Markkinat ja politiikka

Tek­no­lo­gian ansios­ta kaik­kien elä­mä voi­si olla talou­del­li­ses­ti tur­vat­tua ja samal­la ympä­ris­tön kan­nal­ta vas­tuul­lis­ta. Kaik­ki tämä oli­si saa­vu­tet­ta­vis­sa nykyis­tä vähem­män työ­tä teh­den ja enem­män vapaa-ajas­ta nauttien.

Kui­ten­kin moni näkee tule­vai­suu­den omal­ta koh­dal­taan pelot­ta­va­na, eikä ole vält­tä­mät­tä väärässä.

Tar­vi­taan pal­jon voi­mak­kaam­paa puut­tu­mis­ta taloluteen.

Poli­tii­kan kei­not eivät toimi

Poli­tii­kan kei­not ovat peräi­sin pat­ruu­na­ta­lou­den ajal­ta. Kun teol­li­suus­val­tio­ta vie­lä raken­net­tiin, seka­ta­lous­jär­jes­tel­mä toi­mi hyvin. Kil­pai­lun puu­te tuot­ti yri­tyk­sil­le yli­mää­räi­siä voit­to­ja, joi­ta ay-liik­keen kuu­lui­kin ulos­mi­ta­ta työn­te­ki­jöil­le. Val­tio­val­lan ohjai­lu toi­mi eikä vahin­goit­ta­nut talout­ta sen vaka­vam­min. Yri­tys­ten menes­tys oli riip­pu­vais­ta idän­kau­pas­ta ja siten poliitikoista.

Jäl­ki­teol­li­nen talous on uusiu­tu­nut mark­ki­naeh­toi­sem­mak­si, mut­ta poli­tii­kan kei­not ovat ennallaan.

Jos kaa­dam­me vet­tä kai­voon, veden­pin­ta nousee vain tila­päi­ses­ti.  Suu­ri osa poliit­ti­sis­ta inter­ven­tiois­ta talou­teen on samal­la taval­la tehottomia.

Jos val­tio syn­nyt­tää kei­no­te­koi­ses­ti työ­paik­ko­ja, työl­li­syys para­nee vain tila­päi­ses­ti. Mark­ki­nat neut­ra­loi­vat vai­ku­tuk­sen. Sama pätee toi­sin päin: työ­mark­ki­nat tasa­pai­not­ti­vat muu­ta­mas­sa vuo­des­sa Oulus­sa mene­te­tyt 3500 Nokian työpaikkaa.

Samal­la ay-liik­keen kei­not ovat menet­tä­neet tehon­sa. Yksit­täi­sel­lä alal­la voi­daan jouk­ko­voi­mal­la ulos­mi­ta­ta yli­mää­räi­siä etu­ja raja­tul­le jou­kol­le, mut­ta ylei­sen sosi­aa­li­sen tasa-arvon tavoit­te­luun tämä ei enää tepsi.

Aikam­me kui­ten­kin huu­taa talou­den vah­vem­paa ohjaus­ta. Mark­ki­na­ta­lous on osoit­ta­nut val­ta­van tehon­sa talou­den kas­vat­ta­mi­ses­sa, mut­ta samal­la se on joh­ta­mas­sa yhteis­kun­nal­li­seen eriar­voi­suu­teen, jota ihmi­set eivät hyväk­sy eikä pidä­kään hyväk­syä. Tätä­kin pahem­paa on, että talous­kas­vu toteu­tuu ympä­ris­tön kan­nal­ta vastuuttomasti.

Sak­san epä­on­nis­tu­nut ja Bri­tan­nian onnis­tu­nut ilmastopolitiikka

Hyvä esi­merk­ki kei­no­jen tehot­to­muu­des­ta on Sak­san epä­on­nis­tu­mi­nen ilmastopolitiikassa.

Sak­sa on käyt­tä­nyt val­ta­vas­ti rahaa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan. Sil­ti sen hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat vähen­ty­neet vain vähän. Maa on tuke­nut jät­ti­sum­mil­la tuu­li- ja aurin­koe­ner­gi­aa, mut­ta ei ole verot­ta­nut pääs­tö­jä vaan on ollut muka­na teke­mäs­sä EU:n pääs­tö­kau­pas­ta hampaatonta.

Bri­tan­nia on ilman suu­rem­paa rum­mun päris­tys­tä aset­ta­nut lat­tia­hin­nan pääs­tö­oi­keuk­sil­le. Pääs­töt ovat vähen­ty­neet yli tuplas­ti sen mitä Saksassa.

Mark­ki­na­ta­lous toi­mii hin­to­jen ohjaa­ma­na. Sik­si sitä kan­nat­taa ohja­ta hin­to­jen avul­la. Jos jos­tain asias­ta on hait­taa, sitä pitää verot­taa eikä tukea sen vaih­toeh­to­ja. Hin­ta läpäi­see koko talou­den ja vai­kut­taa jokai­seen pie­neen­kin pää­tök­seen. Kun sub­ven­toim­me fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den vaih­toeh­to­ja, tulem­me sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta, vaik­ka pitäi­si kan­nus­taa säästöön.

Suo­mi nou­dat­taa erään­lais­ta köy­hän mie­hen ver­sio­ta Sak­san poli­tii­kas­ta. Uhrat­tuun raha­mää­rään näh­den tulok­set ovat vaatimattomia.

Suo­mes­sa oikein kukaan ei halua kor­keam­paa hin­taa pääs­töil­le, kos­ka yhdet pel­kää­vät, että se vaa­ran­tai­si tur­peen polt­toa, toi­set, että se suo­si­si ydin­voi­maa ja kol­man­net, että se hei­ken­täi­si saas­tut­ta­van toi­min­nan kannattavuutta.

Ei-mark­ki­naeh­tois­ten rat­kai­su­jen taus­tal­la on aina joi­den­kin eri­tyi­se­tu­jen puo­lus­ta­mi­nen. Tukia jaka­mal­la voi aut­taa kave­rei­taan. Puun ener­gia­käyt­töä tue­taan, mut­ta vain, jos puu on ostet­tu met­sä­no­mis­ta­jal­ta. Saho­jen jäte­puu ei kelpaa.

Ympä­ris­tö­jär­jes­töt­kään eivät tue pääs­tö­kaup­paa, kos­ka eivät usko, että teol­li­suus suos­tui­si riit­tä­vän kor­ke­aan pääs­tö­oi­keu­den hin­taan. Muut tavat vähen­tää pääs­tö­jä mak­sa­vat kui­ten­kin enem­män. Mik­si teol­li­suus suos­tui­si niihin?

Mark­ki­na­ta­lout­ta ohja­taan hin­toi­hin vaikuttamalla

Talou­den ohjaa­mi­ses­sa kan­nat­taa käyt­tää ohjaa­via vero­ja ja vält­tää mik­ro­ma­na­ge­roin­tia. Suo­ra puut­tu­mi­nen ei yleen­sä tuo­ta toi­vot­tua tulos­ta, mut­ta vau­rioit­taa talout­ta. Sen sijaan, että kään­net­täi­siin rat­tia, pai­ne­taan­kin vain jarrua.

Jos alue­po­li­tii­kan tavoit­teen­sa on lisä­tä työ­mah­dol­li­suuk­sia muut­to­tap­pio­alueil­la, kan­nat­taa eri­lais­taa työn vero­tus­ta alu­eel­li­ses­ti ja sal­lia alu­eel­li­set palkkaerot.

Moni europ­pa­lai­nen kau­pun­ki suun­nit­te­lee van­ho­jen die­se­lau­to­jen kiel­toa. Yli­mää­räi­nen mak­su oli­si vähem­män kova­kou­rai­nen keino.

Ay-lii­ke sanoo puo­lus­ta­van­sa työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyyk­sien avul­la sosi­aa­lis­ta tasa-arvoa. Tämä ei toi­mi enää. Siir­ty­mäl­lä koh­ti mark­ki­naeh­toi­sem­pia palk­ko­ja ja kor­vaa­mal­la tämä jyr­kem­mäl­lä vero­tuk­sen progres­siol­la ja pie­nel­lä perus­tu­lol­la pääs­täi­siin yhtä tasai­seen tulon­ja­koon samal­la, kun työl­li­syys nousi­si sel­väs­ti kor­keam­mak­si. Tosin jot­kut voi­si­vat menet­tää täs­sä etuoi­keuk­si­aan. Progres­sii­vi­sel­la vero­tuk­sel­la on omat hait­tan­sa, mut­ta ne ovat pal­jon pie­nem­mät kuin jäy­kän palk­ka­ra­ken­teen haitat.

Tar­ve tasa­ta tuloe­ro­ja voi­mak­kaas­ti kas­va­nee, kun tek­no­lo­gian kehi­tys hei­ken­tää suo­rit­ta­van työn teki­jöi­den ase­maa edel­leen. Ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti tuli­si poh­tia, mikä on talou­den kan­nal­ta hai­tat­to­mien tapa teh­dä tämä.

Rat­kai­su mark­ki­noi­den ongel­miin ei ole vähem­män mark­ki­noi­ta, kos­ka se ei saa ohjaa talout­ta koh­den parem­paa vaan tekee sii­tä tehot­to­mam­paa. Mark­ki­noi­hin pitää puut­tua hin­to­jen avul­la ja jät­tää yksi­tyis­koh­dat mark­ki­noi­den hoidettavaksi.

Poli­tii­kas­ta tämä tosin teki­si tyl­sää. On aika vai­kea elvis­tel­lä sil­lä, että sai yhtä talou­den para­met­ria vähän muu­te­tuk­si, vaik­ka se tehoai­si­kin hyvin..

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä

Yksi ajatus artikkelista “Markkinat ja politiikka”

  1. OS: “Saho­jen jäte­puu ei kelpaa”
    Kyl­lä saho­jen jäte­puu­kin on ostet­tu met­sä­no­mis­ta­jil­ta, sil­lä met­sä­teol­li­suus­yh­tiöt ovat pää­osin luo­pu­neet omis­ta met­sis­tään. Se mikä on sahoil­le jäte­puu­ta ei ole sitä kan­san­ta­lou­del­le. Se on paras­ta kui­dut­ta­van teol­li­suu­den raa­ka-ainet­ta. Tuet­ta­vak­si ener­gia­puuk­si hyväk­sy­tään vain se puu­ai­nes, joka ei kel­paa jalos­tuk­seen riip­pu­mat­ta sii­tä, kenel­tä se on ostettu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.