Sotea on korjattava tai se on kaadettava

33 vastausta artikkeliin “Sotea on korjattava tai se on kaadettava”

1. Kan­nustin­jär­jestelmän säätämi­nen on kyl­lä erit­täin mon­imutkainen ongel­ma. Itse en ehkä (koti­hoidon lääkärin töitä tehneenä) ole kuitenkaan aivan var­ma, etteikö nykyisen muo­toisel­la ehdo­tuk­sel­la (yksi­tyisko­hdista en valitet­tavasti ole täysin per­il­lä kap­i­taa­tiokri­tee­rien suh­teen) saataisi pureudut­tua markki­navoimin erääseen ter­vey­den­huol­lon ja yhteiskun­nan mega­lu­okan ongel­maan, väestön ikään­tymisen haas­teeseen. Elinikä pite­nee, mut­ta itsenäisen ja toim­intakykyisen elin­iän pitu­us täl­lä het­kel­lä laa­haa eikä kehi­ty suo­tu­isas­ti. Tässä on koke­muk­seni (ja gerontologian/geriatrian alal­la val­lit­se­van näke­myk­sen mukaises­ti) mitä suurim­mas­sa määrin kyse perus­ta­son hoidon laadun paran­tamis­es­ta, aina työn­tek­i­jöi­den hyv­in­voin­nista, hoito­suhtei­den pysyvyy­destä ja johtamiskult­tuurista uusien sosi­aal­is­ten ja tek­nol­o­gis­ten inno­vaa­tioiden käyt­töönot­toon asti. Mikäli tämän väestöryh­män kap­i­taa­tiomak­su hin­noiteltaisi­in houkut­tel­ev­asti, yri­tyk­sil­lä olisi viimein intres­si panos­taa ikäih­mis­ten perushoitoon ja toim­intakyvyn tukemiseen ja toimil­laan lyhen­tää pitenevien elämänkaarien rai­h­naista ja toim­intakyvytön­tä osu­ut­ta. Eli: iän eri­tyi­nen pain­o­tus kap­i­taa­tios­sa voisi tuot­taa ratkaisu­ja tähän kohtalonkysymyk­seen. Säästöä ei syn­ny nyt, mut­ta yri­tyk­sil­lä olisi intres­si pitää ikäih­miset toim­intakyky­is­inä. Mikäli tässä saataisi­in kan­nus­timet ja sank­tiot tas­apain­oon, muut ongel­mat voisi mielestäni melkein unohtaa.

   Vastaa

2. OS:
   Toisek­si laki­in on kir­jat­ta­va selkeästi, että taloudel­lisia pelisään­töjä voidaan muut­taa ilman, että tästä seu­raa kor­vausvelvol­lisu­ut­ta. Juhana Var­ti­ainen on lohdut­tanut, että jos kan­nus­timet osoit­tau­tu­vat aivan nurinkurisik­si, niitä voidaan koke­muk­sen perus­teel­la muut­taa. Eli­na Lep­omä­ki on huo­maut­tanut, että ei ehkä voi­da. Se on sopimus­rikko­mus ja voidaan vedo­ta investoin­tisuo­jaan. Koke­muk­set Oulus­ta ja Mehiläis­es­tä osoit­ta­vat, että ollaan tekemi­sis­sä toim­i­joiden kanssa, jot­ka pyrkivät käyt­tämään hyväk­si kaik­ki mah­dol­liset por­saan reiät tulo­jen­sa kartuttamiseksi.

   Tämä on kaik­ista tärkein, sil­lä esimerkik­si Mehiläi­nen vetäy­tyi itse Siikalat­van han­kkeesta, jot­ta se ei liikaa hal­li­tus­ta ärsyt­täisi soten ollessa kesken. Han­ke ei vält­tämät­tä ollut lain­vas­tainen. Julki­nen puoli on ymmärtääk­seni voin­ut perus­taa omia yksiköitä myös oman maanti­eteel­lisen alueen­sa ulkopuolelle.

   Vastaa

   1. Siinä oli por­saan­reikä, kos­ka Siikalat­va mak­soi keskimääräistä hin­taa koko väestöstä ja Mehiläi­nen aikoi laskut­taa tämän saman peruster­veistä ylem­päämn keskilu­okkaan kuu­lu­vista. Pelot­ta­va esimerk­ki yri­tys­ten toimintatavoista.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Siinä oli por­saan­reikä, kos­ka Siikalat­va mak­soi keskimääräistä hin­taa koko väestöstä ja Mehiläi­nen aikoi laskut­taa tämän saman peruster­veistä ylem­päämn keskilu­okkaan kuu­lu­vista. Pelot­ta­va esimerk­ki yri­tys­ten toimintatavoista.

         Esität nyt Mehiläis­es­tä aika kovia syytök­siä ilman, että ainakaan minä olisin huo­man­nut sin­un esit­täneen ain­oatakaan todis­tet­ta syytök­sesi tuek­si. Mik­si ylem­pään keskilu­okkaan kuu­lu­va työter­veyshuol­lon asi­akas edes vaivau­tu­isi kir­jau­tu­maan toisen ter­veysase­man asi­akkaak­si, kun hän ker­ran saa ter­veyspalvelun­sa työter­veyshuol­lon kaut­ta? En minäkään ole viitsinyt vai­h­taa Espoon kaupun­gin min­ulle osoit­ta­maa ter­veyskeskus­ta Mehiläisen ostopalvelu­na pyörit­tämään ter­veyskeskuk­seen, vaik­ka se onkin min­ua sekä lähempänä että ennen kaikkea olen­nais­es­ti parem­pi­en joukkoli­iken­ney­hteyk­sen päässä kuin Espoon kaupun­gin oma terveyskeskus.

         Sen sijaan vaikeasti vam­mainen omaiseni on kyl­lä vai­h­tanut jo kauan sit­ten ter­veyspalvelun­sa kotikun­nas­taan palve­lu­taloa­sun­toaan lähel­lä ole­vaan ter­veyskeskuk­seen ja keskus­sairaalaan. Vaik­ka hän ei olekaan kykenevä tekemään vai­h­toa itse, löy­tyy hänen lähipi­iristään henkilöitä, jot­ka pystyvät aut­ta­maan hän­tä siinä (ja ylipään­sä neu­vo­maan, että vai­h­to on mahdollinen).

3. Kysyn taas, jos joku vaik­ka osasisi vas­ta­ta: mik­si töis­sä ole­via — tai mik­sei muitakin — ei voisi vaa­tia mak­samaan itse lääkäris­säkäyntin­sä? Vas­taaavasti he saisi­vat tehdä verovähen­nyk­sen, jon­ka suu­ru­us olisi sidot­tu ikään ja sukupuoleen. 

   Tuol­laises­sa jär­jestelmässä olisi vah­va kan­nustin etsiä edullisin vai­h­toe­hto ja vält­tää yli­hoitoa. Tosin verovuo­den lop­ul­la — jos rahaa olisi jäänyt käyt­tämät­tä — olisi kan­nustin käväistä lääkäril­lä teet­tämässä joku tutkimus tai pois­taa vaik­ka luo­mi, mut­ta jos se olisi ongel­ma, sen kai voisi sään­nöil­lä estää.

   Edis­tyneem­mässä ver­sios­sa veron­mak­sa­ja saisi vuo­den alus­sa luot­toko­rtin, jon­ka sisältämän sum­man voisi käyt­tää vain ja ain­oas­taan terveydenhuoltoon.

   Jos raha ei riit­täisi peruster­vey­den­hoitoon, pitäisi anoa vaikka­pa Kelal­ta tai maakunnal­ta lisää ja selostaa, mik­si raha oli päässyt lop­pumaan. Jos raho­jen lop­pumi­nen näyt­täisi krooniselta ongel­mal­ta, asi­akas siiret­täisi­in jonkin­laiseen eri­ty­istapausten ryhmään.

   Vastaa

4. Eli kan­nat­taa perus­taa eli­it­ti-nuhapoli jos­sa peruster­vei­den hoita­misen lisäk­si uusi­taan lähin­nä aller­gialääkkeitä ja iho­rasvo­ja. Sosi­aalis­es­ti taita­vat, kau­ni­it ja rohkeat lääkärit joille pääsee vartin varo­tusa­jal­la, lounge-tila jos­ta saa pien­tä pur­tavaa sekä vir­vokkei­ta, free life coach vis­its, höp­söjä teknisiä vim­paimia lainaan joil­la voi mit­tail­la mitä nyt keksii…

   Sairaat sairaalaan ja pum­mit kunnantaloon.

   Vastaa

5. Sanoil­la “Soten pelisään­nöt…” alka­va kap­pale jää kesken, jotain puuttuu?

   Vastaa

   1. Mys­tistä. Olin sen kyl­lä kir­joit­tanut. Myös ver­tauk­ses­ta lai­va- ja lentomatkaan puut­tui koko idea. Senkin olin kirjoittanut.

      Vastaa

6. Tarkem­min ajatellen tietyn tulo­ra­jan ala­puolelle jääville voisi antaa “luot­toko­rtin” tai palvelusetelin tai vain tietyn sal­don ter­vey­den­huol­lon tietokan­taan. Muut mak­saisi­vat itse ja saisi­vat verovähen­nyk­sen. Näin mak­sukyky­isil­lä olisi vahvem­pi kan­nustin etsiä paras hoito ja vält­tää yli­hoitoa. Kun mak­su menisi oma­l­ta tililtä tai omas­ta lom­pakos­ta, kan­nustin olisi vahvem­pi ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa raha miel­let­täisi­in val­tion tai kun­nan rahaksi.

   Jos tulot taas ovat todel­la pienet. ei voi vaa­tia, että pankki­tililtä löy­tyy tarpeek­si rahaa lääkäris­sä käyntiin.

   Toisaal­ta olisi tärkeää luo­da julkisen rahan kirstun­var­tioille voimakas kan­nustin kek­siä tapo­ja pienen­tää pienen­net­tävis­sä ole­via kulu­ja. Jos esimerkik­si olisi mah­dol­lista nos­taa kansalais­pal­ka­lla tiet­ty osa ihmi­sistä “itse mak­savien” joukkoon, kansalais­palk­ka saisi yllät­täen uuden argu­mentin puolelleen. No, toden­näköisem­pää olisi kai kuitenkin kan­nustin kehit­tää tieto­jär­jestelmiä, vapaut­taa apteekki­toim­intaa yms.

   PS. Miten­hän, muuten, uudessa lais­sa on otet­tu huomioon se, että val­ta­va määrä jengiä siir­tyy vähin­tään osin yksi­tyis­es­ti kus­tan­netun ter­veyshuol­lon piiristä julkisen ter­veyshuol­lon puolelle SOTE-uud­is­tuk­sen myötä. Lep­omä­ki väit­ti blo­gis­saan, että sitä ei oltu huomioitu mil­lään lail­la ainakaan VM:n laskelmissa.

   Vastaa

7. Suh­taudun hal­li­tuk­sen sote-uud­is­tuk­seen paljon sin­ua kri­it­tisem­min, sil­lä siitä on tulos­sa heikoim­min perustein ja pien­im­mäl­lä kan­natuk­sel­la Suomes­sa koskaan tehty iso päätös: 

   1) Ottaen huomioon, ettei Kokoomus sen parem­min kuin Keskus­takaan kan­na­ta koko esi­tys­tä, sil­lä on vain noin 20 % kannatus;
   2) uud­is­tus ei täytä ain­ut­takaan sille esitet­tyä tavoitetta;
   3) perusteluk­si riit­tää, että uud­is­tus­ta on tehty riit­tävän kauan ja kalliisti;
   4) perustelu­na on myös, että jär­jestelmää voidaan myöhem­min korjata;
   5) talous­vaiku­tuk­sia ei ole esitet­ty toivei­ta pidemmälle;
   6) paran­nuk­set, jot­ka olisi tehtävis­sä myös nykyisessä ter­vey­den­huol­los­sa, on kat­sot­tu hal­li­tuk­sen mallin “ansioik­si”;
   7) ter­vey­den­huoltokus­tan­nusten nousu 2000-luvul­la on esitet­ty nykyjär­jestelmän syyksi;
   8) ei ole esitet­ty ver­tailua nykyiseen malli­in, sen evoluu­tiover­sioon tai mihinkään muuhunkaan malliin;
   9) ter­vey­den­huolto on otet­tu puh­taasti poli­it­tis­ten tavoit­tei­den saavut­tamisen välineeksi;
   10) kus­tan­nuk­sil­lakaan ei ole enää väliä, kun­han uud­is­tus saadaan läpi‑,
   11) vedo­taan täytän­töön­panoon, vaik­ka sel­l­aisen ei pitäisi minkään lain kohdal­la jäädä kyseenalaiseksi. 

   En ymmär­rä mil­lä ilveel­lä hal­li­tuk­sen malli voitaisi­in noista lähtöko­hdista saa­da siedet­täväk­si, jos se ei nytkään täytä yhtäkään toivet­ta Eiköhän tässä päde van­ha totu­us, ettei huonos­ta ratkais­us­ta saa paikkaa­mal­la hyvää vaan pitää tehdä uusi. 

   Ole­tan, että toisel­la katas­trofimah­dol­lisuute­na pidät tilan­net­ta, jos­sa mikä tahansa sote-uud­is­tus viivästy­isi vuosikau­pal­la. Näin ei kävisi, sil­lä jos lähde­tään liik­keelle nykyisen jär­jestelmän yksinker­tais­tamis­es­ta (=tehostamis­es­ta), niin aikaa ei menisi sen enem­pää ja itse asi­as­sa säästöi­hin päästäisi­in käsik­si ei kymme­nen vuo­den kulues­sa vaan jo noin kah­den vuo­den kulut­tua. Ainakin pelk­istet­ty ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä (osat 1–7, http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251468-kansantaloudellisesti-ylivertainen-sote-1-avaimena-yksinkertaistaminen), voitaisi­in toteut­taa täl­lä tavoin. Siinä yksi­tyi­nen ja julki­nen ter­vey­den­huolto oli­si­vat myös aidosti samas­sa ase­mas­sa, sil­lä “kap­i­taa­tioko­r­vaus” kanavoitaisi­in vero­tuk­sen ja kansalais­ten kaut­ta niin, ettei raha koskaan siir­ty­isi vastik­keet­tomasti yrityksille.

   Vastaa

8. En ymmär­rä miten kap­i­taa­tioma­lli voi oikeasti toimia hyvin, siis mak­sa­jan (verot) ja poti­laan kannal­ta. Lukuisat tilanteet ovat tulkin­nal­lisia eli mitä toimen­piteitä tulee tehdä poti­laan vaivan selvit­tämisek­si. Miten esimerkik­si ham­mashoi­dos­sa varmis­te­taan se, että tarpeel­liset rönt­genku­vat ote­taan kun jokainen kuva tuot­taa tap­pi­o­ta? Erit­täin usein on tulkin­nal­lista paikataanko jokin alka­va reikä ham­paas­sa vai jäädäänkö seu­raa­maan. Ham­masyri­tyk­sen­hän kan­nat­taa tietysti min­i­moi­da kaik­ki tutkimuk­set ja hoitotoimet.

   Sama pätee tietysti varsi­naiseen lääkäri­hoitoon. Vaikka­pa vat­savaivo­jen syynä voi olla melkein mitä vaan huonos­ta ruokavalios­ta alka­en. Houku­tus jät­tää vaikka­pa tähystys ja koepalat tekemät­tä (hin­ta noin 1000 euroa) on suuri varsinkin jos poti­las ei osaa perätä omia oikeuksiaan. 

   Jos palve­lut tuot­taa yksi­tyi­nen sote-keskus, niin se taa­tusti min­i­moi tutkimuk­si­in käytet­tävät varat. Puut­teel­lis­ten tutkimusten seu­rauk­set saat­ta­vat pahim­mil­laan pal­jas­tua vas­ta monien vuosien kulut­tua. Eli yri­tyk­sil­lä tulisi ole­maan suuri mah­dol­lisu­us pait­si parhaiden poti­laiden ker­mankuor­in­taan niin myös myös tutkimusten ja hoito­toimien rajaamiseen voit­to­jen­sa maksimoimiseksi. 

   Mielestäni on parem­pi jatkaa nykyjär­jestelmäl­lä ja viila­ta sen toim­intaa (kun­tien itsemääräämisoikeut­ta vaik­ka polkien) kuin toteut­taa tämä sote. Ei ole ole­mas­sa mitään juuri nyt tai ensi vuon­na päälle kaatu­vaa katas­trofia. Suomen sote­menot ovat nykyään kv-ver­tailus­sa ihan ok-tasoa. Uusi sote tarvi­taan ehkä noin 2025 (suurten ikälu­okkien hoito­tarve). Muute­taan vaik­ka ensin perus­tus­lakia jos se on edel­ly­tyk­senä hyvälle soteratkaisulle.

   PS. Hyvä kir­joi­tus päivän Arvopa­peris­sa rakennusalasta.

   Vastaa

9. Miten noin monia asioi­ta samaan aikaan muut­tavaa uud­is­tus­ta voisi kokeil­la pienel­lä osal­la väestöstä? Kokon­aisu­ud­is­tusten idea kai perus­tuu volyymei­hin? Ainakin itse olet­taisin, että valin­nan­va­pause­hto­jen myötä kil­pailu ei tosi­aan tapah­du hin­nal­la, kun hin­nal­la ei saa kil­pail­la, mut­ta palve­lu­tar­jon­ta lie­nee yksi kil­pailun kohteista. Joku voi halu­ta sote-keskuk­sek­seen vaikka­pa sel­l­aisen palvelun­tar­joa­jan, jol­la on etäpis­teitä kiin­nos­tavil­la seuduil­la. Jos vaik­ka matkailee paljon Lapis­sa jos­sain tur­is­tiko­hteessa, asuen siel­lä käytän­nössä kuukausien ajan vuodes­ta, voi halu­ta sel­l­aisen sote-keskuk­sen, jos­ta tarvites­saan saa palve­lut myös siel­lä ollessaan. Nyky­is­in­hän muiden kuin aku­ut­tia hoitoa vaa­tivien sote-palvelu­iden osalta palve­lut on täy­tynyt hakea kotikun­nas­ta, mut­ta sote-uud­is­tuk­sen jäl­keen palvelui­ta voi saa­da myös saman sote-keskus­palvelun­tar­joa­jan muista toimip­is­teistä, tai jos samal­la sote-keskuk­sel­la ei ole toimi­paikkaa alueel­la, jos­sa aikaa viet­tää, niin palvelui­ta voi hakea mis­tä tahansa sote-keskuk­ses­ta. Miten käytän­nössä voisi pienel­lä osal­la väestöstä jär­jestää sel­l­aisen vaiku­tuk­sen sisältävän kokeilun tulosten saamisen kannal­ta mielekkääl­lä taval­la ja kuitenkin perus­tus­lain ja yleisen liike­toim­intaa koske­van lain­säädän­töke­hyk­sen puit­teis­sa, jos­sa pieni osaa väestöstä olisi oikeutet­tu palvelui­hin mis­sä päin Suomea tahansa, ja muut eivät?

   Kokeil­la voi suh­teel­lisen hel­posti esimerkik­si Siun soten kaltaisia sys­teeme­jä, jot­ka ovat jonkin alueen sisäisiä. Mut­ta sote-uud­is­tuk­ses­sa keskeisenä ideana näyt­täisi ole­van palvelu­jen avaami­nen koko Suomeen niin, että sote-keskuk­seen voi men­nä siel­lä, mis­sä kukakin mil­loinkin on. Sel­l­ais­ten kohdal­la mielekkäi­den koeasetelmien rak­en­telu ei ole ihan yksinker­taista. Seu­rauk­se­na on äkkiä perus­tu­lokokeilun kaltaisia ongelmia, jos­sa kokeilun kohde ei lop­ul­ta ole ollut sel­l­ainen perus­tu­lo­ma­lli, joka voisi edes olla real­isti­nen toteutettavaksi.

   Vastaa

   1. “THL:n asiantun­ti­jaryh­män hil­jat­tain julkaise­man raportin perus­teel­la Eksoten toim­inta ei kuitenkaan näytä poikkeuk­sel­lisen main­iol­ta. Hoito­takuu toteu­tui alueel­la keskimääräistä huonom­min. Lisäk­si rapor­tis­sa huo­maute­taan, että poti­laiden koke­mus osal­lisu­ud­es­ta omaan hoitoon oli maan huonoimpia. Vain 37 pros­ent­tia koki asioiden­sa hoitu­van suju­vasti ja tiedon kulke­van ammat­ti­lais­ten välil­lä, vaik­ka Etelä-Kar­jalan alueel­la on sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lol­la ollut sama jär­jestäjä jo vuosia.”

      Vis­si­in samaa sar­jaa Siun soten kanssa? Riit­tääkö tuo Eksote kokeilu?

      Vastaa

10. Tarvitsin silmäleikkauk­sen ja kävin pyytämssä terkkar­ilääkäriltä lähet­teen erikois­sairaan­hoitoon ja hän kir­joit­ti sen saman tien. Kun tulin matkoil­ta niin kotona odot­ti lähete yksi­tyiselle silmäk­linikalle jatkotutkimuksiin,
    Ystävälli­nen soma­lilääkäri tut­ki silmän ja tote­si, että leikataan.
    Olin taas pari viikkoa matkoil­la ja kun palasin niin kotona odot­ti palveluseteli , jol­la sai silmäleikkauksen.
    Valit­ta­vana oli kym­menkun­ta sairaalaa, val­itsin min­lle halvim­man. Polik­linikka mak­su oli 106 euroa, minkä ksairaalat sai­vat per­iä , mut­ta kaik­ki tar­jo­si­vat halvem­paa hin­taa. Kun min­ul­la ei ollut muu­ta kri­te­ri­o­ta niin val­itsin halvim­man eli 35 eurona perivän
    Kävin seu­raaval­la viikol­la silmäleikkauk­ses­sa, kesti tunnin

    Tämä tiedon puute on suurin valin­nan­va­pu­den ongel­ma, mis­tä saa tietoa val­in­taa varten ?
    Todel­lisu­udessa on syn­tymässä brändääjien ja markki­noin­tiy­htiöi­den kultakaivos.
    Hyvistä asi­akkaista kil­pail­laan imagol­la ja mielikuvil­la ja kaik­ki negati­ivi­nen hau­dataan mak­samal­la uhreille kor­vauk­sia ja vaien­ta­mal­la hei­dät sopimussakoilla

    Markki­noin­tiku­lut ovat var­masti 500‑1000 miljoon­aa ja se kaik­ki on pois terveydenhoidosta

    Ter­vy­den­hoidon kil­pailu on mieliku­vien luomista suurel­la rahal­la ja epäko­h­tien hau­taamista rahalla

    Vastaa

    1. Just asi­aa, Liian van­ha. Markki­noin­ti­in ja juris­te­ri­aan saadaan sit­ten men­emään täysin älyt­tömiä sum­mia (verora­hoista ja asi­akas­mak­su­ista), jot­ka ovat sit­ten pois­sa ihmis­ten palveluista. Markki­napelleily ei vain ker­takaikki­aan sovi kansalais­ten elin­tärkeisi­in peruspalveluihin.

       Vastaa

11. Hiukan pää­point­tisi vier­estä, mut­ta eikö veroparati­isiele­ment­ti ole myös ongelmallinen?

    Ei suurin ongel­ma sotes­sa, mut­ta vääristää kil­pailua kun pienem­pi paikalli­nen fir­ma mak­saa yri­tysveroa ja veroparati­isi­fir­ma ei.

    Vastaa

12. Tuo aikalisä ja pienessä mit­takaavas­sa alueel­lis­es­ti kokeilu on ihan hyvä. Harvem­min mis­sään laite­taan ensim­mäi­nen pro­to­tyyp­pi markki­noille valmi­ina. t. Jens

    Vastaa

    1. Jens Gellin:
       Tuo aikalisä ja pienessä mit­takaavas­sa alueel­lis­es­ti kokeilu on ihan hyvä. Harvem­min mis­sään laite­taan ensim­mäi­nen pro­to­tyyp­pi markki­noille valmiina.t.Jens

       Kun­nat, jois­sa on tehty kokon­aisulkois­tuk­sia, on luon­te­va ryh­mä kokeile­maan toim­inta­mallia, jos­sa asi­akkaas­ta ote­taan taloudelli­nen kokonaisvastuu.

       Osa ulkois­tus­sopimuk­sista ulot­tuu pitkälle uuden maakun­ta­Soten aikakaudelle.

       Tämä pitää nähdä mah­dol­lisuute­na eikä ongel­mana yhden­ver­taisu­u­den tai sopimuse­hto­jen takia.

       Vastaa

13. Miten saamme liiken­nevaku­u­tuk­sen jokaiselle autolle? Vaku­u­tusy­htiöt tun­tu­vat myyvän niitä mielel­lään kaikille, myös tört­töil­i­jöille, joiden tört­töi­lyt ovat miljoon­alu­okas­sa ehkä jopa kalli­impia kuin monion­gel­maisen kulut sotessa.

    Vastaa

    1. USA:ssa on pääosin vaku­u­tuk­si­in perus­tu­va sys­tee­mi. Siel­lä on myös maail­man kallein sys­tee­mi. Vaik­ka USA:n sys­tee­mi on selvästi tasa-arvoisem­pi kuin Suomen, ongel­mana oli varsinkin ennen Oba­ma carea ne, jot­ka puto­si­vat tyystin sys­teemin ulkopuolelle. 

       Jos Suo­mi olisi rikas, iso ja mon­imuo­toinen maa, kan­nat­taisi var­maan omak­sua jenkkisys­tee­mi. ainakin mielu­um­min kuin nykysys­tee­mi. Mut­ta kos­ka Suo­mi on — toden­näköis­es­ti — taloudel­lis­es­ti taan­tu­va maa, jon­ka har­voihin etu­i­hin kuu­luu — tois­taisek­si — me-hen­ki, ei jenkkisys­teemiä kan­na­ta tääl­lä kai toteut­taa ainakaan sellaisenaan.

       Vastaa

14. Eli ongel­man ydin tässä on se, että kikkaile­mal­la pystyy val­it­se­maan parhait­en tuot­ta­vat asi­akkaat, ja siis siirtämään eniten hoitoa tarvit­se­vat muille tahoille (kil­pail­i­ja, erikoissairaanhoito).

    Ei kuitenkaan hoitoon pääsy tai valin­nan vapaus, vaan tuo asi­akas­val­in­ta. Mikä voi johtaa huonoon hoitoon (poti­laas­ta halu­taan eroon) tai turhi­in kus­tan­nuk­si­in (tarpeet­to­mia siir­to­ja erikoissairaanhoitoon). 

    Näinkö?

    Vastaa

15. Sote är inte bra alls! Enda grup­pen som får verk­lig val­fri vård är de rika! Och vi fat­ti­ga ska vår val­fri­het vara att bli utan vård helt?! Skräm­mande med vad regerin­gen håller på med!

    Vastaa

16. OS: Maakun­nille on annet­ta­va lisää aikaa. On voita­va kokeil­la pienessä mit­takaavas­sa ennen kuin kokeil­laan koko väestöllä.

    Maakun­nille pitäisi todel­lakin antaa ainakin 5 vuot­ta lisää aikaa valin­nan­va­pau­den säätämiseen, mut­ta kun Kokoomus.

    Tuo kokeilu tör­mäsi aikoinaan kai perus­tus­laki­in. Sen jäl­keen on kuitenkin voitu tehdä perus­tu­lokokeilu, jos­sa edun­saa­jat arvot­ti­in. Voitaisi­inko­han sama tois­taa soten kohdal­la? Arvot­taisi­in riit­tävän suuri joukko, luokkaaa 200 000 Suomes­sa asu­vaa ihmistä, jot­ka sit­ten voisi­vat hyö­dyn­tää valin­nan­va­paut­ta. Muiden kohdal­la nykyi­nen käytän­tö jatkuisi kokeilun lop­pu­un asti.

    Vastaa

17. “Hyväksyä tämä ja tehdä mil­jar­di­en arvoinen moka vai hylätä, joka sekin olisi katastrofi.”
    Mikä on se katas­trofi, mikä tästä hylkäämis­es­tä seu­raisi. Perusteluik­si eivät kel­paa esimerkik­si se, että “tätä on tehty niin kauan, että tämä täy­tyy saa­da maali­in” tai “tämän kanssa voi elää” tai “kysymys on on poli­it­tisen jär­jestelmämme uskottavuudesta”.

    Vastaa

    1. Ris­to Nie­mi:
       “Hyväksyä tämä ja tehdä mil­jar­di­en arvoinen moka vai hylätä, joka sekin olisi katastrofi.”
       Mikä on se katas­trofi, mikä tästä hylkäämis­es­tä seu­raisi. Perusteluik­si eivät kel­paa esimerkik­si se, että “tätä on tehty niin kauan, että tämä täy­tyy saa­da maali­in” tai “tämän kanssa voi elää” tai “kysymys on on poli­it­tisen jär­jestelmämme uskottavuudesta”.

       Jos sote kaatuu, on jok­seenkin var­maa, että eri­laiset pör­riäiset kaap­paa­vat pitkäaikaisin sopimuksin merkit­tävän osan nyt kun­tien vas­tu­ul­la olev­as­ta peruster­vey­den­hoi­dos­ta. Varsinkin heikoil­la kun­nil­la ja/tai suurten kaupunkien naa­pureil­la on suuri kiusaus ulkoistuksiin. 

       Jos sopimuk­set ovat kokon­aisulkois­tuk­sia, poti­laiden valikoin­ti on han­kalam­paa, mut­ta kan­nuste lähet­tää han­kalat tapauk­set kun­tay­htymien vas­tu­ulle jää. Laa­ja ulkois­t­a­mi­nen voi myös aut­taa ei-yliopis­tol­lis­ten sairaaloiden siir­tymistä yksi­ty­isille. Syn­ty­isi kuvio, jos­sa yksi­tyiset sairaalat hoitaisi­vat kan­nat­ta­vat poti­laat, kun­tay­htymät kannattamattomat.

       Siikalat­van ja Län­si-Poh­jan kuviot anta­vat esi­makua tulevasta.

       Vastaa

18. En taaskaan osan­nut googlata Tilas­tokeskuk­sen tai THL:n sivuil­ta halu­ami­ani tilas­to­ja, mut­ta mikäs se ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nusten nousun syi­den jakau­ma nyt onkaan? Sotea siis tarvi­taan, kos­ka kus­tan­nuk­set ovat kas­va­neet koko 2000-luvun, mut­ta miltä osin kus­tan­nuk­set kas­va­vat, kos­ka kaik­ki kallis­tuu ja hoito on entistä tehot­tomam­paa ja vaatii entistä kalli­impia lait­tei­ta ja miltä osin ne kas­va­vat sik­si, että poti­lai­ta on enem­män kuin ennen?

    Vastaa

19. Ilmeis­es­ti sote-keskuk­sen ei tarvitse var­jel­la mainet­taan, kun karkoit­taa sairaan ja hätään­tyneen asi­akkaan listoillaan.

    Vastaa

20. Onko niin, että sote-keskus saa rahansa pelkästään kir­jau­tunei­den poti­laiden mukaan? Mil­lä lail­la hoidon laatu huomioidaan? Saako sote-keskus bonus­ta tms. hyvistä hoitotuloksista?

    Vastaa

    1. Sotekeskus saa pääosan rahoituk­ses­ta kir­jau­tunei­den poti­laiden mukaan ja kor­fkein­taan klol­ma­sosan toimen­pite­di­en mukaan. Mar­gin­aa­lik­lus­tan­nus olisi var­maankin lähempänä 2/3 joten tässä on kom­pro­missi­na puo­litet­tu valikoin­nin kannattavuus.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Sotekeskus saa pääosan rahoituk­ses­ta kir­jau­tunei­den poti­laiden mukaan ja kor­fkein­taan klol­ma­sosan toimen­pite­di­en mukaan. Mar­gin­aa­lik­lus­tan­nus olisi var­maankin lähempänä 2/3 joten tässä on kom­pro­missi­na puo­litet­tu valikoin­nin kannattavuus.

          Miten toim­i­taan jos esim. Mehiläiseen halu­aa kir­jau­tua enem­män asi­akkai­ta kuin se on valmis otta­maan vas­taan. Tuleeko jonkin­lainen jono­tussys­tee­mi vai päät­tääkö Mehiläi­nen sit­tenkin ketkä ote­taan? Saako Mehiläi­nen etukä­teen tiedon korvauksista?

21. Hiil­a­m­on mie­len­muu­tok­sen moti­ivi selvisi.

    “Julk­isu­udessa ei ole tähän men­nessä kiin­nitet­ty huomio­ta siihen, että Hiil­amo on nimitet­ty Helsin­gin Diakonissalaitok­sen säätiön hal­li­tuk­seen. Laitos on Ter­veystalon neljän­nek­si suurin omistaja.”

    http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803162200816758_pi.shtml

    Vastaa

    1. Minus­ta tuo on aika hal­pa­mainen ole­tus. Hiil­amo on Diakanon­issalaitok­ses­sa lähin­nä sosi­aalipuolen edustajana.

       Vastaa

22. Mik­sei hal­li­tuk­sen hölmö sote-malli saisi kaat­ua? Jos pitää vali­ta asfalt­ti-ihot­tuma tai neli­raa­ja­hal­vaus, val­it­sisin tuon ensim­mäisen vai­h­toe­hdon eli tämä nykyi­nen (edelleen) hul­lu malli kaatukoon. Soin­in­vaara ansiokkaasti lis­taakin mallin älyt­tömyyk­siä ja pesunkestäviä kap­i­tal­is­te­jakin hirvit­tää, kun ei ole edes teo­ri­as­sa mitään mah­dol­lisuuk­sia aitoon kil­pailu­un. Kil­pailua ja markki­noi­ta ei pidä kyl­lä ensinkään tuo­da sote-palveluihin. 

    Tuos­sa mainit­ti­inkin investoin­tisuo­jien mukanaan­tuo­mat uhat. Tässä on soten markki­na­mallin mil­jardimi­ina. Pait­si EU:n määräyk­sistä, mut­ta myös vapaakaup­pa­sopimusten (mm. CETA) koukeroista voi koitua mil­jar­di­en kor­vauskus­tan­nuk­set julk­isille toim­i­joille, jos ja kun tätä hal­li­tuk­sen pip­ipäistä sotea joudu­taan muut­ta­maan. Jonkin ver­ran julk­isu­udessa on ollut puhet­ta EU:n aset­tamista vaa­timuk­sista, jos avataan markki­noille, mut­ta CETA-sopimuk­sen ympäril­lä on ollut jäätävä hil­jaisu­us. CETA:a ollaan rat­i­fioimas­sa ja sen mukana tule­va investoin­tisuo­ja luk­it­see yksi­ty­istämisen. Yksi­ty­is­te­tyn soten purkami­nen mak­saa ihan oikeasti sit­ten mil­jarde­ja. Soteyri­tyk­set ovat umpikiero­ja, ahnei­ta ja täysin moraalit­to­mia, ne kyl­lä lyp­sävät siitä tilanteesta kaiken irti.

    Sit­ten, en ymmär­rä mik­si soteyri­tyk­si­in kaadet­tu­jen verora­ho­jen val­u­mi­nen veroparati­i­sei­hin ei olisi muka mikään ongel­ma, pait­si moraa­li­nen mut­ta myös resurssi­hukkakysymys. Hävik­ki veroparati­i­sei­hin voi olla miljoo­ni­akin. Jokainen euro, joka on pois­sa varsinkin kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien palveluista, on liikaa.

    Vastaa