Kun maaltapako alkoi 1950-luvulla, Maalaisliitolle ennustetiin pikaista loppua. Nyt maatalous on supistunut pääelinkeinosta muutaman prosentin elinkeinoksi, mutta niin on vain pääministerinä keskustalainen.
Tähän sanotaan, että puolue luopui nimestään maalaisliitto jo 50 vuotta sitten. Niin luopui, mutta yhä on kansanedustajista yli kolmannes maanviljelystaustaisia (entisiä tai nykyisiä viljelijöitä tai alan koulutus) Tiloja on Suomessa 50 000, joten yksi 3000:sta viljelijästä on keskustalainen kansanedustaja tai tämän puoliso.
Puolueen käsittämätön menestys johtuu minusta siitä, että puolue on hoitanut asiansa tavattoman hyvin. Puolue kouluttaa poliitikkojaan hyvin ja valitsee esimerkiksi ministerinsä pääasiassa meritokraattisin perustein. Siksi keskustan poliitikot ovat kilpailijoihin verrattuna usein ylivoimaisia. Erityisesti keskustalaiset naiskansanedustajissa on huomattavan vahvoja persoonia.
Monipuoluehallituksissa käydään paljon neuvotteluja pienissä porukoissa. Niissä pärjää se, joka osaa asiansa parhaiten.
On keskustallakin jokin hutivalinta tullut, kun on haluttu ääniharavan tuomaa glooriaa puolueelle.
Se, ettei meillä ole saatu aikaan kunnon kuntauudistusta, johtuu ennen kaikkea siitä, että pienten kuntien kunnanvaltuustot ovat tärkeä osa keskustan koneistoa ja rekrytointipohjaa.
Ei todellakaan pro market -puolue
Keskustaa ei kukaan voi syyttää siitä, ettei se ole mikään pro market -puolue. Ei sitä nimittäin kukaan edes oleta. Jatka lukemista ”Suomen puolueiden tila (2) Keskusta”