Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus

Kir­joi­tan sar­jan Suomen suurim­mista puolueista, niiden heikkouk­sista ja vahvuuk­sista. Ydi­na­jatuk­se­nani on, että demokra­tia voi sitä parem­min, mitä parem­mas­sa kun­nos­sa ovat puolueet. Vaik­ka kuu­lun vihreisi­in, min­un silmis­säni ei ole ole­mas­sa objek­ti­ivis­es­ti oikeaa poli­ti­ikkaa. Paras tulos saavute­taan sil­lä, että eri näke­myk­siä edus­ta­vat puolueet ovat jonkin­laises­sa tas­apain­os­sa keskenään ja hoita­vat oman tont­tin­sa. Se on vähän sama asia kuin, että oikeudessa syyt­täjä ja puo­lus­tusasiana­ja­ja panevat molem­mat paras­taan edus­taak­seen omaa näkemystään. 

Se, että meil­lä menee mon­es­sa asi­as­sa huonom­min kuin Ruot­sis­sa, johtuu paljolti siitä, että päätök­sen­tekokyky ei ole meil­lä yhtä hyvä kuin Ruot­sis­sa. Suure­na syynä tähän on, että puolueet toimi­vat meil­lä huonosti.

Kokoomus

Olen sanonut aikaisem­minkin, että kokoomus on Suomes­sa paha alisuo­ri­u­tu­ja. (Kat­so tästä) Jos se hoitaisi asiansa kun­nol­la, sen kan­na­tus alka­isi kol­mosel­la. Onhan jotenkin outoa, että suurin por­var­illi­nen puolue on pitkään ollut enti­nen maalaisliitto.

Kokoomuk­sen vaikeuk­sien syyt juon­ta­vat Kekkosen aikaan. Kekko­nen oli päät­tänyt pitää kokoomuk­sen oppo­si­tios­sa. Pitkä oppo­si­tiokausi rapaut­ti puolueen sisäisen koneis­ton. Hal­li­tuk­sen ulkop­uolel­la valmis­telukoneis­tolle ei ollut käyt­töä, ja sik­si se pääsi hiipumaan. Sen rak­en­t­a­mi­nen uud­estaan kesti pitkään, jos on valmis vieläkään.

Joku toinen sanoi tämän parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, ettei kokoomus ole puolue, se on vaalior­gan­isaa­tio. Vas­ta puolue­si­h­teeri Taru Tujunen rak­en­si kokoomuk­ses­ta jotenkin puoluet­ta muis­tut­ta­van organisaation.

Aikanaan SKDL:llä oli parhaat poli­itikot, kos­ka sen aate­su­un­nan ihmisille poli­ti­ik­ka oli ain­oa sosi­aalisen kohoamisen väylä. Kun­non kokoomus­laiselle on tar­jol­la paljon parem­min palkat­tu­ja ja vähem­män tuulisia paikko­ja yri­tys­maail­mas­sa. Jotain vikaa on kokoomus­laisen maail­manku­van omaaval­la, joka ei ole yri­tys­maail­mas­sa men­estynyt. Sik­si kokoomuk­sel­la on kyky­pu­laa, vaik­ka se main­os­tikin itseään kyky­puolueena. Keskus­ta koulut­taa poli­itikko­jaan jär­jestelmäl­lis­es­ti. Vaikut­taa siltä, että kokoomus ei kouluta.

Kokoomus ei ole myöskään ymmärtänyt tehdä eroa asiantun­ti­jan ja lob­barin välil­lä. Kun min­is­tere­itä avus­ta­maan tuli kas­va­va määrä poli­it­tisia avus­ta­jia ja val­tiosi­h­teere­itä, lob­bar­it pää­sivät suo­raan val­lan ytimeen – kat­sokaa vain, mis­tä nämä val­tiosi­h­teer­it ja poli­it­tiset avus­ta­jat ovat tulleet. Kaikil­la puolueil­la on tässä omat syntin­sä, mut­ta kokoomuk­sen osalta tämä meni äärimmäisyyksiin.

Lob­barin ajat­telu­un ei kuu­lu kokon­aisu­u­den pohtimi­nen vaan oman eri­ty­is­in­tressin ajami­nen. Ei ole yllät­tävää, että niin paljon esi­tyk­siä joudu­taan peru­maan tai kor­jaa­maan jälkikä­teen, kun nor­maali valmis­telukoneis­to ohite­taan ja jär­jestölob­bar­it pää­sevät muo­toile­maan hal­li­tuk­sen esityksiä.

Pro busi­ness, ei pro market

Suomes­ta puut­tuu puolue, joka ajaisi toimi­vaa markki­na­t­alout­ta. Tämä rooli kuu­luisi luon­nos­taan kokoomuk­selle, mut­ta kokoomus ei sitä tehtävää täytä. Puolue ei ole pro mar­ket ‑puolue vaan pro busi­ness ‑puolue. Ero näkyy sel­l­ai­sis­sa asiois­sa kuin suh­tau­tu­mas­sa mil­jar­di­en euro­jen yri­tys­tuki­in, apteekkien avaamises­sa kil­pailulle, suh­tau­tu­mises­sa kaupunkien ruuhka­mak­sui­hin ja niin edelleen. Kun kun­ta myy tai vuokraa tont­tia yri­tys­toim­intaan, pro busi­ness ‑puolue halu­aa antaa sen ali­hin­taan sopi­vasti val­i­t­ulle toim­i­jalle ja pro mar­ket ‑puolue luovut­taisi sen tar­jouskil­pailun perus­teel­la eniten maksavalle.

Sil­lä, että Ruotsin sosialidemokraatit ovat (olleet?) markki­na­henkisem­pi puolue kuin Suomen kokoomus. Saat­taa olla jotain tekemistä sen kanssa, että talous toimii Ruot­sis­sa parem­min ja sosi­aalis­es­ti vas­tu­ullisem­min kuin mata­lan työl­lisyy­den Suomessa.

Markki­namekanis­mien puo­lus­t­a­mi­nen kuu­luu lähtöko­htais­esit kokoomuk­selle. Tämän luon­nol­lisim­man tehtävän­sä kokoomus on hoi­tanut huonosti.

Kokoomuk­ses­sa on muu­ta­ma markki­na­henkises­ti toimi­va poli­itikko, kuten Juhana Var­tia­nen ja Eli­na Lep­omä­ki. He ovat saa­neet nopeasti maineen oikean ääri­laidan kulk­i­joina, mikä eri­tyis­es­ti Juhana Var­ti­aisen kohdal­la on aivan väärä tulk­in­ta. Juhana on yhteiskun­nal­lisil­ta tavoit­teil­taan ilmi­selvä demari, edelleen. Hän on Big Gov­ern­ment ‑ihmisiä, jot­ka puo­lus­ta­vat vah­vaa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. (Hän voisi kyl­lä vähän hioa puhetapo­jaan niin, ettei ruokkisi käsi­tys­tä laitaoikeis­to­laisu­ud­estaan turhaan.)

Mon­elta on jäänyt ehkä huo­maa­mat­ta, että Eli­na Lep­omä­ki on arvostel­lut voimakkain sanakään­tein nyky­istä soten valin­nan­va­paus­lakia, kos­ka siinä taloudel­liset kan­nus­timet ovat aivan vinksal­laan.  Hän on siis selvästi pro mar­ket, kun kokoomuk­sen lin­janve­dois­sa pais­taa niin vah­vasti pro busi­ness ‑ajat­telu, ettei aina tiedä, kum­mal­la puolel­la pöytää kokoomus­laiset neu­vot­tel­e­vat, kun pitää neu­votel­la val­tion puoles­ta ter­vey­den­hoitoalan yri­tys­ten kanssa. Lep­omäen kehit­tämä sosi­aal­i­til­i­malli on aikaansa edel­lä ole­va viritys.

Se, että kokoomuk­sen pro mar­ket ‑väki on ase­moitu poli­it­tisen ken­tän oikeaan laitaan, johtunee siitä, ettei meil­lä ole tra­di­tio­ta, jos­sa sosi­aal­ista tasa-arvoa ajet­taisi­in markki­na­t­alouden keinoin. Kokoomuk­sen sisäl­lä sel­l­aisen muo­dost­a­mi­nen voi olla vaikea­ta, kos­ka puolue ei ole yhteiskun­nal­lises­sa köy­denve­dos­sa ollut vetämässä köyt­tä tasa-arvon suuntaan.

Ei myöskään kaupunkipuolue

Tun­tu­isi myös loogiselta, että kokoomus puo­lus­taisi kaupunke­ja ja olisi edis­tämässä kaupungis­tu­mista, mut­ta ei ole. Eräs merkit­tävä kokoomus­vaikut­ta­ja valit­ti min­ulle joskus, että tässä asi­as­sa kokoomus on maakun­taor­gan­isaa­tion­sa van­ki. Hän ihmetteli suuresti, mik­si vihreät ovat han­kki­mas­sa täl­laista pakkopaitaa itselleen.

Aika iso tien­haara kokoomuk­sel­la oli, kun puolue val­it­si puheen­jo­hta­jak­seen Alexan­der Stub­bin eikä Jan Vapaavuor­ta. Se oli yksi puolueen suurista menete­ty­istä mah­dol­lisuuk­sista. Mut­ta puolueil­la on sel­l­aiset puheen­jo­hta­jat, jon­ka ne ansaitsevat.

Kokoomus on viime aikoina kohen­tanut toim­intaansa, mikä näkyykin parem­pana kan­natuk­se­na, mut­ta kateek­si käy kuitenkin Ruot­sia. Ruotsin mod­er­aatit on puolueena paljon osaavampi.

49 vastausta artikkeliin “Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus”

  1. Ruot­sis­sa on raken­net­tu Tukhol­maa ja muu­ta­maa muu­ta suur­ta kaupunkia viimeiset kym­menisen vuot­ta läh­es korot­toma­l­la lainal­la. Se on suurin syy Ruotsin talouskasvu­un, ker­toi suo­ma­lainen Ruot­sis­sa työsken­televä pankkiiri.

    Hienos­ti hoidet­tu — olet­taen, että kupla ei äkkiä pok­sah­da ja vie maa­ta pankkikri­isi­in (ja Suomea siinä ohessa).

    Suomes­sa taas on tapel­tu siitä, että miten pääkaupunkiseu­tua ei kas­vatet­taisi. Syy lie­nee Kepun kum­mallisen kohtu­u­ton valta.

  2. “He ovat saa­neet nopeasti maineen oikean ääri­laidan kulk­i­joina, mikä eri­tyis­es­ti Juhana Var­ti­aisen kohdal­la on aivan väärä tulk­in­ta. Juhana on yhteiskun­nal­lisil­ta tavoit­teil­taan ilmi selvä demari, edelleen.” 

    Oletko pan­nut merkille Var­ti­aisen työt­tömiä koske­van retoriikan?

  3. TA:
    Ruot­sis­sa on raken­net­tu Tukhol­maa ja muu­ta­maa muu­ta suur­ta kaupunkia viimeiset kym­menisen vuot­ta läh­es korot­toma­l­la lainal­la. Se on suurin syy Ruotsin talouskasvu­un, ker­toi suo­ma­lainen Ruot­sis­sa työsken­televä pankkiiri.

    Hienos­ti hoidet­tu – olet­taen, että kupla ei äkkiä pok­sah­da ja vie maa­ta pankkikri­isi­in (ja Suomea siinä ohessa).

    Suomes­sa taas on tapel­tu siitä, että miten pääkaupunkiseu­tua ei kas­vatet­taisi. Syy lie­nee Kepun kum­mallisen kohtu­u­ton valta.

    Ihan samal­la taval­la Suomes­sakin raken­netaan Helsinkiä ja Tam­peretta taloy­htiön lain­o­jen muodossa.

    Nousukausi tuo mukanaan nou­se­vat korot, jot­ka ovat olleet vuosikymme­nen alhaal­la. Palkat eivät tule nouse­maan yhtä nopeasti, joten ihmiset alka­vat myymään hätäpäis­sään asun­to­jaan, kos­ka eivät kykene mak­samaan lainavastikkeitaan.

    Siitä jatku­mo on luon­nol­lis­es­ti asun­to­jen hin­tata­son reipas kor­jaus­li­ike suurien kaupunkien ahtaasti raken­ne­tuis­sa neukkukuutiokomplekseissa.

    Tämän vuo­den uusista kohteista suurin osa myy­dään siten, että asukkaat houkutel­laan kohteisi­in pienel­lä asun­to­lainao­su­udel­la, mak­su­va­paal­la ja hel­vetil­lisel­lä pom­mil­la, joka laukeaa parin vuo­den kuluttua.

    Mitä tekee taloy­htiö, johon ei kukaan halua tul­la mak­samaan koron nousun kallis­ta­maa taloyhtiölainaa?

    Siihen samaan miinaan osuu vielä velak­si asun­tosi­joit­tamista har­ras­ta­vat tuulipu­vut, joiden henkilöko­htainen talous ei kestä korko­jen nousua.

    Niin, vuokria on paha korot­taa tilanteessa, jos­sa asun­to­jen hin­nat laske­vat. Siis­pä on pakko yrit­tää myy­dä sijoi­tusasun­to­ja pois, jot­ta selviää sijoituslainoista.

    Ja näin on seu­raa­va suo­ma­lainen pankkikri­isi valmis. Tik, tak, tik, tak…

  4. “Suomes­ta puut­tuu puolue, joka ajaisi toimi­vaa markkinataloutta.”

    Jos ihan rehellisiä ollaan, niin onko maail­mas­sa muka sel­l­ainen puolue, joka ajaisi markkinataloutta?

    Puolue on jo määritelmän tasol­la lähtöko­htais­es­ti markki­navas­tainen taho.

  5. Hyvä jut­tusar­jan idea! Liit­tyneekö johonkin tule­vaan kirjaprojektiin?

    Osmo Son­in­vaara on niitä har­vo­ja poli­itikko­ja, joka osaa täl­laisen sar­jan kiin­nos­tavasti kir­joit­taa. Omista aat­teel­li­sista lähtöko­hdis­taan, toki, mut­ta silti puoluei­ta riit­tävän objek­ti­ivis­es­ti katsoen.

    Kokoomuk­sel­la­han menee hyvin, vai­ika edel­lä esitet­ty kri­ti­ik­ki pitääkin var­maan paikkansa. Se on ja tun­tuu pysyvän gallup­pi­en ykkösenä huoli­mat­ta hal­li­tus­vas­tu­us­taan. Suun­nat­toman suosit­tu tasaval­lan pres­i­dent­ti on puolueen miehiä. 

    Tästä hyvänolon tun­teestako johtunee, että olen jo jonkin aikaa kokenut puolueessa ole­van jonkin­laista ylim­ielisyyt­tä. Vai onko se vain vähän köm­pelöä poli­it­tista pelisilmää?

  6. Olen sanonut aikaisem­minkin, että kokoomus on Suomes­sa paha alisuo­ri­u­tu­ja. Jos se asiansa kun­nol­la, sen kan­na­tus alka­isi kolmosella. 

    En kyl­lä osaa ajatel­la Kokoomus­ta alisuorit­ta­jak­si. Minus­ta se pikem­minkin ylisuorit­taa sekä tulok­sen perus­teel­la että kan­nat­ta­jakun­nan osalta. Sehän pääsee nykykan­natuk­sel­laan joka vaaleis­sa hal­li­tuk­seen ja näyt­tää saa­van poli­ti­ikkaansa ja ide­olo­giaansa läpi sil­loinkin, kun ei itse ole hal­li­tuk­ses­sa. Monista sille mielui­sista laeista löy­tyy muiden sor­men­jäl­jet. (Joh­tu­isiko siitä, että suurin osa medi­as­ta­han on yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ja että sil­lä on takanaan yksi työ­markki­naos­a­puolista ja rahakkai­ta yksi­ty­isiä tahoja?)

    Lisäk­si puoluet­ta tun­tuu kan­nat­ta­van varsin moni sel­l­ainen ihmi­nen, joka ei sen poli­ti­ikas­ta ja tavoit­teista hyödy suo­raan, ja vielä enem­män kan­nat­ta­jis­sa on sel­l­aisia, joille se tuot­taa vähin­täänkin epä­suo­raa hait­taa, tosin oletet­tavasti pidem­mäl­lä tähtäimel­lä. Aliresur­soin­ti­han usein toimii lyhyel­lä tähtäimel­lä ja toimin­nan lop­ul­ta sakates­sa syy voidaan aina vierit­tää yleisen tehot­to­muu­den tai julkise­na palvelu­na ole­mas­saolon niskoille, mikä on varsin kätevää.

    Kokoomuk­sen vaikeuk­sien syyt juon­ta­vat Kekkosen aikaan. 

    Kokoomus käsit­täk­seni oli paljon nyky­istä vas­tu­ullisem­pi (ja siis parem­pi) puolue 80- ja 90-luvuil­la, kos­ka se jou­tui huomioimaan muutkin puolueet ja kos­ka sen ei tarvin­nut toimia oman ide­olo­giansa aiheut­tamista lähtökohdista.

    Lob­barin ajat­telu­un ei kuu­lu kokon­aisu­u­den pohtimi­nen vaan oman eri­tys­in­tressin ajaminen. 

    Hyvä on, ehkä Kokoomus on vaikeuk­sis­sa, mikäli mit­ta­pu­u­na on yhteiskun­nan kokon­aishyö­ty eikä sen oman ide­olo­gian ajami­nen. Täl­löin­hän sen ide­olo­gia ei sovel­lu yhteiskun­nan pyörit­tämiseen. En vain ole sil­loinkaan ihan var­ma, onko täl­löin vaikeuk­sis­sa niinkään puolue kuin yhteiskun­ta kokonaisuutena.

  7. Lähtöo­le­tuk­ses­sa, että jokaisel­la puolueel­la on rooli, jota se hoitaa sys­tee­mis­sä, on ongelmia. Tuo­han tarkoit­taa, että uusille puolueille ei ole tarvet­ta. Esim. PS, siniset ja vihreät ovat siis turhia. Puhu­mat­takaan piraateista tai feministipuolueesta.

    Puolueil­la tapah­tuu evoluu­tio­ta, niis­sä elää ja kuolee eri­laisia siip­iä, perus­tarkoi­tuskin muut­tuu. Uusia aluei­ta val­lataan, van­ho­ja jätetään. Mie­lenki­in­nol­la odotan, miten määrit­telet Keskus­tan ole­mas­saolon tarkoituk­sen / roolin, jota varten se on. Ei se ole enää maalais­ten liit­to, joku muukin äänestää, vaikken vält­tämät­tä tiedä miksi 🙂

    Kokoomuk­sel­la menee minus­ta paljon vahvem­min kuin tek­sti antaa ymmärtää (luku­unot­ta­mat­ta viimeistä kappaletta).

    Suomes­sa on kolme näkyvää pro mar­ket ‑kansane­dus­ta­jaa ja kokoomuk­sel­la on heistä kak­si. Puolueel­la on siis asi­at hyvin suh­teessa mui­hin. Koko maan ymmär­ryk­sen puute markki­noista on se, mikä mättää.

  8. LK:
    “Suomes­ta puut­tuu puolue, joka ajaisi toimi­vaa markkinataloutta.”

    Jos ihan rehellisiä ollaan, niin onko maail­mas­sa muka sel­l­ainen puolue, joka ajaisi markkinataloutta?

    Puolue on jo määritelmän tasol­la lähtöko­htais­es­ti markki­navas­tainen taho.

    Tai sit­ten tämän voi ajatel­la toisinkin päin. Mehän olemme läh­es kaik­ki sitä mieltä, että markki­na­t­alous on tun­ne­tu­ista talousjär­jestelmistä tehokkain. Toisaal­ta läh­es yhtä suuri enem­mistö on sitä mieltä, että markki­na­t­alous tarvit­see kuitenkin sääte­lyä. Ja se sääte­ly on sitä politiikkaa.

    Läh­es kaik­ki puolueet siis kan­nat­ta­vat markki­na­t­alout­ta ja sen sääte­lyä. Erot syn­tyvät sit­ten siitä miten ja kuin­ka paljon sääte­lyä pitäisi har­ras­taa. Ja tässä hom­ma meneekin sotkuisek­si, kuten Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti. Ide­olo­gia ohit­taa tosi­asi­at ja ymmärryksen.

    Kär­jistäen voi sanoa, että oikeis­to halu­aa yksi­ty­istää kaiken, vasem­mis­to ei mitään ja keskus­ta pelaa alue­poli­ti­ikkaa. Ja tämä kaik­ki riip­pumat­ta siitä mikä olisi kokon­aisu­u­den kannal­ta järkevää.

  9. Kokoomus on pitkälti virkamiespuolue. Virkami­esten johta­jista sairaan­hoita­ji­in on fik­suin­ta äänestää Kokoomus­ta. Se on tot­ta, että Suomes­ta puut­tuu markki­na­henk­i­nen ja lib­er­aali puolue, joka takaisi hyv­in­voin­nin tulevaisuudessa.

  10. Hei,

    kiin­nos­tavaa ana­lyysia! Odotan mie­lenki­in­nol­la kom­ment­te­jasi muista puolueista.

    Yksi kysymys min­ua askar­rut­taa ver­rat­tuna kokoomuk­sen sis­arpuolueisi­in Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa. Näis­sä kaikissa kolmes­sa maas­sa kokoomuk­set ovat suh­teessa maa­han­muut­toon ja inte­graa­tioon huo­mat­tavasti tiukem­mal­la lin­jal­la kuin kokoomus Suomes­sa (viimeisenä mod­er­aat­tien muu­tos). Mis­tä tämä johtuu? Mik­si Suomen kokoomus vetää tässä suh­teessa omia latujaan?

  11. Pro busi­ness ‑siir­to­hin­noit­telu­a­jat­telu syn­nyt­tää vero­tuk­ses­sa veron­saa­jille sato­jen miljoonien verova­jeen. Hin­noit­telus­sa tulisi soveltaa Pro mar­ket ‑ajat­telua.

  12. “Suomes­ta puut­tuu puolue, joka ajaisi toimi­vaa markkinataloutta.” 

    Ei puu­tu, Lib­er­aalipuolue täyt­tää tämän lokeron. Emme vain ole vielä eduskunnassa.

    Muu­toin arviosi on kyl­lä osuva.

  13. anonyy­mi: En kyl­lä osaa ajatel­la Kokoomus­ta alisuorit­ta­jak­si. Minus­ta se pikem­minkin ylisuorit­taa sekä tulok­sen perus­teel­la että kan­nat­ta­jakun­nan osalta. Sehän pääsee nykykan­natuk­sel­laan joka vaaleis­sa hal­li­tuk­seen ja näyt­tää saa­van poli­ti­ikkaansa ja ide­olo­giaansa läpi sil­loinkin, kun ei itse ole hal­li­tuk­ses­sa. Monista sille mielui­sista laeista löy­tyy muiden sormenjäljet. 

    Tämä johtuu siitä että talous­poli­ti­ikas­sa on markki­namyön­teinen bias. 

    Jos on valit­ta­vana kak­si vai­h­toe­htoista poli­ti­ikkaa: markki­noi­ta korosta­va taik­ka julk­ista val­taa korosta­va, niin keskimäärin enem­män menee oikein jos val­it­see aina markkin­talouden puolelle kuin jos val­it­see aina julk­ista val­taa korosta­van. Etenkin Suomes­sa, kos­ka meil­lä on aika vah­va julki­nen val­ta ja pitkät per­in­teet ei-markki­napoli­ti­ikas­sa eli paljon vapautettavaa.

    Jos joku hal­li­tus halu­aa lait­taa Suomen talouden kun­toon, niin sen on toteutet­ta­va aika lail­la kokoomus­laista poli­ti­ikkaa, oli­pa kok hal­li­tuk­ses­sa tai ei. Aivan kuten Ode sanoo, Suomes­sa ei ole vasem­mis­to­laista markki­na­t­alous­poli­ti­ikkaa ole­mas­sakaan, täl­lai­ta poli­ti­ikkaa kan­nat­ta­vat on savustet­tu ulos demarei­den oikeas­ta laidas­ta. Semar­it ovat muutenkin Lip­posen jäl­keen otta­neet aimo harp­pauk­sen keskusjo­htoiseen ei-markki­na­t­alouden suun­taan, tätä kehi­tys­tä vauhdit­taak­seen he val­it­si­vat puheen­jo­hta­jak­si Rin­teen (min­ulle on jäänyt mieliku­va, että Lip­po­nen on mod­elle demar­ille lähin­nä kirosana). Kos­ka demarei­hin ei heitä huoli­ta, näille on tar­jol­la lähin­nä Kokoomuk­sen vasen laita. 

    Ja kos­ka vasem­mis­to­laisel­la talous­poli­ti­ikalla ei talout­ta kor­ja­ta, kor­jaa­vat toimen­piteet näyt­tävät pakostakin kokoomus­laisil­ta. Markki­na­henkisiä toimen­piteitä mikän muu puolue (pl RKP) ei julkises­ti kan­na­ta ja joka ker­ta kun jotain vapaute­taan, sitä vas­tuste­taan hen­keen ja vereen ja vapau­tus­ta pyritään veist­tämään kai­ki keinoin.

  14. Tästä oikean pro mar­ket ‑puolueen kaipailus­ta tulee vähän mieleen vasem­man laidan protestit siitä että mis­sään ei ole kokeil­tu oikeaa kom­mu­nis­mia. Kun maail­mal­ta on vaikea löytää oikeasti markki­na­henkistä puoluet­ta joka ei oikeasti olisi lähin­nä suuryri­tys­ten intressien etu­jär­jestö, ehkä siitä pitäisi päätel­lä jotain.

    Mah­dol­lisia tulk­in­to­ja on ainakin että sel­l­aista on mah­do­ton perus­taa ilman että iso raha sitä val­taisi ja että aika ei ole vielä ollut kyp­sä sille ja oikeis­to on vain ollut men­neisyyten­sä van­ki. Totu­us löy­tynee jostain niiden välimaastosta.

  15. Poli­ti­ikan dynami­ik­ka menee niin että Kokoomuk­selle riit­tää että on hie­man markki­nal­ib­er­aalimpi kuin Vihreät ja demar­it. Vihreät taas mielu­um­min kil­pail­e­vat vas­sarei­den ja demarien kanssa kuin lähti­sivät yhtään liuku­maan lib­er­aalimpaan suun­taan. Kun enem­mistö vihreistä kan­nat­taa vaik­ka HITAS sään­nöste­lyä ja koulu­ruokailun pitämistä kaupun­gin monop­o­li­na, ei Kokoomuk­sen tarvitse kovin lib­er­aali olla että on silti puoluekar­tan markki­na­henkisin. Sääli yhteiskun­nalle, mut­ta kor­jaus­li­ik­keen pitää lähteä kil­pail­i­joista, ei kokoomuksesta.

  16. Aki Kivir­in­ta:
    Ja hok­sasin kir­joi­tusvirheen. Se on Taru Tujunen, ei Tatu.

    Ei tarvitse olla mikään lukion käynyt löytääk­seen parikym­men­tä kir­joi­tusvirhet­tä tuos­ta jutus­ta. Tulk­it­sen kir­joi­tusvirheet meri­itik­si: Osmo pystyy kir­joit­ta­maan noin loogisen ja hyvän tari­nan luke­mat­ta sitä itse ker­taakaan läpi. Olen käyt­tänyt kir­joi­tusvirheitä joskus tehokeinona. Asi­aan: jutus­sa paras­ta oli tuo totea­mus: meil­lä ei ole “tra­di­tio­ta, jos­sa sosi­aal­ista tasa-arvoa ajet­taisi­in markki­na­t­alouden keinoin.”. Sel­l­ainen tra­di­tio tarvi­taan! Ehkä Liberaalipuolue?

  17. Kymysys blog­gar­ille! Jos puolueet oli­si­vat kuin lätkän sm-liiga joukkueet eli puvun­tak­it oli­si­vat täyn­nä sponsorien/vaalirahoittajien tms main­ok­sia, niin kenen main­ok­set oli­si­vat Kokoomuk­sen puvun­takeis­sa? Ja sama tietysti jatkos­sa muista puolueista?

  18. Pekka T.:
    Kär­jistäen voi sanoa, että oikeis­to halu­aa yksi­ty­istää kaiken, vasem­mis­to ei mitään ja keskus­ta pelaa alue­poli­ti­ikkaa. Ja tämä kaik­ki riip­pumat­ta siitä mikä olisi kokon­aisu­u­den kannal­ta järkevää.

    Kun­non puolue johtaa aat­teesta poli­it­tisen lyhyen ja pitkän tähtäi­men ohjel­man yhteis­ten asioiden hoita­miseen, eri­tyis­es­ti ongelmien tun­nistamiseen ja ratkaisemiseen. Toivoisin blo­gistin etsivän sar­jas­saan jokaisen puolueen aat­teen. Kokoomuk­sen aat­teek­si kek­sit­ti­in kaiketi “pro business”.

  19. Kokoomuk­ses­ta täy­tyy muis­taa että se on isoista puolueista ain­oa joka kan­nat­taa ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­it­tista liit­tou­tu­mista muiden län­si­maid­en kanssa, suomek­si san­ot­tuna Naton jäsenyyttä.
    Keskus­ta ja SDP eivät tee sitä, eivätkä Perus­suo­ma­laiset ja Vihreil­lä ei ole minkään­laista tur­val­lisu­us­poli­it­tista linjaa.
    Ain­oas­taan RKP on avoimesti samoil­la lin­joil­la Kokoomuk­sen kanssa ja Kris­til­lis­demokraateista löy­tyy kaappinatottajia.

    Ymmär­rän että kokoomuk­sen ja RKP:n kaupungis­tuneel­la äänis­te­jäkun­nal­la olisi eniten hävit­tävää jos pres­i­dentin­lin­nan katol­la liehuisi Venäjän lip­pu. Rehellis­es­ti san­ot­tuna pelkästään omaan, alueel­liseen puo­lus­tuk­seen perus­tu­va sis­siso­ta joka kestäisi 50 vuot­ta että Suo­mi saataisi­in vapautet­tua ei houkut­tele. Ennem­min ote­taan vas­taan kaik­ki mah­dolli­nen apu muual­ta mikä saadaan je tehdään jo etukä­teen selväk­si että mis­tä siinä tapauksessa.

    Kokoomuk­sen ide­olo­giaa vas­taan puhuu liika yksi­ty­istämisvim­ma, on toki ole­mas­sa toimi­alo­ja joiden olisi kuu­lunut yksi­ty­istää jo kauan sit­ten mut­ta myös sel­l­aisia joiden yksi­ty­istämisessä ei ole järkeä, kuten julki­nen terveydenhoito.

  20. tj:
    Kymysys blog­gar­ille! Jos puolueet oli­si­vat kuin lätkän sm-liiga joukkueet eli puvun­tak­it oli­si­vat täyn­nä sponsorien/vaalirahoittajien tms main­ok­sia, niin kenen main­ok­set oli­si­vat Kokoomuk­sen puvun­takeis­sa? Ja sama tietysti jatkos­sa muista puolueista? 

    Kokoomus: Mehiläi­nen, Koff, Kesko, Patria, Veho
    Keskus­ta: Valio, Atria, SOK, Lähivaku­u­tus, Vallila inte­ri­or, Pon­sse, Toyota
    RKP: Stock­mann, Aktia, Arla-Ing­man, Viking Line, Volvo
    SDP: VR, Altia, Alko, YLE, Veikkaus, Nissan
    Vas: UFF, Fen­novoima, Teboil, Lada
    Vihr: Ruo­ho­ju­uri, HSL, HSY, Helkama
    KD: Snell­man, Masku, Rinta-Jouppi
    PerusS: Tok­man­ni, Onnibus, Olvi, Skoda

  21. Puolueil­la on pien­tä eroa retori­ikas­sa, mut­ta heti hal­li­tuk­seen päästyään niiden poli­ti­ik­ka muut­tuu yht­eneväisek­si yhden vai­h­toe­hdon poli­ti­ikak­si. Minus­ta 30 viimeisen vuo­den aikana tämä har­joitet­tu poli­ti­ik­ka muis­tut­taa kovasti kokoomuk­sen retori­ikkaa oli se hal­li­tuk­ses­sa tai ei. Minus­ta puolue voisi olla tyy­tyväi­nen siihen, että kaik­ista on tul­lut kokoomukselaisia.

  22. Osmo Soin­in­vaara: Kokoomuk­ses­sa on muu­ta­ma markki­na­henkises­ti toimi­va poli­itikko, kuten Juhana Var­tia­nen ja Eli­na Lep­omä­ki. He ovat saa­neet nopeasti maineen oikean ääri­laidan kulkijoina

    Sama pätee Vihreisi­in. Vihreis­säkin on muu­ta­ma markki­na­henk­i­nen poli­itikko, kuten esim Var­tia ja Soin­in­vaara. Hekin ovat saa­neet kovin oikeis­to­laisen leiman (ainakin esim demarei­den silmissä).

  23. Hyvää piiskaus­ta!
    Ilmi­selvien jääviysongelmien vuok­si jut­tusar­jan Vihre­itä koske­van osan voisi­vat kir­joit­taa blo­gin lukijat.

  24. Suomen puoluer­ak­en­teen erikoisu­us on, että poli­it­ti­nen kent­tä on hyvin saman­lainen kuin vuon­na 1917!

    Edis­tyspuolueen tilalle on tul­lut Vihreät, hyvinkin saman­laisil­la teemoilla. 

    IKL:n perin­net­tä oikeis­ton vent­ti­il­inä jatka­vat Siniset ja Perus­suo­ma­laiset. Toisaal­ta Perssuo­ma­laiset oli­si­vat voineet olla vaik­ka SDP:tä lähel­lä olleen TSPSL:n per­in­töä, no, ehkä SMP:n aikana.

    Puoluekn­tän jäh­meys lie­nee kansalli­nen ongel­ma, jota tuke­vat puolue­tuk­i­jär­jestelmä ja vaalipi­ir­i­jako, joka nos­taa äänikynnystä.

    Sit­ten on tämä 70-luvun ja suurten ikälu­okkien sankarei­den vaiku­tus: Kan­er­va ja Tuomio­ja ovat edelleen määrit­tämässä ulkop­uoli­ti­ikkaa. Kepul­la, Kokoomuk­sel­la ja SDP:llä on oma kum­misetäkaar­ti. Ei ole ihme, että puoluet eivät uud­is­tu ennen kuin ihmisiä uskalletaan vai­h­taa ja kas­vat­taa vaa­tivi­in tehtäviin.

    Mil­lainen on puolu­iden käsi­tys Suomes­ta 2030 — aikaa on 12 vuot­ta, sil­loin pres Niin­istön seu­raa­ja joko jatkaa tai vaihtuu.

  25. Yksi syy Ruotsin ja Suomen eroi­hin on vaal­isys­tee­mi. Ruot­sis­sa on sul­je­tut lis­tat ja Suomes­sa on avoimet listat.

    Sul­je­tun lis­tan vaal­i­tavas­sa puolueen vaaleis­sa val­i­taan omat ehdokkaat ja niiden järjestys. Avoimes­sa lis­tas­sa puolue val­it­see ehdokkaat ja kaik­ki pää­sevät val­it­se­maan kuka pääsee läpi. 

    Ruot­sis­sa enem­män val­i­taan tylsem­piä ja pätevämpiä poliitikkoja.
    Sul­jet­tu lista palk­it­see asi­aan pere­htymistä ja osal­lis­tu­mista. Avoimel­la listal­la moni tietämätön äänestäjä val­it­see puolueen oikein, mut­ta numeron pärstäk­er­toimen tai tut­tuu­den perus­teel­la. Sul­je­tun lis­tan vaal­i­tavas­sa ehdokkaat kil­pail­e­vat ensin puolueen jäsen­ten suo­sios­ta, tämän jäl­keen kil­pail­laan yhdessä puolueen ohjel­mal­la mui­ta puoluei­ta vastaan. 

    Suomes­sa val­i­taan enem­män värikkäitä tai kuu­luisia ihmisiä: Tony Halme, Velt­to Vir­ta­nen, Lasse Viren, Tan­ja Karpela, Anni Sinnemäki,Mikko Alat­a­lo, Hjal­lis Harki­mo. Avoimelta listal­ta tulee myös enem­män hyvän näköisiä poli­itikko­ja. Yhdys­val­lois­sa on tehty tutkimus­ta siitä, kuin­ka poli­itikko­jen ulkonäkö muut­tui tele­vi­sion myötä. Rumia ja van­ho­ja val­i­taan edelleen, mut­ta nuori ja keskiverto/ruma ei pär­jää yhtä hyvin kuin ennen. Osmo Soin­in­vaara tulee val­i­tuk­si täysin sisäisen kauneuten­sa perus­teel­la. Mut­ta Antero Var­tial­la, Alexan­der Stub­bil­la jne. on mui­ta avuja.

    1. N/A: Avoimel­la listal­la moni tietämätön äänestäjä val­it­see puolueen oikein, mut­ta numeron pärstäk­er­toimen tai tut­tuu­den perusteella. 

      Minus­ta näyt­täisi pikem­minkin siltä, että tietämätön ihmi­nen ei tiedä mitään puolueista eikä väl­itäkään tietää ja sit­ten val­it­see henkilön fiilin­gin perus­teel­la, joskus kopis­sa “miet­tien”. Moni jopa yllät­tyy, kun se oma ehdokas ei olekaan ehdol­la omas­sa vaalipiirissä…

      Tässä tilanteessa pär­jäävät toisaal­ta tun­netut ja nim­i­tu­tut sekä sit­ten toisaal­ta myös hyvin pukeu­tu­vat ja hyvää mieliku­va­main­on­taa tekevät. Kokoomus ei ehkä rekry­toi varsi­naisia julkkik­sia listalle, mut­ta osaakin sit­ten pela­ta muuten nois­sa kaikissa aika hyvin.

      Uud­is­tus ei minus­ta paran­na ulkonäköä tai käytet­tävyyt­tä vaan huonon­taa niitä. Ehkä puhe­limel­la tai tabletil­la käytet­täessä asia on toisin.

  26. En voi ymmärtää miten Kokoomus kehtaa yhtäältä ajaa ter­veu­den­huol­lon avaamista kil­pailulle, ja samaan aikaan kynsin ham­pain puo­lus­taa apteekkien monopolia.

    Vas­taavasti toki vasem­mistop­uolueet ovat haukkana vaa­ti­mas­sa veronko­ro­tuk­sia, mut­ta ammat­tili­it­to­jen verova­paat bis­nek­set ovatkin ihan ok.

  27. Mietiske­li­jä: Yksi kysymys min­ua askar­rut­taa ver­rat­tuna kokoomuk­sen sis­arpuolueisi­in Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa. Näis­sä kaikissa kolmes­sa maas­sa kokoomuk­set ovat suh­teessa maa­han­muut­toon ja inte­graa­tioon huo­mat­tavasti tiukem­mal­la lin­jal­la kuin kokoomus Suomes­sa (viimeisenä mod­er­aat­tien muu­tos). Mis­tä tämä johtuu? Mik­si Suomen kokoomus vetää tässä suh­teessa omia latujaan?

    Yksi syy on Osmon mainit­se­ma lob­barei­den val­ta kokoomuk­ses­sa. Eri­tyis­es­ti mata­lan tuot­tavu­u­den aloil­la ja kau­pal­la ym. väestönkasvus­ta hyö­tyvil­lä toim­i­joil­la on kan­nustei­ta vaikut­taa poli­ti­ikkaan. Korkean tuot­tavu­u­den aloille taas poli­itikoil­la ei ole oikein muu­ta annet­tavaa kuin suo­raa rahal­lista tukea, jota on han­kalampi ujut­taa hal­li­tu­so­hjel­maan kuin vapaa­ta maa­han­muut­toa ja matalapalkkatukia.

    Tan­skan ja Nor­jan keskusteluilmapi­iri on korkeam­mal­la tasol­la kuin Suomes­sa ja Ruot­sis­sa, ja paikalliset ovat tästä ilmeisen ylpeitä.

  28. Jalo­nen:
    Hyvää piiskausta!
    Ilmi­selvien jääviysongelmien vuok­si jut­tusar­jan Vihre­itä koske­van osan voisi­vat kir­joit­taa blo­gin lukijat.

    Mitähän siitäkin tulisi? Blo­gin luk­i­jat näyt­tävät ole­van jok­seenkin het­ero­geeni­nen joukko (joka muuten suh­tau­tuu Vihreisi­in yllät­tävänkin ärhäkästi). Se tuskin löytäisi mitään yht­enäisen näke­myk­sen kaltaistakaan.

    Osmo Soin­in­vaaran täy­tyy tietysti olla omilleen jos­sain määrin lojaali, mut­ta uskon hänen kek­sivän Vihreistäkin jotain kir­peää san­ot­tavaa. Hän on sikäli täysin oikea henkilö kir­joit­ta­maan tätä sar­jaa, että hän var­masti osaa ja uskaltaa nähdä kaikissa puolueis­sa sekä hyvää että huonoa.

    Moi­seen har­va poli­itikko pystyy. Ei sen puoleen — moi­seen ylipäätään har­va kom­men­toi­jakaan pystyy. Poli­it­tiset into­hi­mot kun pakkaa­vat jyl­läämään aika voimakkaasti.

  29. Siitä vaan Osmo lib­er­araalipuoluet­ta nos­ta­maan uudelleen Suomen näkyvään puoluekent­tään. Kuudessa vuodessa kuu­den pros­entin kan­na­tus ja pääsy vaa’ankielek­si hallitukseen.
    Onhan se nykyti­lanne harmilli­nen, kun yri­tyk­set kun käyt­tää paljon rahaa siihen ettei markki­na­t­alous toimisi.

  30. “Juhana on yhteiskun­nal­lisil­ta tavoit­teil­taan ilmi­selvä demari, edelleen. Hän on Big Gov­ern­ment ‑ihmisiä, jot­ka puo­lus­ta­vat vah­vaa hyvinvointivaltiota.”

    Et kuun­nel­lut Var­ti­aisen puhet­ta Senaat­in­to­ril­la, jos­sa hän vaati työt­tömyys­tur­van leikkaamista ja palkko­jen polkemista. Juhana Var­ti­ainen on niin ilmi­selvä kokoomus­lainen kuin olla ja voi. 

    Oikea demari puo­lus­taisi työn­tek­i­jöi­den palkko­ja ja työt­tömyys­tur­vaa. Enti­nen jäsenkir­jade­mari Var­ti­ainen ei tehnyt sitä koskaan. Hyvä, että hän on nyt Kokoomuksessa.

    Lep­omä­ki on tästä kak­sikos­ta huo­mat­tavasti rehellisem­pi. Hän (toisin kuin suurin osa poli­itikoista) tajuaa euro­jäsenyy­den turhu­u­den, mikä nos­taa hänen pis­teitään min­un silmissäni.

  31. Ros­mo: Ei tarvitse olla mikään lukion käynyt löytääk­seen parikym­men­tä kir­joi­tusvirhet­tä tuos­ta jutus­ta. Tulk­it­sen kir­joi­tusvirheet meri­itik­si: Osmo pystyy kir­joit­ta­maan noin loogisen ja hyvän tari­nan luke­mat­ta sitä itse ker­taakaan läpi. Olen käyt­tänyt kir­joi­tusvirheitä joskus tehokeinona. Asi­aan: jutus­sa paras­ta oli tuo totea­mus: meil­lä ei ole “tra­di­tio­ta, jos­sa sosi­aal­ista tasa-arvoa ajet­taisi­in markki­na­t­alouden keinoin.”. Sel­l­ainen tra­di­tio tarvi­taan! Ehkä Liberaalipuolue?

    Ei ehkä vaan ehdot­tomasti, vilkaise vaik­ka puolueo­hjel­maa. Kyl­lä meil­lä reilun vuo­den päästä on kansane­dus­ta­ja ja sen jäl­keen on por­tit auki.

  32. OFFTOPIC

    Vaik­ka jut­tusar­jas­sa on (ihan ymmär­ret­tävästi) tarkoi­tus keskit­tyä vain isoimpi­in puolueisi­in, niin pari sanaa olisi hyvä sanoa RKP:stäkin. Puolue on kokoaan suurem­pi ja ollut tähän hal­li­tuk­seen asti mukana tekemässä jokaista suur­ta poli­it­tista päätöstä. Lisäk­si puolueen kielipoli­ti­ik­ka on jos­sain määrin kan­sain­välistymisen jar­ru ja sitä on käytet­ty hyväk­si lobat­taes­sa mm. lähipalvelu­ja äänestäjille ja vaali­ra­haa valtuutetuille.

  33. Ylipäätän­säkin uusi­u­tu­mi­nen on aivan hel­vetin hidas­ta. Jos ajatel­laan, että poli­itikko tulisi kolmikymp­pisenä poli­ti­ikkaan ja moni jatkaa seit­semänkymmp­isek­si, niin ehtii olla mukana neljäkym­men­tä vuotta.

    Ja kun vielä poli­ti­ikas­sa tulee arvo­val­tatais­telu­ja eikä omas­ta kan­nas­ta päästetä irti vaik­ka tietäisi sen ole­van väärä. tähän päälle vielä se, että monit poli­itikko on paljon keskiver­toa nar­sis­tisem­pi. Tuom­moinen 50 vuot­ta voi olla ihan real­isti­nen aikaväli saa­da suuria muu­tok­sia, kun innokkaim­mat ja jästipäisim­mät poli­itiko ovat sen nelkyt vee vallankahvassa.

  34. espoost: Oletko pan­nut merkille Var­ti­aisen työt­tömiä koske­van retoriikan? 

    Kaler­vo: Et kuun­nel­lut Var­ti­aisen puhet­ta Senaat­in­to­ril­la, jos­sa hän vaati työt­tömyys­tur­van leikkaamista ja palkko­jen polkemista. 

    Te kom­men­toi­jat ette ole huo­man­neet tätä par­enteesia Osmon tekstistä:

    “(Hän voisi kyl­lä vähän hioa puhetapo­jaan niin, ettei ruokkisi käsi­tys­tä laitaoikeis­to­laisu­ud­estaan turhaan.)”

  35. Pakko tode­ta, että Oden ana­lyysi on kovin kevyt. Mielestäni Kokoomuk­sen suurin ongel­ma on ollut rohkeu­den puute. Ei ole uskallet­tu hoitaa rak­en­teel­lisiä uud­is­tuk­sia lop­pu­un. Ei ole uskallet­tu hoitaa val­tion­talout­ta kun­toon. Sik­si vvm Orpo ker­too val­tion otta­van edelleen velkaa vaik­ka nyt sitä pitäisi jo vähentää. 

    Kokoomuk­sen ongel­ma on se, että se pyrkii yhdis­tämään kolme aate­su­un­taus­ta eli lib­er­al­is­min, kon­ser­vatismin ja vihrey­den. Viime vuosi­na on korostet­tu eri­tyis­es­ti lib­er­al­is­mia, joka ide­olo­giana täysin hah­mo­ton. Ehkä lib­er­al­is­min kaa­pu­un käytkey­tyy Oden mait­se­ma bis­ne­sa­jat­telu markki­na-ajat­telun sijaan. 

    Kokoomuk­sen ongel­man ydin on kuitenkin se, ettei aatekysymyk­si­in juurikaan kiin­nitet­ty 2000-luvul­la huomioitu. Hal­li­tus­vas­tuu on tuonut mukaan jonkin­laisen prag­ma­tismin, jos­sa ongelmia vain ratkaistaan huomiomat­ta ratkaisu­jen vaiku­tuk­sia ja seu­rauk­sia. Hyvä esimerk­ki on sote. Kukaan ratio­naalis­es­ti ajat­tel­e­va poli­itikko ei voi kan­nat­taa tätä hirviötä. 

    Lib­er­al­is­min myötä Kokoomus on lähen­tynyt sosialidemokra­ti­aa, jos­sa koroste­taan oikeuk­sia, vapauk­sia ja etu­ja, mut­tei vas­tu­u­taa itses­tä, lähim­mäis­es­tä eikä ympäristöstä. Markki­na­t­aloudessa koroste­taan kuitenkin myös yksilön vas­tu­u­ta. Eikä ympäristöä suo­jel­la eikä ilmas­ton­muu­tos­ta hillitä ilman kansalais­ten osallistumista.

    1. Jam­mu Salonie­mi: sosialidemokra­ti­aa, jos­sa koroste­taan oikeuk­sia, vapauk­sia ja etu­ja, mut­tei vas­tu­u­taa itses­tä, lähim­mäis­es­tä eikä ympäristöstä 

      Et tai­da tietää, mitä sosi­aalidemokra­tial­la tarkoitetaan.

      Jam­mu Salonie­mi: Markki­na­t­aloudessa koroste­taan kuitenkin myös yksilön vas­tu­u­ta. Eikä ympäristöä suo­jel­la eikä ilmas­ton­muu­tos­ta hillitä ilman kansalais­ten osallistumista. 

      Valitet­tavasti markki­na­t­alous on todel­la huono isän­tä ja hallinto­ta­pa. Lisäk­si huo­maut­taisin, että edus­tuk­sel­lisen demokra­t­ian tarkoi­tus on nimeno­maan vali­ta päät­täjik­si päte­viä ihmisiä pere­htymään asioi­hin ja toteut­ta­maan yhteiskun­nal­lisia kokon­ais­tavoit­tei­ta, eikä toteut­taa sokeasti kansalais­ten mieli­halu­ja. Osal­lis­tu­mi­nen voidaan myös pakot­taa ja vas­tu­u­ta ottaa kollek­ti­ivis­es­ti. Julki­nen hallinto on ole­mas­sa juuri sitä varten. Vapaae­htoiseen toim­intaan ei tarvi­ta hal­li­tus­ta. Lisäk­si täy­tyy muis­taa, että yhteiskun­nas­sa on monia yksilöitä mah­tavampia toim­i­joi­ta, jot­ka eivät kuun­tele yksilöi­den haluja.

  36. On tässä pieniä askelei­ta saatu otet­tua lib­er­aalimpaan suun­taan: Kaup­po­jen auki­oloaiko­jen vapau­tus, tak­sili­iken­teen vapau­tus, raideli­iken­teen avaus kil­pailulle, alko­holipoli­ti­ikkaan pien­tä lib­er­al­isoin­tia. Tiet­ty, kun kuun­telee mitä melua viher­vasem­mis­to näistä pitää, taitaa olla lib­er­al­isoin­nille äkkipysäy­tys tiedos­sa jos viher­vasem­mis­tos­ta kukaan hal­li­tuk­seen tulee.

  37. Jam­mu Salonie­mi:

    Lib­er­al­is­min myötä Kokoomus on lähen­tynyt sosialidemokra­ti­aa, jos­sa koroste­taan oikeuk­sia, vapauk­sia ja etu­ja, mut­tei vas­tu­u­taa itses­tä, lähim­mäis­es­tä eikä ympäristöstä. Markki­na­t­aloudessa koroste­taan kuitenkin myös yksilön vas­tu­u­ta. Eikä ympäristöä suo­jel­la eikä ilmas­ton­muu­tos­ta hillitä ilman kansalais­ten osallistumista. 

    Lib­er­aali­na en tun­nista käsi­tys­täsi liberalismista.

  38. Jam­mu Salonie­mi: Markki­na­t­aloudessa koroste­taan kuitenkin myös yksilön vastuuta. 

    Tästä olen kyl­lä täysin eri mieltä. Markki­na­t­alouden toim­inta perus­tuu siihen, että ihmiset eivät kan­na vas­tu­u­ta ken­estäkään muus­ta kuin itses­tään. “Greed is good” on markki­na­t­aloususkon uskontunnustus. 

    Jos ympäröivä yhteiskun­ta ei ase­ta rajo­ja, niin markki­na­t­alous ei niitä todel­lakaan spon­taanisti tuo­ta. Kos­ki tämä sit­ten orju­ut­ta, työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia, eläin­ten oikeuk­sia tai ilmas­to­muu­tos­ta. Etelä­val­ti­o­lainen plan­taasi­n­o­mis­ta­ja ei pahu­ut­taan pitänyt orjia, vaan sik­si, että orjien hyv­in­voin­ti oli hänelle täysin yhden­tekevää niin kauan, kun­han orjat oli­vat kykeneviä tekemään työtä. Nykyi­nen liha­te­ol­lisu­us ei pahu­ut­taan kohtele eläim­iä huonos­ti, vaan sik­si, että eläin­ten hyv­in­voin­ti on sille täysin yhden­tekevää niin kauan, kun­han eläimet tuot­ta­vat lihaa. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa asi­aan on mah­dol­lista vaikut­taa vain siten, että val­tio kieltää orju­u­den tai eläin­ten huonos­ti kohtelun.

  39. Samuli Saarel­ma: “Greed is good” on markki­na­t­aloususkon uskontunnustus. 

    Ei ole vaan kap­i­tal­is­min. Onhan sel­l­ainenkin pitkän ja kun­ni­akkaan his­to­ri­an omaa­va aja­tus­su­un­ta kuin markki­na­sosial­is­mi, jon­ka kan­nat­ta­jak­si itse tunnustaudun:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Market_socialism

    Kap­i­tal­is­mi, kuten sen nimikin ker­too, merk­it­see sitä, että taloudel­lisen tuotan­non vaa­ti­mat pääo­mat kerätään tietyl­lä taval­la (nykyään yleen­sä pörssin kaltais­ten insti­tuu­tioiden kaut­ta). Markki­na­t­alous taas tarkoit­taa resurssien yleistä jakamista yhteiskun­nas­sa hin­tamekanis­mia käyt­täen. Ne ovat kak­si täysin eri asi­aa, ja toinen voi esi­in­tyä ilman toista.

    Jos halu­aa olla oikein kär­jekäs, voi jopa väit­tää, että se, että yhteiskun­nas­sa esi­in­tyy kap­i­tal­is­mia, on merk­ki siitä, ettei markki­na­t­alous toi­mi siel­lä riit­tävän hyvin.

    1. Kap­i­tal­is­mi on talousjär­jestelmä, jos­sa omaisu­us ja sen tuotan­tovä­li­neet ovat yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ja hallinnas­sa eivätkä val­tion omis­tuk­ses­sa ja hallinnas­sa. Nykyaikana kap­i­tal­is­mi nähdään teol­lisu­usy­hteiskun­nan kontekstissa.

      Max Weberin määritelmän mukaan kap­i­tal­is­mi on talousjär­jestelmä, joka perustuu:

      - henkilöko­htais­es­ta tai per­heen taloud­es­ta erotet­tui­hin kir­jan­pitoa ylläpitävi­in yrityksiin,
      — vapaisi­in markki­noi­hin, jot­ka ovat avoimet sosi­aalis­es­ta ase­mas­ta riippumatta,
      . kehit­tyneen teknolo­gian käyt­töön, eri­tyis­es­ti suuryri­tyk­sis­sä, jot­ka tarvit­se­vat run­saasti sijoituspääomaa,
      — tasa-arvoon lain edessä perus­tu­va oikeusjär­jestelmä, joka takaa yksi­tyisen omistusoikeuden
      — jous­tavi­in työ­markki­noi­hin, jot­ka takaa­vat sosi­aalisen liikku­vu­u­den, ilman orju­ut­ta tai maaor­ju­ut­ta ja laki­in perus­tu­via tai insti­tu­tion­aal­isia rajoituk­sia, kuten min­imi­palkko­ja tai ammattiyhdistyksiä
      — osakkei­den julkiseen kaup­paan, jol­la kerätään suuria määriä sijoituspääomaa.

  40. Aki Kivir­in­ta: Ei ehkä vaan ehdot­tomasti, vilkaise vaik­ka puolueo­hjel­maa. Kyl­lä meil­lä reilun vuo­den päästä on kansane­dus­ta­ja ja sen jäl­keen on por­tit auki.

    Pide­tään peukku­ja. Lib­er­aalipuolueelle on todel­lakin tilaus­ta. Kokoomuk­ses­ta tai Vihreistä ei ole sitä lokeroa täyttämään.

  41. Pro mar­ket vai pro busi­ness? Tulee mieleen opiskelu­a­jat Otaniemessä 1970-
    luvun alkupuolel­la. Eipä siel­lä tais­to­laisia mon­taakaan ollut, mut­ta yksi slo­gan niil­lä oli hyvä. Mitä kap­i­tal­isti vihaa eniten maail­mas­sa? Kom­mu­nis­mia ja vapaa­ta kil­pailua. Mik­si tämä tulee aina sotes­ta mieleen?

  42. “Juhana on yhteiskun­nal­lisil­ta tavoit­teil­taan ilmi­selvä demari, edelleen.”

    “Kateek­si käy kuitenkin Ruot­sia. Ruotsin mod­er­aatit on puolueena paljon osaavampi.”
    ehdokkaaksi”. 

    Ensim­mäi­nen väite on täysin tot­ta. Var­ti­ainen lähti SDP:stä vain, kos­ka “hän­tä pyy­det­ti­in ehdokkaak­si”. Hän sanoo sen aivan itse täl­lä vide­ol­la http://minurli.com/p7c1w3 . Toinen väite alkoi nau­rat­taa, kun muis­tui mieleen, että Var­ti­ainen­han jou­tui tekemään raportin yhdessä ruot­salaisen Anders Bor­gin kanssa. Eihän se mikään yllä­tys kenellekkään ollut, ettei Suo­mi hoi­da talous­poli­ti­ikkaa kun­nol­la, kun joh­dos­sa on tuol­laisia pellejä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.