos­taan. On Osmon luet­telemat vahvu­udet, ja muiden iso­jen puoluei­den kor­po­rati­iviset pain­o­lastit puuttuvat.

       Mut­ta ei kiin­nos­ta. Kymme­ne­sosa ihmi­sistä, mut­ta ei kiin­nos­ta. Väärät ihmiset.

       Vastaa

       1. Mil­tei ajat­telin tänään: Jaa. No minkälaista on hyvä Vihreä poli­ti­ik­ka laisko­jen ras­sukoiden osalta? Ei var­maan näitä kai­va­ta kun­non ihmisiä häir­it­semään, var­masti on monia vääriä mielip­iteitäkin näil­lä. Eli laite­taanko vanki­laan vai kivilouhok­selle? Ainakin var­maan asun­to­jono­jen perälle tai muuten kuri­in ja järjestykseen? 

          Ja jos on näin, niin var­maan työttömät/köyhät/kouluttamattomat/maahanmuuttajat ovat itse asi­as­sa vis­si­in vain laisko­ja hekin? Net­toveron­mak­sa­jat eivät suos­tu enää edes keskinker­taisuuk­sien saati sit­ten poh­jasakan pas­saa­jik­si. Sekös masen­taa aamus­ta iltaan lor­vivaa rassukkaa. 

          Vai miten tämä nyt meni? 

          Sil­loin kun tek­sti on kuin per­sun kynästä, kan­nat­taa kat­soa peili­in pidem­pään. Naa­ma voi olla vino vaik­ka olo tun­tu­isi kuin­ka lahjakkaalta.

          Jos ja kun Kokoomus­ta kiin­nos­taa vain men­estyjät, Keskus­taa vain alue­poli­ti­ik­ka, Demare­i­ta vain eläkeläiset, Vasem­mis­toli­iton lääk­keet pahen­ta­vat oire­i­ta ja Per­su­jen resep­ti ei ole lääke vaan harhau­tus, niin jäl­jelle jää että Vihrei­den pitäisi nuorten huono-osais­ten miesten asioi­ta hoitaa. Ja mikä eri­no­mais­in­ta, keino­jakin olisi ihan luon­nos­taan. On Osmon luet­telemat vahvu­udet, ja muiden iso­jen puoluei­den kor­po­rati­iviset pain­o­lastit puuttuvat.

          Mut­ta ei kiin­nos­ta. Kymme­ne­sosa ihmi­sistä, mut­ta ei kiin­nos­ta. Väärät ihmiset.

          Mitä jos se ras­suk­ka ottaisi ihan itse vas­tu­un elämästään ja opiske­lisi itselleen ammatin ja tek­isi työnsä?

          Mut­ta kun ei pysty. Ei kykene. Ei kiin­nos­ta. Ei jaksa.

          Mik­si ihmeessä jonkin poli­it­tisen puolueen pitäisi alkaa hyysäämään jotain vässyköitä?

       2. LK: Mitä jos se ras­suk­ka ottaisi ihan itse vas­tu­un elämästään 

          Ehdot­tomasti pitäisi + yhteiskun­nan tulisi potkia sen ver­ran perseelle, että omien kal­jata­ho­jen tien­aami­nen alka­isi kiin­nos­ta­maan, tai siis ei pitäisi mah­dol­lis­taa tätä. 

          Mut­ta nyt kun puhe on vihreistä, niin heille miesten vässyköinyi on oma vika mut­ta nais­ten uravalin­nat yhteiskun­nan syytä. 

          Joko pojat ovat laiskem­pia ja naisia ei kiin­nos­ta taha ja kova työn­teko tai sit­ten kumpikin ongel­ma on rakenteellinen.

       3. Sylt­ty: Ehdot­tomasti pitäisi + yhteiskun­nan tulisi potkia sen ver­ran perseelle, että omien kal­jata­ho­jen tien­aami­nen alka­isi kiin­nos­ta­maan, tai siis ei pitäisi mah­dol­lis­taa tätä. 

          Mut­ta nyt kun puhe on vihreistä, niin heille miesten vässyköinyi on oma vika mut­ta nais­ten uravalin­nat yhteiskun­nan syytä. 

          Joko pojat ovat laiskem­pia ja naisia ei kiin­nos­ta taha ja kova työn­teko tai sit­ten kumpikin ongel­ma on rakenteellinen.

          Jos et ole vielä havain­nut, niin syn­tyvyys las­kee kuin lehmän hän­tä ja seon seu­raus­ta siitä, että naisia kiin­nos­taa nimeno­maan raha ja kova työn­teko syn­ny­tyskoneena olemisen ja pas­saamisen sijaan.

       4. LK: Jos et ole vielä havain­nut, niin syn­tyvyys las­kee kuin lehmän hän­tä ja seon seu­raus­ta siitä, että naisia kiin­nos­taa nimeno­maan raha ja kova työn­teko syn­ny­tyskoneena olemisen ja pas­saamisen sijaan.

          Olen aitiopaikalla seu­raa­mas­sa nais­ten kohtaloa yllä­maini­tun seu­rauk­se­na. Kun yhteiskun­nan tar­joa­ma tur­va rom­ah­taa ja eläk­keet ovat lop­ul­ta arvot­to­mia, aina sil­loin täl­löin kohtaamil­lani 7–19 lapsen äideil­lä on tule­vaisu­us jos­sain määrin tur­vat­tu, usein jopa hyvin. . Niitä on muuten yllät­tävän paljon, ja mon­et heistä näyt­tävät varsin tyytyväisiltä.

       5. LK: Mitä jos se ras­suk­ka ottaisi ihan itse vas­tu­un elämästään ja opiske­lisi itselleen ammatin ja tek­isi työnsä?

          Mut­ta kun ei pysty. Ei kykene. Ei kiin­nos­ta. Ei jaksa.

          Mik­si ihmeessä jonkin poli­it­tisen puolueen pitäisi alkaa hyysäämään jotain vässyköitä?

          Ei ongel­ma hyysäämistä tarvitse. 

          Omas­ta sub­jek­ti­ivis­es­ta näkökul­mas­ta sanois­in että riit­täisi että palautet­taisi­in perusk­oulu- ja 2‑asteen koulu­tus sille tasolle mitä se oli vielä 80–90-luvuille jol­loin koulus­sa ei keski­tyt­ty viihtymiseen ja osal­lis­tamiseen ja kaik­keen trendis­öpöön puuhastelu­un vaan jol­loin per­in­teisen koulukun­nan opet­ta­jat vielä vaa­ti­vat ja takoi­vat pahimpi­enkin laiskimusten kaali­in sen­ver­ran oppimäärää että about jokainen pääsi vielä ylitse mur­rosiän pahim­mas­ta sudenkuopasta.

          Laisku­us sinän­sä on eri­no­maisen arvostet­ta­va luon­teen­pi­irre jos se saadaan kanavoitua vel­tos­ta laisku­ud­es­ta luo­vaan laisku­u­teen joka yksi merkit­tävim­mistä kehi­tys­tä eteen­päin vievistä voimista kuten Bill Gates esimerkik­si asian hyvin on tiivistänyt:

          “I choose a lazy per­son to do a hard job. Because a lazy per­son will find an easy way to do it.”

    3. LK:

       Tai mitäpä jos pojat ovat vain laisko­ja? Tytöt eivät enää suos­tu keskinker­taisuuk­sien pas­saa­jik­si ja syn­ny­tyskoneik­si? Sekös masen­taa tietokoneel­la aamus­ta iltaan pelaavaa pojan ras­sukkaa. Enää ei viina ja nyrk­ki riitä.

       Täl­lais­ten näkökul­mien takia vieras­tan fem­i­nis­miä (vaik­ka kan­natankin tasa-arvoa). Nais­ten ja tyt­tö­jen men­estys­tä estävät lasika­tot ja muut yhteiskun­nal­liset rak­en­teet, mut­ta miesten ja poikien kohdal­la kyse on siis sukupuoleen liit­tyvistä syistä?

       Vastaa

22. Järkivihreyt­tä pitäisi olla enem­män, nyt vain ei pysty vihre­itä äänestämään kun ääni menee osin nai­iville punav­ihreälle poli­ti­ikalle ja täysin karikkoon..

    Vastaa

23. Osmo: “Fun­da­men­tal­is­mi on aina pahas­ta… Aat­teel­lisu­us on hyvä, mut­ta kaikki­nainen fun­da­men­tal­is­mi on aina pahasta.”

    Osmo, täl­laista fun­da­men­tal­is­mia on havait­tavis­sa myös sinus­sa itsessäsi jois­sain asiois­sa, esimerkik­si usein kom­menteis­sasi aiheesta raide- vs. bus­sili­ikenne. Raideli­iken­teel­lä on omat etun­sa ja jois­sain tilanteis­sa se on ylivoimainen, mut­ta kom­ment­tisi bus­seista ja niiden “epä­mukavu­ud­es­ta” ovat usein tosi asenteellisia.

    Vastaa

24. Vihrei­den suurin tule­vaisu­u­de­nuh­ka on sen leimau­tu­mi­nen vasem­mis­to­laisek­si. Vihreät on ollut täl­lä vaa­likaudel­la lähi­main kaikissa asiois­sa vasem­mis­to­lainen rahan­jako- ja veronko­ro­tus­puolue. Vihrei­den erot­tumi­nen vasem­mis­tos­ta ei ole onnis­tunut. Vihreistä on tul­lut ”nuo­ria sosialidemokraat­te­ja”, jon­ka poli­ti­ikkaa leimaa aka­teem­i­nen teoreettisuus. 

    Ode kir­joit­taa vihrei­den fun­da­men­tal­is­mista eikä se koske vain ydin­voimaa. Esimerkik­si vesivoiman lisärak­en­t­a­mi­nen voisi olla Suomelle tärkeä. Se ei onnis­tu, kos­ka koskien pitää olla ”vapai­ta”. Fun­da­men­tal­is­mis­sa ongel­ma on se, ettei se tun­nus­ta kehi­tys­tä täl­lä alalla.

    Kol­mas ongel­ma on val­heelli­nen ylim­ielisyys. Vihreät anta­vat ymmärtää, että vain he ymmärtävät luon­non suo­jelua ja ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semistä. ”Mehän tiedämme” tulee usein vas­taan vihrei­den kanssa asioidessa.

    Vihreis­sä on yksi edus­ta­ja, joka ymmärtää markki­na­t­alout­taa. Hän on Antero Vartia.

    Vastaa

    1. Jam­mu Salonie­mi:
       Vihrei­den suurin tule­vaisu­u­de­nuh­ka on sen leimau­tu­mi­nen vasem­mis­to­laisek­si. Vihreät on ollut täl­lä vaa­likaudel­la lähi­main kaikissa asiois­sa vasem­mis­to­lainen rahan­jako- ja veronko­ro­tus­puolue. Vihrei­den erot­tumi­nen vasem­mis­tos­ta ei ole onnis­tunut. Vihreistä on tul­lut ”nuo­ria sosialidemokraat­te­ja”, jon­ka poli­ti­ikkaa leimaa aka­teem­i­nen teoreettisuus. 

       Ongel­ma kos­kee osit­tain vain tätä vaa­likaut­ta. Kun maas­sa on umpikon­ser­vati­ivi­nen hal­li­tus, vaikut­taa oppo­si­tiop­uolue hel­posti vasem­mis­to­henkiseltä (ellei se sit­ten ole niin selvästi oikeal­la, ettei epäilystäkään pääse syntymään).

       Vihreis­sä min­ua on viehät­tänyt se Osmo Soin­in­vaarankin esi­in nos­ta­ma omi­naisu­us, että puolue ei yksioikois­es­ti ase­tu mihinkään per­in­teisel­lä ja min­un näkökul­mas­tani vähän van­hen­tuneel­lakin oikeisto-vasemmisto-akselilla. 

       Toivon, että tämä asi­ain­ti­la säi­ly­isi myös jatkos­sa. Näin lie­neekin niin kauan kun haukku­ja tulee sekää oikeal­ta ja vasemmalta.

       Vastaa

       1. Sel­l­aista uhkaa ei ole, että vihre­itä pidet­täisi­in liian vasem­mis­to­laise­na. Vihre­itä on pidet­ty jo vuosia kokoomuk­sen puu­tarha­tont­tu­osas­tona, ja osit­tain se pitää yhä paikkansa. Soinin sin­is­ten kohdal­la puhutaan ihan samas­ta ilmiöstä. Sekin taitaa pitää paikkansa. 

          Sin­isiä ja vihre­itä yhdis­tää keskilu­okan poli­it­ti­nen kosiskelu, mut­ta viime aikoina on näyt­tänyt siltä, että vau­rain keskilu­ok­ka on siir­tynyt vihrei­den kan­nat­ta­jista kokoomuk­sen kan­nat­ta­ji­in ja lop­ut poli­it­tis­es­ti liikku­vas­ta keskilu­okas­ta demarei­den ja vasem­mis­toli­iton kan­nat­ta­ji­in. Vihrei­den kan­na­tus on ollut laskusu­un­tainen jo pitkään.

          Soinin sin­isi­in ja Aal­lon vihre­itä päin kallel­laan ole­va keskilu­okkainen mah­dolli­nen kan­nat­ta­ja on nopea kään­teis­sään. Silti, keskilu­okkaisia äänestäjä-kan­nat­ta­jia ei riitä näin pienessä maas­sa jokaiselle puolueelle, täl­lä het­kel­lä puoluei­ta taitaa olla jo 15.

          Suo­mi on pieni maa. Kah­ta (tai kolmea) kokoomus­puoluet­ta tai por­varipuoluet­ta ei tarvi­ta. Yleinen poli­it­ti­nen tilanne on nyt se, että istu­van hal­li­tuk­sen kan­na­tus on hyvin pieni gallup­pi­en mukaan. Eduskun­tavaaleis­sa voi tapah­tua mitä hyvän­sä, äänestäjät ovat nopeasti liikku­via (kos­kee eri­tyis­es­ti vihrei­den kan­nat­ta­jia) ja arvaamattomia.

25. 20180216-Vihreät
    Kiitos Osmo Soin­in­vaar­alle tietorikkaas­ta vihrei­den sisäku­vas­ta. Kuten hän sanoo kovin eri­laiselta näyt­tää sisältä kuin ulkoa kat­sot­tuna, paljon monipuolisem­mal­ta ja ris­tiri­itaisem­mal­ta. Min­ul­la on yksioikoinen ulkop­uolisen kuva.
    Min­un käsi­tyk­seni mukaan Vihreät on ain­oa demokra­t­ian kannal­ta vaar­alli­nen puolue, jon­ka ide­olo­giaa vain seiti­no­hut, mut­ta läpinäkymätön seinä erot­taa fasis­mista. Ohuen vihreän kuoren alla on pelkkää punaista. Arbu­usi on mainio Vihrei­den sym­booli. Kaik­ki asi­asi parem­min tietävät kuin sinä itse. Jos val­taan pää­si­sivät, et oma­l­la ton­til­lasi ilman keskusjo­hdon kir­jal­lista lupaa pierai­sisi. Ain­oa todel­li­nen vihreä puolue on Keskus­ta. Sen jäsenistöl­lä leipä on kiin­ni vihrey­destä. Ja sitä kaut­ta mei­dän kaikkien. Itse en voi kuvitel­la mis­sään tapauk­ses­sa äänestäväni Vihre­itä. Keskus­tan tun­nen kodik­seni, vaik­ka 60 vuot­ta olen kaupungis­sa asunut. Piraat­te­ja äänestäisin, jos nimen­sä asial­lisek­si vaihtaisivat.
    Kuitenkin pidän Vihrei­den ole­mas­saoloa tärkeänä. Vihreät toimi­vat var­avent­ti­il­inä, jon­ka kaut­ta yhteiskun­nan fasis­tiset paineet purkau­tu­vat jotenkin hal­li­tusti — niin kauan kuin kan­na­tus pysyt­telee kymme­nen pros­entin tuntumassa.

    Vastaa

    1. Nyt meni vihreät ja PS sekaisin.

       Vastaa

       1. Sylt­ty:
          Nyt meni vihreät ja PS sekaisin.

          Niin­pä. Mon­es­ta voi vihre­itä moit­tia, ja aiheesta, mut­ta että vielä fasis­te­jakin? Näin ihmeelli­nen väite vaatisi Asko Kor­pelal­ta perusteluja.

26. Vielä niistä “rotiskoista”. Olisiko kuitenkin ollut parem­pi rak­en­taa niitä, kuin tuot­taa tarvit­tu ener­gia fos­si­il­isil­la? Kuin­ka mon­ta voimalaon­net­to­muut­ta olisimme voineet sietää ja kuitenkin jäädä luon­non ja ihmis­ten ter­vey­den kannal­ta run­saasti plus­salle? Vas­taavia kysymyk­siä vihreän uskon osalta voidaan var­maan aikanaan esit­tää vaikka­pa GMO:n osalta.
    Jos teknolo­gian ja tieteen vihreät edus­taisi­vat koko puoluet­ta, sitä voisi vaik­ka alkaa kan­nat­taa. Mut­ta nuo puolueen enem­mistön (?) muo­dosta­vat usko­vaiset fun­da­men­tal­is­tit ja puut­tumaan jäävä totu­uskomis­sio van­hoista tieteen ja tutkimustiedon vas­tai­sista kan­noista taita­vat vielä pitkään hai­ta­ta liik­keen imagoa, jota kolum­nisti kyl­lä main­iosti paran­taa. Kiitos näistä puolue­ana­lyy­seistä, ovat olleet nau­tit­tavaa luettavaa!

    Vastaa

27. Minus­ta soin­in­vaar­alainen vihreys on vasem­mis­to­laista siinä merk­i­tyk­sessä kuin Tan­skan ja Nor­jan Vasem­mis­to-nimiset puolueet ovat tämän nimen 1800-luvul­la omak­suneet: Kankeaa sää­ty-yhteiskun­taa vapauttamaan!
    Jyrkkä atom­ivoiman vas­tus­tus on saanut masen­ta­van man­neki­inin Angela Merke­listä. Ydin­voimaa kor­vataan hiilivoimalla.

    Vastaa

28. Vihrei­den ongel­ma on se, että ei ymmär­retä konkre­ti­aa ja sil­loin puut­tuu paljon, ettei kaik­ki. — Helsingis­sä hiilen käyt­tö on yli 90 %, Tukhol­mas­sa 10 % eikä esim. muovinkeräys­tä ole saatu toteutetuk­si.— Kun­tapoli­ti­ik­ka Vihreil­lä on outoa, omia ideoita suo­si­vaa eikä rahaa sit­ten riitä kun­tapoli­ti­ikan ydin­te­htävi­in, esim. van­hus­ten­huoltoon. Helsin­gin poli­ti­ikan­tekoa seu­raa­vana ihmette­len, miten kovat oppi­ra­hat joudum­mekaan mak­samaan Vihrei­den poli­ti­ikan­teosta. — Län­simetro on pelot­ta­va fiasko, sitä Vihreät ajoi­vat kuin käärmet­tä pyssyyn. Kun puolueeseen tulee uut­ta koke­ma­ton­ta väkeä, ei mikään näy muut­tuvan.— Lisää kaupunkia Helsinki­in, kaupunkia pitäisi saa­da korvien väli­in, mitä Vihreis­sä ei taide­ta ymmärtää. Kaupun­ki ei ole pelkkiä talo­ja. Teo­reet­ti­nen ymmärtämi­nen ei riitä: teo­ri­at pystyvät van­git­se­maan hyvin pienen osan todellisuudesta.

    Vastaa

    1. Helenin ener­giatuotan­nos­ta hiilen osu­us ei ole 90 %, vaan jotain vähän alle puo­let säästä ja sähkön hin­nas­ta riip­puen. Val­tio on veron­muu­toksin ohjan­nut voimalaoi­ta paiot­ta­maan kivi­hi­iltä (ja turvet­ta) maakaa­sun sijaan, jota min­un on vähän vaikea ymmärtää. Maaka­sul­la tulee silti kol­mannes, ydin­voimal­la 10 %. Lisäk­si ener­giaa tuote­taan läm­pöpumpuil­la, pel­leteil­lä ja vesivo­ma­l­la. Läm­pöpumpuis­sa ja pel­letin käytössä Helsin­ki on Suomen suurin, ylivoimais­es­ti. Ain­oa merkit­tävä ener­gialähde, jota me emme käytä on suo­hi­ili eli turve, joka on tar­jol­la ole­vista ener­gialähteistä ilmas­ton kannal­ta huonoin ja suomen ilmas­tosyn­neistä mustin.

       Vastaa

29. Ulkop­uolelta tarkastel­tuna tulee väk­isinkin mieliku­va, että Suomes­sa ja maail­mal­la muut puolueet ovat anta­neet vihreille ener­gia- ja ympäristöpoli­ti­ikan tem­mellysken­täk­seen — ehkä jot­tei­vat vihreät saisi vahinkoa aikaan muualla.

    Tämä on sääli, kos­ka nimeno­maan enr­gia- ja ympäristöpoli­ti­ikas­sa vihreät ovat saa­neet eniten tuhoa aikaisek­si. Vihrei­den fun­da­men­taa­li­nen ydin­voimakiel­to nos­taa CO2-päästöjä kan­sain­välis­es­ti merkit­tävästi. Tälle poli­ti­ikalle on help­po saa­da tukea fos­si­ilipuolelta — varsinkin kaa­su­te­ol­lisu­us markki­noi itseään “vähi­hi­ilisen tule­vaisu­u­den mah­dol­lis­ta­ji­na”, taat­en sähkön saatavu­u­den myös sil­loin, kun ei satu tuule­maan. Tykkäätte puhua tuuli- ja aurinkovoimas­ta päästöt­töminä tule­vaisu­u­den ratkaisuina — ymmärtämät­tä eroa tehon ja ener­gian välil­lä, saati sit­ten sitä, että tuotan­non ja kulu­tuk­sen pitää vas­ta­ta toisi­aan joka het­ki. Kysyn­täjous­to kuulem­ma tasoit­taa kivasti ongel­man tuuli­tuotan­non ajoituk­ses­ta kysyn­nän suh­teen. Halu­aisin nähdä tun­ti­ta­son sim­u­laa­tioinne vähähi­ilis­es­tä sähkön­tuotan­nos­ta ilman ydinvoimaa.

    Tarvit­taisi­in puolue, joka suh­tau­tu­isi ympäristöa­sioi­hin objek­ti­ivis­es­ti — joka pitäisi ilmas­ton­muu­tos­ta ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den vähen­e­mistä suurem­pana ongel­mana kuin kek­sit­tyä säteilypelkoa. Pohjo­is­mais­sa (Tan­s­ka pois­lukien) sähkön tuotan­to on jo varsin vähähi­ilistä. Teol­lisu­us- ja läm­mön­tuotan­non ja liiken­teen dekar­bonoimi­nen vaatii kuitenkin suuria lisäyk­siä sähkönku­lu­tuk­seen kor­vatak­seen fos­silis­ten käyt­töä. Tämä tulisi tehdä vähähi­ilis­es­ti ja edullis­es­ti (pohoises­sa tuuli‑, vesi- ja ydin­voimal­la, eteläm­pänä myös auringol­la). Edullis­es­ti, jot­ta fos­si­ilis­ten kor­vaami­nen em. käyt­tö­tarkoituk­sis­sa olisi myös taloudel­lista. Esimerkik­si Sak­san ovat vihreät aja­neet tilanteeseen, jos­sa päästöjä ei voi­da sähkönkäytössä vähen­tää, kos­ka ydin­voiman alasajo on ilmas­ton­muu­tos­ta tärkeäm­pää. Sähkönkäytön ulkop­uolel­la fos­si­ilis­ten käyt­töä ei voi­da vähen­tää, kos­ka sähkö on energiewende-unelmien myötä aivan liian kallista. Kaa­su, diesel ja hiili palaa vielä liian pitkälle tulevaisuuteen.

    Toiv­ot­tavasti SMR-reak­torit tar­joa­vat teille hyvän keinon perään­tyä ydin­voiman fun­da­men­taalis­es­ta vas­tus­tamis­es­ta. Teil­lä on kuitenkin paljon hyviä tavot­tei­ta ja annet­tavaa ympäristöpoli­ti­ikan ulkopuolella.

    Vastaa

    1. Eikö ydin­voimakiel­lon Sak­sas­sa ajanut läpi Merkel?

       Vastaa

       1. Schröderin hal­li­tus (jos­sa myös vihreät oli­vat) päät­tivät ydin­voiman alasajos­ta, muu­ta­ma reak­tori sul­jet­ti­inkin 2000-luvul­la. Merkel yrit­ti tehdä Ruot­sit lykäten alasajon määräaikaa (Ruot­sis­sa­han oli pitkään voimas­sa päätös, että Ruot­si on ydin­voima­ton 2010. Päätös puret­ti­in viral­lis­es­ti vas­ta 2009) vuon­na 2010. Päätös syn­nyt­ti voimakkaat protestit, mut­ta vas­ta Fukushi­man onnet­to­muus sai Merke­lin panikoimaan ja vetäy­tymään aiem­mas­ta päätök­ses­tään. Tämän seu­rauk­se­na Sak­san sähkön­tuotan­non päästöt ovat polke­neet paikallaan koko 2010 luvun, vaik­ka ydin­voiman kor­vaamiseen muil­la vähäpäästöisil­lä on käytet­ty sato­ja mil­jarde­ja. Ain­oa meri­it­ti päästönäkökul­mas­ta Sak­salle voidaan antaa siitä, että se nopeut­ti aurinkopa­neelei­den hin­nan putoamista kil­pailukykyiselle tasolle.

    2. Kantsi­iko vihrei­den ydin­voimakan­nas­ta vään­tää, kun ker­ran se kan­ta on Suomes­sa hävin­nyt. Eikä ollut koskaan edes lähel­lä voittaa.

       Vastaa

       1. Juuri nyt kan­nat­taa. Täl­lä het­kel­lä Emma Kari yrit­tää ajaa Helsinkiä ja Van­taa­ta ulos Fen­novoimas­ta (tästä han­kkeesta voi toki olla perustel­lusti mon­taa mieltä).

          Lisäk­si Helsin­ki on aja­mas­sa alas Hanasaaren voimalaitos­ta, suun­nitel­mana kor­va­ta tämä “CO2-neu­traalil­la” bio­mas­san poltol­la. Vihreil­lä on paljon val­taa Helsingis­sä, ja jos he halu­aisi­vat Helsingistä oikeasti vähäpäästöisen, tulisi vihrei­den muut­taa suh­tau­tu­mis­taan ydin­voimaan. Oikeasti vähäpäästöisiä vai­h­toe­hto­ja on oleel­lis­es­ti kak­si*, eli sähköön perus­tu­va läm­mi­tys (läm­pöpumput + sähkö­vas­tuk­set) ja ydin­reak­tori. Molem­mat näistä vaa­ti­vat käytän­nössä ydin­voimaa, ensim­mäisessä se vaan sijait­see Helsin­gin ulkopuolella.

          * Jos Otaniemen onka­lo osoit­tau­tuu toimi­vak­si, tulee sieltä kol­mas vähäpäästöi­nen lämmönlähde.

       2. San­teri Oksa­nen:
          Juuri nyt kan­nat­taa. Täl­lä het­kel­lä Emma Kari yrit­tää ajaa Helsinkiä ja Van­taa­ta ulos Fen­novoimas­ta (tästä han­kkeesta voi toki olla perustel­lusti mon­taa mieltä).

          Lisäk­si Helsin­ki on aja­mas­sa alas Hanasaaren voimalaitos­ta, suun­nitel­mana kor­va­ta tämä “CO2-neu­traalil­la” bio­mas­san poltol­la. Vihreil­lä on paljon val­taa Helsingis­sä, ja jos he halu­aisi­vat Helsingistä oikeasti vähäpäästöisen, tulisi vihrei­den muut­taa suh­tau­tu­mis­taan ydin­voimaan. Oikeasti vähäpäästöisiä vai­h­toe­hto­ja on oleel­lis­es­ti kak­si*, eli sähköön perus­tu­va läm­mi­tys (läm­pöpumput + sähkö­vas­tuk­set) ja ydin­reak­tori. Molem­mat näistä vaa­ti­vat käytän­nössä ydin­voimaa, ensim­mäisessä se vaan sijait­see Helsin­gin ulkopuolella.

          * Jos Otaniemen onka­lo osoit­tau­tuu toimi­vak­si, tulee sieltä kol­mas vähäpäästöi­nen lämmönlähde.

          Hienos­ti perusteltu.

       3. Hiilivoiman alasajo on peräisin Val­tion (kesk) vaa­timuk­sista. Hanasaaren osalta kyse on myös siitä, että tuo maa-ala on kaupungille sato­jen miljoonien euro­jen arvoinen. Ydin­voima ei toistaise4ksi oikein leitä kaukoläm­mön tuotan­nos­sa, kos­ka val­takun­nal­liset nor­mit estävät ydin­fvoimalan rak­en­tamisen kaupun­gin lähelle. Eihän Fen­novoimakaan tuo­ta Oulu­un kaukoläm­pöä, kos­ka voimala on kaukana kaupungista. Otaniemen onkalon osalta tilanne ei näytä kovin lupaavalta.

       4. Osmo Soin­in­vaara:
          Ydin­voima ei toistaise4ksi oikein leitä kaukoläm­mön tuotan­nos­sa, kos­ka val­takun­nal­liset nor­mit estävät ydin­fvoimalan rak­en­tamisen kaupun­gin lähelle. 

          Val­takun­nal­liset nor­mit tässä STUKin ase­tuk­set, jot­ka on tehty tur­vaa­maan halut­tu hyvin korkea tur­val­lisu­u­den taso. Ne ovat myös tehty suuria sähköä tuot­tavia laitok­sia silmäl­läpitäen. Mil­laiset nor­mit takaisi­vat vas­taa­van tur­val­lisu­u­den tason esimerkik­si allastyyp­pisen paineis­ta­mat­toman kaukoläm­pöreak­torin, sitä ei kukaan pysty täl­lä het­kel­lä aukot­tomasti sanomaan. Tässä on sinän­sä aito muna/kana-ongel­ma, sil­lä ain­oa tapa selvit­tää onko ydin­voiman sijoit­ta­mi­nen kaupun­gin lähelle olisi että joku toim­i­ja läh­tee aidosti liik­keelle jol­loin se pitää selvit­tää, mut­ta toisaal­ta, kuka olisi niin rohkea että lähtisi pistämään paukku­ja (==rahaa) pro­jek­ti­in jos­ta ei ole var­muut­ta onko se mahdollista?

          Peri­aat­teessa saat­taisi olla mah­dol­lista osoit­taa että jokin laitos olisi riit­tävän tur­valli­nen myös nyky­istä pienem­mil­lä tur­va- ja varautu­misetäisyyk­sil­lä (laki on selkeä, ydin­voiman käytöstä ei saa tul­la hait­taa yksilöille eikä yhteisöille), mut­ta moinen tarkastelu vaatisi konkreet­tisen laitos­de­signin. Yhdys­val­lois­sa NuS­cale pyrkii perustele­maan vira­nomaiselle varautu­misalueen pienen­tämisen laitos­alueen aitaan, mut­ta siel­läkin val­tio tukee tätä lisen­soin­ti­työtä huo­mat­tavasti. Kiinas­sa taas on lähdet­ty kehit­tämään ydinkaukoläm­pöä joten eiköhän sieltäkin kuu­lu jotain lähiaikoina.

          Tuo ongel­mak­ent­tä on haas­ta­va. Mut­ta toisaal­ta, edutkin oli­si­vat huo­mat­ta­vat jos ydin­voima olisi käytet­tävis­sä ole­va osa lämmitystä.

       5. Osmo Soin­in­vaara:
          Hiilivoiman alasajo on peräisin Val­tion (kesk) vaa­timuk­sista. Hanasaaren osalta kyse on myös siitä, että tuo maa-ala on kaupungille sato­jen miljoonien euro­jen arvoinen. Ydin­voima ei toistaise4ksi oikein leitä kaukoläm­mön tuotan­nos­sa, kos­ka val­takun­nal­liset nor­mit estävät ydin­fvoimalan rak­en­tamisen kaupun­gin lähelle. Eihän Fen­novoimakaan tuo­ta Oulu­un kaukoläm­pöä, kos­ka voimala on kaukana kaupungista. Otaniemen onkalon osalta tilanne ei näytä kovin lupaavalta.

          Kaukoläm­pöä Lovi­isas­ta? Olisiko aihet­ta ava­ta taas keskustelu asi­as­ta? Näil­lä näkymin Lovi­isan ikään­tyvät voimalat on pakko kor­va­ta uudel­la ydin­laitok­sel­la ja siitä saataisi­in kaukoläm­pö koko pääkaupunkiseudulle. Toinen kär­pä­nen on sen päästöt­tömyys eli ratkaisu Helsin­gin hiiliongelmaan.

30. Tää kom­ment­tien hier­arkian muut­ta­mi­nen on kuin taan­noinen keit­tiöremp­pa: näyt­tää ehkä parem­mal­ta mut­ta toimii ehdot­tomasti huonom­min. Lait­takaa nyt ainakin mah­dol­lisu­us lajitel­la viestit aika­järjestyk­seen. On jär­jetön­tä olet­taa, että kukaan pitem­män päälle viit­sii käy­dä läpi koko viestiketjun aina uud­estaan löytääk­seen ne viestit, joi­ta ei ole lukenut. 

    En siis usko, että se on uud­is­tuk­sen tarkoi­tus — lan­nistaa kom­ment­tien luk­i­joi­ta — mut­ta jos on, sit­ten tää toimii toki hienosti.

    Vastaa

31. OSn alus­tus Vihreistä pal­jasti surullisel­la taval­la sen, että puolue muo­dos­tuu sekavasti ajat­tele­vista ihmi­sistä, joil­ta puut­tuu yhteinen maail­manku­va, mis­sio. Puut­tuu uskot­ta­va ja todel­lises­sa elämässä toimi­va ohjelma. 

    Vihreät näyt­täy­tyvät niiden ihmis­ten kaatopaikkana, jot­ka halu­a­vat kovasti hössöt­tää, mut­ta eivät oikein tiedä mis­tä asi­as­ta. Sen he kuitenkin näyt­tävät tietävän, etteivät halua hössöt­tää mitään sel­l­aista, mitä muut puolueet tekevät. Määritelevät itsen­sä negaa­tion kaut­ta! Ovat kaikkea järkevää kehi­tys­tä vas­taan neli­raa­ja-jar­ru­tuk­ses­sa. Ovat usein entisiä stal­in­is­te­ja, jot­ka ovat ket­terästi kään­täneet punaisen takkin­sa vihreäksi.

    Har­va Vihreä taitaa tietää sitä, että muu­ra­hais­tu­tuk­i­ja Edward O. Wilsonin perus­ta­ma ”Saarten bio­maantiede” on Suomen ympäristölain perus­ta. Se on ihan hyvä laki, mut­ta sen sovelt­a­mi­nen käytän­töön ei näytä Vihreiltä onnistuvan.

    OS viit­taa vaar­al­lisi­in viher-fun­da­men­tal­is­tei­hin, joil­la ilmeis­es­ti tarkoit­taa kaupungeis­sa asu­via Vihre­itä, jot­ka teesken­televät halu­a­vansa pala­ta takaisin luon­toon, utopis­tiseen biodiversiteettiin. 

    Fun­da­men­tal­is­tit ovat syväekolo­gi Pent­ti Linkolan seu­raa­jia, jot­ka halu­a­vat har­ven­taa luon­toa tuhoavien homo sapi­ens — suurpeto­jen määrää. Linko­la rupe­si kalas­ta­jak­si ja valit­teli kun puuvillaverkoil­la ei saanut kalaa ja jou­tui otta­maan nailon­verkot käyt­töön. Sit­ten tuli ongel­mak­si se, ettei kukaan nainen suos­tunut tule­maan hänen kanssaan asumaan…

    Suuri osa Vihreistä näyt­tää ole­van epäre­al­is­tisia maail­man­paran­ta­jia, besser­wis­sere­itä. Halu­a­vat uno­htaa sen, että Suomen kansa on vain 0,78 % maail­man väestöstä ja että pieniä resursse­jamme ei juuri kan­na­ta uhra­ta huuhaa-alarmistien ennus­ta­man maail­man­lop­un estämiseen. 

    OSn kehu­ma Vihrei­den uusi puheen­jo­hta­ja Touko Aal­to sanoo aiko­vansa viedä Vihreät takaisin juurilleen, esimerkik­si soiden ennal­lis­tamiseen ja kaivos­toimin­nan asioi­hin puuttumiseen. 

    Taloud­es­ta ja työl­lisyy­destä Touko ei tai­da ymmärtää paljoakaan. Ymmärtääköhän sitäkään, että ratikat ovat iki­van­haa ja sika­maisen kallista tekni­ikkaa, jon­ka tule­vaisu­u­teen kat­soi­vat vihreät ovat jo hylänneet…

    Toiv­ot­tavasti Touko ei kuitenkaan sor­ru pop­ulis­mi­in ja hui­jaamiseen, jol­la Vihreät ovat tahran­neet maineensa. 

    Muis­tamme nimit­täin vielä Suomen suurim­man kiin­teistö-hui­jauk­sen, Natu­ra-han­kkeen, jon­ka paper­it ovat vieläkin piilos­sa ympäristömin­is­ter­iön kas­sakaapis­sa. Lisäk­si muis­tuu mieleen liito-ora­van paskankul­je­tuk­set ja Tal­vi­vaaran julis­t­a­mi­nen Tšer­nobyl-luokan ympäristökatastrofiksi.

    Vastaa

32. Has­su tuo vihrei­den halu olla myön­tämät­tä ole­vansa jos­sain kohtaa vasem­mis­to-oikeis­to-akselil­la. Ikään kuin lil­luisi­vat jos­sain omas­sa poli­ti­ikan uni­ver­sumis­sa, jos­sa tämän reaal­i­maail­man lainalaisu­udet eivät päde. Toki on freesiä ajatel­la asioi­ta uusista kul­mista, mut­ta ei vasem­mis­to-oikeis­to-jaot­telus­ta mihinkään pääse. Voihan vasem­mis­tolle ja oikeis­tolle kek­siä kyl­lä uudet nimet, jos se helpottaa.

    Vasem­mis­to­laisu­udel­la (ja ay-liik­keel­lä) on nykyään paha kaiku. Ollenkaan mitätön tek­i­jä sen luomises­sa ei ole ollut kap­i­tal­istien vuosikym­menten pro­pa­gan­datyö, jolle varsinkin kau­palli­nen media on antanut auli­isti pal­sta­ti­laa. On luon­nol­lista, että vihreätkin kavah­ta­vat vasem­mis­to­laisek­si leimau­tu­mista. Kylmänkalseak­si oikeis­to­laisek­si julis­tau­tu­mi­nen ei houkut­tele sekään, vaik­ka vihreä poli­itikko olisi todel­lisu­udessa umpioikeistolainen.

    On syvästi surullista, jos vihreät val­it­se­vat var­tialaisen, ohuesti viherkuor­rute­tun ayn­randin-mil­ton­fried­manin uus­lib­er­al­is­min. Lais­sez-faire vaan, kaik­ki vapaak­si ja markki­nat hoita­vat hom­man. Pait­si, että eivät hoi­da. Eivät hoi­da ympäristön­suo­jelua, ilmas­ton­muu­tos­ta, koulu­tus­ta, sote-palvelu­ja, vesi­huoltoa tai mui­ta perus­palvelu­ja, eivätkä luon­nol­lisia monopole­ja, sosi­aal­ista ja taloudel­lista tasa-arvoa, yhteiskun­ta­rauhaa jne. Soin­in­vaara:” Miten saisi ihmiset ymmärtämään, että ei-markki­nae­htoisil­la ratkaisuil­la suo­jel­laan pääsään­töis­es­ti jonkun etuoikeuk­sia” ?? Asia on niin, että ei-markki­nae­htoisil­la ratkaisuil­la suo­jel­laan yhteiskun­nan heikoimpia,suojellaan tasa-arvosia mah­dol­lisuuk­sia ja palvelui­ta, suo­jel­laan yhteistä omaisu­ut­ta ja yhteistä ympäristöä kap­i­tal­istien voiton­tavoit­telul­ta. USA:ssa yksi­ty­istämi­nen, sään­te­lyn pois­to ja voiton­tavoit­telu on ulotet­tu melkein joka sek­to­rille. Tätäkö var­tialaiset halu­a­vat? Var­tialaiset vihreät pukeu­tu­vat ide­olo­giava­paaseen naamioa­su­un, vaik­ka oli­si­vat kovan lin­jan oikeis­to­laisia uusliberalisteja.

    Jos vihreät halu­a­vat oikeasti saa­da tavoit­teitaan läpi ympäristönsuojelu‑, arvo‑,sosiaali‑, koulutus‑, veroparatiisi(!)kysymyksissä, vihrei­den pitää liit­toutua vasem­mistop­uoluei­den kanssa. Kokoomus on vain suuryri­tys­ten ja ison rahan liitu­raita­pukuinen piraat­tiarmei­ja. Jos taas vihrei­den ain­oa päämäärä on vaikka­pa ay-liik­keen murskaami­nen ja mil­lään muul­la ei ole väliä, kokoomus on lois­ta­va val­in­ta kumppaniksi.

    Vastaa

    1. Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri:
       Has­su tuo vihrei­den halu olla myön­tämät­tä ole­vansa jos­sain kohtaa vasem­mis­to-oikeis­to-akselil­la. Ikään kuin lil­luisi­vat jos­sain omas­sa poli­ti­ikan uni­ver­sumis­sa, jos­sa tämän reaal­i­maail­man lainalaisu­udet eivät päde. Toki on freesiä ajatel­la asioi­ta uusista kul­mista, mut­ta ei vasem­mis­to-oikeis­to-jaot­telus­ta mihinkään pääse. Voihan vasem­mis­tolle ja oikeis­tolle kek­siä kyl­lä uudet nimet, jos se helpottaa.

       Tietenkin myös vasem­mis­to-oikeis­to-akseli on edelleen ole­mas­sa, mut­ta se ei ole ain­oa akseli, jolle puoluei­ta voi sijoit­taa. Siitä mainio esimerk­ki ovat nämä kak­si peräkkäistä kom­ment­tia, jois­sa vihre­itä moiti­taan liias­ta vasem­mis­to­laisu­ud­es­ta (Sep­po Korp­poo) ja oikeis­to­laisu­ud­es­ta (Pia-Petri Pam­pu­la-Kutri, joka heiken­tää san­ot­tavaansa hölmöl­lä nimimerkillään).

       Vastaa

33. Har­mit­taa, etten omien kiire­it­teni takia ole ehtinyt mukaan tähän main­ion puoluei­ta analysoivan sar­jan vihre­itä koske­vaan osu­u­teen ennen kuin nyt vähän jälk­i­ju­nas­sa. Otin jo vahinkoa takaisin suihki­mal­la tuonne ylem­mäs ketju­un joukon vas­tauk­sia (yhdyn muuten niihin kir­joit­ta­ji­in, jot­ka ovat moit­ti­neet tämän uuden blo­giver­sion vaikeaa luettavuutta).

    Itse perus­sitou­tu­mat­tomana en koe mitään puoluet­ta täysin omana, mut­ten myöskään aivan kelvot­tomana. Vain pop­ulis­mia vieras­tan. Pidän ympäristöon­gelmia yht­enä aikamme suurim­mista haasteista ja niiltä osin sym­pa­tiseer­aan vihre­itä. Se on kuitenkin vain yksi ja — siltä usein tun­tuu — harmil­lisen pieni osa vihreyt­tä. Puolue kan­nat­taa kaikkea hyvää ja kau­nista, mut­ta aivan kaikesta siitä en oikein jak­sa innos­tua, sem­minkin kun vähän hajanaiselta puolueelta tun­tuu turhan usein puut­tuvan suh­teel­lisu­u­den tajua.

    Ovatko vihreät pop­ulis­te­ja, kuten tääl­lä on väitet­ty? Ovat, jos­sain määrin, mut­ta sitä ovat toki myös kaik­ki muutkin puolueet. Se on tavat­toman ikävä omi­naisu­us, joka viime aikoina on poli­ti­ikas­sa lisään­tynyt. Kan­nat­taa silti erot­taa varsi­nais­es­ti pop­ulis­tiset puolueet muista, sil­lä siinä on sen­tään vielä val­ta­va ero. Pop­ulis­mia aivan uudel­la tasol­la vyöryt­tivät Suomeen perus­suo­ma­laiset, mut­ta hei­dänkin suh­teen­sa siihen on nyt jonkin ver­ran muut­tunut toisaal­ta hal­li­tus­vas­tu­un ja toisaal­ta puolueen hajoamisen myötä.

    Vastaa

34. O.S:“Siksi tuo ekologi­nen lokero ei ole mitenkään suo­jat­tu kilpailulta. ” 

    Mikä lie , häveliäisyys, Soin­in­vaara jät­tää mainit­se­mat­ta ain­oan todel­lisen ekop­uoleeen, Keskus­tan. Se on puolue, jon­ka kan­nat­ta­jat tekevät ekoteko­ja joka iki­nen päivä. Ja nimeno­maan rak­en­tavia, kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­teil­la esim. ruuan tuotan­toa, met­sän vil­je­lyä, poh­javesien suo­jelua. Miten O.S. saat­toi uno­htaa nämä ?

    Vihrei­den tak­ti­ikkana on luo­da vas­takkainaset­telu luon­non­suo­jelun ja maalaiselämän­muodon välil­lä. Luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämi­nen kestävästikin on lähtöko­htais­es­ti rikos ekolo­giaa vas­taan Soin­in­vaara itse on tois­tanut juuri tätä tru­is­mia ali­tuiseen. Onnek­si juuri näin, sil­lä tuol­la asetel­mal­la ette ikinä saa maaseudul­la vankkaa jalan­si­jaa, kiitos.

    Kulut­ta­jien huonoa tiedonta­soa hyö­dyn­täen vihreät ovat onnis­tuneet syyl­listämään maaseudun luon­non­va­ro­ja kulut­tavak­si ja uhkaavak­si elin- ja elinkeino­m­allik­si. Yhtäältä vaa­di­taan hal­paa ruokaa, mut­ta toisaal­ta entistäkin tiukem­paa lain­säädän­töä — ja valvon­taa. Komeat trak­torit pihas­sa esitetään ökykat­teena, joka on pois luon­non­suo­jelus­ta. Ruuan hin­nan ja ekol­o­gis­es­ti kestävän tuot­tamisen välistä yhteyt­tä ei hahmoteta. 

    Tule­vaisu­us on val­oisampi, sil­lä väestö on Soin­in­vaarankin mukaan entistä koulute­tumpaa, jol­loin näi­denkin asioiden hah­mot­ta­mi­nen tule­vaisu­udessa para­nee. Joten en lupaisi vihreille koulu­tuk­sen tason nousun myötä mitään tri­um­fia, päin­vas­toin. O.S. ilakoi , ettei Keskus­ta tule saa­maan mitään otet­ta koulute­tus­ta nuorisos­ta kaupungeis­sa. Tulit herät­täneek­si nukku­van karhun, sil­lä kaupunkei­hin muut­tanut nuoriso on lähtöisin maaseutupaikkakunnilta. 

    Tämä äänestäjäkun­ta on aatemaail­mal­taan lähempänä maaseu­tu­vihreyt­tä kuin cityvihreäa­nark­ismia. Vielä sekin, että nuoriso ei ole kiin­nos­tunut poli­it­tis­es­ta suh­muroin­nista, varsinkaan cityn­uoriso. Maal­ta tule­va koulutet­tu , kiire­vu­osia elävä pariskun­ta ei koe maail­man­lop­pua saar­naavaa ja syyl­listävää vihreää angs­tia omak­seen. Varsinkin, kun Suomen vaiku­tus globaal­isti on kuin hiekan­jyvä saharassa.

    Vastaa

    1. Kun ajat­telee, mitä maa- ja met­sä­talous tekee vesistöille ja luon­non mon­imuo­toisudelle, eemilin kom­ment­ti on kuin huono vitsi.

       Vastaa

       1. TA: Kun ajat­telee, mitä maa- ja met­sä­talous tekee vesistöille ja luon­non mon­imuo­toisudelle, eemilin kom­ment­ti on kuin huono vitsi.

          Juuri noin pihal­la on keskiver­tokansalainen maa­ta- ja met­sä­talouden ympäristö­vaiku­tuk­sista. Tämä on seu­raus­ta ympäristöih­mis­ten mielipi­de — ja medi­ater­ror­ista. Niin eikä pelkästään vain sanal­lis­es­ta vaan myös oikeas­ta lail­lista elinkeinoa vas­taan kohdis­tu­vas­ta terrorista. 

          Siinä toim­i­taan logi­ikalla, että hyvän asian puoles­ta saa suo­ras­taan vale­hdel­la ja rikkoa lakia. Lain otta­mi­nen omi­in käsi­in ekoter­roris­sa on yleis­es­ti hyväksyt­tyä. Tuon toim­inta­mallin seu­rauk­se­na vihrei­den men­estys ei ole rehellisel­lä poh­jal­la. Vihreät sanoutu­vat viral­lis­es­ti irti eläi­nak­tivis­mista (lue rikok­sista), mut­ta kuitenkin nämä teot sata­vat vihrei­den laari­in vaaliuurnilla.

          Onko joku näh­nyt vihrei­den viral­lisen irti­sanou­tu­misen ja pahek­sumisen näistä teoista. Onko Vihreä puolue käskenyt niiden lopet­tamisen ja nol­la­tol­er­anssin näi­hin rikoksiin 

          Ps. TA:“Kun ajat­telee, mitä maa-”

          Etkö sinä syö lainkaan ruokaa?

35. On kyl­lä kamala lukea tätä blo­gin uut­ta tait­toa. Lyhyem­piä rive­jä olisi helpom­pi lukea. Ja keskustelun seu­raami­nen jää kyl­lä jatkos­sa aim­paa vähem­mälle, kun uudet kom­men­tit ovat van­ho­jen seassa.

    Vastaa

36. Vuosien mit­taan vihreät ovat todel­lakin muut­tuneet luon­non­suo­jelu-viher­pi­ipertäjistä kivikoviksi val­lankäyt­täjik­si. Alkuaiko­jen ihanteet yksilön-ja sanan­va­paud­es­ta ovat vai­h­tuneet val­takun­nan ankarim­mak­si sään­tö­jen laati­jak­si ja kansalais­ten valvojaksi.
    Oi niitä aiko­ja kun vihreät vielä vas­tus­ti­vat esim. valvon­takameroi­ta, vedoten ihmisen yksi­ty­isyy­den suo­jaan myös julk­isil­la paikoilla.
    Liekö vihreisi­in siir­tyneen stal­lari-frak­tion vaiku­tus­ta vaiko vain iki­van­ha “val­ta turmelee”.

    Vastaa

37. Koke­muk­seni mukaan vihreis­sä on ylieduste­tusti älykkäitä ja jovi­aale­ja ihmisiä, joiden kanssa pystyn keskustele­maan eräistä näkökul­maeroista huoli­mat­ta. Esimerkik­si vasem­mis­to­lais­ten asenne ja käytös min­ua kohtaan on ollut taas junt­ti­maisen vihamielistä aivan kat­e­goris­es­ti, vaik­ka omas­ta mielestäni olen perustel­lut näke­myk­seni asial­lis­es­ti ja humaanisti. Jo yksi hie­man suurem­pi näke­my­sero saa hei­dät vihaa­maan keskustelukump­pa­nia, mis­tä tun­nistaa yksinker­taisen ääri-ihmisen. 

    Kan­natan esimerkik­si mod­er­nia ja puh­das­ta ydin­voimaa, tiivi­im­pää yhdyskun­taraken­net­ta kaupunkei­hin, perus­tu­loa, spon­taanin tur­va­paikan­haun sijaan enem­män kiin­tiö­pako­laisia Euroopan ulkop­uolisil­ta leireiltä sekä talousti­eteen ja tilas­toti­eteen huomioimista päätök­sen­teossa entistä enem­män. On se kum­ma, ettei edes apteekki­mo­nop­o­lia saa­da puret­tua tässä markki­na­t­aloudessa… Pis­teet hyvästä yri­tyk­ses­tä Antero Vartialle!

    Vastaa

    1. Toki vai­h­toe­htoisia tulk­in­to­ja tilanteesta voi olla, että olet itse jonkin­lainen “ääri-ihmi­nen” ja että vain vihreät eivät ymmär­rä tätä “näke­my­seroa” tai että esität asian eri taval­la hyväksyt­tävästi eri ihmisille…

       Vastaa

38. Onko jo liian myöhäistä kysyä arvioitasi, että pysty­isikö Vihreät luop­umaan fun­da­men­tal­is­tis­es­ta arvolib­er­al­is­mista Kokoomuk­sen tavoin? 

    Onko tätä pohdit­tu vain onko tämä uusi idea? Tämä tar­joaisi mielestäni Vihreille tai vai­h­toe­htois­es­ti myös demareille ja ehkä myös Kepulle tai jopa Sin­isille mah­dol­lisu­u­den päästä vakaasti jopa 30–40 pros­entin kan­natuk­seen. Olen perustel­lut tätä ole­tus­ta Uuden Suomen blogi­pal­stal­la vähän enem­män. Lai­tan sen linkin tuo­hon nettisivukohtaan.

    Uskon aika vakaasti siihen että puolue­jär­jestelmään ter­ve­hdyt­täisi jos meil­lä olisi vakaasti Kokoomus­ta isom­pi, arvoneu­traali puolue joka pro­filoi­tu­isi prag­maat­tise­na ja pien­ten tulo­ero­jen aja­jana. Keskilu­okas­ta ei tietenkään pitäisi puhua mitään. Kyse olisi tietenkin de fac­to pieni- ja keski­t­u­lois­t­en luokka­puoleesta, mut­ta sitä ei man­i­festoitaisi kuten ei Kokoomuskaan omaan de fac­to ‑luon­toaan. Vihreil­lä olisi taval­laan eri­no­mainen lähtöko­h­ta tuol­laisek­si mahtipuolueek­si kos­ka sil­lä sen ydinkan­nat­ta­jia ovat hyvin koulute­tut naiset jot­ka ovat kaiken lisäk­si aika pienituloisia.

    Vastaa