Sitovat tavoitteet
Keskusteltiin jonkin verran siiä ongelmasta, että nousukauden aikana urakkahinnat nousevat niin, että ARA ei hyväksy niitä ja rakentaminen viivästyy.
Kaikista ajateltavista ratkaisuista on huonoin vaihtoehto jättää vain tontit odottamaan. Pienituloiset kärsivät eniten siitä, että rakentamisen määrää alennetaan, koska se nostaa asumisen hintaa ja iskee heihin pahiten.
Kalasataman ratikka
Hyväksyttiin yksimielisesti Kaisa Hernbergin esittämä ponsi pysäkkien sijainnista ja sen harkitsemisesta vielä.
Teollisuuskadun ratikka palvelee aivan eri tarvetta kuin Vallilanlaakson kautta kulkeva, koska Teollisuuskadun ratikka palvelee vain pistemäisesti Kalasataman keskuksesta Pasilaan kulkevaa liikennettä kun taas Vallilanlaakson kautta kulkeva palvelee koko pitkää Kalasataman ja Hermannin aluetta. Sillä pääsee myös mm. Kumpulaan. Teollisuuskadun ratikka palvelee aikanaan teollisuuskadun varren työpaikkakeskittymää, jossa tulee olemaan tuhansia työpaikkoja.
Fillaritunneli Kansalaistori — Kaisaniemi
Kokoomus pyysi pöydälle.
Tunnelin reitti ei ole aivan optimaalinen, mutta optimaalisen ja halvemman reitin tiellä ovat pysäköintilaitosten rampit.
Siltavaihtoehto olisi halvempi, mutta talvikunnossapito ja nosto Linnunlaulun sillan tasoon saisi aikaan, ettei tätä linjausta käytettäisi, vaan mentäisiin sinne jalankulkijoiden sekaan aseman eteen. Jos maksimikaltevuudeksi laitetaan 5 %, siltaan liittyisi 160 metriä pitkä ramppi.
Josafatin kallion kaava
Läpi kiitoksin.
Maankäyttökorvaukset
Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, ettei maankäyttökorvauksia voi periä poikkeamisluvista. (Nämä tuomioistuimet ovat käyneet aika hankaliksi.) Tämä taas hidastaa asioita, koska se poistaa poikkeamisluvan keinovalikoimasta niin, että on turvauduttava huomattavasti hitaampaan kaavoitukseen.
Vartiosaarta koskevat aloitteet
Pantiin pöydälle sen harkitsemiseksi, aiheuttaako hallinto-oikeuden päätös muutoksia vastaukseen.
Jussi Chydeniuksen valtuustoaloite frisbeegolfratojen lisäämisestä
Risto Rautava pyysi pöydälle.
Muut asiat menivät ongelmitta esityksen mukaan.
“Jos maksimikaltevuudeksi laitetaan 5 %, siltaan
liittyisi 160 metriä pitkä ramppi.”
Mitäs jos tämän rampin laittaisi molemmissa päissä spiraalille? Samaan tapaan kuin tunnelin länsipäähän on kaavailtu. Olisi varmaankin ainutlaatuinen maailmassa — ja hyvin jänne polkea.
Toisalta voisihan tehdä jyrkemmänkin ja laittaa rampille jonkinlaisen koneellisen tasonostimen vaikka tähän norjalaiseen tapaan: https://www.youtube.com/watch?v=qviV3tzmMcs — alamäkeen tarvitsisi sitten kyllä laittaa sulatusjärjestelmä (kukaan ei pysty laskemaan fillarilla yli 5% jäistä mäkeä)
Onkohan fillaritunnelin spiraalirampille tutkittu vaihtoehtoa, jossa P‑Elielin sisäänajolla ja fillaritunnelilla on tasoristeys maan alla ja baanan ramppi nousisi vasta siitä länteenpäin, Sanomatalon ja Keskustakirjaston väliin? Risteykseen voisi tehdä töyssyn pysäköintilaitokseen meneville ja tuleville autoille, joita on lukumääräisesti aika vähän pyöräilijöihin verrattuna, tai sitten ajoneuvotunnistimella toimivat liikennevalot, jotka muuten näyttäisivät vihreää pyörille ja kävelijöille. Tavoitteteiden pitää olla korkealla ku unnelista on tulossa kaupungin keskeisin pyöräilyreitti!
Voisiko fillaritunnelin rakentaa hieman suunniteltua pohjoisemmaksi. Toinen pää voisi olla vaikka jossain Makasiinien raunioiden ja Oodin pohjoispään hujakoilla ja toinen Kaisaniemen hiekkakentän pohjoispuolella niin, että baanayhteys jatkuisi Kaisaniemenrantaa pitkin. Kaisaniemenranta voisi olla parempi paikka baanan jatkeelle kuin Kaisaniemenpuisto! Pysäköintilaitosten rampitkaan eivät varmaan tulisi tielle.
Hieman suurisuuntaisia visioimalla yhteyttä voisi jatkaa rakentamalla kevyenliikenteen sillan tai jatkamalla tunnelia Kaisaniemenrannasta Siltasaaren kärkeen. Tällöin saataisiin yhteys Säästöpankinrantaa pitkin tulevalle Hämeentien pyörätielle, mikä poistaisi ikävän pyöräliikenteen pullonkaulan Hakaniementorin kohdalta. Tuloksena olisi suorin mahdollinen pyöräreitti läpi Helsingin keskustan.
Erinomainen ratkaisu, juuri näin. Pyöräilyyn varattuja määrärahoja ei tule käyttää spiraalibaanojen rakenteluun kaupungin keskeisimmällä paikalla.
Autoilijoille riittää töyssyn lisäksi stop-merkki. Kunnioittavat sitä uskomattoman säntillisesti, myös kevyenliikenteen risteyksissä. Selkärankaan on varmaankin jäänyt ajatus, että merkin takaa voi tulla jotain oikeasti vaarallista, tyyliin toinen auto.
Tämä ei vältämättä ole pidemmän päälle mielekäs ratkaisu.
Ei kovin onnistunut ajatus. Toteaa henkilö, joka ajaa sekä autolla että pyörällä, jälkimmäisellä tosin nykyään turhan vähän ja edellisellä turhan paljon.
”Jos jotakin kerran tehrähän, se tehrähän kunnolla. Ja jos jotakin kerran hankitanhan, hankitahan kunnollista.” (Sananlasku Kannuksesta)
On ihan paikallaan, että näin iso hanke, jota muuten ei juuri ole käsitelty sanomalehtien palstoilla, mietitään läpi ja kunnolla. Jos se on todella tarpeellinen, niin pienessä ei kannata pihtailla. Säästäminen Länsimetron laitureissa (jolla tempulla hanke saatiin laskelmissa juuri ja juuri kannattavan puolelle) osoitti tämän.
Tai sitten sen takia, että se on ihan liikennesääntöihin kirjattu, että Stop-merkin kohdalla pitää pysähtyä samalla tavalla kuin kolmion kanssa pitää antaa muille tilaa. Suurin osa autoilijoista kuitenkin kunnioittaa liikennesääntöjä ihan samalla tavalla kuin suurin osa pyöräilijöistäkin ja jalankulkijoistakin kunnioittaa.
Massa- ja helppouserojen vuoksi se pienempi osa on huomattavasti vaarallisempi autolla.