Lepomäki oikeassa sotesta, mutta ei hänenkään mallinsa toimi

68 vastausta artikkeliin “Lepomäki oikeassa sotesta, mutta ei hänenkään mallinsa toimi”

1. Hauskaa sinän­sä että vas­ta Lep­omä­ki sai Hesarin epäilemään että hal­li­tus voisi ollakin väärässä. Ker­too paljon että vas­ta kokoomus­laisen kri­ti­ik­ki saa Hesarin kyse­lemään, vaik­ka kaik­ki muut, ja oikeat asiantun­ti­jat, ovat hal­li­tuk­sen jo tyr­män­nyt. Roska­pa­peri mikä roska­pa­peri. Eikä sit­tenkään kukaan siel­lä osaa analysoi­da mitä hal­li­tus on tekemässä, vaan kir­joit­ta­vat vaan mitä Lep­omä­ki sanoo. 

   Jos ihmiset tajuaisi­vat kuse­tuk­sen laa­ju­udeen, niin ay-liike olisi tämän takia lakos­sa siihen asti kun hal­li­tus peruu koko hom­man. Herät­tää ihme­tys­tä mik­si se ei lähde tap­pele­maan työ­paikoista. Toisaal­ta mis­sä ovat ne oikeasti ihmi­sistä huolis­saan ole­vat lääkärit jot­ka eivät voi hyväksyä täl­laista ter­vey­den­hoidon rom­ah­dut­tamista — ovatko kaik­ki lääke­fir­mo­jen mak­samil­la matkoilla?

   Ker­too paljon oppo­si­tiostakin ettei saa tätä nurin vaik­ka tässä on tekeil­lä vuo­sisadan kuse­tus. Aal­tokin vain ihmettelee mik­si ihmiset kyse­levät miehen perään. Ker­too paljon puoluei­den ja muiden poli­it­tis­ten liikkei­den tasos­ta, että maail­mal­la ver­tailus­sa hyvin pär­jäävä ter­vey­den­hoito ei saa puo­lus­ta­jia, vaan yri­tyk­set saa­vat tehdä lain­säädän­nön mieleisek­seen. Kun kokoomuk­sen jamp­pa tun­nusti että tämän sote-ryöstön takia hyväksyvät sekopäisen maakun­tau­ud­is­tuk­sen, niin siinä viimeistään jokainen näki mikä vaiku­tus yri­tyk­sil­lä on kokoomuk­ses­sa ohi kansakun­nan edun. 

   Oikeas­t­aan tei­dän van­ho­jen sotem­i­nis­te­rien ja muiden pitäisi nous­ta bar­rikaadeille, eikä kir­joitel­la jotain vähän blo­gei­hin. Kun oppo­si­tios­ta ei ole puo­lus­ta­maan kansalaisia, niin jonkun­han on nous­ta­va hal­li­tus­ta vas­taan ihan oikeasti.

   Vastaa

   1. Antero Umpimieli: ovatko kaik­ki lääke­fir­mo­jen mak­samil­la matkoilla?

      Kyl­lä. Tai ehkä tarkem­min san­ot­tuna julkisel­la sek­to­ril­la työilmapi­ir­it ovat sem­moisia, että lääkärit laskeskel­e­vat, ei voihan sitä aina men­nä yksi­tyiselle töi­hin jos julki­nen sys­tee­mi saate­taan lop­ulliseen kaaok­seen. Itse asuste­len tässä erään yliopis­to­sairaalaan naa­puris­sa, ja sen viereen on nous­sut parikin yksi­tyis­sairaalaa, joista toista laa­jen­netaan paraikaa.

      Vastaa

2. Miks muuten val­tio antaisi maakun­nille koko vuo­den rahat ker­ral­la? Vois­han ne jakaa kuukausit­tain, niin riit­täis joulukuullekin.

   Vastaa

3. Jokaises­sa kun­nas­sa on kap­ina, jos yksikin neu­vos­to­laiset tai työn­tek­i­jä vähe­nee. Junal­la matkataan Helsinki­in mie­lenosoituk­si­in. Poli­itikot maakun­taval­tu­us­tossa eivät halua säästää mitään, kos­ka säästöt eivät heitä hyödytä. 

   Sairaan­hoitopi­irien rahat lop­pu­vat nyky­isin lokaku­us­sa. Kun­nat mak­sa­vat ja sen jäl­keen ohjataan kulu­jen karsin­taan omia yksiköitä. Sotes­sa ei niin tehdä. 

   Mitä olisi tehtävä: 1) kar­sit­ta­va 12 sote-alueeseen, joista yksi on Helsin­ki-Espoo-Van­taa. 2) Valin­nan­vaoaus vain sote-palvelu­iden tuot­tamiseen. 3) kun tieto­jär­jestelmät ovat kun­nos­sa laa­jen­net­ta­va valinnanvapautta. 

   Hintaref­er­enssin anta­vat jo nyt Ter­veystalon, Pih­la­jalin­nan ja Mehiläisen hoita­mat kun­nat. Se on hyvä. 

   4) Maakun­nille omat vero­tu­lot, niin ainakin vah­ti­vat omia rahojaan. 

   Ter­vey­den­huol­lon muu­tos ei ole men­nyt jakelu­un. Se on tiim­i­työtä, jos­sa on labrat, kuvan­t­a­mi­nen ja use­ampi erikoisala. Sosi­aali­palve­lut taas pitäisi saa­da siihen kiinni.

   Tarve sote:lle ei ole pois­tunut, mut­ta kan­taako Sip­ilä vas­tu­un tuhos­ta minkä nykyi­nen sotku aiheuttaa?

   Vastaa

4. Suurki­itos Soin­in­vaar­alle, että pitää keskustelua yllä. SOTEs­ta ja maakun­ta­mallista on puhut­tu näi­den uud­is­tusten kokoon näh­den todel­la vähän ja siitäkin on valitet­ta­van paljon ollut Suomelle tyyp­il­listä metakeskustelua asian vier­estä. Melkein tun­tuu siltä, etteivät YLE ja suuret medi­at­alot todel­la halua käsitel­lä koko asi­aa, vaan tyy­tyvät siteer­aa­maan joitain har­vo­ja ulostuloja.

   Vastaa

5. ” Tämä ratkaisu olisi jär­jet­tömän kallis, kos­ka se johtaisi palvelu­jen käytön räjähtämiseen. Lääkäri voi kut­sua poti­laan rajat­tomasti tark­istuskäyn­nille. Lääkärin palkkio jokaiselta käyn­tik­er­ral­ta erik­seen toimii vain, jos poti­las mak­saa itse, ei niin, että muut mak­sa­vat. Tämä olisi ratkaisuna luon­teeltaan vähän sama kuin myön­net­täisi­in kansalaisille kuukausiko­rt­ti Stock­man­nille, jos­ta saisi val­tion piikki­in hakea kaikkea sitä, mitä kat­soo tarvitsevansa.”

   Tuo ei ole Lep­omäen esi­tys. Hän esit­ti Kela-kor­vausten vähit­täistä lisäämistä. Ne voitaisi­in myös por­ras­taa esim. tulo­jen mukaan. Kuukausiko­r­til­ta Stock­man­nille kuu­losta­vat pikem­minkin hal­li­tuk­sen lupaukset.

   Vastaa

6. Minäkin olen ihme­tel­lyt oppo­si­tion ja ay-liikeen saa­mat­to­muut­ta sote-asi­as­sa. Val­tion bud­jetis­sa sote-asi­at ovat noin 40 pros­ent­tia. Jos sote toteutet­taisi­in kokoomuk­sen halu­a­mal­la taval­la, ei se merk­it­sisi ain­oas­taan sote-palvelu­iden tuhoa vaan myös koko hyv­in­voin­ti­val­tion alasajoa.

   Vastaa

   1. Vei­jo Kokkari­nen:
      Minäkin olen ihme­tel­lyt oppo­si­tion ja ay-liikeen saa­mat­to­muut­ta sote-asi­as­sa. Val­tion bud­jetis­sa sote-asi­at ovat noin 40 pros­ent­tia. Jos sote toteutet­taisi­in kokoomuk­sen halu­a­mal­la taval­la, ei se merk­it­sisi ain­oas­taan sote-palvelu­iden tuhoa vaan myös koko hyv­in­voin­ti­val­tion alasajoa.

      Oppo­si­tio on räksyt­tänyt kolmisen vuot­ta kaikesta, oli sit­ten aihet­ta tai ei. Ei ole mikään ihme, että oikeasti isos­ta ja pieleen menevästä asi­as­ta sanomi­nen ei enää ero­tu kansalais­ten korvis­sa. Olisi suo­tavaa vali­ta pöyristymisen aihei­ta edes vähän, eikä pyrk­iä mak­si­moimaan teat­te­ria jokaises­ta aiheesta. Nyt tarvit­ti­in hal­li­tus­puolueen edus­ta­jan blog­itek­sti, jot­ta silmät avautuivat.

      En voi käsit­tää Helsin­gin ja Uuden­maan Kokoomus-kansane­dus­ta­jien päätöstä, jos äänestävät lain puoles­ta, joka sekä heiken­tää hei­dän omien äänestäjien­sä palvelua että lisää hei­dän mak­sami­aan kus­tan­nuk­sia. Kokoomuk­sen helsinkiläiset kaupung­in­val­tu­ute­tut näyt­tävät ymmärtävän tämän.

      Vastaa

   2. Vei­jo Kokkari­nen:
      Minäkin olen ihme­tel­lyt oppo­si­tion ja ay-liikeen saa­mat­to­muut­ta sote-asi­as­sa. Val­tion bud­jetis­sa sote-asi­at ovat noin 40 pros­ent­tia. Jos sote toteutet­taisi­in kokoomuk­sen halu­a­mal­la taval­la, ei se merk­it­sisi ain­oas­taan sote-palvelu­iden tuhoa vaan myös koko hyv­in­voin­ti­val­tion alasajoa.

      Oppo­si­tion ja ay-mafi­an pää­tavoit­teena vaikut­taa ole­van pelkästään julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den ja organ­isaa­tioiden puo­lus­t­a­mi­nen. Toki eri­ar­vois­tu­mis­es­ta yms. räksytetään siinä sivus­sa, mut­ta täl­lainen arvostelu on aika ont­toa, kos­ka meil­lähän on teol­lisu­us­maid­en epäar­voisimpia ter­vey­den­hoito­jär­jestelmiä jo nyt — ja on aika vaikea ymmärtää miten “lisää julkeaa sek­to­ria” ‑malli ilman mitään todel­lisia uud­is­tuk­sia tämän kor­jaisia (pl. romut­ta­mal­la toimi­van työter­veyshuol­lon ja kur­jis­ta­mal­la kaik­ki samalle tasolle).

      Taitaa olla vähän niin, ettei oppo­si­tio edes itse usko pystyvän­sä ratkaise­maan ongel­maa (kan­nat­taa muis­tel­la, minkälainen kaaos valmis­telun ympäril­lä oli demari­m­in­is­te­rien ohjauk­ses­sa) ja tyy­tyy sik­si nap­si­maan helpot pis­teet pelkäl­lä räksy­tyk­sel­lä. Tuskin­pa oppo­si­tios­ta löy­tyy edes mitään näke­mys­tä mihin suun­taa pitäisi lähteä ja esim. demar­it näyt­tävät toimi­van vain suurimpi­en vaali­ra­hoit­ta­jien­sa (julkissek­torin ay-jär­jestöt) käsikassarana.

      Vastaa

7. Voisiko Kela-kor­vaus­malli­in liit­tää pienen omavas­tu­un, jol­loin poti­las ei mene käyn­neille, jot­ka ovat turhia, tai tekee ilmoituk­sen tarpeet­tomas­ta käyn­nistä ja pitäisi olla oikeus vaa­tia ter­veysase­mal­ta rahaa takaisin, jos sille ei ole käytän­nössä saatu vastiketta?

   Nyt julk­isten ter­veysasemien käyn­ti­mak­su taitaa olla jo turha, kos­ka välis­sä on hoita­ja arvioimas­sa lääkärikäyn­nin tarpeellisuutta.

   Vastaa

8. Lep­omä­ki nimeno­mais­es­ti ker­toi kri­ti­soivansa valin­nan­va­paut­ta, ei maakun­ta­mallia, toisin kuin blo­gin alun perus­teel­la luulisi. Tosin Lep­omä­ki sanoi tietysti vas­tus­ta­vansa maakun­ti­akin, mut­ta pitää niitä kai pienem­pänä ongelmana.

   Mik­si, muuten, ole­tus tun­tuu ole­van, että maakun­nat eivät voi velka­an­tua, jos rahat lop­pu­vat kesken bud­jet­tivuo­den? Luulisi, että se on luon­tevin ratkaisu, kun rahat lop­pu­vat. Kai ne saisi­vat lainaa liki samal­la korol­la kuin valtio.

   Ruot­sis­sa toteutet­ti­in jonkin­lainen valin­nan­va­paus-sote jo vuosia sit­ten. Eri­ar­voisu­us lisään­tyi ja sys­tee­mi kallis­tui, tutk­i­jan mukaan, mut­ta vain hiukan. Mut­ta Ruot­sis­sa ei ollut ensisi­jainen tarkoi­tus hakea säästöjä, heil­lähän rahaa riit­tää ihan toisel­la taval­la kuin Eurosuomessa.

   Lep­omä­ki tähtää päämin­is­terik­si. Parin vuo­den päästä, kun soten karmea totu­us alkaa pal­jas­tua, hän sanoo: mitä minä sanoin, minä uskalsin ker­toa, että keis­ar­il­la ei ole vaat­tei­ta, minä kel­paan kokoomuk­sen puheen­jo­hta­jak­si toisin kin ne, jot­ka eivät tajun­neet mis­tään mitään, minä kel­paan pääministeriksi.

   Ja mikä ettei. 

   Blo­gin Word­Press tee­man voi, by the way, Suo­men­taa kymme­nessä minuutissa.

   Vastaa

   1. Kai ne saisi­vat lainaa liki samal­la korol­la kuin valtio.

      Onko maakun­ta luot­tokelpoinen, kun sil­lä ei ole mitään omia tulo­ja? Olete­taan, että val­tio tulee ja pelastaa?

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Onko maakun­ta luot­tokelpoinen, kun sil­lä ei ole mitään omia tulo­ja? Olete­taan, että val­tio tulee ja pelastaa?

         Se olisikin pahimpia ske­naar­i­oi­ta että maakun­nat voisi­vat velka­an­tua val­tion piikki­in. Maakun­tien päätök­set olisi pakko pitää niin tiukasti min­is­ter­iöi­den ohjauk­ses­sa, että todel­lis­es­ta itse­hallinnos­ta ei voi puhua. Jälleen ker­rran herää kysymys eivätkö julkiset varat olisi parem­min kon­trol­lis­sa jos val­tio suo­raan ohjaisi ja rahoit­taisi tuotantoa.

   2. Atom­isti:

      Lep­omä­ki tähtää päämin­is­terik­si. Parin vuo­den päästä, kun soten karmea totu­us alkaa pal­jas­tua, hän sanoo: mitä minä sanoin, minä uskalsin ker­toa, että keis­ar­il­la ei ole vaat­tei­ta, minä kel­paan kokoomuk­sen puheen­jo­hta­jak­si toisin kin ne, jot­ka eivät tajun­neet mis­tään mitään, minä kel­paan pääministeriksi.

      Ja mikä ettei. 

      Se, ettei kokoomus halua nais­puheen­jo­hta­jaa, kos­ka sel­l­ainen pudot­taa kan­natuk­sen ennä­tysalas. Track­recor­di­na Kivinie­mi, Jäät­teen­mä­ki, Urpi­lainen ja Sinnemäki.

      Vastaa

9. Näis­sä (kaikissa) malleis­sa vain pyritään säi­lyt­tämään van­hat rak­en­teet hin­nas­ta välit­tämät­tä. Ei ymmär­retä muu­tos­ta. Että tule­vaisu­u­den ratkaisut ter­vey­den ja sairau­den hoidon ongelmi­in eivät tarvitse ter­vey­den­hoidon henkilöstöä saati jär­jestelmää. — Mut­ta nämä val­ta­vat insti­tuu­tiot, mam­mut­ti­maiset jär­jestelmät kyl­lä tarvit­se­vat val­tio­ta ja kun­taa säi­lyäk­seen. Ja sik­si ovat auli­ita toim­i­maan kon­sult­teina omas­sa asiassaan.

   Esimerkkinä olkoon vaik­ka englan­ti­laisen kaupun­gin Frome in Som­er­set kokeilu eristäy­tyneisyy­den vähen­tämisek­si: Akuutin hoidon tarve väheni 30%! Ker­too Resur­gence & Ecol­o­gist. — Mitä sel­l­ainen vähen­nys tek­isi eurois­sa esimerkik­si Suomessa.

   Toise­na esimerkkinä olkoon vaik­ka Googlen ja keinoä­lyn käyt­tämi­nen ter­vey­del­lis­ten ongel­mat­a­pausten poimimisessa.

   Vastaa

10. Ter­vey­den­huol­lon ongelmien kor­jaamises­sa ei jostakin kum­man syys­tä ole ollenkaan halut­tu lähteä liik­keelle siitä päästä mis­tä ongel­mat juon­ta­vat juuren­sa: yhdel­lä porukalla, lääkäreil­lä, on alal­la monop­o­li. Monop­o­lille on tietenkin hyvät perus­teet, mut­ta se on silti monop­o­li ja on muun yhteiskun­nan kannal­ta jär­jetön­tä, että monop­o­lia käytetään sen muun yhteiskun­nan rahas­tuk­seen. Tässä pitäisi nyt miet­tiä miten tätä rajoite­taan niin, että lop­putu­los on yhteiskun­nan ja olletikin poti­laan kannal­ta kohtu­ulli­nen: suuren joukon — kaikkien muiden — edun on men­tävä pienen joukon edun edelle. 

    Yksi ilmeinen keino olisi se, ettei lääkärin ammat­tia saa har­joit­taa muuten kuin julkises­sa viras­sa tai yhden hen­gen henkilöyri­tyk­senä (toi­min­i­mi): tässä olisi se etu, ettei jonkun muun toteut­tamia tutkimuk­sia tai hoito­ja määräävä taho itse hyödy niistä taloudel­lis­es­ti, eikä sen takia ole insen­ti­iviä määrätä tarpeet­to­mia tutkimuk­sia ja hoito­ja; yleisem­min, ter­veysalan yri­tys­ten pitäisi olla mah­dol­lisim­man pieniä ja kapea-alaisia, esim. vain tuol­laisia yhden hen­gen lääkäri­fir­mo­ja ja sit­ten erik­seen esimerkik­si kuvan­tamis- ja lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­sia tai vaikka­pa fys­ioter­api­aa toteut­tavia fir­mo­ja, näi­den välil­lä voisi poti­las sit­ten vali­ta mis­tä lähet­teen­sä hakee ja minne sen vie, julkisen val­lan neu­vot­telu­ase­ma näille julk­i­sista varoista mak­set­tavista hin­noista olisi riit­tävän vah­va ja kil­pailu yksi­ty­is­ten toim­i­joiden välil­lä todel­lista, jot­ta kulut pysy­i­sivät kohtu­udessa. Tässä saat­taisi olla ainek­sia peruster­vey­den­huol­lon uudek­si mallik­si, tosin sil­loin pitäisi lääkärei­den toim­ilu­vat sitoa vas­taan­oton paikkakun­taan. Tämä lääkärip­u­lan vält­tämisek­si syr­jäisem­mil­lä paikkakun­nil­la: kun vapai­ta toim­ilu­pia mieluisam­mil­la paikkakun­nil­la ei ole, on men­tävä sinne mis­sä niitä on (eli men­tävä työn perässä niinkuin muidenkin).

    Vastaa

    1. Ter­vey­den­huoltoon liit­tyvil­lä aloil­la on tehty eri­laisia ratkaisuita.

       Apteekkar­it saa­vat määrät­tyyn sijain­tipaikkaan henkilöko­htaisen toim­ilu­van. Luvat kel­paa­vat varsin hyvin pikku­paikkakun­nil­lakin. Lääkkei­den hin­nat ja toim­i­tus­palkkiot on sään­nel­ty. Monop­o­li takaa kohtu­ullisen hyvät palve­lut kaikkial­la, mut­ta kil­pailun puuttues­sa ei ehkä halv­in­ta mah­dol­lista hin­taa (apteekkar­it ovat toki tästä eri mieltä).

       Kun­nal­liset eläin­lääkärit saa­vat toimen­pideko­htaiset palkkiot tak­san mukaan ja kun­nil­la on velvol­lisu­us jär­jestää lääkäri­palve­lut tuotan­toeläimien lisäk­si myös lem­mikkieläimille, ellei palvelui­ta muuten ole saatavis­sa. Kos­ka eläin­lääkäre­itä on enem­män kuin vapai­ta työ­paikko­ja, kun­tien on mah­dol­lista täyt­tää velvoit­teen­sa ilman, että kil­pailu työn­tek­i­jöistä nos­taa niiden kus­tan­nuk­sia. Lisäk­si toimen­pide­palkkioiden monop­o­li­hin­noit­telu takaa usein varsin hyvän tulotason.

       Kelal­la ja kaupungeil­la on omia tak­so­jaan eri hoito­suorit­teille, joiden perus­teel­la niiden mak­sama osu­us määräy­tyy. Lähtöko­htais­es­ti yksi­ty­is­ten palvelu­iden hin­noit­telu on kuitenkin vapaa­ta, tosin kil­pailu pitää hin­to­ja kuris­sa. Julkisel­la puolel­la on hallinnol­lis­es­ti päätet­tyjä asi­akas­mak­su­ja, jot­ka kat­ta­vat yleen­sä pienen osan kustannuksista.

       Yhteistä tun­tuu ole­van, että kaik­ki ratkaisut ovat jos­sain määrin monop­o­li­hin­noit­telu­un perus­tu­via, mut­ta kus­tan­nuste­hokku­us ei ole sen ansio­ta. Kulut pysyvät kuris­sa, kun kil­pailua käy­dään rajal­li­sista toi­mi- tai työ­paikoista. Jos kil­pailu kään­tyy toisin päin, eli tek­i­jöitä on rajal­lis­es­ti suh­teessa tarpeeseen, kulut nou­se­vat. Joko pitäisi onnis­tua vähen­tämään ter­veyspalvelu­iden kysyn­tää tai lisäämään tar­jon­taa, että kil­pailu olisi asi­akkaan etu… 😉

       Vastaa

11. Kun aloitin sote-alal­la, niin lääkäril­lä ja osas­to­hoita­jal­la oli suun­nilleen samat lähtö­palkat. Lääkäri sai sit­ten lisää lik­saa päivys­tämäl­lä ja eri­laisil­la lisil­lä. Oh taas teki työn­sä ilman lisiä.

    Tänä päivänä lähtö­palka­s­sa on suun­nilleen yhden numeron ero. Lääkärin vuosi­palka­s­sa on ykkö­nen edessä.

    Vastaa

12. Minkä ihmeen takia komi­teoiden käyt­tö laa­jo­jen uud­is­tusten valmis­telus­sa on lopetet­tu? Ennen­hän asetet­ti­in aina komitea, sinne varsi­naisik­si jäseniksi kaikkien puoluei­den edus­ta­jat, lisäk­si asiantun­ti­ja­jäseniä ja virkamiehet sih­teereik­si ja aikaa riit­tävästi kun­non tulok­sen löytämisek­si. Nyt yritetään väk­isin tulosta vaa­likau­den aikana pienel­lä porukalla ja aina aika lop­puu kesken, asia raukeaa tai tulee täysi susi. Jos esim. Kataisen hal­li­tus olisi aset­tanut täl­läisen komitean, sille viisi vuot­ta aikaa, niin nyt meil­lä olisi valmi­ina sote, jon­ka kaik­ki hyväksy­i­sivät ja se myös toimisi.

    Vastaa

    1. Minkä ihmeen takia komi­teoiden käyt­tö laa­jo­jen uud­is­tusten valmis­telus­sa on lopetettu?

       Suosit­te­len kir­jaani Sata-komitea. Siksi.

       Vastaa

    2. Tim­oT: Minkä ihmeen takia komi­teoiden käyt­tö laa­jo­jen uud­is­tusten valmis­telus­sa on lopetettu?

       Kos­ka mitään jär­jel­listä ja asiantun­te­muk­seen perus­tu­vaa esi­tys­tä ei halu­ta. Keskus­ta halu­aa maakun­nat ja Kokoomus valin­nan­pau­den, ja näis­sä komiteat ovat vaan tiel­lä. Sote-uud­is­tus­ta­han on nyt vään­net­ty seit­semän vuot­ta. Hom­ma on suuri, mut­ta ei näin suuri ja vaikea mis­tään tolkullis­es­ta asiantun­ti­janäkövinkke­listä katsottuna.

       Vastaa

13. Lääkärit päässään­töiseti toimi­vat jo nyt joko julkisen sek­torin palka­am­i­na tai itsenäis­inä ammat­in­har­joit­ta­ji­na. Kurkkaa vaink­ka lekurei­den hin­to­ja Mehiläisel­lä. JOkaisel­la on oma hinta.

    Lisäk­si ter­vey­den hoidon kuluista lääkärit eivät ole kovinkaan iso osa:
    — sairaan­hoita­jia ja lähi­hoita­jia on moninker­tainen määrä ja ovat siten isom­pi kustannus
    — Labraamine maksaa
    — kuvan­t­a­mi­nen maksaa
    — tilat maksaa

    henkilökun­takus­tan­nuk­set ovat sotes­sa noin 50%. 

    Ei lekurei­den palkaa kuris­ta­mal­la säästöjä synny.

    Todel­liset säästöt syn­tyvät saatavu­u­den sään­te­lyl­lä. jol­lakul­la pitää olla moti­ivi sille että turhaan ei palvelua käytetä. Asi­akas­mak­sut olisi tähän tietysti se helpoin ja loogisin tapa. Ilmaiset palve­lut ylikäytetään iana.

    Vastaa

14. Nykyi­nen sote­jär­jestelmämme on ihan ok ja siinä on paljon kehit­tämis­mah­dol­lisuuk­sia. Esim. Siun­sote ja Eksote ovat kun­tay­htymäpo­h­jal­ta kyen­neet palvelu­jen paran­tamiseen ja kus­tan­nussäästöi­hin samanaikaises­ti. Todel­lista type­r­yyt­tä on men­nä hal­li­tuk­sen sote-uudistukseen. 

    Eli jatke­taan nykysys­teemil­lä sitä kehit­tämäl­lä. Suuri hyv­in­voin­tia aikaansaa­va ja kus­tan­nuk­sia säästävä osa-alue on ter­vei­den elin­tapo­jen viem­i­nen jokaiseen pirt­ti­in. Ter­veelli­nen ruokavalio, päivit­täi­nen liikun­ta, riit­tävä lepo ja hyvät ihmis­suh­teet ovat ohje ter­veel­liseen elämään ja suuri­in säästöi­hin sote-menois­sa. Hallinto­him­melei­den ja yksi­ty­istämis­ten sijaan tulisi voimavaro­ja suun­na­ta tähän kansan­val­is­tustyöhön ja kan­nus­tamiseen. Suures­sa kuvas­sa lääkärit, lääk­keet ja sosi­aal­itädit eivät ole ratkaisu vaan ter­veet elämäntavat.

    Poli­it­tista pääo­maa menee hukkaan? Sori siitä, miehet vaihtoon.

    Vastaa

    1. vk: Nykyi­nen sote­jär­jestelmämme on ihan ok ja siinä on paljon kehit­tämis­mah­dol­lisuuk­sia. Esim. Siun­sote ja Eksote ovat kun­tay­htymäpo­h­jal­ta kyen­neet palvelu­jen paran­tamiseen ja kus­tan­nussäästöi­hin samanaikaises­ti. Todel­lista type­r­yyt­tä on men­nä hal­li­tuk­sen sote-uudistukseen.

       Eli jatke­taan nykysys­teemil­lä sitä kehittämällä. 

       Valitet­tavasti ei vaan toi­mi. Kun­nil­la ja kun­tay­htymil­lä olisi ollut vuosikym­meniä aikaa kehit­tää ja jakaa hyviä käytän­töjä, tehdä yhteis­hank­in­to­ja sekä tavaras­sa että palveluis­sa, jne. Ei vain tapah­tunut, ennenkuin Sote-mörkö astui kuvaan, eikä tapah­du, jos tuo mörkö katoaa.

       Jos sote-uud­is­tus kaatuu, seu­raavaan yri­tyk­seen kuluu taas se neljä vuot­ta. Täl­lä välil­lä eri­laiset pör­riäiset kaap­paa­vat ainakin 4/5 kun­nista asi­akkaik­seen monikym­men­vuo­tisil­la sopimuk­sil­la. Toiv­ot­tavasti ne ovat kokon­aisulkois­tuk­sia, jol­loin rusi­noi­ta pul­las­ta ei saa kovin hel­posti poimit­tua. Voisi kuitenkin kuvitel­la, että pör­riäis­ten sopim­u­lakimiehet ovat kun­nan hallinto­jo­hta­jia taitavampia.

       Vastaa

    2. Mene ehdot­ta­maan maamme parhaim­mis­tolle että ter­veyspalvelui­ta jär­jestet­täisi­in yri­tys­muo­dos­sa niin ne hakee kymme­nen pro­fes­so­ria paasaa­maan miten se on perus­tus­lain vas­taista. Ja vielä lisäk­si EUn vas­taista toim­intaa. Mitään ei saa muut­taa ennen kuin on Slo­va­ki­as­sa kokeil­tu ja kaik­ki mah­dol­liset tuomiois­tuimet käy­ty koittamassa.

       Vastaa

15. City ‑kokoomus­lais­ten huoli kumpuaa tietysti siitä että suurten kaupunkien veror­a­situs nousee kun ne joutu­vat sun­bven­toimaan syr­jäaluei­den terveydenhoitoa,

    Vapaavuoren ja kump­pan­it tajua­vat sen ja Lep­omä­ki on val­jastet­tu ään­i­torvek­si. Lep­omäen moti­ivi on valmis­tau­tua val­ta tais­toon Orpoa ja muu­ta kokoomusjo­htoa vastaan

    Sama huoli on var­maan Turun, Oulun, Tam­pereen kokoomus­laisil­la, rahaa lypsetään reuna-alueille

    Vastaa

    1. City ‑kokoomus­lais­ten huoli kumpuaa tietysti siitä että suurten kaupunkien veror­a­situs nousee kun ne joutu­vat sun­bven­toimaan syr­jäaluei­den terveydenhoitoa,

       Ei siinä näin käy. Tätä ei voi kom­pen­soi­da vero­ja korot­ta­mal­l­la vaan se on tehtävä palvelu­ja heiken­tämäl­lä. Kuusi­tuhat­ta ihmistä on vähen­net­tävä sotes­ta Uudellamalla.

       Vastaa

16. Suomes­sa on yksi maail­man parhaista ja kus­tan­nuste­hokkaim­mista erikois­sairaan­hoidon jär­jestelmistä. Peruster­vey­den­huolto on retu­peräl­lä ja erit­täin epä­tasa-arvoinen. Jälkim­mäisen kor­jaamiseen kan­nat­taisi keskit­tyä. Siel­lä ei toki ole niin isot rahat kyseessä, että pääo­masi­joit­ta­jat olisi tyytyväisiä. 

    Peruster­vey­den­huolto on hyvä ava­ta kil­pailulle. Maakun­nat eivät tosin kykene tätä palet­tia pyörit­tämään, osaami­nen ei riitä eivätkä kan­nus­teet ole oikeat.

    Vastaa

    1. eggo:
       Peruster­vey­den­huolto on retu­peräl­lä ja erit­täin epätasa-arvoinen. 

       Omien koke­musteni mukaan peruster­vey­den­huolto on Suomes­sa ihan hyväl­lä tasol­la, myös kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna. Kor­jat­tavaa tietysti on paikoitellen on, mut­ta niiden puut­tei­den takia ei suur­ta uud­is­tus­ta tarvi­ta vaan enem­mänkin hienosäätöä. Suuri paran­nus tilanteeseen saataisi­in, kun kän­nikalat, huume­hörhöt ja muut tör­pöt hoitaisi­vat asiansa paremmin.

       Epä­tasa-arvoinen? Jos joku oma­l­la rahal­laan han­kkii yleistä hyvä­ta­soista peruster­vey­den­hoitoa vielä parem­man tai nopeam­man palvelun niin mikä siinä nyt on ongel­ma? Eihän kaik­ki aja uusil­la autoil­la tai asu lev­eästi. Sosial­is­min kokeilut ovat onnis­tuneet aika huonosti…

       Vastaa

       1. vk: Omien koke­musteni mukaan peruster­vey­den­huolto on Suomes­sa ihan hyväl­lä tasol­la, myös kan­sain­välis­es­ti verrattuna.

          Anskun mä veikkaan: olet peruster­ve työikäi­nen, joka on hoi­dat­tanut ter­veyskeskuk­ses­sa aku­ut­te­ja ter­veysongelmia. Niin olen minäkin, ja hyvin on toimin­ut. Esim. joku vuosi sit­ten sain punkin pure­mas­ta alka­neeseen läiskään (bor­re­lioosi) antibiootit nopeasti ja tehokkaasti. Hoita­ja kat­soi ja kut­sui lääkärin muu­ta­mak­si min­uu­tik­si. Sama koke­mus suku­lais­ten piiris­sä mm. aku­uteista aller­gia­reak­tioista yms.

          Ongel­ma ovatkin sit­ten kroon­i­sista (elintaso)taudeista kär­sivät, iäkkäät ja monion­gel­maiset, mikä osaltaan hei­jas­taa koul­ulääketi­eteen nykyti­laa. Ennal­taehkäi­sevää elin­tapo­jen muu­tos­ta ei osa­ta eikä juuri yritetäkään saa­da aikaan. Tieto erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­hoidon välil­lä ei kul­je kovin hyvin. Esim. isäni sai syöpähoito­ja yliopis­to­sairaalas­sa, ja joka ker­ta, kun seu­ran­tatarkas­tuk­sia tehti­in paikallis­ta­sol­la, niin hom­mas­sa oli jotain sekaan­nus­ta. Syöpähoidot myös laukaisi­vat kakkostyypin dia­betek­sen, ja sen hoitoon tuli osin ris­tiri­itainen opas­tus kahdes­ta paikas­ta. Jne. jne.

       2. Mikko H: Anskun mä veikkaan: olet peruster­ve työikäi­nen, joka on hoi­dat­tanut ter­veyskeskuk­ses­sa aku­ut­te­ja ter­veysongelmia. Niin olen minäkin, ja hyvin on toimin­ut. Esim. joku vuosi sit­ten sain punkin pure­mas­ta alka­neeseen läiskään (bor­re­lioosi) antibiootit nopeasti ja tehokkaasti. Hoita­ja kat­soi ja kut­sui lääkärin muu­ta­mak­si min­uu­tik­si. Sama koke­mus suku­lais­ten piiris­sä mm. aku­uteista aller­gia­reak­tioista yms.

          Ongel­ma ovatkin sit­ten kroon­i­sista (elintaso)taudeista kär­sivät, iäkkäät ja monion­gel­maiset, mikä osaltaan hei­jas­taa koul­ulääketi­eteen nykyti­laa. Ennal­taehkäi­sevää elin­tapo­jen muu­tos­ta ei osa­ta eikä juuri yritetäkään saa­da aikaan. Tieto erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­hoidon välil­lä ei kul­je kovin hyvin. Esim. isäni sai syöpähoito­ja yliopis­to­sairaalas­sa, ja joka ker­ta, kun seu­ran­tatarkas­tuk­sia tehti­in paikallis­ta­sol­la, niin hom­mas­sa oli jotain sekaan­nus­ta. Syöpähoidot myös laukaisi­vat kakkostyypin dia­betek­sen, ja sen hoitoon tuli osin ris­tiri­itainen opas­tus kahdes­ta paikas­ta. Jne. jne.

          Joo olen peruster­ve reilut 50v ja 30v kun­nos­sa, mut­ta koke­mus­ta on omista lap­sista ja omista sekä appi­van­hem­mista. Siis pääsään­töis­es­ti hom­ma pelit­tää julkisel­la puolel­la. Toki laatu ei ole tasainen korkeaa mut­ta ei se sitä ole yksi­tyisel­läkään. Eli rahal­lakaan ei vält­tämät­tä saa aina huip­puhoitoa. Ihmisiä ne lääkäritkin ovat.

          Olen täysin samaa mieltä elin­ta­so­tau­tien hoi­dos­ta ja niiden ennal­taehkäisys­tä. Suurim­mat säästöt (mil­jarde­ja vuodessa) olisi saatavis­sa elin­ta­pa­muu­tok­sil­la, mut­ta enpä ole huo­man­nut että siitä kukaan eri­tyisem­min puhuisi sote-uud­is­tuk­sen yhteydessä.

       3. Olen täysin samaa mieltä elin­ta­so­tau­tien hoi­dos­ta ja niiden ennal­taehkäisys­tä. Suurim­mat säästöt (mil­jarde­ja vuodessa) olisi saatavis­sa elin­ta­pa­muu­tok­sil­la, mut­ta enpä ole huo­man­nut että siitä kukaan eri­tyisem­min puhuisi sote-uud­is­tuk­sen yhteydessä.

          Ei siitä tarvitse soten yhtey­dessä puhua kun se on oper­ati­ivisen tason asia. Se vielä puut­tuis että poli­ti­ikot tekis tule­vi­su­u­den suun­nitel­mi oletet­tu­jen eli­ta­pa­muu­tosten tuomin kus­tan­nussäästö­jen pohjalta.

          Lisäk­si tämä on asia jos­sa julk­isval­lan vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat todel­la vähäisiä. Tuskin suomes­sa on mon­taakaan ihmistä jot­ka eivät tiedä yli­pain­on haitallisu­ut­ta tai alko­holin haitallisu­ut­ta? Se että lääkäri sanoo sen ei juurikaan ihmisiä het­kau­ta. Kek­si­paino nousee kokoa­jan vaik­ka kansalaisil­la on hyvin tiedos­sa miten sen voi estää ja mik­si se pitäsi estää.

          Tot­takai noi­hin asioi­hin voi vaikut­taa mut­ta todel­la hitaasti ja sik­sipä se on ihan erilli­nen ongelma.

       4. xyzzy: Ei siitä tarvitse soten yhtey­dessä puhua kun se on oper­ati­ivisen tason asia. Se vielä puut­tuis että poli­ti­ikot tekis tule­vi­su­u­den suun­nitel­mi oletet­tu­jen eli­ta­pa­muu­tosten tuomin kus­tan­nussäästö­jen pohjalta.

          Lisäk­si tämä on asia jos­sa julk­isval­lan vaiku­tus­mah­dol­lisu­udet ovat todel­la vähäisiä. Tuskin suomes­sa on mon­taakaan ihmistä jot­ka eivät tiedä yli­pain­on haitallisu­ut­ta tai alko­holin haitallisu­ut­ta? Se että lääkäri sanoo sen ei juurikaan ihmisiä het­kau­ta. Kek­si­paino nousee kokoa­jan vaik­ka kansalaisil­la on hyvin tiedos­sa miten sen voi estää ja mik­si se pitäsi estää.

          Tot­takai noi­hin asioi­hin voi vaikut­taa mut­ta todel­la hitaasti ja sik­sipä se on ihan erilli­nen ongelma.

          Olen täysin eri mieltä. Mitkään rahat eivät tule riit­tämään ellei kansamme muu­ta elin­tapo­jaan ter­veel­lisem­mik­si. Julk­isval­lal­la on tähän merkit­täviä ohjauskeino­ja eikä niistä ole vielä käytet­ty juuri mitään. 

          Val­is­tus on vain yksi osa, mut­ta sekin on laimin­lyö­ty. Vero­tuk­sel­la ja mak­suil­la voidaan käyt­täy­tymistä ohja­ta val­is­tus­ta paljon tehokkaam­min. Porkkanoi­ta ja keppe­jä pitää ottaa käyt­töön. Sote-rak­en­tei­den ja organ­isaa­tioiden tulee tukea tätä pros­es­sia. On sit­ten yksi­tyi­nen tai julki­nen palvelun tuot­ta­ja, niin toimin­nan onnis­tu­mista tulee mita­ta myös sil­lä miten ter­veinä ne pystyvät kansan pitämään, ei pelkästään sairaiden hoitamisvolyymeillä.

          Utopisti­nen tavoite­han olisi, että sote­toim­i­joi­ta ei tarvi­ta lainkaan!

          Jos elin­ta­pa­sairauk­sien nyky­istä parem­paa ehkäisyä ei pide­tä sote-agen­dal­la, niin huonos­ti käy. Nyt sotes­sa rahat käytetään tuli­palo­jen sam­mut­telu­un, uud­is­tuk­sen myötä tulee enem­män huomio­ta kiin­nit­tää tuli­palo­jen ehkäisemiseen.

       5. vk: Omien koke­musteni mukaan peruster­vey­den­huolto on Suomes­sa ihan hyväl­lä tasol­la, myös kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna. Kor­jat­tavaa tietysti on paikoitellen on, mut­ta niiden puut­tei­den takia ei suur­ta uud­is­tus­ta tarvi­ta vaan enem­mänkin hienosäätöä. Suuri paran­nus tilanteeseen saataisi­in, kun kän­nikalat, huume­hörhöt ja muut tör­pöt hoitaisi­vat asiansa paremmin.

          Epä­tasa-arvoinen? Jos joku oma­l­la rahal­laan han­kkii yleistä hyvä­ta­soista peruster­vey­den­hoitoa vielä parem­man tai nopeam­man palvelun niin mikä siinä nyt on ongel­ma? Eihän kaik­ki aja uusil­la autoil­la tai asu leveästi.Sosialismin kokeilut ovat onnis­tuneet aika huonosti…

          Useim­mis­sa län­si­mais­sa yleis­lääkärille pääsee samana tai seu­raa­vana päivänä muis­sakin kuin aku­uteis­sa asiois­sa. Suomes­sa ei. Suomes­sa on totut­tu surkeu­teen tässä asi­as­sa. Pait­si työter­vey­den­huol­los­sa jon­ka parem­pi saatavu­us juuri muo­dostaa tämän OECD-maid­en yhden epä­tasa-arvoisim­man perusterveydenhuollon.

       6. Eggo: Useim­mis­sa län­si­mais­sa yleis­lääkärille pääsee samana tai seu­raa­vana päivänä muis­sakin kuin aku­uteis­sa asiois­sa. Suomes­sa ei. Suomes­sa on totut­tu surkeu­teen tässä asi­as­sa. Pait­si työter­vey­den­huol­los­sa jon­ka parem­pi saatavu­us juuri muo­dostaa tämän OECD-maid­en yhden epä­tasa-arvoisim­man perusterveydenhuollon.

          Kaikissa kiireel­li­sis­sä tapauk­sis­sa pääsee samana päivänä julkisen sek­torin lääkärille, päivystysjär­jestelmä pitää siitä huolen. Toki syr­jäseuduil­la voi tässä olla haastei­ta väli­matko­jen vuok­si eikä sotekaan ole ratkaisu siihen. Ei-kiireel­li­sis­sä jo määritelmäl­lis­es­ti ei ole kiire eli voidaan odot­taa. Toki paran­net­tavaa on hoitoon pääsyn nopeu­den vaihdellessa.

          YLE on haas­tatel­lut viit­tä sote-pro­fes­so­ria. Hei­dän tuomion­sa hal­li­tuk­sen sote-esi­tyk­selle on tyly, ei voisi tylympi olla. Ennakoi­vat jok­seenkin täy­del­listä epäon­nis­tu­mista jos sote täl­laise­na toteutetaan:

          yle.fi/uutiset/3–10093028

          “Paras malli olisi maakun­nan alainen Eksote-tyyp­pinen organ­isaa­tio, joka ostaisi kil­pailu­tuk­seen perustuen osan tarvit­semis­taan palveluista yksi­ty­isiltä palvelun tuot­ta­jil­ta, pro­fes­sori Hut­tunen sanoo.”

          Pro­fes­sorit näkevät pien­tä posi­ti­ivista siinä, että jär­jestämis­vas­tuu saataisi­in pois kun­nil­ta maakun­nille. Ei siihen uut­ta hallinto­por­ras­ta eli maakun­tia tarvi­ta, vaan kun­tay­htymät voivat asian hyvin hoitaa (kuten Eksote, Siun­sote). Eksote aloit­ti jo 2010 ja koke­muk­sia, toim­intapo­ja ja muu­ta on siten muille annet­tavak­si jo ker­tynyt. Parhai­ta toim­intat­apo­ja apinoimal­la ei pyörää tarvitse joka puolel­la maa­ta uudelleen keksiä.

          Itseäni kyl­lä karmii miten Kokoomus ja Kepu ovat hirt­täy­tyneet soteen ja omien etu­jen­sa takia jääräpäis­es­ti aja­vat julkisen sek­torin erään tärkeim­män osan katastrofiin. 

          Ennen kaikkea odotan, että yksikään pääkaupunkiseudun kansane­dus­ta­ja ei kan­na­ta sote-lakien hyväksymistä. Kan­nat­taa lukea HS:n mielipi­dekir­joituk­set 7.3.2017.

       7. vk: Kaikissa kiireel­li­sis­sä tapauk­sis­sa pääsee samana päivänä julkisen sek­torin lääkärille, päivystysjär­jestelmä pitää siitä huolen. Toki syr­jäseuduil­la voi tässä olla haastei­ta väli­matko­jen vuok­si eikä sotekaan ole ratkaisu siihen. Ei-kiireel­li­sis­sä jo määritelmäl­lis­es­ti ei ole kiire eli voidaan odot­taa. Toki paran­net­tavaa on hoitoon pääsyn nopeu­den vaihdellessa.

          YLE on haas­tatel­lut viit­tä sote-pro­fes­so­ria. Hei­dän tuomion­sa hal­li­tuk­sen sote-esi­tyk­selle on tyly, ei voisi tylympi olla. Ennakoi­vat jok­seenkin täy­del­listä epäon­nis­tu­mista jos sote täl­laise­na toteutetaan:

          yle.fi/uutiset/3–10093028

          “Paras malli olisi maakun­nan alainen Eksote-tyyp­pinen organ­isaa­tio, joka ostaisi kil­pailu­tuk­seen perustuen osan tarvit­semis­taan palveluista yksi­ty­isiltä palvelun tuot­ta­jil­ta, pro­fes­sori Hut­tunen sanoo.”

          Pro­fes­sorit näkevät pien­tä posi­ti­ivista siinä, että jär­jestämis­vas­tuu saataisi­in pois kun­nil­ta maakun­nille. Ei siihen uut­ta hallinto­por­ras­ta eli maakun­tia tarvi­ta, vaan kun­tay­htymät voivat asian hyvin hoitaa (kuten Eksote, Siun­sote). Eksote aloit­ti jo 2010 ja koke­muk­sia, toim­intapo­ja ja muu­ta on siten muille annet­tavak­si jo ker­tynyt. Parhai­ta toim­intat­apo­ja apinoimal­la ei pyörää tarvitse joka puolel­la maa­ta uudelleen keksiä.

          Itseäni kyl­lä karmii miten Kokoomus ja Kepu ovat hirt­täy­tyneet soteen jaomien etu­jen­sa takia jääräpäis­es­ti aja­vat julkisen sek­torin erään tärkeim­män osan katastrofiin. 

          Ennen kaikkea odotan, että yksikään pääkaupunkiseudun kansane­dus­ta­ja ei kan­na­ta sote-lakien hyväksymistä. Kan­nat­taa lukea HS:n mielipi­dekir­joituk­set 7.3.2017.

          Kiireet­tömistä tulee kiireel­lisiä kun riit­tävästi odottaa.

17. Poti­laiden valikoin­tia yritetään estää, mut­ta yri­tyk­sek­si se jää. Liial­lisia lähet­teitä erikois­sairaan­hoitoon yritetään kar­sia sil­lä, että maakun­nan ”vaku­u­tus­lääkärit” tutki­vat jokaisen lähet­teen. Kallis ja aivan teho­ton jär­jestelmä, joka voi hidas­taa hoitoon pääsyä vaar­al­lis­es­ti. Jos liial­lisia lähet­teitä halu­taan estää, sote-keskuk­sel­la tulisi olla lähet­teistä taloudelli­nen vastuu.

    Mielestäni hyvä ratkaisu olisi samas­taa: yllä maini­tut “vaku­u­tus­lääkärit” = yksi­noikeudel­la diag­nosoi­vat lääkärit = poti­laan ter­veystiedoista vas­tu­us­sa ole­vat lääkärit = hoito­toimen­piteistä päät­tävät ja lähet­teet tekevät lääkärit = rahoit­ta­jan, eli julkisen sek­torin palveluk­ses­sa ole­vat lääkärit.

    Valin­nan­va­paus ja kil­pailu­tus tuli­si­vat kuvioi­hin siinä vai­heessa, kun päätetään mis­sä toimen­pide tehdään tai mihin vuodeosas­tolle poti­las menee. Poti­las saisi­vat itse vaikut­taa hoitopaikkaansa mak­samal­la ero­tuk­sen. Yksi­ty­isil­lä toim­i­joil­la ei siis olisi val­taa päät­tää hoi­dos­ta. Täl­lä olisi myös merk­i­tys­tä julk­isy­hteisön aloitekyvyn säi­lyt­tämisessä: miten siir­tyä tehokkaampi­in ja halvem­pi­in ratkaisui­hin, jos suuri osa val­las­ta on van­ho­ja ratkaisu­ja käyt­tävil­lä toim­i­joil­la? Julkisel­la valistuksellako?

    Aja­tus, että oikea hoidon taso ja määrä voisi­vat määräy­tyä markki­noil­la, on nau­ret­ta­va. Tuplas­ti niin, jos olete­taan veron­mak­sa­jan kus­tan­ta­van lystin. Epäsym­metri­nen infor­maa­tio, 5 min­uutin keskustelu ter­vey­destä keskimääräisen kadun­miehen kanssa, Heli­cobac­ter pylori ja maha­haa­va, “lääketiede” 1800-luvul­la jne.

    Vastaa

18. Onpas hieno! 🙂

    Vastaa

19. Vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­hoidon vaarat ovat niin ilmeiset, että asi­aa on syytä pitää esil­lä. Tut­ta­vani otti aikoinaan lap­si­vaku­u­tuk­sen ja yksi­ty­is­lääkäril­lä sit­ten kysyt­ti­in, onko vaku­u­tus­ta. Kun oli, tehti­in kaik­ki tutkimuk­set. Kuitenkin ainakin Helsingis­sä julki­nen puoli on hoi­tanut omat lapseni esimerkil­lis­es­ti lääkärin harkin­nan nojalla.

    Ongel­ma syn­tyy siitä, että sen enem­pää poti­laal­la kuin lääkäril­läkään ei ole motivia säästää, jos kus­tan­nuk­set voidaan siirtää vaku­u­tusy­htiölle, joka tarpeen mukaan nos­taa maksujaan.

    Vastaa

    1. Olli Saari­nen:
       Vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­hoidon vaarat ovat niin ilmeiset, että asi­aa on syytä pitää esil­lä. Tut­ta­vani otti aikoinaan lap­si­vaku­u­tuk­sen ja yksi­ty­is­lääkäril­lä sit­ten kysyt­ti­in, onko vaku­u­tus­ta. Kun oli, tehti­in kaik­ki tutkimuk­set. Kuitenkin ainakin Helsingis­sä julki­nen puoli on hoi­tanut omat lapseni esimerkil­lis­es­ti lääkärin harkin­nan nojalla.

       Ongel­ma syn­tyy siitä, että sen enem­pää poti­laal­la kuin lääkäril­läkään ei ole motivia säästää, jos kus­tan­nuk­set voidaan siirtää vaku­u­tusy­htiölle, joka tarpeen mukaan nos­taa maksujaan.

       Kyl­lä, ja eikä vaku­u­tusy­htiökään tietenkään halua tap­pi­oi­ta tehdä: jos lasku tun­tuu liian suurelta niin se riitaute­taan oikeudessa. Merkit­tävä osa Yhdys­val­to­jen ter­vey­den­huoltokus­tan­nuk­sista syn­tyy oikeussaleissa.

       Juuri sieltähän löy­tyvät nämä epäter­veim­mät esimerk­it lasku­tuk­ses­ta, jos­sa sairaala saat­taa vaik­ka laskut­taa tuhan­sia dol­lare­i­ta siitä että poti­las lep­äilee tun­nin heräämössä. 

       Mitä tulee Ruotsin malli­in, niin kuule­mani mukaan Ruotsin maakun­takäräjät ovat raskas, byrokraat­ti­nen organ­isaa­tio jos­sa tapah­tuu hyvin vähän. Sotes­ta paljoa sinän­sä ymmärtämät­tä, vas­taa­van mallin ymp­päämi­nen meille ei kuu­losta houkuttelevalta.

       Vastaa

20. Tuo de-fac­to vaku­u­tus­malli johtaa var­masti perustevey­den­hoidon kallistumiseen. 

    Peruster­vey­den­hoito on kuitenkin vain osa peliken­tästä. Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan 10 % kun­ta­lai­sista aiheut­ti 81 % sote-menoista. Voisi olet­taa, että jos täl­lä uudel­la lain­säädän­nöl­lä, jol­la pyritään inte­groimaan sosi­aali- ja ter­veyspuolen palvelu­ja ja kohdis­ta­maan huomio “kalleisi­in” asikkai­hin, pystytään syn­nyt­tämään säästöjä tässä ryh­mässä, tulos saat­taa olla merkit­tävä. Oulus­sa itse asi­as­sa tehti­in viitisen­toista vuot­ta sit­ten jär­jeste­ly, jos­sa so- ja te-siilot hallinnol­lis­es­ti (osit­tain) yhdis­tet­ti­in. Tulok­se­na oli selviä säästöjä. Säästöjä syn­tyy myös, jos tieto­jär­jestelmät pystytään onnis­tuneesti yhdis­tämään, ja jos todet­tu­ja hyviä käytän­töjä pystytään levit­tämään. Voisi myös kuvitel­la, että maakun­tien olisi helpom­paa sopia yhtei­sistä investoin­neista esim. dia­betek­sen ennakoin­ti­in ja seu­ran­taan tarvit­tavaan sof­t­aan ja kovoon.

    Sote-lait anta­vat maakun­nille paljon päätös­val­taa. Toiv­ot­tavasti ne osaa­vat sitä käyt­tää. Olisi ollut paljon parem­pi kokeil­la mallia ensin jos­sakin maakun­nas­sa, mut­ta kun perus­tus­la­ki. Osaparan­nus saat­taisi olla, että aikara­jo­ja siir­ret­täisi­in muu­tamia vuosia eteen­päin, ja jäädytet­täisi­in kun­tien ter­veyspalvelu­jen ulkoistustalkoot. 

    Jos sote kaatuu, pör­riäiset han­kki­vat asi­akkaik­seen ainakin 80% kun­nista kym­meniksi vuosik­si. Revi sit­ten uusi uljas sote siltä pohjalta.

    Vastaa

    1. Sotein­te­graa­tiosta­han on kokon­aan luovut­tu. Siihen kyl­lä tähdät­ti­in alus­sa, mut­ta ei enää.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Sotein­te­graa­tiosta­han on kokon­aan luovut­tu. Siihen kyl­lä tähdät­ti­in alus­sa, mut­ta ei enää.

          Hm! Kyl­lä jonk­i­nasteinen inte­graa­tio edelleen kum­mit­telee ainakin alueuudistus.fi sivuilla.

21. “Lääkäri voi kut­sua poti­laan rajat­tomasti tark­istuskäyn­nille. Lääkärin palkkio jokaiselta käyn­tik­er­ral­ta erik­seen toimii vain, jos poti­las mak­saa itse, ei niin, että muut maksavat. ”

    Ihan hyvä idea, että jatkokäyn­ti olisi mak­sulli­nen. MUTTA kor­jaan: lääkäri ei voi kut­sua poti­las­ta turhi­in kon­trollei­hin, eikä kut­su. Se ei kuu­lu lääkärei­den aja­tus­maail­mana ja työ­tapoi­hin, vaikkakin palvelisi lääkäri­palveluyri­tyk­isä. Lääkäriä ohjaa­vat syvälle iskostet­tu eti­ik­ka, vas­tuu poti­laa­ta ja se, että hän on myös koko ajan alt­ti­ina kol­le­gan arvioin­nille. Poti­las voi mil­loin vain men­nä kol­le­galle, joka kyl­lä näkee, onko toim­inta on ollut perustel­tua. Mikä tahansa turha hoito on myös mah­dol­lisu­us kom­p­likaa­tioi­hin, sen jokainen lääkäri tietää.

    Sinän­sä yksi­tyis­sek­tori on jo kauan sit­ten irtaan­tunut lääkäri­asemien alku­peräis­es­tä tarkoituk­ses­ta luo­da lääkäreille riit­tävät fasili­teetit pitää vas­taan­ot­toa, ilman mui­ta voit­topy­rkimyk­siä. Nyt markki­noi­ta hal­lit­se­vat suuret ketjut, joiden pyrkimys on aivan toinen ja joiden vuokralaisi­na ammat­in­har­joit­ta­jalääkärit ovat. Isot yri­tyk­set määräävät toim­intaa jo hyvin pitkälle, sopi­vat palkkoi­ta suo­raan kun­ta- ja vaku­u­tusy­htiö­sopimuksin, puhal­ta­vat laitos­mak­sui­hin merkit­tävästi ilmaa — kokon­aish­in­ta poti­laalle nousee — ja aset­ta­vat lääkäreille yhä enem­män reunae­hto­ja. Pien­imuo­toinen ja tehokas ammat­tin­har­joit­ta­ja­toim­inta on katoa­mas­sa, kun lääkärit pyritään myös yhä enem­män siirtämään työ­sopimusuhteisik­si, jol­loin he ovat yri­tys­ten käskyläisiä.

    Suuri yleisö ei tai­da tietää, että lääkärin osu­us laskus­ta on yleen­sä pieni. Val­taosa menee yri­tyk­selle. Lääkäri mak­saa palkkiostaan vuokran yri­tyk­selle, verot, lomansa ja eläkkeensä. 

    Lääkäri­palveluyri­tyk­set eivät siis ole sama asia kuin lääkärit! 

    Vaku­u­tusy­htiöi­den val­ta kas­vaa kaiken aik­ka ja ennen pitkää ne täysin hallinnoi­vat yksi­tyis­sek­to­ria. Se tulee aja­maan myös henkilöstön yhä vain ahtaam­malle. Tyy­tymät­tömyyt­tä on jo nyt melko paljon ja henkilöstöä irti­sanoutuu jaksamissyistä.

    Mitä pidem­mälle yksi­tys­tämi­nen menee, sitä huonom­min voi myös lääketi­eteel­lis­es­ti perustel­tu, hyvä ja kus­tan­nuste­hokas hoito. Julkissek­tori huole­htii koulu­tuk­ses­ta ja siel­lä on valmi­it käytän­nöt ole­mas­sa. Näitä tehtäviä voidaan toki osit­tain siirtää yksi­tyis­sek­to­rille, mut­ta kan­nat­tavu­ushan siinä las­kee. Riit­tävän kat­ta­va koulu­tus edel­lyt­tää vah­vaa julkissek­to­ria. Ilman sitä ei ole mah­dol­lista myöskään hyö­dyn­tää yksityistä 

    Nykyke­hi­tyk­sen voi tor­jua vain nopea julkisen peruster­vey­den­huol­lon vahvis­t­a­mi­nen. Aliresur­soin­ti on jatkunut kauan. Sen sijaan, että aikaa ja rahaa käytetään uuden hallinto­por­taan rak­en­tamiseen, pienem­mäl­lä vaival­la olisi nykyi­nen jo valmis järstelmä nos­tet­tavis­sa hyvin toimi­vak­si. Muu­ta ei tarvi­ta. Pait­si tietysti ter­vey­den­huol­lon hallinnoin­nin siirtämi­nen pois kunnilta.

    Vastaa

    1. KW: MUTTA kor­jaan: lääkäri ei voi kut­sua poti­las­ta turhi­in kon­trollei­hin, eikä kut­su. Se ei kuu­lu lääkärei­den aja­tus­maail­mana ja työ­tapoi­hin, vaikkakin palvelisi lääkäri­palveluyri­tyk­isä. Lääkäriä ohjaa­vat syvälle iskostet­tu eti­ik­ka, vas­tuu poti­laa­ta ja se, että hän on myös koko ajan alt­ti­ina kol­le­gan arvioin­nille. Poti­las voi mil­loin vain men­nä kol­le­galle, joka kyl­lä näkee, onko toim­inta on ollut perustel­tua. Mikä tahansa turha hoito on myös mah­dol­lisu­us kom­p­likaa­tioi­hin, sen jokainen lääkäri tietää.

       Mihinköhän tämää kau­nis aja­tus siitä, että lääkärit eivät olisi taval­lisia kuol­e­vaisia, taloudel­lisi­in kan­nusteisi­in reagoivia ihmisiä, perus­tuu? Useim­min tätä tun­tu­vat esit­tävän lääkärik­oulu­tuk­sen saa­neet ihmiset, ehkä tuo yli-ihmisek­si iden­ti­fioi­tu­mi­nen kuu­luu koulutusohjelmaan?

       Vastaa

    2. Lääkäriä ohjaa­vat syvälle iskostet­tu eti­ik­ka, vas­tuu poti­laa­ta ja se, että hän on myös koko ajan alt­ti­ina kol­le­gan arvioinnille.

       Huo­maan, että mak­si­im­ilis­tas­ta puut­tuu kus­tan­nuste­hokku­us, ison kuvan arvioin­ti ja sym­pa­tia toimin­nan rahoit­ta­jaa kohtaan. Jos yleisö alkaa luot­ta­maan fakki­mafioiden juh­lal­lisi­in vaku­u­tuk­si­in eet­tisyy­destä, se on koh­ta puil­la pal­jail­la. Lääkäreil­lä on toki ensikä­den koke­mus kent­tä­työstä, mut­ta use­am­mas­sa kysymyk­sessä hei­dän pitäisi istua toisel­la puolen pöytää kuin muut.

       Vastaa

22. Ennen antibioot­te­ja lääkäril­lä käyn­ti huonon­si poti­laan selviy­tymis­mah­dol­lisuuk­sia, väitetään. Koh­ta antibiootit eivät enää toi­mi. Lisäk­si sairaalois­sa jyl­läävät sairaal­abak­teer­it, jot­ka hälyt­tävän usein tekevät pienen vaivan takia sairaalaan men­neen kroonis­es­ti sairaak­si loppuelämäkseen. 

    Ja sitä pait­si verora­hat lop­puu joka tapauk­ses­sa, kun pitää sopeu­tua taan­tu­van, velkaisen ja ikään­tyvän euro­maan realiteetteihin.

    Viimeistään siinä vai­heessa suuri osa lääkärin työstä väk­isinkin siir­tyy net­ti­in, jos­ta sairas tai hänen omaisen­sa tilaa kivun­lievi­tys­tä ja ehkä jotain umme­tus- tai närästys­lääk­keen tapaista, jos niin hyvä tsägä käy, että toimi­va lääke löy­tyy googlaa­mal­la tai ver­tais­ryh­mis­sä keskustele­mal­la. Val­tio­val­ta voi yrit­tää estää, mut­ta yrit­täköön. Ei onnis­tu, kun kyseessä on oma tai läheisen tuska.

    Kaikkein paras­ta on totut­tau­tua ajatuk­seen, että lop­ul­ta tässä kuol­laan kaik­ki. Ja viime metreil­lä on turha haikail­la ihmeparan­ta­jien perää, riit­tää kun olo ei ole ihan kauhea.

    Ja jos on, siihenkin on ratkaisu, johon lääkäriä ei tarvita …

    Vastaa

    1. Erit­täin selväpäi­nen kom­ment­ti. Mut­ta kuten olet var­maan huo­man­nut, ter­vey­den­hoi­dos­sa ei ole kyse ter­vey­destä vaan tasa-arvos­ta, oikeuk­sista, maakun­tau­ud­is­tuk­ses­ta, maakun­tako­htai­sista tieto­jär­jestelmistä (Kes­ki-Suo­mi aikoo polt­taa 100 M omaansa) jne.

       Jos oikeasti halut­taisi­in lisätä ter­veyt­tä ja ter­veitä elin­vu­osia, kaikkien kat­seet oli­si­vat päiväkotei­hin joutuneis­sa taap­er­ois­sa: sairaspäiviä keskimäärin 100 vuodessa. Miten tämä hei­jas­tuu lop­puelämään? Miten immuu­ni­jär­jestelmä reagoi pitkäl­lä aikavälil­lä, jos sille ei ole help­po­ja haastei­ta (liialli­nen hygien­ia, kaupunkiym­päristö) vaan pelkästään vaikei­ta (tau­dit)?

       Vastaa

23. Maakun­ta­hallinto on puh­taasti kepu­lainen puliveivaus jol­la luo­daan palkkiovirko­ja uskol­lisille kan­nat­ta­jille, kokon­aiskus­tan­nuk­set nou­se­vat suurel­la toden­näköisyy­del­lä kun luo­daan kokon­aan uusi, kol­mas hallinto­ta­so (vaik­ka kun­tien bud­jet­te­ja leikataan samal­la). Kun­tasek­tori on akuutin tehostamisen tarpeessa. Kaupungis­tu­mi­nen jatkuu riip­pumat­ta siitä mon­tako kymmentä/sataa mil­jar­dia heit­etään alue­poli­tikkaan. Kan­nat­taako tais­tel­la vas­taan ja mikä on järkevä hinta ?

    Ennenaikaiset vaalit ovat ain­oa järkevä ja kokon­aise­dun mukainen ratkaisu.

    Vastaa

    1. Maakun­ta­hallinto on puh­taasti kepu­lainen puliveivaus jol­la luo­daan palkkiovirko­ja uskol­lisille kannattajille, 

       Näin väitetään usein, mut­ta en oikein ymmär­rä. Nyky­i­sis­sä maakuntyali­itois­sa on täl­lainen keskusta­lais­ten (pien­ten) kun­tien ääni­val­lan takaus, mut­ta maakun­tali­it­to­jen vaaleis­sa jokaisel­la on yhtä arg­vokas ääni. Keskuskaupunkien osu­us äänistä on siel­lä aina painana. Pääkaupunkiseudun kun­nat tule­vat ole­maan Uuden­maan liitoss aia­van ylivoimaes­sa ase­mas­sa, kos­ka niis­sä asuu selvä enem­mistö maakun­nan asukkaista. Toki Keskus­tan ydi­naluedil­la on keskikokoisen kun­nan kokoisia maakun­tali­it­to­ja. Niis­sä keskus­tan val­ta tulee ole­maan suuri, mut­ta ne ovat siis kun­nan kokoisia.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara: Näin väitetään usein, mut­ta en oikein ymmär­rä. Nyky­i­sis­sä maakuntyali­itois­sa on täl­lainen keskusta­lais­ten (pien­ten) kun­tien ääni­val­lan takaus, mut­ta maakun­tali­it­to­jen vaaleis­sa jokaisel­la on yhtä arg­vokas ääni. Keskuskaupunkien osu­us äänistä on siel­lä aina painana. Pääkaupunkiseudun kun­nat tule­vat ole­maan Uuden­maan liitoss aia­van ylivoimaes­sa ase­mas­sa, kos­ka niis­sä asuu selvä enem­mistö maakun­nan asukkaista. Toki Keskus­tan ydi­naluedil­la on keskikokoisen kun­nan kokoisia maakun­tali­it­to­ja. Niis­sä keskus­tan val­ta tulee ole­maan suuri, mut­ta ne ovat siis kun­nan kokoisia.

          Suuris­sa ja keskisu­uris­sa (top-20 ?) kaupungeis­sa lie­nee selvä kok-vihr-sdp dom­i­nanssi, mut­ta entä näitä pienem­mis­sä ? Pien­nem­mis­sä asunee >50% maan väestöstä (?). Mitä enem­män maakun­tia, sen parem­pi kepulle.
          Toinen ja tärkeämpi asia on maakun­tien rahoi­tus. Jos hal­li­tus olisi ollut johdon­mukainen se antaisi maakun­nille vero­tu­soikeu­den (kun­nal­lisvero vas­taavasti alenisi), jol­loin kepu voi vapaasti lisätä hallintoa omis­sa maakun­nis­sa kun­han itse rahoit­taa sen. Nyt vero­tu­soikeut­ta ei tule, maakun­tien pääasialli­nen tulon­lähde on val­tion­avus­tuk­set, joi­ta meiltä kaik­il­ta kan­netaan sol­i­daaris­es­ti ja kier­rätetään val­tion bud­jetin kaut­ta maakun­nille ja eri­tyis­es­ti heikoille sellaisille. 

          Kas­vaako, ja kuin­ka paljon, esim. pääkaupunkiseudun net­tomak­sut val­tion bud­jet­ti­in kun kun­tien val­tiono­su­usjär­jestelmä kor­vau­tuu maakunnilla ?

          Estikö Sip­ilä vero­tu­soikeu­den ja miksi ?

       2. Charles: Kas­vaako, ja kuin­ka paljon, esim. pääkaupunkiseudun net­tomak­sut val­tion bud­jet­ti­in kun kun­tien val­tiono­su­usjär­jestelmä kor­vau­tuu maakunnilla ?
          Estikö Sip­ilä vero­tu­soikeu­den ja miksi ?

          Tästä oli juuri eilen uuti­nen. Pääkaupunkiseudulle ja Uudelle­maalle syn­tyy mas­si­ivi­nen ali­jäämä. Vero­tu­soikeus olisi tarkoit­tanut, että sote-tulon­si­ir­toa Uudelta­maal­ta muualle Suomeen ei tapahtuisi.

24. Osmo, voisitko vielä vään­tää rauta­lan­gas­ta että miten maakun­ta­malli ja sotepalve­lut tulisi jär­jestää jot­ta alku­peräisi­in tavoit­teisi­in päästään: laadukkaat palve­lut, kus­tan­nuste­hokku­us ja ter­vey­sero­jen kaventuminen?

    Sote-keskustelu Lep­omäen ulostu­lon jäl­keen on ollut ilah­dut­tavaa seu­rat­tavaa. Itse olen sivus­ta ihme­tel­lyt menoa jo kauan ja toivonut parasta.

    Kiitos jo etukäteen!

    Vastaa

25. Menee vähän speku­loin­nin puolelle, mut­ta joh­tu­isiko­han kokoomus­lais­ten viime het­ken kap­ina siitä, että hei­dät on saatu ymmärtämään, että torp­paa­mal­la p.o. uud­is­tus mah­dol­lis­te­taan yksi­ty­isille fir­moille vielä suurem­pi markki­nao­su­us ter­vey­den­hoi­dos­ta kuin sote-mallis­sa. Myös sääte­ly ja valvon­ta jäisi vähäisem­mäk­si, sil­lä kun­ta on joitain poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta neu­vot­telu­voimal­taan maakun­taa heikompi. 

    Kansalainen saa ymmärtääk­seni jo nyky­isin vali­ta ter­veysase­mansa joko oman kun­nan sisältä tai sen ulkop­uolelta. Jos kun­ta ulkois­taa kokon­aan tai osak­si ter­veyspalvelun­sa, myös yksi­tyisen oper­oima ter­veysase­ma saa täl­löin ottaa toisen kun­nan asi­akkai­ta, ja mikä tärkein­tä, tämä “toinen” kun­ta mak­saa viulut. 

    Hillop­urkin kan­si on jo raollaan.

    Vastaa

    1. Val­tio voi aivan hyvin muo­dostaa “ylivoimaisen esteen” kun­tien ja yri­tys­ten sopimusten jatku­miselle jos sotea saadaan joskus valmiiksi.

       Vastaa

       1. Olli S:
          Val­tio voi aivan hyvin muo­dostaa “ylivoimaisen esteen” kun­tien ja yri­tys­ten sopimusten jatku­miselle jos sotea saadaan joskus valmiiksi.

          Toiv­ot­tavasti, mut­ta esteen voimaan saat­tamiseen kuluu vuosia, sil­lä pör­riäiset taa­tusti valit­ta­vat kaikki­in mah­dol­lisi­in Suomen ja EU:n oikeusasteisiin

26. Har­mit­taa, että Soin­in­vaara läh­tee näin köykäiseltä ulostu­lol­la ja sanois­inko valikoival­la “totuuk­sille” liik­keelle. Hän kauhis­telee mallia, jos­sa maakun­nan erikois­lääkäri tark­istaa lähet­teet — mut­ta niin­hän tapah­tuu nytkin: terkkari kir­joit­taa lähet­teen kar­di­ologille ja erikois­lääkäri vas­taa, että ei tarvi­ta käyn­tiä, jatkakaa betasal­paa­jil­la. Miten Soin­in­vaara voi tietää, että uusi malli tässä kohdin olisi huonom­pi? Kir­joi­tus vilisee saman­laisia puoli- tai varttitotuuksia.

    Vastaa

    1. Siihen tulee yksi tark­istus lisää. Tot­ta poti­laan paper­it pitää käy­dä läpi myös siel­lä keskus­sairaalas­sa. Lääkärit oppi­vat nopeasti kir­joit­ta­maan lähet­teet niin, että ne läpäi­sevät maakun­nan virkalääkärei­den seu­lan. Pelkästään HUS:iin tulee noin 7000 lähetet­tä viikos­sa. Aika mon­ta huip­pulääkäriä (?) tämä vie. 

       Vastaa

       1. Jos laite­taan tekoä­lylääkäri tsekkaa­maan lähet­teet, ei kestäisi kauaa. Samal­la vaival­la voisi tosin lait­taa tekoä­lyn laa­ti­maan ne lähet­teet myös.

       2. antti:
          Jos laite­taan tekoä­lylääkäri tsekkaa­maan lähet­teet, ei kestäisi kauaa. Samal­la vaival­la voisi tosin lait­taa tekoä­lyn laa­ti­maan ne lähet­teet myös.

          Joo, juosten kus­tun copy­paste algo­rit­min vas­tu­ulle vaan erikois­sairaan­hoidon lähetteet..

          Jokaises­ta “tekoä­ly” sanan käyt­tök­er­ras­ta pitäisi ran­gaista vaikka­pa 10 min­uutin inter­netin käyttökiellolla.

       3. LK: Joo, juosten kus­tun copy­paste algo­rit­min vas­tu­ulle vaan erikois­sairaan­hoidon lähetteet..

          Jokaises­ta “tekoä­ly” sanan käyt­tök­er­ras­ta pitäisi ran­gaista vaikka­pa 10 min­uutin inter­netin käyttökiellolla.

          Syväop­pimista har­ras­ta­va algo­rit­mi saataisi­in ihmis­lääkäriä parem­mak­si diag­nosoi­jak­si hyvin nopeasti, kun­han vain olisi dataa, jos­ta se voisi oppia.

          Mut­ta lääkärithän eivät vain pyri tekemään tarkko­ja diag­noose­ja ja siten hoito-ohjei­ta vaan tärkeäm­pää on usein rajal­lis­ten resurssien ohjailu. Monil­la on koke­muk­sia tai ainakin tietävät tari­noi­ta siitä, miten esimerkik­si tietyn iän jäl­keen syöpähoidoista siir­ry­tään kivun lievit­tämiseen. Joskus poikkeuk­sel­lisen kallis eli vaikeasti sairas poti­las kuolee vaikka­pa keuhkoku­umeeseen sopi­vasti juuri ennen kuin hänet pitäisi siirtää keskus­sairaalas­ta köyhän/pienen kun­nan vuodeosas­tolle. Näithän riit­tää ja on aivan mah­do­ton­ta tietää, miltä osin ne ovat tot­ta. Mah­taako kukaan tietää?

          Tekoä­lyyn ei kai täl­laisia “tap­pamiso­hjei­ta” — tai siis hoidon keskey­tyso­hjei­ta — voi oikein ohjel­moi­da, kos­ka sil­loin niistä tulisi tai uhkaisi tul­la julk­isia. Asi­movi­lainen tekoä­ly­hän suo­ras­taa kieltäy­ty­isi ohjei­ta nou­dat­ta­mas­ta, jos täl­lainen keven­nys sallitaan.

          Olisi mie­lenki­in­toista tietää jonkun asiantun­ti­jan käsi­tys asi­as­ta: onko osa “tap­pamiso­hjeista” julk­i­lausumat­to­mia ja silti sys­teemin toimin­nan kannal­ta vält­tämät­tömiä. Ja jos näin on, ei kai niitä mihinkään algo­rit­mien doku­men­toin­ti­in sil­loin voi liit­tää? Ja siitähän kai seu­raisi, että tekoä­lyn käyt­töä pitäisi rajoit­taa vain tapauk­si­in, jois­sa hen­gen­vaaraa tai riskiä erit­täin kalli­ista hoidoista ei ole.

       4. Tekoälystä: Lääketi­eteelli­nen päätök­sen­teko on inhimil­listä toim­intaa jos­sa paina­vat hyödyt, hai­tat, riskit, poti­laan ja lääkärin toiveet ja pelot, tieto, tiedon puute, tietämät­tömyys tiedon puut­teesta, aika, resurssit ja moni muu asia. Tekoä­ly ei oikein taivu näin mon­imutkaiseen vielä. Yksi syy mik­si luon­taishoitosek­tori kas­vaa on juuri se että robot­tilääkäreiltä ei saa sitä mitä tarvit­see. Tämän ymmärtämi­nen on insinööri­järk­isille han­kalaa mut­ta oma tai läheisen vaka­va sairaus voi tuo­da siihen uut­ta näkökulmaa.

       5. Osmo Soin­in­vaara:
          Siihen tulee yksi tark­istus lisää. Tot­ta poti­laan paper­it pitää käy­dä läpi myös siel­lä keskussairaalassa. 

          Niin, siis täl­läkin het­kel­lä ensin yksi erikois­sairaan­hoidon lääkäri käyt­tää 5 min­u­ut­tia lähet­teen perus­tutkimiseen, ja sen perus­teel­la annetaan pri­or­i­teet­ti­ta­so, toisin sanoen jono­järjestys — tai palaute­taan poti­las peruster­vey­den­huoltoon. Mitä väliä sil­lä on, jos juuri tämän työn tekee joku maakun­nas­sa ja pistää poti­laan jonoon, ei siihen kauem­paa mene, luulen. Päin vas­toin, jos jonkun leipä­työ on pistää näitä poti­lai­ta jonoon ja järjestyk­seen, niin eikö siinä päin­vas­toin hom­ma tehos­tu ja sairaalalääkärit pää­sevät keskit­tymään hoitoon. 5 min­u­ut­tia on 5 min­u­ut­tia, vaik­ka sen tek­isi joku maakun­nas­sa, ei sitä kah­teen otteeseen tehdä. 

          Jono­hoita­ja — kuten nytkin — hoitaa sit­ten vai­heen kak­si, jos­sa poti­laalle annetaan aika. Tämän jäl­keen sairaalalääkäri avaa poti­laan tiedot vas­ta kun tämä on saa­pumas­sa vas­taan­otolle. Mielestäni nerokas malli — uskon, että täl­laisil­la tehos­tuk­sil­la juurikin sote lunas­taa lupauksensa.

27. Ketomäen pohd­in­taa päivän HS:
    “Sen sijaan maakun­tien sisäl­lä väestö pitäisi jakaa alueel­lisi­in isom­pi­in kokon­aisuuk­si­in, min­imis­sään 50 000 hen­gen poolei­hin, joista tuot­ta­jien pitäisi ottaa kokon­ais­vas­tuu. Maakun­ta voisi kil­pailut­ta­mal­la antaa täl­laisen poolin vaik­ka yksi­tyisen yri­tyk­sen hoitoon.”

    Tämä kuu­lostaa saman­laiselta kuin kun­tien tekemät kokonaisulkoistukset.
    Näistä on jo toden­net­tu­ja hyviä koke­muk­sia esim Mänt­tä-Vilp­pu­la, Jämsä.

    Yri­tys vas­taa myös erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­sista, joten asi­akkaat ovat saa­neet nopeam­min ja lähempänä hoitoa. Ovat myös tehneet tehokku­ushypyn ver­rat­tuna aiem­paan julkiseen monop­o­li­in. Tavoitel­tu 3 mil­jardin säästö hoi­tu­isi näin. Vira­nomais­te­htävät on jätet­ty kun­nan palkkalistalle.

    Toimi­va kon­sep­ti ei riitä,
    kos­ka poli­ti­ik­ka, ja kos­ka perustuslaki.

    Vastaa

    1. Perus­tus­la­ki ei tuo­ta Kekomäen esi­tys­tä estä vaan politiikka.

       Vastaa

28. Pro­fes­sori Mart­ti Kekomä­ki esit­tä tämän päivän HS:a ratkaisun p.o. ongelmi­in: Maakun­tien sisäl­lä väestö jae­taan vähin­tään 50 000 ihmisen poolei­hin. Maakun­ta voi kil­pailut­taa tuot­ta­jan, joka sit­ten otaa kokon­ais­vas­tu­un poolin ihmis­ten (perus)terveydenhoidosta. Asi­akas saa vai­h­taa poo­lia, jol­loin raha seu­raa asiakasta.

    Yksinker­tainen ja toimi­va ratkaisu. Toiv­ot­tavasti sote-lait tämän sallivat.

    Vastaa

    1. Tapio:
       Pro­fes­sori Mart­ti Kekomä­ki esit­tä tämän päivän HS:aratkaisun p.o. ongelmi­in: Maakun­tien sisäl­lä väestö jae­taan vähin­tään 50 000 ihmisen poolei­hin. Maakun­ta voi kil­pailut­taa tuot­ta­jan, joka sit­ten otaa kokon­ais­vas­tu­un poolin ihmis­ten (perus)terveydenhoidosta. Asi­akas saa vai­h­taa poo­lia, jol­loin raha seu­raa asiakasta.

       Yksinker­tainen ja toimi­va ratkaisu. Toiv­ot­tavasti sote-lait tämän sallivat.

       Eikö Lep­omä­ki ollut huolis­san siitä, että pie­nil­lä toim­i­joil­la ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta kil­pail­la. Kekomä­ki ei siis ole samaa mieltä Lep­omäen kanssa, vaan toivoo juuri iso­ja pör­riäisiä hoita­maan koko homman.

       Kekomä­ki oli huolis­saan lähet­tei­den räjähtämis­es­tä käsi­in. Eikö sote-keskuk­selle voi aset­taa myös laadullisia vaa­timuk­sia kil­pailu­tuk­ses­sa? Liialli­nen määrä lähet­teitä aiheut­taisi sanktioita.

       Vastaa

       1. JY: Eikö Lep­omä­ki ollut huolis­san siitä, että pie­nil­lä toim­i­joil­la ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta kil­pail­la. Kekomä­ki ei siis ole samaa mieltä Lep­omäen kanssa, vaan toivoo juuri iso­ja pör­riäisiä hoita­maan koko homman.

          Kekomä­ki oli huolis­saan lähet­tei­den räjähtämis­es­tä käsi­in. Eikö sote-keskuk­selle voi aset­taa myös laadullisia vaa­timuk­sia kil­pailu­tuk­ses­sa? Liialli­nen määrä lähet­teitä aiheut­taisi sanktioita.

          Tot­ta, mut­ta Kekomäen esi­tys tak­laisi tuon rusi­nat pul­las­ta mah­dol­lisu­u­den, joka on esite­tyn mallin pahin ongel­ma. Kun meil­lä ei halu­ta men­nä euroop­palaiseen per­helääkäri­jär­jestelmään, pie­nille toim­i­joille taitaa jäädä mah­dol­lisu­us vain joi­hinkin sosi­aalipuolen palvelui­hin ja/tai toim­inta iso­jen pör­riäis­ten alihankkijana.

          Maakun­nil­la on lakiesi­tyk­sessä paljon tiedon­saan­tioikeuk­sia ja päätös­val­taa. Kestää kuitenkin muu­ta­man vuo­den, ennenkuin maakun­nat löytävät “oikeat” tasot eri parametreille.