Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017

Tilas­to­kes­kus on saa­nut val­miik­si ennak­ko­tie­dot vii­me vuo­del­ta kun­tien väki­lu­vun muu­tok­sis­ta. Hel­sin­gin kas­vu oli tämän mukaan 9 607 hen­keä. Ihan ei kym­me­neen­tu­han­teen siis pääs­ty, mut­ta ennä­tys tämä sil­ti oli. Samoin ennä­tys oli koko Hel­sin­gin seu­dun kas­vu 20 409 hengellä.

Hel­sin­gin seu­dun kun­tien asu­kas­lu­ku tilas­to­kes­kuk­sen ennak­ko­tie­to­jen mukaan sekä asu­kas­lu­vun kas­vu vuo­des­sa ja kym­me­nes­sä vuo­des­sa.

Pal­jon on arvos­tel­tu sitä, että vuon­na 2011 Hel­sin­gin yleis­kaa­van läh­tö­koh­dak­si otet­tiin kor­kean väes­tön­kas­vun epä­rea­lis­ti­se­na pidet­ty ennus­te, jon­ka mukaan kau­pun­gin väki­lu­ku kas­vai­si vuo­teen 2050 nel­jän­kym­me­nen vuo­den aika­na 260 000 asuk­kaal­la eli  6 600 asuk­kaal­la vuo­des­sa. Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku on sen jäl­keen ylit­tä­nyt tuon kas­vu­vauh­din joka vuo­si, vii­me vuon­na 2 000 asuk­kaal­la. Se on nyt jo 10 000 asu­kas­ta yli tuon ennusteen. 

Lujaa meni myös Espool­la (4 701) kun taas Van­taan kas­vu (3 767) oli vähän tasoit­tu­nut vii­me vuo­den ennä­tyk­ses­tä. Pää­kau­pun­ki­seu­dun nel­jän kun­nan asu­kas­lu­ku kas­voi yhteen­sä 18 304 asuk­kaal­la. Kas­vus­ta tuli kehys­kun­tiin enää 10 %.

Kaik­kien Hel­sin­gin seu­dun kun­tien väki­lu­ku kas­voi Mänt­sä­lää lukuun otta­mat­ta. Sen sijaan Hel­sin­gin seu­dun ulko­puo­lel­la kaik­kien kun­tien väki­lu­ku pie­ne­ni Por­voo­ta lukuun otta­mat­ta niin, että muun Uuden­maan väki­lu­ku las­ki yli tuhan­nel­la asukkaalla.

Huo­mat­ta­koon, että Mänt­sä­lää on siu­nat­tu oiko­ra­dan ase­mal­la ja Z‑junilla, mut­ta kaa­voi­tus­ta kun­ta ei ole lisännyt.

Nel­jäs­sä vuo­des­sa Hel­sin­gin vaa­li­pii­rin asu­kas­lu­ku on nous­sut 32 124 hen­gel­lä Uuden­maan vaa­li­pii­rin 40 047 hen­gel­lä. Tämän mukaan nii­den molem­pien pitäi­si saa­da seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa yksi kan­san­edus­ta­ja enem­män. Hel­sin­gil­tä se voi tosin jää­dä saa­mat­ta, jos tänä vuon­na on tul­lut eri­tyi­sen pal­jon ulko­mai­den kansalaisia.

Nämä ovat siis vas­ta ennak­ko­tie­to­ja. Lopul­li­sen käsi­tyk­sen­sä asias­ta Tilas­to­kes­kus ilmoit­ta­nee noin kuu­kau­den kuluttua.

53 vastausta artikkeliin “Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017”

  1. Asu­kas­lu­ku­han kas­vaa otta­mal­la maa­han­muut­ta­jia: Sil­lä tiel­lä ei ole mitään rajo­ja ja asuk­kai­ta saa­daan vai­vat­ta vaik­ka 50 000 vuo­des­sa lisää, se on ihan vain tah­to­ky­sy­mys. Veroa mak­sa­vien asuk­kai­den mää­rä suh­tees­sa mui­hin kyl­lä las­kee, mut­ta sil­lä­hän ei ole väliä niin kau­an kun nämä mak­sa­vat maa­han ote­tuil­le asun­not ja elannon.

    Ei ihme että Hel­sin­gil­lä on jo mil­jar­di vel­kaa ja lisää tulee joka vuo­si: Kun korot alka­vat nous­ta niin kau­pun­ki on pak­ko­sääs­tö­jen edes­sä eikä ole vai­kea­ta arva­ta mis­tä sääs­te­tään, siel­tä mis­tä nytkin.

    Omal­la rahal­la asun­toa osta­val­le Hel­sin­ki on aivan tör­keäs­ti lii­an kal­lis, mut­ta niis­tä­hän täs­sä ei ole kyse. Näkyy hyvin asun­to­kau­pan mää­räs­sä, se lähes­tyy nol­laa kun sijoittajat/asunnonvaihtajat myy­vät asun­to­ja toi­sil­leen ja muut ihmet­te­le­vät vie­res­tä että kos­ka­ko­han hin­ta­kupla puhkeaa.

    Bonus­ker­roin­ta vie­lä raken­nus­liik­kei­den, kau­pun­gin ja pank­kien kom­puk­ses­ta jos­sa raken­ta­mis­ku­lut koko­nai­suu­des­saan on dum­pat­tu asun­to-osa­keyh­tiön velak­si ja koko myyn­ti­hin­ta on raken­nus­yh­tiön voittoa. 

    Osta­ja pää­see lyö­mään vetoa koko velal­la sii­tä että osa­keyh­tiön muut osak­kaat mak­sa­vat oman osuu­ten­sa. Sel­vää tie­ten­kin on että pitää olla täy­sin mis­tään ymmär­tä­mä­tön pan­nak­seen täl­lai­seen uhka­pe­liin rahaa: Pel­käs­tään oman talou­den ennus­ta­mi­nen 30v pää­hän on jo kovin vaikeata.

    1. Tuo­mas: Asu­kas­lu­ku­han kas­vaa otta­mal­la maa­han­muut­ta­jia: Sil­lä tiel­lä ei ole mitään rajo­ja ja asuk­kai­ta saa­daan vai­vat­ta vaik­ka 50 000 vuo­des­sa lisää, se on ihan vain tah­to­ky­sy­mys. Veroa mak­sa­vien asuk­kai­den mää­rä suh­tees­sa mui­hin kyl­lä las­kee, mut­ta sil­lä­hän ei ole väliä niin kau­an kun nämä mak­sa­vat maa­han ote­tuil­le asun­not ja elannon.

      Se on kyl­lä tot­ta, että Suo­men maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on täy­sin absur­dia. Maa­han on käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta tul­la ainoas­taan huma­ni­tää­ri­sin syin, muut pot­ki­taan heti ulos. Kaik­kein kama­lim­mil­laan jär­jet­tö­myys näkyy vaih­to-opis­ke­li­joi­den koh­dal­la: kan­di­na Suo­meen tul­lut ulko­maa­lai­nen (vas­taa tuol­lais­ta n. puo­len mil­joo­nan euron koti­mais­ta inves­toin­tia) saa tääl­lä kyl­lä hal­van mais­te­rin­tut­kin­non, mut­ta heti kun pape­rit on ulko­na yli­opis­tos­ta näy­te­tään ovea, vaik­ka kou­lu­tus on huip­pu­luok­kaa, kie­li­tai­to vähin­tään­kin riit­tä­vä, ja ihmis­suh­teet­kin val­miik­si kunnossa.

      Ja kun par­haat mah­dol­li­set maa­han­muut­ta­jat on näin saa­tu siir­ret­tyä Ruot­sin talous­e­lä­mää vil­kas­tut­ta­maan ja väes­tö­py­ra­mi­dia tasoit­ta­maan, voi­daan taas jat­kaa vali­tus­ta sii­tä, kuin­ka maa­han­muut­ta­jat vain elä­vät sosiaalituilla.

      Vaih­to-opis­ke­li­joil­le pitäi­si välit­tö­mäs­ti antaa pysy­vä oles­ke­lu­lu­pa ja suo­ra tie kan­sa­lai­suu­teen kun he saa­pu­vat Suomeen.

      1. ark­ki­teh­ti: Se on kyl­lä tot­ta, että Suo­men maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on täy­sin absur­dia. Maa­han on käy­tän­nös­sä mah­dol­lis­ta tul­la ainoas­taan huma­ni­tää­ri­sin syin, muut pot­ki­taan heti ulos. Kaik­kein kama­lim­mil­laan jär­jet­tö­myys näkyy vaih­to-opis­ke­li­joi­den koh­dal­la: kan­di­na Suo­meen tul­lut ulko­maa­lai­nen (vas­taa tuol­lais­ta n. puo­len mil­joo­nan euron koti­mais­ta inves­toin­tia) saa tääl­lä kyl­lä hal­van mais­te­rin­tut­kin­non, mut­ta heti kun pape­rit on ulko­na yli­opis­tos­ta näy­te­tään ovea, vaik­ka kou­lu­tus on huip­pu­luok­kaa, kie­li­tai­to vähin­tään­kin riit­tä­vä, ja ihmis­suh­teet­kin val­miik­si kunnossa.

        Ja kun par­haat mah­dol­li­set maa­han­muut­ta­jat on näin saa­tu siir­ret­tyä Ruot­sin talous­e­lä­mää vil­kas­tut­ta­maan ja väes­tö­py­ra­mi­dia tasoit­ta­maan, voi­daan taas jat­kaa vali­tus­ta sii­tä, kuin­ka maa­han­muut­ta­jat vain elä­vät sosiaalituilla.

        Vaih­to-opis­ke­li­joil­le pitäi­si välit­tö­mäs­ti antaa pysy­vä oles­ke­lu­lu­pa ja suo­ra tie kan­sa­lai­suu­teen kun he saa­pu­vat Suomeen.

        Vie­res­tä olen kat­so­nut, kun pari kii­na­lais­ta ensin kou­lu­tet­tiin Suo­mes­sa ja sit­ten kun eivät heti saa­neet työ­tä, pas­si­te­tiin maas­ta ulos. Se kai­ken muun lisäk­si inhi­mil­li­nen tra­ge­dia, kun puhu­taan ihmi­sis­tä, joi­den kult­tuu­ris­sa kas­vot voi menet­tää pal­jon vähem­mäs­tä­kin. Toi­nen tosin sai töi­tä Kes­ki-Euroo­pas­ta. Täy­sin käsit­tä­mät­tö­män jär­je­tön­tä, kun samaan aikaan maa­han tulee koult­ta­ma­ton­ta tai sel­väs­ti huonm­min kou­lu­tet­tua jen­giä tuhan­sit­tain. Vie­lä on suun­ni­tel­mis­sa, että kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rä nos­tet­tai­sin 10 000:een. ja samaan aikaan paru­taan työ­voi­ma­pu­lan takia.

      2. TA: Vie­res­tä olen kat­so­nut, kun pari kii­na­lais­ta ensin kou­lu­tet­tiin Suo­mes­sa ja sit­ten kun eivät heti saa­neet työ­tä, pas­si­te­tiin maas­ta ulos. Se kai­ken muun lisäk­si inhi­mil­li­nen tra­ge­dia, kun puhu­taan ihmi­sis­tä, joi­den kult­tuu­ris­sa kas­vot voi menet­tää pal­jon vähem­mäs­tä­kin. Toi­nen tosin sai töi­tä Kes­ki-Euroo­pas­ta. Täy­sin käsit­tä­mät­tö­män jär­je­tön­tä, kun samaan aikaan maa­han tulee koult­ta­ma­ton­ta tai sel­väs­ti huonm­min kou­lu­tet­tua jen­giä tuhan­sit­tain. Vie­lä on suun­ni­tel­mis­sa, että kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rä nos­tet­tai­sin 10 000:een. ja samaan aikaan paru­taan työ­voi­ma­pu­lan takia.

        Mis­tä olet kuul­lut kiin­tiö­pa­ko­lais­ten mää­rän kym­men­ker­tais­ta­mi­ses­ta vii­me vuo­si­kym­me­nien vakiin­tu­nees­ta tasosta?

      3. Tämä ei vaan käy­tän­nös­sä lopul­ta lii­ty Hel­sin­gin kas­vun suunnitteluun: 

        Se pal­jon­ko _Suomeen_ tulee maa­han­muut­ta­jia ja min­kä­lai­sia on jotain johon (jos­sain mää­rin, ehkä) voi vai­kut­taa kan­sal­li­sel­la tasol­la. Sii­hen miten he jakau­tu­vat ympä­ri Suo­mea ei juu­ri voi.
        Se kuin­ka suu­ri osuus hel­sin­ki­läi­sis­tä on maa­han­muut­ta­jia, ei rii­pu sii­tä pal­jon­ko Hel­sin­kiin rakennataan.

        Se kuin­ka suu­ri on Hel­sin­gin osuus Uuden­maan ja val­ta­kun­nan koko väes­tös­tä taas riip­puu sii­tä pal­jon­ko raken­ne­taan Hel­sin­kiin, jos läh­dem­me sel­lai­ses­ta luon­te­vas­ta ole­tuk­ses­ta että Hel­sin­gis­sä asu­vien mää­rää rajoit­taa se mon­ta­ko ihmis­tä mah­tuu Hel­sin­kiin asu­maan. Tämä pää­te­tään pit­käl­ti Helsingissä.

    2. Tuo­mas:
      Bonus­ker­roin­ta vie­lä raken­nus­liik­kei­den, kau­pun­gin ja pank­kien kom­puk­ses­ta jos­sa raken­ta­mis­ku­lut koko­nai­suu­des­saan on dum­pat­tu asun­to-osa­keyh­tiön velak­si ja koko myyn­ti­hin­ta on raken­nus­yh­tiön voittoa. 

      Osta­ja pää­see lyö­mään vetoa koko velal­la sii­tä että osa­keyh­tiön muut osak­kaat mak­sa­vat oman osuu­ten­sa. Sel­vää tie­ten­kin on että pitää olla täy­sin mis­tään ymmär­tä­mä­tön pan­nak­seen täl­lai­seen uhka­pe­liin rahaa 

      Uudi­sa­sun­to­jen alhai­set myyn­ti­hin­nat voi­vat aiheut­taa tule­vai­suu­des­sa ongel­mia yksit­täi­sil­le per­heil­le, jot­ka eivät hah­mo­ta, miten pys­ty­vät kan­ta­maan juok­se­vat kulun­sa ja lyhen­nyk­sen­sä ison yhtiö­ve­lan kans­sa, kun korot nouse­vat. Kiel­tä­mät­tä vie­lä ei ole varoit­ta­via esi­merk­ke­jä, sil­lä isot 25-vuo­ti­set raken­ta­mis­ve­lat ovat vas­ta 2000-luvun juttu.

      Pitää olla täy­sin mis­tään ymmär­tä­mä­tön aja­tel­lak­seen sitä kui­ten­kaan uhka­pe­li­nä Hel­sin­gis­sä. Jos joku ei sel­viä omas­ta osuu­des­taan, hän myy asun­non tai talo­yh­tiö ottaa sen hal­tuun ja myy sen sel­lai­sel­le, joka sel­vi­ää. Tuli­joi­ta Hel­sin­kiin näyt­täi­si riit­tä­vän aina­kin ennus­tei­den mukaan. Mah­dol­li­set tap­piot mene­vät sil­le, joka ei omas­ta vel­kao­suu­des­taan sel­viä, ei muil­le osakkaille.

    3. Tuo­mas:

      Ei ihme että Hel­sin­gil­lä on jo mil­jar­di vel­kaa ja lisää tulee joka vuo­si: Kun korot alka­vat nous­ta niin kau­pun­ki on pak­ko­sääs­tö­jen edes­sä eikä ole vai­kea­ta arva­ta mis­tä sääs­te­tään, siel­tä mis­tä nytkin.

      Hel­sin­ki kuu­luu Suo­men kun­nis­ta vähä­vel­kai­sim­paan pää­hän. https://yle.fi/uutiset/3–10061698

      Vii­me vuo­si­na Hel­sin­gin lai­na­kan­ta per asu­kas on pienentynyt.

      1. Hel­sin­ki kuu­luu Suo­men kun­nis­ta vähä­vel­kai­sim­paan päähän. 

        Lisäk­si Hel­sin­ki omis­taa mil­jar­dien euro­jen edes­tä ulos vuo­krat­tua tont­ti­maa­ta, jon­ka se voi aina halu­tes­saan myydä.

      2. Ei ihme että teil­le nau­re­taan: Hel­sin­ki kuu­luu Suo­men kun­nis­ta vähä­vel­kai­sim­paan pää­hän. https://yle.fi/uutiset/3–10061698

        Vii­me vuo­si­na Hel­sin­gin lai­na­kan­ta per asu­kas on pienentynyt.

        Pitää myös huo­mioi­da kau­pun­gin omis­ta­mien yhtiöi­den velat. Jos vaik­ka­pa Helen ottaa vel­kaa ja samal­la mak­saa kau­pun­gil­le osin­koa, on kysees­sä reaa­li­ses­ti kau­pun­gin otta­ma, mut­ta kau­pun­gin tasees­ta pii­lo­tet­tu vel­ka. Ja samal­la taval­la kun säh­kö­fir­ma ottaa mono­po­lin­sa tur­vin yli­hin­taa säh­kön­siir­ros­ta, kysees­sä on piiloverotus. 

        Tämä siis ylei­se­nä kom­ment­tia. Hele­nin tilan­tees­ta minul­la ei ole mitään käryä.

      3. Hele­nin oma­va­rai­suusas­te on jotain yli 70% ja sen suu­rin vel­ko­ja on Helsn­gin kau­pun­ki. Hel­sin­gil­lä on pel­käs­tään ulos vuo­krat­tua tont­ti­maa­ta, siis myyn­ti­kel­poi­sia tont­te­ja, noin vii­den mil­jar­din euron edes­tä ja lisäk­si pal­jon kaa­voit­ta­ma­ton­ta maa­ta. Eiu ole var­si­nai­ses­sa konkurssitilassa.

  2. Minä pää­sin tilas­to­kes­kuk­sen tie­dois­ta alla ole­vaan tulok­seen. Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku oli 31.12.2016 635591
    ja vuot­ta myö­hem­min 644788, eli lisäys­tä 9197.
    Espoo 4762
    Hel­sin­ki 9197
    Hyvin­kää 161
    Jär­ven­pää 1060
    Kau­niai­nen 227
    Kera­va 48
    Kirk­ko­num­mi 147
    Mänt­sä­lä ‑54
    Nur­mi­jär­vi 152
    Por­nai­nen 25
    Sipoo 410
    Tuusu­la 55
    Van­taa 3912
    Vih­ti 100

    Täs­mää Brot­he­ruk­sen luku­jen kanssa:
    https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/964064557131030528

    1. Olet käyt­tä­nyt vuo­den 2016 tie­toi­na ennak­ko­tie­to­ja, kui­ten Brot­he­rus­kin on tyeh­nyt joko asi­aa har­kit­tu­aan tai lais­kuut­taan. Niis­tä on kui­ten­kin tul­lut jo lopul­li­set tie­dot. Ver­taat kah­ta epä­tark­kaa arvio­ta kes­ke­nään. Kun käy­tät lopuil­li­sia tie­to­ja, on vain toi­nen luvuis­ta epä­var­ma, mut­ta tie­tys­ti, jos kor­jauk­set ovat tänä­kin vuon­na saman­suun­tai­set, sil­loin tuo sinun tapa­si on parem­pi. Jos taas ei ole, niin lisäät satunnaisuutta.

  3. Vaa­li­ti­las­to­jen tam­mi­kuu 2018 mukaan Uusi­maa sai­si yhden lisä­pai­kan, 35 -> 36, Savo-Kar­ja­lan (17 -> 16) kus­tan­nuk­sel­la. Hel­sin­ki pysyi­si 22 pai­kas­sa. Hel­sin­gin pitäi­si saa­da n 17 000 suo­ma­lais­ta asu­kas­ta vuo­des­sa lisää 23 paik­kaa var­ten. Hie­man spe­ku­la­tii­vi­nen las­ken­ta tosin; tuo paik­ka oli­si Uudel­ta­maal­ta pois, olet­taen ettei Uuden­maan eikä mui­den­kaan vaa­li­pii­rien asu­kas­lu­vut muut­tui­si mihin­kään. Jos taas olet­tai­si että Uuden­maan asu­kas­lu­ku kas­vai­si samaa vauh­tia kuin Hel­sin­gin, Hki sai­si lisä­paik­kan­sa Väy­rys.. eikun Lapin vaa­li­pii­ris­tä (7 -> 6).

    http://vrk.fi/vaalitilastoja

  4. Huo­maa myös Jär­ven­pää. Kau­pun­gin sat­saus kes­kus­tan kehit­tä­mi­seen on tuot­ta­nut tulok­sen. Noin 1000 asuk­kaan lisäys vuon­na 2017 on kehys­kun­nis­sa sel­vä ykkö­nen. Kaik­ki Jär­ven­pään uudet asun­not ovat käve­ly­mat­kan pääs­sä asemalta.

  5. Eivät­hän nämä tulok­set yllät­tä­viä ole. Näin on ennus­tet­tu ja näin näyt­tää myös käy­vän. Hel­sin­gin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun veto­voi­ma on sel­vä kai­kil­le muil­le pait­si niil­le, jot­ka sitä ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä vastustavat.

    Onko se sit­ten hyvä vai huo­no asia? Itses­sään ei kai kum­paa­kaan. Mei­dän täy­tyy tie­tys­ti hyö­dyn­tää luon­nol­li­sen kehi­tyk­sen hyvät puo­let ja peh­men­tää huo­no­ja. Pitäi­si­kö mei­dän esi­mer­kik­si joten­kin tukea muu­ta Suo­mea? Vai­ko ei?

    Tie­tys­ti näi­nä väes­tön­kas­vun aiheut­ta­mien ongel­mien aikoi­na tun­tuu aina vähän hir­vit­tä­väl­tä kuul­la ila­koin­tia sii­tä, että väki­mää­rä kas­vaa. Sil­loin­kin kun kyse on ilmei­ses­ti enem­män väen siir­ty­mi­ses­tä kuin sen mää­rän kas­va­mi­ses­ta. Väki­lu­vun kun pitäi­si oikeas­ti vähen­tyä. Ihan riit­tä­väs­ti pöhi­nää saa­daan aikai­sek­si jo nykyi­sil­lä­kin porukoilla.

  6. Vih­reän maa­pal­lon säi­lyt­tä­mi­sek­si oli­si hil­li­tön väes­tön­kas­vu saa­ta­va pysäh­ty­mään, näin myös Hel­sin­gis­sä, vaik­ka­kin ongel­ma on pahin Afri­kas­sa ja Aasias­sa. Suo­mes­sa­kin oman maan luon­non­va­rat eivät nykyi­sel­le ja kas­va­val­le väes­töl­le rii­tä. Miten sai­sim­me kehi­tyk­sen kääntymään???
    Tänään osuin sat­tu­mal­ta MTV:ssä Enqvis­tin haas­tat­te­luun, linkki
    https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tanaan-tv-ssa-tiedemiehet-varoittavat-ihmiskuntaa-tuhosta-suomalaisprofessori-kertoo-kovista-keinoista-kannattaisi-ottaa-tosissaan/6778266#gs.vOU86Pc

    Miten­kä­hän tuo haas­tat­te­lus­sa esi­tet­ty lap­si­li­sien leik­kaus puri­si Hel­sin­gin väestönkasvuun ???

    1. Vih­reän maa­pal­lon säi­lyt­tä­mi­sek­si oli­si hil­li­tön väes­tön­kas­vu saa­ta­va pysäh­ty­mään, näin myös Hel­sin­gis­sä, vaik­ka­kin ongel­ma on pahin Afri­kas­sa ja Aasiassa

      Vaik­ka Hel­sin­gis­sä syn­ty­vyys ylit­tää kuol­lei­suu­den roi­mas­ti, hedel­mäl­li­syys­lu­vut ovat sel­väs­ti alem­pia kuin muu­al­la maas­sa. Näin aja­tel­len muut­to Hel­sin­kiin hidas­taa vcäes­tön­kas­vua, mut­ta kausa­li­tee­tin kans­sa on tie­tys­ti vähän epävarmuutta.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaik­ka Hel­sin­gis­sä syn­ty­vyys ylit­tää kuol­lei­suu­den roi­mas­ti, hedel­mäl­li­syys­lu­vut ovat sel­väs­ti alem­pia kuin muu­al­la maas­sa. Näin aja­tel­len muut­to Hel­sin­kiin hidas­taa vcäes­tön­kas­vua, mut­ta kausa­li­tee­tin kans­sa on tie­tys­ti vähän epävarmuutta.

        Joh­to­pää­tös lie­nee joka tapauk­ses­sa siis se, että syn­ty­vyys Hel­sin­gis­sä pitää saa­da las­ke­maan. Toki vie­lä enem­män muu­al­la maas­sa, sitä­kin enem­män muu­al­la maa­il­mas­sa ja kaik­kein eni­ten Afrikassa.

        Kuten Mat­ti Arpo­nen aivan oikein ottaa esil­le, ovat Kari Enqvist ja siis tie­de­mie­het yli­pää­tään huo­les­tu­nei­ta ihmis­mää­rän kas­vus­ta. Tämä maan ja maa­il­man vii­sai­den huo­li ei tun­nu het­kaut­ta­van kes­ki­ver­to­päät­tä­jiä miten­kään, saa­ti sit­ten suur­ta kansaa.

        Ylei­sin stra­te­gia tämän ongel­man koh­dal­la lie­nee sil­mien sul­ke­mi­nen, toi­sek­si ylei­sin vaih­toeh­tois­ten totuuk­sien vil­je­ly. Ja sit­ten pöhis­tään ahke­ras­ti arkis­ten asioi­den paris­sa. Jopa vih­reän mepin Hei­di Hau­ta­lan pain­opis­tee­nä tun­tuu euro­par­la­men­tis­sa vii­me aikoi­na olleen kel­lo­jen siir­te­ly… (No, ne muo­vi­ju­tut ovat sen­tään todel­li­nen ongelma).

      2. Pek­ka T.: Kuten Mat­ti Arpo­nen aivan oikein ottaa esil­le, ovat Kari Enqvist ja siis tie­de­mie­het yli­pää­tään huo­les­tu­nei­ta ihmis­mää­rän kas­vus­ta. Tämä maan ja maa­il­man vii­sai­den huo­li ei tun­nu het­kaut­ta­van kes­ki­ver­to­päät­tä­jiä miten­kään, saa­ti sit­ten suur­ta kansaa.

        Suu­rin este väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­ses­sä on uskon­nol­li­set hör­höt, joi­den mie­les­tä ehkäi­sy on mur­ha ja sek­si muu­ten kuin las­ten­te­ko­mie­les­sä syntiä.

        Noin muu­ten väes­tön­kas­vu ei ole lähes­kään suu­rin ongel­ma; paras tapa vähen­tää väes­tön­kas­vua on elin­ta­son nousu, ja elin­ta­son nousu lisää ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta vie­lä pal­jon enem­män kuin köy­hien lisään­ty­mi­nen — ja lisää väes­töä eli­niän odot­teen kas­vun myötä. 

        Kyl­lä, ympä­ris­tö­on­gel­mat oli­si­vat pal­jon pie­nem­mät jos väes­töä oli­si muu­ta­ma mil­jar­di vähem­män. Tämän totea­mi­nen on sen luo­kan itses­tään­sel­vyys, että mitään lisä­ar­voa mihin­kään kes­kus­te­luun se ei tuo. Pait­si tie­ten­kin jos taus­tal­la on jon­kin­lai­nen sai­ras fan­ta­sia mas­sa­mur­haa­mi­ses­ta, jol­loin esit­tä­jän voi jät­tää täy­sin omaan arvoonsa.

      3. ark­ki­teh­ti:
        Noin muu­ten väes­tön­kas­vu ei ole lähes­kään suu­rin ongel­ma; paras tapa vähen­tää väes­tön­kas­vua on elin­ta­son nousu, ja elin­ta­son nousu lisää ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta vie­lä pal­jon enem­män kuin köy­hien lisään­ty­mi­nen – ja lisää väes­töä eli­niän odot­teen kas­vun myötä. 

        Kyl­lä, ympä­ris­tö­on­gel­mat oli­si­vat pal­jon pie­nem­mät jos väes­töä oli­si muu­ta­ma mil­jar­di vähem­män. Tämän totea­mi­nen on sen luo­kan itses­tään­sel­vyys, että mitään lisä­ar­voa mihin­kään kes­kus­te­luun se ei tuo. Pait­si tie­ten­kin jos taus­tal­la on jon­kin­lai­nen sai­ras fan­ta­sia mas­sa­mur­haa­mi­ses­ta, jol­loin esit­tä­jän voi jät­tää täy­sin omaan arvoonsa.

        Väes­tön­kas­vu ei tie­ten­kään ole maa­il­man ainoa ongel­ma, mut­ta se on niis­tä sikä­li pahin, että se kyt­key­tyy mel­kein kaik­kiin mui­hin ihmis­kun­nan suu­rim­piin haas­tei­siin. Sen luu­li­si ja pitäi­si olla itses­tään­sel­vyys, mut­ta sitä se ei sel­väs­ti­kään ole. Mik­si me muu­ten emme oli­si jo aikaa sit­ten teh­neet asial­le jotain?

        Ihmis­kun­nan aiheut­ta­ma rasi­tus ympä­ris­töl­le on kar­keas­ti väki­mää­rä ker­taa yksi­lön ympä­ris­töl­le aiheut­ta­ma kes­ki­mää­räi­nen kuor­ma. Molem­mat kas­va­vat edel­leen, mut­ta vaik­ka väes­tön­kas­vu saa­tai­siin pysäh­ty­mään, kuten toi­veik­kaat ennus­teet lupaa­vat vuo­si­kym­me­nien täh­täyk­sel­lä, on kes­ki­mää­räi­nen kulu­tus edel­leen rajus­sa nousus­sa. Yhtä­lö on pelot­ta­va, kun maa­il­man jän­nit­teet lisään­ty­vät jo nyt.

        Suo­ras­taan vas­ten­mie­li­nen oli tuo lopun yli­mie­li­nen heit­to, että väes­tön­kas­vus­ta huo­leh­ti­mi­sen taka­na voi­si olla sai­ras fan­ta­sia mas­sa­mur­haa­mi­ses­ta. Hyi helk­ka­ri miten sai­ras ajatus.

      4. Pek­ka T.: Väes­tön­kas­vu ei tie­ten­kään ole maa­il­man ainoa ongel­ma, mut­ta se on niis­tä sikä­li pahin, että se kyt­key­tyy mel­kein kaik­kiin mui­hin ihmis­kun­nan suu­rim­piin haas­tei­siin. Sen luu­li­si ja pitäi­si olla itses­tään­sel­vyys, mut­ta sitä se ei sel­väs­ti­kään ole. Mik­si me muu­ten emme oli­si jo aikaa sit­ten teh­neet asial­le jotain?

        Kyl­lä­hän sil­le on teh­ty pal­jon­kin, kukaan ei enää puhu väes­tön eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ta kas­vus­ta kuten jos­kus 60-luvul­la. Toki ne mai­ni­tut uskon­nol­li­set hör­höt ovat teh­neet par­haan­sa kehi­tyk­sen hidas­ta­mi­sek­si, mut­ta poli­tiik­ka nyt yli­pään­sä on jat­ku­vaa tais­te­lua idioot­te­ja vastaan.

        Mut­ta kun pro­fes­so­ri sanoo haas­tat­te­lus­sa, että “yksin­ker­tai­sin” tapa puo­lit­taa hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­si puo­lit­taa väes­tö (kuten Enqvist yllä lin­ka­tus­sa MTV:n haas­tat­te­lus­sa tekee), niin kyl­lä­hän sitä täy­tyy ihme­tel­lä että kuin­ka hel­ve­tin pihal­la ukko oikein voi olla, ja kan­nat­tai­si­ko­han pro­fes­so­rin pysyä omal­la erikoisalueellaan?

        Jos ilmas­ton­muu­tos halu­taan pitää edes jos­sain mää­rin aisois­sa, rea­goin­tiai­ka on vain muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen mit­tai­nen. Sii­nä ajas­sa ainoat kei­not väki­lu­vun saa­mi­sek­si las­kuun (puo­lit­ta­mi­ses­ta puhu­mat­ta­kaan) mene­vät kate­go­ri­aan “sai­raat fan­t­asiat”. Enqvis­tin itse esit­tä­mä ehdo­tus lap­si­li­sien leik­kaa­mi­ses­ta moni­lap­si­sil­ta per­heil­tä (mikä sinän­sä oli­si ilmas­to­syis­tä ihan perus­tel­tu ehdo­tus — lisään­ty­mi­seen ei tar­vit­se erik­seen tuil­la kan­nus­taa) ei vai­kut­tai­si mil­lään taval­la glo­baa­liin väes­töön; lap­si­li­sän kal­tai­sia tukia ei tun­ne­ta juu­ri mis­sään muu­al­la kuin vau­rauis­sa hyvin­voin­ti­val­tiois­sa, joi­den väes­tö on las­kusuun­nas­sa jo nyt.

      5. Mut­ta kun pro­fes­so­ri sanoo haas­tat­te­lus­sa, että ”yksin­ker­tai­sin” tapa puo­lit­taa hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­si puo­lit­taa väestö

        Tämä väi­te ei edes pidä paik­kaan­sa. Jos väes­tö puo­li­tet­tai­siin hii­li­diok­si­di­pääs­töt vähe­ni­si­vät olen­nai­ses­ti enem­män, kos­ka uusiu­tu­via ener­gia­läh­tei­tä oli­si enti­nen mää­rä. Väes­tön­kas­vu on todel­la paha ong­tel­ma. Se on kui­ten­kin rat­kais­tu muu­al­la kuin Afri­kas­sa. Afri­kas­sa se on todel­la epä­toi­voi­sen paha ongelma.

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä väi­te ei edes pidä paik­kaan­sa. Jos väes­tö puo­li­tet­tai­siin hii­li­diok­si­di­pääs­töt vähe­ni­si­vät olen­nai­ses­ti enem­män, kos­ka uusiu­tu­via ener­gia­läh­tei­tä oli­si enti­nen mää­rä. Väes­tön­kas­vu on todel­la paha ong­tel­ma. Se on kui­ten­kin rat­kais­tu muu­al­la kuin Afri­kas­sa. Afri­kas­sa se on todel­la epä­toi­voi­sen paha ongelma.

        Ja kään­täen: kun väes­tö kas­vaa, kas­va­vat myös hii­li­diok­si­di­pääs­töt olen­nai­ses­ti enem­män? Mikä siis on epä­toi­voi­sen paha ongelma.

        On kovin kau­nis­tel­tua sanoa, että väes­tön­kas­vun ongel­ma oli­si rat­kais­tu muu­al­la kuin Afri­kas­sa. Se kai siis tar­koit­taa, että väes­tön mää­rä (muu­al­la kuin Afri­kas­sa) on ennus­tei­den mukaan kään­ty­mäs­sä jos­kus tule­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä las­kuun? Mut­ta Afri­kas­sa ei siis edes sitä.

        Aivan eri asia on sit­ten se mikä oli­si maa­pal­lon kan­nal­ta kes­tä­vä ihmis­mää­rä? Ottaen siis vie­lä huo­mioon, että ihmi­set halua­vat jopa rik­kais­sa län­si­mais­sa aina vain lisä­tä elin­ta­so­aan. Ja muis­taen, että suu­ren väes­tö­mää­rän aiheut­ta­mat jän­nit­teet näky­vät jo nyt monis­sa maa­il­man suu­ris­sa ongelmissa.

      7. ark­ki­teh­ti:

        Mut­ta kun pro­fes­so­ri sanoo haas­tat­te­lus­sa, että “yksin­ker­tai­sin” tapa puo­lit­taa hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­si puo­lit­taa väes­tö (kuten Enqvist yllä lin­ka­tus­sa MTV:n haas­tat­te­lus­sa tekee), niin kyl­lä­hän sitä täy­tyy ihme­tel­lä että kuin­ka hel­ve­tin pihal­la ukko oikein voi olla, ja kan­nat­tai­si­ko­han pro­fes­so­rin pysyä omal­la erikoisalueellaan?

        Jos ilmas­ton­muu­tos halu­taan pitää edes jos­sain mää­rin aisois­sa, rea­goin­tiai­ka on vain muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen mit­tai­nen. Sii­nä ajas­sa ainoat kei­not väki­lu­vun saa­mi­sek­si las­kuun (puo­lit­ta­mi­ses­ta puhu­mat­ta­kaan) mene­vät kate­go­ri­aan “sai­raat fantasiat”. 

        Oikeas­sa­han Enqvist on. Kyl­lä kai peri­aat­tees­sa tehok­kain tapa vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä on vähen­tää ihmis­ten mää­rää? Mikä on sit­ten poliit­ti­ses­ti yli­pää­tään mah­dol­li­nen tapa on eri asia. 

        Nyt tun­tuu sil­tä, että kos­ka asia on niin tavat­to­man vai­kea, ja siis lähes mah­do­ton hoi­taa nopeas­ti, kuten nimi­merk­ki “ark­ki­teh­ti­kin” tote­aa, niin mie­luum­min vain sul­je­taan sil­mät. Se ei aina­kaan ole oikea tapa, sil­lä se siir­tää ongel­mat tule­vai­suu­teen samal­la nii­tä pahen­taen. Ja saman­ai­kai­ses­ti mene­te­tään pal­jon ken­ties korvaamatonta.

        Enqvist ei myös­kään ole huo­les­saan yksi. Suu­ri jouk­ko eri alo­jen tut­ki­joi­ta on samaa miel­tä, min­kä he jul­ki­lausu­mas­saan toi­vat esil­le. Minus­ta vaa­tii mel­kois­ta yli­mie­li­syyt­tä vähek­syä tut­ki­joi­den, jot­ka sen­tään kuu­lu­vat ihmis­kun­nan lah­jak­kaa­seen osaan, näke­myk­siä sen kum­mem­min perus­te­le­mat­ta. Tut­ki­jat eivät ole asian­tun­ti­joi­ta poliit­tis­ten rat­kai­su­jen kek­si­mi­ses­sä, mut­ta kyl­lä hei­dän huo­len­sa kan­nat­taa kuul­la ja ymmär­tää, ei torjua.

      8. Pek­ka T.: Minus­ta vaa­tii mel­kois­ta yli­mie­li­syyt­tä vähek­syä tut­ki­joi­den, jot­ka sen­tään kuu­lu­vat ihmis­kun­nan lah­jak­kaa­seen osaan, näke­myk­siä sen kum­mem­min perustelematta.

        Jos näke­mys on sitä luok­kaa kuin Enqvis­til­lä haas­tat­te­lus­sa, se kuu­luu ohit­taa sen kum­mem­min perus­te­le­mat­ta. Yhtä hyvin voi­si sanoa, että yksin­ker­tai­sin tapa puo­lit­taa hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­si puo­lit­taa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­tö. Tulim­me­ko täs­tä nyt yhtään viisaammiksi?

        Väes­tön­kas­vus­ta voi ihan perus­tel­lus­ti olla huo­lis­saan, mut­ta kun koke­mus ker­too että tehok­kain tapa vähen­tää väes­tön­kas­vua on elin­ta­son kas­vu, ja että elin­ta­son kas­vu nos­taa huo­mat­ta­vas­ti hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, niin on ilmeis­tä että aivan ensi­si­jai­nen ongel­ma rat­kais­ta­vak­si on miten pys­tym­me tuot­ta­maan enem­män elin­ta­soa vähem­mil­lä pääs­töil­lä. Kun tämä ongel­ma on rat­kais­tu, väes­tön­kas­vun ongel­ma rat­ke­aa itsestään.

        Ei se ole sil­mien sul­ke­mis­ta, vaan tosi­asioi­den tun­nus­ta­mis­ta. Ei kan­na­ta haka­ta pää­tään sei­nään, jos vie­res­sä on ovi.

      9. ark­ki­teh­ti: Jos näke­mys on sitä luok­kaa kuin Enqvis­til­lä haas­tat­te­lus­sa, se kuu­luu ohit­taa sen kum­mem­min perus­te­le­mat­ta. Yhtä hyvin voi­si sanoa, että yksin­ker­tai­sin tapa puo­lit­taa hii­li­diok­si­di­pääs­töt oli­si puo­lit­taa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­tö. Tulim­me­ko täs­tä nyt yhtään viisaammiksi?

        Väes­tön­kas­vus­ta voi ihan perus­tel­lus­ti olla huo­lis­saan, mut­ta kun koke­mus ker­too että tehok­kain tapa vähen­tää väes­tön­kas­vua on elin­ta­son kas­vu, ja että elin­ta­son kas­vu nos­taa huo­mat­ta­vas­ti hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, niin on ilmeis­tä että aivan ensi­si­jai­nen ongel­ma rat­kais­ta­vak­si on miten pys­tym­me tuot­ta­maan enem­män elin­ta­soa vähem­mil­lä pääs­töil­lä. Kun tämä ongel­ma on rat­kais­tu, väes­tön­kas­vun ongel­ma rat­ke­aa itsestään.

        Ei se ole sil­mien sul­ke­mis­ta, vaan tosi­asioi­den tun­nus­ta­mis­ta. Ei kan­na­ta haka­ta pää­tään sei­nään, jos vie­res­sä on ovi.

        Elin­ta­son nousun irrot­ta­mi­nen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen kas­vus­ta (ja muus­ta ympä­ris­töl­le hai­tal­li­ses­ta) on tie­ten­kin yksi ihmis­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­myk­sis­tä. Sii­tä onkin vii­me aikoi­na näky­nyt pie­niä, lupaa­via merk­ke­jä. Pit­kään pitää sitä­kin tie­tä tosin vie­lä kul­kea ennen kuin se rat­kai­see ongel­mam­me. Sitä pait­si emme tie­dä riit­tää­kö meil­lä sii­hen aika.

        Sik­si tar­vit­sem­me myös mui­ta rat­kai­su­ja ja sel­lai­nen oli­si esi­mer­kik­si — sim­sa­la­bim — ihmis­mää­rän vähen­tä­mi­nen. Tämän rat­kai­sun itses­tään­sel­vyys ei yhtään vähen­nä sen voi­maa. Sitä ei myös­kään hyö­dyn­ne­tä riit­tä­väs­ti niin kau­an kuin sii­hen suh­tau­du­taan vähättelevästi.

        Vie­lä Enqvis­tis­tä ja muis­ta tut­ki­jois­ta. Vii­me syk­sy­nä 15 000 tie­de­mies­tä 184 maas­ta varoit­ti jul­ki­lausu­mas­saan ihmis­ten vaa­ran­ta­van koko ihmis­kun­nan tule­vai­suu­den, jos kulu­tusyh­teis­kun­ta ja väes­tön­kas­vu jat­ku­vat nykyi­sel­lä tah­dil­la. Minä en ohi­ta täl­lai­sia hätä­huu­to­ja sen kum­mem­min perus­te­le­mat­ta. Ne, jot­ka sen teke­vät, siis perus­te­le­mat­ta, sul­ke­vat toti­ses­ti silmänsä.

      10. Pek­ka T.: Sik­si tar­vit­sem­me myös mui­ta rat­kai­su­ja ja sel­lai­nen oli­si esi­mer­kik­si – sim­sa­la­bim – ihmis­mää­rän vähen­tä­mi­nen. Tämän rat­kai­sun itses­tään­sel­vyys ei yhtään vähen­nä sen voi­maa. Sitä ei myös­kään hyö­dyn­ne­tä riit­tä­väs­ti niin kau­an kuin sii­hen suh­tau­du­taan vähättelevästi.

        Mut­ta kun ei tuo ole rat­kai­su yhtään sen enem­pää kuin kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen on rat­kai­su. Väes­tön vähe­mi­nen voi olla meka­nis­mi jol­la ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta voi­daan vähen­tää, mut­ta rat­kai­su on vas­ta jokin kei­no, jol­la väes­tö saa­daan vähe­ne­mään. Täl­lai­sia kei­no­ja ei käy­tän­nös­sä ole ole­mas­sa, tai ne kei­not itse asias­sa teke­vät sii­tä var­si­nai­ses­ta ongel­mas­ta pahem­man, kos­ka nii­hin liit­tyy aivan val­ta­va ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen kasvu.

        Yhtä hyvin voi­si esit­tää “rat­kai­su­na” Mar­sin maan­kal­tais­ta­mis­ta ja väes­tön siir­tä­mis­tä sin­ne. Joo, se oli­si tosi kivaa, mut­ta mitään kei­noa täl­lai­seen ope­raa­tioon ei ole ole­mas­sa, ja teo­reet­ti­set­kin kei­not aiheut­tai­si­vat enem­män tuhoa kuin tuot­tai­si­vat hyötyä.

        Tuo “sim­sa­la­bim” on todel­la osu­va sana­va­lin­ta täs­sä yhtey­des­sä. Tai­kuus on nimit­täin myös oikein hyvä “rat­kai­su” ympäristöongelmiin…

      11. ark­ki­teh­ti: Mut­ta kun ei tuo ole rat­kai­su yhtään sen enem­pää kuin kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen on rat­kai­su. Väes­tön vähe­mi­nen voi olla meka­nis­mi jol­la ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta voi­daan vähen­tää, mut­ta rat­kai­su on vas­ta jokin kei­no, jol­la väes­tö saa­daan vähe­ne­mään. Täl­lai­sia kei­no­ja ei käy­tän­nös­sä ole ole­mas­sa, tai ne kei­not itse asias­sa teke­vät sii­tä var­si­nai­ses­ta ongel­mas­ta pahem­man, kos­ka nii­hin liit­tyy aivan val­ta­va ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen kasvu.

        Yhtä hyvin voi­si esit­tää “rat­kai­su­na” Mar­sin maan­kal­tais­ta­mis­ta ja väes­tön siir­tä­mis­tä sin­ne. Joo, se oli­si tosi kivaa, mut­ta mitään kei­noa täl­lai­seen ope­raa­tioon ei ole ole­mas­sa, ja teo­reet­ti­set­kin kei­not aiheut­tai­si­vat enem­män tuhoa kuin tuot­tai­si­vat hyötyä.

        Tuo “sim­sa­la­bim” on todel­la osu­va sana­va­lin­ta täs­sä yhtey­des­sä. Tai­kuus on nimit­täin myös oikein hyvä “rat­kai­su” ympäristöongelmiin…

        On ehkä ole­mas­sa yksi väes­tön­kas­vua alen­ta­va kei­no, joka ei aiheu­ta ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen kas­vua: kou­lu­tus ja ter­vey­den­huol­to. Anne­taan siis ihmi­sil­le tie­toa ja kei­not ehkäisyyn.

      12. Anne­li Jal­ka­nen: On ehkä ole­mas­sa yksi väes­tön­kas­vua alen­ta­va kei­no, joka ei aiheu­ta ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen kas­vua: kou­lu­tus ja ter­vey­den­huol­to. Anne­taan siis ihmi­sil­le tie­toa ja kei­not ehkäisyyn.

        Tuo kei­no usein mai­ni­taan, sil­lä se on miel­lyt­tä­vän humaa­ni. Vaan onko meil­lä aikaa odot­taa tulok­sia? Glo­baa­lit jän­nit­teet kun lisään­ty­vät koko ajan jo nykyi­sel­lä­kin väkimäärällä.

        Ehdot­to­mas­ti tämä kei­no pitäi­si kui­ten­kin ottaa käyt­töön. Ehkäi­syä vaan joka paik­kaan ja tie­toa ja ymmär­rys­tä maa­pal­lon ongel­mis­ta ja mah­dol­li­sis­ta rat­kai­suis­ta kaikkialle.

        Mei­dän oma kris­ti­nus­kom­me­kin kehot­taa ihmi­siä täyt­tä­mään maan. Näi­nä päi­vi­nä täy­tyy kui­ten­kin ymmär­tää, että teh­tä­vä on suo­ri­tet­tu ja meni jo vähän pitkäksikin.

      13. ark­ki­teh­ti: Mut­ta kun ei tuo ole rat­kai­su yhtään sen enem­pää kuin kulu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen on rat­kai­su. Väes­tön vähe­mi­nen voi olla meka­nis­mi jol­la ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta voi­daan vähen­tää, mut­ta rat­kai­su on vas­ta jokin kei­no, jol­la väes­tö saa­daan vähe­ne­mään. Täl­lai­sia kei­no­ja ei käy­tän­nös­sä ole ole­mas­sa, tai ne kei­not itse asias­sa teke­vät sii­tä var­si­nai­ses­ta ongel­mas­ta pahem­man, kos­ka nii­hin liit­tyy aivan val­ta­va ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen kasvu.

        Tuo “sim­sa­la­bim” on todel­la osu­va sana­va­lin­ta täs­sä yhtey­des­sä. Tai­kuus on nimit­täin myös oikein hyvä “rat­kai­su” ympäristöongelmiin…

        Lii­al­li­nen ympä­ris­tö­kuor­mi­tus ja kaik­ki sii­hen liit­ty­vä on ongel­ma­na niin vai­kea, että sii­hen ei ole ole­mas­sa mitään yksit­täis­tä rat­kai­sua. Ei siis ole ole­mas­sa mitään tai­ka­temp­pua. Niin­pä mei­dän pitäi­si käyt­tää kaik­kia mah­dol­li­sia kei­no­ja, ehkä jopa kik­ko­ja ja kons­te­ja, taa­kan hel­pot­ta­mi­sek­si. Mie­lel­lään tie­tys­ti mah­dol­li­sim­man humaa­ne­ja ja oikeudenmukaisia.

        Väes­tö­mää­rän, kes­ki­mää­räi­sen kulu­tuk­sen sekä elin­ta­son ja ymä­ris­tö­kuor­man kor­re­laa­tion vähen­tä­mi­nen ovat kaik­ki täl­lai­sia kei­no­ja. Mikään niis­tä ei yksis­tään rat­kai­se ongel­maa, mut­ta entäs yhdes­sä? Kai­kil­la näil­lä osa-alueil­la voi­daan koh­tuu­del­la teh­dä jotain. En tie­dä riit­tää­kö sekään, mut­ta pitäi­si kai edes yrittää?

        Olkaam­me älyl­li­ses­ti rehel­li­siä. Olem­me tuhon tiel­lä, jos meil­lä ei ole oikeas­ti kei­no­ja hal­li­ta tätä ongel­maa. Ääneen sitä ei kui­ten­kaan yleen­sä sano­ta, sil­lä enem­mis­tö halu­aa sul­kea silmänsä.

      14. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaik­ka Hel­sin­gis­sä syn­ty­vyys ylit­tää kuol­lei­suu­den roi­mas­ti, hedel­mäl­li­syys­lu­vut ovat sel­väs­ti alem­pia kuin muu­al­la maas­sa. Näin aja­tel­len muut­to Hel­sin­kiin hidas­taa vcäes­tön­kas­vua, mut­ta kausa­li­tee­tin kans­sa on tie­tys­ti vähän epävarmuutta. 

        Hedel­mäl­li­syy­del­lä tar­koi­te­taan ilmei­ses­ti mon­ta­ko las­ta nai­nen syn­nyttt­tää. Mil­lai­nen mah­taa mies­ten “hedel­mäl­li­syys” maa­seu­dul­la olla. Veik­kaan alle 1 kun se pk-seu­dul­la on rei­lus­ti isom­pi. Joka mita­lil­la on 2 puolta.

      15. R.Silfverberg: Hedel­mäl­li­syy­del­lä tar­koi­te­taan ilmei­ses­ti mon­ta­ko las­ta nai­nen syn­nyttt­tää. Mil­lai­nen mah­taa mies­ten “hedel­mäl­li­syys” maa­seu­dul­la olla. Veik­kaan alle 1 kun se pk-seu­dul­la on rei­lus­ti isom­pi. Joka mita­lil­la on 2 puolta.

        Onhan se sel­väs­ti alle 1, kun maal­la ei, niin kuin ei kau­pun­gis­sa­kaan, mie­het syn­ny­tä. Mut­ta tar­koi­ti var­maan, että maa­lais­mie­het eivät sii­tä lap­sia? Kuka ne maa­seu­dul­la sit­ten siit­tää? Kau­pun­ki­lais­mie­het, koe­put­ki­he­del­möi­tys? Vai tar­koi­ti­ko, että yhtä syn­ny­ty­si­käis­tä nais­ta koh­den maa­seu­dul­la on 3 “syn­ny­ty­si­käis­tä” mies­tä? Ei se tai­da ihan pitää paik­kaan­sa tuo­kaan. Onko sinul­la käy­nyt mie­les­sä, että ihan kaik­ki maa­lai­set eivät ole luuse­rei­ta? Mies­ten lap­set­to­muus tai­taa olla kas­vus­sa ihan koko maas­sa. Ja jos Japa­nin mal­lin mukaan men­nään, niin koh­ta nuo­ret eivät har­ras­ta enää seksiäkään.

        https://yle.fi/uutiset/3–10060617
        “Bri­tan­nian yleis­ra­dio­yh­tiö BBC:n kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan noin 43 pro­sent­tia 18–34-vuotiaista japa­ni­lais­nuo­ris­ta ei ole har­ras­ta­nut kos­kaan seksiä.”

      16. JY: Onhan se sel­väs­ti alle 1, kun maal­la ei, niin kuin ei kau­pun­gis­sa­kaan, mie­het synnytä.Mutta tar­koi­ti var­maan, että maa­lais­mie­het eivät sii­tä lap­sia? Kuka ne maa­seu­dul­la sit­ten siittää? 

        Tar­koi­tin sitä että maa­seu­dul­la on niin vähän hedel­mäl­li­ses­sä iäs­sä ole­via nai­sia samaan ikä­luo­kan mie­hiin ver­ra­tu­na että lähes­kään jokai­sel­le mie­hel­le ei rii­tä nais­ta jon­ka kans­sa perus­taa per­he ja saa­da lapsia.

  7. Kuu­lin Ruot­sis­ta, että Hel­sin­gin kas­vu uuti­soi­tiin ongel­mak­si. En kuul­lut koko uutis­ta, kävi vain mie­les­sä, että Hel­sin­gin päät­tä­jät on Ruot­sis­sa ymmär­ret­ty vää­rin. Toi­nen, mitä ihmet­te­len, Hel­sin­gin viih­tyi­syys on ties­sään, suu­rel­la osal­la ihmi­sis­tä ei ole har­main­ta aavis­tus­ta kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta. Ruot­sis­ta kuul­tua tämä­kin: epäil­tiin, että monis­sa ihmi­sis­sä ilme­ne­vä voi­mat­to­muus voi liit­tyä lii­an pie­neen tilaan ympärillä.

    1. Anne Mat­ti­la-Borg:
      Kuu­lin Ruot­sis­ta, että Hel­sin­gin kas­vu uuti­soi­tiin ongel­mak­si. En kuul­lut koko uutis­ta, kävi vain mie­les­sä, että Hel­sin­gin päät­tä­jät on Ruot­sis­sa ymmär­ret­ty vää­rin. Toi­nen, mitä ihmet­te­len, Hel­sin­gin viih­tyi­syys on ties­sään, suu­rel­la osal­la ihmi­sis­tä ei ole har­main­ta aavis­tus­ta kau­pun­ki­kult­tuu­ris­ta. Ruot­sis­ta kuul­tua tämä­kin: epäil­tiin, että monis­sa ihmi­sis­sä ilme­ne­vä voi­mat­to­muus voi liit­tyä lii­an pie­neen tilaan ympärillä. 

      Ruot­sa­lai­sil­la on jos­kus vähän outo­ja käsi­tyk­siä suo­ma­lais­ta, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa ovat oikeas­sa. He tie­tä­vät että suo­ma­lai­sil­la (tai suu­rim­mal­la osal­la) ei ole har­main­ta aavis­tus­ta kaupunkikultturista.

  8. Eri­lai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa ei kukaan uskal­la esit­tää väki­lu­vun vähe­ne­mis­tä rat­kai­suk­si. Sii­tä saa heti nat­si­lei­man otsaansa

    1. Erk­ki Nii­ni:
      Eri­lai­sis­sa kes­kus­te­luis­sa ei kukaan uskal­la esit­tää väki­lu­vun vähe­ne­mis­tä rat­kai­suk­si. Sii­tä saa heti nat­si­lei­man otsaansa

      Nat­si­lei­man saa vas­ta kun alkaa esit­te­le­mään nii­tä kei­no­ja, mil­lä mei­naa tuo­hon pääs­tä. (Siis mui­ta kuin talous­kas­vu, tyt­tö­jen kou­lut­ta­mi­nen, ter­vey­den­huol­lon paran­ta­mi­nen jne.)

  9. Pek­ka T.: Oikeas­sa­han Enqvist on. Kyl­lä kai peri­aat­tees­sa tehok­kain tapa vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä on vähen­tää ihmis­ten määrää?

    Tuos­sa on se ongel­ma, että ihmi­set ovat aika tai­ta­via lisää­mään kulu­tus­ta, jos se on mah­dol­lis­ta, joten hii­li­diok­si­di­pääs­töt eivät vält­tä­mät­tä juu­ri­kaan las­ki­si, vaik­ka väes­tön mää­rä vähen­tyi­si mer­kit­tä­väs­ti­kin. Yksi qata­ri­lai­nen vas­taa viit­tä suo­ma­lais­ta ja yksi suo­ma­lai­nen kym­men­tä pakistanilaista…

    1. Vil­le: Tuos­sa on se ongel­ma, että ihmi­set ovat aika tai­ta­via lisää­mään kulu­tus­ta, jos se on mah­dol­lis­ta, joten hii­li­diok­si­di­pääs­töt eivät vält­tä­mät­tä juu­ri­kaan las­ki­si, vaik­ka väes­tön mää­rä vähen­tyi­si mer­kit­tä­väs­ti­kin. Yksi qata­ri­lai­nen vas­taa viit­tä suo­ma­lais­ta ja yksi suo­ma­lai­nen kym­men­tä pakistanilaista…

      Kor­re­laa­tio väes­tön mää­rän ja (esi­mer­kik­si) hio­li­diok­si­di­pääs­tö­jen välil­lä ei tie­ten­kään ole aivan suo­ra­vii­vai­nen. Kor­re­laa­tio on kui­ten­kin hyvin sel­väs­ti olemassa.

      Maa­pal­lon ja ihmis­kun­nan ongel­mia ei myös­kään rat­kais­ta pel­käs­tään ihmis­ten mää­rää vähen­tä­mäl­lä. Ne vaa­ti­vat monia hyvin eri­tyyp­pi­siä toi­men­pi­tei­tä, joi­den yhteis­vai­ku­tus voi olla osin ris­ti­rii­tai­nen­kin. Näis­tä toi­men­pi­teis­tä väki­mää­rän vähen­tä­mi­nen on sil­ti yksi tehokkaimpia.

  10. Suo­mes­sa, Japa­nis­sa ja jopa Kii­nas­sa väes­tön ikään­ty­mi­nen on iso ongel­ma. 2020 — 2030 suu­ret ikä­luo­kat tule­vat hoi­vai­kään ja vas­taa­vas­ti työ­elä­mään siir­ty­vät ennä­tyk­sel­li­sen pie­net ikäluokat.

    Perus­suo­ma­lai­set teki­vät maal­le ison hai­tan ulko­maa­lais­po­li­tii­kal­laan ja muut puo­lu­eet läh­te­mäl­lä mukaan hei­dän valei­siin­sa. Eni­ten kil­pail­laan sii­tä min­ne maa­han­muut­toa yli­pää­tään saadaan.

  11. Maa­seu­dun Tule­vai­suus ‑leh­des­sä (Maa­elu Tule­vik Viron merk­ki­päi­vän kun­niak­si) ole­vas­sa mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­ses­sa väi­tet­tiin että: “Hel­sin­ki jou­tuu mak­sa­maan 285,7 mil­joo­naa euroa muil­le kun­nil­le tulon­ta­saus­ta (HS 7.2.2012). Koko maan vero­va­roin tue­taan pää­kau­pun­ki­seu­tua puo­les­taan vuo­sit­tain 8,24 mil­jar­dil­la eurol­la ja sii­tä pel­käs­tään Hel­sin­kiä kes­ki­mää­rin 4,69 mil­jar­dil­la eurol­la. Tämä ilman val­tion pää­kau­pun­ki­seu­tuun koh­dis­tu­via inves­toin­te­ja, kuten kehä­ra­taa, oiko­ra­taa, län­si­met­roa, edus­kun­ta­ta­lon perus­kor­jaus­ta jne.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/maakunnat-elättävät-pääkaupunkia‑1.13912

    Onko tuo väi­te perus­tel­tu vai popu­lis­mia? Itse ajat­te­li­sin että iso osa pää­kau­pun­ki­seu­dun orga­ni­saa­tiois­ta pal­ve­lee koko Suo­mea, ei vain mei­tä pääkaupunkiseutulaisia.

    1. Onko tuo väi­te perus­tel­tu vai populismia?

      Jos las­ke­taan val­tion tulot ja menot pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja kat­so­taan minis­te­riöi­den menot ja esi­mer­kik­si pre­si­den­tin palk­ka tuek­si Hel­sin­gil­le, val­tio kerää pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta sel­väs­ti enem­män rahaa kuin käyt­tää sin­ne. Tilas­to­kes­kus jul­kai­si ennen täs­tä tilas­toa vuo­sit­tain, mut­ta sen jul­kai­se­mi­nen on jos­tain syys­tä lope­tet­tu. Väi­te on siis silk­kaa potaskaa.

      1. Kii­tos täs­tä. Lai­toin lin­kin tähän kes­kus­te­luun Mik­ko Tii­ro­lan Face­Book-sivul­le jos­sa tämä jut­tu oli jaettu.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos las­ke­taan val­tion tulot ja menot pää­kau­pun­ki­seu­dul­la … Väi­te on siis silk­kaa potaskaa. 

        Voi olla potas­kaa, mut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun “spon­so­roin­tiin” pitäi­si las­kea lisäk­si nämä:
        — Kela mak­saa meil­le tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la isom­pia toi­meen­tu­lo- ja asu­mis­tu­kia kuin muualle
        — Jär­jes­tö­jen päät­tä­mät vähim­mäis­pal­kat sal­lii pää­kau­pun­kuseu­dul­la työn­teon lähes kai­kil­le, mut­ta maal­la vähim­mäis­pal­kat ovat tyy­pil­li­ses­ti vain 5% alem­pia ja sik­si pakot­ta­vat monet maal­la työt­tö­mik­si. TESien vähim­mäis­palk­ko­jen pitäi­si syr­jä­seu­duil­la olla ~puo­let Hel­sin­gin tasos­ta. Jos liik­kuu vain Haka­nie­mi-Ete­lä­ran­ta akse­lil­la niin sää­dök­set opti­moi­tuu Helsingille.

        Kun­tien val­tio­na­pu on val­ta­va, mut­ta mil­jar­deis­ta lie­nee näis­sä­kin kysymys.

      3. Ros­mo: Voi olla potas­kaa, mut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun “spon­so­roin­tiin” pitäi­si las­kea lisäk­si nämä:
        – Kela mak­saa meil­le tääl­lä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la isom­pia toi­meen­tu­lo- ja asu­mis­tu­kia kuin muualle

        Kun­tien val­tio­na­pu on val­ta­va, mut­ta mil­jar­deis­ta lie­nee näis­sä­kin kysymys.

        Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le mak­set­ta­vat asu­mis­tuet ovat aika pie­ni menoe­rä alue­tu­kien koko­nai­suu­des­sa. Hesa­ri las­ki taan­noin Kelan mak­sa­mat tuet (sisäl­tää mm.asumistuet) auki ja niis­sä­kin Hel­sin­gin seu­tu on net­to­mak­sa­ja: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005515360.html

        Seu­dun kun­nis­ta Hel­sin­ki on tosin suh­teel­li­sen lähel­lä maan kes­kiar­voa, mikä joh­tu­nee juu­ri­kin kal­liis­ta asu­mi­ses­ta sekä huma­ni­taa­ris­ten maa­han­muut­ta­jien suh­teet­to­man suu­res­ta määrästä.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos las­ke­taan val­tion tulot ja menot pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja kat­so­taan minis­te­riöi­den menot ja esi­mer­kik­si pre­si­den­tin palk­ka tuek­si Hel­sin­gil­le, val­tio kerää pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta sel­väs­ti enem­män rahaa kuin käyt­tää sin­ne. Tilas­to­kes­kus jul­kai­si ennen täs­tä tilas­toa vuo­sit­tain, mut­ta sen jul­kai­se­mi­nen on jos­tain syys­tä lope­tet­tu. Väi­te on siis silk­kaa potaskaa.

        Sinun todel­la­kin pitäi­si teh­dä täs­tä oma las­kel­man­sa ja lai­taa sii­hen iso link­ki suo­raan etusi­vul­le. Tämä on jo ties kuin­ka mones ker­ta, kun tämä sama väi­te nousee esille. 

        (Ja joka ker­ta minä kir­joi­tan tämän saman kom­men­tin. Jos asui­sin pks teki­sin las­kel­man var­maan itse, mut­ta kos­ka en asu niin odo­tan että esi­mer­kik­si joku hel­sin­ki­läi­nen kun­nal­lis­po­lii­tik­ko tai joku muu akti­vis­ti tekee sen. Luu­la­tavs­ti jos­tain sel­lai­nen löy­tyi­si­kin koval­la googlaamisella)

  12. Mitä miel­tä Soi­nin­vaa­ra on kau­pun­gin kes­tä­vän tason kas­vus­ta ? eli mikä on väes­tön­kas­vun max. vauh­ti ennen kuin pul­lon­kau­lat (kaa­voi­tus, infra­ra­ken­ta­mi­nen, vel­kaan­tu­mi­nen kas­vun rahoit­ta­mi­sek­si jne.) tule­vat vas­taan ? 1,2 tai 3% tms. vuodessa ?
    Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nis­ta Van­taa ja Espoo kas­va­vat nopeas­ti mut­ta vel­ka­kin (kon­ser­ni­ta­sol­la) on kas­va­nut (esim. Espoon koh­dal­la pal­jon Län­si­met­ron takia).

    Hel­sin­ki sinän­sä on taseel­taan Suo­men sel­väs­ti vah­vin kun­ta (opo / asukas).

    1. Hel­sin­ki voi­si kas­vaa hyvin­kin nopeas­ti taseen­sa heik­ke­ne­mät­tä, jos se ottai­si täy­den hyö­dyn maan hinnasta.

      1. Ja kuin­ka nope­aa voi­si olla “kas­vaa hyvin­kin nopeas­ti”, pys­tyy­kö väes­tön­kas­vua kvan­ti­foi­maan ??eli x% vuo­des­sa nyky­ti­las­sa vs. sii­nä tapauk­ses­sa että Hel­sin­ki “ottai­si täy­den hyö­dyn maan hinnasta” ?

  13. Tilas­to­kes­kus on saa­nut val­miik­si ennak­ko­tie­dot vii­me vuo­del­ta kun­tien väki­lu­vun muu­tok­sis­ta. Hel­sin­gin kas­vu oli tämän mukaan 9 607 hen­keä. Ihan ei kym­me­neen­tu­han­teen siis pääs­ty, mut­ta ennä­tys tämä sil­ti oli. ”

    Twit­te­ris­tä:
    “Kau­pun­ki­tie­to Hki
    @kaupunkitieto
    #Hel­sin­ki’s­sä asui vuo­den­vaih­tees­sa 2017/2018 vaki­tui­ses­ti 643 272 asu­kas­ta. Väki­lu­ku kas­voi vuo­den 2017 aika­na 8 091 hengellä. ”

    Jäi aika kau­ak­si kym­me­nes­tä­tu­han­nes­ta. Alku­vuo­den tilas­to­jen mukaan ennak­ko­vä­ki­lu­ku 4/2018 on 645482. Ensim­mäi­sen kol­man­nek­sen aika­na oli­si väki­lu­ku kas­va­nut 2210 hen­keä. Hyy­tyy­kö kasvu?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.