Soten korjaaminen (3) Erikoissairaanhoidon maksaminen

Nykyjär­jestelmässä kun­ta on vas­tu­us­sa asukkaiden­sa erikois­sairaan­hoidon palveluista. Kalli­iden kus­tan­nusten tapauk­ses­sa menot tasa­taan sairaan­hoitopi­irin kun­tien välil­lä, jot­ta yksi mak­san­si­ir­topoti­las ei kaataisi pienen kun­nan bud­jet­tia. Tasaus­ra­ja vai­htelee sairaan­hoitopi­irien välil­lä. Esimerkik­si HUS:ssa se on 60 000 euroa poti­las­ta kohden vuodessa. Yksi kallis poti­las voi mak­saa kuitenkin yhtä paljon kuin opet­ta­jan palkkaami­nen vuodeksi.

Nor­jan iso moka: erikois­sairaan­hoito val­tion vastuulle

Ennakoimat­tomat erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set ovat kun­nille harmilli­nen seik­ka. Nor­jalaiset kek­sivät joskus vajaat parikym­men­tä vuot­ta sit­ten siirtää erikois­sairaan­hoidon val­tion vas­tu­ulle. He markki­noi­vat tätä nerokkaana uud­is­tuk­se­na. Jo sil­loin olin sitä mieltä, että mikä ei toi­mi teo­ri­as­sa, ei ennen pitkää toi­mi myöskään käytän­nössä. Nyt nor­jalaiset kiertävät varoit­ta­mas­sa, että älkää tehkö niin kuin me teimme.

Me olemme kuitenkin tekemässä samaa virhettä.

Kun kun­nat eivät olleet Nor­jas­sa enää vas­tu­us­sa erikois­sairaan­hoidon menoista, ne innos­tu­i­v­at lähet­tämään poti­lai­ta sairaaloi­hin oikein kun­nol­la. Raja peruster­vey­den­hoidon ja erikois­sairaan­hoidon välil­lä on häi­lyvä. Jos näil­lä on eri mak­sa­ja, kan­nat­taa tuo­ta rajaa vyöryt­tää niin, että oma­lle puolelle jää mak­set­tavaa mah­dol­lisim­man vähän.

Kos­ka kun­nat ovat Suomes­sa vas­tu­us­sa erikois­sairaan­hoidon menoista, niil­lä on peri­aat­teessa kan­nustin hoitaa asi­at peruster­vey­den puolel­la niin hyvin, ettei turhia meno­ja syn­ny. Kun­tien taloushallinto ei kuitenkaan toi­mi ratio­naalis­es­ti, kos­ka se on lukuis­ten bud­jet­ti­ra­joi­tusten alaista. (Tästä lisää myöhem­mässä postauk­ses­sa) Niin­pä moni kun­ta on säästänyt peruster­vey­den­huol­los­sa ja aiheut­tanut näin itselleen paljon isom­man laskun sairaan­hoitopi­ir­iltä. Ter­veyskeskus on kuitenkin pysynyt bud­jetis­saan ja se riit­tää terveyskeskukselle.

Yri­tyk­set opti­moi­vat tämän paremmin

Jois­sain kokon­aisulkois­tuk­sis­sa on ulkois­tet­tu vas­tuu myös erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Se on saanut yri­tyk­sen opti­moimaan parem­min, ja ainakin jois­sakin tutus­tu­mis­sani tapauk­sis­sa erikois­sairaan­hoidon menot ovat pienen­tyneet. Näis­sä asiois­sa yri­tyk­set ovat kun­tia parempia.

On myös kokon­aisulkois­tuk­sia, jois­sa vas­tu­u­ta erikois­sairaan­hoidon menoista ei ole siir­ret­ty mukana. Minä en tiedä, onko kukaan tutk­in­ut jär­jestelmäl­lis­es­ti sitä, onko tämä vaikut­tanut lop­putu­lok­seen. Kaiken jär­jen mukaan täl­laises­sa tapauk­ses­sa yri­tys toimisi kuin nor­jalainen kunta.

Huo­mat­takoon, että myös työter­veyslääkäri voi lähet­tää liian tiuhaan vas­taan­otol­la ramp­paa­van keskus­sairaalan riesak­si mak­samat­ta tästä mitään. Jotkut HUS:n lääkärit esit­tivät min­ulle turhau­tu­misen­sa jois­takin heikko­ta­soi­sista tai täysin aiheet­tomista lähet­teistä ja oli­si­vat halun­neet lähet­tää niistä laskun lähet­teen kir­joit­ta­jalle, mut­ta tähän laki ei veny, vaik­ka pitäisi venyä.  En ole näh­nyt kun­nol­lista tutkimus­ta siitä, onko työter­veyslääkäreil­lä mui­ta ”kalli­impi kynä”. Työter­veysvä­ki kuitenkin julisti, että ei ole, kos­ka työter­vey­destä tulee poti­las­ta kohden vähem­män lähet­teitä kuin julkises­ta ter­vey­den­huol­losta. Näin ääliömäi­nen peruste melkein­pä osoit­taa syyl­lisyyt­tä. Työter­veyshuol­lon asi­akkaat ovat ter­veitä työssä käyviä kun taas ter­veyskeskuk­set hoita­vat pitkäaikais­sairai­ta ja vanhuksia.

Erikois­sairaan­hoitoon saa lähet­tää ilmaiseksi

Kokon­aisulkois­tuk­sis­sa on ollut mah­dol­lista saat­taa yri­tys vas­tu­useen myös erikois­sairaan­hoidon menoista, kos­ka poti­lai­ta ei voi vali­ta. Jos tässä valin­nan­va­paus­mallis­sa tehtäisi­in samal­la taval­la, syn­ty­isi aivan raivoisa poti­laiden valikoimi­nen, kos­ka 10 % poti­laista tuot­taa 90 % menoista, siis 80-ker­tais­es­ti henkeä kohden sen, mitä ne lop­ut 90 % poti­laista tuot­ta­vat. Lausun­nol­la ollut valin­nan­va­paus­la­ki herät­ti suur­ta kri­ti­ikkiä siitä, että meil­läkin men­nään Nor­jan malli­in ja kan­nuste­taan sote-keskuk­sia lähet­tämään mah­dol­lisim­man suuri osa poti­lais­taan erikois­sairaan­hoitoon, kos­ka se ei mak­sa niille  mitään. Kos­ka sote-keskuk­sille on pakko mak­saa aika kit­saasti, hou­tus siirtää meno­ja sairaaloille on iso.

Lakiesi­tyk­sessä oli alun­perin kovin köm­pelö ratkaisu, jon­ka mukaan maakun­nan ”vaku­u­tus­lääkäri” tutkii huolel­lis­es­ti kaik­ki lähet­teet ja myön­tää tai kieltää luvan. Jos tuo huolelli­nen paneu­tu­mi­nen lähet­teen perusteisi­in vie edes viisi min­u­ut­tia, tähän menisi noin satatuhat­ta kallista työ­tun­tia vuodessa.

Ratkaisulle on kek­sit­ty jo nimi: kannustinkorvaus. 

Nyt laki­in on pykälään 68 tul­lut mah­dol­lisu­us kan­nus­tavista mak­suko­r­vauk­sista. Sotekeskus­ta voidaan palki­ta siitä, jos se on onnis­tunut pitämään poti­laansa mui­ta ter­veemp­inä ja vält­tämään kus­tan­nusten vyöryt­tämistä muille toimijoille.

Tämä on sinän­sä hyvä asia, mut­ta erit­täin vaikea oper­a­tional­isoi­da eli  muut­taa järkevästi toimiviksi pykä­lik­si. Aika vaikea kuvitel­la, että kaik­ki tämä olisi valmista kahdessa vuodessa. Ratkaisulle on kek­sit­ty vas­ta nimi ”kan­nustin­pe­rusteiset kor­vauk­set”, mut­ta sisältö puut­tuu. Maakun­nat tarvit­se­vat tähän aikaa.

Kau­ni­in peri­aat­teen oper­a­tional­isoin­tia vaikeut­taa myös se, että vaikka­pa ennal­taehkäisy alkaa näkyä vähenevänä hoidon tarpeena vas­ta vuosien tai vuosikym­menten kuluttua.

On hyvin tärkeätä, että mukana ovat kun­nol­la myös ter­veyshyödyt eivätkä vain jär­jestelmälle koitu­vien kus­tan­nusten alen­e­m­i­nen. Onhan kuol­lut poti­las poti­laista halvin.

Ja taas ase­tuk­senan­to-oikeus. Onko todel­la tarkoi­tus, että lop­ul­ta nämä kan­nustin­pe­ri­aat­teet määrätään yksi­tyisko­htais­es­ti ase­tuk­sel­la? Eikö pikem­minkin kan­nat­taisi kan­nus­taa maakun­tia kokeile­maan vähän eri­laisia ratkaisu­ja eikä määrätä yhtä ja samaa mallia koko maa­han? Mik­si meil­lä ylipään­sä on maakun­tavaalit, jos val­tio määrää ter­vey­den­huol­losta yksi­tyisko­htaisen tarkasti asetuksilla?

Minä tek­isin niin, että lähet­tävä sote-keskus on taloudel­lis­es­ti vas­tu­us­sa tilaamis­taan tutkimuk­sista – esimerkik­si sydän­tutkimuk­ses­ta – mut­ta ei tutkimusten perus­teel­la määrä­tys­tä hoi­dos­ta, esimerkik­si sydänleikkauksesta.

 

Näin se laki on kirjoitettu:

 

68 §

Kan­nustin­pe­rusteiset kor­vauk­set suo­ran valin­nan palveluntuottajille

Maakun­ta voi mak­saa suo­ran valin­nan palvelun­tuot­ta­jille 65 ja 67 §:ssä tarkoitet­tu­jen kor­vausten­lisäk­si tuot­ta­jan suo­ri­u­tu­misen perus­teel­la kan­nustin­pe­rusteisia kor­vauk­sia etukä­teen määrit­telemien­sä perustei­den mukaises­ti. Kan­nustin­pe­rusteis­ten kor­vausten tulee määräy­tyä palvelu­jen laat­ua, kus­tan­nuste­hokku­ut­ta ja vaikut­tavu­ut­ta kuvaavien tek­i­jöi­den tai maakun­nan aset­tamien muiden tavoit­tei­den perusteella.

Maakun­ta voi käyt­tää myös kan­nustin­jär­jestelmää, jos­sa koko palveluketjus­sa saadut kus­tan­nushyödyt jae­taan ketjun eri tuot­ta­jien ja maakun­nan välil­lä edel­lyt­täen että laadulliset ja muut kri­teer­it täyttyvät.

Maakun­nan tulee käyt­tää suo­ran valin­nan palvelun­tuot­ta­jien suo­ri­u­tu­misen arvioin­nis­sa yhden­ver­taisia mittare­i­ta ja perustei­ta. Maakun­nan tulee tiedot­taa käyt­tämistään mittareista ja perusteista ja näi­den muu­tok­sista palvelun­tuot­ta­jille hyvis­sä ajoin niin, että palvelun­tuot­ta­jat pystyvät suun­nit­tele­maan toim­intaansa vaa­timusten mukaisesti.

Val­tioneu­vos­ton ase­tuk­sel­la voidaan antaa tarkem­pia sään­nök­siä kan­nustin­pe­rusteis­ten kor­vausten perus­teena ole­vista palvelu­jen laadun, kus­tan­nuste­hokku­u­den ja vaikut­tavu­u­den mittareista sekä mainit­tu­jen tek­i­jöi­den perus­teel­la mak­set­tavien kan­nustin­pe­rusteis­ten kor­vausten tarkem­mista perusteista.

20 vastausta artikkeliin “Soten korjaaminen (3) Erikoissairaanhoidon maksaminen”

  1. “Jotkut HUS:n lääkärit esit­tivät min­ulle turhau­tu­misen­sa jois­takin … lähetteistä ”

    Kts. yst. fys­ioter­apia- lehti 6/2017. Jois­sakin sairaan­hoitopi­ireis­sä on sovit­tu, että voidaan heit­tää nämä tutkit­tavak­si fys­ioter­apeuteille, jot­ta saadaan tarvit­tavaa tietoa potilaasta. 

    Jois­sakin paikois­sa raja pth:n ja esh:n välil­lä on häipynyt aika pitkälle

    Vastaa

  2. Kun Joku Muu (kela) on mak­sanut matkaku­lut, on asi­akkai­ta voin­ut lähet­tää huo­let­ta erikois­sairaan­hoitoon kauemmaksikin.

    Jos erikois­sairaan­hoidon kyytei­neen mak­saa sama taho kan­nat­taa kevyem­pää erikois­sairaan­hoitoa tar­jo­ta lähempänä asi­akas­ta. Spe­sial­isti pitää vas­taan­ot­toa pienem­mäl­lä paikkakun­nal­la pari päivää kuukaudessa.

    Nykysys­tee­mis­sä julki­nen monop­o­li ei halua tar­jo­ta mitään ylimääräistä maakun­nan keskuskaupun­gin ulkopuolella.
    Kokon­aisulkois­tuk­ses­ta vas­taa­va fir­ma pystyy ja halu­aa tar­jo­ta lähipalvelu­ja myös kevyem­pään erikoissairaanhoitoon.

    Vastaa

  3. Tässä on kyse nk. ver­tikaalis­es­ta inte­graa­tios­ta. Poti­laan koko hoitoketjus­ta vas­taa sama bud­jet­ti. Olisiko yksi vai­h­toe­hto sel­l­ainen, jos­sa kun­ta kil­pailut­taisi määräa­join koko hoitoketjun joko koko alueen­sa asukkaille tai esim. kaupungi­nos­alle tai “sote-piir­ille” (vrt. koulupi­iri)? Tai sit­ten maakun­ta oman alueen­sa eri kun­tien asukaille.

    Vastaa

  4. Peruste­taan peruster­vey­den­hoitoon erikois­lääkärei­den toimia,jolloin ”perustason”erikoissairaanhoito hoituu lähel­lä potilasta.
    (erikois­lääkärit siir­tyvät tarpeen mukaan vas­taan­otol­ta toiselle).
    Lähet­teen saisi näiltä erikois­lääkäreiltä esim sairaalata­soista erikoishoitoa ja tutkimus­ta vaa­ti­vat potilaat.
    Poti­lait­ten yli/alisiirtäminen saman ”katon” alla muotou­tu­isi ajan kanssa toimi­vak­si käytän­nök­si. molem­min­puolisen palaut­teen ja seu­ran­nan myötä.
    Erikois­lääkärin toimi­in voisi myös hakeu­tua yksi­tyis­sek­tori, mikäli pystyvät hin­nal­la ja tehokku­udel­la kilpailemaan?

    Vastaa

  5. Ettei vaan pain­opis­teenä olisi yksi­no­maan ja puh­taasti palvelu­iden yksi­ty­istämi­nen eli yhtiöit­tämi­nen. Näitä yhtiöitä voidaan sit­ten ostel­la EU:n syvähal­li­tuk­sen agen­dan mukaan (pain­okoneet omaa­vana) eli glob­al­istien lin­jausten mukaisek­si. Inte­groidaan Suo­mi lujasti EU:n täl­läkin ris­tip­is­tol­la. Ja EU itsessään on yksi askel kohti globaalia bilder­berg-tyyp­pi­en hal­lit­se­maa nwo-lyp­sylehmää (jär­kee vai ei?)
    Mik­si hal­li­tus on ottanut tämän pro­jek­tin itselleen (kuten annoin itseni ymmärtää), niin into­hi­moi­ses­ti? Ei kuun­tele asiantun­ti­joiden vakavia varoituk­sia vaan toimi­vat kuin ylim­mät asiantun­ti­jat. Varoit­tavia esimerkke­jäkin löy­tyy. Mil­lä tasol­la he näis­sä asiois­sa ovat?
    Mitä vikaa olisi esimerkik­si suun­nit­teluk­il­pailus­ta, jos­sa pro­jek­tisu­un­nitel­mat liit­tei­neen olisi eri­lais­ten raa­tien kat­sel­moita­vana. Kiiret­tä ei pitäisi olla, sil­lä toimi­ihan nykyi­nen sys­tee­mi vähin­tääkin kohtalaisesti.
    Vai mis­tä hyvästä saati­in tit­teli “Maail­man onnel­lisin kansa”.
    Yllä ole­van rykkäisin het­ken mieli­jo­hteesta. Keskinker­tainen ihmi­nen. Siis vas­taa­van voisi kir­joit­taa sadat­tuhan­net muutkin. Ei pitäisi olla maalaisjär­jestä puutet­ta. Muu­ta tähän ei tarvi­ta. Tässäkin val­os­sa hal­li­tuk­sen toim­inta ihme­tyt­tää suuresti. Joi­tan on jätet­ty kertomatta.

    Vastaa

  6. Kaikissa kokon­aisulkois­tuk­sis­sa vas­tuu erikois­sairaan­hoi­dos­ta on palvelun­tuot­ta­jal­la — sitä kokon­aisulkois­tus käsit­teenä tarkoit­taa. Ter­veysase­maulkois­tuk­sis­sa näin ei ole — mut­ta niistä on dataa vuodes­ta 2004 asti, laa­jin selvi­tys on käsit­tääk­seni Aal­to Yliopis­ton tekemä Mehiläisen ulkois­tuk­sia koske­va selvi­tys. Evi­denssiä lähet­tei­den kas­vamis­es­ta ei ainakaan siinä ole. Ja ylipäätään — säästääkö yri­tys siirtämäl­lä ESH:ta tarvit­se­van poti­laan ESH:hon? Olen­naista kai on, että hoito­vas­tuu on tarkkara­jais­es­ti määritel­ty, että tarvit­ta­vat labrat ja rönt­gen­it todel­la tehdään perustasolla. 

    Kan­nustinko­r­vauk­sen aja­tus on ehkäistä tämä, samoin aja­tus, jos­sa palvelun­tuot­ta­ja jol­lain taval­la kan­nus­taisi ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilöitä tekemään lähet­teitä on vieras. Sel­l­aisen ohjeis­tuk­sen suun­nit­telem­i­nenkin olisi val­ta­va maineriski. 

    Sen sijaan maakun­tien käsien kahlit­sem­i­nen on melko jän­nä ratkaisu — olo­suh­teet ovat eri­laiset eri maakun­nis­sa — minkä ihmeen takia tähän on ryhdytty?

    Vastaa

  7. Lau­ri Korkeaoja:
    “aja­tus, jos­sa palvelun­tuot­ta­ja jol­lain taval­la kan­nus­taisi ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilöitä tekemään lähet­teitä on vieras. Sel­l­aisen ohjeis­tuk­sen suun­nit­telem­i­nenkin olisi val­ta­va maineriski. ”

    Ei täl­laisia ohjeis­tuk­sia tietenkään kukaan tee eikä tarvit­sekaan, sama vaiku­tus saadaan hien­o­varaisem­minkin: palvelun­tuot­ta­ja palk­it­see ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilöä poti­lastyy­tyväisyy­destä ja jät­tää samal­la puut­tumat­ta ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­henkilön löy­hi­in lähetekäytän­töi­hin. Kun lähet­teen saanut poti­las on keskimäärin tyy­tyväi­nen ja sitä saam­a­ton on tyy­tymätön, löy­henevät käytän­nöt. Vält­tämät­tä ei tarvitse edes palki­ta poti­lastyy­tyväisyy­destä, sil­lä kyl­lähän ammat­ti­henkilöt halu­a­vat että poti­las pois­tuu tyy­tyväisenä; riit­tää ettei löy­hi­in käytän­töi­hin puututa.

    Täl­laiseen ei liity mitään mainer­iskiä, ja päin­vas­toin poti­lastyy­tyväisyys on taat­tu kun jokainen lähetet­tä pyytävä sen myös saa, riip­pumat­ta siitä onko lähet­teelle lääketi­eteel­lisiä perusteita.

    Osmo Soin­in­vaara:
    “Huo­mat­takoon, että myös työter­veyslääkäri voi lähet­tää liian tiuhaan vas­taan­otol­la ramp­paa­van keskus­sairaalan riesak­si mak­samat­ta tästä mitään. ”

    Puhu­mat­takaan ken­estä tahansa yksi­ty­is­lääkäristä! ESH kestää vielä nyt “ohi­tuskaistaa” tule­vat lähet­teet kun niitä rajoit­taa yksi­tyiselle hakeu­tu­maan kykenevien rajat­tu määrä, mut­ta jos jatkos­sa sote-keskuk­sen kil­pailu­valt­ti on löy­hät lähetekäytän­nöt ESH:hon, siir­tyvät jonot perus­ta­sol­ta ESH:oon. Toki nykyti­la on tasa-arvonäkökul­mas­ta huono, mut­ta ei tuo jono­jen siir­to ESH:oonkaan ole sel­l­ainen ratkaisu johon voisi olla tyytyväinen.

    Vastaa

  8. Olisiko­han outoa, että väit­tää todis­tet­tavi­in tietoi­hin perus­tu­vaa väitet­tä suo­raan ääliömäisek­si vain oman väit­teen poh­jal­ta tun­tu­man poh­jal­ta, eikö voisi sanoa että epäilee tms.. Näin valitet­tavasti keskusteluis­sa usein käy, fak­toi­hin ei vas­ta­ta fak­toil­la tms.. Vaik­ka työter­veyshuolto on osoit­tau­tunut mielestäni älyt­tömän kalli­ik­si ja kon­trol­loimat­tomak­si, alati kalli­im­mak­si, eikö kuitenkin juuri työssä käyvien ja las­ten ter­vey­den­huolto olisi kan­nat­tavin­ta kokon­aisu­udessa? Hyö­tynäkökul­mas­ta huoli­mat­ta toki kaik­ista on pidet­tävä huol­ta, mut­tei mihin hin­taan hyvänsä.

    Vastaa

    1. Kyl­lä minus­ta on ääliömäistä ver­ra­ta peruster­vei­den ihmis­ten lähet­tei­den määrää pitkäaikais­sairaiden lähet­tei­den määrään. Pelkästään tuol­laisen ver­tailun tekem­i­nen ja sen käyt­tämi­nen perus­teena osoit­taa, ettei pus­sis­sa ole puh­tai­ta jauho­ja. T‑paita on parem­pi läm­mön eristäjä kuin untu­vatak­ki, kos­ka kesäl­lä t‑paitaa käytet­täessä palelee vähem­män kuin talvel­la untu­vatakkia käyttäessä?

      Vastaa

  9. Tuos­sa otti silmään taas aja­tus työter­veyslääkärei­den tekemistä turhista ja huonoista lähet­teistä. Mil­loin poli­itikoille ja muille lääkäreille selviää, että työter­veyshuolto ei ole mono­li­it­ti, työter­veyshuolto perus­muo­dos­saan on ennal­taehkäisyä ja sairaan­hoito ja sen laa­ju­us on työ­nan­ta­jan päätet­tävis­sä työ­nan­ta­jallekin täysin vapaae­htoinen. Kun sotes­ta ja kap­i­taa­tios­ta puhutaan, tode­taan, että työter­veyshuol­lon piiris­sä ole­vien kap­i­taa­tio on pienem­pi. Siis työssäkäyvä pätkä­työläi­nen, jol­la on lak­isääteinen työter­veyshuolto, on sotekeskuk­selle huonom­pi asi­akas kuin varakas eläkeläi­nen. Se ter­vey­sero­jen vähentämisestä…

    Vastaa

  10. Kum­ma jut­tu kun itse olen ehtinyt käymään lukuisia ker­to­ja työter­veyshuol­los­sa aller­gia­re­sep­tien takia. Ker­taakaan ei ole ESH:oon lähetet­ty, eikä ker­taakaan ole buukat­tu väk­isin aikaa seu­ran­takäyn­nille, korkein­taan san­ot­tu että tule uud­estaan jos ei lääk­keet tehoa. 

    OS:n ske­naar­i­oiden mukaan TTH:n pitäisi joko pas­sit­taa samantien ESH:n kon­tolle, taik­ka sit­ten mak­si­moi­da lasku­tuk­sen­sa tekemäl­lä mak­sim­imäärän turhia hoito­ja ja tutkimuksia.

    Vastaa

    1. Tuskin työter­veyshuol­los­sa mak­se­taan suorit­tei­den mukaan. Ei kukaan niin höh­lää sopimus­ta tee. Eikä kaikkia lähetetä erikois­sairaan­hoitoon. Väite oli, että kyn­nys voi olla mata­lampi, kun ei ole siitä taloudel­lis­es­ti vastuussa.

      Vastaa

      1. Suurim­mas­sa osas­sa työter­veyshuolto­ja lasku­tus on nimeno­maan suorite­pe­rusteista. Käyn­ti lääkäril­lä on n. 50 euroa /käynti , se ei ole iso sum­ma, mut­ta sup­peatkin lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuk­set mak­sa­vat sato­ja euro­ja. Osta­jan on vaikea tietää mikä on todel­la tarpeel­lista. Kat­teet syn­tyvät ain­oas­taan tutkimuk­sista, asiantun­ti­jatyö on kan­nat­tam­a­ton­ta, vaik­ka juuri se on työter­veyshuol­lon ydin­toim­intaa. Sik­si laa­jaa sairaan­hoitoa myy­dään myös mielellään.Oireettomien ihmis­ten “ter­veystarkas­tuk­set ” laa­joine lab­o­ra­to­ri­o­tutkimuksi­neen on osoitet­tu vaikut­ta­mat­tomik­si. Sote on uhka nimeno­maan tälle osalle työter­veyshuol­lon toim­intaa. Suun­na­tusti ja yksilöl­lis­es­ti tehty työhön liit­tyvien ter­veysasioiden seu­ran­ta ja hoito muo­dostaa täl­lä het­kel­lä alle puo­let toimin­nas­ta ‚vaik­ka juuri se olisi työter­veyshuol­lon ydintehtävä.

    2. antti:
      Kum­ma jut­tu kun itse olen ehtinyt käymään lukuisia ker­to­ja työter­veyshuol­los­sa aller­gia­re­sep­tien takia. Ker­taakaan ei ole ESH:oon lähetet­ty, eikä ker­taakaan ole buukat­tu väk­isin aikaa seu­ran­takäyn­nille, korkein­taan san­ot­tu että tule uud­estaan jos ei lääk­keet tehoa. 

      OS:n ske­naar­i­oiden mukaan TTH:n pitäisi joko pas­sit­taa samantien ESH:n kon­tolle, taik­ka sit­ten mak­si­moi­da lasku­tuk­sen­sa tekemäl­lä mak­sim­imäärän turhia hoito­ja ja tutkimuksia.

      Fir­mat siis mak­sa­vat työter­veyshuol­losta. Fir­ma val­it­see halu­a­mansa toim­i­jan. Lisäk­si sopimuk­set ovat kat­tavu­udeltaan erilaisia.

      Jut­telin ker­ran sil­loisen ensi­avun osas­ton­lääkärin kanssa käy­tyäni visi­it­il­lä tth:n ihmeel­lisessä maail­mas­sa. Totes­imme molem­mat sit­tenkin mielu­um­min hoitavamme oikei­ta sairaita.

      Vastaa

    3. antti: OS:n ske­naar­i­oiden mukaan TTH:n pitäisi joko pas­sit­taa samantien ESH:n kon­tolle, taik­ka sit­ten mak­si­moi­da lasku­tuk­sen­sa tekemäl­lä mak­sim­imäärän turhia hoito­ja ja tutkimuksia.

      Lasku­tuk­sen mak­si­moin­ti mak­si­moimal­la suorit­teet johtaa kyl­lä tt-fir­man vai­h­toon ja/tai sopimuk­sen uudelleen­määrit­te­lyyn. Silti tt:ssä ote­taan hanakam­min kokei­ta kuin kunnallisessa.

      Ode
      “Tuskin työter­veyshuol­los­sa mak­se­taan suorit­tei­den mukaan. Ei kukaan niin höh­lää sopimus­ta tee. ”

      Kyl­lä jokainen tt-fir­ma tietää, että liial­liset kokeet johta­vat toimit­ta­jan vai­h­tamiseen. Yri­tyk­set seu­raa­vat tt-kus­tan­nuk­sia. Aivan var­masti kokei­ta teetätetään fir­man piikki­in enem­män, kuin jos lop­puasi­akas itse jou­tu­isi ne mak­samaan, mut­ta kyl­lä siinäkin on jokin raja vastassa.

      Vastaa

  11. Lais­sa ole­va mah­dol­lisu­us antaa ase­tus jostain asi­as­ta ei tarkoi­ta että asi­as­ta aina annetaan ase­tus. Usein val­tuu ote­taan laki­in siltä var­al­ta että jos asi­at eivät menkään niin kuin on toiv­ot­tu, niin sit­ten val­tio voi antaa tarken­tavia sään­nök­siä. Lait ovat pul­lol­laan sel­l­aisia val­tu­u­tussään­nök­siä, joiden perus­teel­la ase­tus­ta ei ole koskaan annettu. 

    Tuos­sa vali­nan­nva­paus­lais­sa ole­vat ase­tuk­senan­to­val­tu­udet ovat pääosin juuri tuol­laisia. Ne on laitet­tu laki­in var­muu­den vuok­si. Kri­ti­ik­ki kan­nat­taisi ennem­min kohden­taa lain todel­lisi­in ongelmi­in. Joi­ta toki tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa on nos­tet­tu esiin.

    Vastaa

    1. Kun olen kuun­nel­lut VM:n virkami­esten aikei­ta, tulee tun­tu, että nämä halu­a­vat päät­tää ihan kaikesta yksi­tyisko­htais­es­ti. Sik­si pelkään noi­ta ase­tuk­senan­to-oikeuk­sia. Koke­muk­ses­ta pelkään, että kaikkea val­taa, jon­ka on saanut, myös käytetään.

      Vastaa

  12. Kol­le­ga tuos­sa ylhääl­lä tote­si, että ruti­ini­no­mai­sista “ter­veystarkas­tuk­sista” ei ole hyö­tyä. Tämän olen useinkin halun­nut tuo­da esille. Vuosia sit­ten joku wannabe SJW tääl­lä tuo­htuneena tivasi, mil­lainen muka on “turha lääkäris­sä käyn­ti”. Sel­l­aisia ei hänen mielestään edes ollut. On yleinen taikauskono­mainen luu­lo, että viet­tämäl­lä aikaa samas­sa tilas­sa lääkärin kanssa saavute­taan jotain hyö­tyä. Näin ei ole.

    Vastaa

  13. Onko ulkois­tet­tu­jen ter­veysasemien lähetemäärä suurem­pi kuin julkisel­la puolel­la, kun ote­taan huomioon lähet­teet saman fir­man yksityislääkäreille?
    Mak­sukyky­is­ten poti­laiden ohjaami­nen yksi­tyiseen erikois­sairaan­hoitoon on tuot­tavam­paa kuin hei­dän lähet­tämi­nen julkiseen sairaalaan.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.