En pääse kokoukseen. Mikko Särelä pääsee. Niinpä tämä selostuskin on vähän yleisluotoisempi.
Fillaritunneli Kansalaistorilta Kaisaniemeen
Esitetty siltavaihtoehto on analysoitu ja havaittu huonoksi. Realistiset vaihtoehdot ovat tunneli tai ei mitään. (TEKSTIÄ JA KUVA LISÄTTY:)
Tämä kuva kertoo minusta kaiken. Tuo pitkä ja alhaalta katsottuna ruma ramppi pilaisi Kansalaistorin täysin. On tietysti kovin epäitsekästä Hesarilta hehkuttaa tätä halvempaa vaihtoehtoa, sillä Hesarin toimitalo olisi Oodin ohella suurimpia häviäjiä. Hesarin Musiikkitalon puoleinen ovi pitäisi sulkea tyystin, koska vauhdikas lasku päättyisi suoraan oven eteen.
Jätkäsaren Bunkkerin myyminen SRV:lle
Uusi yritys. edellinen kaatui muotovirheeseen Tähän on ilmaantunut viime metreillä toinenkin ostajaehdokas. Katsotaan, miten tästä selvitään tällä kertaa. Ei mielellään aloittaisi koko suunnittelua alusta. Uusi ostaja haluaisi varmaan erilaisen hankkeen ja sitä varten pitäisi taas aloittaa kaavoitus alusta.Vaikka kannatan jyrkästi sitä, että tontteja luovutetaan tarjouskilpailun kautta, tässä eniten tarjoava ei automaattisesti ole paras. Väliä on silläkin, mitä bunkkerille on tarkoitus tehdä.
Skeittipuisto Kontulaan
Nykyinen skeittipuisto korvataan paremmalla. Varaidutaan myös suuriin yleisötapahtumiin.
Hotellitontin varaaminen Jätkäsaaresta
Jo toinen lyhyen ajan sisällä. Tuleeko sinne todellinen hotellikeskittymä?
Vanhan linja-autoaseman varaaminen Kampissa elokuvakeskuksen suunnittelua varten
Hanke väittää panostavansa eurooppalaisiin laatuelokuviin. Hyvä hanke. Harmi vain, että alue on siis edelleen rakennustyömaana senkin jälkeen kun Amos Rexin Lasipalatsin suurremontti valmistuu
Hintakilpailun järjestäminen Kalasatamasta
Nämä tarjotaan myytäväksi. Jos minulla olisi kaikki valta, pyytäisin kohteita tekemään vaihtoehtoisen tarjouksen vuokratontista, siis vuokran suuruudesta. Tarjousten jälkeen päätettäisiin, myydäänkö vai vuokrataanko.
Kontulan keskuksen katusuunnitelmien hyväksyminen
Tästä on vaikera sanoa mitään ilman esittelyä. Koska en ole menossa kokoukseen, olen perehtynyt kuviin vain pintapuolisesti
Kulosaarentie 42:n kaava
Tontille tulee 600 k-m2:n asuinrakennus tonttitehokkuudella 0,3. Kävelymatkan päässä metroasemasta. Näin käy, kun asuinalueita suojellaan.
Vuokrausperusteiden määrääminen kolmelle Jätkäsaaren tontille ja kahdella autopaikkatontille.
Minua kiinnostaisi, miten onnekkaat toteuttajat on valittu. Ekonomistin mieltäni hiertää, että autopaikkatonttien arvoksi on määrätty 19 €/neliö, kun asuntotonttien arvo on viisikymmenkertainen. Piilosubventiota pysäköinnille. Tämä myös vääristää kuvaa maanalaisen pysäkinnin ja pysäköintitalojen välillä. Sen takiahan pysäköintitaloja ei suosita, että ne vievät tilaa asuintaloilta
Maankäyttösopimus Skanskan kanssa Kruunuvuorenrannassa.
Skanskalta peritään kaavoitushyödystä 13 miljoonaa euroa. Lisäksi vaihdetaan maata kaupungin ja Skanskan välillä. Sopimukseen kuuluu, että Skanska luovuttaa alueella olevat maanalaiset öljysäiliöt Helen Oy:lle lämpöakuksi. Koska en mene kokoukseen, en joudu painiskelemaan sen kanssa, olenko tässä esteellinen.
Valtuutettu Simosen aloite ympärivuotisista kaupunkipyöristä ja pyöräteiden talvikunnossapidosta.
Kaupunkipyörien ympärivuotisuuteen löytyi yllättävä hankaluus: jos niillä ei ajeta tarpeeksi, niiden akut pääsevät tyhjentymään ja järjestelmä ei pelitä. Turku kokeilee kaupunkipyöriä talvella, joten ehkä katsomme, miten siinä käy.
Harjasuolaus tekee pyöräteistä talvellakin hyviä ajaa, muta se on aika kallista. 10 000 €/km/talvi
Tiedän tämän olevan vähän yleisluontoisempi blogaus, mutta voisitko vähän vielä avata, että mitä se analyysi paljasti siitä sillasta niin, että osoittautui huonommaksi vaihtoehdoksi kuin tämä tunneli? Ainakin julkisuudessa olevien lukujen perusteella kyseessä on kuitenkin selkeästi halvempi ratkaisu, joten pitäisin sitä preferoituna siinäkin tilanteessa, että se on vähän huonompi vaihtoehto kuin tunneli.
Tämä viraston kalvosetti avaa asiaa sangen perusteellisesti, https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00543/815783c9-8610-4800-803b-573393de6548.pdf
Voisiko suurempia kaltevuuksia hyväksyä jos olisi käytössä hissi? http://www.poma.net/en/solutions-2/products/cyclocable-2/
Pyöräilijänä pidän hissiä oikein hyvänä vaihtoehtona, jos ja vain jos se kuljettaa minua 15km/h eikä siihen tarvitse jonottaa. Tunneli (ja silta, joka on muutoin huono) täyttävät tämän vaatimuksen.
Eihän sinua pyöräilijänä kukaan estä tuon hissin vieressä polkemasta ilman jonottamista vaikka kolmeakymppiä jos jaloissa voima vaan riittää?
Hauskasti Hesarikin kirjoittaa sillan syyksi pyöräilijöiden laiskuuden, vaikka jo tehty selvitys tuo ihan muut syyt selvästi nähtäviin. Jos Hesari laittaisi kuvan siitä mitä ramppi tekisi Sanomatalon edessä, niin koko hommasta ei edes puhuttaisi. Samoin se että sillan pitäisi kestää junan törmäilyjä jää kertomatta. Pitääkö syyttää Sinnemäen toivottoman huonoa kommunikointikykyä ja osaamattomuutta, vai miksi Rautava saa propagoida tällaisen jarrutushankkeen läpi? Sinnemäki tulee todella kalliiksi kaupungille, kun ei osaa johtaa virkamiehiään, vaan sieltä tulee yhä samaa roskaa autopaikkojen puolesta ja mikään muukaan edistyksellisempi hanke ei saa tukea.
Vihreä feminismi, jossa nainen saa paikan vain naiseutensa tähden, syöksee nyt kaupunkia taas autopuolueen jarrumiesten käsiin. Miksi Vapaavuori on muuten se joka kommentoi miten Helsinkiä rakennetaan ja Sinnemäki ei sano mitään? Sitten joku virkamiespomo vaatii autopaikkoja yli tarpeen ja kieltää kaiken muun arkkitehtuurin kuin kaikesta riisutun palikkamallin. Ihan uskomatonta että vihreillä on 14 prosentin kannatus, kun kenestäkään johtajasta ei ole johtamaan tai sanomaan edes mitään, vaikka toisaalla ihmisiä kuolee hallituksen takia ja Helsingissä autopuolue demareineen otti taas vallan. Ei ihme jos virkamiehet pitävät Sinnemäestä…
HS:ssa esiteltiin YIT:n ja WSP:n suunnittelema siltavaihtoehto, jossa silta oli linjattu melko suoraan Sanomatalon edestä (linkki), mikä voisi olla ihan toimiva ratkaisu – Svante Olssonin puistokuja olisi sen jatkona varsin suora yhteys Unioninkadulle . Onko kyseessä taas samanlainen (virallista suunnitelmaa parempi) vaihtoehtosuunnitelma kuin keskustatunnelista aiemmin esiteltiin? Asemakaavassahan on ellipsin muotoinen silta lähellä Alvar Aallon kadun pohjoispäässä.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005582095.html
HS kertoo että kokoomus, demarit ja perussuomalaiset tulevat todennäköisesti äänestämään että tunneli palautetaan uuteen valmisteluun. Lisäselvityksiä siltavaihtoehdoista vaaditaan, vaikka lukemani mukaan ne on jo aika tyhjentävästi virkamiesten puolesta selitetty (kulma on yksinkertaisesti liian jyrkkä, tai sitten mäki on liian pitkä).
Rivien välistä voikin siis lukea että kiinnostusta hankkeeseen ei paljon löydy (”aikalisähän” tarkoittaa käytännössä ”ei”). Eihän tämä yllätys ole, oli kuitenkin alusta asti selvää että esim. kokoomus tällaisia hankkeita vastustaa kaikella voimallaan.
Noin yleisesti pitää sanoa että Helsingin pyöräverkoston suunnitteluun ja toteutukseen ohjatut resurssit on aivan surkealla tasolla. Puheet ja tavoitteet on kyllä kovat, mutta tuntuu siltä että päätöksentekijät odottavat niiden toteutuvan ilman rahaa.
Bunkkerin ”uuden ostajan” eli IBE:n (inst. tsto. Bertel Ekegren Oy) tarjous on mielenkiintoinen. Esittelevät mm. toisen yrityksen referenssejä (EKE), laativat niin etupainotteisia maksuerätaulukoita että kaupunki voisi menettää 13 miljoonaa+kulut jos hanke kaatuisi purkutöiden jälkeen (ulos maksettu 21 milj., todellinen tehdyn työn arvo noin 5 milj., vakuus tässä vaiheessa vaiheessa vain 3 miljoonaa). Lisäksi esittelevät työmaaorganisaatiota jossa Katajanokallakin Mepan taloa ”rakentaneen” Tatrak Oy:n / Larmix Oy:n työmaahenkilöstöä, onkohan tarkoitus palkata konkurssiin mennyt Tatrak Oy tai sen seuraaja Larmix Oy toteuttamaan kohde? (lukekaa HS). Ei kai kukaan voi ottaa tuollaista tarjousta tosissaan.
Olen kavereiden kanssa kauan miettinyt, että kevyen liikenteen väylä radan ali kannattaisi rakentaa sen olemassa olevan rautatiesillan ali, joka menee Töölönlahden ja Eläintarhanlahden yhdistävän salmen yli.
Se helpottaisi pyöräilyä todella paljon ja ei varmaan maksaisi kuin maksimissaan muutaman miljoonan.
Tuota on aikojen saatteessa monesti ehdotettu. Ongelma on sillan mataluus, eli sen tunnelin lattia olisi Töölönlahden alapuolella. Mutta siis muuten toki hyvä ajatus joka tapauksessa ja tästä tunnelista riippumatta.
Siltavaihtoehto on oikein hyvän oloinen. Parempi kuin tunneli joka hyvällä säällä ei tarjoa mitään etuja mutta huonolla säällä imee itsensä täyteen joutoväk… siis elämänsä seuraavia askeleita suunnittelevia.
Paljonko maksaa suolalla hoidettavien autokaistojen kunnossapito km/talvi?
Julkisuudessa esiintyneissä havainnekuvissa on kuvattu yläviistosta laaja tasainen siltakansi avarassa maisemassa, joka saa korkean pyöräilysillan näyttämään suorastaan idylliseltä. Mitä tällaisilla arkitehtitoimiston havainnekuvilla on tarkoitus havainnollistaa?
Pyöräteiden rakentaminen on mennyt Helsingissä ihan mahdottomuuksiin. Kaupunki halutaan rakentaa täyteen erilaisia pyöräteitä, siltoja ja tunneleita muutaman kesäkuukauden käyttöä varten.
Lisäksi tunnelit ja sillat hirveine ramppeineen pilaavat kaupunkikuvaa ja kustannukset karkaavat taivaisiin. Tällaisilla tekijöillä ei kuitenkaan näytä olevan mitään merkitystä, kun kaupunkisuunnittelijat suunnittelevat liikennettä vain pyöränkuvat silmissään.
Kyllähän näitä hukkainvestointeja on jo vaikka kuinka paljon. Mäntymäen reuna tuhottiin miljoonainvestoinnilla, vaikka toisella puolen katua on jo ennestään kaksi pyöräkaistaa. Nyt tällä uudella pätkällä ei aja juuri kukaan, kun kaikki käyttävät vanhoja edelleen. Nordenskiöldinkadun pyöräkaistoilla ei näe juuri koskaan ketään. Tyhjänä ammottaa. Mutta tällä hommallahan on ihan muut tavoitteet kuin pyöräilyolosuhteiden parantaminen.
Tuo polkupyörätunneli / silta on sen verrna iso asia, etä eiköhön se vaadia jatkoaikaa miettimiseen.
Sillasta en ole jörin innostunut: Kävelin kaksi viikkoa sitten raikkaassa talvisäässä Kampista Finlandia-talolle. Sen verran kylmää tuuli osui vastaan ja matkaa, että oli aikaa mietitä, mitä se tuntuisi sitten kevyen liikenteen sillalla rautateiuden päällä. Tuulihan on julempaa korkeammalla.
Ratkaisu on tarkoitettu hyväkuntoisten lisäki heikompikuntoisille, kuten minunlaiselleni 65-vuotiaalle faarille. Ei ole alla Jaguaari eikä ketterästi polje vaari.
Kylmä tuuli ja pakkanen eivät ole mikään este tällaiselle pyöräilysillalle. Tämä vaatii vain hieman karaistumista, jota voi harjoitella esimerkiksi tulevalla kahden kilometrin pituisella pyöräsillalla Hakaniemestä Kruunuvuorenselän yli Laajasaloon.
Täytyypä ottaa ohjelmaan. Toistaiskeis tänöä tavlena olen pyöräillyt 5 astene pakkasessa.
Lauri Lorvi
Kuinka monta pyöräsiltaa ja -tunnelia Helsinkiin on tällä vuosituhannella rakennettu? Minulle ei tule mieleen yhtään. Ei sillä, että niitä erityisemmin tarvitsisikaan rakentaa, mutta aikamoisessa vaihtoehtotodellisuudessa täytyy elää, jos tuollaista kirjoittaa. Varsinkin kun merkittävä osa suunnitelmista ei edes päädy toteutukseen asti.
Auroran sairaalan kohdala on tuoreehko pyöräsilta.
Silta Nordenskiöldinkadun yli? Se jossa talvella on latu?
Ehdotetun pyöräsillan innoittajaksi mainittiin Kööpenhaminan Cykelslangen, mutta toki tuo tarvitsisi enemmän tilaa ympärilleen. Voisi toimia lähempänä Töölönlahtea. Toiminnallisesti tunneli tietenkin on parempi, joskin kierreramppi ja hissi toisessa päässä ovat vähän harmillinen ratkaisu.
Itse pidän siltavaihtoehtoa parempana. Tunneleihin kerääntyy herkästi epämääräistä ainesta, jos niitä ei tehdä niin leveäksi, että molemmilla reunoilla on liikkeitä. Tunnelista tulee suurella todennäköisyydellä vain pitkä pisuaari.
Sillan osalta kannattaa myös selvittää, voiko osaksi siltaa rakentaa liiketiloja? Ne antaisivat paremman suojan kuin pelkät kaiteet huonolla säällä.
Tuo havainnekuva täytyy olla jonkun virkamiehen tekele, eihän kukaan järkevä suunnittelija tekisi tuollaista pilaripalkkirumilusta suoraan 1960 luvulta, sillanhan voi tehdä vinoköysirakenteena tai muilla sirommilla rakenneratakaisuilla. Tampereen Laukonsilta käy esimerkiksi kevyenoloisesta rakenteesta, tai vaikka Auroransilta, jossa on toki aivan turhaan kikkailtu ulkonäköä heikentävästi.
Siltaa kovasti mainostetaan halvaksi. Toki arkkitehdit ja insinöörit varmasti pystyvät keksimään elegantteja ratkaisuja, ja niillä on sitten hintalappunsa. Vinoköysisilta tuossa kohtaa tuntuu kyllä erittäin kaukaa haetulta. Olisit siis laittamassa pylonit ja köysiviritelmät ratapihan ja kansalaistorin ylle?
Kauneus on katsojan silmässä 😉
Töölönlahden alueelta haluttaisiin rakentaa pyöräilysilta asemalaitureiden yli Kaisaniemen puistoon. Tällainen massiivinen silta ramppeineen pilaisi sekä Kansalaistorin että Kaisaniemen puiston ympäristön. Myös Kaisaniemestä Siltasaareen on kaavailtu Kaisaniemenlahden yli rakennettavaa pyöräsiltaa.
Tällaiset rakennelmat eivät sovi Kaisaniemen puistoon eivätkä etenkään Kaisaniemenlahdelle, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokasta miljöötä ja kaupunkikuvallisesti tärkeä merellinen puistoalue.
> Harjasuolaus tekee pyöräteistä talvellakin hyviä ajaa, muta se on aika kallista. 10 000 €/km/talvi
Kallista jos kyseessä on yksittäisiä, erillisiä, pätkiä. Mutta kun 140 km:n baanaverkko on valmis, saadaan 1,4 m€:llä vuodessa koko kaupungin kattava hyvin ajettava talvipyöräilyverkosto. Siitä tuo on minusta ihan kohtuullinen hinta.
Pyöräilen päivittäin Roihuvuoresta Kamppiin Rautatieaseman editse. Työmatkani lyhenisi usean minuutin, jos minun ei tarvitsisi kiertään aseman edestä ja pysähtyä valoihin ja väistellä jalankulkijoita, joille annan aina tilaa suojateillä. Joten kovasti tykkäisin suoremmasta reitistä.
Muutama havainto:
– yli 5% mäet ovat ikäviä ja monille heikommille pyöräilijöille ehkäpä jopa syy jättää pyöräilemättä. Itse toki jaksan jyrkemmänkin mäen, mutta mieluusti vältän työmatkoilla mäkiä. Joten ei jyrkkiä ramppeja.
– sillat jäätyvät Helsingissä herkästi. Silta näet jäähtyy maata nopeammin; ilmassa on aina kosteutta. Siltaa pitäisi siis talvikunnossapitää huolellisesti. En tiedä miten se onnistuisi. Lunta tuskin voisi pudotella alas raiteille, suolaliuosta vielä vähemmän.
– muiden siltojen liukkaudentorjunta on todella huonoa nykyisin Helsingissä. Jyrkähkö liukas silta ei ole hyvää pyöräilyinfraa
– Sanomatalon ramppi veisi kauas radasta eikä olisi ehkä kovin hyvä yleisimpien reittien suhteen. Miten siltä pääsisi kirjastoon? Miten Finlandia-talon suuntaan? Miten Elielinaukiolle. Kaikki eivät ole menossa Baanalle.
– EDIT: reitin on tultava jonnekin nykyisen tunnelin paikkeille Kaisaniemenpuistossa, koska idästä länteen menevät eivät kierrä Töölönlahden ja Tokoinlahden salmen kautta. Varsinkaan Sörnäisten rantatieltä tulevat.
Auroransiltaa Nordenskiöldinkadun yli ei vaikuta kovin onnistuneelta. Havainnekuvissa sirolta näyttänyt silta on paikalla aika kolho. Kevyt liikenne käyttää edelleen liikennevaloja kadun yli, sillä sillan pitkää nousua on pidetty ikävänä polkea tai kävellä. Monet varmasti tykkäisivät paikasta ilman kallista siltaa.
Toivottavasti samaa virhettä ei toisteta Rautatieaseman ympäristössä. Tunneli olisi huomaamattomampi; turvallisuus kuitenkin arveluttaa. Jo nyt ratojen alta kulkeva kävelytunneli tuntuu turvattomalta, eikä sitä käytä mielellänsä.
Auroransilta ja alla oleva tien ylitys vastaavat eri tarpeisiin.
Itse siltahan on pyöräilijän kannalta suorastaan nerokas, sillä molemmissa päissä noustaan sen verran korkealle kallioille, että energiaa ei tarvitse käyttää itse sillan ylitykseen juuri lainkaan, jos vain on muistanut täyttää mummopyörän kumit ja uskaltaa ajaa hiemankin yli 15 km/h. Suosittelen kokeilemaan.
En tiedä onko hutaisten tehdyillä selvityksillä ja virheellisillä suunnitelmilla tarkoitus ohjata päättäjiä vai miksi esillä oleva aineisto ei oikein täsmää
Esimerkiksi esitetyissä suunnitelmissa (Piirustus 30855/400 leikkaus A-A) tunnelin pohja on merkitty tasoon +1,79 ja sisäänajo taas merkitty tasoon +3,5, eli nousua tulee 1,7m. Niinpä kierreramppikin on kohtuullisen lyhyt.
Mutta mahtuuko tunneli oikeasti tuohon? Pohja siis suunnmitelmien mukaan tasossa +1,79, siihen vapaa korkeus 3,2, ollaan jo +5m merenpinnasta. Betonirakenne tunnelin kannessa vaatinee ainakin 50cm ja radan rakenteet saman, silloin ollaan jo tasolla +6 merenpinnasta. Eli tunnelin suu olisi 2,5 m ratojen tasoa alempana.
Onko siis tarkoitus kaivaa monttu jossa spiraaliramppi on vai miten suunnitelmaa pitää lukea? Silmämääräisesti tarkasteltuna kun alueella liikkuu, niin rata on kutakuinkin samassa tasossa katualueen kanssa. Vai onko vaan väärillä lähtötiedoilla (eli siis tunneli tuleekin alemmas, ja kierreramppi vastaavasti pidemmäksi) tarkoitus saada ”mieleinen” päätös. Näinhän Länsimetron kohdalla paljolti tapahtui. Suunnitelmia tarkennettiin ja hinta nousi. Tämän tunnelin metrihinta muuten on 40% korkeampi kuin oli Länsimetron metrihinta, se antanee käsityksen mitä tässä rahankäytössä veronmaksaja taas maksaa.
Kyllä tuo leikkaus on kohtuullisen oikein tehty ja tunneli mahtuu paikalle. Pohja on noin 1,7 metriä miinuksella, nollataso näkyy leikkauksessa. Se TSV-merkintä tarkoittaa tasausviivaa ja etumerkki on vain väärin.
Siis mitä? Leikkauksessa lukee +1,79. Oikea korko onkin -1,79. Siis päätöstä tehdään noin 3,4 metriä väärään korkoon suunnitellulla esittelymateriaalilla? No, sattuuhan sitä, KSV:lle ihan peni virhe tämä vielä on.
Sekin on mielenkiintoinen yksityiskohta, että spiraalirampin 5% jyrkkyys on ulkokehän kaltevuus. Se taas tarkoittaa, että 4,5 metrin pyöräbaanan leveydellä sisäkehä nousee 7% jyrkkyydellä, keskimäärin ramppi on 6%. Koska ylös ja alas ei voida ajaa samaa kaistaa, ja yksinkertainenkin ymmärtää, että alas on mentävä ulkolaitaa ihan turvallisuussyistä, niin rampin todellinen nousu ylös menevää kaistaa onkin jossain 6-7% haarukassa. Miksi siitäkin annetaan väärä kuva materiaalissa?
Tuollainen tahallinen huolimattomuus ja virheet materiaalissa on ikävää. Kannatan pyöräilyn olosuhteiden parantamista, mutta silloin pitää asiat esittää rehellisesti ja oikein, eli ei 3,4 metriä väärään korkeuteen tai väärän kuvan todellisista rampin kaltevuuksista antavilla tiedoilla.
Jätkäsaaren tonttivuokrat eivät ole herättäneet suurempia intohimoja. Kummallista. Asuintonttien laskennallinen tonttivuokra 2.9 e/m2/kk. Autopaikkojen laskennallinen tonttivuokra 0.075 e/m2/kk. Autopaikkatontin koko 4200 m2, samalla 2 – 2.5 tonttitehokkuudella kuin asuintontit, parkkitalon vuosivuokra on noin 7500 euroa/v. Asuintalo tuolla tontilla maksaisi noin 300 000 euroa vuodessa vuokraa kaupungille. Kolmen pysäköintitontin subventio maksaa 25 vuodessa saman kuin pyöräilytunneli steissille.
1) autopaikkojen rakentaminen maanpinnalle omiksi rakennuksikseen on kohtuullisen hölmö ratkaisu
2) tonttien vuokraus myymisen sijaan on kohtuullisen hölmö ratkaisu
Mikä tuossa meni oikein?
Tontti pitää vuokrata oikealla hinnalla. Se on ihan samanlaista maata kuin ne asuintontitkin.
Koska en ole henlsinkiläinen, nin en voi kommentoida tuota pulkupyörätunneli-/siltajuttua muutoin kuin että hölmöläisen hommaa molemmat! Pyöräilijät ja jalankulkijat saisivat olla tyytyväisiä että radan ali pääsee jo nyt yhtä tunnelia pitkin, ja radan yli Linnunlaulussa. Polkupyörän taluttaminen nykyistä tunnelia pitkin ei voi viedä kohtuuttomasti aikaa.
Jos tunneli kuitenkin rakennetaan, kaivakaa se niin leveäksi ja korkeaksi että siihen mahtuu raitiovaunu. Helsinki saattaa tarvita jonain päivänä raitiotieyhteyden ratapihan poikki kun Kaivokadun kapasiteetti loppuu. Myös vaihtaminen lähijunan ja raitiovaunun välillä sujuisi silloin helpommin jos laiturilta pääsisi suoraan raikkapysäkille.
Nopein reitti pyöräilijälle kulkee nyt aseman edestä. Sen pitäisi olla helppo yhteys, koska siinä on erillinen, selkeästi merkitty pyörätie, mutta jalankulkijat eivät kunnioita sitä. Se on nyt vaarallinen molemmille.
Aseman eteen saisi riittävästi tilaa kevyelle liikenteelle, jos parkkipaikat poistettaisiin.
Noin muuten Silfverbergin idea raitiovaunun kuljettavasta tunnelista on erinomainen ja kannatettava! Pisaraa ei kuitenkaan saada aikaan vielä vuosikymmeniin ja nykyisellään vaihto lähiliikennelaitureilta raitiovaunuun on surkuhupaisan huono: pitkä, mutkainen ja esteinen, eli juuri niin kuin Helsingissä on tapana.
Aseman edestä vielä mahtuu jotenkin, ainakin noin periaatteessa, mutta jos vaikka Baanan suuntaan yrittää niin Kaivokadulla pyörätie alkaa/loppuu kesken kaiken ja sitten on taas ihmeissään mistä pitäisi ajaa minne päin.
https://www.google.fi/maps/@60.170457,24.9400971,3a,36.3y,285.11h,84.69t/data=!3m6!1e1!3m4!1sb0jIPbhESU4IcN9WipKMeQ!2e0!7i13312!8i6656
https://www.google.fi/maps/@60.1705043,24.9396494,3a,75y,23.58h,70.86t/data=!3m6!1e1!3m4!1sREWy7sjAUCBpDF8anxtk3Q!2e0!7i13312!8i6656
Kuten Osmo totesi, eivät ne parkkipaikat ole ongelma vaan ne toopet jalankulkijat.
Jos niitä parkkipaikkoja ei olisi, jalankulkijoiden ja fillareiden ristiriita olisi todella helppo ratkaista. Parkkipaikat kuitenkin ovat siinä vain tilapäisesti, koska Kruunuratikoiden päättäri karkottaa ne sieltä.
Kävelijöitä basnalla on ainakin kymmenkertaisesti pyöräilijöihin ja näiden väylä on harjasuolattu. Sadat kävelijät saa liukastella sohjossa ja jäässä. Aijuu laskuri laskee vai pyöräilijät, ne on niin paljon parempaa väkeä.
Sinnemäelle voit toimittaa seuraavat terkut: Kallion kaupunginosaan on täysin mahdotonta ajaa nousematta ylämäkeen. Jyrkkiäkin nousuja on ja tähän mennessä ei vielä yksikään ”fysiikan laki” tullut esteeksi.
Ja toinen juttu. Ne hienot uudet fillaritelineet, joita viime vuonna pikavauhtia asennettiin ympäri kaupunkia, eivät varmaan ole tarkoitetut ympärivuotiseen käyttöön. Aikamoista lumijääkökköä on jokaisessa tällä hetkellä ja talvipyöräiliät eivät niitä voi käyttää. Eikö niitä olisi voinut suunnitella irrotettaviksi ja uudelleen asennettaviksi kun ihmiset taas alkavat pyöräillä joskus touko-kesäkuussa?
Tuon siltavaihtoehdon suurin ongelma ei ole nousun jyrkkyys, vaan tuon rampin estevaikutus. Se sulkee tosiasiassa pääsyn Oodiin kirjason vilkkaimmaksi oletetusta sisäänkäynnistä ja pilaa muutenkin Kansalaistorin. Myös Musiikkitalon puoleinen Sanomatalosta jouduttaisiin sulkemaan. Tätä siltavaihtoehtoa ei siis tosiasiassa ole olemassa.
Silta- ja tunnelivaihtoehtojen ylä/alamäkien todellinen ero on 1,2 m. (silta tasossa +10 kuten KSV kertoo). Siis sillalle noustaisiin maanpinnalta 1,2 m enemmän kuin mitä tunnelista noustaan maanpinnalle. Yhtä hyvin se sillalle nousu voidaan laittaa kierrerampiksi vaikkapa ellipsin muotoon niin saadaan se 1,2 m yhdellä kierroksella lisättyä. Ei pyöräilijöille tuolla erolla pitäisi olla merkitystä, vain onko juuri tuossa se raja, jonka helsinkiläinen pyöräiljä jaksaa ajaa ylämäkeen
Tunnelirampinkin todellinen jyrkkyys on jossain 6-7% haarukassa nousukaistalla (sisemmällä puolikkaalla), joten Sinnemäeltä vetoaminen nousun jyrkkyyteen sillan torppaamisessa osoittaa asiantuntemattomuutta ja heikkoa perehtyneisyyttä asiaan.
Mikä estää pyöräilijöitä käyttämästä nykyistä ratapihan alikulkutunnelia, pyörää reilut 100 metriä taluttamalla? Kaisaniemen päässä on helppokäyttöinen luiska, mutta sellainen taitaa puuttua Elielinaukion puolelta. Tarvittava luiska syntyisi varmaan yhdellä miljoonalla.
Omien käyttökokemusteni mukaan nykyiseen tunneliin mahtuu hyvin pyöräntaluttajia.
Taluttaminen on hidasta ja fillarin kantaminen rappusia pitkin on raskasta. Siksi tuota yhteyttä ei juuri kukaan käytä vaan kierretään aseman eteläpuolelta jalankulkijoiden seassa. Tulisiko mieleen esittää autoilijoille, että näiden pitäisi sammuttaa moottori ja työntää autoaan 200 metriä.
Hahhah. Siis 100 metrin taluttaminen on hidasta! Pyöräillen säästö taluttamiseen verrattuna tuolla matkalla on noin 40 sekuntia. On kiireisiä ihmisiä nuo pyöräilijät ja täytyy olla erityisen hyvätuloisia, jotta 26 miljoonaa olisi perusteltua törsätä uuteen tunneliin tuon ajansäästön takia. Siinä talutellessahan voisi vaikka somettaa eli käyttää ajan tehokkaasti.
Kaisiksen päässä ei ole portaita. Sinne Elielin päähän ehdotin luiskan rakentamista eli uusi ulostulo luiskalla varustettuna.
Kaikkein halvin vaihtoehto on laittaa pyöräilykielto noin 100 metrin matkalle Kaivokadun varteen niin päästään eroon Suomen vilkkaimman kävelypaikan vaaratilanteista. Ei kun taluttamaan.
Ja vielä yksi isompi visio. Katetaan koko ratapiha Tokoinrantaan saakka. Syntyisi valtavasti Suomen kalleimmalle paikalle rakennusoikeutta ja sinne mahtuisi pyöräteitä pitkin ja poikin. Kaisaniemen puisto, katettu ratapiha ja Töölönlahden puisto muodostaisi yhden suuren kokonaisuuden Oopperatalolle tai oikeastaan Eläintarhaan saakka. Näin saataisiin vihdoin ratapiha pois rumentamasta maan tärkeintä neliökilometrin puolikasta.
Kyllä se jyrkkyyskin vaikuttaa, koska pyöräilijät pyrkivät optimoimaan liikkeensä.
Jyrkempi mäki = kovemmat vauhdit.
Fillari liikkuu lihasvoimalla, ja luontaisesti pyöräilijä pyrkii maksimoimaan liikkeen jatkuvuuden edut. Turhat pysähdykset ja hidastelut ovat pyöräilijälle myrkkyä.
Ennen ylämäkeä kerätään mahdollisiman paljon vauhtia, ja alamäestä saatu liike-energia pyritään hyödyntämään mahdollisiman tehokkaasti.
Siksi jyrkän sillan alkaminen/päättyminen johonkin ihmisten täyttämälle aukiolle kuullostaisi todella typerältä.
Jos ongelma on ”ruma” ramppi, niin sen ratkaisee se, että siitä tehdään kaunis.
Ja katso, yhtäkkiä ramppi tuokin lisäarvoa, eikä siis vie nykyistä ”tyhjän aukion” arvoa.
Lisäksi Sanomatalon työmatkafillaroijat toivottaisivat tervetulleeksi talon ja rampin väliin (ja ehkä vielä rampin alle) aidatun, valvontakameroidun fillariparkin. Jos käyttöä haluttaisiin laajentaa, niin kulku voisi olla esim. matkakortilla.
Sillan isoin ongelma on itäpään sadan metrin ramppi pohjoiseen.
Ehkä fiksumpi olisikin, jos silta jatkaisi suoraan itään vesialtaan yli ja siitä jatkuisi väylät kaikkiin ilmansuuntiin? Onhan tämä vaihtoehto tutkittu, onhan?
Tunnelin ongelma on kierreramppi, siitä pitäisi tolla rahalla päästä eroon. Siirretään sitten Eliel-parkin luiskaa, jos tarvis.
Ja sitten toisaalta, jos nykyistä tunnelia leventää 80 senttiä, niin se on samanlevyinen, kuin tuleva tunneli. Ei ihan hirveen kova homma louhia? Kun tunnelissa on portaat toisella ja hissit toisella puolella, niin näiden kohdalle suojatie korotetun pyörätien yli ja väylä on ihan riittävän turvallinen ja paljon turvallisempi kuin 99% kevyen liikenteen väylistä.
Kun fillaritunneli tuleekin huomattavan halvaksi nykyisessä tunnelissa, niin voidaan samalla rakentaa toinen tunneli Töölönlahden rautatiesillan ali ja päästään eroon kierrerampista. Kolme kärpästä yhdellä iskulla!
Olkoon ramppi kuinka kaunis tahansa, se on kulkueste. Se on siinä olennaista. Se sulkee esimerkiksi Oodin eteläisen oven.
Montako metriä siltaa pitäisi pidentää, jotta se ei ”sulje” Oodin eteläistä ovea?
Kaisaniemen puisto on käsittääkseni suojeltu, mihin tuossa viraston diaesityksessä siltavaihtoehtoa koskien myös viitataan. Altaan yli ei ihan noin vain pökäistä siltaa, ja virasto ennakoi, että pohjoiseen menevästä rampistakin tulisi valituksia.
Lautakunta oli eri mieltä!
”Kansalaistori-Kaisaniemi kevyenliikenteen yhteysratkaisu palautetaan uuteen valmisteluun siten, että nyt esitetyn tunnelivaihtoehdon rinnalle tehdään vertailukelpoiset, saman tasoiset suunnitelmat myös siltavaihtoehdoista syyskuuhun 2018 mennessä. Keskeisinä kriteereinä yhteysratkaisussa ovat liikenteen sujuvuus, turvallisuus ja taloudellisuus.”
Voitti 7-6.
Tämä oli ”palautus”, mutta koska kaikki tuo on jo tutkittu, kyse oli hankkeen hylkäämisestä.
Näinhän se on, nyt lykkäyksen muodossa ja sitten syksyllä tehdään se lopullinen virallinen hylkäys.
Surkuhupaisa juttu on, että jos jostain syystä lautakunnan mieli syksyllä muuttuu, se saattaa maksaa kaupungille miljoonia (selvityksessä luki että jos tunneli rakennetaan ennen kuin junat pitenevät niin säästetään monta miljoonaa – tämän viivytyksen jälkeen se taitaa olla hyvin epätodennäköistä).
Kaisaniemen puistoon ei pitäisi rakentaa sen enempää kymmeniä miljoonia maksavia pyöräsiltoja kuin tunneleitakaan. Kaupungin olisi jo aika lopettaa mielettömäksi mennyt pyöräilyväylien rakentaminen ja antaa pyöräilijöiden pyöräillä maan päällä nykyisiä pyöräteitä käyttäen.
Yksi ongelma on sekä tunnelissa että sillassa: viraston analyysissa todetaan, että puistoreitit eivät ole kelvollisia pyöräilyreittejä, joten Kansallisteatterin takaa ainoa varteenotettava reitti jatkuu Kaisaniemen Puistokujaa pitkin pohjoiseen. Luonteva yhteys itäsuuntaan puuttuu ja eteläänkin päin yhteydessä on toivomisen varaa. Ehkä näitä voidaan kehittää. Pelkkä yhteys radan ali ei riitä.
Erityistä fillaritunnelissa on nyös se, että nyt olemme saaneet antaa itsellemme tiedoksi, että polkupyärän pysäköintipaikka maksaa yli kymppitonnin!
Aika rapsakka hinta. Jos neliöhintoja ajattelee, niin tuon perusteella kenenkään ei pitäisi olla mitään valitettavaa alle 100 k€ autopaikoista…
Kulkureitin suunnittelussa on fakkiinnuttu liikaa ajatukseen, että se tulisi suurinpiirtein nykyisen alikulun kohdille. Sekä ehdotettu uusi tunneli että silta tulisivat ko. paikkaan, joka on huono. Lännen puolella ovat kansalaistorin ja Oodin jalankulkijat ja idän puolella Kaisaniemen puiston kapeat väylät.
Ainoa tapa tehdä toimivaa baanatasoista reittiä on tehdä se Kaisaniemenrantaan, ja ohjata pyöräliikenne sinne. Ja tällöin alikulkuakaaan ei ole tarpeen tai järkevää tehdä aseman sumppuun, vaan pohjoisemmaksi, lähelle Töölönlahden rantaa.
Smith-Polvisen poika – Helsingin polkupyöräilysuunnitelmat. Edistys ei lopu ennen kuin Helsingissä voi pyöräillä joka paikkaan 1% alamäkeä myötätuulessa mennen tullen kesävaatteissa ympäri vuoden. Kustannuksista välittämättä.
Helsinginkadun ylämäkeen pitää saada mattohissi ylös ettei siinä väsy. Ja alamäkeen mentäessä shikaaneja esim. 3 metrin välein.
Puolivakavasti: 5 vuotta tästä ja kaikki ne ”pyöräilijät” joilla ei ole reisissä jerkkua ajavat kiinalaisilla sähköpyörillä jolloin on ihan sama onko nousu 5% vai 5,5%. Kunhan lämmitettyjä parkkihalleja ja ilmaisia latauspisteitä löytyy riittävästi. Mutta se joukko joka oikeasti pyöräilee mutta ei jaksa polkea on aika pieni.
Tarkoitus olisi, että kaikki voisivat pyöräillä, myös ostamatta sähköpyörää.
Sillan ongelmat ovat vain osin jyrkkyydestä, mutta myös talvikunnossapidosta ja siitä, ettei silta nyt vaan sovi Sanomatalon ja Oodin väliin. Mutta mitäpä näistä, onhan se kivempaa ”nokkelasti” laskea leikkiä ”pyöräilijöistä”.
Vähän vielä tunneli/silta asiaa. Vaikka aktiivisena pyöräilijänä ylämäet ovat pyöräilyn kohokohtia, silti eniten ärsyttää se, että toisinaan isotkin alamäet päättyvät risteykseen, jossa on jarrutettava. Baanan alussa ja kansalaistorilla pyöräilleenä, se on jo nyt haastava paikka. Pyörät ja jalankulkijat menevät ristiin rastiin. Voin vain kuvitella, että siihen pisteeseen tultaisiin rapsakkaa vauhtia alamäkeä, sitä huutoa ja hammasten kiristystä, puolin ja toisin. (Mielestäni lähes aina kun jalankulkijat ja pyöräilijät sättivät toisiaan, vika on rakenteellinen, väylien suunnittelussa. Vrt. Turku: Läntinen rantatie.) Siksi tunnelivaihtoehto, jossa lopussa noustaan ylämäkeen, on liikenteellisesti vähemmän ongelmia aiheuttava. Alamäki tunnelissa helpottaa ylämäkeen nousemista, alamäki sillassa menee (evolutiivis-mentaalisesti ajatellen) hukkaan.
Ps. Hieman off-the-topic: Mielestäni Töölönlahden länsipuolta kulkeva väylä, jossa pyöräilijät ja jalankulkijat on erotettu kivipaadella, on aivan loistava ratkaisu noin vilkkaalla väylällä. Toki keskustassa on aina oltava hieman varovainen pyöräiltäessä ja alennettava nopeuksia, mutta tuo väylä on hyvä esimerkki (myös Turkuun!) siitä, miten liikenne pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden suhteen olisi järjestettävä tuollaisessa väkeä vilisevässä paikassa. [Eniten ongelmia ja valittamista olisi Turuntiellä, välillä Kehä III – Pitäjänmäki, mutta se on jo toinen juttu – ja toinen kaupunki – ja eri asia…] Mutta tuosta kivetyksestä vinkkiä kansalaistorille!