Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017

Tilas­tokeskus on saanut valmi­ik­si ennakkotiedot viime vuodelta kun­tien väk­ilu­vun muu­tok­sista. Helsin­gin kasvu oli tämän mukaan 9 607 henkeä. Ihan ei kymme­neen­tuhanteen siis päästy, mut­ta ennä­tys tämä silti oli. Samoin ennä­tys oli koko Helsin­gin seudun kasvu 20 409 hengellä.

Helsin­gin seudun kun­tien asukasluku tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­eto­jen mukaan sekä asukaslu­vun kasvu vuodessa ja kymme­nessä vuodessa.

Paljon on arvostel­tu sitä, että vuon­na 2011 Helsin­gin yleiskaa­van lähtöko­hdak­si otet­ti­in korkean väestönkasvun epäre­al­is­tise­na pidet­ty ennuste, jon­ka mukaan kaupun­gin väk­iluku kas­vaisi vuo­teen 2050 neljänkymme­nen vuo­den aikana 260 000 asukkaal­la eli  6 600 asukkaal­la vuodessa. Helsin­gin asukasluku on sen jäl­keen ylit­tänyt tuon kasvu­vauhdin joka vuosi, viime vuon­na 2 000 asukkaal­la. Se on nyt jo 10 000 asukas­ta yli tuon ennusteen. 

Lujaa meni myös Espool­la (4 701) kun taas Van­taan kasvu (3 767) oli vähän tasoit­tunut viime vuo­den ennä­tyk­ses­tä. Pääkaupunkiseudun neljän kun­nan asukasluku kasvoi yhteen­sä 18 304 asukkaal­la. Kasvus­ta tuli kehyskun­ti­in enää 10 %.

Kaikkien Helsin­gin seudun kun­tien väk­iluku kasvoi Mäntsälää luku­un otta­mat­ta. Sen sijaan Helsin­gin seudun ulkop­uolel­la kaikkien kun­tien väk­iluku pieneni Por­voo­ta luku­un otta­mat­ta niin, että muun Uuden­maan väk­iluku las­ki yli tuhan­nel­la asukkaalla.

Huo­mat­takoon, että Mäntsälää on siu­nattu oiko­radan ase­mal­la ja Z‑junilla, mut­ta kaavoitus­ta kun­ta ei ole lisännyt.

Neljässä vuodessa Helsin­gin vaalipi­irin asukasluku on nous­sut 32 124 hen­gel­lä Uuden­maan vaalipi­irin 40 047 hen­gel­lä. Tämän mukaan niiden molem­pi­en pitäisi saa­da seu­raavis­sa vaaleis­sa yksi kansane­dus­ta­ja enem­män. Helsingiltä se voi tosin jäädä saa­mat­ta, jos tänä vuon­na on tul­lut eri­tyisen paljon ulko­maid­en kansalaisia.

Nämä ovat siis vas­ta ennakkoti­eto­ja. Lop­ullisen käsi­tyk­sen­sä asi­as­ta Tilas­tokeskus ilmoit­ta­nee noin kuukau­den kuluttua.

53 vastausta artikkeliin “Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017”

  1. Asukaslukuhan kas­vaa otta­mal­la maa­han­muut­ta­jia: Sil­lä tiel­lä ei ole mitään rajo­ja ja asukkai­ta saadaan vai­vat­ta vaik­ka 50 000 vuodessa lisää, se on ihan vain tah­tokysymys. Veroa mak­savien asukkaiden määrä suh­teessa mui­hin kyl­lä las­kee, mut­ta sil­lähän ei ole väliä niin kauan kun nämä mak­sa­vat maa­han ote­tu­ille asun­not ja elannon.

    Ei ihme että Helsingillä on jo mil­jar­di velkaa ja lisää tulee joka vuosi: Kun korot alka­vat nous­ta niin kaupun­ki on pakkosäästö­jen edessä eikä ole vaikea­ta arva­ta mis­tä säästetään, sieltä mis­tä nytkin.

    Oma­l­la rahal­la asun­toa ostavalle Helsin­ki on aivan törkeästi liian kallis, mut­ta niistähän tässä ei ole kyse. Näkyy hyvin asun­tokau­pan määrässä, se läh­estyy nol­laa kun sijoittajat/asunnonvaihtajat myyvät asun­to­ja toisilleen ja muut ihmettelevät vier­estä että koskako­han hin­taku­pla puhkeaa.

    Bonusker­roin­ta vielä raken­nus­li­ikkei­den, kaupun­gin ja pankkien kom­puk­ses­ta jos­sa rak­en­tamisku­lut kokon­aisu­udessaan on dumpat­tu asun­to-osakey­htiön velak­si ja koko myyn­ti­hin­ta on raken­nusy­htiön voittoa. 

    Osta­ja pääsee lyömään vetoa koko velal­la siitä että osakey­htiön muut osakkaat mak­sa­vat oman osuuten­sa. Selvää tietenkin on että pitää olla täysin mis­tään ymmärtämätön pan­nakseen täl­laiseen uhkapeli­in rahaa: Pelkästään oman talouden ennus­t­a­mi­nen 30v päähän on jo kovin vaikeata.

    1. Tuo­mas: Asukaslukuhan kas­vaa otta­mal­la maa­han­muut­ta­jia: Sil­lä tiel­lä ei ole mitään rajo­ja ja asukkai­ta saadaan vai­vat­ta vaik­ka 50 000 vuodessa lisää, se on ihan vain tah­tokysymys. Veroa mak­savien asukkaiden määrä suh­teessa mui­hin kyl­lä las­kee, mut­ta sil­lähän ei ole väliä niin kauan kun nämä mak­sa­vat maa­han ote­tu­ille asun­not ja elannon.

      Se on kyl­lä tot­ta, että Suomen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on täysin absur­dia. Maa­han on käytän­nössä mah­dol­lista tul­la ain­oas­taan human­itäärisin syin, muut potk­i­taan heti ulos. Kaikkein kamal­im­mil­laan jär­jet­tömyys näkyy vai­h­to-opiske­li­joiden kohdal­la: kan­d­i­na Suomeen tul­lut ulko­maalainen (vas­taa tuol­laista n. puolen miljoo­nan euron koti­maista investoin­tia) saa tääl­lä kyl­lä hal­van mais­ter­in­tutkin­non, mut­ta heti kun paper­it on ulkona yliopis­tos­ta näytetään ovea, vaik­ka koulu­tus on huip­pu­lu­okkaa, kieli­taito vähin­täänkin riit­tävä, ja ihmis­suh­teetkin valmi­ik­si kunnossa.

      Ja kun parhaat mah­dol­liset maa­han­muut­ta­jat on näin saatu siir­ret­tyä Ruotsin talouselämää vilka­s­tut­ta­maan ja väestöpyra­midia tasoit­ta­maan, voidaan taas jatkaa val­i­tus­ta siitä, kuin­ka maa­han­muut­ta­jat vain elävät sosiaalituilla.

      Vai­h­to-opiske­li­joille pitäisi välit­tömästi antaa pysyvä oleskelulu­pa ja suo­ra tie kansalaisu­u­teen kun he saa­pu­vat Suomeen.

      1. arkkite­hti: Se on kyl­lä tot­ta, että Suomen maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on täysin absur­dia. Maa­han on käytän­nössä mah­dol­lista tul­la ain­oas­taan human­itäärisin syin, muut potk­i­taan heti ulos. Kaikkein kamal­im­mil­laan jär­jet­tömyys näkyy vai­h­to-opiske­li­joiden kohdal­la: kan­d­i­na Suomeen tul­lut ulko­maalainen (vas­taa tuol­laista n. puolen miljoo­nan euron koti­maista investoin­tia) saa tääl­lä kyl­lä hal­van mais­ter­in­tutkin­non, mut­ta heti kun paper­it on ulkona yliopis­tos­ta näytetään ovea, vaik­ka koulu­tus on huip­pu­lu­okkaa, kieli­taito vähin­täänkin riit­tävä, ja ihmis­suh­teetkin valmi­ik­si kunnossa.

        Ja kun parhaat mah­dol­liset maa­han­muut­ta­jat on näin saatu siir­ret­tyä Ruotsin talouselämää vilka­s­tut­ta­maan ja väestöpyra­midia tasoit­ta­maan, voidaan taas jatkaa val­i­tus­ta siitä, kuin­ka maa­han­muut­ta­jat vain elävät sosiaalituilla.

        Vai­h­to-opiske­li­joille pitäisi välit­tömästi antaa pysyvä oleskelulu­pa ja suo­ra tie kansalaisu­u­teen kun he saa­pu­vat Suomeen.

        Vier­estä olen kat­sonut, kun pari kiinalaista ensin koulutet­ti­in Suomes­sa ja sit­ten kun eivät heti saa­neet työtä, pas­siteti­in maas­ta ulos. Se kaiken muun lisäk­si inhimilli­nen trage­dia, kun puhutaan ihmi­sistä, joiden kult­tuuris­sa kasvot voi menet­tää paljon vähem­mästäkin. Toinen tosin sai töitä Kes­ki-Euroopas­ta. Täysin käsit­tämät­tömän jär­jetön­tä, kun samaan aikaan maa­han tulee koult­tam­a­ton­ta tai selvästi huon­m­min koulutet­tua jengiä tuhan­sit­tain. Vielä on suun­nitelmis­sa, että kiin­tiö­pako­lais­ten määrä nos­tet­taisin 10 000:een. ja samaan aikaan paru­taan työvoima­pu­lan takia.

      2. TA: Vier­estä olen kat­sonut, kun pari kiinalaista ensin koulutet­ti­in Suomes­sa ja sit­ten kun eivät heti saa­neet työtä, pas­siteti­in maas­ta ulos. Se kaiken muun lisäk­si inhimilli­nen trage­dia, kun puhutaan ihmi­sistä, joiden kult­tuuris­sa kasvot voi menet­tää paljon vähem­mästäkin. Toinen tosin sai töitä Kes­ki-Euroopas­ta. Täysin käsit­tämät­tömän jär­jetön­tä, kun samaan aikaan maa­han tulee koult­tam­a­ton­ta tai selvästi huon­m­min koulutet­tua jengiä tuhan­sit­tain. Vielä on suun­nitelmis­sa, että kiin­tiö­pako­lais­ten määrä nos­tet­taisin 10 000:een. ja samaan aikaan paru­taan työvoima­pu­lan takia.

        Mis­tä olet kuul­lut kiin­tiö­pako­lais­ten määrän kym­menker­tais­tamis­es­ta viime vuosikym­me­nien vaki­in­tuneesta tasosta?

      3. Tämä ei vaan käytän­nössä lop­ul­ta liity Helsin­gin kasvun suunnitteluun: 

        Se paljonko _Suomeen_ tulee maa­han­muut­ta­jia ja minkälaisia on jotain johon (jos­sain määrin, ehkä) voi vaikut­taa kansal­lisel­la tasol­la. Siihen miten he jakau­tu­vat ympäri Suomea ei juuri voi.
        Se kuin­ka suuri osu­us helsinkiläi­sistä on maa­han­muut­ta­jia, ei riipu siitä paljonko Helsinki­in rakennataan.

        Se kuin­ka suuri on Helsin­gin osu­us Uuden­maan ja val­takun­nan koko väestöstä taas riip­puu siitä paljonko raken­netaan Helsinki­in, jos lähdemme sel­l­ais­es­ta luon­tev­as­ta ole­tuk­ses­ta että Helsingis­sä asu­vien määrää rajoit­taa se mon­tako ihmistä mah­tuu Helsinki­in asumaan. Tämä päätetään pitkälti Helsingissä.

    2. Tuo­mas:
      Bonusker­roin­ta vielä raken­nus­li­ikkei­den, kaupun­gin ja pankkien kom­puk­ses­ta jos­sa rak­en­tamisku­lut kokon­aisu­udessaan on dumpat­tu asun­to-osakey­htiön velak­si ja koko myyn­ti­hin­ta on raken­nusy­htiön voittoa. 

      Osta­ja pääsee lyömään vetoa koko velal­la siitä että osakey­htiön muut osakkaat mak­sa­vat oman osuuten­sa. Selvää tietenkin on että pitää olla täysin mis­tään ymmärtämätön pan­nakseen täl­laiseen uhkapeli­in rahaa 

      Uud­is­as­un­to­jen alhaiset myyn­ti­hin­nat voivat aiheut­taa tule­vaisu­udessa ongelmia yksit­täisille per­heille, jot­ka eivät hah­mo­ta, miten pystyvät kan­ta­maan juok­se­vat kulun­sa ja lyhen­nyk­sen­sä ison yhtiöve­lan kanssa, kun korot nou­se­vat. Kieltämät­tä vielä ei ole varoit­tavia esimerkke­jä, sil­lä isot 25-vuo­tiset rak­en­tamisve­lat ovat vas­ta 2000-luvun juttu.

      Pitää olla täysin mis­tään ymmärtämätön ajatel­lak­seen sitä kuitenkaan uhkapelinä Helsingis­sä. Jos joku ei selviä omas­ta osu­ud­estaan, hän myy asun­non tai taloy­htiö ottaa sen hal­tu­un ja myy sen sel­l­aiselle, joka selviää. Tuli­joi­ta Helsinki­in näyt­täisi riit­tävän ainakin ennustei­den mukaan. Mah­dol­liset tap­pi­ot menevät sille, joka ei omas­ta velka­o­su­ud­estaan selviä, ei muille osakkaille.

    3. Tuo­mas:

      Ei ihme että Helsingillä on jo mil­jar­di velkaa ja lisää tulee joka vuosi: Kun korot alka­vat nous­ta niin kaupun­ki on pakkosäästö­jen edessä eikä ole vaikea­ta arva­ta mis­tä säästetään, sieltä mis­tä nytkin.

      Helsin­ki kuu­luu Suomen kun­nista vähävelka­isim­paan päähän. https://yle.fi/uutiset/3–10061698

      Viime vuosi­na Helsin­gin lainakan­ta per asukas on pienentynyt.

      1. Helsin­ki kuu­luu Suomen kun­nista vähävelka­isim­paan päähän. 

        Lisäk­si Helsin­ki omis­taa mil­jar­di­en euro­jen edestä ulos vuokrat­tua tont­ti­maa­ta, jon­ka se voi aina halutes­saan myydä.

      2. Ei ihme että teille nau­re­taan: Helsin­ki kuu­luu Suomen kun­nista vähävelka­isim­paan päähän. https://yle.fi/uutiset/3–10061698

        Viime vuosi­na Helsin­gin lainakan­ta per asukas on pienentynyt.

        Pitää myös huomioi­da kaupun­gin omis­tamien yhtiöi­den velat. Jos vaikka­pa Helen ottaa velkaa ja samal­la mak­saa kaupungille osinkoa, on kyseessä reaalis­es­ti kaupun­gin otta­ma, mut­ta kaupun­gin taseesta piilotet­tu vel­ka. Ja samal­la taval­la kun sähkö­fir­ma ottaa monop­o­lin­sa turvin yli­hin­taa sähkön­si­ir­rosta, kyseessä on piiloverotus. 

        Tämä siis yleisenä kom­ment­tia. Helenin tilanteesta min­ul­la ei ole mitään käryä.

      3. Helenin omavaraisu­usaste on jotain yli 70% ja sen suurin velko­ja on Hel­sngin kaupun­ki. Helsingillä on pelkästään ulos vuokrat­tua tont­ti­maa­ta, siis myyn­tikelpoisia tont­te­ja, noin viiden mil­jardin euron edestä ja lisäk­si paljon kaavoit­tam­a­ton­ta maa­ta. Eiu ole varsi­naises­sa konkurssitilassa.

  2. Minä pääsin tilas­tokeskuk­sen tiedoista alla ole­vaan tulok­seen. Helsin­gin asukasluku oli 31.12.2016 635591
    ja vuot­ta myöhem­min 644788, eli lisäys­tä 9197.
    Espoo 4762
    Helsin­ki 9197
    Hyvinkää 161
    Jär­ven­pää 1060
    Kau­ni­ainen 227
    Ker­a­va 48
    Kirkkon­um­mi 147
    Mäntsälä ‑54
    Nur­mi­järvi 152
    Por­nainen 25
    Sipoo 410
    Tuusu­la 55
    Van­taa 3912
    Vihti 100

    Täs­mää Brotheruk­sen luku­jen kanssa:
    https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/964064557131030528

    1. Olet käyt­tänyt vuo­den 2016 tietoina ennakkoti­eto­ja, kuiten Brotheruskin on tyehnyt joko asi­aa harkit­tuaan tai laisku­ut­taan. Niistä on kuitenkin tul­lut jo lop­ulliset tiedot. Ver­taat kah­ta epä­tarkkaa arvio­ta keskenään. Kun käytät lopuil­lisia tieto­ja, on vain toinen luvuista epä­var­ma, mut­ta tietysti, jos kor­jauk­set ovat tänäkin vuon­na saman­su­un­taiset, sil­loin tuo sin­un tapasi on parem­pi. Jos taas ei ole, niin lisäät satunnaisuutta.

  3. Vaal­i­ti­las­to­jen tam­mikuu 2018 mukaan Uusi­maa saisi yhden lisä­paikan, 35 -> 36, Savo-Kar­jalan (17 -> 16) kus­tan­nuk­sel­la. Helsin­ki pysy­isi 22 paikas­sa. Helsin­gin pitäisi saa­da n 17 000 suo­ma­laista asukas­ta vuodessa lisää 23 paikkaa varten. Hie­man speku­lati­ivi­nen lasken­ta tosin; tuo paik­ka olisi Uudelta­maal­ta pois, olet­taen ettei Uuden­maan eikä muidenkaan vaalipi­irien asukaslu­vut muut­tuisi mihinkään. Jos taas olet­taisi että Uuden­maan asukasluku kas­vaisi samaa vauh­tia kuin Helsin­gin, Hki saisi lisä­paikkansa Väyrys.. eikun Lapin vaalipi­iristä (7 -> 6).

    http://vrk.fi/vaalitilastoja

  4. Huo­maa myös Jär­ven­pää. Kaupun­gin sat­saus keskus­tan kehit­tämiseen on tuot­tanut tulok­sen. Noin 1000 asukkaan lisäys vuon­na 2017 on kehyskun­nis­sa selvä ykkö­nen. Kaik­ki Jär­ven­pään uudet asun­not ovat käve­ly­matkan päässä asemalta.

  5. Eiväthän nämä tulok­set yllät­täviä ole. Näin on ennustet­tu ja näin näyt­tää myös käyvän. Helsin­gin ja pääkaupunkiseudun vetovoima on selvä kaikille muille pait­si niille, jot­ka sitä ide­ol­o­gi­sista syistä vastustavat.

    Onko se sit­ten hyvä vai huono asia? Itsessään ei kai kumpaakaan. Mei­dän täy­tyy tietysti hyö­dyn­tää luon­nol­lisen kehi­tyk­sen hyvät puo­let ja pehmen­tää huono­ja. Pitäisikö mei­dän esimerkik­si jotenkin tukea muu­ta Suomea? Vaiko ei?

    Tietysti näinä väestönkasvun aiheut­tamien ongelmien aikoina tun­tuu aina vähän hirvit­tävältä kuul­la ilakoin­tia siitä, että väkimäärä kas­vaa. Sil­loinkin kun kyse on ilmeis­es­ti enem­män väen siir­tymis­es­tä kuin sen määrän kas­vamis­es­ta. Väk­ilu­vun kun pitäisi oikeasti vähen­tyä. Ihan riit­tävästi pöhinää saadaan aikaisek­si jo nyky­isil­läkin porukoilla.

  6. Vihreän maa­pal­lon säi­lyt­tämisek­si olisi hillitön väestönkasvu saata­va pysähtymään, näin myös Helsingis­sä, vaikkakin ongel­ma on pahin Afrikas­sa ja Aasi­as­sa. Suomes­sakin oman maan luon­non­va­rat eivät nykyiselle ja kas­vavalle väestölle riitä. Miten saisimme kehi­tyk­sen kääntymään???
    Tänään osuin sat­tumal­ta MTV:ssä Enqvistin haas­tat­telu­un, linkki
    https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tanaan-tv-ssa-tiedemiehet-varoittavat-ihmiskuntaa-tuhosta-suomalaisprofessori-kertoo-kovista-keinoista-kannattaisi-ottaa-tosissaan/6778266#gs.vOU86Pc

    Mitenkähän tuo haas­tat­telus­sa esitet­ty lap­sil­isien leikkaus purisi Helsin­gin väestönkasvuun ???

    1. Vihreän maa­pal­lon säi­lyt­tämisek­si olisi hillitön väestönkasvu saata­va pysähtymään, näin myös Helsingis­sä, vaikkakin ongel­ma on pahin Afrikas­sa ja Aasiassa

      Vaik­ka Helsingis­sä syn­tyvyys ylit­tää kuolleisu­u­den roimasti, hedelmäl­lisyys­lu­vut ovat selvästi alem­pia kuin muual­la maas­sa. Näin ajatellen muut­to Helsinki­in hidas­taa vcäestönkasvua, mut­ta kausali­teetin kanssa on tietysti vähän epävarmuutta.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Vaik­ka Helsingis­sä syn­tyvyys ylit­tää kuolleisu­u­den roimasti, hedelmäl­lisyys­lu­vut ovat selvästi alem­pia kuin muual­la maas­sa. Näin ajatellen muut­to Helsinki­in hidas­taa vcäestönkasvua, mut­ta kausali­teetin kanssa on tietysti vähän epävarmuutta.

        Johtopäätös lie­nee joka tapauk­ses­sa siis se, että syn­tyvyys Helsingis­sä pitää saa­da laske­maan. Toki vielä enem­män muual­la maas­sa, sitäkin enem­män muual­la maail­mas­sa ja kaikkein eniten Afrikassa.

        Kuten Mat­ti Arpo­nen aivan oikein ottaa esille, ovat Kari Enqvist ja siis tiedemiehet ylipäätään huolestunei­ta ihmis­määrän kasvus­ta. Tämä maan ja maail­man vii­saiden huoli ei tun­nu het­kaut­ta­van keskiver­topäät­täjiä mitenkään, saati sit­ten suur­ta kansaa.

        Yleisin strate­gia tämän ongel­man kohdal­la lie­nee silmien sulkem­i­nen, toisek­si yleisin vai­h­toe­htois­t­en totuuk­sien vil­je­ly. Ja sit­ten pöhistään ahk­erasti ark­isten asioiden paris­sa. Jopa vihreän mepin Hei­di Hau­ta­lan pain­opis­teenä tun­tuu europar­la­men­tis­sa viime aikoina olleen kel­lo­jen siirte­ly… (No, ne muovi­ju­tut ovat sen­tään todel­li­nen ongelma).

      2. Pekka T.: Kuten Mat­ti Arpo­nen aivan oikein ottaa esille, ovat Kari Enqvist ja siis tiedemiehet ylipäätään huolestunei­ta ihmis­määrän kasvus­ta. Tämä maan ja maail­man vii­saiden huoli ei tun­nu het­kaut­ta­van keskiver­topäät­täjiä mitenkään, saati sit­ten suur­ta kansaa.

        Suurin este väestönkasvun hillit­semisessä on uskon­nol­liset hörhöt, joiden mielestä ehkäisy on murha ja sek­si muuten kuin las­ten­tekomielessä syntiä.

        Noin muuten väestönkasvu ei ole läh­eskään suurin ongel­ma; paras tapa vähen­tää väestönkasvua on elin­ta­son nousu, ja elin­ta­son nousu lisää ympäristökuor­mi­tus­ta vielä paljon enem­män kuin köy­hien lisään­tymi­nen — ja lisää väestöä elin­iän odot­teen kasvun myötä. 

        Kyl­lä, ympäristöon­gel­mat oli­si­vat paljon pienem­mät jos väestöä olisi muu­ta­ma mil­jar­di vähem­män. Tämän toteami­nen on sen luokan itses­tään­selvyys, että mitään lisäar­voa mihinkään keskustelu­un se ei tuo. Pait­si tietenkin jos taustal­la on jonkin­lainen sairas fan­ta­sia mas­samurhaamis­es­ta, jol­loin esit­täjän voi jät­tää täysin omaan arvoonsa.

      3. arkkite­hti:
        Noin muuten väestönkasvu ei ole läh­eskään suurin ongel­ma; paras tapa vähen­tää väestönkasvua on elin­ta­son nousu, ja elin­ta­son nousu lisää ympäristökuor­mi­tus­ta vielä paljon enem­män kuin köy­hien lisään­tymi­nen – ja lisää väestöä elin­iän odot­teen kasvun myötä. 

        Kyl­lä, ympäristöon­gel­mat oli­si­vat paljon pienem­mät jos väestöä olisi muu­ta­ma mil­jar­di vähem­män. Tämän toteami­nen on sen luokan itses­tään­selvyys, että mitään lisäar­voa mihinkään keskustelu­un se ei tuo. Pait­si tietenkin jos taustal­la on jonkin­lainen sairas fan­ta­sia mas­samurhaamis­es­ta, jol­loin esit­täjän voi jät­tää täysin omaan arvoonsa.

        Väestönkasvu ei tietenkään ole maail­man ain­oa ongel­ma, mut­ta se on niistä sikäli pahin, että se kytkey­tyy melkein kaikki­in mui­hin ihmiskun­nan suurimpi­in haasteisi­in. Sen luulisi ja pitäisi olla itses­tään­selvyys, mut­ta sitä se ei selvästikään ole. Mik­si me muuten emme olisi jo aikaa sit­ten tehneet asialle jotain?

        Ihmiskun­nan aiheut­ta­ma rasitus ympäristölle on karkeasti väkimäärä ker­taa yksilön ympäristölle aiheut­ta­ma keskimääräi­nen kuor­ma. Molem­mat kas­va­vat edelleen, mut­ta vaik­ka väestönkasvu saataisi­in pysähtymään, kuten toiveikkaat ennus­teet lupaa­vat vuosikym­me­nien tähtäyk­sel­lä, on keskimääräi­nen kulu­tus edelleen rajus­sa nousus­sa. Yhtälö on pelot­ta­va, kun maail­man jän­nit­teet lisään­tyvät jo nyt.

        Suo­ras­taan vas­ten­mieli­nen oli tuo lop­un ylim­ieli­nen heit­to, että väestönkasvus­ta huole­htimisen takana voisi olla sairas fan­ta­sia mas­samurhaamis­es­ta. Hyi helkkari miten sairas ajatus.

      4. Pekka T.: Väestönkasvu ei tietenkään ole maail­man ain­oa ongel­ma, mut­ta se on niistä sikäli pahin, että se kytkey­tyy melkein kaikki­in mui­hin ihmiskun­nan suurimpi­in haasteisi­in. Sen luulisi ja pitäisi olla itses­tään­selvyys, mut­ta sitä se ei selvästikään ole. Mik­si me muuten emme olisi jo aikaa sit­ten tehneet asialle jotain?

        Kyl­lähän sille on tehty paljonkin, kukaan ei enää puhu väestön ekspo­nen­ti­aalis­es­ta kasvus­ta kuten joskus 60-luvul­la. Toki ne maini­tut uskon­nol­liset hörhöt ovat tehneet parhaansa kehi­tyk­sen hidas­tamisek­si, mut­ta poli­ti­ik­ka nyt ylipään­sä on jatku­vaa tais­telua idioot­te­ja vastaan.

        Mut­ta kun pro­fes­sori sanoo haas­tat­telus­sa, että “yksinker­taisin” tapa puolit­taa hiilid­iok­sidipäästöt olisi puolit­taa väestö (kuten Enqvist yllä linka­tus­sa MTV:n haas­tat­telus­sa tekee), niin kyl­lähän sitä täy­tyy ihme­tel­lä että kuin­ka hel­vetin pihal­la ukko oikein voi olla, ja kan­nat­taisiko­han pro­fes­sorin pysyä oma­l­la erikoisalueellaan?

        Jos ilmas­ton­muu­tos halu­taan pitää edes jos­sain määrin aisois­sa, reagoin­ti­ai­ka on vain muu­ta­man vuosikymme­nen mit­tainen. Siinä ajas­sa ain­oat keinot väk­ilu­vun saamisek­si lasku­un (puolit­tamis­es­ta puhu­mat­takaan) menevät kat­e­go­ri­aan “sairaat fan­tasi­at”. Enqvistin itse esit­tämä ehdo­tus lap­sil­isien leikkaamis­es­ta moni­lap­sisil­ta per­heiltä (mikä sinän­sä olisi ilmas­tosy­istä ihan perustel­tu ehdo­tus — lisään­tymiseen ei tarvitse erik­seen tuil­la kan­nus­taa) ei vaikut­taisi mil­lään taval­la globaali­in väestöön; lap­sil­isän kaltaisia tukia ei tun­neta juuri mis­sään muual­la kuin vau­rauis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa, joiden väestö on laskusu­un­nas­sa jo nyt.

      5. Mut­ta kun pro­fes­sori sanoo haas­tat­telus­sa, että ”yksinker­taisin” tapa puolit­taa hiilid­iok­sidipäästöt olisi puolit­taa väestö

        Tämä väite ei edes pidä paikkaansa. Jos väestö puo­litet­taisi­in hiilid­iok­sidipäästöt väheni­sivät olen­nais­es­ti enem­män, kos­ka uusi­u­tu­via ener­gialähteitä olisi enti­nen määrä. Väestönkasvu on todel­la paha ongtel­ma. Se on kuitenkin ratkaistu muual­la kuin Afrikas­sa. Afrikas­sa se on todel­la epä­toivoisen paha ongelma.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Tämä väite ei edes pidä paikkaansa. Jos väestö puo­litet­taisi­in hiilid­iok­sidipäästöt väheni­sivät olen­nais­es­ti enem­män, kos­ka uusi­u­tu­via ener­gialähteitä olisi enti­nen määrä. Väestönkasvu on todel­la paha ongtel­ma. Se on kuitenkin ratkaistu muual­la kuin Afrikas­sa. Afrikas­sa se on todel­la epä­toivoisen paha ongelma.

        Ja kään­täen: kun väestö kas­vaa, kas­va­vat myös hiilid­iok­sidipäästöt olen­nais­es­ti enem­män? Mikä siis on epä­toivoisen paha ongelma.

        On kovin kau­nis­tel­tua sanoa, että väestönkasvun ongel­ma olisi ratkaistu muual­la kuin Afrikas­sa. Se kai siis tarkoit­taa, että väestön määrä (muual­la kuin Afrikas­sa) on ennustei­den mukaan kään­tymässä joskus tulev­ina vuosikym­meninä lasku­un? Mut­ta Afrikas­sa ei siis edes sitä.

        Aivan eri asia on sit­ten se mikä olisi maa­pal­lon kannal­ta kestävä ihmis­määrä? Ottaen siis vielä huomioon, että ihmiset halu­a­vat jopa rikkaissa län­si­mais­sa aina vain lisätä elin­ta­soaan. Ja muis­taen, että suuren väestömäärän aiheut­ta­mat jän­nit­teet näkyvät jo nyt monis­sa maail­man suuris­sa ongelmissa.

      7. arkkite­hti:

        Mut­ta kun pro­fes­sori sanoo haas­tat­telus­sa, että “yksinker­taisin” tapa puolit­taa hiilid­iok­sidipäästöt olisi puolit­taa väestö (kuten Enqvist yllä linka­tus­sa MTV:n haas­tat­telus­sa tekee), niin kyl­lähän sitä täy­tyy ihme­tel­lä että kuin­ka hel­vetin pihal­la ukko oikein voi olla, ja kan­nat­taisiko­han pro­fes­sorin pysyä oma­l­la erikoisalueellaan?

        Jos ilmas­ton­muu­tos halu­taan pitää edes jos­sain määrin aisois­sa, reagoin­ti­ai­ka on vain muu­ta­man vuosikymme­nen mit­tainen. Siinä ajas­sa ain­oat keinot väk­ilu­vun saamisek­si lasku­un (puolit­tamis­es­ta puhu­mat­takaan) menevät kat­e­go­ri­aan “sairaat fantasiat”. 

        Oike­as­sa­han Enqvist on. Kyl­lä kai peri­aat­teessa tehokkain tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä on vähen­tää ihmis­ten määrää? Mikä on sit­ten poli­it­tis­es­ti ylipäätään mah­dolli­nen tapa on eri asia. 

        Nyt tun­tuu siltä, että kos­ka asia on niin tavat­toman vaikea, ja siis läh­es mah­do­ton hoitaa nopeasti, kuten nim­imerk­ki “arkkite­htikin” toteaa, niin mielu­um­min vain sul­je­taan silmät. Se ei ainakaan ole oikea tapa, sil­lä se siirtää ongel­mat tule­vaisu­u­teen samal­la niitä pahen­taen. Ja samanaikaises­ti menetetään paljon ken­ties korvaamatonta.

        Enqvist ei myöskään ole huo­lessaan yksi. Suuri joukko eri alo­jen tutk­i­joi­ta on samaa mieltä, minkä he julk­i­lausumas­saan toi­vat esille. Minus­ta vaatii melkoista ylim­ielisyyt­tä väheksyä tutk­i­joiden, jot­ka sen­tään kuu­lu­vat ihmiskun­nan lah­jakkaaseen osaan, näke­myk­siä sen kum­mem­min perustelemat­ta. Tutk­i­jat eivät ole asiantun­ti­joi­ta poli­it­tis­ten ratkaisu­jen kek­simisessä, mut­ta kyl­lä hei­dän huolen­sa kan­nat­taa kuul­la ja ymmärtää, ei torjua.

      8. Pekka T.: Minus­ta vaatii melkoista ylim­ielisyyt­tä väheksyä tutk­i­joiden, jot­ka sen­tään kuu­lu­vat ihmiskun­nan lah­jakkaaseen osaan, näke­myk­siä sen kum­mem­min perustelematta.

        Jos näke­mys on sitä luokkaa kuin Enqvis­til­lä haas­tat­telus­sa, se kuu­luu ohit­taa sen kum­mem­min perustelemat­ta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että yksinker­taisin tapa puolit­taa hiilid­iok­sidipäästöt olisi puolit­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö. Tulim­meko tästä nyt yhtään viisaammiksi?

        Väestönkasvus­ta voi ihan perustel­lusti olla huolis­saan, mut­ta kun koke­mus ker­too että tehokkain tapa vähen­tää väestönkasvua on elin­ta­son kasvu, ja että elin­ta­son kasvu nos­taa huo­mat­tavasti hiilid­iok­sidipäästöjä, niin on ilmeistä että aivan ensisi­jainen ongel­ma ratkaistavak­si on miten pystymme tuot­ta­maan enem­män elin­ta­soa vähem­mil­lä päästöil­lä. Kun tämä ongel­ma on ratkaistu, väestönkasvun ongel­ma ratkeaa itsestään.

        Ei se ole silmien sulkemista, vaan tosi­a­sioiden tun­nus­tamista. Ei kan­na­ta haka­ta päätään seinään, jos vier­essä on ovi.

      9. arkkite­hti: Jos näke­mys on sitä luokkaa kuin Enqvis­til­lä haas­tat­telus­sa, se kuu­luu ohit­taa sen kum­mem­min perustelemat­ta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että yksinker­taisin tapa puolit­taa hiilid­iok­sidipäästöt olisi puolit­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö. Tulim­meko tästä nyt yhtään viisaammiksi?

        Väestönkasvus­ta voi ihan perustel­lusti olla huolis­saan, mut­ta kun koke­mus ker­too että tehokkain tapa vähen­tää väestönkasvua on elin­ta­son kasvu, ja että elin­ta­son kasvu nos­taa huo­mat­tavasti hiilid­iok­sidipäästöjä, niin on ilmeistä että aivan ensisi­jainen ongel­ma ratkaistavak­si on miten pystymme tuot­ta­maan enem­män elin­ta­soa vähem­mil­lä päästöil­lä. Kun tämä ongel­ma on ratkaistu, väestönkasvun ongel­ma ratkeaa itsestään.

        Ei se ole silmien sulkemista, vaan tosi­a­sioiden tun­nus­tamista. Ei kan­na­ta haka­ta päätään seinään, jos vier­essä on ovi.

        Elin­ta­son nousun irrot­ta­mi­nen hiilid­iok­sidipäästö­jen kasvus­ta (ja muus­ta ympäristölle haitallis­es­ta) on tietenkin yksi ihmiskun­nan kohtalonkysymyk­sistä. Siitä onkin viime aikoina näkynyt pieniä, lupaavia merkke­jä. Pitkään pitää sitäkin tietä tosin vielä kulkea ennen kuin se ratkaisee ongel­mamme. Sitä pait­si emme tiedä riit­tääkö meil­lä siihen aika.

        Sik­si tarvit­semme myös mui­ta ratkaisu­ja ja sel­l­ainen olisi esimerkik­si — sim­sal­abim — ihmis­määrän vähen­tämi­nen. Tämän ratkaisun itses­tään­selvyys ei yhtään vähen­nä sen voimaa. Sitä ei myöskään hyö­dyn­netä riit­tävästi niin kauan kuin siihen suh­taudu­taan vähättelevästi.

        Vielä Enqvis­tistä ja muista tutk­i­joista. Viime syksynä 15 000 tiedemiestä 184 maas­ta varoit­ti julk­i­lausumas­saan ihmis­ten vaaran­ta­van koko ihmiskun­nan tule­vaisu­u­den, jos kulu­tusy­hteiskun­ta ja väestönkasvu jatku­vat nykyisel­lä tahdil­la. Minä en ohi­ta täl­laisia hätähu­u­to­ja sen kum­mem­min perustelemat­ta. Ne, jot­ka sen tekevät, siis perustelemat­ta, sulke­vat totis­es­ti silmänsä.

      10. Pekka T.: Sik­si tarvit­semme myös mui­ta ratkaisu­ja ja sel­l­ainen olisi esimerkik­si – sim­sal­abim – ihmis­määrän vähen­tämi­nen. Tämän ratkaisun itses­tään­selvyys ei yhtään vähen­nä sen voimaa. Sitä ei myöskään hyö­dyn­netä riit­tävästi niin kauan kuin siihen suh­taudu­taan vähättelevästi.

        Mut­ta kun ei tuo ole ratkaisu yhtään sen enem­pää kuin kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen on ratkaisu. Väestön vähem­i­nen voi olla mekanis­mi jol­la ympäristökuor­mi­tus­ta voidaan vähen­tää, mut­ta ratkaisu on vas­ta jokin keino, jol­la väestö saadaan vähen­emään. Täl­laisia keino­ja ei käytän­nössä ole ole­mas­sa, tai ne keinot itse asi­as­sa tekevät siitä varsi­nais­es­ta ongel­mas­ta pahem­man, kos­ka niihin liit­tyy aivan val­ta­va ympäristökuor­mi­tuk­sen kasvu.

        Yhtä hyvin voisi esit­tää “ratkaisuna” Marsin maankaltais­tamista ja väestön siirtämistä sinne. Joo, se olisi tosi kivaa, mut­ta mitään keinoa täl­laiseen oper­aa­tioon ei ole ole­mas­sa, ja teo­reet­tisetkin keinot aiheut­taisi­vat enem­män tuhoa kuin tuot­taisi­vat hyötyä.

        Tuo “sim­sal­abim” on todel­la osu­va sanaval­in­ta tässä yhtey­dessä. Taiku­us on nimit­täin myös oikein hyvä “ratkaisu” ympäristöongelmiin…

      11. arkkite­hti: Mut­ta kun ei tuo ole ratkaisu yhtään sen enem­pää kuin kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen on ratkaisu. Väestön vähem­i­nen voi olla mekanis­mi jol­la ympäristökuor­mi­tus­ta voidaan vähen­tää, mut­ta ratkaisu on vas­ta jokin keino, jol­la väestö saadaan vähen­emään. Täl­laisia keino­ja ei käytän­nössä ole ole­mas­sa, tai ne keinot itse asi­as­sa tekevät siitä varsi­nais­es­ta ongel­mas­ta pahem­man, kos­ka niihin liit­tyy aivan val­ta­va ympäristökuor­mi­tuk­sen kasvu.

        Yhtä hyvin voisi esit­tää “ratkaisuna” Marsin maankaltais­tamista ja väestön siirtämistä sinne. Joo, se olisi tosi kivaa, mut­ta mitään keinoa täl­laiseen oper­aa­tioon ei ole ole­mas­sa, ja teo­reet­tisetkin keinot aiheut­taisi­vat enem­män tuhoa kuin tuot­taisi­vat hyötyä.

        Tuo “sim­sal­abim” on todel­la osu­va sanaval­in­ta tässä yhtey­dessä. Taiku­us on nimit­täin myös oikein hyvä “ratkaisu” ympäristöongelmiin…

        On ehkä ole­mas­sa yksi väestönkasvua alen­ta­va keino, joka ei aiheuta ympäristökuor­mi­tuk­sen kasvua: koulu­tus ja ter­vey­den­huolto. Annetaan siis ihmisille tietoa ja keinot ehkäisyyn.

      12. Anneli Jalka­nen: On ehkä ole­mas­sa yksi väestönkasvua alen­ta­va keino, joka ei aiheuta ympäristökuor­mi­tuk­sen kasvua: koulu­tus ja ter­vey­den­huolto. Annetaan siis ihmisille tietoa ja keinot ehkäisyyn.

        Tuo keino usein maini­taan, sil­lä se on miel­lyt­tävän humaani. Vaan onko meil­lä aikaa odot­taa tulok­sia? Globaalit jän­nit­teet kun lisään­tyvät koko ajan jo nykyisel­läkin väkimäärällä.

        Ehdot­tomasti tämä keino pitäisi kuitenkin ottaa käyt­töön. Ehkäisyä vaan joka paikkaan ja tietoa ja ymmär­rystä maa­pal­lon ongelmista ja mah­dol­li­sista ratkaisu­ista kaikkialle.

        Mei­dän oma kristi­nuskom­mekin kehot­taa ihmisiä täyt­tämään maan. Näinä päiv­inä täy­tyy kuitenkin ymmärtää, että tehtävä on suoritet­tu ja meni jo vähän pitkäksikin.

      13. arkkite­hti: Mut­ta kun ei tuo ole ratkaisu yhtään sen enem­pää kuin kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen on ratkaisu. Väestön vähem­i­nen voi olla mekanis­mi jol­la ympäristökuor­mi­tus­ta voidaan vähen­tää, mut­ta ratkaisu on vas­ta jokin keino, jol­la väestö saadaan vähen­emään. Täl­laisia keino­ja ei käytän­nössä ole ole­mas­sa, tai ne keinot itse asi­as­sa tekevät siitä varsi­nais­es­ta ongel­mas­ta pahem­man, kos­ka niihin liit­tyy aivan val­ta­va ympäristökuor­mi­tuk­sen kasvu.

        Tuo “sim­sal­abim” on todel­la osu­va sanaval­in­ta tässä yhtey­dessä. Taiku­us on nimit­täin myös oikein hyvä “ratkaisu” ympäristöongelmiin…

        Liialli­nen ympäristökuor­mi­tus ja kaik­ki siihen liit­tyvä on ongel­mana niin vaikea, että siihen ei ole ole­mas­sa mitään yksit­täistä ratkaisua. Ei siis ole ole­mas­sa mitään taikatemp­pua. Niin­pä mei­dän pitäisi käyt­tää kaikkia mah­dol­lisia keino­ja, ehkä jopa kikko­ja ja kon­ste­ja, taakan helpot­tamisek­si. Mielel­lään tietysti mah­dol­lisim­man humaane­ja ja oikeudenmukaisia.

        Väestömäärän, keskimääräisen kulu­tuk­sen sekä elin­ta­son ja ymäristökuor­man kor­re­laa­tion vähen­tämi­nen ovat kaik­ki täl­laisia keino­ja. Mikään niistä ei yksistään ratkaise ongel­maa, mut­ta entäs yhdessä? Kaikil­la näil­lä osa-alueil­la voidaan kohtu­udel­la tehdä jotain. En tiedä riit­tääkö sekään, mut­ta pitäisi kai edes yrittää?

        Olka­amme älyl­lis­es­ti rehellisiä. Olemme tuhon tiel­lä, jos meil­lä ei ole oikeasti keino­ja hal­li­ta tätä ongel­maa. Ääneen sitä ei kuitenkaan yleen­sä san­o­ta, sil­lä enem­mistö halu­aa sulkea silmänsä.

      14. Osmo Soin­in­vaara: Vaik­ka Helsingis­sä syn­tyvyys ylit­tää kuolleisu­u­den roimasti, hedelmäl­lisyys­lu­vut ovat selvästi alem­pia kuin muual­la maas­sa. Näin ajatellen muut­to Helsinki­in hidas­taa vcäestönkasvua, mut­ta kausali­teetin kanssa on tietysti vähän epävarmuutta. 

        Hedelmäl­lisyy­del­lä tarkoite­taan ilmeis­es­ti mon­tako las­ta nainen syn­nyttt­tää. Mil­lainen mah­taa miesten “hedelmäl­lisyys” maaseudul­la olla. Veikkaan alle 1 kun se pk-seudul­la on reilusti isom­pi. Joka mitalil­la on 2 puolta.

      15. R.Silfverberg: Hedelmäl­lisyy­del­lä tarkoite­taan ilmeis­es­ti mon­tako las­ta nainen syn­nyttt­tää. Mil­lainen mah­taa miesten “hedelmäl­lisyys” maaseudul­la olla. Veikkaan alle 1 kun se pk-seudul­la on reilusti isom­pi. Joka mitalil­la on 2 puolta.

        Onhan se selvästi alle 1, kun maal­la ei, niin kuin ei kaupungis­sakaan, miehet syn­nytä. Mut­ta tarkoiti var­maan, että maalais­miehet eivät siitä lap­sia? Kuka ne maaseudul­la sit­ten siit­tää? Kaupunki­lais­miehet, koeputk­i­hedelmöi­tys? Vai tarkoitiko, että yhtä syn­ny­tysikäistä naista kohden maaseudul­la on 3 “syn­ny­tysikäistä” miestä? Ei se tai­da ihan pitää paikkaansa tuokaan. Onko sin­ul­la käynyt mielessä, että ihan kaik­ki maalaiset eivät ole luusere­i­ta? Miesten lapset­to­muus taitaa olla kasvus­sa ihan koko maas­sa. Ja jos Japanin mallin mukaan men­nään, niin koh­ta nuoret eivät har­ras­ta enää seksiäkään.

        https://yle.fi/uutiset/3–10060617
        “Bri­tann­ian yleis­ra­dioy­htiö BBC:n kyse­ly­tutkimuk­sen mukaan noin 43 pros­ent­tia 18–34-vuotiaista japani­lais­nuorista ei ole har­ras­tanut koskaan seksiä.”

      16. JY: Onhan se selvästi alle 1, kun maal­la ei, niin kuin ei kaupungis­sakaan, miehet synnytä.Mutta tarkoiti var­maan, että maalais­miehet eivät siitä lap­sia? Kuka ne maaseudul­la sit­ten siittää? 

        Tarkoitin sitä että maaseudul­la on niin vähän hedelmäl­lisessä iässä ole­via naisia samaan ikälu­okan miehi­in ver­ratu­na että läh­eskään jokaiselle miehelle ei riitä naista jon­ka kanssa perus­taa per­he ja saa­da lapsia.

  7. Kuulin Ruot­sista, että Helsin­gin kasvu uuti­soiti­in ongel­mak­si. En kuul­lut koko uutista, kävi vain mielessä, että Helsin­gin päät­täjät on Ruot­sis­sa ymmär­ret­ty väärin. Toinen, mitä ihmette­len, Helsin­gin viihty­isyys on tiessään, suurel­la osal­la ihmi­sistä ei ole har­main­ta aav­is­tus­ta kaupunkikult­tuurista. Ruot­sista kuul­tua tämäkin: epäilti­in, että monis­sa ihmi­sis­sä ilmenevä voimat­to­muus voi liit­tyä liian pie­neen tilaan ympärillä.

    1. Anne Mat­ti­la-Borg:
      Kuulin Ruot­sista, että Helsin­gin kasvu uuti­soiti­in ongel­mak­si. En kuul­lut koko uutista, kävi vain mielessä, että Helsin­gin päät­täjät on Ruot­sis­sa ymmär­ret­ty väärin. Toinen, mitä ihmette­len, Helsin­gin viihty­isyys on tiessään, suurel­la osal­la ihmi­sistä ei ole har­main­ta aav­is­tus­ta kaupunkikult­tuurista. Ruot­sista kuul­tua tämäkin: epäilti­in, että monis­sa ihmi­sis­sä ilmenevä voimat­to­muus voi liit­tyä liian pie­neen tilaan ympärillä. 

      Ruot­salaisil­la on joskus vähän out­o­ja käsi­tyk­siä suo­ma­laista, mut­ta tässä tapauk­ses­sa ovat oike­as­sa. He tietävät että suo­ma­laisil­la (tai suurim­mal­la osal­la) ei ole har­main­ta aav­is­tus­ta kaupunkikultturista.

  8. Eri­lai­sis­sa keskusteluis­sa ei kukaan uskalla esit­tää väk­ilu­vun vähen­e­mistä ratkaisuk­si. Siitä saa heti nat­sileiman otsaansa

    1. Erk­ki Nii­ni:
      Eri­lai­sis­sa keskusteluis­sa ei kukaan uskalla esit­tää väk­ilu­vun vähen­e­mistä ratkaisuk­si. Siitä saa heti nat­sileiman otsaansa

      Nat­sileiman saa vas­ta kun alkaa esit­telemään niitä keino­ja, mil­lä meinaa tuo­hon päästä. (Siis mui­ta kuin talouskasvu, tyt­tö­jen koulut­ta­mi­nen, ter­vey­den­huol­lon paran­t­a­mi­nen jne.)

  9. Pekka T.: Oike­as­sa­han Enqvist on. Kyl­lä kai peri­aat­teessa tehokkain tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä on vähen­tää ihmis­ten määrää?

    Tuos­sa on se ongel­ma, että ihmiset ovat aika taitavia lisäämään kulu­tus­ta, jos se on mah­dol­lista, joten hiilid­iok­sidipäästöt eivät vält­tämät­tä juurikaan lask­isi, vaik­ka väestön määrä vähen­ty­isi merkit­tävästikin. Yksi qatar­i­lainen vas­taa viit­tä suo­ma­laista ja yksi suo­ma­lainen kym­men­tä pakistanilaista…

    1. Ville: Tuos­sa on se ongel­ma, että ihmiset ovat aika taitavia lisäämään kulu­tus­ta, jos se on mah­dol­lista, joten hiilid­iok­sidipäästöt eivät vält­tämät­tä juurikaan lask­isi, vaik­ka väestön määrä vähen­ty­isi merkit­tävästikin. Yksi qatar­i­lainen vas­taa viit­tä suo­ma­laista ja yksi suo­ma­lainen kym­men­tä pakistanilaista…

      Kor­re­laa­tio väestön määrän ja (esimerkik­si) hio­lid­iok­sidipäästö­jen välil­lä ei tietenkään ole aivan suo­ravi­ivainen. Kor­re­laa­tio on kuitenkin hyvin selvästi olemassa.

      Maa­pal­lon ja ihmiskun­nan ongelmia ei myöskään ratkaista pelkästään ihmis­ten määrää vähen­tämäl­lä. Ne vaa­ti­vat monia hyvin eri­tyyp­pisiä toimen­piteitä, joiden yhteis­vaiku­tus voi olla osin ris­tiri­itainenkin. Näistä toimen­piteistä väkimäärän vähen­tämi­nen on silti yksi tehokkaimpia.

  10. Suomes­sa, Japanis­sa ja jopa Kiinas­sa väestön ikään­tymi­nen on iso ongel­ma. 2020 — 2030 suuret ikälu­okat tule­vat hoivaikään ja vas­taavasti työelämään siir­tyvät ennä­tyk­sel­lisen pienet ikäluokat.

    Perus­suo­ma­laiset tekivät maalle ison hai­tan ulko­maalais­poli­ti­ikallaan ja muut puolueet lähtemäl­lä mukaan hei­dän valeisi­in­sa. Eniten kil­pail­laan siitä minne maa­han­muut­toa ylipäätään saadaan.

  11. Maaseudun Tule­vaisu­us ‑lehdessä (Maaelu Tule­vik Viron merkkipäivän kun­ni­ak­si) olevas­sa mielipi­dekir­joituk­ses­sa väitet­ti­in että: “Helsin­ki joutuu mak­samaan 285,7 miljoon­aa euroa muille kun­nille tulon­tasaus­ta (HS 7.2.2012). Koko maan verovaroin tue­taan pääkaupunkiseu­tua puolestaan vuosit­tain 8,24 mil­jardil­la eurol­la ja siitä pelkästään Helsinkiä keskimäärin 4,69 mil­jardil­la eurol­la. Tämä ilman val­tion pääkaupunkiseu­tu­un kohdis­tu­via investoin­te­ja, kuten kehärataa, oiko­rataa, län­simetroa, eduskun­tat­alon perusko­r­jaus­ta jne.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/maakunnat-elättävät-pääkaupunkia‑1.13912

    Onko tuo väite perustel­tu vai pop­ulis­mia? Itse ajat­telisin että iso osa pääkaupunkiseudun organ­isaa­tioista palvelee koko Suomea, ei vain meitä pääkaupunkiseutulaisia.

    1. Onko tuo väite perustel­tu vai populismia?

      Jos las­ke­taan val­tion tulot ja menot pääkaupunkiseudul­la ja kat­so­taan min­is­ter­iöi­den menot ja esimerkik­si pres­i­dentin palk­ka tuek­si Helsingille, val­tio kerää pääkaupunkiseudul­ta selvästi enem­män rahaa kuin käyt­tää sinne. Tilas­tokeskus julka­isi ennen tästä tilas­toa vuosit­tain, mut­ta sen julkaisem­i­nen on jostain syys­tä lopetet­tu. Väite on siis silkkaa potaskaa.

      1. Kiitos tästä. Laitoin linkin tähän keskustelu­un Mikko Tiirolan Face­Book-sivulle jos­sa tämä jut­tu oli jaettu.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Jos las­ke­taan val­tion tulot ja menot pääkaupunkiseudul­la … Väite on siis silkkaa potaskaa. 

        Voi olla potaskaa, mut­ta pääkaupunkiseudun “spon­soroin­ti­in” pitäisi laskea lisäk­si nämä:
        — Kela mak­saa meille tääl­lä pääkaupunkiseudul­la isom­pia toimeen­tu­lo- ja asum­is­tukia kuin muualle
        — Jär­jestö­jen päät­tämät vähim­mäis­palkat sal­lii pääkaupunkuseudul­la työn­teon läh­es kaikille, mut­ta maal­la vähim­mäis­palkat ovat tyyp­il­lis­es­ti vain 5% alem­pia ja sik­si pakot­ta­vat mon­et maal­la työt­tömik­si. TESien vähim­mäis­palkko­jen pitäisi syr­jäseuduil­la olla ~puo­let Helsin­gin tasos­ta. Jos liikkuu vain Hakanie­mi-Eteläran­ta akselil­la niin säädök­set opti­moituu Helsingille.

        Kun­tien val­tion­a­pu on val­ta­va, mut­ta mil­jardeista lie­nee näis­säkin kysymys.

      3. Ros­mo: Voi olla potaskaa, mut­ta pääkaupunkiseudun “spon­soroin­ti­in” pitäisi laskea lisäk­si nämä:
        – Kela mak­saa meille tääl­lä pääkaupunkiseudul­la isom­pia toimeen­tu­lo- ja asum­is­tukia kuin muualle

        Kun­tien val­tion­a­pu on val­ta­va, mut­ta mil­jardeista lie­nee näis­säkin kysymys.

        Pääkaupunkiseudulle mak­set­ta­vat asum­istuet ovat aika pieni meno­erä alue­tukien kokon­aisu­udessa. Hesari las­ki taan­noin Kelan mak­samat tuet (sisältää mm.asumistuet) auki ja niis­säkin Helsin­gin seu­tu on net­tomak­sa­ja: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005515360.html

        Seudun kun­nista Helsin­ki on tosin suh­teel­lisen lähel­lä maan keskiar­voa, mikä johtunee juurikin kalli­ista asumis­es­ta sekä human­i­taaris­ten maa­han­muut­ta­jien suh­teet­toman suures­ta määrästä.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Jos las­ke­taan val­tion tulot ja menot pääkaupunkiseudul­la ja kat­so­taan min­is­ter­iöi­den menot ja esimerkik­si pres­i­dentin palk­ka tuek­si Helsingille, val­tio kerää pääkaupunkiseudul­ta selvästi enem­män rahaa kuin käyt­tää sinne. Tilas­tokeskus julka­isi ennen tästä tilas­toa vuosit­tain, mut­ta sen julkaisem­i­nen on jostain syys­tä lopetet­tu. Väite on siis silkkaa potaskaa.

        Sin­un todel­lakin pitäisi tehdä tästä oma laskel­mansa ja laitaa siihen iso link­ki suo­raan etu­sivulle. Tämä on jo ties kuin­ka mon­es ker­ta, kun tämä sama väite nousee esille. 

        (Ja joka ker­ta minä kir­joi­tan tämän saman kom­mentin. Jos asu­isin pks tek­isin laskel­man var­maan itse, mut­ta kos­ka en asu niin odotan että esimerkik­si joku helsinkiläi­nen kun­nal­lispoli­itikko tai joku muu aktivisti tekee sen. Luu­latavsti jostain sel­l­ainen löy­ty­isikin koval­la googlaamisella)

  12. Mitä mieltä Soin­in­vaara on kaupun­gin kestävän tason kasvus­ta ? eli mikä on väestönkasvun max. vauhti ennen kuin pul­lonkaulat (kaavoitus, infrarak­en­t­a­mi­nen, velka­an­tu­mi­nen kasvun rahoit­tamisek­si jne.) tule­vat vas­taan ? 1,2 tai 3% tms. vuodessa ?
    Pääkaupunkiseudun kun­nista Van­taa ja Espoo kas­va­vat nopeasti mut­ta velka­kin (kon­ser­ni­ta­sol­la) on kas­vanut (esim. Espoon kohdal­la paljon Län­simetron takia).

    Helsin­ki sinän­sä on taseeltaan Suomen selvästi vahvin kun­ta (opo / asukas).

      1. Ja kuin­ka nopeaa voisi olla “kas­vaa hyvinkin nopeasti”, pystyykö väestönkasvua kvan­tifoimaan ??eli x% vuodessa nykyti­las­sa vs. siinä tapauk­ses­sa että Helsin­ki “ottaisi täy­den hyö­dyn maan hinnasta” ?

  13. “Tilas­tokeskus on saanut valmi­ik­si ennakkotiedot viime vuodelta kun­tien väk­ilu­vun muu­tok­sista. Helsin­gin kasvu oli tämän mukaan 9 607 henkeä. Ihan ei kymme­neen­tuhanteen siis päästy, mut­ta ennä­tys tämä silti oli. ”

    Twit­ter­istä:
    “Kaupunki­ti­eto Hki
    @kaupunkitieto
    #Helsinki’ssä asui vuo­den­vai­h­teessa 2017/2018 vak­i­tuis­es­ti 643 272 asukas­ta. Väk­iluku kasvoi vuo­den 2017 aikana 8 091 hengellä. ”

    Jäi aika kauak­si kymmen­estä­tuhannes­ta. Alku­vuo­den tilas­to­jen mukaan ennakkoväk­iluku 4/2018 on 645482. Ensim­mäisen kol­man­nek­sen aikana olisi väk­iluku kas­vanut 2210 henkeä. Hyy­tyykö kasvu?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.