Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus

Kir­joi­tan sar­jan Suo­men suu­rim­mis­ta puo­lueis­ta, nii­den heik­kouk­sis­ta ja vah­vuuk­sis­ta. Ydin­a­ja­tuk­se­na­ni on, että demo­kra­tia voi sitä parem­min, mitä parem­mas­sa kun­nos­sa ovat puo­lu­eet. Vaik­ka kuu­lun vih­rei­siin, minun sil­mis­sä­ni ei ole ole­mas­sa objek­tii­vi­ses­ti oike­aa poli­tiik­kaa. Paras tulos saa­vu­te­taan sil­lä, että eri näke­myk­siä edus­ta­vat puo­lu­eet ovat jon­kin­lai­ses­sa tasa­pai­nos­sa kes­ke­nään ja hoi­ta­vat oman tont­tin­sa. Se on vähän sama asia kuin, että oikeu­des­sa syyt­tä­jä ja puo­lus­tus­asia­na­ja­ja pane­vat molem­mat paras­taan edus­taak­seen omaa näkemystään. 

Se, että meil­lä menee mones­sa asias­sa huo­nom­min kuin Ruot­sis­sa, joh­tuu pal­jol­ti sii­tä, että pää­tök­sen­te­ko­ky­ky ei ole meil­lä yhtä hyvä kuin Ruot­sis­sa. Suu­re­na syy­nä tähän on, että puo­lu­eet toi­mi­vat meil­lä huonosti.

Kokoo­mus

Olen sano­nut aikai­sem­min­kin, että kokoo­mus on Suo­mes­sa paha ali­suo­riu­tu­ja. (Kat­so täs­tä) Jos se hoi­tai­si asian­sa kun­nol­la, sen kan­na­tus alkai­si kol­mo­sel­la. Onhan joten­kin outoa, että suu­rin por­va­ril­li­nen puo­lue on pit­kään ollut enti­nen maalaisliitto.

Kokoo­muk­sen vai­keuk­sien syyt juon­ta­vat Kek­ko­sen aikaan. Kek­ko­nen oli päät­tä­nyt pitää kokoo­muk­sen oppo­si­tios­sa. Pit­kä oppo­si­tio­kausi rapaut­ti puo­lu­een sisäi­sen koneis­ton. Hal­li­tuk­sen ulko­puo­lel­la val­mis­te­lu­ko­neis­tol­le ei ollut käyt­töä, ja sik­si se pää­si hii­pu­maan. Sen raken­ta­mi­nen uudes­taan kes­ti pit­kään, jos on val­mis vieläkään.

Joku toi­nen sanoi tämän pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, ettei kokoo­mus ole puo­lue, se on vaa­lior­ga­ni­saa­tio. Vas­ta puo­lue­sih­tee­ri Taru Tuju­nen raken­si kokoo­muk­ses­ta joten­kin puo­luet­ta muis­tut­ta­van organisaation.

Aika­naan SKDL:llä oli par­haat polii­ti­kot, kos­ka sen aate­suun­nan ihmi­sil­le poli­tiik­ka oli ainoa sosi­aa­li­sen kohoa­mi­sen väy­lä. Kun­non kokoo­mus­lai­sel­le on tar­jol­la pal­jon parem­min pal­kat­tu­ja ja vähem­män tuu­li­sia paik­ko­ja yri­tys­maa­il­mas­sa. Jotain vikaa on kokoo­mus­lai­sen maa­il­man­ku­van omaa­val­la, joka ei ole yri­tys­maa­il­mas­sa menes­ty­nyt. Sik­si kokoo­muk­sel­la on kyky­pu­laa, vaik­ka se mai­nos­ti­kin itse­ään kyky­puo­lu­ee­na. Kes­kus­ta kou­lut­taa polii­tik­ko­jaan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti. Vai­kut­taa sil­tä, että kokoo­mus ei kouluta.

Kokoo­mus ei ole myös­kään ymmär­tä­nyt teh­dä eroa asian­tun­ti­jan ja lob­ba­rin välil­lä. Kun minis­te­rei­tä avus­ta­maan tuli kas­va­va mää­rä poliit­ti­sia avus­ta­jia ja val­tio­sih­tee­rei­tä, lob­ba­rit pää­si­vät suo­raan val­lan yti­meen – kat­so­kaa vain, mis­tä nämä val­tio­sih­tee­rit ja poliit­ti­set avus­ta­jat ovat tul­leet. Kai­kil­la puo­lueil­la on täs­sä omat syn­tin­sä, mut­ta kokoo­muk­sen osal­ta tämä meni äärimmäisyyksiin.

Lob­ba­rin ajat­te­luun ei kuu­lu koko­nai­suu­den poh­ti­mi­nen vaan oman eri­tyi­sint­res­sin aja­mi­nen. Ei ole yllät­tä­vää, että niin pal­jon esi­tyk­siä jou­du­taan peru­maan tai kor­jaa­maan jäl­ki­kä­teen, kun nor­maa­li val­mis­te­lu­ko­neis­to ohi­te­taan ja jär­jes­tö­lob­ba­rit pää­se­vät muo­toi­le­maan hal­li­tuk­sen esityksiä.

Pro busi­ness, ei pro market

Suo­mes­ta puut­tuu puo­lue, joka ajai­si toi­mi­vaa mark­ki­na­ta­lout­ta. Tämä roo­li kuu­lui­si luon­nos­taan kokoo­muk­sel­le, mut­ta kokoo­mus ei sitä teh­tä­vää täy­tä. Puo­lue ei ole pro mar­ket ‑puo­lue vaan pro busi­ness ‑puo­lue. Ero näkyy sel­lai­sis­sa asiois­sa kuin suh­tau­tu­mas­sa mil­jar­dien euro­jen yri­tys­tu­kiin, apteek­kien avaa­mi­ses­sa kil­pai­lul­le, suh­tau­tu­mi­ses­sa kau­pun­kien ruuh­ka­mak­sui­hin ja niin edel­leen. Kun kun­ta myy tai vuo­kraa tont­tia yri­tys­toi­min­taan, pro busi­ness ‑puo­lue halu­aa antaa sen ali­hin­taan sopi­vas­ti vali­tul­le toi­mi­jal­le ja pro mar­ket ‑puo­lue luo­vut­tai­si sen tar­jous­kil­pai­lun perus­teel­la eni­ten maksavalle.

Sil­lä, että Ruot­sin sosia­li­de­mo­kraa­tit ovat (olleet?) mark­ki­na­hen­ki­sem­pi puo­lue kuin Suo­men kokoo­mus. Saat­taa olla jotain teke­mis­tä sen kans­sa, että talous toi­mii Ruot­sis­sa parem­min ja sosi­aa­li­ses­ti vas­tuul­li­sem­min kuin mata­lan työl­li­syy­den Suomessa.

Mark­ki­na­me­ka­nis­mien puo­lus­ta­mi­nen kuu­luu läh­tö­koh­tai­se­sit kokoo­muk­sel­le. Tämän luon­nol­li­sim­man teh­tä­vän­sä kokoo­mus on hoi­ta­nut huonosti.

Kokoo­muk­ses­sa on muu­ta­ma mark­ki­na­hen­ki­ses­ti toi­mi­va polii­tik­ko, kuten Juha­na Var­tia­nen ja Eli­na Lepo­mä­ki. He ovat saa­neet nopeas­ti mai­neen oikean ääri­lai­dan kul­ki­joi­na, mikä eri­tyi­ses­ti Juha­na Var­tiai­sen koh­dal­la on aivan vää­rä tul­kin­ta. Juha­na on yhteis­kun­nal­li­sil­ta tavoit­teil­taan ilmi­sel­vä dema­ri, edel­leen. Hän on Big Govern­ment ‑ihmi­siä, jot­ka puo­lus­ta­vat vah­vaa hyvin­voin­ti­val­tio­ta. (Hän voi­si kyl­lä vähän hioa puhe­ta­po­jaan niin, ettei ruok­ki­si käsi­tys­tä lai­ta­oi­keis­to­lai­suu­des­taan turhaan.)

Monel­ta on jää­nyt ehkä huo­maa­mat­ta, että Eli­na Lepo­mä­ki on arvos­tel­lut voi­mak­kain sana­kään­tein nykyis­tä soten valin­nan­va­paus­la­kia, kos­ka sii­nä talou­del­li­set kan­nus­ti­met ovat aivan vink­sal­laan.  Hän on siis sel­väs­ti pro mar­ket, kun kokoo­muk­sen lin­jan­ve­dois­sa pais­taa niin vah­vas­ti pro busi­ness ‑ajat­te­lu, ettei aina tie­dä, kum­mal­la puo­lel­la pöy­tää kokoo­mus­lai­set neu­vot­te­le­vat, kun pitää neu­vo­tel­la val­tion puo­les­ta ter­vey­den­hoi­toa­lan yri­tys­ten kans­sa. Lepo­mäen kehit­tä­mä sosi­aa­li­ti­li­mal­li on aikaan­sa edel­lä ole­va viritys.

Se, että kokoo­muk­sen pro mar­ket ‑väki on ase­moi­tu poliit­ti­sen ken­tän oike­aan lai­taan, joh­tu­nee sii­tä, ettei meil­lä ole tra­di­tio­ta, jos­sa sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa ajet­tai­siin mark­ki­na­ta­lou­den kei­noin. Kokoo­muk­sen sisäl­lä sel­lai­sen muo­dos­ta­mi­nen voi olla vai­kea­ta, kos­ka puo­lue ei ole yhteis­kun­nal­li­ses­sa köy­den­ve­dos­sa ollut vetä­mäs­sä köyt­tä tasa-arvon suuntaan.

Ei myös­kään kaupunkipuolue

Tun­tui­si myös loo­gi­sel­ta, että kokoo­mus puo­lus­tai­si kau­pun­ke­ja ja oli­si edis­tä­mäs­sä kau­pun­gis­tu­mis­ta, mut­ta ei ole. Eräs mer­kit­tä­vä kokoo­mus­vai­kut­ta­ja valit­ti minul­le jos­kus, että täs­sä asias­sa kokoo­mus on maa­kun­taor­ga­ni­saa­tion­sa van­ki. Hän ihmet­te­li suu­res­ti, mik­si vih­reät ovat hank­ki­mas­sa täl­lais­ta pak­ko­pai­taa itselleen.

Aika iso tien­haa­ra kokoo­muk­sel­la oli, kun puo­lue valit­si puheen­joh­ta­jak­seen Alexan­der Stub­bin eikä Jan Vapaa­vuor­ta. Se oli yksi puo­lu­een suu­ris­ta mene­te­tyis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta. Mut­ta puo­lueil­la on sel­lai­set puheen­joh­ta­jat, jon­ka ne ansaitsevat.

Kokoo­mus on vii­me aikoi­na kohen­ta­nut toi­min­taan­sa, mikä näkyy­kin parem­pa­na kan­na­tuk­se­na, mut­ta kateek­si käy kui­ten­kin Ruot­sia. Ruot­sin mode­raa­tit on puo­lu­ee­na pal­jon osaavampi.

49 vastausta artikkeliin “Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus”

  1. Ruot­sis­sa on raken­net­tu Tuk­hol­maa ja muu­ta­maa muu­ta suur­ta kau­pun­kia vii­mei­set kym­me­ni­sen vuot­ta lähes korot­to­mal­la lai­nal­la. Se on suu­rin syy Ruot­sin talous­kas­vuun, ker­toi suo­ma­lai­nen Ruot­sis­sa työs­ken­te­le­vä pankkiiri.

    Hie­nos­ti hoi­det­tu — olet­taen, että kupla ei äkkiä pok­sah­da ja vie maa­ta pank­ki­krii­siin (ja Suo­mea sii­nä ohessa).

    Suo­mes­sa taas on tapel­tu sii­tä, että miten pää­kau­pun­ki­seu­tua ei kas­va­tet­tai­si. Syy lie­nee Kepun kum­mal­li­sen koh­tuu­ton valta.

  2. He ovat saa­neet nopeas­ti mai­neen oikean ääri­lai­dan kul­ki­joi­na, mikä eri­tyi­ses­ti Juha­na Var­tiai­sen koh­dal­la on aivan vää­rä tul­kin­ta. Juha­na on yhteis­kun­nal­li­sil­ta tavoit­teil­taan ilmi sel­vä dema­ri, edelleen.” 

    Olet­ko pan­nut mer­kil­le Var­tiai­sen työt­tö­miä kos­ke­van retoriikan?

  3. TA:
    Ruot­sis­sa on raken­net­tu Tuk­hol­maa ja muu­ta­maa muu­ta suur­ta kau­pun­kia vii­mei­set kym­me­ni­sen vuot­ta lähes korot­to­mal­la lai­nal­la. Se on suu­rin syy Ruot­sin talous­kas­vuun, ker­toi suo­ma­lai­nen Ruot­sis­sa työs­ken­te­le­vä pankkiiri.

    Hie­nos­ti hoi­det­tu – olet­taen, että kupla ei äkkiä pok­sah­da ja vie maa­ta pank­ki­krii­siin (ja Suo­mea sii­nä ohessa).

    Suo­mes­sa taas on tapel­tu sii­tä, että miten pää­kau­pun­ki­seu­tua ei kas­va­tet­tai­si. Syy lie­nee Kepun kum­mal­li­sen koh­tuu­ton valta.

    Ihan samal­la taval­la Suo­mes­sa­kin raken­ne­taan Hel­sin­kiä ja Tam­pe­ret­ta talo­yh­tiön lai­no­jen muodossa.

    Nousu­kausi tuo muka­naan nouse­vat korot, jot­ka ovat olleet vuo­si­kym­me­nen alhaal­la. Pal­kat eivät tule nouse­maan yhtä nopeas­ti, joten ihmi­set alka­vat myy­mään hätä­päis­sään asun­to­jaan, kos­ka eivät kyke­ne mak­sa­maan lainavastikkeitaan.

    Sii­tä jat­ku­mo on luon­nol­li­ses­ti asun­to­jen hin­ta­ta­son rei­pas kor­jaus­lii­ke suu­rien kau­pun­kien ahtaas­ti raken­ne­tuis­sa neukkukuutiokomplekseissa.

    Tämän vuo­den uusis­ta koh­teis­ta suu­rin osa myy­dään siten, että asuk­kaat hou­ku­tel­laan koh­tei­siin pie­nel­lä asun­to­lai­nao­suu­del­la, mak­su­va­paal­la ja hel­ve­til­li­sel­lä pom­mil­la, joka lau­ke­aa parin vuo­den kuluttua.

    Mitä tekee talo­yh­tiö, johon ei kukaan halua tul­la mak­sa­maan koron nousun kal­lis­ta­maa taloyhtiölainaa?

    Sii­hen samaan mii­naan osuu vie­lä velak­si asun­to­si­joit­ta­mis­ta har­ras­ta­vat tuu­li­pu­vut, joi­den hen­ki­lö­koh­tai­nen talous ei kes­tä kor­ko­jen nousua.

    Niin, vuo­kria on paha korot­taa tilan­tees­sa, jos­sa asun­to­jen hin­nat las­ke­vat. Siis­pä on pak­ko yrit­tää myy­dä sijoi­tusa­sun­to­ja pois, jot­ta sel­vi­ää sijoituslainoista.

    Ja näin on seu­raa­va suo­ma­lai­nen pank­ki­krii­si val­mis. Tik, tak, tik, tak…

  4. Suo­mes­ta puut­tuu puo­lue, joka ajai­si toi­mi­vaa markkinataloutta.”

    Jos ihan rehel­li­siä ollaan, niin onko maa­il­mas­sa muka sel­lai­nen puo­lue, joka ajai­si markkinataloutta?

    Puo­lue on jo mää­ri­tel­män tasol­la läh­tö­koh­tai­ses­ti mark­ki­na­vas­tai­nen taho.

  5. Hyvä jut­tusar­jan idea! Liit­ty­nee­kö johon­kin tule­vaan kirjaprojektiin?

    Osmo Sonin­vaa­ra on nii­tä har­vo­ja polii­tik­ko­ja, joka osaa täl­lai­sen sar­jan kiin­nos­ta­vas­ti kir­joit­taa. Omis­ta aat­teel­li­sis­ta läh­tö­koh­dis­taan, toki, mut­ta sil­ti puo­luei­ta riit­tä­vän objek­tii­vi­ses­ti katsoen.

    Kokoo­muk­sel­la­han menee hyvin, vaii­ka edel­lä esi­tet­ty kri­tiik­ki pitää­kin var­maan paik­kan­sa. Se on ja tun­tuu pysy­vän gal­lup­pien ykkö­se­nä huo­li­mat­ta hal­li­tus­vas­tuus­taan. Suun­nat­to­man suo­sit­tu tasa­val­lan pre­si­dent­ti on puo­lu­een miehiä. 

    Täs­tä hyvä­no­lon tun­tees­ta­ko joh­tu­nee, että olen jo jon­kin aikaa koke­nut puo­lu­ees­sa ole­van jon­kin­lais­ta yli­mie­li­syyt­tä. Vai onko se vain vähän köm­pe­löä poliit­tis­ta pelisilmää?

  6. Olen sano­nut aikai­sem­min­kin, että kokoo­mus on Suo­mes­sa paha ali­suo­riu­tu­ja. Jos se asian­sa kun­nol­la, sen kan­na­tus alkai­si kolmosella. 

    En kyl­lä osaa aja­tel­la Kokoo­mus­ta ali­suo­rit­ta­jak­si. Minus­ta se pikem­min­kin yli­suo­rit­taa sekä tulok­sen perus­teel­la että kan­nat­ta­ja­kun­nan osal­ta. Sehän pää­see nyky­kan­na­tuk­sel­laan joka vaa­leis­sa hal­li­tuk­seen ja näyt­tää saa­van poli­tiik­kaan­sa ja ideo­lo­gi­aan­sa läpi sil­loin­kin, kun ei itse ole hal­li­tuk­ses­sa. Monis­ta sil­le mie­lui­sis­ta laeis­ta löy­tyy mui­den sor­men­jäl­jet. (Joh­tui­si­ko sii­tä, että suu­rin osa medias­ta­han on yksi­tyi­so­mis­tuk­ses­sa ja että sil­lä on taka­naan yksi työ­mark­ki­naos­a­puo­lis­ta ja rahak­kai­ta yksi­tyi­siä tahoja?)

    Lisäk­si puo­luet­ta tun­tuu kan­nat­ta­van var­sin moni sel­lai­nen ihmi­nen, joka ei sen poli­tii­kas­ta ja tavoit­teis­ta hyö­dy suo­raan, ja vie­lä enem­män kan­nat­ta­jis­sa on sel­lai­sia, joil­le se tuot­taa vähin­tään­kin epä­suo­raa hait­taa, tosin ole­tet­ta­vas­ti pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä. Ali­re­sur­soin­ti­han usein toi­mii lyhyel­lä täh­täi­mel­lä ja toi­min­nan lopul­ta saka­tes­sa syy voi­daan aina vie­rit­tää ylei­sen tehot­to­muu­den tai jul­ki­se­na pal­ve­lu­na ole­mas­sao­lon nis­koil­le, mikä on var­sin kätevää.

    Kokoo­muk­sen vai­keuk­sien syyt juon­ta­vat Kek­ko­sen aikaan. 

    Kokoo­mus käsit­täk­se­ni oli pal­jon nykyis­tä vas­tuul­li­sem­pi (ja siis parem­pi) puo­lue 80- ja 90-luvuil­la, kos­ka se jou­tui huo­mioi­maan muut­kin puo­lu­eet ja kos­ka sen ei tar­vin­nut toi­mia oman ideo­lo­gian­sa aiheut­ta­mis­ta lähtökohdista.

    Lob­ba­rin ajat­te­luun ei kuu­lu koko­nai­suu­den poh­ti­mi­nen vaan oman eri­ty­sint­res­sin ajaminen. 

    Hyvä on, ehkä Kokoo­mus on vai­keuk­sis­sa, mikä­li mit­ta­puu­na on yhteis­kun­nan koko­nais­hyö­ty eikä sen oman ideo­lo­gian aja­mi­nen. Täl­löin­hän sen ideo­lo­gia ei sovel­lu yhteis­kun­nan pyö­rit­tä­mi­seen. En vain ole sil­loin­kaan ihan var­ma, onko täl­löin vai­keuk­sis­sa niin­kään puo­lue kuin yhteis­kun­ta kokonaisuutena.

  7. Läh­tö­ole­tuk­ses­sa, että jokai­sel­la puo­lu­eel­la on roo­li, jota se hoi­taa sys­tee­mis­sä, on ongel­mia. Tuo­han tar­koit­taa, että uusil­le puo­lueil­le ei ole tar­vet­ta. Esim. PS, sini­set ja vih­reät ovat siis tur­hia. Puhu­mat­ta­kaan piraa­teis­ta tai feministipuolueesta.

    Puo­lueil­la tapah­tuu evo­luu­tio­ta, niis­sä elää ja kuo­lee eri­lai­sia sii­piä, perus­tar­koi­tus­kin muut­tuu. Uusia aluei­ta val­la­taan, van­ho­ja jäte­tään. Mie­len­kiin­nol­la odo­tan, miten mää­rit­te­let Kes­kus­tan ole­mas­sao­lon tar­koi­tuk­sen / roo­lin, jota var­ten se on. Ei se ole enää maa­lais­ten liit­to, joku muu­kin äänes­tää, vaik­ken vält­tä­mät­tä tie­dä miksi 🙂

    Kokoo­muk­sel­la menee minus­ta pal­jon vah­vem­min kuin teks­ti antaa ymmär­tää (lukuu­not­ta­mat­ta vii­meis­tä kappaletta).

    Suo­mes­sa on kol­me näky­vää pro mar­ket ‑kan­san­edus­ta­jaa ja kokoo­muk­sel­la on heis­tä kak­si. Puo­lu­eel­la on siis asiat hyvin suh­tees­sa mui­hin. Koko maan ymmär­ryk­sen puu­te mark­ki­nois­ta on se, mikä mättää.

  8. LK:
    “Suo­mes­ta puut­tuu puo­lue, joka ajai­si toi­mi­vaa markkinataloutta.”

    Jos ihan rehel­li­siä ollaan, niin onko maa­il­mas­sa muka sel­lai­nen puo­lue, joka ajai­si markkinataloutta?

    Puo­lue on jo mää­ri­tel­män tasol­la läh­tö­koh­tai­ses­ti mark­ki­na­vas­tai­nen taho.

    Tai sit­ten tämän voi aja­tel­la toi­sin­kin päin. Mehän olem­me lähes kaik­ki sitä miel­tä, että mark­ki­na­ta­lous on tun­ne­tuis­ta talous­jär­jes­tel­mis­tä tehok­kain. Toi­saal­ta lähes yhtä suu­ri enem­mis­tö on sitä miel­tä, että mark­ki­na­ta­lous tar­vit­see kui­ten­kin sää­te­lyä. Ja se sää­te­ly on sitä politiikkaa.

    Lähes kaik­ki puo­lu­eet siis kan­nat­ta­vat mark­ki­na­ta­lout­ta ja sen sää­te­lyä. Erot syn­ty­vät sit­ten sii­tä miten ja kuin­ka pal­jon sää­te­lyä pitäi­si har­ras­taa. Ja täs­sä hom­ma menee­kin sot­kui­sek­si, kuten Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti. Ideo­lo­gia ohit­taa tosi­asiat ja ymmärryksen.

    Kär­jis­täen voi sanoa, että oikeis­to halu­aa yksi­tyis­tää kai­ken, vasem­mis­to ei mitään ja kes­kus­ta pelaa alue­po­li­tiik­kaa. Ja tämä kaik­ki riip­pu­mat­ta sii­tä mikä oli­si koko­nai­suu­den kan­nal­ta järkevää.

  9. Kokoo­mus on pit­käl­ti vir­ka­mies­puo­lue. Vir­ka­mies­ten joh­ta­jis­ta sai­raan­hoi­ta­jiin on fik­suin­ta äänes­tää Kokoo­mus­ta. Se on tot­ta, että Suo­mes­ta puut­tuu mark­ki­na­hen­ki­nen ja libe­raa­li puo­lue, joka takai­si hyvin­voin­nin tulevaisuudessa.

  10. Hei,

    kiin­nos­ta­vaa ana­lyy­sia! Odo­tan mie­len­kiin­nol­la kom­ment­te­ja­si muis­ta puolueista.

    Yksi kysy­mys minua askar­rut­taa ver­rat­tu­na kokoo­muk­sen sisar­puo­luei­siin Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tans­kas­sa. Näis­sä kai­kis­sa kol­mes­sa maas­sa kokoo­muk­set ovat suh­tees­sa maa­han­muut­toon ja inte­graa­tioon huo­mat­ta­vas­ti tiu­kem­mal­la lin­jal­la kuin kokoo­mus Suo­mes­sa (vii­mei­se­nä mode­raat­tien muu­tos). Mis­tä tämä joh­tuu? Mik­si Suo­men kokoo­mus vetää täs­sä suh­tees­sa omia latujaan?

  11. Pro busi­ness ‑siir­to­hin­noit­te­lua­jat­te­lu syn­nyt­tää vero­tuk­ses­sa veron­saa­jil­le sato­jen mil­joo­nien vero­va­jeen. Hin­noit­te­lus­sa tuli­si sovel­taa Pro mar­ket ‑ajat­te­lua.

  12. Suo­mes­ta puut­tuu puo­lue, joka ajai­si toi­mi­vaa markkinataloutta.” 

    Ei puu­tu, Libe­raa­li­puo­lue täyt­tää tämän loke­ron. Emme vain ole vie­lä eduskunnassa.

    Muu­toin arvio­si on kyl­lä osuva.

  13. ano­nyy­mi: En kyl­lä osaa aja­tel­la Kokoo­mus­ta ali­suo­rit­ta­jak­si. Minus­ta se pikem­min­kin yli­suo­rit­taa sekä tulok­sen perus­teel­la että kan­nat­ta­ja­kun­nan osal­ta. Sehän pää­see nyky­kan­na­tuk­sel­laan joka vaa­leis­sa hal­li­tuk­seen ja näyt­tää saa­van poli­tiik­kaan­sa ja ideo­lo­gi­aan­sa läpi sil­loin­kin, kun ei itse ole hal­li­tuk­ses­sa. Monis­ta sil­le mie­lui­sis­ta laeis­ta löy­tyy mui­den sormenjäljet. 

    Tämä joh­tuu sii­tä että talous­po­li­tii­kas­sa on mark­ki­na­myön­tei­nen bias. 

    Jos on valit­ta­va­na kak­si vaih­toeh­tois­ta poli­tiik­kaa: mark­ki­noi­ta koros­ta­va taik­ka jul­kis­ta val­taa koros­ta­va, niin kes­ki­mää­rin enem­män menee oikein jos valit­see aina mark­kin­ta­lou­den puo­lel­le kuin jos valit­see aina jul­kis­ta val­taa koros­ta­van. Eten­kin Suo­mes­sa, kos­ka meil­lä on aika vah­va jul­ki­nen val­ta ja pit­kät perin­teet ei-mark­ki­na­po­li­tii­kas­sa eli pal­jon vapautettavaa.

    Jos joku hal­li­tus halu­aa lait­taa Suo­men talou­den kun­toon, niin sen on toteu­tet­ta­va aika lail­la kokoo­mus­lais­ta poli­tiik­kaa, oli­pa kok hal­li­tuk­ses­sa tai ei. Aivan kuten Ode sanoo, Suo­mes­sa ei ole vasem­mis­to­lais­ta mark­ki­na­ta­lous­po­li­tiik­kaa ole­mas­sa­kaan, täl­lai­ta poli­tiik­kaa kan­nat­ta­vat on savus­tet­tu ulos dema­rei­den oikeas­ta lai­das­ta. Sema­rit ovat muu­ten­kin Lip­po­sen jäl­keen otta­neet aimo harp­pauk­sen kes­kus­joh­toi­seen ei-mark­ki­na­ta­lou­den suun­taan, tätä kehi­tys­tä vauh­dit­taak­seen he valit­si­vat puheen­joh­ta­jak­si Rin­teen (minul­le on jää­nyt mie­li­ku­va, että Lip­po­nen on model­le dema­ril­le lähin­nä kiro­sa­na). Kos­ka dema­rei­hin ei hei­tä huo­li­ta, näil­le on tar­jol­la lähin­nä Kokoo­muk­sen vasen laita. 

    Ja kos­ka vasem­mis­to­lai­sel­la talous­po­li­tii­kal­la ei talout­ta kor­ja­ta, kor­jaa­vat toi­men­pi­teet näyt­tä­vät pakos­ta­kin kokoo­mus­lai­sil­ta. Mark­ki­na­hen­ki­siä toi­men­pi­tei­tä mikän muu puo­lue (pl RKP) ei jul­ki­ses­ti kan­na­ta ja joka ker­ta kun jotain vapau­te­taan, sitä vas­tus­te­taan hen­keen ja vereen ja vapau­tus­ta pyri­tään veist­tä­mään kai­ki keinoin.

  14. Täs­tä oikean pro mar­ket ‑puo­lu­een kai­pai­lus­ta tulee vähän mie­leen vasem­man lai­dan pro­tes­tit sii­tä että mis­sään ei ole kokeil­tu oike­aa kom­mu­nis­mia. Kun maa­il­mal­ta on vai­kea löy­tää oikeas­ti mark­ki­na­hen­kis­tä puo­luet­ta joka ei oikeas­ti oli­si lähin­nä suu­ry­ri­tys­ten int­res­sien etu­jär­jes­tö, ehkä sii­tä pitäi­si pää­tel­lä jotain.

    Mah­dol­li­sia tul­kin­to­ja on aina­kin että sel­lais­ta on mah­do­ton perus­taa ilman että iso raha sitä val­tai­si ja että aika ei ole vie­lä ollut kyp­sä sil­le ja oikeis­to on vain ollut men­nei­syy­ten­sä van­ki. Totuus löy­ty­nee jos­tain nii­den välimaastosta.

  15. Poli­tii­kan dyna­miik­ka menee niin että Kokoo­muk­sel­le riit­tää että on hie­man mark­ki­na­li­be­raa­lim­pi kuin Vih­reät ja dema­rit. Vih­reät taas mie­luum­min kil­pai­le­vat vas­sa­rei­den ja dema­rien kans­sa kuin läh­ti­si­vät yhtään liu­ku­maan libe­raa­lim­paan suun­taan. Kun enem­mis­tö vih­reis­tä kan­nat­taa vaik­ka HITAS sään­nös­te­lyä ja kou­lu­ruo­kai­lun pitä­mis­tä kau­pun­gin mono­po­li­na, ei Kokoo­muk­sen tar­vit­se kovin libe­raa­li olla että on sil­ti puo­lue­kar­tan mark­ki­na­hen­ki­sin. Sää­li yhteis­kun­nal­le, mut­ta kor­jaus­liik­keen pitää läh­teä kil­pai­li­jois­ta, ei kokoomuksesta.

  16. Aki Kivi­rin­ta:
    Ja hok­sa­sin kir­joi­tus­vir­heen. Se on Taru Tuju­nen, ei Tatu.

    Ei tar­vit­se olla mikään lukion käy­nyt löy­tääk­seen pari­kym­men­tä kir­joi­tus­vir­het­tä tuos­ta jutus­ta. Tul­kit­sen kir­joi­tus­vir­heet merii­tik­si: Osmo pys­tyy kir­joit­ta­maan noin loo­gi­sen ja hyvän tari­nan luke­mat­ta sitä itse ker­taa­kaan läpi. Olen käyt­tä­nyt kir­joi­tus­vir­hei­tä jos­kus teho­kei­no­na. Asi­aan: jutus­sa paras­ta oli tuo totea­mus: meil­lä ei ole “tra­di­tio­ta, jos­sa sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa ajet­tai­siin mark­ki­na­ta­lou­den kei­noin.”. Sel­lai­nen tra­di­tio tar­vi­taan! Ehkä Liberaalipuolue?

  17. Kymy­sys blog­ga­ril­le! Jos puo­lu­eet oli­si­vat kuin lät­kän sm-lii­ga jouk­ku­eet eli puvun­ta­kit oli­si­vat täyn­nä sponsorien/vaalirahoittajien tms mai­nok­sia, niin kenen mai­nok­set oli­si­vat Kokoo­muk­sen puvun­ta­keis­sa? Ja sama tie­tys­ti jat­kos­sa muis­ta puolueista?

  18. Pek­ka T.:
    Kär­jis­täen voi sanoa, että oikeis­to halu­aa yksi­tyis­tää kai­ken, vasem­mis­to ei mitään ja kes­kus­ta pelaa alue­po­li­tiik­kaa. Ja tämä kaik­ki riip­pu­mat­ta sii­tä mikä oli­si koko­nai­suu­den kan­nal­ta järkevää.

    Kun­non puo­lue joh­taa aat­tees­ta poliit­ti­sen lyhyen ja pit­kän täh­täi­men ohjel­man yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­seen, eri­tyi­ses­ti ongel­mien tun­nis­ta­mi­seen ja rat­kai­se­mi­seen. Toi­voi­sin blo­gis­tin etsi­vän sar­jas­saan jokai­sen puo­lu­een aat­teen. Kokoo­muk­sen aat­teek­si kek­sit­tiin kai­ke­ti “pro business”.

  19. Kokoo­muk­ses­ta täy­tyy muis­taa että se on isois­ta puo­lueis­ta ainoa joka kan­nat­taa ulko- ja tur­val­li­suus­po­liit­tis­ta liit­tou­tu­mis­ta mui­den län­si­mai­den kans­sa, suo­mek­si sanot­tu­na Naton jäsenyyttä.
    Kes­kus­ta ja SDP eivät tee sitä, eivät­kä Perus­suo­ma­lai­set ja Vih­reil­lä ei ole min­kään­lais­ta tur­val­li­suus­po­liit­tis­ta linjaa.
    Ainoas­taan RKP on avoi­mes­ti samoil­la lin­joil­la Kokoo­muk­sen kans­sa ja Kris­til­lis­de­mo­kraa­teis­ta löy­tyy kaappinatottajia.

    Ymmär­rän että kokoo­muk­sen ja RKP:n kau­pun­gis­tu­neel­la äänis­te­jä­kun­nal­la oli­si eni­ten hävit­tä­vää jos pre­si­den­tin­lin­nan katol­la lie­hui­si Venä­jän lip­pu. Rehel­li­ses­ti sanot­tu­na pel­käs­tään omaan, alu­eel­li­seen puo­lus­tuk­seen perus­tu­va sis­si­so­ta joka kes­täi­si 50 vuot­ta että Suo­mi saa­tai­siin vapau­tet­tua ei hou­kut­te­le. Ennem­min ote­taan vas­taan kaik­ki mah­dol­li­nen apu muu­al­ta mikä saa­daan je teh­dään jo etu­kä­teen sel­väk­si että mis­tä sii­nä tapauksessa.

    Kokoo­muk­sen ideo­lo­gi­aa vas­taan puhuu lii­ka yksi­tyis­tä­mis­vim­ma, on toki ole­mas­sa toi­mia­lo­ja joi­den oli­si kuu­lu­nut yksi­tyis­tää jo kau­an sit­ten mut­ta myös sel­lai­sia joi­den yksi­tyis­tä­mi­ses­sä ei ole jär­keä, kuten jul­ki­nen terveydenhoito.

  20. tj:
    Kymy­sys blog­ga­ril­le! Jos puo­lu­eet oli­si­vat kuin lät­kän sm-lii­ga jouk­ku­eet eli puvun­ta­kit oli­si­vat täyn­nä sponsorien/vaalirahoittajien tms mai­nok­sia, niin kenen mai­nok­set oli­si­vat Kokoo­muk­sen puvun­ta­keis­sa? Ja sama tie­tys­ti jat­kos­sa muis­ta puolueista? 

    Kokoo­mus: Mehi­läi­nen, Koff, Kes­ko, Pat­ria, Veho
    Kes­kus­ta: Valio, Atria, SOK, Lähi­va­kuu­tus, Val­li­la inte­rior, Pons­se, Toyota
    RKP: Stock­mann, Aktia, Arla-Ing­man, Viking Line, Volvo
    SDP: VR, Altia, Alko, YLE, Veik­kaus, Nissan
    Vas: UFF, Fen­no­voi­ma, Teboil, Lada
    Vihr: Ruo­ho­juu­ri, HSL, HSY, Helkama
    KD: Snell­man, Mas­ku, Rinta-Jouppi
    PerusS: Tok­man­ni, Onni­bus, Olvi, Skoda

  21. Puo­lueil­la on pien­tä eroa reto­rii­kas­sa, mut­ta heti hal­li­tuk­seen pääs­ty­ään nii­den poli­tiik­ka muut­tuu yhte­ne­väi­sek­si yhden vaih­toeh­don poli­tii­kak­si. Minus­ta 30 vii­mei­sen vuo­den aika­na tämä har­joi­tet­tu poli­tiik­ka muis­tut­taa kovas­ti kokoo­muk­sen reto­riik­kaa oli se hal­li­tuk­ses­sa tai ei. Minus­ta puo­lue voi­si olla tyy­ty­väi­nen sii­hen, että kai­kis­ta on tul­lut kokoomukselaisia.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kokoo­muk­ses­sa on muu­ta­ma mark­ki­na­hen­ki­ses­ti toi­mi­va polii­tik­ko, kuten Juha­na Var­tia­nen ja Eli­na Lepo­mä­ki. He ovat saa­neet nopeas­ti mai­neen oikean ääri­lai­dan kulkijoina

    Sama pätee Vih­rei­siin. Vih­reis­sä­kin on muu­ta­ma mark­ki­na­hen­ki­nen polii­tik­ko, kuten esim Var­tia ja Soi­nin­vaa­ra. Hekin ovat saa­neet kovin oikeis­to­lai­sen lei­man (aina­kin esim dema­rei­den silmissä).

  23. Hyvää piis­kaus­ta!
    Ilmi­sel­vien jää­viy­son­gel­mien vuok­si jut­tusar­jan Vih­rei­tä kos­ke­van osan voi­si­vat kir­joit­taa blo­gin lukijat.

  24. Suo­men puo­lue­ra­ken­teen eri­koi­suus on, että poliit­ti­nen kent­tä on hyvin saman­lai­nen kuin vuon­na 1917!

    Edis­tys­puo­lu­een tilal­le on tul­lut Vih­reät, hyvin­kin saman­lai­sil­la teemoilla. 

    IKL:n perin­net­tä oikeis­ton vent­tii­li­nä jat­ka­vat Sini­set ja Perus­suo­ma­lai­set. Toi­saal­ta Pers­suo­ma­lai­set oli­si­vat voi­neet olla vaik­ka SDP:tä lähel­lä olleen TSPSL:n perin­töä, no, ehkä SMP:n aikana.

    Puo­luekn­tän jäh­meys lie­nee kan­sal­li­nen ongel­ma, jota tuke­vat puo­lue­tu­ki­jär­jes­tel­mä ja vaa­li­pii­ri­ja­ko, joka nos­taa äänikynnystä.

    Sit­ten on tämä 70-luvun ja suur­ten ikä­luok­kien san­ka­rei­den vai­ku­tus: Kaner­va ja Tuo­mio­ja ovat edel­leen mää­rit­tä­mäs­sä ulko­puo­li­tiik­kaa. Kepul­la, Kokoo­muk­sel­la ja SDP:llä on oma kum­mi­se­tä­kaar­ti. Ei ole ihme, että puo­luet eivät uudis­tu ennen kuin ihmi­siä uskal­le­taan vaih­taa ja kas­vat­taa vaa­ti­viin tehtäviin.

    Mil­lai­nen on puo­lui­den käsi­tys Suo­mes­ta 2030 — aikaa on 12 vuot­ta, sil­loin pres Nii­nis­tön seu­raa­ja joko jat­kaa tai vaihtuu.

  25. Yksi syy Ruot­sin ja Suo­men eroi­hin on vaa­li­sys­tee­mi. Ruot­sis­sa on sul­je­tut lis­tat ja Suo­mes­sa on avoi­met listat.

    Sul­je­tun lis­tan vaa­li­ta­vas­sa puo­lu­een vaa­leis­sa vali­taan omat ehdok­kaat ja nii­den jär­jes­tys. Avoi­mes­sa lis­tas­sa puo­lue valit­see ehdok­kaat ja kaik­ki pää­se­vät valit­se­maan kuka pää­see läpi. 

    Ruot­sis­sa enem­män vali­taan tyl­sem­piä ja päte­väm­piä poliitikkoja.
    Sul­jet­tu lis­ta pal­kit­see asi­aan pereh­ty­mis­tä ja osal­lis­tu­mis­ta. Avoi­mel­la lis­tal­la moni tie­tä­mä­tön äänes­tä­jä valit­see puo­lu­een oikein, mut­ta nume­ron pärs­tä­ker­toi­men tai tut­tuu­den perus­teel­la. Sul­je­tun lis­tan vaa­li­ta­vas­sa ehdok­kaat kil­pai­le­vat ensin puo­lu­een jäsen­ten suo­sios­ta, tämän jäl­keen kil­pail­laan yhdes­sä puo­lu­een ohjel­mal­la mui­ta puo­luei­ta vastaan. 

    Suo­mes­sa vali­taan enem­män värik­käi­tä tai kuu­lui­sia ihmi­siä: Tony Hal­me, Velt­to Vir­ta­nen, Las­se Viren, Tan­ja Kar­pe­la, Anni Sinnemäki,Mikko Ala­ta­lo, Hjal­lis Har­ki­mo. Avoi­mel­ta lis­tal­ta tulee myös enem­män hyvän näköi­siä polii­tik­ko­ja. Yhdys­val­lois­sa on teh­ty tut­ki­mus­ta sii­tä, kuin­ka polii­tik­ko­jen ulko­nä­kö muut­tui tele­vi­sion myö­tä. Rumia ja van­ho­ja vali­taan edel­leen, mut­ta nuo­ri ja keskiverto/ruma ei pär­jää yhtä hyvin kuin ennen. Osmo Soi­nin­vaa­ra tulee vali­tuk­si täy­sin sisäi­sen kau­neu­ten­sa perus­teel­la. Mut­ta Ante­ro Var­tial­la, Alexan­der Stub­bil­la jne. on mui­ta avuja.

    1. N/A: Avoi­mel­la lis­tal­la moni tie­tä­mä­tön äänes­tä­jä valit­see puo­lu­een oikein, mut­ta nume­ron pärs­tä­ker­toi­men tai tut­tuu­den perusteella. 

      Minus­ta näyt­täi­si pikem­min­kin sil­tä, että tie­tä­mä­tön ihmi­nen ei tie­dä mitään puo­lueis­ta eikä väli­tä­kään tie­tää ja sit­ten valit­see hen­ki­lön fii­lin­gin perus­teel­la, jos­kus kopis­sa “miet­tien”. Moni jopa yllät­tyy, kun se oma ehdo­kas ei ole­kaan ehdol­la omas­sa vaalipiirissä…

      Täs­sä tilan­tees­sa pär­jää­vät toi­saal­ta tun­ne­tut ja nimi­tu­tut sekä sit­ten toi­saal­ta myös hyvin pukeu­tu­vat ja hyvää mie­li­ku­va­mai­non­taa teke­vät. Kokoo­mus ei ehkä rek­ry­toi var­si­nai­sia julk­kik­sia lis­tal­le, mut­ta osaa­kin sit­ten pela­ta muu­ten nois­sa kai­kis­sa aika hyvin.

      Uudis­tus ei minus­ta paran­na ulko­nä­köä tai käy­tet­tä­vyyt­tä vaan huo­non­taa nii­tä. Ehkä puhe­li­mel­la tai table­til­la käy­tet­täes­sä asia on toisin.

  26. En voi ymmär­tää miten Kokoo­mus keh­taa yhtääl­tä ajaa ter­veu­den­huol­lon avaa­mis­ta kil­pai­lul­le, ja samaan aikaan kyn­sin ham­pain puo­lus­taa apteek­kien monopolia.

    Vas­taa­vas­ti toki vasem­mis­to­puo­lu­eet ovat hauk­ka­na vaa­ti­mas­sa veron­ko­ro­tuk­sia, mut­ta ammat­ti­liit­to­jen vero­va­paat bis­nek­set ovat­kin ihan ok.

  27. Mie­tis­ke­li­jä: Yksi kysy­mys minua askar­rut­taa ver­rat­tu­na kokoo­muk­sen sisar­puo­luei­siin Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tans­kas­sa. Näis­sä kai­kis­sa kol­mes­sa maas­sa kokoo­muk­set ovat suh­tees­sa maa­han­muut­toon ja inte­graa­tioon huo­mat­ta­vas­ti tiu­kem­mal­la lin­jal­la kuin kokoo­mus Suo­mes­sa (vii­mei­se­nä mode­raat­tien muu­tos). Mis­tä tämä joh­tuu? Mik­si Suo­men kokoo­mus vetää täs­sä suh­tees­sa omia latujaan?

    Yksi syy on Osmon mai­nit­se­ma lob­ba­rei­den val­ta kokoo­muk­ses­sa. Eri­tyi­ses­ti mata­lan tuot­ta­vuu­den aloil­la ja kau­pal­la ym. väes­tön­kas­vus­ta hyö­ty­vil­lä toi­mi­joil­la on kan­nus­tei­ta vai­kut­taa poli­tiik­kaan. Kor­kean tuot­ta­vuu­den aloil­le taas polii­ti­koil­la ei ole oikein muu­ta annet­ta­vaa kuin suo­raa rahal­lis­ta tukea, jota on han­ka­lam­pi ujut­taa hal­li­tus­oh­jel­maan kuin vapaa­ta maa­han­muut­toa ja matalapalkkatukia.

    Tans­kan ja Nor­jan kes­kus­te­luil­ma­pii­ri on kor­keam­mal­la tasol­la kuin Suo­mes­sa ja Ruot­sis­sa, ja pai­kal­li­set ovat täs­tä ilmei­sen ylpeitä.

  28. Jalo­nen:
    Hyvää piiskausta!
    Ilmi­sel­vien jää­viy­son­gel­mien vuok­si jut­tusar­jan Vih­rei­tä kos­ke­van osan voi­si­vat kir­joit­taa blo­gin lukijat.

    Mitä­hän sii­tä­kin tuli­si? Blo­gin luki­jat näyt­tä­vät ole­van jok­seen­kin hete­ro­gee­ni­nen jouk­ko (joka muu­ten suh­tau­tuu Vih­rei­siin yllät­tä­vän­kin ärhä­käs­ti). Se tus­kin löy­täi­si mitään yhte­näi­sen näke­myk­sen kaltaistakaan.

    Osmo Soi­nin­vaa­ran täy­tyy tie­tys­ti olla omil­leen jos­sain mää­rin lojaa­li, mut­ta uskon hänen kek­si­vän Vih­reis­tä­kin jotain kir­pe­ää sanot­ta­vaa. Hän on sikä­li täy­sin oikea hen­ki­lö kir­joit­ta­maan tätä sar­jaa, että hän var­mas­ti osaa ja uskal­taa näh­dä kai­kis­sa puo­lueis­sa sekä hyvää että huonoa.

    Moi­seen har­va polii­tik­ko pys­tyy. Ei sen puo­leen — moi­seen yli­pää­tään har­va kom­men­toi­ja­kaan pys­tyy. Poliit­ti­set into­hi­mot kun pak­kaa­vat jyl­lää­mään aika voimakkaasti.

  29. Sii­tä vaan Osmo libe­ra­raa­li­puo­luet­ta nos­ta­maan uudel­leen Suo­men näky­vään puo­lue­kent­tään. Kuu­des­sa vuo­des­sa kuu­den pro­sen­tin kan­na­tus ja pää­sy vaa’an­kie­lek­si hallitukseen.
    Onhan se nyky­ti­lan­ne har­mil­li­nen, kun yri­tyk­set kun käyt­tää pal­jon rahaa sii­hen ettei mark­ki­na­ta­lous toimisi.

  30. Juha­na on yhteis­kun­nal­li­sil­ta tavoit­teil­taan ilmi­sel­vä dema­ri, edel­leen. Hän on Big Govern­ment ‑ihmi­siä, jot­ka puo­lus­ta­vat vah­vaa hyvinvointivaltiota.”

    Et kuun­nel­lut Var­tiai­sen puhet­ta Senaa­tin­to­ril­la, jos­sa hän vaa­ti työt­tö­myys­tur­van leik­kaa­mis­ta ja palk­ko­jen pol­ke­mis­ta. Juha­na Var­tiai­nen on niin ilmi­sel­vä kokoo­mus­lai­nen kuin olla ja voi. 

    Oikea dema­ri puo­lus­tai­si työn­te­ki­jöi­den palk­ko­ja ja työt­tö­myys­tur­vaa. Enti­nen jäsen­kir­ja­de­ma­ri Var­tiai­nen ei teh­nyt sitä kos­kaan. Hyvä, että hän on nyt Kokoomuksessa.

    Lepo­mä­ki on täs­tä kak­si­kos­ta huo­mat­ta­vas­ti rehel­li­sem­pi. Hän (toi­sin kuin suu­rin osa polii­ti­kois­ta) taju­aa euro­jä­se­nyy­den tur­huu­den, mikä nos­taa hänen pis­tei­tään minun silmissäni.

  31. Ros­mo: Ei tar­vit­se olla mikään lukion käy­nyt löy­tääk­seen pari­kym­men­tä kir­joi­tus­vir­het­tä tuos­ta jutus­ta. Tul­kit­sen kir­joi­tus­vir­heet merii­tik­si: Osmo pys­tyy kir­joit­ta­maan noin loo­gi­sen ja hyvän tari­nan luke­mat­ta sitä itse ker­taa­kaan läpi. Olen käyt­tä­nyt kir­joi­tus­vir­hei­tä jos­kus teho­kei­no­na. Asi­aan: jutus­sa paras­ta oli tuo totea­mus: meil­lä ei ole “tra­di­tio­ta, jos­sa sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa ajet­tai­siin mark­ki­na­ta­lou­den kei­noin.”. Sel­lai­nen tra­di­tio tar­vi­taan! Ehkä Liberaalipuolue?

    Ei ehkä vaan ehdot­to­mas­ti, vil­kai­se vaik­ka puo­lueoh­jel­maa. Kyl­lä meil­lä rei­lun vuo­den pääs­tä on kan­san­edus­ta­ja ja sen jäl­keen on por­tit auki.

  32. OFFTOPIC

    Vaik­ka jut­tusar­jas­sa on (ihan ymmär­ret­tä­väs­ti) tar­koi­tus kes­kit­tyä vain isoim­piin puo­luei­siin, niin pari sanaa oli­si hyvä sanoa RKP:stäkin. Puo­lue on koko­aan suu­rem­pi ja ollut tähän hal­li­tuk­seen asti muka­na teke­mäs­sä jokais­ta suur­ta poliit­tis­ta pää­tös­tä. Lisäk­si puo­lu­een kie­li­po­li­tiik­ka on jos­sain mää­rin kan­sain­vä­lis­ty­mi­sen jar­ru ja sitä on käy­tet­ty hyväk­si lobat­taes­sa mm. lähi­pal­ve­lu­ja äänes­tä­jil­le ja vaa­li­ra­haa valtuutetuille.

  33. Yli­pää­tän­sä­kin uusiu­tu­mi­nen on aivan hel­ve­tin hidas­ta. Jos aja­tel­laan, että polii­tik­ko tuli­si kol­mi­kymp­pi­se­nä poli­tiik­kaan ja moni jat­kaa seit­se­män­kymm­pi­sek­si, niin ehtii olla muka­na nel­jä­kym­men­tä vuotta.

    Ja kun vie­lä poli­tii­kas­sa tulee arvo­val­ta­tais­te­lu­ja eikä omas­ta kan­nas­ta pääs­te­tä irti vaik­ka tie­täi­si sen ole­van vää­rä. tähän pääl­le vie­lä se, että monit polii­tik­ko on pal­jon kes­ki­ver­toa nar­sis­ti­sem­pi. Tuom­moi­nen 50 vuot­ta voi olla ihan rea­lis­ti­nen aika­vä­li saa­da suu­ria muu­tok­sia, kun innok­kaim­mat ja jäs­ti­päi­sim­mät polii­ti­ko ovat sen nel­kyt vee vallankahvassa.

  34. espoost: Olet­ko pan­nut mer­kil­le Var­tiai­sen työt­tö­miä kos­ke­van retoriikan? 

    Kaler­vo: Et kuun­nel­lut Var­tiai­sen puhet­ta Senaa­tin­to­ril­la, jos­sa hän vaa­ti työt­tö­myys­tur­van leik­kaa­mis­ta ja palk­ko­jen polkemista. 

    Te kom­men­toi­jat ette ole huo­man­neet tätä paren­tee­sia Osmon tekstistä:

    (Hän voi­si kyl­lä vähän hioa puhe­ta­po­jaan niin, ettei ruok­ki­si käsi­tys­tä lai­ta­oi­keis­to­lai­suu­des­taan turhaan.)”

  35. Pak­ko tode­ta, että Oden ana­lyy­si on kovin kevyt. Mie­les­tä­ni Kokoo­muk­sen suu­rin ongel­ma on ollut roh­keu­den puu­te. Ei ole uskal­let­tu hoi­taa raken­teel­li­siä uudis­tuk­sia lop­puun. Ei ole uskal­let­tu hoi­taa val­tion­ta­lout­ta kun­toon. Sik­si vvm Orpo ker­too val­tion otta­van edel­leen vel­kaa vaik­ka nyt sitä pitäi­si jo vähentää. 

    Kokoo­muk­sen ongel­ma on se, että se pyr­kii yhdis­tä­mään kol­me aate­suun­taus­ta eli libe­ra­lis­min, kon­ser­va­tis­min ja vih­rey­den. Vii­me vuo­si­na on koros­tet­tu eri­tyi­ses­ti libe­ra­lis­mia, joka ideo­lo­gia­na täy­sin hah­mo­ton. Ehkä libe­ra­lis­min kaa­puun käyt­key­tyy Oden mait­se­ma bis­ne­sa­jat­te­lu mark­ki­na-ajat­te­lun sijaan. 

    Kokoo­muk­sen ongel­man ydin on kui­ten­kin se, ettei aate­ky­sy­myk­siin juu­ri­kaan kiin­ni­tet­ty 2000-luvul­la huo­mioi­tu. Hal­li­tus­vas­tuu on tuo­nut mukaan jon­kin­lai­sen prag­ma­tis­min, jos­sa ongel­mia vain rat­kais­taan huo­mio­mat­ta rat­kai­su­jen vai­ku­tuk­sia ja seu­rauk­sia. Hyvä esi­merk­ki on sote. Kukaan ratio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­va polii­tik­ko ei voi kan­nat­taa tätä hirviötä. 

    Libe­ra­lis­min myö­tä Kokoo­mus on lähen­ty­nyt sosia­li­de­mo­kra­ti­aa, jos­sa koros­te­taan oikeuk­sia, vapauk­sia ja etu­ja, mut­tei vas­tuu­taa itses­tä, lähim­mäi­ses­tä eikä ympä­ris­tös­tä. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa koros­te­taan kui­ten­kin myös yksi­lön vas­tuu­ta. Eikä ympä­ris­töä suo­jel­la eikä ilmas­ton­muu­tos­ta hil­li­tä ilman kan­sa­lais­ten osallistumista.

    1. Jam­mu Salo­nie­mi: sosia­li­de­mo­kra­ti­aa, jos­sa koros­te­taan oikeuk­sia, vapauk­sia ja etu­ja, mut­tei vas­tuu­taa itses­tä, lähim­mäi­ses­tä eikä ympäristöstä 

      Et tai­da tie­tää, mitä sosi­aa­li­de­mo­kra­tial­la tarkoitetaan.

      Jam­mu Salo­nie­mi: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa koros­te­taan kui­ten­kin myös yksi­lön vas­tuu­ta. Eikä ympä­ris­töä suo­jel­la eikä ilmas­ton­muu­tos­ta hil­li­tä ilman kan­sa­lais­ten osallistumista. 

      Vali­tet­ta­vas­ti mark­ki­na­ta­lous on todel­la huo­no isän­tä ja hal­lin­to­ta­pa. Lisäk­si huo­maut­tai­sin, että edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian tar­koi­tus on nime­no­maan vali­ta päät­tä­jik­si päte­viä ihmi­siä pereh­ty­mään asioi­hin ja toteut­ta­maan yhteis­kun­nal­li­sia koko­nais­ta­voit­tei­ta, eikä toteut­taa sokeas­ti kan­sa­lais­ten mie­li­ha­lu­ja. Osal­lis­tu­mi­nen voi­daan myös pakot­taa ja vas­tuu­ta ottaa kol­lek­tii­vi­ses­ti. Jul­ki­nen hal­lin­to on ole­mas­sa juu­ri sitä var­ten. Vapaa­eh­toi­seen toi­min­taan ei tar­vi­ta hal­li­tus­ta. Lisäk­si täy­tyy muis­taa, että yhteis­kun­nas­sa on monia yksi­löi­tä mah­ta­vam­pia toi­mi­joi­ta, jot­ka eivät kuun­te­le yksi­löi­den haluja.

  36. On täs­sä pie­niä aske­lei­ta saa­tu otet­tua libe­raa­lim­paan suun­taan: Kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen vapau­tus, tak­si­lii­ken­teen vapau­tus, rai­de­lii­ken­teen avaus kil­pai­lul­le, alko­ho­li­po­li­tiik­kaan pien­tä libe­ra­li­soin­tia. Tiet­ty, kun kuun­te­lee mitä melua viher­va­sem­mis­to näis­tä pitää, tai­taa olla libe­ra­li­soin­nil­le äkki­py­säy­tys tie­dos­sa jos viher­va­sem­mis­tos­ta kukaan hal­li­tuk­seen tulee.

  37. Jam­mu Salo­nie­mi:

    Libe­ra­lis­min myö­tä Kokoo­mus on lähen­ty­nyt sosia­li­de­mo­kra­ti­aa, jos­sa koros­te­taan oikeuk­sia, vapauk­sia ja etu­ja, mut­tei vas­tuu­taa itses­tä, lähim­mäi­ses­tä eikä ympä­ris­tös­tä. Mark­ki­na­ta­lou­des­sa koros­te­taan kui­ten­kin myös yksi­lön vas­tuu­ta. Eikä ympä­ris­töä suo­jel­la eikä ilmas­ton­muu­tos­ta hil­li­tä ilman kan­sa­lais­ten osallistumista. 

    Libe­raa­li­na en tun­nis­ta käsi­tys­tä­si liberalismista.

  38. Jam­mu Salo­nie­mi: Mark­ki­na­ta­lou­des­sa koros­te­taan kui­ten­kin myös yksi­lön vastuuta. 

    Täs­tä olen kyl­lä täy­sin eri miel­tä. Mark­ki­na­ta­lou­den toi­min­ta perus­tuu sii­hen, että ihmi­set eivät kan­na vas­tuu­ta kenes­tä­kään muus­ta kuin itses­tään. “Greed is good” on mark­ki­na­ta­lous­us­kon uskontunnustus. 

    Jos ympä­röi­vä yhteis­kun­ta ei ase­ta rajo­ja, niin mark­ki­na­ta­lous ei nii­tä todel­la­kaan spon­taa­nis­ti tuo­ta. Kos­ki tämä sit­ten orjuut­ta, työn­te­ki­jöi­den oikeuk­sia, eläin­ten oikeuk­sia tai ilmas­to­muu­tos­ta. Ete­lä­val­tio­lai­nen plan­taa­si­no­mis­ta­ja ei pahuut­taan pitä­nyt orjia, vaan sik­si, että orjien hyvin­voin­ti oli hänel­le täy­sin yhden­te­ke­vää niin kau­an, kun­han orjat oli­vat kyke­ne­viä teke­mään työ­tä. Nykyi­nen liha­teol­li­suus ei pahuut­taan koh­te­le eläi­miä huo­nos­ti, vaan sik­si, että eläin­ten hyvin­voin­ti on sil­le täy­sin yhden­te­ke­vää niin kau­an, kun­han eläi­met tuot­ta­vat lihaa. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa asi­aan on mah­dol­lis­ta vai­kut­taa vain siten, että val­tio kiel­tää orjuu­den tai eläin­ten huo­nos­ti kohtelun.

  39. Samu­li Saa­rel­ma: “Greed is good” on mark­ki­na­ta­lous­us­kon uskontunnustus. 

    Ei ole vaan kapi­ta­lis­min. Onhan sel­lai­nen­kin pit­kän ja kun­niak­kaan his­to­rian omaa­va aja­tus­suun­ta kuin mark­ki­na­so­sia­lis­mi, jon­ka kan­nat­ta­jak­si itse tunnustaudun:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Market_socialism

    Kapi­ta­lis­mi, kuten sen nimi­kin ker­too, mer­kit­see sitä, että talou­del­li­sen tuo­tan­non vaa­ti­mat pää­omat kerä­tään tie­tyl­lä taval­la (nyky­ään yleen­sä pörs­sin kal­tais­ten ins­ti­tuu­tioi­den kaut­ta). Mark­ki­na­ta­lous taas tar­koit­taa resurs­sien yleis­tä jaka­mis­ta yhteis­kun­nas­sa hin­ta­me­ka­nis­mia käyt­täen. Ne ovat kak­si täy­sin eri asi­aa, ja toi­nen voi esiin­tyä ilman toista.

    Jos halu­aa olla oikein kär­je­käs, voi jopa väit­tää, että se, että yhteis­kun­nas­sa esiin­tyy kapi­ta­lis­mia, on merk­ki sii­tä, ettei mark­ki­na­ta­lous toi­mi siel­lä riit­tä­vän hyvin.

    1. Kapi­ta­lis­mi on talous­jär­jes­tel­mä, jos­sa omai­suus ja sen tuo­tan­to­vä­li­neet ovat yksi­tyi­ses­sä omis­tuk­ses­sa ja hal­lin­nas­sa eivät­kä val­tion omis­tuk­ses­sa ja hal­lin­nas­sa. Nyky­ai­ka­na kapi­ta­lis­mi näh­dään teol­li­suusyh­teis­kun­nan kontekstissa.

      Max Webe­rin mää­ri­tel­män mukaan kapi­ta­lis­mi on talous­jär­jes­tel­mä, joka perustuu:

      - hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta tai per­heen talou­des­ta ero­tet­tui­hin kir­jan­pi­toa yllä­pi­tä­viin yrityksiin,
      — vapai­siin mark­ki­noi­hin, jot­ka ovat avoi­met sosi­aa­li­ses­ta ase­mas­ta riippumatta,
      . kehit­ty­neen tek­no­lo­gian käyt­töön, eri­tyi­ses­ti suu­ry­ri­tyk­sis­sä, jot­ka tar­vit­se­vat run­saas­ti sijoituspääomaa,
      — tasa-arvoon lain edes­sä perus­tu­va oikeus­jär­jes­tel­mä, joka takaa yksi­tyi­sen omistusoikeuden
      — jous­ta­viin työ­mark­ki­noi­hin, jot­ka takaa­vat sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den, ilman orjuut­ta tai maa­or­juut­ta ja lakiin perus­tu­via tai ins­ti­tu­tio­naa­li­sia rajoi­tuk­sia, kuten mini­mi­palk­ko­ja tai ammattiyhdistyksiä
      — osak­kei­den jul­ki­seen kaup­paan, jol­la kerä­tään suu­ria mää­riä sijoituspääomaa.

  40. Aki Kivi­rin­ta: Ei ehkä vaan ehdot­to­mas­ti, vil­kai­se vaik­ka puo­lueoh­jel­maa. Kyl­lä meil­lä rei­lun vuo­den pääs­tä on kan­san­edus­ta­ja ja sen jäl­keen on por­tit auki.

    Pide­tään peuk­ku­ja. Libe­raa­li­puo­lu­eel­le on todel­la­kin tilaus­ta. Kokoo­muk­ses­ta tai Vih­reis­tä ei ole sitä loke­roa täyttämään.

  41. Pro mar­ket vai pro busi­ness? Tulee mie­leen opis­ke­lua­jat Ota­nie­mes­sä 1970-
    luvun alku­puo­lel­la. Eipä siel­lä tais­to­lai­sia mon­taa­kaan ollut, mut­ta yksi slo­gan niil­lä oli hyvä. Mitä kapi­ta­lis­ti vihaa eni­ten maa­il­mas­sa? Kom­mu­nis­mia ja vapaa­ta kil­pai­lua. Mik­si tämä tulee aina sotes­ta mieleen?

  42. Juha­na on yhteis­kun­nal­li­sil­ta tavoit­teil­taan ilmi­sel­vä dema­ri, edelleen.”

    Kateek­si käy kui­ten­kin Ruot­sia. Ruot­sin mode­raa­tit on puo­lu­ee­na pal­jon osaavampi.”
    ehdokkaaksi”. 

    Ensim­mäi­nen väi­te on täy­sin tot­ta. Var­tiai­nen läh­ti SDP:stä vain, kos­ka “hän­tä pyy­det­tiin ehdok­kaak­si”. Hän sanoo sen aivan itse täl­lä videol­la http://minurli.com/p7c1w3 . Toi­nen väi­te alkoi nau­rat­taa, kun muis­tui mie­leen, että Var­tiai­nen­han jou­tui teke­mään rapor­tin yhdes­sä ruot­sa­lai­sen Anders Bor­gin kans­sa. Eihän se mikään yllä­tys kenel­lek­kään ollut, ettei Suo­mi hoi­da talous­po­li­tiik­kaa kun­nol­la, kun joh­dos­sa on tuol­lai­sia pellejä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.