Suomen puolueiden tila (3) Demarit

Sosia­li­de­mo­kraa­teil­la on hie­no his­to­ria taka­naan. Poh­jois­mai­nen, oikeas­taan euroop­pa­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on hei­dän luomuksensa.

Kun aloit­te­lin poli­tii­kas­sa, pidin dema­rei­ta ehdot­to­ma­na ykkös­puo­lu­ee­na. Meil­lä oli jos­kus 80-luvul­la pie­nen pii­rin neu­von­pi­to vih­reän liik­keen (ei sil­loin vie­lä puo­lue) stra­te­gias­ta. Tote­sim­me, että yhteis­kun­taan vai­ku­te­taan dema­rei­hin vai­kut­ta­mal­la, kos­ka dema­rit mää­rää­vät yhteis­kun­nal­le suun­nan. Kysy­mys on vain sii­tä, onko tehok­kaam­paa toi­mia dema­rei­den sisäl­lä vai sen ulko­puo­lel­la. Tote­sim­me, että mei­tä on niin vähän, että on parem­pi vai­kut­taa ulko­puo­lel­ta. Sin­ne me oli­sim­me muu­ten jää­neet Ete­lä-Hel­sin­gin sos­dem-yhdis­tyk­seen kir­joit­ta­maan eriä­viä mie­li­pi­tei­tä puo­lu­een päätöksiin.

Paa­vo Lip­po­nen ehdot­ti minul­le pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, että minun pitäi­si loi­ka­ta dema­rei­hin. En har­kin­nut het­keä­kään, kos­ka en voi­nut teh­dä sel­lais­ta vih­reil­le, mut­ta muu­ta estet­tä sii­hen ei oli­si ollut. Kun Stubb pyy­si Juha­na Var­tiai­sen loik­kauk­ses­ta ilah­tu­nee­na minua 2015 kokoo­muk­sen ehdok­kaak­si Uudel­le­maal­le, sii­nä oli kak­si muu­ta­kin ongel­maa: kokoo­mus ja Espoo. Rin­teel­le tus­kin tuli­si enää edes mie­leen pyy­tää minua demareihin.

Dema­reil­la meni kaik­ki hyvin vie­lä 1980-luvul­la. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta toi­mi todel­la hyvin, työ­väen­luok­ka vau­ras­tui nopeas­ti. Koko yhteis­kun­ta oli menos­sa koh­ti demariunelmaa.

Kaik­ki muut­tui 1990-luvun lamas­sa. Tai luu­lim­me siis, että se joh­tui lamas­ta. Se joh­tui auto­maa­tios­ta ja digi­ta­li­saa­tios­ta, joka tuho­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen työ­väen­luo­kan työmarkkina-aseman.

Lip­po­sen joh­dol­la maa vie­lä nousi lamas­ta. Minä opin arvos­ta­maan hän­tä todel­la pal­jon, vaik­ka olin­kin mones­ta asias­ta eri miel­tä. Se oli vii­mei­nen toi­mi­va hal­li­tus täs­sä maas­sa. (Minua risoo vie­lä­kin, että vih­reät läh­ti­vät sii­tä ydin­voi­man takia pois, mut­ta sii­tä myöhemmin.)

Sen jäl­keen kaik­ki on ollut alamäkeä.

1980-luvul­la nau­res­kel­tiin mais­te­ri­so­sia­lis­teil­le. Kes­kei­set yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jät ja myös kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jät oli­vat sil­loin dema­rei­ta. Dema­rien joh­to on sen jäl­keen työ­väen­luok­kais­tu­nut ja samal­la menet­tä­nyt nuo yhteis­kun­nal­li­set suun­nan­näyt­tä­jät. Kukaan ei enää voi väit­tää vaka­vis­saan, että dema­rit näyt­täi­si­vät suun­taan yhtään mil­le­kään. He ovat kes­kit­ty­neet muu­tok­sen estämiseen.

Dema­rien perus­on­gel­ma on talou­den muu­tok­ses­sa. Kei­not, joi­ta he käyt­ti­vät seka­ta­lous­jär­jes­tel­mää luo­des­saan, eivät toi­mi enää. Toi­mi­vat siis ennen, mut­ta eivät enää. Opin­kap­pa­leet pitäi­si teh­dä tavoit­teis­ta, ei kei­nois­ta, mut­ta dema­rien opin­kap­pa­leet on kiin­ni­tet­ty van­hen­tu­nei­siin keinoihin.

Puo­lu­een kes­kei­nen ongel­ma on suh­tau­tu­mi­ses­sa mark­ki­na­ta­lou­teen. Yhteis­kun­taa voi­daan ohja­ta tehok­kaas­ti ja vähäe­lei­ses­ti mark­ki­noi­den kaut­ta, mut­ta dema­rit halua­vat ohja­ta työ­mark­ki­na­so­pi­mus­ten, nor­mien ja val­tio­nyh­tiöi­den kaut­ta niin kuin Kek­ko­sen aikaan.

Kun teh­tai­ta alet­tiin sul­kea ja väkeä jou­tui työt­tö­mäk­si, moni dema­ri vaih­toi Mat­ti Put­ko­sen tavoin perus­suo­ma­lai­siin. Pet­ty­neet työ­läi­set toi­mi­vat Suo­mes­sa samoin kuin Yhdys­val­to­jen ruos­te­vyö­hyk­keel­lä­kin, jos­sa he äänes­ti­vät jou­kol­la Trumpia.

Vält­tääk­seen vuo­toa perus­suo­ma­lai­siin, dema­rien piti alkaa lähen­tyä perus­suo­ma­lai­sia hen­ki­ses­ti. Samal­la puo­lue tie­tys­ti menet­ti ääniä toi­sel­ta lai­dal­ta vih­reil­le. Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa äänes­tet­tiin syk­syl­lä pape­rit­to­mien ter­vey­den­huol­los­ta. Dema­rit jou­tui­vat jaka­maan äänen­sä, kos­ka aset­tu­mi­nen toi­sel­le tai toi­sel­le kan­nal­le oli­si lou­kan­nut osaa hei­dän äänes­tä­jis­tään. Näin mene­tel­len voi tosin menet­tää molem­pien ryh­mien luottamuksen.

Rin­teen valit­se­mi­nen puheen­joh­ta­jak­si hyvin pie­nel­lä äänie­rol­la oli iso veden­ja­ka­ja. Puo­lue on aina puheen­joh­ta­jan­sa näköi­nen. Äijä-dema­rius syr­jäyt­ti muun­lai­sen sosia­li­de­mo­kra­tian. Puo­lu­eel­la on aina ollut eri­tys­suh­de SAK:hon, mut­ta nyt näi­den kah­den välil­le voi vetää yhtä­läi­syys­mer­kin. Vih­rei­den kan­na­tuk­sen kan­nal­ta Rin­ne on paras mah­dol­li­nen puheen­joh­ta­ja demareille.

Kir­joi­tin kokoo­muk­sen osal­ta, että kokoo­mus otti minis­te­rien poliit­ti­set avus­ta­jat ja val­tio­sih­tee­rit etu­jär­jes­töis­tä, jol­loin lob­ba­rit pää­si­vät suo­raan val­lan yti­meen. Joku huo­maut­ti, että entä sit­ten dema­rit. Muo­dol­li­ses­ti kyl­lä, jos SAK:ta ja dema­rei­ta pide­tään eri jär­jes­töi­nä, mut­ta dema­ri ovat aina käyt­tä­neet SAK:ta osa­na orga­ni­saa­tio­taan tai päin­vas­toin. Sik­si SAK:n väki on myös tot­tu­neem­pi käyt­tä­mään poliit­tis­ta val­taa ver­rat­tu­na nyt vaik­ka Veron­mak­sa­jien kes­kus­liit­toon. Eihän kukaan ihmet­te­le sitä­kään, jos Kes­kus­ta tukeu­tuu MTK:n asiantuntemukseen.

Demo­gra­fia on dema­reil­le han­ka­la jut­tu. Dema­rit ovat alle 50 vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa pik­ku­puo­lue, mut­ta yli 50-vuo­tiai­den kes­kuu­des­sa maan suu­rin puo­lue. Vaa­li­kau­den aika­na noin 60 000 dema­rien äänes­tä­jää pois­tuu vaa­li­luet­te­lois­ta. Asias­ta tar­kem­min demokraatti.fi   Rin­ne ei tätä asi­aa pys­ty korjaamaan.

Dema­reil­le tuli pelas­ta­ja yllät­tä­väl­tä suun­nal­ta. Jus­si Hal­la-aho pelas­ti dema­rit. Twiit­ta­sin run­sas vuo­si sit­ten, että jos Hal­la-aho vali­taan perus­suo­ma­lais­ten ´puheen­joh­ta­jak­si, dema­rien puo­lue­toi­mis­toon oste­taan niin pal­jon kuo­hu­vii­niä, että koko väki on kak­si viik­koa til­lin tal­lin. Dema­rit on saa­nut aina­kin sata­tu­hat­ta äänes­tä­jää takai­sin perus­suo­ma­lai­sil­ta. Kun Hal­la-aho vetää per­sut osak­si euroop­pa­lais­ta äärioi­keis­toa, dema­rit voi­vat taas hen­gäh­tää hel­po­tuk­ses­ta. Samal­la puo­lu­een kan­nat­ta­ja­kun­ta äijäi­tyy enti­ses­tään ja puo­lue loit­to­nee arvo­li­be­raa­lis­ta vasemmistosta.

Unel­ma on kuollut

Puo­lu­eel­ta on men­nyt unel­ma ja kun unel­maa ei ole, ei ole mitään. Se ei joh­du poli­tii­kas­ta, vaan teknologiasta.

On help­poa ilk­kua dema­reil­le sii­tä, ettei näil­lä ole toi­mi­via kei­no­ja ajaa yhteis­kun­nal­lis­ta oikeu­den­mu­kai­suut­ta, mut­ta ongel­ma kos­kee kyl­lä mei­tä kaik­kia. Jos kokoo­mus ei löy­dä kei­no­ja toteut­taa sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa, sitä ei pide­tä niin suu­re­na ongel­ma­na kuin jos dema­rit eivät sel­lais­ta löydä.

Talous­po­li­tii­kas­sa änky­rä­de­ma­rien ohjel­ma voi­daan kir­joit­ta lyhyes­tä näin: Neu­vos­to­liit­to takai­sin, robo­tit pois teh­tais­ta ja sel­lun keit­to euka­lyp­tuk­ses­ta kiel­let­tä­vä. Mut­ta his­to­rian kul­kua ei taak­se­päin voi tuupata.

Suo­men dema­rit eivät ole neu­vot­to­muu­des­saan yksin. Sama kos­kee sos­dem-lii­ket­tä koko Euroo­pas­sa. Dema­rien äänet valu­vat oikeistopopulisteille.

Kos­ka talou­del­li­sen kehi­tyk­sen eriar­vois­ta­vas­ta suun­nas­ta on niin moni eri puo­lil­la teol­lis­ta maa­il­maa huo­lis­saan, aina jos­tain löy­tyy dema­ri­mes­sias, joka vali­taan suu­rel­la rie­mul­la joh­toon. Kun lupauk­sia ei pys­ty­tä lunas­ta­maan, tulok­se­na on seu­raa­vis­sa vaa­leis­sa kata­stro­faa­li­nen tap­pio. (Esi­mer­kik­si Hollande/Ranskalla)

Meis­sä kai­kis­sa asuu pie­ni eikä edes ihan pie­ni dema­ri. Jos joku osai­si for­mu­loi­da toi­mi­van sosia­li­de­mo­kraat­ti­sen ohjel­man, menes­tys oli­si val­ta­va. Sosia­li­de­mo­kra­tial­le oli­si val­tai­sia tilaus.

Samal­la kun aikam­me huu­taa vasem­mis­to­lai­sem­paa poli­tiik­kaa, vasem­mis­to­lais­ta stra­te­gi­aa ei osa­ta for­mu­loi­da. Vasem­mis­ton pitäi­si ottaa aivan toi­nen asen­to suh­tees­sa mark­ki­na­ta­lou­teen. Esi­mer­kik­si hyväk­syä sen ole­mas­sao­lo tosi­asia­na. Rat­kai­su on vasem­mis­to­lai­ses­sa mark­ki­na­li­be­ra­lis­mis­sa, kuten olen kir­joit­ta­nut aiem­min­kin. (Kat­so täs­tä) Tämän tuek­si vaa­dit­tai­siin pal­jon talous­teo­reet­tis­ta työ­tä, mut­ta se kan­nat­tai­si. Nyt vah­vim­mat aseet on annat­tu oikeis­ton yksinoikeueksi.

Aivan neu­vo­ton suh­tau­tu­mi­nen mark­ki­na­ta­lou­teen on saa­nut sekä Juha­na Var­tiai­sen että enti­sen puo­lue­sih­tee­ri Mikael Jung­ne­rin eroa­maan puo­lu­ees­ta. Timo Harak­ka (enti­nen vih­reän lan­gan pää­toi­mit­ta­ja) vie­lä on ja Vil­le Skin­na­ri sekä joi­ta­kin mui­ta. Tätä jouk­koa on niin vähän, ettei­vät he pys­tyi­si otta­maan puo­luet­ta hal­tuun­sa vaik­ka puo­lue­ko­kous sitä heil­le hopea­tar­jot­ti­mel­la tarjoaisi.

Dema­rei­den koh­ta­los­ta oli­si help­po olla vahin­go­ni­loi­nen, mut­ta ongel­ma täs­sä vain on, että me tar­vit­sem­me dema­rei­ta. Maa tar­vit­see vasem­mis­to­lai­sem­paa poli­tiik­kaa, mut­ta toi­mi­vaa sel­lais­ta. Jos Kes­kus­ta alkaa väy­rys­tel­lä tule­van vaa­li­ka­ta­stro­fin jäl­keen, maa­han on aika vai­kea muo­dos­taa hal­li­tus­ta ilman demareita.

Toi­voi­sin, että kokoo­muk­ses­ta tuli­si parem­pi ja uuden­ai­kai­sem­pi oikeis­to­puo­lue, mut­ta toi­voi­sin myös, että sen vas­ta­pai­no­na dema­rit pää­si­si­vät joten­kin jaloilleen.

66 thoughts on “Suomen puolueiden tila (3) Demarit”

  1. Meis­sä kai­kis­sa asuu pie­ni eikä edes ihan pie­ni dema­ri. Jos joku osai­si for­mu­loi­da toi­mi­van sosia­li­de­mo­kraat­ti­sen ohjel­man, menes­tys oli­si valtava.”
    Mie­les­tä­ni Katai­sen joh­dol­la Kokoo­mus oli lähel­lä tuo­ta toi­mi­vaa ns. mark­ki­na-dema­ria. Kokoo­mus tuli Stubb:n joh­dol­la enem­män oikeal­le, mut­ta on nyt taas liu­ku­nut lähel­le tuo­ta mark­ki­na-dema­ria ja on oikeas­taan ainoa työväenpuolue.
    Nykyi­nen SDP on neli­raa­ja-jar­ru­tuk­ses­sa kaik­kia uudis­tuk­sia kohtaan.
    Seu­raa­vien vaa­lien jäl­keen tulee mie­len­kiin­toi­set Hal­li­tus­neu­vot­te­lut. Kak­si suur­ta puo­luet­ta eivät voi muo­dos­taa Hal­li­tus­ta, edes pien­puo­luei­den avul­la. Tar­vi­taan kol­me suur­ta. SDP on luvan­nut perua nykyi­sen hal­li­tuk­sen pää­tök­siä ja muu­ten­kin kuun tai­vaal­ta eli saa­ko Rin­teen joh­dol­la Hallituskumppaneita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Nämä kir­joi­te­tuk­set ovat kyl­lä nau­tit­ta­via analyysejä.

    Dema­rien osal­ta oli­sin mie­lel­lä­ni luke­nut poh­din­taa dema­riu­des­ta suku­pol­vi­ky­sy­myk­se­nä. Suu­ret ikä­luo­kat äänes­tä­vät vie­lä dema­rei­ta, ehkä sik­si, että he kan­nat­ta­vat jon­kin­lais­ta soli­daa­ri­suut­ta, mut­ta nyky­de­ma­rit eivät sitä enää juu­ri toteu­ta. Suu­rin kui­lu on sano­jen ja teko­jen välil­lä suku­pol­vi­po­li­tii­kas­sa. Dema­rit puo­lus­ta­vat ansio­si­don­nais­ta työt­tö­myys­tur­vaa, vas­tus­ta­vat perus­tu­loa ja monel­la muul­la­kin taval­la kuten suh­tau­tu­mi­ses­sa indek­sei­hin, elä­kei­kään ja etuuk­siin ja mui­hin sosi­aa­li­tur­van muo­toi­hin teke­vät nuor­ten ikä­luok­kien kan­nal­ta huo­noa poli­tiik­kaa. Tämä on suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan yksi tragedia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kos­ke­lan Jus­si palk­ka­si Oton muu­ra­rik­si mar­kal­la per päi­vä. Täs­tä alkoi kehi­tys, jon­ka pääs­sä on nyky­ai­ka, jos­sa ei kan­na­ta työl­lis­tää tai työl­lis­tyä. Nykyi­nen hal­li­tus on kehit­tä­nyt 9 euroa per päi­vä mal­lin, edistystä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Kaik­ki muut­tui 1990-luvun lamas­sa. Tai luu­lim­me siis, että se joh­tui lamas­ta. Se joh­tui auto­maa­tios­ta ja digi­ta­li­saa­tios­ta, joka tuho­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen työ­väen­luo­kan työmarkkina-aseman.”

    Ei kai sen­tään auto­maa­tios­ta ja digi­ta­li­saa­tios­ta, vaan sii­tä, että (1) Neu­vos­to­liit­to lak­ka­si ole­mas­ta, ja sitä myö­ten clea­ring-kaup­pa, jos­sa voi­tiin val­mis­taa mitä tahan­sa mil­lä hin­nal­la tahan­sa, ja aina se kävi kau­pak­si; (2) EY/EU, jol­loin tuon­ti­tul­leil­la ei voi­nut­kaan enää han­ka­loit­taa tuon­tia, joten kulut­ta­ja saat­toi ostaa mie­luum­min ita­lia­lai­sen kuin suo­ma­lai­sen hameen, ja (3) kehi­tys­maat meni­vät ja kehit­tyi­vät niin, että ne yhtäk­kiä kyke­ni­vät teke­mään sen saman yksin­ker­tai­sen teol­li­suus­duu­nin, mut­ta mur­to-osal­la suo­ma­lai­sen työn hinnasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Suo­mi todel­la­kin ansai­si hyvän SDP:n, joka pai­not­tai­si pie­ni- ja kes­ki­tu­lois­ten pal­kan­saa­jien ongel­mia. Siis mui­den­kin kuin kun­nan­hom­mis­sa ole­vien ja suur­ten työ­paik­ko­jen seu­lo­tun kaar­tin mur­hei­ta. Kaik­ki eivät voi olla kun­nal­la töissä.

    Samoin tar­vit­tai­siin Kes­kus­ta­puo­luet­ta, jol­la oli­si maa­seu­dus­ta jotain mui­ta­kin aja­tuk­sia kuin tukien lisää­mi­nen. Kum­paa­kaan ei ole näkyvissä.

    SDP on nykyi­sin suur­ten ikä­luok­kien etu­jär­jes­tö ja sen suu­rin kan­nat­ta­ja­kun­ta on samal­la puo­luen uudis­tu­mi­sen este. Vuo­si­kym­me­nen ajan on vie­lä inno­kai­ta elä­ke­läi­siä hoi­ta­maan puo­lu­een hom­mia. Sit­ten se on loppu.

    Dema­rien kyvyk­kyys poli­tii­kas­sa näkyy lähin­nä tai­to­na semen­toi­da omia kiin­tiö­paik­ko­ja ihan kaik­kial­le. Jäse­nyys kan­nat­taa, kos­ka paik­ko­ja avau­tuu, aat­tees­ta ei niin väliä.

    Kun oikeis­to­lai­set sini­set ja perust vetä­vät mukaan­sa perin­tei­det äijä­de­ma­rit, Vasem­mis­tol­lii­ton nuo­ret radi­kaa­lit vie­vät muka­naan nuo­ret. Ei sii­nä pal­joa sanot­ta­vaa jää kuin ‘syn­ny­tys­tal­koot’.

    Euroo­pas­sa SDP:n vii­te­ryh­mäl­lä menee huo­nos­ti: osa on korrp­toi­tu­nut, osa muu­ten vain hal­vaan­tu­nut. Sak­san SPD löy­tää vii­mei­nen oljen­kort­si löy­tä­mään jotain uut­ta eurooppalaisuutta.

    Val­tion­hoi­ta­ja­na SDP on olut osaa­vam­pi kuin Kokoo­mus, kos­ka asioi­ta on teh­ty edes prag­maat­ti­ses­ti. Kokoo­muk­sel­le omai­suu­den myy­mi­nen hal­val­la on ollut ideo­lo­gi­ses­ti tär­keä tavoite.

    Kes­kus­tan eri­koi­suus on, että siel­lä ulko­puo­li­tii­kas­ta kiin­nos­tu­nei­ta on var­sin vähän. Van­ha­nen tuli pää­mi­nis­te­rik­si, kos­ka oli sil­loin ainoa tar­jol­la ole­va. SDP:ssä Rin­ne ei kv-kuvioi­ta ilmei­ses­ti ymm­rää lain­kaan ja Tuo­mio­ja on var­sin ikään­ty­nyt. Vuo­den 2030 mer­kit­tä­vät polii­ti­kot ovat jo jou­kos­sam­me. SDP:n riveis­sä hei­tä on kovin vähän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jus­si Hal­la-aho pelas­ti demarit.” ?

    ‑Oikeas­taan kan­na­tus siir­tyi jo Soi­nin alkaes­sa “hil­lo­tel­la”. Rin­teen “äijä-lin­ja” toimi.
    Har­mi vaan, että SDP:n femi­nis­ti­sii­pi vuo­ti samal­la Vih­rei­siin. Dema­reil­le sal­do oli nolla.
    Siis oikeas­taan Vih­reil­lä oli aihet­ta kilistellä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Muis­tot vuo­sien 2011–2015 hal­li­tus­työs­tä ovat sen ver­ran karu­ja, että Kokoo­mus­ta ja Dema­rei­ta ei haluai­si näh­dä samas­sa hal­li­tuk­ses­sa vähään aikaan. 

    Parem­pi oli­si saa­da edes jol­lain taval­la yhte­näi­nen hal­li­tus ja sitä vas­taan ole­va oppo­si­tio, kuin saa­da itse­ään vas­tus­ta­va hal­li­tus ja nel­jän vuo­den aika­li­sä kaik­kiin hankkeisiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. OJ:

      Parem­pi oli­si saa­da edes jol­lain taval­la yhte­näi­nen hal­li­tus ja sitä vas­taan ole­va oppo­si­tio, kuin saa­da itse­ään vas­tus­ta­va hal­li­tus ja nel­jän vuo­den aika­li­sä kaik­kiin hankkeisiin.

      Tot­ta! SDP on ylio­mak­su­nut oppo­si­tio­roo­lin. SDP oli­si hal­li­tuk­ses­sa­kin “oppo­si­tios­sa”. SDP näkee hal­li­tus­roo­lin lähin­nä hyvä­nä tilai­suu­te­na yhteen­ot­toon mui­den kans­sa. Tilai­suu­ten­sa, jota media seu­raa ja jon­ka takia se on hyvä paik­ka näyt­tää omil­le äänes­tä­jil­leen. Mut­ta­kun hal­li­tuk­ses­sa pitäi­si kes­kit­tyä maan asioi­den edis­tä­mi­seen, eikä popu­lis­ti­seen teatteriin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Jos jae­taan nyt iso­ja puo­luei­ta, minus­ta ne voi­si jakaa seuraavasti:

    Kokoo­mus:
    Mark­ki­na­myön­tei­nen ja arvoliberaali

    Perus­suo­ma­lai­set:
    Mark­ki­na­myön­tei­nen ja muukalaisvihamielinen

    Dema­rit:
    Mark­ki­noi­ta rajoit­ta­va eikä osaa päät­tää arvoistaan.

    Vih­reät:
    Mark­ki­noi­ta rajoit­ta­va ja arvoliberaali

    Kes­kus­ta:
    Alue­po­liit­ti­nen ja arvokonservatiivinen.

    Vasem­mis­to­liit­to:
    Mark­ki­noi­ta voi­mak­kaas­ti rajoit­ta­va ja arvoil­taan sekava.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Poh­jois­mai­nen, oikeas­taan euroop­pa­lai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on hei­dän luomuksensa.”

    Niin, hyvin­voin­ti­val­tio­han on fasis­tien raken­nel­ma! Sii­tä on kait lähin­nä kiit­tä­mi­nen Ruot­sin dema­rei­ta. Aatu kun otti heis­tä mal­lia raken­taes­saan omaa kan­sal­lis­so­sia­lis­mi­aan. Oli sil­lä kai Ame­ri­kan Demo­kraa­tit­kin esi­ku­va­na. Libe­raa­li vasem­mis­to voi­si jo antaa Aautl­le sil­le kuu­lu­van kun­nian aat­teen­sa takana :-).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Hyvää ana­lyy­siä. Aja­tus­pa­jas­sa (Sor­sa-sää­tiö) dema­rit kyl­lä yrit­tä­vät, esi­mer­kik­si Kai­sa Pen­ny: “Tulon­siir­rois­ta tuo­ton­ja­koon, uudel­leen­jaos­ta ensi­ja­koon”, Impuls­se­ja 9/2016. Suo­sit­te­len läm­pi­mäs­ti luettavaksi.

    Ant­ti Rin­ne on ollut minul­le vii­mei­nen pisa­ra dema­rei­den joh­ta­ja­na. Hänen moraa­lis­taan ja aja­tus­maa­il­mas­taan ker­too ihan riit­tä­väs­ti se, että hän Toi­mi­hen­ki­lö­unio­nis­sa jär­jes­ti lako­nuh­kan pakot­taak­seen työ­mark­ki­na­pöy­däs­sä työ­nan­ta­jan siir­tä­mään toi­sen ammat­ti­lii­ton (YTN Ylem­pien toi­mi­hen­ki­löi­den neu­vot­te­lu­jär­jes­tön Aka­va­lai­set jäsen­lii­tot, täs­sä tapauk­ses­sa eri­tyi­ses­ti Insi­nöö­ri­liit­to ja TEK) jäse­niä oman liit­ton­sa edus­tet­ta­vak­si. YTN:n oli teh­tä­vä itse­kin lak­ko­va­roi­tus (olin muka­na päät­tä­mäs­sä täs­tä), jot­tei pää­tök­siä voi­tu teh­dä sen yli. Kyse TU:lla oli sii­tä, että hyvä­palk­kai­nen insi­nöö­ri tai DI mak­saes­saan pro­sent­ti­poh­jais­ta jäsen­mak­sua oli­si ollut hyvä kaap­paus jär­jes­töl­le. Samoi­hin aikoi­hin AKT kävi lak­ko­ja savus­taak­seen osa-aikai­set (esim. opis­ke­li­jat) pois pai­kal­lis­lii­ken­teen bus­sien ratista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Dema­rei­den ongel­ma on se, että koko työ­väen­puo­lu­een iden­ti­teet­ti on raken­net­tu työn­teon kaut­ta. (Mie­lel­lään vie­lä hyvä­palk­kai­sen eli­ni­käi­sen “yhdek­säs­tä viiteen”-työn).

    Kun nyt vasem­mis­ton 21. vuo­si­sa­dan “uuden Fors­san ohjel­man” kes­kei­nen tavoi­te tuli­si olla täys­työt­tö­myys, niin se on niin suu­res­sa kog­ni­tii­vi­ses­sa dis­so­nans­sis­sa dema­ri-iden­ti­tee­tin kans­sa, että dema­rit mie­luum­min sul­ke­vat sil­män­sä maa­il­man muutoksilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Mitä muu­ta vih­reä voi­si toi­voa­kaan kuin lisää vasem­mis­to­lais­ta poli­tiik­ka eli käy­dään kiin­ni lujas­ti kan­sa­lai­sen lom­pak­koon ja koro­te­taan veroja.

    Sosia­li­de­mo­kra­tian ongel­ma on näkö­alat­to­muus, joka joh­tuu sii­tä, dema­rit ovat toteut­ta­neet Kuusen kir­jan ”60-luvun sosi­aa­li­po­li­tiik­ka” kan­nes­ta kan­teen. Niin kau­an kuin oli rahaa, voi­tiin teh­dä mit­ta­via uudis­tuk­sia sii­nä mää­rin, että lähi­main kaik­ki ihmi­set ja yri­tyk­set on teh­ty riip­pu­vai­sik­si val­tios­ta ja kunnista.

    Kun ei ole rahaa, pitää uudis­taa. Se tar­koit­taa lyhyes­ti sitä, että kan­sa­lai­set jou­tu­vat otta­maan enem­män vas­tuu­ta ter­vey­des­tään, kou­lu­tuk­ses­taan, elä­mäs­tään, lähei­sis­tä ja ympä­ris­tös­tä. Libe­ra­lis­mi ei ole mikään vas­taus vaan ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. JTS:

    Kes­kus­tan eri­koi­suus on, että siel­lä ulko­puo­li­tii­kas­ta kiin­nos­tu­nei­ta on var­sin vähän. Van­ha­nen tuli pää­mi­nis­te­rik­si, kos­ka oli sil­loin ainoa tar­jol­la ole­va. SDP:ssä Rin­ne ei kv-kuvioi­ta ilmei­ses­ti ymm­rää lain­kaan ja Tuo­mio­ja on var­sin ikään­ty­nyt. Vuo­den 2030 mer­kit­tä­vät polii­ti­kot ovat jo jou­kos­sam­me. SDP:n riveis­sä hei­tä on kovin vähän.

    Täs­sä koh­das­sa olen Kes­kus­tan osal­ta eri miel­tä. Kolmi..nelikymppiset kepu­lai­set ovat hyvin kiin­nos­tu­nei­ta ulko­po­li­tii­kas­ta, mut­ta he jät­tä­vät sen van­ho­jen sota­rat­su­jen käsiin. Kun hei­tä vähän rap­sut­taa, Kek­ko­nen on kun­nias­sa, mut­ta NATO on kau­his­tus. Poik­keuk­sia­kin onnek­si löytyy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. nam nam: Niin, hyvin­voin­ti­val­tio­han on fasis­tien raken­nel­ma! Sii­tä on kait lähin­nä kiit­tä­mi­nen Ruot­sin dema­rei­ta. Aatu kun otti heis­tä mal­lia raken­taes­saan omaa kansallissosialismiaan. 

    Sak­san dema­rien kaik­kien aiko­jen mer­kit­tä­vin polii­tik­ko Wil­ly Brandt ei tain­nut tie­tää tätä, kun pake­ni nat­se­ja hen­ken­sä kau­pal­la nime­no­maan Ruotsiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tom­mi Uscha­nov: Sak­san dema­rien kaik­kien aiko­jen mer­kit­tä­vin polii­tik­ko Wil­ly Brandt ei tain­nut tie­tää tätä, kun pake­ni nat­se­ja hen­ken­sä kau­pal­la nime­no­maan Ruotsiin.

      Brandt kyl­lä tai­si ensi pae­ta Nor­jaan, jos­sa val­taan tul­lut työ­väen­puo­lue myös toteut­ti hyvin­voin­ti­po­li­tiik­kaa. Hän osal­lis­tu Nor­jan vata­rin­ta­lii­kee­seen ja yle­ni maan armei­jas­sa maju­rik­si. En tähän hätään muis­ta tar­kem­min Brand­tin hen­ki­lö­his­to­ri­aa, Tie­tä Berliiniin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Kyl­lä minua ihme­tyt­tää tämä hai­kai­lu vasem­mis­to­lai­suu­den perään.

    Minul­le vasem­mis­to­lai­suus tar­koit­taa Marxin aja­tuk­sis­ta läh­te­vää maa­il­man­ku­vaa, joka perus­tuu pää­osin täy­sin vää­riin oletuksiin.

    Marxin pää­aja­tus oli se, että rik­kaat kapi­ta­lis­tit muo­dos­ta­vat omis­ta­van luo­kan, joka tulee aina vaan rik­kaam­mak­si ja samal­la hei­dän luku­mää­rän­sä pie­ne­nee. Toi­saal­ta köy­hä­lis­tö, eli pro­le­ta­ri­aat­ti­luok­ka jat­ku­vas­ti kur­jis­tuu ja sen koko vain kasvaa. 

    Teol­li­suus­mais­sa täs­tä seu­raa vää­jää­mät­tö­mäs­ti näi­den luok­kien väli­nen konflik­ti, joka lopul­ta joh­taa spon­taa­niin vallankumoukseen.

    Täs­sä kai­kes­sa on vasem­mis­tol­le annet­tu jon­kin­lai­nen juma­lal­li­nen roo­li pahan kapi­ta­lis­ti­luo­kan nujer­ta­ja­na ja pro­le­ta­ri­aat­ti­luo­kan oikeu­tet­tu­jen vaa­ti­mus­ten toteuttajana.

    Kuten tie­däm­me, mitään edel­lä kuvat­tua ei tapah­tu­nut. Marx oli siis täy­sin väärässä.

    Sen sijaan syn­tyi rajat ylit­tä­vä glo­baa­li mark­ki­na­ta­lous, joka toi mil­jar­deil­le ihmi­sil­le ennen­nä­ke­mä­tön­tä hyvin­voin­tia ja vaurautta.

    Kan­nat­taa vie­lä muis­taa, että Maxin teo­rias­sa ei ole ihmis-käsi­tet­tä ollen­kaan, saa­ti sit­ten ihmi­soi­keuk­sia tai demokratiaa.

    Täs­tä syys­tä en ymmär­rä ollen­kaan OSn hai­kai­le­maa ”vasem­mis­to­lais­ta mark­ki­na­li­be­ra­lis­mia”. Sii­nä ei ole ihmis­tä, ei mark­ki­noi­ta, ei libe­ra­lis­mia eikä demo­kra­ti­aa? Täy­sin fals­ki idea siis?
    Vasem­mis­tol­la ei ole mitään juma­lal­lis­ta roo­lia, päinvastoin!

    Eipä ihme, että SDPl­lä ja koko vasem­mis­tol­la on aate toi­vot­to­mas­ti hukassa. 

    Keh­taa­vat vie­lä väit­tää ole­van­sa ihmi­sen asial­la, vaik­ka hei­dän aat­teen­sa perus­tas­ta puut­tuu ihmi­nen koko­naan, mikä näkyy ja tun­tuu esi­mer­kik­si 400 000 työt­tö­män ihmi­sen kohtelussa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kun marxi­lai­suu­del­la pelo­tel­laan kan­nat­taa lukea jokin tii­vis­tel­mä vaik­ka Engel­sin pää­osin kir­joit­ta­mas­ta Kom­mu­nis­ti­ses­ta mani­fes­tis­ta ja Marxin omis­ta ajatuksista.
      Käy­tän­nös­sä Kom­mu­nis­ti­nen mani­fes­ti tii­vis­ti ne uudis­tuk­set, jota oli teh­tä­vä 1800-luvun teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen saa­tet­tua maat val­lan­ku­mo­puk­sen par­taal­le. Marx taas tii­viis­ti savu­piip­pu­teo­loi­suu­den toi­min­ta­lo­giik­kaa ja sen aiheut­ta­mia ongelmia.

      Ber­lii­nin muu­rin mur­tu­mi­ses­ta on kulu­nut 28 vuot­ta, joten reaa­li­so­sia­lis­min haa­mu ei enää edes kum­mit­te­le kuin elä­ke­läis­ten mielessä.

      Kuusen 60-luvun sosi­aa­li­po­li­tii­kan jäl­keen ei ole syn­ty­nyt kan­ta­vaa tule­vai­suu­ten suun­tau­tu­nut­ta Suo­men ide­aa. Yri­tyk­siä on ollut, mut­ta ne ovat jää­neet sil­ta­rum­pu­jen var­joon. Suu­ret ikä­luo­kat­kaan eivät ole enää kii­nos­tu­neet kuin omas­ta eläkkeestään.

      Suo­mi 2030 pro­jek­ti oli­si syy­tä aloit­taa nopeas­ti — tulevaisuusvalikokunta?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Mark­ki­na­ta­lout­ta on monen­lais­ta, nykyi­sen mark­ki­na­ta­lou­den suu­rin ongel­ma on spe­ku­laa­tioon perus­tu­va raha­jär­jes­tel­mä joka on jo aiheut­ta­nut usei­ta vaka­via romah­duk­sia. Esim. joh­dan­nai­set ja futuu­rit tuli­si kiel­tää — ja vie­lä parem­pi oli­si jos rahas­ta tuli­si taas vaih­don väli­ne, eikä tuo­te, jota talous pal­ve­lee — sen sijaan että talous pal­ve­li­si ihmisiä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Sep­po Korp­poo: Marxin pää­aja­tus oli se, että rik­kaat kapi­ta­lis­tit muo­dos­ta­vat omis­ta­van luo­kan, joka tulee aina vaan rik­kaam­mak­si ja samal­la hei­dän luku­mää­rän­sä pienenee. 

      Tämä­hän oli ihan oikea aja­tus — sii­tä vain puut­tui se, että sosia­lis­mi on myös yksi kapi­ta­lis­min muo­to. Myös val­tioi­den varal­li­suus jat­ku­vas­ti pai­suu ja se osuus ihmi­sis­tä, jot­ka täs­tä varal­li­suu­den pai­su­mi­ses­ta rikas­tu­vat myös hyvin toden­nä­köi­ses­ti kape­nee (en ole täs­tä val­tion vain tiet­ty­jä taho­ja rikas­tut­ta­vas­ta roo­lis­ta tosin täy­sin var­ma, mut­ta intui­tii­vi­ses­ti ole­tan että näin saat­taa olla)

      Aja­tus sii­tä, että kapi­ta itses­sään on paha on vää­rä — se on tar­vit­ta­va muu­tos­voi­ma, vipu­voi­ma joka vaa­di­taan kehi­tyk­seen, jon­ka vaa­ti­ma ener­gia on suu­ri. Jos oli­si vain yksi muu­tok­sen­te­ki­jä, nimit­täin Val­tio, kehi­tys jäh­met­tyi­si. Mut­ta Val­tion roo­li on kui­ten­kin tär­keä, kos­ka kapi­ta ei itses­sään ota kan­taa juu­ri­kaan näi­hin sosi­aa­li­siin asioi­hin — ja täl­löin suu­ri osa ihmi­sis­tä oli­si vaa­ras­sa pudo­ta täy­sin pois kehityksestä.

      Aja­tuk­se­si siis perus­tuu mie­les­tä­ni hie­man rusi­noi­den poi­mi­mi­seen pul­las­ta — nykyi­nen hyvin­voin­ti on yhdis­tel­mä sekä hal­lit­tua kapi­taa (Val­tio, Kau­pun­ki, Kun­ta) että lakien sää­te­le­mää, mel­ko tar­kas­ti kont­rol­loi­tua markkinataloutta.

      Marx ei ollut vää­räs­sä sii­nä­kään, että ennus­ti val­lan­ku­mouk­sia liit­tyen varal­li­suu­den jaku­tu­mi­seen. Kat­so­taan nyt vaik­ka Suo­men tai Euroo­pan tilan­net­ta 100 vuot­ta sit­ten. Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että Marxin ajat­te­lu oli­si ollut kaut­taal­taan oike­aa, mut­ta eivät nuo esit­tä­mä­si argu­men­tit aina­kaan vähen­nä Marxin arvos­tus­ta, jos se alku­pe­räi­nen tar­koi­tuk­se­si siis oli.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Sep­po Korp­poo: Teol­li­suus­mais­sa täs­tä seu­raa vää­jää­mät­tö­mäs­ti näi­den luok­kien väli­nen konflik­ti, joka lopul­ta joh­taa spon­taa­niin vallankumoukseen.

      Täs­sä kai­kes­sa on vasem­mis­tol­le annet­tu jon­kin­lai­nen juma­lal­li­nen roo­li pahan kapi­ta­lis­ti­luo­kan nujer­ta­ja­na ja pro­le­ta­ri­aat­ti­luo­kan oikeu­tet­tu­jen vaa­ti­mus­ten toteuttajana.

      Kuten tie­däm­me, mitään edel­lä kuvat­tua ei tapah­tu­nut. Marx oli siis täy­sin väärässä.

      Marx ei ollut vää­räs­sä, vaan yhteis­kun­nat rea­goi­vat eten­kin dema­rien aja­ma­na juu­ri tuo­hon kuvaa­maa­si kehi­tyk­seen, min­kä vuok­si ei ajau­dut­tu kapi­ta­lis­ti­luo­kan mono­po­lei­hin ja kar­tel­lei­hin, vaan val­tio­val­ta piti sen sää­te­lys­sä ja tulok­se­na poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio anar­ko­ka­pi­ta­lis­min sijaan. 

      Marxin vää­räs­sä ole­mi­sen väit­tä­mi­nen oli­si saman­lais­ta kuin jos nyt ryh­tyi­sim­me voi­mak­kai­siin kas­vi­huo­ne­pääs­tö­ra­joi­tuk­siin ilmas­to­muu­tos­ta osoit­ta­vien pro­jek­tioi­den vuok­si ja sit­ten 2100 ihmi­set tote­ai­si­vat, että ilmas­to­tie­tei­li­jät sil­loin 100 vuot­ta sit­ten oli­vat vää­räs­sä, kun ei täs­sä mitään ilmas­to­muu­tos­ta tul­lut­kaan. Se, mis­sä Marx ehkä oli vää­räs­sä, oli se, ettei hän 1800-luvun puo­li­vä­lis­sä pys­ty­nyt aavis­ta­maan, että demo­kraat­ti­ses­ti pys­tyt­täi­siin toteut­ta­maan ilman val­lan­ku­mous­ta suu­ri osa niis­tä työ­väen vaa­ti­muk­sis­ta. Eivät ne auto­maat­ti­ses­ti tai mark­ki­noi­den aja­ma­na kui­ten­kaan syn­ty­neet, vaan demo­kraat­ti­sen pro­ses­sin kautta. 

      Mut­ta itse asi­aan. Maa­il­man ehkä tun­ne­tuin sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti täl­lä het­kel­lä on Ber­nie San­ders, jol­la on val­ta­va suo­sio USA:ssa. Samaan aikaan, kun dema­rien suo­sio on Euroo­pas­sa hii­pu­nut, San­der­sin demo­kraat­ti­nen sosia­lis­mi on ollut val­ta­vas­sa nousus­sa rapa­kon taka­na. Ilman demo­kraat­ti­puo­lu­een sisäi­siä ket­kui­lu­ja esi­vaa­lis­sa täs­tä vie­lä pari vuot­ta sit­ten lähes tun­te­mat­to­mas­ta polii­ti­kos­ta oli­si toden­nä­köi­ses­ti tul­lut USA:n pre­si­dent­ti. Hänes­sä oli­si esi­merk­ki suo­ma­lai­sil­le­kin dema­reil­le. Ehkä suu­rin ongel­ma on se, että hän koit­taa saa­da USA:ssa läpi asioi­ta, jot­ka Suo­mes­sa on toteu­tet­tu jo aiko­ja sit­ten ja joi­ta pide­tään itses­tään­sel­vyyk­si­nä (jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to, ilmai­nen yli­opis­to-ope­tus), eikä niis­tä siten ole kovin help­po enää mitään isku­lausei­ta Suo­men poli­tiik­kaan tuottaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. Sep­po Korp­poo: Kuten tie­däm­me, mitään edel­lä kuvat­tua ei tapah­tu­nut. Marx oli siis täy­sin väärässä. 

      Vasem­mis­to­lii­keh­din­tä pakot­ti toteut­ta­maan uudis­tuk­sia, jol­loin yhteis­kun­ta­ra­ken­ne ei jämäh­tä­nyt 1800-luvul­le. Lisäk­si kak­si maa­il­man­so­taa ja eten­kin yksi pörs­si­ro­mah­dus hävit­ti­vät pää­omia, jol­loin työ­voi­man osuus tuo­tan­nos­ta kas­voi. Nyt kui­ten­kin ollaan taas tilan­tees­sa, jos­sa pää­oma lyö kan­sa­lai­sia korville.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Näi­tä ana­lyy­se­jä on kyl­lä mie­len­kiin­tois­ta lukea. Odo­tan innol­la per­suis­ta ja sini­sis­tä ker­to­via postauksia.

    Mil­tä mah­tai­si edus­kun­ta näyt­tää, jos Suo­mes­sa oli­si äänes­tys­pak­ko? Suu­rim­mat puo­lu­eet Ps, Vihr ja Vas?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vasem­mis­to­lai­suus ei ole sama asia kuin oikeu­den­mu­kai­suus, rei­luus, tehok­kuus, kek­se­liäi­syys, soli­daa­ri­suus jne. Vasem­mis­tol­le ei vain yksin­ker­tai­ses­ti ole enää tar­vet­ta. Ei sen perään tar­vit­se itkeä. Vasem­mis­to­lai­suus tekee kuo­le­maa (ihan kir­jai­mel­li­ses­ti) ja hyvä niin.

    Jos Suo­mi julis­tet­tai­siin huo­men­na “pro­le­ta­ri­aa­tin dik­ta­tuu­rik­si”, niin ei se paran­tai­si kenen­kään elin­ta­soa tai lisäi­si kenen­kään onnel­li­suut­ta tai turvallisuutta. 

    Soi­nin­vaa­ra­han aikoi­naan halusi tul­la dema­rik­si ja hyvä dema­ri hänes­tä tulikin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Hie­no ja täy­sin nap­piin osu­nut kirjoitus!

    Olin 20–30 vuo­ti­aa­na kaup­pa­kor­kea­kou­lu opis­ke­li­ja­na van­nou­tu­nut dema­ri (siel­tä nyt jo kuol­lees­ta oikeas­ta lai­das­ta eli Lip­po­sen lin­jal­ta). Sit­ten tuli Per­sut ja jyt­ky ja dema­rien surul­li­nen popu­lis­miin kään­ty­mi­nen. Täl­löin ei ollut vai­ke­aa löy­tää uut­ta kotia Katai­sen vasem­mal­le vie­dys­tä kokoo­muk­ses­ta tai Soi­nin­vaa­ran edus­ta­mas­ta lai­das­ta Vih­reis­sä. Mut­ta edel­leen hai­kai­len prag­maat­ti­sen dema­ri­lin­jan perään ja syväs­ti ihmet­te­len mik­si sen esiin­nos­ta­mi­nen on niin hankalaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Kyl­lä tuo omis­tus kes­kit­tyy yhä enemmän.

    Kas­vus­ta 80 % pää­tyy 1 % eli pie­nel­le joukolle
    Ja kun poi­mi­taan 62 rik­kain­ta niin he omis­ta­vat yhtä pal­jon kuin maa­il­man köy­hem­pi puolisko

    https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/maailman-rikkain-prosentti-omistaa-nyt-enemman-kuin-muut-yhteensa/5694400#gs.fD0qJzc

    Eikä rik­kai­den mää­rä muu­ten­kaan ole suu­ri, mil­jar­döö­re­jä on n 1500 ja mil­jo­nää­re­jä n 15 miljoonaa

    Kyl­lä tuo Marxin teo­ria toteu­tuu aikan hyvin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Eikä ongel­mia kye­tä rat­kai­se­maan mark­ki­na­ta­lou­den ehdoil­la, sil­lä tuo rikas eliit­ti hal­lit­see hajoi­ta ja hal­lit­se tek­nii­kan eikä mark­ki­na­ta­lout­ta oikeas­ti ole vaan pää­omil­la ohjail­laan valintoja

    Ja tus­kin­pa sekään kovin hyvä mal­li on, että kun ruu­mii­ta syn­tyy tar­peek­si niin huo­not lää­kä­rit kar­siu­tu­vat markkinoilta ?

    Eikä ihmi­nen ole miten­kään ratio­naa­li­nen toi­mi­ja, joka osai­si vali­ta oikein edes osittain

    Täs­tä epä­ra­tio­naa­li­suu­des­ta on jaet­tu muu­ta­ma Nobel-pal­kin­to­kin .Muu­ta­ma vuo­si sit­ten sai työt­tö­myy­den tut­ki­ja pal­kin­non havain­nois­ta, ettei ihmi­nen osaa vali­ta oikein, jos hänet pako­te­taan valintaan

    Ja vii­me vuon­na pal­kin­non sai Tha­ler, joka on tut­ki­nut ihmis­ten talou­del­lis­ta päätöksentekoa

    Joh­to­pää­tös oli, ettei ihmi­nen ole ratio­naa­li­nen toi­mi­ja , eli talou­del­li­set kan­nus­teet ohjaa­vat huo­nos­ti ihmistä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. On ällis­tyt­tä­vää, ettei dema­rei­den gal­lup­kan­na­tus ole sen suu­rem­pi kuin mitä se nyt on. Kan­na­tus­ta kun luu­li­si tuke­van niin monen teki­jän: oppo­si­tio­ase­ma vai­kei­na aikoi­na, mui­den puo­luei­den vai­keu­det, aktii­vi­mal­li. Ant­ti Rin­ne­kin vai­kut­taa ihan sääl­li­sel­tä mie­hel­tä. Men­nei­syy­den mie­hel­tä, kyl­lä, mut­ta ei huo­nol­ta sellaiselta. 

    Ihmet­te­lin taan­noin suu­res­ti, kun Sdp vaih­toi Urpi­lai­sen Rin­tee­seen. Se perus­tui käsit­tääk­se­ni vir­heel­li­seen tilan­near­vioon. Puo­lu­een ongel­mien kuvi­tel­tiin joh­tu­van sii­tä, ettei se kat­so­nut riit­tä­väs­ti men­nee­seen, vaik­ka kyse oli sii­tä ettei se kat­so­nut riit­tä­väs­ti tule­vai­suu­teen. Nyt sit­ten vas­tus­te­taan yhteis­kun­nan muu­tos­voi­mia, sen sijaan että yri­tet­täi­siin elää nii­den kans­sa. Sää­del­lä nii­tä yhteis­kun­nan hyväksi. 

    Mikään ei viit­taa sii­hen, että tuu­len suun­ta puo­lu­ees­sa kään­tyi­si. Toi­vot­ta­vas­ti puo­lue ei sor­ru, aina­kaan nykyis­tä enem­pää, flirt­tai­le­maan popu­lis­min kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pek­ka T.: On ällis­tyt­tä­vää, ettei dema­rei­den gal­lup­kan­na­tus ole sen suu­rem­pi kuin mitä se nyt on. Kan­na­tus­ta kun luu­li­si tuke­van niin monen tekijän 

      Jul­ki­suu­des­sa on niin kau­an pane­tel­tu dema­rei­ta, että jopa pie­ni­palk­kai­nen jul­ki­sen puo­len sai­raan­hoi­ta­ja on saa­tu har­hau­tet­tua tuke­maan Kokoo­mus­ta. Moni syyt­tää nyky­ään dema­rei­ta pää­tök­sis­tä sil­loin­kin, kun he eivät ole hal­li­tuk­ses­sa. Lip­po­nen ei myös­kään oikeis­to­lai­sel­la poli­tii­kal­laan juu­ri­kaan teh­nyt puo­lu­eel­leen pal­ve­lus­ta vaan suu­tut­ti sen kan­nat­ta­jat. Saman vir­heen­hän teki esi­mer­kik­si Labour ja Yhdys­val­tain demo­kraa­tit ja nyt sit­ten nii­den kan­na­tus on pie­nem­pi ja löy­tyy pal­jon vihai­sia ihmi­siä oikeis­to­po­pu­lis­tien hyväksikäytettäväksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Ylen kan­na­tus­mit­tauk­ses­sa perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus oli 9.0% tou­ko­kuus­sa 2017. Tämä siis ennen kesä­kuun puheen­joh­ta­ja­vaa­le­ja. Tam­mi­kuus­sa 2018 kan­na­tus oli Ylen mit­tauk­ses­sa 9.6%.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ylen kan­na­tus­mit­tauk­ses­sa perus­suo­ma­lais­ten kan­na­tus oli 9.0% tou­ko­kuus­sa 2017. Tämä siis ennen kesä­kuun puheen­joh­ta­ja­vaa­le­ja. Tam­mi­kuus­sa 2018 kan­na­tus oli Ylen mit­tauk­ses­sa 9.6%.

      Mut­ta kan­nat­ta­jat ovat suu­rel­ta osin vaihtuneet.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Dema­reil­la meni kaik­ki hyvin vie­lä 1980-luvul­la. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta toi­mi todel­la hyvin, työ­väen­luok­ka vau­ras­tui nopeas­ti. Koko yhteis­kun­ta oli menos­sa koh­ti demariunelmaa.

        Kaik­ki muut­tui 1990-luvun lamas­sa. Tai luu­lim­me siis, että se joh­tui lamas­ta. Se joh­tui auto­maa­tios­ta ja digi­ta­li­saa­tios­ta, joka tuho­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen työ­väen­luo­kan työmarkkina-aseman.

        Auto­maa­tio, digi­ta­li­saa­tio mai­nit­tu täs­sä. Neu­vos­to­liit­to, EU ja Kii­na lisät­ty kom­men­teis­sa. Kaik­ki merkityksellisiä. 

        Vaan minus­ta aivan kes­kei­nen asia puut­tuu — eli 80-luvun väes­tö­ra­ken­ne joka oli het­kel­li­ses­ti poik­keuk­sel­li­sen edul­li­nen kes­ki­luo­kan vau­ras­tu­mi­sil­le ja suh­teel­li­sen kor­keil­le (työi­käis­ten van­hem­mil­leen) mak­sa­mil­le eläk­keil­le. Oli pal­jon työi­käi­siä ja vähän elä­ke­läi­siä, lisäk­si alai­käi­siä huol­let­ta­via aikai­sem­paa vähemmän.

        Dema­rien kei­not, orga­ni­saa­tio ja tavoit­teet sopi­vat eri­tyi­sen hyvin tuo­hon tilan­tee­seen, ja näis­tä van­hois­ta hyvis­tä ajois­ta poi­sop­pi­mi­nen on osoit­tau­tu­nut mah­dot­to­mak­si. Puo­lue pys­tyy lähin­nä semen­toi­maan kan­na­tus­taan elä­ke­läi­sis­sä. Esi­merk­ki­nä vaik­ka Kim­mo Kil­ju­nen, jos­ta on näh­tä­vis­sä kuin­ka mie­hen koko toi­min­tar­mo kes­kit­tyy tähän.

        Kuten Osmo kir­joit­taa, niin nuo­rem­mis­sa ikä­pol­vis­sa on vai­ke­aa. Minus­ta se joh­tuu toki osin kiis­tat­to­man jako­mie­li­ses­tä suh­tees­ta mark­ki­na­ta­lou­teen, mut­ta vie­lä enem­män kyvyt­tö­myy­des­tä vas­ta­ta huol­to­suh­teen muutokseen.

        Nuo­ris­ta niil­le jot­ka luke­vat näi­tä “hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta toi­mi 80-luvul­la todel­la hyvin” ‑jut­tu­ja on tar­jol­la Dema­rien ohi mui­ta täs­sä hen­ges­sä Rapa­laa uit­ta­via. Vasem­mis­to­lii­ton mie­les­tä tar­vi­taan lisää hukat­tua sosia­lis­mia (vää­rä lää­ke) ja Perus­suo­ma­lais­ten “Suo­mi takai­sin” ‑reto­rii­kan ala­viit­tee­nä taas on se että 80-luvul­la vää­rän­vä­ri­siä ei ollut kan­sal­lis­va­ral­li­suu­den jako-osin­goil­la (vää­rä syyl­li­nen, eikä lää­ke ollenkaan). 

        Lausei­siin 80-luvun sosi­aa­li­tur­van erin­omai­suu­des­ta tar­vit­tai­siin aina mukaan muis­tu­tus, että help­poa­han se oli vero­tus­vi­vul­la saa­da hyviä asioi­ta aikaan kun läh­tö­ti­lan­ne oli köy­hä ja elä­ke­läi­siä per työi­käi­nen ei juu­ri ollut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Ihan hyvää teks­tiä. Toi­vot­ta­vas­ti saam­me myös nel­jän­nes­tä suur­puo­lu­ees­ta rea­lis­ti­sen arvion. Mik­si Vih­reät eivät todel­li­suu­des­sa aja ensi sijas­sa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen las­kua vaan puu­has­te­le­vat “uusiu­tu­vaa ener­gi­aa” ja vas­tus­ta­vat ydin­voi­maa. Mik­si Vih­reät halua­vat pitää Suo­men vail­la tur­va­ta­kui­ta? Mik­si Vih­reät ei ole onnis­tu­neet oikein anta­maan sitä kuvaa että ne oli­si­vat val­mii­ta val­ta­kun­nan tasol­la vas­tuun­ot­toon mui­den puo­luei­den kans­sa, vaan sen sijaat pae­taan hal­li­tuk­ses­ta kun “Kokoo­mus kiusaa”? Mik­si Vih­reät ovat niin kärk­käi­tä pitä­mään itse­ään mui­ta pare­mi­na ihmisinä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Juk­ka Aaku­la:
      Ihan hyvää teks­tiä. Toi­vot­ta­vas­ti saam­me myös nel­jän­nes­tä suur­puo­lu­ees­ta rea­lis­ti­sen arvion. Mik­si Vih­reät eivät todel­li­suu­des­sa aja ensi sijas­sa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen las­kua vaan puu­has­te­le­vat “uusiu­tu­vaa ener­gi­aa” ja vas­tus­ta­vat ydin­voi­maa. Mik­si Vih­reät halua­vat pitää Suo­men vail­la tur­va­ta­kui­ta? Mik­si Vih­reät ei ole onnis­tu­neet oikein anta­maan sitä kuvaa että ne oli­si­vat val­mii­ta val­ta­kun­nan tasol­la vas­tuun­ot­toon mui­den puo­luei­den kans­sa, vaan sen sijaat pae­taan hal­li­tuk­ses­ta kun “Kokoo­mus kiusaa”? Mik­si Vih­reät ovat niin kärk­käi­tä pitä­mään itse­ään mui­ta pare­mi­na ihmisinä?

      ..ja mik­si Vih­reät ei yri­tä puut­tua kaik­kien maa­il­man ympä­ris­tö­on­gel­mien perus­syy­hyn eli yli­kan­soi­tuk­seen? Kor­rek­tius­syis­tä? Se heil­le tie­tys­ti suo­ta­koon — kaik­ki muut­kin työn­tä­vät pään­sä hiek­kaan — mut­ta Vih­reät nime­nä ei oikein toi­mi. Samaa loput­to­man kas­vun tavoit­te­lua kuin muil­la­kin puo­lueil­la. Oden vas­taus on tie­tys­ti “syn­ty­vyys las­kee jo”, mut­ta väki­mää­rä kas­vaa edel­leen ja mata­lan kulu­tuk­sen mais­ta pyri­tään Euroop­paan. Tai “suo­ma­lai­sen hii­li­ja­lan­jäl­ki on hir­mui­nen” (tot­ta sinän­sä) mut­ta uskal­lan väit­tää että Suo­mi kes­tää 6 mil­joo­naa suo­ma­lais­ta parem­min kuin Intia 1,3 mil­jar­dia intia­lais­ta. Tai Hai­ti 10 mil­joo­naa hai­ti­lais­ta. Kar­mein­ta on tie­tys­ti suu­ri nup­pi­lu­ku yhdis­tet­ty­nä suu­reen kulu­tuk­seen, vaik­ka­pa Sak­sa ja USA. Mut hei, talou­des­sa menee lujaa. — Jaa, puhe oli SDPs­ta? Duu­na­ri­puo­lu­ees­ta tuli kuk­ka­hat­tu­puo­lue, joka tulee katoa­maan suur­ten ikä­luok­kien muka­na. Valitettavasti.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Vih­reil­le on kan­na­tus­lu­ku­jen kas­vus­ta huo­li­mat­ta jää­nyt pääl­le pik­ku­puo­lueil­le tyy­pil­li­nen popu­lis­mi (työs­ken­nel­lään enne­kaik­kea äänes­tä­jä­kun­nan vakuuttamiseksi/kasvattamiseksi, ei niin­kään yhteis­kun­nan ongel­mien rat­kai­se­mi­sek­si). Popu­lis­mi on mie­les­tä­ni vas­taus kysy­myk­sii­si 1–3:
      1) vih­rei­den energia/hiilidioksidiagenda ei niin­kään perus­tu tutkimuksiin/laskelmiin vaan uusiu­tu­vien mer­kit­tä­vään ima­goe­tuun suh­tees­sa ydinvoimaan.
      2) suo­men tur­val­li­suus on pidet­ty kun­nos­sa “tol­kun liit­tou­tu­mat­to­muu­del­la”. Kan­sa toi­voo, että sama toi­mii jat­kos­sa­kin. Kan­na­tuk­sen­sa pön­kit­tä­mi­seen kes­kit­ty­vän popu­lis­tin ei kan­na­ta esit­tää irtiot­to­ja, jot­ka saat­ta­vat när­käs­tyt­tää nykyi­siä tai poten­ti­aa­li­sia tule­via kan­nat­ta­jia. Sama ongel­ma tur­val­li­suus­po­li­tii­kas­sa monel­la muul­la­kin puo­lu­eel­la. Parem­pi olla kei­kut­ta­mat­ta venet­tä ja toi­voa, että his­suk­seen ole­mi­nen joten­kin toi­mii jat­kos­sa­kin. Jos ei toi­mi, niin et aina­kaan ollut ainoa joka oli teke­mät­tä mitään. Jos ajat liit­tou­tu­mis­ta ja sen takia tulee vai­kei­ta tilan­tei­ta, niin olet­kin ainoa syyl­li­nen -> polii­ti­kon on vii­saam­paa lakais­ta asia maton alle ja toi­voa paras­ta. Poli­tii­kan hui­pul­la vain muu­ta­ma kaik­kein roh­kein suos­tuu täs­tä keskustelemaan.
      3) Hal­li­tuk­sen ede­sot­ta­muk­sia seu­ra­taan tii­viis­ti medias­sa: hal­li­tus on paras mah­dol­li­nen paik­ka näyt­tä­vän yhteen­o­ton jär­jes­tä­mi­seen “por­va­rien” kans­sa. Isoon hal­li­tuk­seen pää­tyy tuol­lai­sia puo­luei­ta, jot­ka tule­vat hal­li­tuk­seen yhtee­not­ta­mi­sen takia. Nykyi­nen pik­ku­hal­li­tus on pys­ty­nyt parem­min kes­kit­ty­mään asiakysymyksiin.

      Vii­mei­nen kysy­mys: oli­si­ko se niin, että kaik­ki kor­kea­kou­lu­te­tut aka­tee­mi­set pitä­vät itse­ään parem­pi­na? Jos aka­tee­mi­nen ura­si roik­kuu yksi­tyi­ses­tä sek­to­ris­ta, sinus­ta tulee kokoo­mus­lai­nen itseä­si parem­pa­na pitä­vä. Jos ura­si roik­kuu vero­va­rois­ta niin sel­lai­ses­ta aka­tee­mi­ses­ta tulee vasem­mis­to­lai­nen itse­ään parem­pa­na pitä­vä. Har­va täl­läi­nen halu­aa SAK puo­lu­ee­seen tai ääri­va­sem­mis­toon -> Vih­reät on loo­gi­nen puoluevalinta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Ihan hyvä ana­lyy­si. Minua har­mit­taa kans­sa että dema­rit tuke­vat pää­asias­sa SAK:laisia duu­na­rei­ta eikä val­ko­kau­lus­köy­hä­lis­töä. Oikeas­taan kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä joil­la on men­nyt elä­mäs­sä huo­nos­ti esim sai­rau­den takia ei nyt tue mikään puolue. 

    Har­mit­taa myös se että dema­rit suh­tau­tu­vat jyr­kän kiel­tei­ses­ti kaik­keen tura­val­li­suus­po­liit­ti­seen yhteis­työ­hön Naton, EU:n ja jopa Ruot­sin kans­sa. Poik­keuk­sia on mut­ta hei­dät on työn­net­ty sivu­rai­teel­le. Aito­ja Poh­jois­mai­sia dema­rei­ta ei Suo­mes­ta enää tah­do löy­tyä. Venä­jä­mie­li­syy­des­sä he kul­ke­vat käsi kädes­sä kes­kus­ta­lais­ten kanssa!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg:
      Ihan hyvä ana­lyy­si. Minua har­mit­taa kans­sa että dema­rit tuke­vat pää­asias­sa SAK:laisia duu­na­rei­ta eikä val­ko­kau­lus­köy­hä­lis­töä. Oikeas­taan kou­lu­tet­tu­ja ihmi­siä joil­la on men­nyt elä­mäs­sä huo­nos­ti esim sai­rau­den takia ei nyt tue mikään puolue. 

      Dema­rit teke­vät hidas­ta kuo­le­maa, kos­ka duu­na­rei­den mää­rä vähe­nee koko ajan. Enti­set duu­na­rit eivät oikein tun­nu dema­rei­ta kiin­nos­ta­van, vaik­ka hei­dän jouk­kon­sa kas­vaa koko ajan. Myös­kään ne enti­set duu­na­rit, jois­ta ei oikeas­taan kos­kaan ehti­nyt tul­la duu­na­rei­ta, eivät kiin­nos­ta demareita.

      Perus­suo­ma­lai­set ovat ole­mas­sa kah­ta jäl­kim­mäis­tä ryh­mää var­ten, mut­ta aika moni jät­tää äänestämättäkin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Naton pel­ko on istu­tet­tu suo­ma­lai­siin YYA-aika­na syväl­le ja se kul­kee per­hees­sä perin­tö­nä, ellei joku jäl­ki­kas­vus­ta satu ajau­tu­maan tur­val­li­suus- tai soti­la­su­ral­le. Nato-pelon istu­tus suo­ma­lai­siin on ollut eräs Neu­vos­to­lii­ton upeim­mis­ta hybri­di­so­dan­käyn­nin saa­vu­tuk­sis­ta — jo ennen sanan hybri­di­so­dan­käyn­ti-sanan keksimistä.

      Kun­pa joku auk­to­ri­teet­ti saa­tai­siin poh­ti­maan jul­ki­ses­ti sitä, mikä oli­si sel­lai­sen Suo­men tilan­ne nyky­ai­ka­na, joka ei haluai­si kuu­lua itään eikä län­teen eli puo­lu­ee­ton Suo­mi. Mie­les­tä­ni se on käsit­tee­nä mah­do­ton ja konflik­tin sat­tues­sa taat­tu väy­lä kas­ki­nau­rii­den vil­je­lyyn ja kor­kean tek­no­lo­gian pärei­den tuotantoon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Rou­va R.:
        Naton pel­ko on istu­tet­tu suo­ma­lai­siin YYA-aika­na syväl­le ja se kul­kee per­hees­sä perin­tö­nä, ellei joku jäl­ki­kas­vus­ta satu ajau­tu­maan tur­val­li­suus- tai soti­la­su­ral­le. Nato-pelon istu­tus suo­ma­lai­siin on ollut eräs Neu­vos­to­lii­ton upeim­mis­ta hybri­di­so­dan­käyn­nin saa­vu­tuk­sis­ta – jo ennen sanan hybri­di­so­dan­käyn­ti-sanan keksimistä.

        Kun­pa joku auk­to­ri­teet­ti saa­tai­siin poh­ti­maan jul­ki­ses­ti sitä, mikä oli­si sel­lai­sen Suo­men tilan­ne nyky­ai­ka­na, joka ei haluai­si kuu­lua itään eikä län­teen eli puo­lu­ee­ton Suo­mi. Mie­les­tä­ni se on käsit­tee­nä mah­do­ton ja konflik­tin sat­tues­sa taat­tu väy­lä kas­ki­nau­rii­den vil­je­lyyn ja kor­kean tek­no­lo­gian pärei­den tuotantoon.

        Mikä hyvän­sä vaka­vam­pi ja pit­kit­ty­neem­pi konflik­ti tuo meil­le nau­riit ja päre­va­lon. Näin se vaan on. En näe mitään meka­nis­mia, jol­la Nato-jäse­nyys tämän estäi­si. Yhteis­kun­tam­me on käsit­tä­mät­tö­män haavoittuva.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Cati­li­na: Mikä hyvän­sä vaka­vam­pi ja pit­kit­ty­neem­pi konflik­ti tuo meil­le nau­riit ja päre­va­lon. Näin se vaan on. En näe mitään meka­nis­mia, jol­la Nato-jäse­nyys tämän estäi­si. Yhteis­kun­tam­me on käsit­tä­mät­tö­män haavoittuva. 

        - Liit­tou­mien tär­kein tar­koi­tus on olla ennal­taeh­käi­se­vä, ettei kan­na­ta ruve­ta konflik­tiin sel­lai­sen kanssa.
        — Tilan­teis­sa jos­sa jokin liit­tou­man jäsen tai osa-alue jou­tuu vihol­li­sen saar­ta­mak­si, pyri­tään jär­jes­tä­mään humi­naaa­ris­ta apua, esi­mer­ki­nä Ber­lii­nin Ilmasilta
        — Jos joku liit­tou­ma lopul­ta jou­tuu anta­maan perik­si niin se aina­kin yrit­tää eva­kuoi­da pois sivii­lit krii­sia­lu­eel­ta ennen­kuin vihol­li­nen mie­hit­tää sen.
        — Jos aluei­ta mene­te­tään ne pyri­tään val­taa­maan takaisin.
        — Liit­tou­maan kuu­lu­ma­ton jou­tuu pär­jää­mään yksin kai­kis­sa näis­sä tapauksissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: – Liit­tou­mien tär­kein tar­koi­tus on olla ennal­taeh­käi­se­vä, ettei kan­na­ta ruve­ta konflik­tiin sel­lai­sen kanssa.
        – Tilan­teis­sa jos­sa jokin liit­tou­man jäsen tai osa-alue jou­tuu vihol­li­sen saar­ta­mak­si, pyri­tään jär­jes­tä­mään humi­naaa­ris­ta apua, esi­mer­ki­nä Ber­lii­nin Ilmasilta
        – Jos joku liit­tou­ma lopul­ta­jou­tuu anta­maan perik­si niin se aina­kin yrit­tää eva­kuoi­da pois sivii­lit krii­sia­lu­eel­ta ennen­kuin vihol­li­nen mie­hit­tää sen.
        – Jos aluei­ta mene­te­tään ne pyri­tään val­taa­maan takaisin.
        – Liit­tou­maan kuu­lu­ma­ton jou­tuu pär­jää­mään yksin kai­kis­sa näis­sä tapauksissa.

        Suo­men puo­lus­tus­voi­ma on kyt­ket­ty Natoon kai­kil­la tasoil­la. Se on täy­sin nato­yh­teen­so­pi­va ja sen kiel­tä­mi­nen on saman­lais­ta litur­gi­aa kuin men­nei­den vuo­sien “aktii­vi­nen ja rau­han­tah­toi­nen” puo­lu­eet­to­muus­po­li­tiik­ka. Ilmei­ses­ti liit­ty­mis­so­pi­mus­kin on jos­sain laa­ti­kos­sa odot­ta­mas­sa alle­kir­joi­tuk­sia ja rati­fioin­tia. Samas­sa kan­sios­sa on myös lakie­si­tys edus­kun­nal­le Natoon liit­ty­mi­ses­tä. Liit­ty­mi­ses­sä on vain ris­ki, että kaa­su- ja säh­kö­toi­mi­tuk­set kat­kea­vat “tek­ni­siin vai­keuk­siin” ja mui­ta talou­del­li­sia jut­tu­ja, jot­ka ohjaa­vat pää­tök­sen­te­koa enem­män kuin poliit­ti­nen eliit­ti halu­aa uskoa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Ano­ny­mouse: Suo­men puo­lus­tus­voi­maon kyt­ket­ty Natoon kai­kil­la tasoil­la. Se on täy­sin nato­yh­teen­so­pi­va ja sen kiel­tä­mi­nen on saman­lais­ta litur­gi­aa kuin men­nei­den vuo­sien “aktii­vi­nen ja rau­han­tah­toi­nen” puo­lu­eet­to­muus­po­li­tiik­ka. Ilmei­ses­ti liit­ty­mis­so­pi­mus­kin on jos­sain laa­ti­kos­sa odot­ta­mas­sa alle­kir­joi­tuk­sia ja rati­fioin­tia. Samas­sa kan­sios­sa on myös lakie­si­tys edus­kun­nal­le Natoon liit­ty­mi­ses­tä. Liit­ty­mi­ses­sä on vain ris­ki, että kaa­su- ja säh­kö­toi­mi­tuk­set kat­kea­vat “tek­ni­siin vai­keuk­siin” ja mui­ta talou­del­li­sia jut­tu­ja, jot­ka ohjaa­vat pää­tök­sen­te­koa enem­män kuin poliit­ti­nen eliit­ti halu­aa uskoa. 

        Jos Sak­sa, Puo­la, Bal­tian maat, Tsek­ki, Unka­ri ja Slo­va­lia saa­vat ostaa kaa­sua, öljyä ja säh­köä Venä­jäl­tä niin mik­si Suo­mi ei sai­si? Vai pitäi­si­kö nii­den mai­den ero­ta Natosta?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Ano­ny­mouse: Suo­men puo­lus­tus­voi­maon kyt­ket­ty Natoon kai­kil­la tasoil­la. Se on täy­sin nato­yh­teen­so­pi­va ja sen kiel­tä­mi­nen on saman­lais­ta litur­gi­aa kuin men­nei­den vuo­sien “aktii­vi­nen ja rau­han­tah­toi­nen” puo­lu­eet­to­muus­po­li­tiik­ka. Ilmei­ses­ti liit­ty­mis­so­pi­mus­kin on jos­sain laa­ti­kos­sa odot­ta­mas­sa alle­kir­joi­tuk­sia ja rati­fioin­tia. Samas­sa kan­sios­sa on myös lakie­si­tys edus­kun­nal­le Natoon liit­ty­mi­ses­tä. Liit­ty­mi­ses­sä on vain ris­ki, että kaa­su- ja säh­kö­toi­mi­tuk­set kat­kea­vat “tek­ni­siin vai­keuk­siin” ja mui­ta talou­del­li­sia jut­tu­ja, jot­ka ohjaa­vat pää­tök­sen­te­koa enem­män kuin poliit­ti­nen eliit­ti halu­aa uskoa.

        Tämän tor­ni­hu­hun elos­sa pitä­mi­nen ja sen todek­si väit­tä­mi­nen on pait­si type­rää myös todel­la vaa­ral­lis­ta, kos­ka sen seu­rauk­se­na NATO-jäse­nyys­ha­ke­muk­sen teke­mi­nen ei tun­nu sii­hen usko­vil­ta niin kii­rei­sel­tä. Mik­si mikään puo­lus­tus­liit­to suos­tui­si teke­mään sopi­muk­sen jon­kun tahon kans­sa niin, että se tar­jo­aa kai­ken suo­jan­sa täl­le val­tiol­le, mut­ta ei saa sil­tä val­tiol­ta min­kään­lai­sia takei­ta? Minä aina­kin haluai­sin ottaa sem­moi­sen palo­va­kuu­tuk­sen, jos­sa en mak­sa vakuu­tus­yh­tiöl­le mitään, mut­ta he suos­tu­vat sil­ti sii­hen, että palon tul­les­sa voin kai­vaa sopi­mus­luon­nok­sen esiin ja he muki­se­mat­ta kor­vaa­vat kaiken.

        Tämä täy­sin val­heel­li­nen ja vaa­ral­li­nen huhu­pu­he on täy­sin kään­tei­nen tilan­ne todel­li­suu­teen, jos­sa me tosi­aan teem­me kai­kes­ta kalus­tos­ta NATO-yhteen­so­pi­vaa, mut­ta emme kui­ten­kaan suos­tu otta­maan hei­dän tur­va­ta­kui­taan vastaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. R.Silfverberg: – Liit­tou­mien tär­kein tar­koi­tus on olla ennal­taeh­käi­se­vä, ettei kan­na­ta ruve­ta konflik­tiin sel­lai­sen kanssa.
        – Tilan­teis­sa jos­sa jokin liit­tou­man jäsen tai osa-alue jou­tuu vihol­li­sen saar­ta­mak­si, pyri­tään jär­jes­tä­mään humi­naaa­ris­ta apua, esi­mer­ki­nä Ber­lii­nin Ilmasilta
        – Jos joku liit­tou­ma lopul­ta­jou­tuu anta­maan perik­si niin se aina­kin yrit­tää eva­kuoi­da pois sivii­lit krii­sia­lu­eel­ta ennen­kuin vihol­li­nen mie­hit­tää sen.
        – Jos aluei­ta mene­te­tään ne pyri­tään val­taa­maan takaisin.
        – Liit­tou­maan kuu­lu­ma­ton jou­tuu pär­jää­mään yksin kai­kis­sa näis­sä tapauksissa.

        Ber­lii­nin ilma­sil­ta toi­mi rau­han­ti­lan val­li­tes­sa, jol­loin kaik­ki resurs­sit voi­tiin kes­kit­tää noin mil­joo­nan ihmi­sen huol­ta­mi­seen _pienellä maan­tie­teel­li­sel­lä alu­eel­la. Kuka uskoo tule­van konflik­tin ole­van rajoit­tu­van näi pie­nel­le alueelle? 

        Eva­kuoi­da? _Miten_? _Minne?_ _Miksi_? Aja­tus ei ole rea­lis­ti­nen, ja tääl­tä lan­del­ta ei moni halua läh­teä­kään ymmär­ret­tä­vis­tä syistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Cati­li­na: Ber­lii­nin ilma­sil­ta toi­mi rau­han­ti­lan val­li­tes­sa, jol­loin kaik­ki resurs­sit voi­tiin kes­kit­tää noin mil­joo­nan ihmi­sen huol­ta­mi­seen _pienellä maan­tie­teel­li­sel­lä alu­eel­la. Kuka uskoo tule­van konflik­tin ole­van rajoit­tu­van näi pie­nel­le alueelle?

        Eva­kuoi­da? _Miten_? _Minne?_ _Miksi_? Aja­tus ei ole rea­lis­ti­nen, ja tääl­tä lan­del­ta ei moni halua läh­teä­kään ymmär­ret­tä­vis­tä syistä. 

        Ber­lii­nin saar­to 1948–49 oli Neu­vos­to­li­ton yri­tys pakot­taa Län­si-Ber­lii­ni antau­tu­maan ja liit­tää se osak­si Neu­vos­to­vyö­hy­ket­tä, mut­ta se epä­on­nis­tui kos­ka län­si­liit­tou­tu­neet mur­si­vat saar­ron ilma­sil­lan avul­la, Neu­vos­to­liit­to ei uskal­ta­nut sil­loin ryh­tyä todel­li­seen sotaan kos­ka län­si­liit­tou­tu­neil­la oli vah­vem­mat sota­voi­mat sii­hen aikaan, mm ato­mi­pom­mi käy­tös­sä mitä Neu­vos­to­lii­tol­la ei vie­lä sii­hen aikaan ollut. Natol­la on nyt­kin vah­vem­mat ja kehit­ty­neem­mät sota­voi­mat kuin Venäjällä.

        Jos Venä­jä aloit­tai­si sala­ma­so­dan Suo­mea koh­taan niin pää­mää­rä oli­si val­la­ta Hel­sin­ki ja ete­lä­ran­nik­ko ja sii­hen Venä­jä myös pys­tyi­si eikä sii­hen meni­si kuin muta­ma viik­ko, kos­ka soti­laal­li­nen yli­voi­ma on muser­ta­va, jos Suo­mel­la ei ole liittolaisia.

        Minä en halua jää­dä tän­ne venä­läis­ten pot­kit­ta­vak­si. Minul­la ei ole paik­kaa lan­del­la jon­ne pae­ta, en ole niin nuo­ri enää että kel­pai­sin reser­viin ja näkö niin huo­no että aseis­tet­tu­na oli­sin vaa­rak­si omil­le jou­koil­le. Hur­ri ja Nato-jäse­nyy­den avoin kan­nat­ta­ja kun olen niin mie­hit­tä­jä pot­ki­si vie­lä kovem­paa eli ottai­si kaik­ki kan­sa­lai­soi­keu­det pois ja lähet­täi­si Siperiaan.

        Per­he­syis­tä ja työ­ni takia asun tääl­lä Suo­mes­sa ja pk-seu­dul­la, vaik­ka välil­lä tun­tuu että minun­kal­tai­sia­ni tääl­lä ei kai­va­ta. Suo­mi on kah­tia­ja­kau­tu­nut lan­den ja pk-seu­dun välillä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. R.Silfverberg: Jos Venä­jä aloit­tai­si sala­ma­so­dan Suo­mea koh­taan niin pää­mää­rä oli­si val­la­ta Hel­sin­ki ja ete­lä­ran­nik­ko ja sii­hen Venä­jä myös pys­tyi­si eikä sii­hen meni­si kuin muta­ma viik­ko, kos­ka soti­laal­li­nen yli­voi­ma on muser­ta­va, jos Suo­mel­la ei ole liittolaisia. 

        Täs­tä ajat­te­lus­ta jää nyt sel­lai­nen pik­ku­jut­tu pois, että Venä­jäl­lä ei toi­saal­ta ole suu­rem­paa syy­tä oikeas­ti pelail­la Suo­men kans­sa. Jos sil­le vede­tään uusi pisin Nato-raja toi­sek­si suu­rim­man kau­pun­gin lähei­syy­teen, alkaa se toi­mia aivan eri taval­la ja eri inten­si­tee­til­lä ja eri syis­tä. Lisäk­si Nato-jäse­nyys sot­kee Suo­men mukaan Yhdys­val­tain ulko­po­liit­ti­siin ope­raa­tioi­hin ja altis­taa terrorismille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. ano­nyy­mi: Täs­tä ajat­te­lus­ta jää nyt sel­lai­nen pik­ku­jut­tu pois, että Venä­jäl­lä ei toi­saal­ta ole suu­rem­paa syy­tä oikeas­ti pelail­la Suo­men kanssa.

        Mihin var­muu­te­si perus­tuu? Ete­lä-Suo­mi ja eri­to­ten Ahve­nan­maa kiin­nos­ta­vat sekä Natoa että Venä­jää, ja vain ihan puo­lus­tus­tar­koi­tuk­ses­sa. Nato puo­lus­taa Balt­ti­aa ja Venä­jä Kali­nin­gra­dia. Var­sin­kin Venä­jä on ollut näis­sä puo­lus­tus­asiois­sa proak­tii­vi­nen jo vuo­si­sa­to­ja. Liit­tou­tu­mi­nen jom­paan kum­paan suun­taan nos­tai­si miehityskynnystä.

        Ajat­te­lin ensin jät­tää kom­men­toi­mat­ta, kos­ka Nato-asia tun­tui kovin ulko­puo­li­sel­ta aihee­seen näh­den, mut­ta eihän se sitä ole. Vasem­mal­la ja Kes­kus­tas­sa luo­te­taan Venä­jään kuin puk­ki sar­viin­sa, oikeal­la taas aika ylei­ses­ti hai­kail­laan Natoon. Vih­reis­sä ja Per­Suis­sa tun­tuu ole­van kum­paa­kin mieltä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. OS: “Dema­rien perus­on­gel­ma on talou­den muutoksessa.”
    Nykyi­nen talous­jär­jes­tel­mä tuot­taa mui­ta­kin ongel­mia kuin dema­rei­den eksy­mi­sen. Nim. Lii­an van­ha kuvaa nii­tä edel­lä hyvin. Nuo ongel­mat eivät kor­jaan­nu dema­rei­den ohjel­man päi­vi­tyk­sel­lä. Se kor­jaan­tuu vain muut­ta­mal­la glo­baa­lia talous­jär­jes­tel­mää oikeu­den­mu­kai­sem­mak­si. Rau­han­omai­ses­ti se tapah­tuu siten, että kan­san­val­ta ottaa uudes­taan talou­den kehit­ty­mi­sen kont­rol­liin­sa. Jos niin ei tapah­du, seu­rauk­se­na on vallankumous.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT: Rau­han­omai­ses­ti se tapah­tuu siten, että kan­san­val­ta ottaa uudes­taan talou­den kehit­ty­mi­sen kont­rol­liin­sa. Jos niin ei tapah­du, seu­rauk­se­na on vallankumous.

      Mitä tuo­kin tar­koit­taa? Että kan­san­val­ta päät­tää mar­kan viral­li­ses­ta vaih­to­kurs­sis­ta? Ja kan­sa­lai­set vaih­ta­vat valuu­tan toril­la katu­kurs­sil­la? Kan­san­val­ta päät­tää että vapus­ta pää­siäi­seen ei saa appel­sii­ne­ja tuo­da maa­han että koti­mai­set ome­nat käy­vät kau­pak­si? Kan­san­val­ta päät­tää tun­ti­pal­kois­ta ja mai­to­lit­ran hin­nas­ta? Minus­ta kan­san­val­lan saa­vu­tuk­set talou­den kehit­tä­mi­ses­sä eivät ole kovin kak­si­sia olleet, en todel­la­kaan kai­paa nii­tä aiko­ja takaisin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. ant­ti: Mitä tuo­kin tar­koit­taa? Että kan­san­val­ta päät­tää mar­kan viral­li­ses­ta vaih­to­kurs­sis­ta? Ja kan­sa­lai­set vaih­ta­vat valuu­tan toril­la katu­kurs­sil­la? Kan­san­val­ta päät­tää että vapus­ta pää­siäi­seen ei saa appel­sii­ne­ja tuo­da maa­han että koti­mai­set ome­nat käy­vät kau­pak­si? Kan­san­val­ta päät­tää tun­ti­pal­kois­ta ja mai­to­lit­ran hin­nas­ta? Minus­ta kan­san­val­lan saa­vu­tuk­set talou­den kehit­tä­mi­ses­sä eivät ole kovin kak­si­sia olleet, en todel­la­kaan kai­paa nii­tä aiko­ja takaisin.

        No, sii­tä­hän itse­kin nau­tit. Ei tämä vapaa mark­ki­na­ta­lous ole vie­lä kovin kau­aa mei­dän talou­teen vai­kut­ta­nut. Onnek­si. Vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa tup­paa vah­vin osa­puo­li mark­ki­noil­la vetä­mään koko arvon­li­sän itsel­leen. Sen takia esim. Bangla Des­his­sä rät­ti­teh­taal­la pitää las­ten­kin työs­ken­nel­lä 18 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa, kos­ka palk­ka ei muu­ten rii­tä per­heen elämiseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Jos saa kom­men­toi­da aiheen ohi, niin tätä blo­gin uut­ta ver­sio­ta on han­ka­la käyt­tää. Kom­ment­tien lai­nauk­set tule­vat miten sat­tuu var­si­nai­sen kom­men­tin jäl­keen eikä eteen kuten ennen, niin että ei ero­ta lai­nauk­sia var­si­nai­ses­ta kommentista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. R.Silfverberg:
      Jos saa kom­men­toi­da aiheen ohi, niin tätä blo­gin uut­ta ver­sio­ta on han­ka­la käyt­tää. Kom­ment­tien lai­nauk­set tule­vat miten sat­tuu var­si­nai­sen kom­men­tin jäl­keen eikä eteen kuten ennen, niin että ei ero­ta lai­nauk­sia var­si­nai­ses­ta kommentista.

      Kän­ny­käl­lä tämä uusi leis­ka on ihan käyt­tö­kel­vo­ton. Lin­kit seu­raa­vaan ja edel­li­seen pos­tauk­seen sivun lopus­sa, eli saa­vut­ta­mat­to­mis­sa sor­mel­la skrol­la­tes­sa. Vii­mei­sim­pään kom­ment­tiin ei link­kiä. Kom­ment­tien mää­rää ei näy otsi­kos­sa eikä nii­hin ole suo­raa link­kiä. Löy­tyy­kö jos­tain link­ki joka pakot­taa desktop-version?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Eikä desk­top ver­sio sen parem­pi, uudet kom­men­tit van­ho­jen seas­sa, ei Lii­an Van­ho­ja kom­ment­te­ja jak­sa kela­ta uudes­taan ja uudes­taan että joku mah­dol­li­nen uudem­pi löy­tyi­si seasta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Nyt kun olem­me saa­neet nau­lat­tua Marxin arkun kan­nen niin tiu­kas­ti kiin­ni, että hän ei enää pää­se häi­rit­se­mään kun­nial­lis­ten ihmis­ten rau­haa, pitäis kai kek­siä tilal­le jotain uutta.

    Homo sapiens on lau­mae­läin. Se tar­vit­see joh­ta­ja-gurun, joka on kaik­ki­tie­tä­vä ja hänel­lä on maa­gi­sia voi­mia, suo­ra yhteys johon­kin salai­seen jumalaan.

    Jee­sus Kris­tus ja Paa­vit hoi­ti­vat tätä hom­maa ihan hyvin pari tuhat­ta vuot­ta, jon­ka jäl­keen Marx-guru jat­koi apu­pap­pien­sa voi­min yli sata vuot­ta, mut­ta siten tuo­kin hui­jaus paljastui. 

    Sik­si nyt pitää kek­siä jotain uut­ta ja rajumpaa!

    Koke­muk­ses­ta tie­däm­me, että jot­ta pää­si­si joh­ta­ja-guruk­si pitäi­si pys­tyä pelot­te­le­maan ihmi­siä oikein kunnolla. 

    Miten olis uudek­si guruk­si toi­nen par­ta­suu, Marxin aika­lai­nen, Char­les Darwin? Hän kek­si sen evoluutio-teorian…

    Darwi­nin mie­les­tä homo sapiens on api­noit­ten sukua. Siel­tä olem­me peri­neet tär­keim­män osan aivois­tam­me, eli lisko-aivon. 

    Mik­si lis­ko-aivo on tär­keä? Tie­ten­kin sik­si, että se tie­dos­ta­mat­to­mas­ti kont­rol­loi mei­dän kaik­kein tär­keim­piä toi­miam­me. Siis sitä, että pitäi­si­kö mei­dän panii­kin­omai­ses­ti juos­ta kar­kuun vai hyö­kä­tä, vai jäy­kis­tyä kau­his­tu­nei­na pai­koil­lem­me. Vai pitäi­si­kö ruve­ta­kin syö­mään tai ehkä­pä naimaan.

    Jos­tain syys­tä Darwin ei kui­ten­kaan kel­paa Marxin jat­ka­jak­si kan­san villitsijä-guruna.

    Sik­si pitää kek­siä jotain muu­ta raflaa­vaa, joka sai­si lis­ko-aivom­me hyr­rää­mään oikein yli­kier­rok­sil­la, sai­si mei­dät pel­kää­mään hen­kem­me edestä.

    Tar­jol­la on CO2-uskon­to, jon­ka gurut ovat kaik­ki­tie­tä­viä ja pys­ty­vät uhkaa­maan mei­tä maa­il­man­lo­pul­la, veden­pai­su­muk­sel­la, ruo­an lop­pu­mi­sel­la ja ennen kaik­kea pais­tu­mi­sel­la hir­vit­tä­väs­sä hel­ve­tin lämpöuunissa. 

    CO2-usko­vai­set ovat saa­neet valais­tuk­sen ja he tie­tä­vät aivan var­mas­ti, että homo sapiens on syyl­li­nen ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen ja jos ei heti lope­te­ta CO2-syn­tien teke­mis­tä, jou­dum­me pian hel­ve­tin pät­siin käris­ty­mään. Vain CO2-gurut voi­vat pelas­taa mei­dät tästä. 

    Menee­kö­hän tämä läpi?

    Minä puo­les­ta­ni uskon mie­luum­min sii­hen, että fik­su­jen insi­nöö­rien uudet kek­sin­nöt rat­kai­se­vat ongel­mat, niin kuin aina ennen­kin. Tämä tapah­tuu mark­ki­na­ta­lou­den ohjaa­ma­na, evo­luu­tio­teo­rian “Sur­vi­val of the fit­test”- mukaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sep­po Korp­poo: Tämä tapah­tuu mark­ki­na­ta­lou­den ohjaa­ma­na, evo­luu­tio­teo­rian “Sur­vi­val of the fit­test”- mukaan. 

      Haha­ha. Mark­ki­na­ta­lou­den logii­kal­la ensin teh­dään pika­voit­to­ja ja ummis­te­taan sil­mät niin kau­an kuin voi­daan ja sit­ten kun alkaa tul­la pakot­ta­va tar­ve saa­da hai­tat lop­pu­maan, aje­taan riit­tä­mä­tön­tä sään­te­lyä, jos­ta sii­tä­kin saa koko ajan rii­del­lä talou­del­lis­ten toi­mi­joi­den ja lob­ba­rei­den kans­sa, ja lopul­ta sit­ten ehkä saa­daan kau­hean vään­nön tulok­se­na riit­tä­vät toi­men­pi­teet aikaan myö­häs­sä ja vain toi­vo­taan, että hom­ma joten­kin lut­viu­tuu. Tulok­se­na aiheu­te­taan kai­kil­le pal­jon pahaa vain sik­si, että varak­kuut­ta saa­daan kes­ki­tet­tyä vähän enemmän.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Vai­kea ymmär­tää mihin me tar­vit­sim­me vasem­mis­to­lai­suut­ta, mut­ta jos tuo outo aja­tus hyväksytään.…
    — vasem­mis­to­lai­suus ja mark­ki­na­ta­lous ovat aina vastakkain,oli se sit­ten dema­ri vasem­mis­to­lai­suut­ta tai viher vasem­mis­to­lai­tuut­ta. Molem­mil­la on sel­lai­nen yhteis­kun­nan vas­tuu­ta kas­vat­ta­va agen­da joka on pit­kän pääl­le mahdoton.
    — Meil­lä­hän on jo moder­ni ver­sio vasem­mis­tos­ta. Vih­reät on täyt­tä­nyt sen loke­ron aika­hy­vin. En oiken tie­dä miten dema­rit onnis­tui­si­vat muut­tu­maan riit­tä­vän nopeas­ti, että pys­tyi­si­vät vas­taa­maan haas­te­seen. Vih­reil­lä on tiet­ty se ongel­ma, että jos­tain pitäis saa­da mie­sää­nes­tä­jiä­kin, mut­ta sekin lie­nee ongel­ma joka vaa­tii vain 10–20v aikaa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. xyzzy:
      Vai­kea ymmär­tää mihin me tar­vit­sim­me vasem­mis­to­lai­suut­ta, mut­ta jos tuo outo aja­tus hyväksytään….
      – vasem­mis­to­lai­suus ja mark­ki­na­ta­lous ovat aina vastakkain,oli se sit­ten dema­ri vasem­mis­to­lai­suut­ta tai viher vasem­mis­to­lai­tuut­ta. Molem­mil­la on sel­lai­nen yhteis­kun­nan vas­tuu­ta kas­vat­ta­va agen­da joka on pit­kän pääl­le mahdoton.

      Eihän se nyt aivan näin ole. Vasem­mis­to­lai­nen mark­ki­na­ta­lous tar­koit­taa vain enem­män ulkois­vai­ku­tuk­siin koh­dis­tu­vaa sään­te­lyä ja suu­rem­paa tulontasausta.
      Aivan samoin voi­tai­siin sanoa, että oikeis­to­lai­nen mark­ki­na­ta­lous tar­koit­taa yleen­sä yri­tys­ten tuke­mis­ta mark­ki­noi­den sijaan ja sitä, että ulkois­vai­ku­tuk­set hoi­de­taan kui­ten­kin vero­va­roin sen sijaan, että sää­te­lyl­lä koh­dis­tet­tai­siin kulut yri­tyk­sil­le jot­ka nii­tä aiheuttavat.

      Täs­sä tul­laan taas perin­tei­sen vasemmisto/oikeisto ‑jaon ongel­miin ja kysy­myk­siin sii­tä, mitä mark­ki­na­ta­lous oikeas­taan on.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. xyzzy:
      .
      – vasem­mis­to­lai­suus ja mark­ki­na­ta­lous ovat aina vastakkain,oli se sit­ten dema­ri vasem­mis­to­lai­suut­ta tai viher vasem­mis­to­lai­tuut­ta. Molem­mil­la on sel­lai­nen yhteis­kun­nan vas­tuu­ta kas­vat­ta­va agen­da joka on pit­kän pääl­le mahdoton.

      Näyt­tää­pä sil­tä että me vaan yksin­ker­tai­ses­ti tar­vit­sem­me sen sosia­lis­ti­sen val­lan­ku­mouk­sen aina noin sadan vuo­den välein.
      Riis­to­ka­pi­ta­lis­tit ja plu­to­kraa­tit ammu­taan, kan­sal­ta ryös­tet­ty omai­suus palau­te­taan sil­le, ja sit­ten jat­ke­taan matkaa.
      Kyl­lä por­va­ril­la vaan näkö­jään pitää olla se ter­veel­li­nen pel­ko siel­lä persuksessa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Jos joku dema­ri näkee tämän: Tämä on hätä­huu­to isän­maan puo­les­ta. Vaih­ta­kaa hyvät ihmi­set se Rin­ne hyvis­sä ajoin ennen vaa­le­ja. Jot­ta oikeis­to­hel­vet­ti ei jat­ku, tei­dän pitää saa­da kun­non vaa­li­tu­los ek-vaa­leis­sa ja Rin­teen kans­sa se ei onnis­tu, kaik­ki tie­tä­vät sen. Tilal­le ei myös­kään tar­vi­ta pii­lo­uus­li­be­ra­lis­te­ja eikä miss vapaakauppaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Kuten kom­men­teis­ta ja Soi­nin­vaa­ran ansiok­kaas­ta kir­joi­tuk­ses­ta käy ilmi, on dema­reil­la yksi kes­kei­nen ongel­ma. Kannattajakunta.

    Alle 50-vuo­tiai­ta dema­rei­ta on mur­to-osa kan­nat­ta­jis­ta, ja nuo­ris­sa on kovin vähän valo­voi­mai­sia poli­tii­kan lupauk­sia. Kan­nat­ta­ja­kun­nan ikään­tyes­sä ääneen pää­se­vät kim­mo­kil­juset, jot­ka kar­kot­ta­vat loput­kin nuo­ret vihreisiin.

    Dema­ri­aat­teel­le oli­si var­mas­ti tilaus­ta, jos se saa­tai­siin uudis­tet­tua puhut­te­le­maan nyky­ajan (aka­tee­mi­sia) pät­kä­työ­läi­siä ja työt­tö­myyt­tä pel­kää­viä duu­na­rei­ta. Epä­va­kai­na aikoi­na kysyn­tää oli­si, mut­ta hel­pot isku­pai­kat tun­nu­taan huk­kaa­van toi­sen­sa jäl­keen. Esi­mer­kik­si rahoi­tus­leik­kauk­sis­ta sui­vaan­tu­nut­ta pie­ni­palk­kais­ta, kokoo­mus­ta äänes­tä­vää yli­opis­to­vä­keä oli­si ollut help­po kosis­kel­la lip­pos­lai­siin dema­rei­hin, mut­ta tilai­suus jätet­tiin vih­rei­den hyödynnettäväksi.

    Kun dema­rei­den kan­na­tuk­sen kova ydin sulaa, saa­vat oudot vies­tit ja yhden asian edus­ta­jat lii­an pal­jon tilaa. Vii­me pre­si­den­tin­vaa­lit oli­vat hyvä esi­merk­ki: avoin femi­nis­mi pal­kit­tiin reip­paal­la kol­men pro­sen­tin kan­na­tuk­sel­la. Perin­tei­sil­lä teol­li­suus­paik­ka­kun­nil­la äänes­tet­tiin Niinistöä.

    Onko­han toden­nä­köi­sin tule­vai­suuss­ke­naa­rio sel­lai­nen, että kan­nat­ta­ja­kun­ta ikään­tyy, nuo­ret siir­ty­vät vih­rei­siin, teol­li­suus­de­ma­rit perus­suo­ma­lai­siin tai nukkuviin/liikkuviin ja aka­tee­mi­set dema­rit kokoo­muk­sen vasem­mis­to­sii­peen. 2020-luvul­la dema­rei­den kan­na­tus­lu­vut pyö­ri­vät ruo­ka­kau­pois­ta saa­ta­vien alko­ho­li­juo­mien tasolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.