Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.2.2018

Toteu­tu­mat­to­mat sito­vat tavoitteet

Kau­pun­ki on jää­nyt jäl­keen tavoit­teis­taan luo­vut­taa tont­te­ja asun­to­tuo­tan­toon. Oli­si pitä­nyt luo­vut­taa noin 9 500 asuk­kaan ver­ran, mut­ta on saa­tu luo­vu­te­tuk­si vain 6 500 asuk­kaan ver­ran. Jon­kin ver­ran asun­to­tuo­tan­toa on myös mui­den maa­no­mis­ta­jien mailla.

Nii­tä on kyl­lä kaa­voi­tet­tu riit­tä­väs­ti, mut­ta tont­te­ja ei ole saa­tu myy­dyk­si tai vuo­kra­tuk­si. Kaa­va­va­ran­to jopa ylit­tää tavoit­teen. Osa­syy­nä tähän on, että ARA-tuo­tan­toa ei saa­da käyn­tiin, kos­ka suh­dan­tei­den kuu­me­ne­mi­nen ja työ­voi­ma­pu­la ovat nos­ta­neet urak­ka­tar­jouk­sia, ja talois­ta tuli­si lii­an kal­liit­ta ARA:n nor­mien mukaan. Noin tuhan­nen ihmi­sen asun­not sei­so­vat, kos­ka ton­tin­luo­vu­tuk­sis­ta on valitettu.

Poi­kit­tais­lii­ken­tees­sä jul­ki­sen lii­ken­teen mat­kus­ta­jao­suus ei ole kas­va­nut tavoi­tel­lul­la taval­la, vaan on jopa las­ke­nut. Rai­de­jo­ke­ria odo­tel­les­sa näin.

Val­li­lan­laak­son ratik­ka­kaa­va ja Kala­sa­ta­man rati­kan yleissuunnitelma

(Pöy­däl­tä)

Tämä on muu­ten sel­vä tapaus, mut­ta ratik­ka­py­sä­kin paik­ka Arabianrannan/Kumpulan koh­dal­la hier­tää. Samoin se, ettei ratik­ka­py­säk­kiä ole saa­tu mah­tu­maan uuden sote-kes­kuk­sen eteen.

Fil­la­ri­tun­ne­li Baa­nal­ta Kai­sa­nie­men puistoon

Län­si­puo­lel­la las­keu­tu­mi­nen tun­ne­lin tapah­tuu spi­raa­li­mai­sen luis­kan kaut­ta, mikä on tie­tys­ti vähän ikä­vä jut­tu, mut­ta muu­ten ei mah­du. Tois­tai­sek­si kal­lein pyö­räi­ly­han­ke, 26 M€. Mut­ta tulee ole­maan erit­täin käy­tet­ty ja tulee lisää­mään myös baa­nan käyt­töä. Jalan­kul­ki­joi­den ja pyö­räi­li­jöi­den konflik­tit vähe­ne­vät, kun ei tar­vit­se enää kier­tää Kai­vo­ka­dun kaut­ta ase­man edit­se kul­ke­vaa pyörätietä.

On arvioi­tu, että käyt­tä­jiä oli­si run­saat mil­joo­na vuo­des­sa. Luu­len että tämä on aliar­vio, kos­ka paran­taa niin val­ta­vas­ti pyö­räil­jöi­den yhteyksiä.

Säh­kö­ase­ma Josa­fa­tin kal­lioi­den alle.

Vaik­ka ase­ma on kal­lion sisäl­lä, maan pääl­le tulee tie­tys­ti vähän rumia rakennelmia.

Vuo­rion talon ase­ma­kaa­van muutos

Koh­de on Unio­ni­ka­dul­la Espan ja Alek­sin välis­sä. Piha­sii­peä saa korot­taa, maan alle saa lait­taa toi­mi­ti­lo­ja ja pihan saa kat­taa lasi­ka­tol­la. Teras­si­tar­jon­ta paranee?

Maan­käyt­tö­so­pi­mus Kulos­aa­ren osta­rin omis­ta­jan kanssa

Kun kau­pun­ki antoi luvan pur­kaa osta­rin ja raken­taa sen pai­kal­le asun­to­ja 160 asuk­kaal­le, ton­tin arvon­nousus­ta lei­ka­taan kau­pun­gil­le run­saat kak­si mil­joo­naa euroa.

Maan­käyt­tö­so­pi­mus Pau­lig Oy:n kans­sa Vuosaaressa

Pau­lig mak­saa huo­mat­ta­vas­ti kohon­nees­ta raken­nusoi­keu­des­ta noin 3,6 M€. Var­si­nai­nen Han­nu Han­hi on kui­ten­kin val­tio, jol­la ei ole täs­sä osaa eikä arpaa, mut­ta joo­pa kuit­taa ymmär­tääk­se­ni 360 000 € varain­siir­to­ve­roa, kun Pau­lig ja Hel­sin­ki vaih­ta­vat maa­ta kes­ke­nään eli myy­vät toi­sil­leen maa­ta noin 4,5 M€:lla.

Emma Karin aloi­te Var­tio­saa­ren vir­kis­tys­käy­tön lisää­mi­ses­tä ja Tuo­mas Ran­ta­sen val­tuus­toa­loi­te sil­tayh­tey­den raken­ta­mi­ses­ta Vartiosaareen

Lausun­to­luon­nos on ympä­ri­pyö­reä toi­saal­ta toi­saal­ta. Var­tio­saa­ren kaa­voi­tus on pan­tu jäi­hin täk­si val­tuus­to­kau­dek­si. Jot­kut tul­kit­se­vat asi­aa niin, että tämä kos­kee myös vir­kis­ty­sa­luei­ta, toi­set taas toisin.

.

 

86 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.2.2018”

  1. Val­li­lan­laak­soa hal­ko­maan ei tar­vi­ta rai­tio­vau­nu­ja, mut­ta ei sin­ne kai­va­ta myös­kään mitään pyö­rä­baa­no­ja puis­toa pilaa­maan. Siel­lä­hän kul­kee jo nyt muka­via van­ho­jen pui­den reu­nus­ta­mia hiek­ka­tei­tä, jon­ne mah­tu­vat mai­nios­ti niin jalan­kul­ki­jat kuin pyö­räi­li­jät­kin. Kan­nat­taa vähen­tää vähän vauh­tia ja naut­tia maisemasta.

  2. > Samoin se, ettei ratik­ka­py­säk­kiä ole saa­tu mah­tu­maan uuden sote-kes­kuk­sen eteen

    Eli Kala­sa­ta­mas­sa pitäi­si olla kak­si pysäk­kiä n. 100 met­rin välein?

    Toi­vot­ta­vas­ti tuol­le tiel­le ei läh­de­tä, vai­ku­tus näkyi­si sekä lin­ja­no­peu­des­sa että käyttäjämäärässä.

  3. Nimi­merk­ki Ei tar­vi­ta pyö­rä­baa­no­ja­kaan trol­laa min­kä ehtii. Pitäi­si­kö auto­jen­kin rei­tit jät­tää asfal­toi­mat­ta ja tode­ta, että hiek­ka­tie­tä­kin pää­see, kun­han vähen­tää vauhtia?

  4. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta sopia, että ARA-raken­ta­mi­sen estyes­sä voi­daan raken­taa nor­maa­lia asun­toa, jot­ta tavot­tei­siin päästäisiin?

    T.Vuokralainen

  5. Suh­teel­li­nen on suh­teel­lis­ta:
    Nimi­merk­ki Ei tar­vi­ta pyö­rä­baa­no­ja­kaan trol­laa min­kä ehtii. Pitäi­si­kö auto­jen­kin rei­tit jät­tää asfal­toi­mat­ta ja tode­ta, että hiek­ka­tie­tä­kin pää­see, kun­han vähen­tää vauhtia?

    Auto­jen reit­te­jä­kään ei pitäi­si raken­taa puistoihin.

  6. Oli­si­ko täl­lä vai­ku­tus­ta raken­ta­jien kyvyt­tö­myy­teen vas­ta­ta raken­ta­mi­sen kysyntään:

    “Resurs­sit ovat tiu­koil­la. Ammat­ti­mai­ses­ta työ­voi­mas­ta on kova kysyn­tä. Pulaa on esi­mer­kik­si koke­neis­ta ja osaa­vis­ta työn­joh­ta­jis­ta, suun­nit­te­li­jois­ta ja val­vo­jis­ta. Epäi­le­mät­tä täl­lä voi pahim­mil­laan olla seu­rauk­sen­sa myös työn jäl­jes­sä … Har­vi­nais­ta ei ole kuu­lem­ma sekään, että työn­joh­toa siir­tyy toi­saal­le kes­ken pro­jek­tin ja yksi hen­ki­lö voi hoi­taa use­aa työ­maa­ta ker­ral­la. … Täs­tä seu­raa, että kehiin hei­te­tään aina vain nuo­rem­paa ja koke­mat­to­mam­paa poruk­kaa, joka jou­tuu kovaan pai­nee­seen tiu­koil­la aika­tau­luil­la. … yhtiö on jou­tu­nut pysäyt­tä­mään pää­kau­pun­ki­seu­dul­la kah­den raken­nus­yh­tiön työ­maat vir­heel­lis­ten ele­ment­tia­se­tus­ten takia. Koja­mo on jou­tu­nut puut­tu­maan laa­tuon­gel­miin ”useam­min kuin ken­ties kos­kaan aiem­min”, ja saman­lais­ta vies­tiä on kuu­lu­nut muil­ta­kin raken­nut­ta­jil­ta. Koja­mo on vaih­dat­ta­nut koko­nai­sia ele­ment­tien asennusryhmiä.
    HS 9.1.2018

  7. Tänään on muu­ten Hel­sin­gin hal­lin­to-oikeus kumon­nut suu­rim­man osan Hel­sin­gin yleis­kaa­van suun­ni­tel­mis­ta muut­taa moot­to­ri­tei­tä puis­to­ka­duik­si, sekä lukui­sia mui­ta yleis­kaa­van mer­kin­tö­jä, esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­toon tai Var­tio­saa­reen raken­ta­mis­ta kos­kien. Aiheut­taa­ko tämä pal­jon yli­mää­räis­tä työ­tä kaupunkiympäristölautakunnalle?

  8. Suh­teel­li­nen on suh­teel­lis­ta:
    Nimi­merk­ki Ei tar­vi­ta pyö­rä­baa­no­ja­kaan trol­laa min­kä ehtii. Pitäi­si­kö auto­jen­kin rei­tit jät­tää asfal­toi­mat­ta ja tode­ta, että hiek­ka­tie­tä­kin pää­see, kun­han vähen­tää vauhtia?

    Auto­tiet asfal­toi­daan pölyn takia. Muu­ten ne ovat­kin niin huo­nos­sa kun­nos­sa, että yhtä hyvin voi­si ajel­la­kin hiek­ka­tiel­lä. Auto­teil­le lisäk­si raken­ne­taan hidas­te­töys­sy­jä ja mui­ta estei­tä, jot­ta autoi­lu oli­si han­ka­laa. Täl­lai­sia ei pyö­rä­teil­lä näy. Puis­to­jen läpi kul­ke­vat hiek­ka­tiet ovat pää­sään­töi­ses­ti todel­la hyväs­sä kun­nos­sa ja sopi­vat erit­täin hyvin pyö­räi­lyyn. Poh­jat ovat kovia ja hiek­ka­kin on sopi­van pien­tä ja pyö­re­ää, että ei riko renkaita.

    Täl­lä het­kel­lä pyö­räi­lyn suh­teen ele­tään omi­tui­ses­sa väli­ti­las­sa, jos­sa suun­nil­leen lii­ken­ne­sään­tö­jä­kään ei pitäi­si olla. Muut kul­ke­koon 30 km/h, mut­ta fil­la­ril­la pitää saa­da vetää 40 km/h. Muil­le raken­net­ta­koon estei­tä, mut­ta fil­la­ril­le ohi­tus­kais­to­ja ja räjäy­tet­tä­köön kal­liot­kin pois tiel­tä. Todel­la vih­reä­tä meininkiä.

  9. OS: “Fil­la­ri­tun­ne­li Baa­nal­ta Kai­sa­nie­men puistoon

    Län­si­puo­lel­la las­keu­tu­mi­nen tun­ne­lin tapah­tuu spi­raa­li­mai­sen luis­kan kaut­ta, mikä on tie­tys­ti vähän ikä­vä jut­tu, mut­ta muu­ten ei mah­du. Tois­tai­sek­si kal­lein pyö­räi­ly­han­ke, 26 M€.”

    Met­ril­le ker­tyy siis hin­taa noin 116 592 euroa, kun tun­ne­lin pituus on 223 met­riä. En löy­tä­nyt lau­ta­kun­nan asia­kir­jois­ta lasa­kel­maa sii­tä, mil­lä aika­vä­lil­lä tämä han­ke mak­saa itsen­sä takai­sin, kun fil­la­roin­nis­ta­han syn­tyy tun­ne­tus­ti aivan hui­keat yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­set ja ter­vey­del­li­set hyö­dyt. Tar­vi­taan­ko 30, 50 vai sata vuot­ta? Ja kuin­ka mon­ta mil­joo­naa käyttäjää?

    1. Noin mil­joo­na käuyt­tä­jä vuo­des­sa. Sääs­tyy nel­jä mil­joo­naa minuut­tia eli 67 000 tun­tia, mis­tä koi­tuu 670 000 euron aika­sääs­tö, jos tätä las­ke­taan kuten auto­lii­ken­net­tä. Pois­tuu myös pysy­vä konflik­ti ase­ma edes­sä, jos­sa jalan­kul­ki­jat tun­ke­vat jou­kol­la pyö­rä­tiel­le ja pos­ti­ta­lon edes­sä, jos­sa lii­ken­teet sekoit­tu­vat täysin.

  10. Mik­ko Num­me­lin:
    Tänään on muu­ten Hel­sin­gin hal­lin­to-oikeus kumon­nut suu­rim­man osan Hel­sin­gin yleis­kaa­van suun­ni­tel­mis­ta muut­taa moot­to­ri­tei­tä puis­to­ka­duik­si, sekä lukui­sia mui­ta yleis­kaa­van mer­kin­tö­jä, esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­toon tai Var­tio­saa­reen raken­ta­mis­ta kos­kien. Aiheut­taa­ko tämä pal­jon yli­mää­räis­tä työ­tä kaupunkiympäristölautakunnalle?

    Ei sil­lä oikeu­den pää­tök­sel­lä ole vai­ku­tus­ta mihin­kään käy­tän­nös­sä. Vih­din­tie teh­dään ensin, sit­ten Tuusu­lan­väy­lä. Kun seu­raa­vat bule­var­dit ovat vuo­ros­sa, on ehdit­ty jo teh­dä aina­kin ker­taal­leen uusi yleiskaava.

  11. Eikös radan alit­ta­van baa­nan län­si­pään spi­raa­li voi­tai­si vält­tää sijoit­ta­mal­la luis­ka Töö­lön­lah­den­ka­dun län­si­puo­lel­le. Etu­na oli­si, että sääs­tyi­si pyö­räi­li­jöil­tä myös Töö­lön­lah­den­ka­dun ylitys.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fil­la­ril­la on kyl­lä sama nopeus­ra­joi­tus kuin autoilla.

    Ja samat hidas­te­töys­syt tai pel­ti­po­lii­sit? En ole huo­man­nut vaik­ka pal­jon ajankin.

  13. Usein näkee kes­kus­te­luis­sa suh­teel­li­suu­den­ta­jut­to­muut­ta pyö­räi­ly­no­peuk­sis­ta kes­kus­tel­taes­sa. 15 — 20 km/h tun­nis­sa on ihan taval­li­nen vauh­ti pyö­räil­täes­sä. 30 km/h tun­nis­sa on jo kovaa menoa ja nel­jään­kymp­piin har­va pyö­räi­li­jä pys­tyy vaik­ka yrit­täi­si. Nois­sa “pitää saa­da ajaa nel­jää- tai viit­tä­kymp­piä” on kyse tapauk­sis­ta, jois­sa ehkä pyö­räil­lään rei­lut pari­kym­men­tä kilo­met­riä tunnissa.

    Täl­lä het­kel­lä pyö­räi­lyn suh­teen ele­tään omi­tui­ses­sa väli­ti­las­sa, jos­sa suun­nil­leen lii­ken­ne­sään­tö­jä­kään ei pitäi­si olla. Muut kul­ke­koon 30 km/h, mut­ta fil­la­ril­la pitää saa­da vetää 40 km/h.”

    Vaa­ran tun­ne oli­si väl­tet­tä­vis­sä, jos pyö­räi­ly parem­min ero­tet­tai­siin jalan­ku­lus­ta, ja pyö­räl­lä ei ajet­tai­si samal­la väy­läl­lä jalan kul­ke­vien kans­sa. Pyö­räl­lä liik­ku­van ja jalan­kul­ki­jan suh­teel­li­nen nopeuse­ro on isom­pi kuin autol­la ja pyö­räl­lä liikkuvan.

  14. On tie­ten­kin sama nopeus­ra­joi­tus, mut­ta kyse on ylei­ses­tä asen­tees­ta. Kes­ki­sor­mea tulee, jos katu­hau­kal­le huik­kaa, että ei ehkä kan­na­ta ihan täy­siä pol­kea ala­mä­keen kun sii­nä kul­kee nii­tä lap­sia­kin. Samoin punai­sia päin saa ajaa (eli se ei ole moraa­li­ses­ti vää­rin, vaik­ka onkin lai­ton­ta) ja yksi­suun­tai­sia vää­rään suun­taan ja tar­vit­taes­sa jal­ka­käy­tä­väl­lä, jos pyö­rä­tiel­lä on esi­mer­kik­si han­ka­la ylä­mä­ki, jota ei ole vie­lä ehdit­ty räjäyt­tää pois tieltä.

  15. Kes­kus­te­li­ja:
    Oli­si­ko mah­dol­lis­ta sopia, että ARA-raken­ta­mi­sen estyes­sä voi­daan raken­taa nor­maa­lia asun­toa, jot­ta tavot­tei­siin päästäisiin?

    T.Vuokralainen

    Ihan olen­nai­nen kysy­mys on, toi­mi­vat­ko markkinat.
    Jos mark­ki­nat toi­mi­vat, kau­pun­ki vain myy ton­tit niin kal­liil­la kuin voi, sit­ten raken­nus­lii­ke raken­taa talot ja kau­pun­ki ostaa asun­to­ja mark­ki­na­hin­taan ARA-käyt­töön. Ton­tin kus­tan­nuk­sen ja val­miin asun­non hin­tae­ro on toi­mi­vas­sa kil­pai­lus­sa alin mah­dol­li­nen ja ARA-jär­jes­tel­mä ”as se know it” on turha.
    Jos mark­ki­nat eivät toi­mi, tont­tien ali­hin­noit­te­lus­ta ei ole iloa, kun raken­ta­mi­nen on vas­taa­vas­ti ylihinnoiteltua.
    Ja ne mark­ki­nat­han eivät toi­mi, koska.…

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fil­la­ril­la on kyl­lä sama nopeus­ra­joi­tus kuin autoilla.

    Tie­tys­ti on, mut­ta asian ydin on, että tri­koo­kii­tä­jät eivät saa sak­ko­ja yli­no­peu­des­taan, kos­ka val­von­taa ei ole.

  17. Suh­teel­li­nen on suh­teel­lis­ta:
    Nimi­merk­ki Ei tar­vi­ta pyö­rä­baa­no­ja­kaan trol­laa min­kä ehtii… 

    Kyl­lä tuo hais­kah­taa äärivihreältä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fil­la­ril­la on kyl­lä sama nopeus­ra­joi­tus kuin autoilla. 

    Onnek­si noi­ta ei kukaan pys­ty val­vo­maan. Lii­ken­teen on olta­va nope­aa, hal­paa ja teho­kas­ta, jot­ta yhteis­kun­ta voi kehit­tyä. Pyö­räi­ly on sitä lyhyil­lä mat­koil­la, kun muka­na ei ole pal­joa tavaraa.

  18. Tul­laan­ko sitä huo­mioi­maan miten­kään, että Val­li­lan­laak­sos­ta pitää nous­ta 25 met­riä Kum­pu­lan kam­puk­sen tasol­le? Jon­kin­lai­nen his­si oli­si hyvä asen­taa rinteeseen.

  19. Simo Toi­ni: Tie­tys­ti on, mut­ta asian ydin on, että tri­koo­kii­tä­jät eivät saa sak­ko­ja yli­no­peu­des­taan, kos­ka val­von­taa ei ole.

    1) Auto on tap­poa­se, pyö­rä ei ole. Joten val­von­ta ja sää­te­ly kes­ki­te­tään sii­hen, jota on syy­tä­kin val­voa enemmän.
    2) Auto­lii­ken­net­tä­kään ei val­vo­ta kuin satun­nai­ses­ti, har­va nii­tä sak­ko­ja saa ja sil­loin­kin aina syystä.

  20. Peter:
    Samoin punai­sia päin saa ajaa (eli se ei ole moraa­li­ses­ti vää­rin, vaik­ka onkin lai­ton­ta) ja yksi­suun­tai­sia vää­rään suuntaan…

    Sii­nä kak­si 100%:sti autoi­li­joi­ta var­ten ole­mas­sao­le­vaa jär­jes­te­lyä kes­kel­lä kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Ei ole mitään syy­tä, mik­si kevyem­min ja vähem­män tilaa vie­väm­min liik­ku­vien pitäi­si nii­tä peri­aat­teen vuok­si kunnioittaa.

    Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa:
    Tul­laan­ko sitä huo­mioi­maan miten­kään, että Val­li­lan­laak­sos­ta pitää nous­ta 25 met­riä Kum­pu­lan kam­puk­sen tasol­le? Jon­kin­lai­nen his­si oli­si hyvä asen­taa rinteeseen.

    Nyt tai­taa puhua auto­mies, joka on tot­tu­nut siir­tä­mään itsen­sä his­sil­lä autoon ja takai­sin. Muut mene­vät por­tai­ta ja saa­vat annok­sen hyö­ty­lii­kun­taa. Suun­ni­tel­ma­luon­nok­ses­sa Kum­pu­lan­tai­pa­leen ja rai­tio­tien ris­tey­sa­lue on toteu­tet­tu fiksusti.

    Jus­si N:
    Eikös radan alit­ta­van baa­nan län­si­pään spi­raa­li voi­tai­si vält­tää sijoit­ta­mal­la luis­ka Töö­lön­lah­den­ka­dun län­si­puo­lel­le. Etu­na oli­si, että sääs­tyi­si pyö­räi­li­jöil­tä myös Töö­lön­lah­den­ka­dun ylitys.

    Juu­ri näin. 26 mil­joo­naa pyö­räi­lyyn tar­koi­tet­tu­ja raho­ja spi­raa­li­rat­kai­suun pyö­räi­lyn kan­nal­ta koko kau­pun­gin kes­kei­si­mäs­sä koh­das­sa kuu­los­taa auto­puo­lu­een kiusan­teol­le. Vai onko tar­koi­tus toteut­taa myös Sör­näis­ten ran­ta­tien auto­tun­ne­lei­hin ajo spri­raa­li­rat­kai­su­na? Täl­lais­ta jäl­keä syn­tyy, kun pyö­rä­väy­liä suun­ni­tel­laan osak­si ole­mas­sao­le­vaa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta aina lyhyt pät­kä tai tun­ne­li kerrallaan.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Noin mil­joo­na käuyt­tä­jä vuo­des­sa. Sääs­tyy nel­jä mil­joo­naa minuut­tia eli 67 000 tun­tia, mis­tä koi­tuu 670 000 euron aika­sääs­tö, jos tätä las­ke­taan kuten auto­lii­ken­net­tä. Pois­tuu myös pysy­vä konflik­ti ase­ma edes­sä, jos­sa jalan­kul­ki­jat tun­ke­vat jou­kol­la pyö­rä­tiel­le ja pos­ti­ta­lon edes­sä, jos­sa lii­ken­teet sekoit­tu­vat täysin.

    Eli 26 mil­joo­nan euron inves­toin­ti tähän tun­ne­liin tuot­taa noin 700 000 euroa vuo­des­sa hyö­tyä. Takai­sin­mak­suai­ka tylyn yksin­ker­tai­ses­ti jako­las­kul­la las­ket­tu­na on vähän rei­lu 37 vuot­ta. Onko tämä tyy­pil­li­nen takai­sin­mak­suai­ka infra­ra­ken­ta­mi­ses­sa vai pidem­pi vai lyhyem­pi? Jätin tylys­ti yllä­pi­toon mene­vät rahat huo­miot­ta, kos­ka haluan luot­taa sii­hen, että han­ket­ta ei toteu­tet­tai­si, jos yllä­pi­toon las­ke­taan mene­vän enem­män rahaa vuo­des­sa kuin mitä tämä sääs­tää aikaa.

  22. Vaik­ka olen inno­kas pyö­räi­li­jä, haluai­sin sil­ti tie­tää kuin­ka kus­tan­nus­te­ho­kas­ta pyö­räi­ly­reit­tien raken­ta­mi­nen Hel­sin­gi­sä on liik­ku­mi­sen, kus­tan­nus­ten ja maan­käy­tön kannalta?

    Jos las­ke­taan kus­tan­nus pyö­räi­lyl­le samaan tapaan kuin autoi­lul­le tai park­ki­pai­koil­le vie­dyn tilan ja yllä­pi­don kus­tan­nus­ten perus­teel­la, mitä pyö­räi­ly­ki­lo­met­ri maksaa?

    Osmo hen­kut­taa mil­joo­naa käyt­tä­jää per vuo­si. Miten tämä suh­tau­tuu maan­käyt­tön hin­taan ver­rat­tu­na autoi­luun, bus­sei­hin, rat­ki­ko­hin ja met­roon? Hel­sin­gin yli­opis­ton met­roa­se­mal­la on vuo­des­sa yli 5 mil­joo­naa käyt­tä­jää, koko met­ro­ver­kos­tol­la yli 60 miljoonaa.

  23. Peter: Auto­tiet asfal­toi­daan pölyn takia. Muu­ten ne ovat­kin niin huo­nos­sa kun­nos­sa, että yhtä hyvin voi­si ajel­la­kin hiek­ka­tiel­lä. Auto­teil­le lisäk­si raken­ne­taan hidas­te­töys­sy­jä ja mui­ta estei­tä, jot­ta autoi­lu oli­si han­ka­laa. Täl­lai­sia ei pyö­rä­teil­lä näy. Puis­to­jen läpi kul­ke­vat hiek­ka­tiet ovat pää­sään­töi­ses­ti todel­la hyväs­sä kun­nos­sa ja sopi­vat erit­täin hyvin pyö­räi­lyyn. Poh­jat ovat kovia ja hiek­ka­kin on sopi­van pien­tä ja pyö­re­ää, että ei riko renkaita.

    Täl­lä het­kel­lä pyö­räi­lyn suh­teen ele­tään omi­tui­ses­sa väli­ti­las­sa, jos­sa suun­nil­leen lii­ken­ne­sään­tö­jä­kään ei pitäi­si olla. Muut kul­ke­koon 30 km/h, mut­ta fil­la­ril­la pitää saa­da vetää 40 km/h. Muil­le raken­net­ta­koon estei­tä, mut­ta fil­la­ril­le ohi­tus­kais­to­ja ja räjäy­tet­tä­köön kal­liot­kin pois tiel­tä. Todel­la vih­reä­tä meininkiä.

    Mel­kois­ta tar­koi­tus­ha­kui­suut­ta ja olkiuk­koi­lua on ottaa esiin aina se muus­ta lii­ken­tees­tä piit­taa­ma­ton tri­koo­kii­tä­jä, kun puhu­taan mis­tä tahan­sa pyö­räi­lyn edis­tä­mi­ses­tä. Arvioi­sin että idioot­tien osuus pyö­räi­li­jöis­sä on samal­la tasol­la autoi­li­joi­den kans­sa; sii­tä huo­li­mat­ta jokai­sen moot­to­ri­tiein­ves­toin­nin koh­dal­la tus­kin ote­taan esiin idioot­ti­au­toi­li­joi­den käyttäytyminen.

    Tär­keim­pien pyö­räi­ly­reit­tien asfal­toin­nin tuli­si olla prio­ri­teet­ti­lis­to­jen kär­ki­pääs­sä, hiek­ka­teil­lä pyö­räi­ly sateella/loskakeleillä pilaa niin pyö­räi­li­jän vaat­teet kuin pyö­rien meka­nii­kan­kin. Sun­nun­tai­pyö­räi­li­jät liik­ku­koot niil­lä hiekkateillä.

  24. ano­nil­li: 1) Auto on tap­poa­se, pyö­rä ei ole. 

    Tyl­säl­lä puu­kol­la saa puukottaa? 

    Miet­ti­kää nyt edes het­ki näi­tä argumenttejanne.

  25. Peter:
    …ei ehkä kan­na­ta ihan täy­siä pol­kea ala­mä­keen kun sii­nä kul­kee nii­tä lapsiakin.

    Pyö­räi­li­jän nopeus­ra­joi­tus on sama kuin vie­rei­sel­lä auto­kais­tal­la. Se auto­kais­ta on mää­ri­tel­ty ja suun­ni­tel­tu siten, että lap­sia voi tul­la vas­taan ainoas­taan suo­ja­tei­den koh­dal­la. Jot­ka nekin on yleen­sä valo­jen avul­la rai­vat­tu auto­ja var­ten vapaik­si kiih­dy­tys­kais­toik­si. Kevyen­lii­ken­teen­väy­lil­lä lap­sia voi olla mis­sä ja mil­loin tahan­sa. Auto­kais­toil­la ei myös­kään ole kapei­ta spi­raa­le­ja tai tiuk­ko­ja 90 asteen tai jopa 360 asteen kään­nök­siä, vaan loi­via miel­lyt­tä­väs­ti kal­lis­tet­tu­ja mut­kia. Täs­tä huo­li­mat­ta uudes­sa­kin tie­lii­ken­ne­lais­sa pyö­räi­li­jät tul­laan mää­rää­mään pois auto­kais­toil­ta, käve­li­jöi­den sekaan. Käy­tän­nös­sä ruuh­ka­ton auto­kais­ta on aina pyö­räi­li­jäl­le tur­val­li­sin ja nopein valinta.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Noin mil­joo­na käuyt­tä­jä vuo­des­sa. Sääs­tyy nel­jä mil­joo­naa minuut­tia eli 67 000 tun­tia, mis­tä koi­tuu 670 000 euron aika­sääs­tö, jos tätä las­ke­taan kuten auto­lii­ken­net­tä. Pois­tuu myös pysy­vä konflik­ti ase­ma edes­sä, jos­sa jalan­kul­ki­jat tun­ke­vat jou­kol­la pyö­rä­tiel­le ja pos­ti­ta­lon edes­sä, jos­sa lii­ken­teet sekoit­tu­vat täysin.

    Lisäk­si tule­vat esi­mer­kik­si ter­veys­hyö­dyt, kun ihmi­set liik­ku­vat omin voi­min eivät­kä kul­je­ta muka­naan yli 1000 kg pai­na­vaa polt­to­moot­to­ril­la kul­ke­vaa laa­tik­koa, joka pääs­tää pako­kaa­sut suo­raan katu­ti­laan, vie pal­jon tilaa, aiheut­taa mer­kit­tä­vän melu- ja viih­ty­vyys­hai­tan sekä rou­hii kadut nas­ta­ren­kail­la pölyk­si. Kes­ki­mää­rin pyö­räi­lyyn inves­toi­tu euro tulee 8‑kertaisena takaisin.

    Täs­sä tun­ne­li­suun­ni­tel­mas­sa ainut vika on, että tun­ne­lia ei jat­ke­ta Töö­lön­lah­den­ka­dun ali Sano­ma­ta­lon edus­tal­le ja teh­dä sii­hen luis­kaa. Vaan se kat­kais­taan kes­ken kai­ken ja teh­dään epä­käy­tän­nöl­li­nen spi­raa­li. Samal­la kun vie­res­sä kes­kel­lä tihe­ää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta on autoil­le suo­ra ja mas­sii­vi­nen ajo­luis­ka pysä­köin­ti­luo­laan. Sen voi­si hyvin kor­va­ta spiraalilla.

    1. Minä rikon tie­lii­ken­ne­la­kia fil­la­ril­la niin, että pit­käs­sä ala­mäes­sä siir­ryn ajo­ra­dal­le pois jalan­kul­ki­joi­den seas­ta, vaik­ka lii­ken­ne­merk­ki vel­voit­taa sin­ne jalan­käy­tä­väl­le (jol­le on siis jokin muu nimi)

  26. Tuo­mas L.: Tär­keim­pien pyö­räi­ly­reit­tien asfal­toin­nin tuli­si olla prio­ri­teet­ti­lis­to­jen kär­ki­pääs­sä, hiek­ka­teil­lä pyö­räi­ly sateella/loskakeleillä pilaa niin pyö­räi­li­jän vaat­teet kuin pyö­rien meka­nii­kan­kin. Sun­nun­tai­pyö­räi­li­jät liik­ku­koot niil­lä hiekkateillä.

    Hel­sin­gis­sä ei sel­lais­ta asfal­toin­nin prio­ri­teet­ti­lis­taa ole ole­mas­sa, johon pyö­rä­tiet mah­tui­si­vat tasa­ver­tai­se­na auto­kais­to­jen kans­sa. Pää­sään­tö on, että nas­toil­la pilal­le raas­te­tut auto­kais­tat pin­noi­te­taan yhtei­sil­lä veroeu­roil­la muu­ta­man vuo­den välein ja vie­rei­nen täyn­nä hal­kea­mia ole­va pyö­rä­kais­ta jäte­tään taas kor­jaa­mat­ta. Kor­kein­taan teh­dään uusi kaa­pe­li­kai­van­to ja lai­te­taan pääl­le muh­ku­rai­nen paik­ka. Ja samal­la kun iso osa mer­kit­tä­vis­tä­kin pyö­rä­teis­tä on kuop­pai­sia hiek­ka­tei­tä, ei pin­noit­ta­mat­to­mia auto­kais­to­ja löy­dy kuin maal­ta jos­tain syr­jäi­sil­tä sivukyliltä. 

    Näin Hel­sin­gis­sä, jon­ka liik­ku­mi­sen prio­ri­tet­ti­lis­tal­la yksi­tyi­sau­toi­lu on vii­mei­se­nä ja alle puo­lel­la koti­ta­louk­sis­ta auto käytössä.

  27. Jos ei itse ole pyö­räi­li­jä, voi­si­ko kui­ten­kin yrit­tää aja­tel­la pyö­räi­lyin­ves­toin­te­ja niin, että niis­tä on itsel­le­kin hyö­tyä? Nimit­täin jos pyö­räi­li­jä on siel­lä spi­raa­li­ram­pis­sa tai baa­nal­la, niin sil­loin hän ei vie istu­ma­paik­kaa­si rati­kas­sa eikä park­ki­paik­kaa­si kadun var­res­ta, eikä sei­so ruuh­kis­sa edessäsi.

  28. Riven­dell Wol­ve­ri­ne: Tyl­säl­lä puu­kol­la saa puukottaa?

    Miet­ti­kää nyt edes het­ki näi­tä argumenttejanne.

    No sinun logii­kal­la­si, kos­ka nyr­kil­lä ja reser­vi­läis­ki­vää­ril­lä voi molem­mil­la tap­paa, nii­tä pitää val­voa aivan samal­la tavoin.
    Tol­kun ihmi­sen logii­kal­la vaa­ral­li­sem­paa val­vo­taan tiu­kem­min. Heti, kun tapah­tuu ensim­mäi­nen pol­ku­pyö­räl­lä teh­ty ter­ro­ri-isku, olen val­mis miet­ti­mään kan­ta­ni uusiksi.
    Sak­ko­ja ei muu­ten saa, kun ajaa sään­tö­jen mukaan.

  29. N/A:
    Vaik­ka olen inno­kas pyö­räi­li­jä, haluai­sin sil­ti tie­tää kuin­ka kus­tan­nus­te­ho­kas­ta pyö­räi­ly­reit­tien raken­ta­mi­nen Hel­sin­gi­sä on liik­ku­mi­sen, kus­tan­nus­ten ja maan­käy­tön kannalta?

    Jos las­ke­taan kus­tan­nus pyö­räi­lyl­le samaan tapaan kuin autoi­lul­le tai park­ki­pai­koil­le vie­dyn tilan ja yllä­pi­don kus­tan­nus­ten perus­teel­la, mitä pyö­räi­ly­ki­lo­met­ri maksaa?

    Osmo hen­kut­taa mil­joo­naa käyt­tä­jää per vuo­si. Miten tämä suh­tau­tuu maan­käyt­tön hin­taan ver­rat­tu­na autoi­luun, bus­sei­hin, rat­ki­ko­hin ja met­roon? Hel­sin­gin yli­opis­ton met­roa­se­mal­la on vuo­des­sa yli 5 mil­joo­naa käyt­tä­jää, koko met­ro­ver­kos­tol­la yli 60 miljoonaa.

    Mut­ta eihän täs­sä vii­me kädes­sä ole edes kyse pyö­räi­ly­olo­suh­tei­den paran­ta­mi­ses­ta vaan rahan­jaos­ta viha­tun autoi­lun ja heh­ku­te­tun pöräi­lyn välil­lä. Sik­si älyt­tö­män hin­tai­set pyö­rä­tie­re­mon­tit ovat vain eduk­si täs­sä kisassa. 

    Yri­tin taan­noin saa­da kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton lii­ken­ne­suun­nit­te­li­jal­ta tilas­to­tie­to­ja pyö­räi­lyn pai­kal­li­ses­ta tar­pees­ta erään katu­re­mon­tin yhtey­des­sä. Ei sel­lai­sia ollut ole­mas­sa­kaan. Valin­nat teh­dään ihan muil­la perusteilla.

    Ja jot­kut jak­sa­vat näkö­jään vie­lä­kin väit­tää, enem­män tai vähem­män vaka­vis­saan, että autoi­li­jat ovat täs­sä kyläs­sä vai­vai­nen vähemmistö.

  30. Tuo­mas L.: Mel­kois­ta tar­koi­tus­ha­kui­suut­ta ja olkiuk­koi­lua on ottaa esiin aina se muus­ta lii­ken­tees­tä piit­taa­ma­ton tri­koo­kii­tä­jä, kun puhu­taan mis­tä tahan­sa pyö­räi­lyn edis­tä­mi­ses­tä. Arvioi­sin että idioot­tien osuus pyö­räi­li­jöis­sä on samal­la tasol­la autoi­li­joi­den kans­sa; sii­tä huo­li­mat­ta jokai­sen moot­to­ri­tiein­ves­toin­nin koh­dal­la tus­kin ote­taan esiin idioot­ti­au­toi­li­joi­den käyttäytyminen. 

    Ero on sii­nä, että idioot­ti­pyö­räi­li­jöi­tä ihail­laan pii­reis­sä ja he ovat poliit­ti­ses­ti aktii­vi­sia ja omi­neet koko pyö­räi­ly­kult­tuu­rin edis­tä­mi­sen itsel­leen. Täl­lais­ta ei voi­si kuvi­tel­la tapah­tu­van autoi­li­joi­den paris­sa. Että oli­si autoi­lu­po­liit­ti­sia blo­ge­ja, jot­ka lob­bai­si­vat punai­sia päin aja­mi­sen puo­les­ta ja kri­ti­soi­si­vat alen­net­tu­ja nopeus­ra­joi­tuk­sia kou­lu­jen edes­sä. Tai että Kokoo­muk­ses­sa toi­mi­si hih­hu­lei­ta, joi­den mie­les­tä pie­nes­sä vii­nis­sä aje­lu (autol­la siis) nyt vain kuu­luu kau­pun­ki­kult­tuu­riin. Tai että jär­jes­tet­täi­siin autoi­lu­po­liit­ti­sia aje­lui­ta pit­kin puis­to­jen nur­mi­koi­ta ja kävelyteitä.

    Idioot­ti­pyö­räi­li­jät nos­te­taan esiin kos­ka he nos­ta­vat itse itsen­sä esiin ja edus­ta­vat koko­nais­ta pyö­räi­lyn ala­kult­tuu­ria. Kun pyö­rä­lä­het­ti hyök­kä­si lin­ja-auton­kul­jet­ta­jan kimp­puun, hänen ede­sot­ta­muk­sis­taan kir­joi­tel­tiin ihail­len useam­mal­la­kin foo­ru­mil­la, joi­ta seu­raan. Kuka voi­si kuvi­tel­la, että väki­val­tais­ta autoi­li­jaa heh­ku­tet­tai­siin tyy­liin “hyvä kun annoit sil­le ämmäl­le ope­tuk­sen miten ruuh­ka-aika­na pitää ajaa”. Tai kir­joi­tel­tai­siin edes vit­sil­lä, että auton oves­sa pitää aina olla pesis­mai­la, jos jou­tuu vähän kou­lut­ta­maan (vrt. U‑lukon käyt­tö aseena).

    1. Täl­lä­kin blo­gil­la esiin­tyy autoi­li­ja, joka haluai­si nos­taa auto­jen nopeus­ra­joi­tuk­sia hen­gen­vaa­ral­li­sel­le tasolle.

  31. Koti-isä: Täs­sä tun­ne­li­suun­ni­tel­mas­sa ainut vika on, että tun­ne­lia ei jat­ke­ta Töö­lön­lah­den­ka­dun ali Sano­ma­ta­lon edus­tal­le ja teh­dä sii­hen luis­kaa. Vaan se kat­kais­taan kes­ken kai­ken ja teh­dään epä­käy­tän­nöl­li­nen spi­raa­li. Samal­la kun vie­res­sä kes­kel­lä tihe­ää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta on autoil­le suo­ra ja mas­sii­vi­nen ajo­luis­ka pysä­köin­ti­luo­laan. Sen voi­si hyvin kor­va­ta spiraalilla.

    Itse asias­sa sen Töö­lön­lah­den­ka­dun luis­kan voi­si hyvin ottaa pyö­rä­tun­ne­lin liit­ty­mäk­si, park­ki­hal­liin on ole­mas­sa toi­nen luis­ka Asema-aukiolla.

  32. Peter: Ero on sii­nä, että idioot­ti­pyö­räi­li­jöi­tä ihail­laan pii­reis­sä ja he ovat poliit­ti­ses­ti aktii­vi­sia ja omi­neet koko pyö­räi­ly­kult­tuu­rin edis­tä­mi­sen itsel­leen. Täl­lais­ta ei voi­si kuvi­tel­la tapah­tu­van autoi­li­joi­den paris­sa. Että oli­si autoi­lu­po­liit­ti­sia blo­ge­ja, jot­ka lob­bai­si­vat punai­sia päin aja­mi­sen puo­les­ta ja kri­ti­soi­si­vat alen­net­tu­ja nopeus­ra­joi­tuk­sia kou­lu­jen edes­sä. Tai että Kokoo­muk­ses­sa toi­mi­si hih­hu­lei­ta, joi­den mie­les­tä pie­nes­sä vii­nis­sä aje­lu (autol­la siis) nyt vain kuu­luu kau­pun­ki­kult­tuu­riin. Tai että jär­jes­tet­täi­siin autoi­lu­po­liit­ti­sia aje­lui­ta pit­kin puis­to­jen nur­mi­koi­ta ja kävelyteitä.

    Idioot­ti­pyö­räi­li­jät nos­te­taan esiin kos­ka he nos­ta­vat itse itsen­sä esiin ja edus­ta­vat koko­nais­ta pyö­räi­lyn ala­kult­tuu­ria. Kun pyö­rä­lä­het­ti hyök­kä­si lin­ja-auton­kul­jet­ta­jan kimp­puun, hänen ede­sot­ta­muk­sis­taan kir­joi­tel­tiin ihail­len useam­mal­la­kin foo­ru­mil­la, joi­ta seu­raan. Kuka voi­si kuvi­tel­la, että väki­val­tais­ta autoi­li­jaa heh­ku­tet­tai­siin tyy­liin “hyvä kun annoit sil­le ämmäl­le ope­tuk­sen miten ruuh­ka-aika­na pitää ajaa”. Tai kir­joi­tel­tai­siin edes vit­sil­lä, että auton oves­sa pitää aina olla pesis­mai­la, jos jou­tuu vähän kou­lut­ta­maan (vrt. U‑lukon käyt­tö aseena).

    Pyö­räi­ly­fo­ru­meil­la oli pari vuot­ta sit­ten oikein kil­pai­lu, Työmatkatenmpo. 

    Siel­lä ihan tun­nis­tet­ta­vat­kin “pyö­räi­ly­ak­tii­vit” (HePo) kil­pai­li­vat esim. sii­tä, kuin­ka mon­ta kans­sa­pyö­räi­li­jää pys­tyy ohit­ta­maa työ­mat­kal­laan, nor­maa­lien aika-ajo­jen lisäk­si. Yksi­ki­sa­muo­to oli kes­ki­näi­nen kil­van­ajo, jos­sa pyä­räi­li­jä haas­toi toi­sen kisaan esim lii­ken­ne­va­lois­sa kevyel­lä tönäi­syl­lä kans­sa­ki­saa­jan pyörään. 

    Lie­kö ollut noi­ta työ­mat­ka­tem­poi­li­joi­ta, jot­ka jyrä­si­vät vai­mo­ni sai­raa­la­kun­toon ohi­tel­les­saan miten sat­tuu mui­ta, ja itse­kin menin ker­ran kumoon kun kisaa pol­ke­va päät­ti ohit­taa vaik­ka pyö­rä­tiel­lä oli jono molem­piin suuntiin. 

    Täl­läi­sen pyö­räi­ly­kult­tuu­rin kau­pun­gis­sa ei voi odot­taa pyö­räi­lyn osuu­den mat­kois­ta nouse­van. Pyö­räiu­ly­on­net­to­muu­kis­sa ei tapah­du vaka­via louk­kaan­tu­mi­sia, mut­ta se ei ole perus­te pyö­räi­li­jöi­den asen­ne­vam­man puo­lus­ta­mi­sel­le jota täs­sä­kin ket­jus­sa harrastetaan. 

    Noi­den kola­rei­den jäl­keen olem­me molem­mat ryh­ty­neet varo­maan pyö­räi­lyä, niin muka­vaa kun se oli­si liik­ku­mis­muo­to­na. Ne jyrää meitin.

  33. ano­nil­li: 1) Auto on tap­poa­se, pyö­rä ei ole. Joten val­von­ta ja sää­te­ly kes­ki­te­tään sii­hen, jota on syy­tä­kin val­voa enemmän.
    2) Auto­lii­ken­net­tä­kään ei val­vo­ta kuin satun­nai­ses­ti, har­va nii­tä sak­ko­ja saa ja sil­loin­kin aina syystä.

    Jos sata kilo­gram­maa pai­na­va mies ajaa pol­ku­pyö­räl­lä 50 km/h, niin pal­jon­ko täl­lä tri­koo­pom­mil­la on liike-energiaa?

    Riit­täi­si­kö ken­ties vähän pie­nem­pi­kin lii­ke-ener­gia kaa­ta­maan ihmi­sen taka­rai­vo edel­le katuun? Ehkäpä..

    Auto­maat­ti­nen yli­no­peus­kyt­täys ei ole mitään satun­nais­ta vaan jat­ku­vaa ja joil­lain pai­koil­la pysy­vää 24/7/365.

  34. Koti-isä: Pyö­räi­li­jän nopeus­ra­joi­tus on sama kuin vie­rei­sel­lä auto­kais­tal­la. Se auto­kais­ta on mää­ri­tel­ty ja suun­ni­tel­tu siten, että lap­sia voi tul­la vas­taan ainoas­taan suo­ja­tei­den koh­dal­la. Jot­ka nekin on yleen­sä valo­jen avul­la rai­vat­tu auto­ja var­ten vapaik­si kiih­dy­tys­kais­toik­si. Kevyen­lii­ken­teen­väy­lil­lä lap­sia voi olla mis­sä ja mil­loin tahan­sa. Auto­kais­toil­la ei myös­kään ole kapei­ta spi­raa­le­ja tai tiuk­ko­ja 90 asteen tai jopa 360 asteen kään­nök­siä, vaan loi­via miel­lyt­tä­väs­ti kal­lis­tet­tu­ja mut­kia. Täs­tä huo­li­mat­ta uudes­sa­kin tie­lii­ken­ne­lais­sa pyö­räi­li­jät tul­laan mää­rää­mään pois auto­kais­toil­ta, käve­li­jöi­den sekaan. Käy­tän­nös­sä ruuh­ka­ton auto­kais­ta on aina pyö­räi­li­jäl­le tur­val­li­sin ja nopein valinta.

    Lisäk­si tule­vat esi­mer­kik­si ter­veys­hyö­dyt, kun ihmi­set liik­ku­vat omin voi­min eivät­kä kul­je­ta muka­naan yli 1000 kg pai­na­vaa polt­to­moot­to­ril­la kul­ke­vaa laa­tik­koa, joka pääs­tää pako­kaa­sut suo­raan katu­ti­laan, vie pal­jon tilaa, aiheut­taa mer­kit­tä­vän melu- ja viih­ty­vyys­hai­tan sekä rou­hii kadut nas­ta­ren­kail­la pölyk­si. Kes­ki­mää­rin pyö­räi­lyyn inves­toi­tu euro tulee 8‑kertaisena takaisin. 

    Mik­si kukaan siir­tyi­si yksi­tyi­sau­toi­lus­ta pyö­räi­lyyn? Yksi­tyi­sau­toi­luun on käy­tän­nös­sä yksi syy ja se on se, että auto oli mer­kit­tä­väs­ti jouk­ko­lii­ken­net­tä nopeam­pi kysei­sel­lä välil­lä. Pol­ku­pyö­rän pitäi­si siis joten­kin olla yhtä nopea kuin yksi­tyi­sau­to kysei­sel­lä välil­lä, mikä on mah­do­ton­ta poik­keus­ta­pauk­sia lukuu­not­ta­mat­ta (kevyen lii­ken­teen tie­ver­kos­to on laa­jem­pi kuin auto­tie­ver­kos­to ja mat­ka on riit­tä­vän lyhyt jot­ta täs­tä muo­dos­tuu riit­tä­väs­ti hyö­tyä). Käy­tän­nös­sä pol­ku­pyö­räi­lyyn siir­ry­tään jouk­ko­lii­ken­tees­tä ja puhu­taan kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä hyödyistä.

  35. Juu­ri näin. 26 mil­joo­naa pyö­räi­lyyn tar­koi­tet­tu­ja raho­ja spi­raa­li­rat­kai­suun pyö­räi­lyn kan­nal­ta koko kau­pun­gin kes­kei­si­mäs­sä koh­das­sa kuu­los­taa auto­puo­lu­een kiusan­teol­le. Vai onko tar­koi­tus toteut­taa myös Sör­näis­ten ran­ta­tien auto­tun­ne­lei­hin ajo spri­raa­li­rat­kai­su­na? Täl­lais­ta jäl­keä syn­tyy, kun pyö­rä­väy­liä suun­ni­tel­laan osak­si ole­mas­sao­le­vaa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta aina lyhyt pät­kä tai tun­ne­li kerrallaan. 

    Auto­lii­ken­teen puo­lel­la noi­ta 90–270 asteen tiuk­ka­sä­tei­siä rat­kai­su­ja pruu­ka­taan kut­su­maan spi­raa­lin sijaan ns “ram­peik­si” ja noi­ta on about jokai­sen eri­ta­so­liit­ty­män yhtey­des­sä joten ei tuos­sa nyt mitään eri­tyis­tä kiusaa ole liikkeellä. 

    Jar­rua­han niis­sä täy­tyy hie­man pai­naa ja ajaa ennakoiden.

  36. Peter: Ero on sii­nä, että idioot­ti­pyö­räi­li­jöi­tä ihail­laan pii­reis­sä ja he ovat poliit­ti­ses­ti aktii­vi­sia ja omi­neet koko pyö­räi­ly­kult­tuu­rin edis­tä­mi­sen itsel­leen. Täl­lais­ta ei voi­si kuvi­tel­la tapah­tu­van autoi­li­joi­den paris­sa. Että oli­si autoi­lu­po­liit­ti­sia blo­ge­ja, jot­ka lob­bai­si­vat punai­sia päin aja­mi­sen puo­les­ta ja kri­ti­soi­si­vat alen­net­tu­ja nopeus­ra­joi­tuk­sia kou­lu­jen edes­sä. Tai että Kokoo­muk­ses­sa toi­mi­si hih­hu­lei­ta, joi­den mie­les­tä pie­nes­sä vii­nis­sä aje­lu (autol­la siis) nyt vain kuu­luu kau­pun­ki­kult­tuu­riin. Tai että jär­jes­tet­täi­siin autoi­lu­po­liit­ti­sia aje­lui­ta pit­kin puis­to­jen nur­mi­koi­ta ja kävelyteitä.

    Idioot­ti­pyö­räi­li­jät nos­te­taan esiin kos­ka he nos­ta­vat itse itsen­sä esiin ja edus­ta­vat koko­nais­ta pyö­räi­lyn ala­kult­tuu­ria. Kun pyö­rä­lä­het­ti hyök­kä­si lin­ja-auton­kul­jet­ta­jan kimp­puun, hänen ede­sot­ta­muk­sis­taan kir­joi­tel­tiin ihail­len useam­mal­la­kin foo­ru­mil­la, joi­ta seu­raan. Kuka voi­si kuvi­tel­la, että väki­val­tais­ta autoi­li­jaa heh­ku­tet­tai­siin tyy­liin “hyvä kun annoit sil­le ämmäl­le ope­tuk­sen miten ruuh­ka-aika­na pitää ajaa”. Tai kir­joi­tel­tai­siin edes vit­sil­lä, että auton oves­sa pitää aina olla pesis­mai­la, jos jou­tuu vähän kou­lut­ta­maan (vrt. U‑lukon käyt­tö aseena).

    Höpö­hö­pö, noi­ta lii­ken­ne­sää­nöis­tä ja muus­ta lii­ken­tees­tä piit­taa­mat­to­mia idioot­te­ja hau­ku­taan pyö­räi­li­jöi­den paris­sa ihan samal­la taval­la kuin mui­ta­kin tört­töi­li­jöi­tä. Nuo kau­pun­gis­sa maan­tie­pyö­räl­lä aja­vat eivät edes ole työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöi­tä, vaan nii­tä jot­ka pie­nen­kin sateen sat­tues­sa jät­tä­vät kal­liin pyö­rän­sä varas­toon suo­jaan sateel­ta. Syk­syn los­ka­ke­leil­lä ko. tyy­pit ovat kadon­neet lii­ken­tees­tä koko­naan. Sinän­sä var­maan oli­si jär­ke­vää, että nopeat pyö­räi­li­jät ohjat­tai­siin nime­no­maan noil­le baa­noil­le, ettei­vät ole muun lii­ken­teen rie­sa­na. Itse­hän olit sitä miel­tä, että pyö­räi­li­jöi­den pitäi­si edel­leen pyö­räil­lä jalan­kul­ki­joi­den seas­sa puis­to­käy­tä­väl­lä baa­nan sijaan. Logiik­ka ei aukea minulle.

    Netin kes­kus­te­lu­pals­toil­la koh­kaa­jat eivät yleen­sä edus­ta mitään muu­ta ihmis­ryh­mää kuin noi­ta net­ti­koh­kaa­jia itsejään.

    Eikös tuos­sa bus­si vs. fil­la­ri ‑keis­sis­sä ollut kyse sii­tä että bus­si ajoi pyö­rä­kais­tal­la aja­vaa pyö­rää päin. Fil­la­ri­kus­ki oli anta­mas­sa palau­tet­ta kus­kil­le, joka vas­ta­si tilan­tee­seen pot­ki­mal­la lähet­tiä. Eipä tuo lähe­tin­kään käy­tös ilmei­ses­ti esi­mer­kil­lis­tä ollut mut­ta ymmär­ret­tä­väl­tä tun­tuu että veres­sä voi hitusen olla adre­na­lii­nia kun kym­me­nien ton­nien lii­ken­ne­vä­li­ne tuup­paa kumoon alle sadan kilon pyöräilijä+pyörä ‑yhdis­tel­män.

  37. Pyö­räi­ly on erin­omai­nen kun­toi­lu­muo­to, mut­ta sen väis­tä­mä­tön­tä kausi­luon­toi­suut­ta on vai­kea sivuut­taa pää­tök­sen­teos­sa. En ole tain­nut näh­dä pyö­räi­li­jöi­tä lain­kaan viik­koon nyt kun sää on kovin tal­vi­nen ja sitä­kin ennen vain satun­nai­ses­ti. Tal­vi­pyö­räi­lys­sä on niin pal­jon eri­kois­va­rus­te­lu­vaa­ti­muk­sia, että se vaa­tii lumi- ja jää­ke­leil­lä erit­täin vank­kaa har­ras­tu­nei­suut­ta, mitä har­val­ta löytyy.

    Olen aikai­sem­min ehdot­ta­nut, että kausi­luon­toi­suus voi­tai­siin huo­mioi­da niin, että kan­ta­kau­pun­gis­sa otet­tai­siin käyt­töön sel­lai­sia ajo­kais­to­ja, jot­ka oli­si­vat pyö­räi­ly­käy­tös­sä kesä- ja hei­nä­kuus­sa loma­se­son­gin ja vähem­män lii­ken­teen aikaan ja mui­na vuo­de­nai­koi­na autokaistoina.

    Ymmär­rän myös, mik­si Län­si­väy­län bule­var­di­soi­mi­nen on kai­kin puo­lin ris­ti­rii­tai­nen ja han­ka­la asia. Bule­var­di­soi­mis­ta vas­taan on jyr­käs­ti se tosia­sia, että Jät­kä­saa­res­sa ole­va Län­si­sa­ta­ma, joka ei ole pois­tu­mas­sa mihin­kään vaan ennem­min laa­je­nee ja ruuh­kau­tuu lisää, tar­vit­see jär­ke­vän pois­tu­mis­väy­län ras­kaal­le lii­ken­teel­le, mut­ta toi­saal­ta pyö­räi­ly­olo­suh­teet Ruo­ho­lah­des­ta län­teen ovat hei­kot ja nykyi­sis­tä rat­kai­suis­ta näkee, että auto­lii­ken­ne on teo­reet­ti­ses­ti suju­vim­pien pyö­rä­reit­tien tiel­lä aina Koi­vusaa­reen asti. Tämä herät­tää var­mas­ti närää kan­ta­kau­pun­gin pyö­räi­lyn har­ras­ta­jien kes­kuu­des­sa. Asi­aa hel­pot­tai­si, jos oli­si mah­dol­lis­ta leven­tää moot­to­ri­tie­sil­taa niin, että Län­si­väy­län var­rel­la voi­si olla koko mat­kal­ta Kirk­ko­num­mel­le asti suo­ra kevyen lii­ken­teen väylä.

    1. En ole tain­nut näh­dä pyö­räi­li­jöi­tä lain­kaan viik­koon nyt kun sää on kovin tal­vi­nen ja sitä­kin ennen vain satunnaisesti.
      Et yhtään. Baa­nanl­la on ollut tänä vuon­na jo 34 000 fil­la­ria ja tänään­kin puo­leen päi­vään men­nes­sä yli 400. Se on noin kol­man­nes vuo­den kes­kiar­vos­ta, mut­ta ei siis nol­la. Tal­vi­pyö­räi­ly on lisään­ty­nyt roimasti.

  38. LK: Jos sata kilo­gram­maa pai­na­va mies ajaa pol­ku­pyö­räl­lä 50 km/h, niin pal­jon­ko täl­lä tri­koo­pom­mil­la on liike-energiaa?

    Jos sata kilo­gram­maa pai­na­va mies ajaa ton­nin pai­nois­ta autoa 80km/h, onko lii­ke-ener­gi­aa sil­loin enem­män vai vähemmän?

    LK: Auto­maat­ti­nen yli­no­peus­kyt­täys ei ole mitään satun­nais­ta vaan jat­ku­vaa ja joil­lain pai­koil­la pysy­vää 24/7/365.

    Sak­ko­ja ei tule, kun ajaa lii­ken­ne­sään­tö­jen mukaan. Elä­mä on valintoja.

  39. Peter: Kuka voi­si kuvi­tel­la, että väki­val­tais­ta autoi­li­jaa heh­ku­tet­tai­siin tyy­liin “hyvä kun annoit sil­le ämmäl­le ope­tuk­sen miten ruuh­ka-aika­na pitää ajaa”. Tai kir­joi­tel­tai­siin edes vit­sil­lä, että auton oves­sa pitää aina olla pesis­mai­la, jos jou­tuu vähän kou­lut­ta­maan (vrt. U‑lukon käyt­tö aseena). 

    Et vaan lue oikei­ta foo­ru­mei­ta tai face­book-ryh­miä jos tuol­lais­ta kaipaat…

  40. Jyri: Auto­lii­ken­teen puo­lel­la noi­ta 90–270 asteen tiuk­ka­sä­tei­siä­rat­kai­su­ja pruu­ka­taan kut­su­maan spi­raa­lin sijaan ns “ram­peik­si” ja noi­ta on about jokai­sen eri­ta­so­liit­ty­män yhtey­des­sä joten ei tuos­sa nyt mitään eri­tyis­tä kiusaa ole liikkeellä. 

    Niis­sä autoil­le suun­ni­tel­luis­sa eri­ta­so­liit­ty­mien ram­peis­sa kään­tö­sä­de on noin kym­me­nen ker­taa suu­rem­pi suun­ni­tel­tuun pyö­räs­pi­raa­liin näh­den. Vaik­ka pyö­räs­sä ja autos­sa akse­li­vä­li on samaa suu­ruus­luok­kaa. Vas­taa­vas­ti auto­ram­peis­sa nopeu­det ovat kym­me­niä kilo­met­re­jä tun­nis­sa, kun pyö­räs­pi­raa­lis­sa men­nään rei­pas­ta kävelyvauhtia.

  41. Jyri: Auto­lii­ken­teen puo­lel­la noi­ta 90–270 asteen tiuk­ka­sä­tei­siä rat­kai­su­ja pruu­ka­taan kut­su­maan spi­raa­lin sijaan ns “ram­peik­si” ja noi­ta on about jokai­sen eri­ta­so­liit­ty­män yhtey­des­sä joten ei tuos­sa nyt mitään eri­tyis­tä kiusaa ole liikkeellä.

    Jar­rua­han niis­sä täy­tyy hie­man pai­naa ja ajaa ennakoiden.

    Pyö­rä­tun­ne­lin suun­ni­tel­mas­sa “ramp­pi” on 360 astet­ta, ram­pin koko leveys 13.5 met­riä. Ker­ros nyt muu­ta­ma eri­ta­so­liit­ty­mä mis­tä löy­tyy vas­taa­va että voi käy­dä otta­mas­sa tuntumaa?

    ant­ti:

    Pyö­rä­tun­ne­lin suun­ni­tel­mas­sa “ramp­pi” on 360 astet­ta, ram­pin koko leveys 13.5 met­riä. Ker­ros nyt muu­ta­ma eri­ta­so­liit­ty­mä mis­tä löy­tyy vas­taa­va että voi käy­dä otta­mas­sa tuntumaa?

  42. Pyö­räi­ly­fo­ru­meil­la oli pari vuot­ta sit­ten oikein kil­pai­lu, Työmatkatenmpo.
    Siel­lä ihan tun­nis­tet­ta­vat­kin “pyö­räi­ly­ak­tii­vit” (HePo) kil­pai­li­vat esim. sii­tä, kuin­ka mon­ta kanssapyöräilijää ”

    Kun minä olin HePon puheen­joh­ta­ja, niin sil­loin meil­lä oli kil­pai­lu, jos­sa tavoit­tee­na oli pääs­tä töi­hin mah­dol­li­sim­man mata­lal­la kes­ki­syk­keel­lä ja vähin­tään 18km/h keskinopeudella. 

    Itse en kos­kaan ole näh­nyt kenen­kään “foru­meil­la” julis­ta­van työ­mat­ka­tem­po­ki­saa. Päin­vas­toin olen näh­nyt työ­mat­ka­tem­poi­li­joi­ta pahek­sut­ta­van, kos­ka pyö­rä­teil­lä hur­jas­te­lu on huo­noa mai­nos­ta pyö­räi­lyl­le ja myös erit­täin huo­noa harjoittelua.

  43. ano­nil­li: Heti, kun tapah­tuu ensim­mäi­nen pol­ku­pyö­räl­lä teh­ty ter­ro­ri-isku, olen val­mis miet­ti­mään kan­ta­ni uusiksi.
    Sak­ko­ja ei muu­ten saa, kun ajaa sään­tö­jen mukaan.

    Nyt pitäi­si tie­tys­ti kat­soa, mitä ter­ro­ril­la oikeas­ti tar­koi­te­taan. Sitä on muu­ta­kin kuin puuk­ko kädes­sä heilumista.

    Itse las­ken kyl­lä jalan­kul­ki­joi­den ter­ro­ri­soi­mi­sek­si sen tavan, jol­la fil­la­ris­tit syök­sy­vät päi­vit­täin joka puo­lel­la kau­pun­kia jal­ka­käy­tä­vil­lä ja suo­ja­teil­lä päin punai­sia valo­ja, tai dia­go­naa­lis­sa yksi­suun­tai­sel­la kadul­la kiel­let­tyyn ajo­suun­taan ja mitä näi­tä nyt onkaan, joka iki­se­nä päi­vä­nä vuo­des­ta toi­seen. Lähel­tä piti ‑tilan­tei­ta riit­tää koko ajan. Itse olen jää­nyt alle (suo­ja­tiel­lä) tois­tai­sek­si vain yhden ker­ran, ja sil­loin minut pelas­ti mat­ka­lauk­ku, jon­ka työn­sin itse­ni ja ran­kas­ti kiroi­le­van fil­la­ris­tin väliin.

    Ylä­ker­ran naa­pu­ri­ni, arviol­ta neli­kymp­pi­nen nai­sih­mi­nen, aiheut­taa jat­ku­vas­ti jär­kyt­tä­viä vaa­ra­ti­lan­tei­ta rik­ko­mal­la kaik­kia lii­ken­ne­sään­tö­jä ja esim. syök­sy­mäl­lä fil­la­ril­la sivu­ka­dul­ta päin punai­sia pää­ka­dun muun lii­ken­teen sekaan pakot­taen autot väis­tä­mään sivul­le. Kun hänel­le asias­ta huo­mau­tet­tiin, hän ilmoit­ti ylpeä­nä aja­neen­sa näin jo 20 vuot­ta ja jat­ka­van­sa edel­leen samaan malliin.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ole tain­nut näh­dä pyö­räi­li­jöi­tä lain­kaan viik­koon nyt kun sää on kovin tal­vi­nen ja sitä­kin ennen vain satunnaisesti.
    Et yhtään. Baa­nanl­la on ollut tänä vuon­na jo 34 000 fil­la­ria ja tänään­kin puo­leen päi­vään men­nes­sä yli 400. Se on noin kol­man­nes vuo­den kes­kiar­vos­ta, mut­ta ei siis nol­la. Tal­vi­pyö­räi­ly on lisään­ty­nyt roimasti.

    Toi­saal­ta noil­la luvuil­la on myös help­po lisään­tyä kym­me­niä pro­sent­te­ja. 400 fil­la­ria puo­leen päi­vään men­nes­sä tar­koit­taa, että sitä pit­kin on kul­ke­nut vähem­män ihmi­siä töi­hin kuin menee kah­teen ratik­kaan. Ei ole tar­koi­tus vähä­tel­lä tai mini­moi­da pyö­räi­lyä liik­ku­mis­muo­to­na vaan lähin­nä ottaa kan­taa sii­hen, että Mikon alku­pe­räi­nen point­ti pyö­räi­lyn kausi­luon­toi­suu­des­ta on edel­leen ihan paik­kan­sa pitävä.

  45. Koti-isä: Niis­sä autoil­le suun­ni­tel­luis­sa eri­ta­so­liit­ty­mien ram­peis­sa kään­tö­sä­de on noin kym­me­nen ker­taa suu­rem­pi suun­ni­tel­tuun pyö­räs­pi­raa­liin näh­den. Vaik­ka pyö­räs­sä ja autos­sa akse­li­vä­li on samaa suu­ruus­luok­kaa. Vas­taa­vas­ti auto­ram­peis­sa nopeu­det ovat kym­me­niä kilo­met­re­jä tun­nis­sa, kun pyö­räs­pi­raa­lis­sa men­nään rei­pas­ta kävelyvauhtia.

    Akse­li­vä­li on täs­sä koh­den tois­si­jai­nen mit­ta­ri sil­lä mitoi­tuk­ses­sa mini­min muo­dos­taa se kuin­ka laa­jan kehän auton korin ulom­mai­nen nurk­ka piir­tää jos ohjaus on ääria­sen­nos­saan ja juu­ri mil­lään autol­la pie­nin edes teo­rias­sa mah­dol­li­nen kään­töym­py­rän hal­kai­si­ja ei ole alle 10 met­rin luok­kaa joten valit­tu mitoi­tus on samas­sa suh­tees­sa ajo­neu­vo­jen teo­reet­ti­seen käsiteltävyyteen.

    Ja jos todel­li­siin spi­raa­lei­hin halu­aa ottaa tun­tu­maa niin voi vaik­ka käy­dä aja­mas­sa Sel­lon tai itik­sen kat­to­park­kei­hin. Nois­sa tai­taa reit­ti kään­tyä aina­kin 720 astet­ta ennen­kuin ollaan peril­lä. Ellei enem­män­kin. en ole jak­sa­nut ottaa asias­ta verenpainetta 😉

  46. Mat­ti Kin­nu­nen:
    “Pyö­räi­ly­fo­ru­meil­la oli pari vuot­ta sit­ten oikein kil­pai­lu, Työmatkatenmpo.
    Siel­lä ihan tun­nis­tet­ta­vat­kin “pyö­räi­ly­ak­tii­vit” (HePo) kil­pai­li­vat esim. sii­tä, kuin­ka mon­ta kanssapyöräilijää ”

    Kun minä olin HePon puheen­joh­ta­ja, niin sil­loin meil­lä oli kil­pai­lu, jos­sa tavoit­tee­na oli pääs­tä töi­hin mah­dol­li­sim­man mata­lal­la kes­ki­syk­keel­lä ja vähin­tään 18km/h keskinopeudella. 

    Itse en kos­kaan ole näh­nyt kenen­kään “foru­meil­la” julis­ta­van työ­mat­ka­tem­po­ki­saa. Päin­vas­toin olen näh­nyt työ­mat­ka­tem­poi­li­joi­ta pahek­sut­ta­van, kos­ka pyö­rä­teil­lä hur­jas­te­lu on huo­noa mai­nos­ta pyö­räi­lyl­le ja myös erit­täin huo­noa harjoittelua.

    Kyl­lä nii­tä työ­mat­ka­tem­poi­lun saa­vu­tuk­sia kovas­ti ver­tail­tiin eri fil­la­ri­fo­ru­meil­la. Kuka sit­ten kisan lie julis­ta­nut­kin ja mis­sä, sil­lä ei ole merkitystä. 

    Yli­pää­tään mit­kään kisat, edes tuol­lai­set kes­ki­sy­ke ja kes­ki­no­peus­ki­sat eivät kuu­lu lii­ken­tee­seen, ei mil­lään kul­ku­nuo­dol­la. Ei autoi­li­jat­kaan kisaa työ­amat­kan kes­ki­no­peu­del­la tai kes­ki­ku­lu­tuk­sel­la. Noin itses­tään­sel­vän asian pitäi­si olla HePo:kin aktii­vien ymmär­ryk­ses­sä, pyö­räi­ly ei kul­ku­muo­to­na oikeu­ta sen omaan liikennekulttuuriin.

  47. Vil­le: Ihan olen­nai­nen kysy­mys on, toi­mi­vat­ko markkinat.
    Jos mark­ki­nat toi­mi­vat, kau­pun­ki vain myy ton­tit niin kal­liil­la kuin voi, sit­ten raken­nus­lii­ke raken­taa talot ja kau­pun­ki ostaa asun­to­ja mark­ki­na­hin­taan ARA-käyt­töön. Ton­tin kus­tan­nuk­sen ja val­miin asun­non hin­tae­ro on toi­mi­vas­sa kil­pai­lus­sa alin mah­dol­li­nen ja ARA-jär­jes­tel­mä ”as se know it” on turha.
    Jos mark­ki­nat eivät toi­mi, tont­tien ali­hin­noit­te­lus­ta ei ole iloa, kun raken­ta­mi­nen on vas­taa­vas­ti ylihinnoiteltua.
    Ja ne mark­ki­nat­han eivät toi­mi, koska….

    Hel­sin­gis­sä on naa­pu­ri­kun­tia alhai­sem­pi vero­äy­ri, saa­mat­ta jää­neet tont­tien kaup­pa­hin­nat voi­daan kat­taa vaik­ka veronkorotuksin.

    Vil­le: Ihan olen­nai­nen kysy­mys on, toi­mi­vat­ko markkinat.
    Jos mark­ki­nat toi­mi­vat, kau­pun­ki vain myy ton­tit niin kal­liil­la kuin voi, sit­ten raken­nus­lii­ke raken­taa talot ja kau­pun­ki ostaa asun­to­ja mark­ki­na­hin­taan ARA-käyt­töön. Ton­tin kus­tan­nuk­sen ja val­miin asun­non hin­tae­ro on toi­mi­vas­sa kil­pai­lus­sa alin mah­dol­li­nen ja ARA-jär­jes­tel­mä ”as se know it” on turha.
    Jos mark­ki­nat eivät toi­mi, tont­tien ali­hin­noit­te­lus­ta ei ole iloa, kun raken­ta­mi­nen on vas­taa­vas­ti ylihinnoiteltua.
    Ja ne mark­ki­nat­han eivät toi­mi, koska….

    Rau­no:

    Hel­sin­gis­sä on naa­pu­ri­kun­tia alhai­sem­pi vero­äy­ri, saa­mat­ta jää­neet tont­tien kaup­pa­hin­nat voi­daan kat­taa vaik­ka veronkorotuksin.

    Hel­sin­gis­sä on alhai­nen vero­äy­ri ja hyviä veron­mak­sa­jia, tont­tien kaup­pa­hin­nois­ta saa­mat­ta jää­neet tulot voi­daan hyvin kat­taa veroil­la. ARA tuot­ta­jia poi­kii kuin sie­niä sateel­la ja pitää­hän jokai­sel­le yhdis­tyk­sel­le ja val­tion­kin omis­ta­mal­le toi­mi­jal­le olla tas­a­puo­li­ses­ti tont­te­ja. Tai aina­kin varaus jos sat­tui­si saa­maan hank­keen käyn­tiin. Mitä­hän näi­den aat­teel­lis­ten yhdis­tys­ten senio­ri­koh­teil­le tapah­tuu 25 vuo­den pääs­tä, osal­lis­tuu­ko kau­pun­ki perus­kor­jaus­tal­koi­siin otta­mal­la omis­tuk­seen­sa ja mikä on val­tion yhtiön funk­tio. Hekal­la on sen­tään kun­non volyy­mit ja toi­min­ta on suun­ni­tel­mal­lis­ta ja tehokasta.

    1. Hel­sin­gis­sä on alhai­nen vero­äy­ri ja hyviä veron­mak­sa­jia, tont­tien kaup­pa­hin­nois­ta saa­mat­ta jää­neet tulot voi­daan hyvin kat­taa veroil­la. ARA tuot­ta­jia poi­kii kuin sie­niä sateel­la ja pitää­hän jokai­sel­le yhdis­tyk­sel­le ja val­tion­kin omis­ta­mal­le toi­mi­jal­le olla tas­a­puo­li­ses­ti tontteja. 

      Ei kau­pun­ki myy tont­te­ja ARA-koh­tei­siin. Ongel­ma­na ovat raken­nus­kus­ta­nuk­set. Edel­leen, ARA-sub­ven­tio ei työn­jaos­sa kuu­lu kun­nan vaan val­tion tehtäviin.Paljonko Kirk­ko­num­mi käyt­tää rahaa ARA-politiikkaan?
      Helsn­gin vero­poh­ja euroa/asukas on huo­mat­ta­vas­ti huo­nom­pi kuin naa­pu­rin, Espoon, ja tai­taa olla huo­nom­pi kuin Vantaankin.

  48. ano­nil­li:
    Sak­ko­ja ei muu­ten saa, kun ajaa sään­tö­jen mukaan.

    Entäs, jos sään­tö­jä ei voi nähdä?

    Näin esi­mer­kik­si sil­loin kun lii­ken­ne­merk­ki on pas­kas­sa tai sitä ei ole enää olemassakaan.

    Mis­tä tie­dät, että mis­sä pitäi­si olla lii­ken­ne­merk­ki, mut­tei olekaan?

    Pitäi­si ensik­si tie­tää, että jos­sain pitäi­si olla liikennemerkki.

    Sit­ten nämä lian tai lumen pei­tos­sa ole­vat lii­ken­ne­mer­kit var­maan arvon ano­nil­lin mukaan tuli­si autoi­li­jan käy­dä ensin pese­mäs­sä puh­taak­si ja sit­ten jat­kaa matkaansa?

  49. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Mik­si kukaan siir­tyi­si yksi­tyi­sau­toi­lus­ta pyö­räi­lyyn? Yksi­tyi­sau­toi­luun on käy­tän­nös­sä yksi syy ja se on se, että auto oli mer­kit­tä­väs­ti jouk­ko­lii­ken­net­tä nopeam­pi kysei­sel­lä välil­lä. Pol­ku­pyö­rän pitäi­si siis joten­kin olla yhtä nopea kuin yksi­tyi­sau­to kysei­sel­lä välil­lä, mikä on mah­do­ton­ta poik­keus­ta­pauk­sia lukuu­not­ta­mat­ta (kevyen lii­ken­teen tie­ver­kos­to on laa­jem­pi kuin auto­tie­ver­kos­to ja mat­ka on riit­tä­vän lyhyt jot­ta täs­tä muo­dos­tuu riit­tä­väs­ti hyö­tyä). Käy­tän­nös­sä pol­ku­pyö­räi­lyyn siir­ry­tään jouk­ko­lii­ken­tees­tä ja puhu­taan kan­san­ter­vey­del­li­sis­tä hyödyistä.

    Parin kol­men kilo­met­rin säteel­lä Kol­men sepän pat­saas­ta (jol­la alu­eel­la on kuusi­nu­me­roi­nen mää­rä sekä asuk­kai­ta että työ­paik­ko­ja) fil­la­ri on kyl­lä nopein lähes kai­kil­la mat­koil­la (pl. Kurvi–Ruoholahti-tyyppiset outlierit).

    Yksi­tyi­sau­toon ver­ra­tes­sa huo­mioi­da pysä­köin­tiin (ja park­ki­pai­kal­le/-lta käve­lyyn) kulu­va aika, jonois­sa ja lii­ken­ne­va­lois­sa käk­ki­mi­nen (ns. pyö­räi­ly­mais­sa sen­tään esiin­tyy sitä­kin, että pyö­rä­tiel­lä­kin jou­tuu jos­kus odot­ta­maan useam­man valo­kier­ron, Hel­sin­gis­sä tähän ei vie­lä ole tai­det­tu pääs­tä), laa­jem­man väy­lä­ver­kos­ton lisäk­si pyö­räl­lä on myös esi­mer­kik­si kään­tyä ris­teyk­sis­sä vasem­mal­le #fil­la­ri­kom­mu­nis­ti­sa­la­liit­to

    Jul­ki­siin ver­rat­tu­na taas pitää huo­mioi­da mat­ka-aikaa lisää­vi­nä teki­jöi­nä vuo­ro­vä­li (= odot­te­lu), vaih­dot (= lisää odot­te­lua) ja käve­ly­mat­ka pysä­kil­tä kohteeseen.

    Tyl­sän lii­ken­ne­tek­ni­ses­ti yksi fil­la­rin suu­ri etu tuol­lai­sil­la kan­ta­kau­pun­gin 2–4 km mat­koil­la on mat­ka-ajan var­sin hyvä ennus­tet­ta­vuus, eli toteu­tu­nei­den mat­ka-aiko­jen hajon­ta jol­lain 99 % luot­ta­mus­vä­lil­lä on muu­ta­man minuu­tin luok­kaa. Jul­ki­sil­la tähän pää­see (ehkä vähän pie­nem­mäl­lä pro­sen­til­la) vain joil­la­kin nimen­omai­sil­la yhteys­vä­leil­lä ja yksi­tyi­sau­tol­la tus­kin kos­kaan (pait­si jos ajaa vain yömyö­häl­lä). Tämä vain koros­tuu ulko­mail­la kau­pun­geis­sa, jois­sa pin­ta­lii­ken­ne on Hel­sin­kiä tuk­koi­sem­paa ja met­rot hitaam­pia ja epä­luo­tet­ta­vam­pia tihei­den ase­ma- ja vuo­ro­vä­lien takia.

  50. Mik­ko Num­me­lin:
    Pyö­räi­ly on erin­omai­nen kun­toi­lu­muo­to, mut­ta sen väis­tä­mä­tön­tä kausi­luon­toi­suut­ta on vai­kea sivuut­taa pää­tök­sen­teos­sa. En ole tain­nut näh­dä pyö­räi­li­jöi­tä lain­kaan viik­koon nyt kun sää on kovin tal­vi­nen ja sitä­kin ennen vain satun­nai­ses­ti. Tal­vi­pyö­räi­lys­sä on niin pal­jon eri­kois­va­rus­te­lu­vaa­ti­muk­sia, että se vaa­tii lumi- ja jää­ke­leil­lä erit­täin vank­kaa har­ras­tu­nei­suut­ta, mitä har­val­ta löytyy.

    Täs­sä koh­taa on tapa­na ver­ra­ta pyö­räi­lyn vuo­den­ai­ka­vaih­te­lua Hel­sin­gis­sä Oulun vas­taa­vaan. Eipä se tal­vi­pyö­räi­ly aina­kaan lyhyil­lä mat­koil­la vaa­di sen kum­mem­paa kuin nas­ta­ren­kaat ja ennen parem­paa ja luo­tet­ta­vam­paa talvikunnossapitoa.

    (Tätä nykyä oman tal­vi­hyö­ty­pyö­räi­ly­ni estee­nä on talo­yh­tiön joka­tal­vi­nen kiel­to fil­la­rei­den säi­ly­tyk­sel­le pihal­la tal­vi­kun­nos­sa­pi­don takia. Har­kit­sen ongel­man rat­kai­sua osal­ta­ni hank­ki­mal­la tal­vi­pyö­räk­si jon­kun %&##& Bromptonin.)

    Ymmär­rän myös, mik­si Län­si­väy­län bule­var­di­soi­mi­nen on kai­kin puo­lin ris­ti­rii­tai­nen ja han­ka­la asia. Bule­var­di­soi­mis­ta vas­taan on jyr­käs­ti se tosia­sia, että Jät­kä­saa­res­sa ole­va Län­si­sa­ta­ma, joka ei ole pois­tu­mas­sa mihin­kään vaan ennem­min laa­je­nee ja ruuh­kau­tuu lisää, tar­vit­see jär­ke­vän pois­tu­mis­väy­län ras­kaal­le lii­ken­teel­le, mut­ta toi­saal­ta pyö­räi­ly­olo­suh­teet Ruo­ho­lah­des­ta län­teen ovat hei­kot ja nykyi­sis­tä rat­kai­suis­ta näkee, että auto­lii­ken­ne on teo­reet­ti­ses­ti suju­vim­pien pyö­rä­reit­tien tiel­lä aina Koi­vusaa­reen asti. Tämä herät­tää var­mas­ti närää kan­ta­kau­pun­gin pyö­räi­lyn har­ras­ta­jien kes­kuu­des­sa. Asi­aa hel­pot­tai­si, jos oli­si mah­dol­lis­ta leven­tää moot­to­ri­tie­sil­taa niin, että Län­si­väy­län var­rel­la voi­si olla koko mat­kal­ta Kirk­ko­num­mel­le asti suo­ra kevyen lii­ken­teen väylä.

    Län­si­sa­ta­man ruuh­kau­tu­mi­nen ei kyl­lä ole mikään luon­non­la­ki vaan ihan kau­pun­gin omis­ta pää­tök­sis­tä kiin­ni. Bule­var­di­tuo­mion vali­tus­ta aja­tel­len oiva tak­ti­nen veto kau­pun­gil­ta oli­si­kin pää­tös kai­ken tava­ra­lii­ken­teen siir­tä­mi­ses­tä Vuo­saa­reen jol­la­kin aika­tau­lul­la vaik­ka 2030 men­nes­sä, meni­si­pä­hän edes sil­tä perus­te­lul­ta poh­ja pois. (Eihän tuo­ta oli­si edes pak­ko lopul­ta toteut­taa, jos osoit­tau­tuu että hän­tä hei­lut­taa koi­raa (sata­ma kau­pun­kia) eikä päinvastoin.)

    Pyö­räil­ly­rei­tis­tä Sal­mi­saa­ren ja Matin­ky­län (toi­sin kuin vaik­ka Matin­ky­län ja Kirk­ko­num­men) välil­lä aina­kaan minul­la ei ole suu­rem­paa moi­tit­ta­vaa, onhan sii­nä vähän mota­ria enem­män mäkeä ja mut­kaa (ja Koi­vusaa­ren kaa­vass­sa tuloil­laan toi­nen moko­ma lisää), mut­ta se on aika pien­tä. Toki siel­lä on vali­tet­ta­vas­ti myös nii­tä työ­mat­ka­tem­po­tep­po­ja, nyky­ään osit­tain myös moottoriavusteisina. 

    Työ­mat­ka­tem­po­kes­kus­te­lun vaka­vas­ti otta­vil­le luki­joil­le suo­sit­te­len muu­ten sar­kas­mi­de­tek­to­rin uudel­leen­ka­li­broin­tia. Sen point­ti­na on nime­no­maan pil­kan teke­mi­nen näis­tä san­ka­reis­ta, jot­ka otta­vat työ­mat­kan­sa lii­an vaka­vas­ti urhei­lusuo­ri­tuk­se­na ja lii­an välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti liikennesuoritteena.

  51. Juk­kis: Toi­saal­ta noil­la luvuil­la on myös help­po lisään­tyä kym­me­niä pro­sent­te­ja. 400 fil­la­ria puo­leen päi­vään men­nes­sä tar­koit­taa, että sitä pit­kin on kul­ke­nut vähem­män ihmi­siä töi­hin kuin menee kah­teen ratik­kaan. Ei ole tar­koi­tus vähä­tel­lä tai mini­moi­da pyö­räi­lyä liik­ku­mis­muo­to­na vaan lähin­nä ottaa kan­taa sii­hen, että Mikon alku­pe­räi­nen point­ti pyö­räi­lyn kausi­luon­toi­suu­des­ta on edel­leen ihan paik­kan­sa pitävä.

    Tänään sää oli pyö­räi­lyyn var­sin hyvä ja baa­nal­la on tosi­aan var­maan joku­nen aja­nut. Sit­ten kun alkaa olla ‑10 lasis­sa tai lun­ta tulee niin että kil­pai­lu­te­tun auraus­ka­lus­ton osa-aikai­set kul­jet­ta­jat eivät ehdi Rus­kea­suon Teboi­lin nurk­ka­pöy­däs­tä koneen­sa puik­koi­hin ennen­kuin lumi­ker­ros on 20 cm ei tuol­la kovin moni enää ajele. 

    Tämä näin lähiai­ko­jen koke­muk­ses­ta. Vuo­den pahim­pa­na pyry­päi­vä­nä en näh­nyt työ­mat­kal­la ketään muu­ta fil­la­rin kanssa. 

    Mut­ta ei fil­la­ril­la tal­vi­sin iso­ja mas­so­ja lii­ku­tel­la vaik­ka se oli­si kuin­ka jon­kun ideo­lo­gi­nen haave.

  52. Matin­ky­län met­roa­se­man ete­läi­nen fil­la­ri­park­ki, joka on hie­nos­ti sijoitettu,(sijaitsee suo­jas­sa katu­kan­nen ala­puo­lel­la, hyvin valais­tu ja kame­ra­val­vot­tu, run­ko­lu­kit­ta­vat teli­neet etc. on nyt­kin näil­lä keleil­lä ollut mel­ko täyn­nä ilmei­ses­ti työ­mat­ka­pyö­räi­li­jöi­tä. Myös met­ron his­sis­sä nii­tä näkee usein. Eli tal­vi­pyö­räi­lys­sä on sel­väs­ti­kin pal­jon lisään­ty­mis­po­ten­ti­aa­lia kun­han vain puit­teet pan­naan kuntoon.

  53. Jyri: Ja jos todel­li­siin spi­raa­lei­hin halu­aa ottaa tun­tu­maa niin voi vaik­ka käy­dä aja­mas­sa Sel­lon tai itik­sen kattoparkkeihin.Noissa tai­taa reit­ti kään­tyä aina­kin 720 astet­ta ennen­kuin ollaan perillä.Ellei enem­män­kin. en ole jak­sa­nut ottaa asias­ta verenpainetta 

    Tie­dok­si, että nyt ollaan suun­nit­te­le­mas­sa pyö­räi­ly­baa­nan jat­ket­ta rau­ta­tie­a­se­man lai­tu­rei­den ali, ei sisään­käyn­tiä pyö­rä­park­kiin. Ei moot­to­ri­tei­den ramp­pe­ja­kaan suun­ni­tel­la auto­park­ki­ta­lo­jen ajo­väy­lien mitoituksella.

    Olkoon­kin, että pyö­räi­li­jöi­den baa­nal­le spi­raa­li jou­du­taan teke­mään, kos­ka edes­sä oli­si maa­na­lai­sen auto­park­ki­luo­lan vaih­toeh­toi­nen sisään­käyn­ti­ramp­pi. Joka ei tie­ten­kään ole spi­raa­li vaan suora.

    Eli kun vas­tak­kain ovat pyö­räi­lyn baa­na ja autoil­le varat­tu park­ki­paik­ka, täs­sä kau­pun­gis­sa jäl­kim­mäi­nen prio­ri­soi­daan edelle.

  54. Mik­ko Num­me­lin:
    Pyö­räi­ly on erin­omai­nen kun­toi­lu­muo­to, mut­ta sen väis­tä­mä­tön­tä kausi­luon­toi­suut­ta on vai­kea sivuut­taa pää­tök­sen­teos­sa. En ole tain­nut näh­dä pyö­räi­li­jöi­tä lain­kaan viik­koon nyt kun sää on kovin tal­vi­nen ja sitä­kin ennen vain satun­nai­ses­ti. Tal­vi­pyö­räi­lys­sä on niin pal­jon eri­kois­va­rus­te­lu­vaa­ti­muk­sia, että se vaa­tii lumi- ja jää­ke­leil­lä erit­täin vank­kaa har­ras­tu­nei­suut­ta, mitä har­val­ta löytyy.

    Olen aikai­sem­min ehdot­ta­nut, että kausi­luon­toi­suus voi­tai­siin huo­mioi­da niin, että kan­ta­kau­pun­gis­sa otet­tai­siin käyt­töön sel­lai­sia ajo­kais­to­ja, jot­ka oli­si­vat pyö­räi­ly­käy­tös­sä kesä- ja hei­nä­kuus­sa loma­se­son­gin ja vähem­män lii­ken­teen aikaan ja mui­na vuo­de­nai­koi­na autokaistoina. 

    Et tai­da pal­jon liik­kua ulko­na tal­vel­la. Oman n. 10 kilo­met­rin työ­mat­ka­ni var­rel­la tulee vas­taan nor­maa­lil­la tal­vi­ke­lil­lä ehkä 20–30 pyö­rää, ja tänä­kin aamu­na Vii­kin­tien ja Hämeen­tien ris­teyk­ses­sä lii­ken­ne­va­lo­jen vaih­tu­mis­ta odot­ti kol­men pyö­rän jono. Kaik­kein pahim­mas­sa­kin pyrys­sä muu­ta­ma pyö­räi­li­jä tulee näh­tyä. Oman koke­muk­sen mukaan pyö­räi­ly tal­vi­sin onkin lisään­ty­nyt mel­koi­ses­ti. Tal­vi­pyö­räi­ly ei vaa­di muu­ta kuin nas­ta­ren­kaat ja nor­maa­lit ulkoi­lu­vaat­teet. Tun­tuu sil­tä että tätä asi­aa saa jan­kut­taa yli 45-vuo­tiai­den pul­la­mös­sö­su­ku­pol­vel­le loputtomasti.

  55. Tuo­mas L.: Et tai­da pal­jon liik­kua ulko­na tal­vel­la. Oman n. 10 kilo­met­rin työ­mat­ka­ni var­rel­la tulee vas­taan nor­maa­lil­la tal­vi­ke­lil­lä ehkä 20–30 pyö­rää, ja tänä­kin aamu­na Vii­kin­tien ja Hämeen­tien ris­teyk­ses­sä lii­ken­ne­va­lo­jen vaih­tu­mis­ta odot­ti kol­men pyö­rän jono.

    Perus­tan pol­ku­pyö­rä­ha­vain­to­jen puut­teen Ete­lä-Espoos­sa, eri­tyi­ses­ti Suur-Matin­ky­län alu­eel­la, sekä Kirk­ko­num­mel­la kun­ta­kes­kuk­sen, Tol­san ja Jor­vak­sen alueil­la val­lit­se­vaan tilan­tee­seen. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa käyn nyky­ään vain har­voin Ruo­ho­lah­tea lukuu­not­ta­mat­ta. On mah­dol­lis­ta, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa tal­vi­pyö­räi­ly­olo­suh­tei­ta edis­täi­si pai­koi­tel­len vähäi­sem­pi lumen mää­rä kaduil­la esi­mer­kik­si läm­pö­put­kien takia. Lisäk­si epäi­len, että Espoon kes­kus­puis­tos­sa oli­si muu­ta­mia talvimaastopyöräilijöitä.

  56. Anna R:
    Län­si­sa­ta­man ruuh­kau­tu­mi­nen ei kyl­lä ole mikään luon­non­la­ki vaan ihan kau­pun­gin omis­ta pää­tök­sis­tä kiin­ni. Bule­var­di­tuo­mion vali­tus­ta aja­tel­len oiva tak­ti­nen veto kau­pun­gil­ta oli­si­kin pää­tös kai­ken tava­ra­lii­ken­teen siir­tä­mi­ses­tä Vuo­saa­reen jol­la­kin aika­tau­lul­la vaik­ka 2030 men­nes­sä, meni­si­pä­hän edes sil­tä perus­te­lul­ta poh­ja pois. (Eihän tuo­ta oli­si edes pak­ko lopul­ta toteut­taa, jos osoit­tau­tuu että hän­tä hei­lut­taa koi­raa (sata­ma kau­pun­kia) eikä päinvastoin.) 

    Täs­sä on kak­si point­tia. Ensin­nä­kin on logis­ti­ses­ti type­rää erot­taa mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne tava­ra­lii­ken­tees­tä. Nämä tuke­vat toi­si­aan ja kapa­si­teet­ti on syy­tä käyt­tää mak­si­maa­li­ses­ti hyö­dyk­si. Lai­vo­jen ajat­ta­mi­nen vajaa­käy­töl­lä ei ole miten­kään kes­tä­vä idea.

    Toi­sek­si Vuo­saa­ren sata­man kapa­si­teet­ti on rajoi­tet­tu ja siel­tä lop­puu tila. Vas­ta­han sin­ne raken­net­tiin uusi ter­mi­naa­li ja rau­ta­tie kun Ääne­kos­ken sel­lu­teh­taan lii­ken­ne alkoi. Toki sata­maa voi aina laa­jen­taa, vaik­ka se kai on vähän type­räs­ti alun­pe­rin raken­net­tu rajau­tu­maan natu­ra-alu­ee­seen. Mut­ta jos laa­jen­nus­ta halu­taan, niin suun­nit­te­lu on sit­ten syy­tä aloit­taa piki­mi­ten ja tulok­sia on odo­tet­ta­vis­sa vas­ta vuo­sien pääs­tä. On sii­nä ja sii­nä ehtii­kö hom­ma val­mis­tua edes vuo­teen 2030 mennessä.

    1. Täs­sä on kak­si point­tia. Ensin­nä­kin on logis­ti­ses­ti type­rää erot­taa mat­kus­ta­ja­lii­ken­ne tava­ra­lii­ken­tees­tä. Nämä tuke­vat toi­si­aan ja kapa­si­teet­ti on syy­tä käyt­tää mak­si­maa­li­ses­ti hyö­dyk­si. Lai­vo­jen ajat­ta­mi­nen vajaa­käy­töl­lä ei ole miten­kään kes­tä­vä idea.

      Maa­il­mas­sa kyl­lä val­tao­sa tava­ra­lii­ken­tees­tä kul­kee rah­ti­lai­voil­la, jois­sa ei ole juu­ri lain­kaan mat­kus­ta­jia ja suu­rin osa hen­ki­löi­tä kul­ke­vis­ta lai­vois­ta taas on puh­tai­ta mat­kus­ta­ja-aluk­sia. Sel­lai­sia kuin esi­mer­kik­si Lin­da Linen lai­vat, jot­ka eivät ole sen kal­liim­pia kuin nämä uivat juot­to­lat, jois­sa on rek­ko­ja alakerrassa.

  57. Vuo­saa­ren kas­va­vaa tava­ra­lii­ken­net­tä voi ohja­ta esim Han­koon tai Tur­kuun yhtä hyvin. Han­gos­sa on tilaa laa­jen­tua­kin. Ainoa mikä haraa vas­taan on että hal­li­tus ei myön­nä mää­rä­ra­ho­ja sen enem­pää Han­gon radan räh­köis­tä­mi­seen kuin lii­ken­teel­le vaa­ral­li­sen kan­ta­tie 51/25 korjaamiseen.

    Suo­men ja mui­den kal­liin alko­ho­lin mai­den eri­tyis­piir­re ovat ns vot­ka­ris­tei­li­jät jot­ka otta­vat sekä rah­tia että mat­kus­ta­jia. Toi­nen jut­tu on että jos tun­ne­li Tal­lin­naan raken­ne­taan niin lop­puu käy­tän­nös­sä auto­laut­ta­lii­ken­ne sinne. 

    Lin­da Linen pika­lai­vat eivät pys­ty kul­ke­man jäis­sä tai jos on myrskyä.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maa­il­mas­sa kyl­lä val­tao­sa tava­ra­lii­ken­tees­tä kul­kee rah­ti­lai­voil­la, jois­sa ei ole juu­ri lain­kaan mat­kus­ta­jia ja suu­rin osa hen­ki­löi­tä kul­ke­vis­ta lai­vois­ta taas on puh­tai­ta mat­kus­ta­ja-aluk­sia. Sel­lai­sia kuin esi­mer­kik­si Lin­da Linen lai­vat, jot­ka eivät ole sen kal­liim­pia kuin nämä uivat juot­to­lat, jois­sa on rek­ko­ja alakerrassa.

    Ro-ro — aluk­set ovat sel­väs­ti kus­tan­nus­te­hok­kain vaih­toeh­to lyhyil­lä mat­koil­la las­tauk­sen nopeu­den ansios­ta ja sik­si ne ovat mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa maam­me meriliikenteessä. 

    Val­ta­me­ril­lä tilan­ne on toi­nen mut­ta sii­tä ei oikein voi ottaa oppia tänne.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maa­il­mas­sa kyl­lä val­tao­sa tava­ra­lii­ken­tees­tä kul­kee rah­ti­lai­voil­la, jois­sa ei ole juu­ri lain­kaan mat­kus­ta­jia ja suu­rin osa hen­ki­löi­tä kul­ke­vis­ta lai­vois­ta taas on puh­tai­ta mat­kus­ta­ja-aluk­sia. Sel­lai­sia kuin esi­mer­kik­si Lin­da Linen lai­vat, jot­ka eivät ole sen kal­liim­pia kuin nämä uivat juot­to­lat, jois­sa on rek­ko­ja alakerrassa. 

    Suo­men­lah­den tekee eri­tyi­sek­si vai­keat tal­vio­lo­suh­teet, joi­den seu­rauk­se­na kevyt­ra­ken­tei­sil­la aluk­sil­la ei pys­ty lii­ken­nöi­mään kuin run­saat puo­li vuot­ta. Lisäk­si kevyt­ra­ken­tei­set aluk­set ovat epä­luo­tet­ta­vam­pia myös koval­la tuu­lel­la ja suu­ril­la aal­lon­kor­keuk­sil­la, jol­loin ras­kas­ra­ken­tei­sia mat­kus­ta­ja-aluk­sia tar­vi­taan Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan väli­sel­lä rei­til­lä run­sain mää­rin ja näi­den raken­ta­mi­nen pelk­kää mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä var­ten on ilmei­ses­ti epä­käy­tän­nöl­lis­tä kun niin ei tela­kal­la tehdä.

    Oli­si tie­tys­ti hyvä teh­dä las­kel­mia, min­kä­lai­sis­ta raha­sum­mis­ta oli­si kysy­mys, jos rah­tia ja mat­kus­ta­ja­lii­ken­net­tä pak­koe­riy­tet­täi­siin, läh­tien liik­keel­le auto­kan­nel­lis­ten ja auto­kan­net­to­mien suur­ten mat­kus­ta­ja­lai­vo­jen hin­tae­ros­ta sekä tyy­pil­li­sis­tä mat­kus­ta­ja- ja rah­ti­hin­nois­ta. Minun käsi­tyk­se­ni on se, että muu­tos­ten hin­ta­lap­pu oli­si hyvin kor­kea ja nyky­ti­lan­teel­le ja Län­si­sa­ta­man edel­leen pai­sut­ta­mi­sel­le ei näh­dä vaih­toeh­to­ja. Ehkä asi­aa on jo selvitettykin.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En ole tain­nut näh­dä pyö­räi­li­jöi­tä lain­kaan viik­koon nyt kun sää on kovin tal­vi­nen ja sitä­kin ennen vain satunnaisesti.
    Et yhtään. Baa­nanl­la on ollut tänä vuon­na jo 34 000 fil­la­ria ja tänään­kin puo­leen päi­vään men­nes­sä yli 400. Se on noin kol­man­nes vuo­den kes­kiar­vos­ta, mut­ta ei siis nol­la. Tal­vi­pyö­räi­ly on lisään­ty­nyt roimasti.

    Tämä mer­kit­see etät näin tal­viai­ka­na baa­naa käyt­tää noin 500 pyö­räi­li­jää päi­väs­sä. Tuo 34.000 pyrä­li­li­jää tar­koit­ta­nee mat­ko­ja, ei edes­ta­kai­sia mat­ko­ja. Kii­tet­tä­vää reip­paut­ta. Tänään toisn on aika lämin tal­vi­päi­vä ja ver­ra­ten hyvä keli.

    26 Me inves­toin­ti: Hyö­tyä 670.000 e. (OS:n ilmoi­u­tuk­se mukaan) tämä 2,7 %:n tuot­to. Ei ole­ma­ton ja han­ke voi pidem­män pääl­le olla mie­le­käs. Tosin lisät­tä­vä vuo­si­ku­lui­hin yllä­pi­to­me­not ja kuluminern.

  61. Mark­ku af Heur­lin:
    26 Me inves­toin­ti: Hyö­tyä 670.000 e. (OS:n ilmoi­u­tuk­se mukaan) tämä 2,7 %:n tuot­to. Ei ole­ma­ton ja han­ke voi pidem­män pääl­le olla mie­le­käs. Tosin lisät­tä­vä vuo­si­ku­lui­hin yllä­pi­to­me­not ja kuluminern.

    Tämä oli pelk­kä las­ken­nal­li­sen aika­sääs­tön hin­ta. Lisäk­si tule­vat ter­veys­hyö­dyt, jot­ka ovat poten­ti­aa­li­ses­ti mas­sii­vi­sia, jos ihmi­siä saa­daan parem­man infran hou­kut­te­le­ma­na liik­ku­maan omin voi­min. Täs­sä kau­pun­gis­sa kun ei saa käyt­tää kep­piä: por­mes­ta­ri ei tyk­kää ruuhkamaksuista.

    Mai­nin­ta kevyen lii­ken­teen väy­lien kulu­mi­ses­ta on enem­män vit­si. Kun ver­taa auto­kais­toi­hin, joi­ta hio­taan ja raas­te­taan puo­let vuo­des­ta pölyk­si nastoilla.

    Län­si­sa­ta­maa eivät ruuh­kau­ta rekat tai ihmi­set. Vaan yksi­tyi­sau­tot. Eli ruuh­kas­ta kyl­lä pääs­täi­siin hel­pos­ti eroon, jos sen aiheut­ta­ma toi­min­ta hin­noi­tel­tai­siin kus­tan­nuk­sia vas­taa­vas­ti. Mut­ta ei hin­noi­tel­la, kos­ka… kat­so edellä.

  62. Jos FinEst tun­ne­li val­mis­tuu 20 vuo­den pääs­tä, kuin­ka suu­ren osan lai­va­lii­ken­tees­tä se kor­vaa? Täs­sä vai­hees­sa alkaa vai­kut­taa toden­nä­köi­sel­tä, että se val­mis­tuu jos­kus. Ehkä jo 10 vuo­den pääs­tä, luul­ta­vam­min vas­ta 20 vuo­den pääs­tä, mut­ta voi­han sii­hen men­nä 50 vuottakin.

  63. Peter: Auto­teil­le lisäk­si raken­ne­taan hidas­te­töys­sy­jä ja mui­ta estei­tä, jot­ta autoi­lu oli­si han­ka­laa. Täl­lai­sia ei pyö­rä­teil­lä näy. 

    Suos­tun noi­den pois­ta­mi­seen vaik­ka heti, jos autoi­li­jat lai­te­taan kevyen lii­ken­teen sijaan aina pai­na­maan nap­pia vih­reän lii­ken­ne­va­lon saa­mi­sek­si ja kun­nol­li­nen kat­ta­va kame­ra­val­von­ta punai­sia päin aja­vien päänmenoksi.

    Puis­to­jen läpi kul­ke­vat hiek­ka­tiet ovat pää­sään­töi­ses­ti todel­la hyväs­sä kun­nos­sa ja sopi­vat erit­täin hyvin pyö­räi­lyyn. Poh­jat ovat kovia ja hiek­ka­kin on sopi­van pien­tä ja pyö­re­ää, että ei riko renkaita. 

    Huol­to­toi­men­pi­teet ovat masen­ta­van usein sitä, että kuop­pien ja urien koh­dal­la poh­jaa ei kor­ja­ta vaan pääl­le lana­taan irtohiekkaa.

    Sipe­ria: Vaa­ran tun­ne oli­si väl­tet­tä­vis­sä, jos pyö­räi­ly parem­min ero­tet­tai­siin jalan­ku­lus­ta, ja pyö­räl­lä ei ajet­tai­si samal­la väy­läl­lä jalan kul­ke­vien kans­sa. Pyö­räl­lä liik­ku­van ja jalan­kul­ki­jan suh­teel­li­nen nopeuse­ro on isom­pi kuin autol­la ja pyö­räl­lä liikkuvan. 

    Toi­saal­ta sit­ten paino‑, liikemäärä‑, koko- ja havait­se­mi­se­rot ovat­kin juu­ri päin­vas­toin, kuten kes­ki­näis­hait­to­jen suu­ruus­kin törmäystilanteessa.

    Peter: tar­vit­taes­sa jalkakäytävällä 

    Sit­ten, kun on muu­ta­man kort­te­lin mat­kal­la pitä­nyt siir­tyä kah­des­ti (valo­ja odo­tel­len tie­tys­ti) tien toi­sel­le puo­lel­le lail­li­sen tien äkkiä siir­ryt­tyä sin­ne, on pitä­nyt vaih­del­la yhdis­te­tyl­tä tiel­tä eril­leen maa­la­tul­le pyö­rä­tiel­le, auto­jen vie­reen las­ke­tul­le pyö­rä­kais­tal­le, auto­jen sekaan ja takai­sin, kos­ka näin mer­kin­tö­jen mukaan kuu­luu teh­dä, kun maa­la­tut mer­kin­nät ovat eri kuin lii­ken­ne­mer­keis­sä, kun pyö­rä­tien reu­na­ki­vet on lai­tet­tu ris­teyk­siin vää­rin, kun samal­le tien­pät­käl­le on onnis­tut­tu lait­ta­maan eri sään­tö­mer­kin­nät eri suun­tiin tai eri kaut­ta kul­ke­vil­le ja kun autot anta­vat “rei­lus­ti” tie­tä, kun on itse jo pysäyt­tä­nyt vauh­tin­sa ja anta­nut niil­le tie­tä, mut­ta mei­naa­vat muu­ten ajaa pääl­le ja eteen, kos­ka nii­tä ei kiin­nos­ta oli­si­ko joku käyt­tä­mäs­sä ajo-oikeut­taan (mil­loin mis­sä­kin tilan­tees­sa, jopa suo­ral­la tiel­lä ilman ris­teys­tä), ei enää ihan kau­heas­ti jak­sa lii­ken­ne­sään­nöt pyö­räi­li­jää kiin­nos­taa vaan nii­tä sovel­le­taan aika surut­ta (oman ja kans­sa­kul­ki­joi­den) vähim­män hai­tan mukaan.

    Peter: Että oli­si autoi­lu­po­liit­ti­sia blo­ge­ja, jot­ka lob­bai­si­vat punai­sia päin aja­mi­sen puo­les­ta ja kri­ti­soi­si­vat alen­net­tu­ja nopeus­ra­joi­tuk­sia kou­lu­jen edessä. 

    Että oli­si kom­ment­ti­pals­tat täyn­nä autoi­li­joi­ta valit­ta­mas­sa sii­tä, että kame­ra­tol­pat aiheut­ta­vat onnet­to­muuk­sia, kos­ka nii­hin pitää aina ensin äkki­jar­rut­taa ja sit­ten kiih­dy­tel­lä rajus­ti? Tai sii­tä, että nopeus­ra­joi­tuk­set ovat lii­an alhai­sia, kos­ka itsel­lä ei ole vie­lä kolis­sut vaik­ka muil­ta ei aina nyt­kään onnistu?

    Anna R: Täs­sä koh­taa on tapa­na ver­ra­ta pyö­räi­lyn vuo­den­ai­ka­vaih­te­lua Hel­sin­gis­sä Oulun vas­taa­vaan. Eipä se tal­vi­pyö­räi­ly aina­kaan lyhyil­lä mat­koil­la vaa­di sen kum­mem­paa kuin nas­ta­ren­kaat ja ennen parem­paa ja luo­tet­ta­vam­paa talvikunnossapitoa. 

    Ja yleen­sä­kin väy­lät, jot­ka sovel­tu­vat tal­vi­pyö­räi­lyyn. Kesäl­lä­hän voi ajaa kui­val­la kelil­lä mel­kein mis­tä tahan­sa, mut­ta tal­vel­la väy­län pitää yksin­ker­tai­ses­ti olla parem­pi, vaik­ka tal­vi­kun­nos­sa­pi­toa olisikin.

    R.Silfverberg: Toi­nen jut­tu on että jos tun­ne­li Tal­lin­naan raken­ne­taan niin lop­puu käy­tän­nös­sä auto­laut­ta­lii­ken­ne sinne. 

    Tai vaih­toeh­toi­ses­ti sii­tä tulee taas enem­män ris­tei­lyä ja vähem­män bus­si­mat­ka Alkoon.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maa­il­mas­sa kyl­lä val­tao­sa tava­ra­lii­ken­tees­tä kul­kee rah­ti­lai­voil­la, jois­sa ei ole juu­ri lain­kaan mat­kus­ta­jia ja suu­rin osa hen­ki­löi­tä kul­ke­vis­ta lai­vois­ta taas on puh­tai­ta mat­kus­ta­ja-aluk­sia. Sel­lai­sia kuin esi­mer­kik­si Lin­da Linen lai­vat, jot­ka eivät ole sen kal­liim­pia kuin nämä uivat juot­to­lat, jois­sa on rek­ko­ja alakerrassa.

    Käsit­tääk­se­ni Län­si­ter­mi­naa­lis­ta ja Kata­ja­no­kal­ta läh­tee auto­laut­to­ja. Kesäl­lä mat­kaa­vat turis­tit hen­ki­lö­au­toil­laan, tal­vel­la suu­rin osa auto­kuor­mas­ta on tavaraliikennettä. — 

    Kaik­ki mat­kus­ta­jat eivät ryyp­pää tol­kut­to­mas­ti. Näin suu­ri hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne on vai­kea ohjat Vuo­saa­ren sata­maaa monist­kain käy­tän­nöl­li­sis­tä syis­tä. — Jos oikein muis­tan , uudes­ta Han­sa­ter­mi­naa­lis­ta Vuo­saa­res­ta läh­tee myös hen­ki­lä- ja hen­ki­lö­au­to­liii­ken­net­tä suo­raan Travemündeen.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Maa­il­mas­sa kyl­lä val­tao­sa tava­ra­lii­ken­tees­tä kul­kee rah­ti­lai­voil­la, jois­sa ei ole juu­ri lain­kaan mat­kus­ta­jia ja suu­rin osa hen­ki­löi­tä kul­ke­vis­ta lai­vois­ta taas on puh­tai­ta mat­kus­ta­ja-aluk­sia. Sel­lai­sia kuin esi­mer­kik­si Lin­da Linen lai­vat, jot­ka eivät ole sen kal­liim­pia kuin nämä uivat juot­to­lat, jois­sa on rek­ko­ja alakerrassa.

    Lai­naus Lin­da-Linen sivuilta: 

    Lin­da Linen v.2017 kausi on päättynyt.
    Uusi kausi alkaa taas kevääl­lä 2018. Kii­täm­me kaik­kia mat­kus­ta­jia kulu­nees­ta kaudesta!”

    Ei mil­lään pahal­la. Minul­le on tul­lut yhä epä­sel­vem­mäk­si, onko aikoi­naan vuon­na 1969 minut Nuor­li­be­raa­lei­hin agi­toi­nut Osmo Soi­nin­vaa­ra amam­til­taan tie­to- vai luulokirjailija.

  66. Ismo:
    Jos FinEst tun­ne­li val­mis­tuu 20 vuo­den pääs­tä, kuin­ka suu­ren osan lai­va­lii­ken­tees­tä se kor­vaa? Täs­sä vai­hees­sa alkaa vai­kut­taa toden­nä­köi­sel­tä, että se val­mis­tuu jos­kus. Ehkä jo 10 vuo­den pääs­tä, luul­ta­vam­min vas­ta 20 vuo­den pääs­tä, mut­ta voi­han sii­hen men­nä 50 vuottakin. 

    Tal­lin­nan tun­ne­li ja robot­ti­au­tot ehkä tule­vat jos­kus, mut­ta lii­ken­ne­ver­kon uudel­leen jär­jes­te­lyn aika nii­tä var­ten on vas­ta sit­ten kun ne ovat käy­tös­sä tai täy­sin var­mas­ti tulos­sa käyt­töön lyhyes­sä ajas­sa, ei epä­mää­räi­sen monia vuo­si­kym­me­niä etu­kä­teen. Muu­ten saa­daan täk­si pit­käk­si “välia­jak­si” huo­nos­ti toi­mi­va järjestelmä.

  67. Koti-isä: Tämä oli pelk­kä las­ken­nal­li­sen aika­sääs­tön hin­ta. Lisäk­si tule­vat ter­veys­hyö­dyt, jot­ka ovat poten­ti­aa­li­ses­ti mas­sii­vi­sia, jos ihmi­siä saa­daan parem­man infran hou­kut­te­le­ma­na liik­ku­maan omin voi­min. Täs­sä kau­pun­gis­sa kun ei saa käyt­tää kep­piä: por­mes­ta­ri ei tyk­kää ruuhkamaksuista.

    Mai­nin­ta kevyen lii­ken­teen väy­lien kulu­mi­ses­ta on enem­män vit­si. Kun ver­taa auto­kais­toi­hin, joi­ta hio­taan ja raas­te­taan puo­let vuo­des­ta pölyk­si nastoilla.

    Län­si­sa­ta­maa eivät ruuh­kau­ta rekat tai ihmi­set. Vaan yksi­tyi­sau­tot. Eli ruuh­kas­ta kyl­lä pääs­täi­siin hel­pos­ti eroon, jos sen aiheut­ta­ma toi­min­ta hin­noi­tel­tai­siin kus­tan­nuk­sia vas­taa­vas­ti. Mut­ta ei hin­noi­tel­la, kos­ka… kat­so edellä.

    600 rek­kaa
    2400 muu­ta ajoneuvoa
    Rekan vie­mä tila = 4 — 5 henkilöautoa

    Mut­ta vain hen­ki­lö­au­tot ruuhkauttavat?

  68. Koti-isä:

    Län­si­sa­ta­maa eivät ruuh­kau­ta rekat tai ihmi­set. Vaan yksi­tyi­sau­tot. Eli ruuh­kas­ta kyl­lä pääs­täi­siin hel­pos­ti eroon, jos sen aiheut­ta­ma toi­min­ta hin­noi­tel­tai­siin kus­tan­nuk­sia vas­taa­vas­ti. Mut­ta ei hin­noi­tel­la, kos­ka… kat­so edellä.

    Kan­nat­tai­si vähi­tel­len päät­tää, kum­pi fak­ta pitää paik­kan­sa: autoi­li­joi­ta on vain nau­ret­ta­van pie­ni vähem­mis­tö, vai: autoi­li­joi­ta on niin pal­jon, että he aiheut­ta­vat kaik­ki ruuhkat.

    1. Kan­nat­tai­si vähi­tel­len päät­tää, kum­pi fak­ta pitää paik­kan­sa: autoi­li­joi­ta on vain nau­ret­ta­van pie­ni vähem­mis­tö, vai: autoi­li­joi­ta on niin pal­jon, että he aiheut­ta­vat kaik­ki ruuhkat.

      Kyl­lä ne voi­vat olla tot­ta yhtä aikaa. Autoi­li­ja vie tilaa kym­me­nen ker­taa enem­män kuin muut lii­ken­ne­mu­jo­dot. vaik­ka autoi­li­joi­tya oli­si vain 20 %, he vei­si­vät kak­si ker­taa enem­män kuin muut yhteensä.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Rekan vie­mä tila auto­jen liik­kues­sa on kak­si henkilöautoa.

    Var­maan näiin jol­la­kin nopeu­del­la ja jol­la­kin vaa­di­tul­la tur­va­vä­lil­lä. Ei kui­ten­kaan tai­da olla esi­mer­kik­si Län­si­sa­ta­man pul­lon­kau­la­ris­teyk­ses­sä kun nopeus on luok­kaa 10 km/h.

  70. Koti-isä: Tämä oli pelk­kä las­ken­nal­li­sen aika­sääs­tön hin­ta. Lisäk­si tule­vat ter­veys­hyö­dyt, jot­ka ovat poten­ti­aa­li­ses­ti mas­sii­vi­sia, jos ihmi­siä saa­daan parem­man infran hou­kut­te­le­ma­na liik­ku­maan omin voi­min. Täs­sä kau­pun­gis­sa kun ei saa käyt­tää kep­piä: por­mes­ta­ri ei tyk­kää ruuhkamaksuista.

    Mai­nin­ta kevyen lii­ken­teen väy­lien kulu­mi­ses­ta on enem­män vit­si. Kun ver­taa auto­kais­toi­hin, joi­ta hio­taan ja raas­te­taan puo­let vuo­des­ta pölyk­si nastoilla.

    Län­si­sa­ta­maa eivät ruuh­kau­ta rekat tai ihmi­set. Vaan yksi­tyi­sau­tot. Eli ruuh­kas­ta kyl­lä pääs­täi­siin hel­pos­ti eroon, jos sen aiheut­ta­ma toi­min­ta hin­noi­tel­tai­siin kus­tan­nuk­sia vas­taa­vas­ti. Mut­ta ei hin­noi­tel­la, kos­ka… kat­so edellä.

    Ikku­nas­ta kat­sel­len län­si­sa­ta­man ruuh­kan aiheut­ta­vat rekat ja viro­lais­ten työn­te­ki­jöi­den hen­ki­lö­au­tot. Pahin tulo­ruuh­ka on kun Tal­lin­kin ms Megas­tar saa­puu, lai­vas­sa on eni­ten rek­ko­ja ja ne kye­tään pur­ka­maan todel­la tehok­kaas­ti. Megas­ta­rin suun­nit­te­lus­sa on kes­ki­tyt­ty juu­ri tuo­hon rek­ko­jen nope­aan pur­ka­mi­seen, eli siir­re­tään pur­ku­ruuh­ka Tyy­nen­me­ren­ka­dul­le ja Län­si­sa­ta­man­ka­dul­le. Hen­ki­lö­au­tois­ta tule­va ruuh­ka on taa­sen ainos­taan maa­nan­tai aamui­sin puo­li kym­me­nen aikaan, täl­löin ms Megas­ta­ris­ta pur­kau­tuu viro­lais­ten reis­su­työ­läis­ten hen­ki­lö­au­tot, toi­nen ruuh­ka­het­ki on illal­la jol­loin ms Fin­lan­dia ja Megas­tar saa­pu­vat puo­len tun­nin sisäl­lä toisistaan.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä ne voi­vat olla tot­ta yhtä aikaa. Autoi­li­ja vie tilaa kym­me­nen ker­taa enem­män kuin muut lii­ken­ne­mu­jo­dot. vaik­ka autoi­li­joi­tya oli­si vain 20 %, he vei­si­vät kak­si ker­taa enem­män kuin muut yhteensä.

    Täs­sä lie­nee kysees­sä aika­moi­nen pyöristys?

    HSL — alu­eel­la bus­sis­sa on kes­ki­mää­rin 13 mat­kus­ta­jaa. Hen­ki­lö­au­tos­sa Hel­sin­gis­sä 1.3.
    Tuos­ta toki tulee 10 mut­ta ajo­neu­vo­jen vie­mä tila ei ole sama. 

    Oikea ver­tai­lu­lu­ku ver­rat­tes­sa bus­si­lii­ken­tee­seen lie­nee alle viisi.

    1. HSL – alu­eel­la bus­sis­sa on kes­ki­mää­rin 13 mat­kus­ta­jaa. Hen­ki­lö­au­tos­sa Hel­sin­gis­sä 1.3.
      Tuos­ta toki tulee 10 mut­ta ajo­neu­vo­jen vie­mä tila ei ole sama. 

      Kun puhum­me ruuh­kis­ta, pitää kat­soa aja­neu­vo­jen kuor­mi­tus­ta ruuh­ka-aikaan ruuh­kan suun­nas­sa. Met­ro­ju­nas­sa on ruuh­kaa­ikaan 600 mat­kus­ta­jaa, lähi­lii­ken­teen junis­sa saat­taa ola tuhat mat­kus­ta­jaa. Rati­kois­sa run­saat sata. Jopa koh­tai­sen tekot­to­mis­sa bus­seis­sa on ruuhka.-aiukaan vii­si­sen­kym­men­tä matksuataa.
      Fil­la­rien tilan­tar­ve on noin kym­me­nes­osa auton tilantarpeesta.
      Työ­mat­ka­lii­ken­tees­sa hne­ki­lö­au­tois­sa on kes­ki­mää­rin 1,1 matkustajaa.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun puhum­me ruuh­kis­ta, pitää kat­soa aja­neu­vo­jen kuor­mi­tus­ta ruuh­ka-aikaan ruuh­kan suun­nas­sa. Met­ro­ju­nas­sa on ruuh­kaa­ikaan 600 mat­kus­ta­jaa, lähi­lii­ken­teen junis­sa saat­taa ola tuhat mat­kus­ta­jaa. Rati­kois­sa run­saat sata. Jopa koh­tai­sen tekot­to­mis­sa bus­seis­sa on ruuhka.-aiukaan vii­si­sen­kym­men­tä matksuataa.
    Fil­la­rien tilan­tar­ve on noin kym­me­nes­osa auton tilantarpeesta.
    Työ­mat­ka­lii­ken­tees­sa hne­ki­lö­au­tois­sa on kes­ki­mää­rin 1,1 matkustajaa.

    Toki laa­jem­min näin ja jos junal­la pää­si­si joka paik­kaa oli­si suh­de tie­tys­ti hyytävä. 

    Mut­ta ne kis­kot on kovin staat­tis­ta infraa ja sik­si sil­lä että jon­ne­kin pää­see junal­la ei ole jon­kun toi­sen pai­kan kan­nal­ta oikein mitään merkitystä.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Fil­la­rien tilan­tar­ve on noin kym­me­nes­osa auton tilantarpeesta.

    Tuos­sa luvus­sa on pak­ko olla jotain auto­jen kään­tö­sä­tei­den vai­ku­tuk­sia tai mui­ta muka­na, kos­ka otta­mal­la auton pois ja lait­ta­mal­la tilal­le kym­me­nen pyö­räi­li­jää ei saa­da aikai­sek­si muu­ta kuin pino toi­siin­sa sot­keu­tu­nei­ta ja kaa­tu­nei­ta pyöräilijöitä.

    1. Auto­kais­ta on kol­me ja puo­li mat­riä leveä. Sii­nä mah­tuu aja­maan rin­nak­kain nel­jä fil­la­ria. Tuo kym­men­ker­tai­suus ei kui­ten­kaan ole minubn kek­sin­töä­ni. Hol­la­niin suurlähetyst6össä oli fil­la­ri­se­mi­naa­ri. Luku on peräi­sin heiltä.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Auto­kais­ta on kol­me ja puo­li mat­riä leveä. Sii­nä mah­tuu aja­maan rin­nak­kain nel­jä fil­la­ria. Tuo kym­men­ker­tai­suus ei kui­ten­kaan ole minubn kek­sin­töä­ni. Hol­la­niin suurlähetyst6össä oli fil­la­ri­se­mi­naa­ri. Luku on peräi­sin heiltä.

    Min­kä­hän vuok­si Calo­niuk­sen­ka­dun yksi­suun­tai­sis­ta pyö­rä­teis­tä pitää teh­dä 2,5 met­riä levei­tä, jos 3,5 met­riin mah­tuu 4 fil­la­ria vie­rek­käin? Kil­pa-ajot­ko sin­ne aio­taan jär­jes­tää? Mec­he­li­nin­ka­dun auto­kais­to­ja ollaan muu­ten juu­ri kaven­ta­mas­sa alle 3,5 met­rin, joten eipä tuo auto­kais­tan leveys­kään ihan pidä paikkaansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.