Soten korjaaminen (4) Maakunnalle verotusoikeus

On epäil­ty, että siir­ryt­täes­sä perin­tei­ses­tä vero­ra­hoit­tei­ses­ta ter­vey­den­huol­los­ta toi­min­ta­lo­gii­kal­taan vakuu­tus­muo­toi­seen ter­vey­den­huol­toon menot kas­va­vat. Ruot­sis­sa vas­taa­va uudis­tus mer­kit­si ter­vey­den­hoi­don meno­jen nousua nousua liki 25 %:lla. Tähän suun­ni­tel­man edis­tä­jät sano­vat, että vaik­ka ne kas­voi­vat Ruot­sis­sa, Suo­mes­sa ne eivät voi kas­vaa, kos­ka VM ei anna maa­kun­nil­le enem­pää rahaa eikä maa­kun­nil­la ole verotusoikeutta.

Peh­meä bud­jet­ti­ra­joi­tus lisää menoja

Monen muun muka­na Eli­na Lepo­mä­ki on sano­nut, että täl­lai­nen bud­jet­ti­ra­joi­tus ei toi­mi. Se on luon­teel­taan peh­meä bud­jet­ti­ra­joi­tus, kos­ka sen voi huo­let­ta rik­koa. Perus­tus­la­ki tar­jo­aa kan­sa­lai­sil­le ehdot­to­man oikeu­den saa­da tar­peel­lis­ta ter­vey­den­huol­toa ihan sii­tä riip­pu­mat­ta, pal­jon­ko hoi­toon on bud­je­toi­tu rahaa. Syn­ny­tys­sai­raa­laa ei voi­da pan­na kiin­ni loka­kuus­sa ja sanoa, että syn­nyt­tä­kää koto­na naa­pu­rien avustamana.

Tähän­kin on ole­mas­sa vas­taus. Jos joku maa­kun­nis­ta ei pär­jää sil­le myön­ne­tyl­lä rahal­la vaan alkaa vel­kaan­tua, se pak­ko­lii­te­tään naa­pu­ri­maa­kun­taan. Kyse on kak­sin­ker­tai­ses­ta pakos­ta, kos­ka vas­taa­not­ta­va maa­kun­ta ei ehkä ole niin innos­tu­nut mak­sa­maan naa­pu­rin vel­ko­ja. Jos siis Kok­ko­lan maa­kun­ta menee kant­tu­vei, Oulun maa­kun­ta pan­naan mak­sa­maan sen viu­lut, halusi Oulu tahi ei. Kun Uusi­maa haas­kaa rahan­sa, var­maan­kin pis­kui­nen Päi­jät-Häme pan­naan mak­sa­maan sen velat.  Ter­vei­siä Lahteen!

Perin­tei­nen vir­ka­mie­hen ohje on yli­bud­je­toi­da ei-vält­tä­mät­tö­mät menot ja ali­bud­je­toi­da vält­tä­mät­tö­mät menot, kos­ka vält­tä­mät­tö­miin menoi­hin on pak­ko myön­tää yli­ty­soi­keus. Maa­kun­nil­la on suu­ri hou­ku­tus mene­tel­lä näin, kos­ka tie­tä­vät, että vält­tä­mät­tö­miin ter­veys­me­noi­hin val­tion on pak­ko antaa lisää rahaa. Jos raho­jen lop­pues­sa oli­si koro­tet­ta­va veroa, har­kit­tai­siin ei-vält­tä­mät­tö­mien meno­jen yli­bud­je­toin­tia pidempään.

Jos bud­jet­ti­ra­joi­tus ei vuo­tai­si, se lisäi­si kustannustehottomuutta

Lei­ki­tään nyt kui­ten­kin aja­tuk­sel­la, että bud­jet­ti­ra­joi­tus toi­mi­si. Se tar­koit­tai­si ter­veys­pal­ve­lu­jen mer­kit­tä­vää heik­ke­ne­mis­tä. Kulu­ja pitäi­si lei­ka­ta samal­la kun kus­tan­nus­te­hok­kuus heik­ke­nee. Kus­tan­nus­te­hok­kuus heik­ke­nee, koska

  1. Vakuu­tus­muo­toi­nen ter­vey­den­huol­to on kus­tan­nus­te­hot­to­mam­paa kuin vero­ra­hoit­tei­nen. Juu­ri sik­si kus­tan­nuk­set nousi­vat Ruotsissa.
  2. Pal­kat vaih­te­le­vat nyt kun­tien välil­lä. Maa­kun­tien on har­mo­ni­soi­ta­va pal­kat, kos­ka samas­ta työs­tä ei saa saman orga­ni­saa­tion sisäl­lä mak­saa eri palk­kaa. Toi­saal­ta tuo­miois­tui­met ovat lin­jan­neet, ettei kenen­kään palk­kaa saa har­mo­ni­soi­taes­sa alen­taa, joten pal­kat on har­mo­ni­soi­ta­va ylöspäin.
  3. Hin­nal­la kil­pai­lu on kiel­let­ty, jol­loin hin­nat eivät ale­ne. Syn­tyy saman­lais­ta haas­kaus­ta kuin apteek­ki­lai­tok­ses­sa tai aika­naan 1980-luvul­la Hel­sin­gin jul­ki­sen lii­ken­teen ostopalveluissa.
  4. Bud­jet­ti­ra­joi­tus­ten käyt­tö itses­sään ruok­kii tehottomuutta.
  5. On myös sanot­tu, että työ­ter­vey­den­huol­lon ja yksi­tyis­sek­to­rin asiak­kaat siir­ty­vät maa­kun­nan vas­tuul­le. Mik­si mak­saa pal­ve­luis­ta Mehi­läi­ses­sä, jos voi vali­ta omak­si sote-kes­kuk­sek­seen Mehi­läi­sen? Tähän uhkaan en usko, kos­ka Mehi­läi­ses­sä­kin tulee ole­maan tämä maa­kun­nan rahoit­ta­ma puo­li, jos­sa on pit­kät jonot ja yksi­tyis­puo­li, jos­sa ei ole jonoja.

Bud­jet­ti­ra­joi­tus on aivan vihon­vii­mei­nen tapa toteut­taa sääs­tö­jä. Koko maa­kun­taa kos­ke­va sito­va bud­jet­ti­ra­joi­tus on jaet­ta­va luke­mat­to­mik­si pie­nem­mik­si bud­jet­ti­ra­joi­tuk­sik­si. Tämän jäl­keen on suu­ri mää­rä yksi­köi­tä, var­maan­kin tuhan­sia, joil­la on jokai­sel­la on kiin­teä mää­rä­ra­han­sa. Joil­le­kin tuo mää­rä­ra­ha on lii­an tiuk­ka ja sii­hen on pak­ko myön­tää yli­ty­soi­keuk­sia. Toi­sil­le taas tuo mää­rä­ra­ha on tur­han väl­jä, mut­ta se on pak­ko käyt­tää vuo­den lop­puun men­nes­sä eurol­leen, kos­ka muu­ten­han raha meni­si ”huk­kaan”. Bud­jet­ti­ra­joi­tus­maa­il­mas­sa jokai­sen orga­ni­saa­tion on insen­tii­vi sala­ta sääs­tö­mah­dol­li­suu­det, kos­ka nii­den pal­jas­ta­mi­nen mer­kit­si­si mää­rä­ra­han menet­tä­mis­tä. Sel­lai­nen koet­tai­siin pet­tu­ruu­dek­si. Tämän minul­le on todis­ta­nut yli 35 vuo­den koke­mus kun­nal­lis­po­li­tii­kas­sa. Tämä on kes­kei­nen syy sii­hen, että jul­ki­sen orga­ni­saa­tiot toi­mi­vat yksi­tyi­siä usein tehottomammin.

Entä maa­kun­nan muut tehtävät

Asia muut­tuu vie­lä han­ka­lam­mak­si, kun ajat­te­lem­me maa­kun­nan mui­ta teh­tä­viä, esi­mer­kik­si elin­voi­ma­pal­ve­lu­ja, joi­hin sisäl­ty­vät mm. työ­voi­ma­pal­ve­lut ja maa­kun­ta­kaa­voi­tus­ta. Minul­le ei ole val­jen­nut, aikoo­ko VM mää­rä­tä näil­le oman bud­jet­tin­sa, vai saa­ko maa­kun­ta yhden könt­tä­sum­man, jol­la rahoi­te­taan sekä sote että nämä muut tehtävät.

Jos muut teh­tä­vät kil­pai­le­vat soten kans­sa ja VM on päät­tä­nyt ali­bud­je­toi­da soten räi­keäs­ti, maa­kun­nan on pak­ko ajaa nuo muut teh­tä­vät niin alas kuin laki sal­lii. Täs­tä ei voi teh­dä kuin yhden joh­to­pää­tök­sen. Maa­kun­nil­le ei pidä antaa mitään mui­ta teh­tä­viä, kos­ka ne eivät pys­ty niis­tä huolehtimaan.

Näin kau­pun­ki­lai­se­na näen myös myön­tei­siä puo­lia sii­nä, jos maa­kun­nal­la ei ole varaa ostaa edes mus­tet­ta maa­kun­ta­kaa­voit­ta­jan kynään, mut­ta se on taas toi­nen juttu.

Jos taas VM bud­je­toi yksi­tyis­koh­tai­ses­ti maa­kun­nal­le mää­rä­ra­han jokai­seen teh­tä­vän erik­seen, tulee mie­leen ilmei­nen sää­tö­koh­de: maa­kun­ta­val­tuus­toa vaa­lei­neen tus­kin tar­vi­taan mihin­kään, jos maa­kun­tien paik­ka hal­lin­nos­sa on toi­mia VM:n osastona.

Uuden­maan raju alibudjetointi

Soten ali­bud­je­toin­nis­ta hyvä esi­merk­ki on Uudel­le­maal­le suun­ni­tel­tu talous­raa­mi. Sen mukaan Uudel­la­maal­la on supis­tet­ta­va sote-pal­ve­lu­ja 300 mil­joo­nal­la eurol­la. Suu­ri osa täs­tä joh­tuu yllä mai­ni­tus­ta laki­sää­tei­ses­tä pakos­ta har­mo­ni­soi­da pal­kat ylös­päin, jota VM ei ole las­kel­mis­saan suos­tu­nut otta­maan huomioon.

300 mil­joo­naa tar­koit­taa noin 5 000 tai 6 000 hen­ki­lön vähen­nys­tä. Joku vas­ta­si tähän, että ei tar­vit­se olla huo­lis­saan irti­sa­no­mi­sis­ta, kos­ka vas­taa­vas­ti yksi­tyi­set palk­kaa­vat saman mää­rän väkeä. Eivät palk­kaa. Jos olen ymmär­tä­nyt muu­tos­joh­ta­ja Sova­lan las­kel­mat oikein, tuo 300 M€ vähen­ne­tään koko toi­min­nas­ta yksi­tyi­set mukaan luet­tu­na. Se tar­koit­taa, että sote­pal­ve­luis­sa on yhteen las­ket­tu­na väkeä yli 5 000 vähem­män. Jos väkeä on kai­ken kaik­ki­aan 5 000 vähem­män ja yksi­tyi­sil­lä on 4 000 enem­män, jul­ki­sel­ta puo­lel­ta on vähen­net­tä­vä 9 000 henkeä.

Uuden­maan sote­pal­ve­lut tule­vat heik­ke­ne­mään niin rajus­ti, että veik­kaan tämän mer­kit­se­vän kokoo­muk­sel­le suu­ria poliit­ti­sia vaikeuksia.

Ilman­kos Jan Vapaa­vuo­ri vähän yrit­tää irtiot­toa kokoo­muk­sen val­ta­kun­nal­li­ses­ta linjasta.

Vuo­den 2020 bud­jet­tia ei tie­tys­ti ole vie­lä ole­mas­sa muu­al­la kuin alus­ta­vi­na kaa­vai­lui­na. Vai­kea uskoa, että noin bru­taa­lia pal­ve­lu­jen leik­kaa­mis­ta kukaan vaka­vis­saan suunnittelisi.

Luu­len­pa, että tule­vis­sa edus­kun­nan kyse­ly­tun­neis­sa val­tao­sa kysy­myk­sis­tä tul­laan esit­tä­mään kun­ta­mi­nis­te­ril­le ja nii­den aihee­na on saa­da lisää rahaa kysy­jän maa­kun­nal­le. Sote-bud­je­toin­nis­sa siir­ry­tään mankumismenettelyyn.

= = = =

Kaik­ki var­maan­kin arvaa­vat, mihin täl­lä pit­käl­lä teks­til­lä tähtään.

Maa­kun­nil­le on annet­ta­va verotusoikeus.

 

11 vastausta artikkeliin “Soten korjaaminen (4) Maakunnalle verotusoikeus”

  1. Vie­lä­kös se Soi­nin­vaa­ra jak­saa kiil­lot­taa sen Var­tiai­sen kil­peä? On mei­naan osoit­ta­nut täs­sä­kin ole­van­sa ymmär­tä­mä­tön idioot­ti, joka ei halua ymmär­tää edes rau­ta­lan­gas­ta vään­net­tyä. On se ihme että pitää kokoo­mus­lai­sen mai­net­ta pitää yllä — eikö siel­tä omis­ta löy­dy oikeas­ti ketään jota nostattaa? 

    Täs­sä on tulos­sa totaa­li­nen mur­he­näy­tel­mä, jos­sa kepu syn­nyt­tää val­ta­van maa­kun­ta­him­me­lin­sä, kokoo­mus tekee mitä fir­mat vaa­li­ra­hoil­laan ovat halun­neet ter­veys­bis­nek­ses­sä ja lopul­ta dema­rit voit­ta­vat seu­raa­vat vaa­lit. Lop­pu­to­lok­se­na maa­kun­ta­mal­li vie pää­tök­sen­teon ja tuho­aa ympä­ris­tön­suo­je­lun; sit­ten ter­veys­fir­mat lyp­sä­vät veron­mak­sa­jat kipeik­si ja dema­rit tuhoa­vat lopuk­si kai­ken. Kuka vie­lä ihmet­te­lee, että ne läh­te­vät maas­ta jot­ka voivat.

    1. Ante­ro Umpi­mie­li:
      Vie­lä­kös se Soi­nin­vaa­ra jak­saa kiil­lot­taa sen Var­tiai­sen kil­peä? On mei­naan osoit­ta­nut täs­sä­kin ole­van­sa ymmär­tä­mä­tön idioot­ti, joka ei halua ymmär­tää edes rau­ta­lan­gas­ta vään­net­tyä. On se ihme että pitää kokoo­mus­lai­sen mai­net­ta pitää yllä – eikö siel­tä omis­ta löy­dy oikeas­ti ketään jota nostattaa? 

      ? Nyt en ymmär­rä miten Var­tiai­nen tähän liit­tyy. Var­tiai­nen on soten vank­ku­ma­ton kannattaja.

  2. Sen mukaan Uudel­la­maal­la on supis­tet­ta­va sote-pal­ve­lu­ja 300 mil­joo­nal­la eurol­la. Suu­ri osa täs­tä joh­tuu yllä mai­ni­tus­ta laki­sää­tei­ses­tä pakos­ta har­mo­ni­soi­da pal­kat ylös­päin, jota VM ei ole las­kel­mis­saan suos­tu­nut otta­maan huomioon.”

    Tähän toi­voi­sin sel­ven­nys­tä. Onko Uudel­le­maal­le tar­koi­tus myön­tää sote-rahoi­tus eri las­ku­kaa­val­la kuin muil­le maa­kun­nil­le? Vai tar­koit­taa­ko blo­gis­ti, että mie­lel­lään pitäi­si käyt­tää eri laskukaavaa?

    1. Vaik­ka las­ku­kaa­va oli­si sama, se voi sil­ti olla syr­ji­vä. Koros­taa maa­kun­tien eri­tyis­te­ki­jöi­tä jha jät­tää huo­miot­ta suu­rien kau­pun­kien erityistekijät.

      1. Perus­on­gel­ma­han suo­ma­lai­ses­sa alue­hal­lin­nos­sa on aina ollut se, että väki­lu­vul­taan muu­ta­man kort­te­lin kokois­ta kun­taa hal­lin­noi­daan perus­teil­taan täs­mäl­leen samoil­la sään­nöil­lä kuin mil­joo­na­kau­pun­kia. Ei pitäi­si tul­la kenel­le­kään yllä­tyk­se­nä että täl­lai­nen mal­li ei voi olla jär­ke­vä kum­man­kaan ääri­pään kannalta.

        Juu­ri sik­si mah­dol­li­sim­man laa­ja itse­hal­lin­to ja sii­hen liit­ty­vä bud­jet­ti­val­ta ja ‑vas­tuu on hyvä: se mah­dol­lis­taa toi­min­ta­mal­lien mukaut­ta­mi­sen pai­kal­lis­ten tar­pei­den mukaisiksi.

  3. Asi­aa. Pait­si en usko että vero­tusoi­keus maa­kun­nil­la rat­kai­see rahoi­tuson­gel­maa. Ei lie­ne mah­do­ton tule­ma, että har­vaa­na­su­tuis­sa, taan­tu­vis­sa ja ikään­ty­vis­sä maa­kun­nis­sa maa­kun­ta­ve­ro nousi­si kor­keal­le. Niin kor­keal­le, että se oli­si poliit­ti­ses­ti mah­do­ton­ta hyväk­syä. Jol­loin tar­vit­tai­siin val­ta­kun­nal­li­nen tasaus­jär­jes­tel­mä rahan siir­tä­mi­sek­si vaik­ka­pa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta sin­ne jon­ne­kin. Ja sen seu­rauk­se­na leik­kauk­set pääkaupunkiseudulla.

    Toi­saal­ta miten maa­kun­tien vero­tusoi­keus kor­jai­si mai­nit­se­ma­si tehot­to­muuson­gel­mat? Tai bud­jet­ti­ra­hoi­tuk­sen toimimattomuuden?

    Oli­si kiva saa­da esit­tä­mii­si ongel­miin vas­tauk­sia esim. soten pri­mus moto­ril­ta Päi­vi Ner­gil­tä, jol­la tun­tuu ole­van vas­taus kaik­keen. Onnis­tui­si­ko mitenkään?

  4. en nyt vas­tus­ta maa­kun­ta veroa sinän­sä ja enkä haluai­si kuu­los­taa oikeis­to­lai­sel­ta, olen siis enem­män vasemmalla.

    nyky­ään kar­keas­ti sanoen on kak­si varas­ta, val­tio­va­ras ja kun­ta­va­ras. niin jot­kut kut­suu veroik­si. nyt lisä­tään maa­kun­ta-varas, eli siis lom­pak­koa kyt­tää kol­me varas­ta jonos­sa vai onko se vie­rek­käin. voi kuvi­tel­la mitä oikeis­to täs­tä kek­sii, vero­tuk­sen huo­pen­nus, tehot­to­muut­ta joka puo­lel­la, byro­kraat­tien ja polii­tik­ko­jen mää­rä on maksimoitu.

  5. Vaa­sa ja Sei­nä­jä­ki jo näyt­ti­vät miten kak­si kes­kus­sai­raa­laa elää 80 km etäi­syy­del­lä toi­sis­taan: täy­sin eril­lään. Kaik­kea teh­dään kum­mas­sa­kin, vaik­ka sii­nä ei ole mitään jär­keä. Eri vaa­li­pii­rit, eri polii­ti­kot puolustamassa.

    Jokai­nen kun­ta tais­te­lee kor­kei­paan oikeu­teen ja sii­tä­kin eteen­päin ihan kai­ke­aas­ta, mitä aio­taan lauk­kaut­taa. Kos­ka kun­ta saa vero­tu­lo­ja, val­tion tai maa­kun­nan mak­sa­ma ter­vey­den­huol­to on hyvä jut­tu ja rahaa suo­raan säk­kiin. Siis: hyväs­ti sääs­töt ja pääl­lek­ki­sen teke­mi­sen vähen­tä­mi­nen, osaa­mi­sen para­ta­mi­nen ja nyky­ai­kai­set hoitoketjut.

    Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö ei voi lopet­taa sai­raan­hoi­toa mar­ras­kuus­sa. Onnit­te­lut pes­tin hoitajalle.

  6. OS: “Sen mukaan Uudel­la­maal­la on supis­tet­ta­va sote-pal­ve­lu­ja 300 mil­joo­nal­la eurol­la. Suu­ri osa täs­tä joh­tuu yllä mai­ni­tus­ta laki­sää­tei­ses­tä pakos­ta har­mo­ni­soi­da pal­kat ylös­päin, jota VM ei ole las­kel­mis­saan suos­tu­nut otta­maan huomioon.”

    Onko jul­ki­sel­la puo­lel­la todel­la­kin näin? Eivät­kö teh­tä­vän­mu­kai­set mini­mi­pal­kat mää­räy­dy­kään työ/virkaehtosopimusten mukaan? Ei kai mui­ta, esim hen­ki­lö­koh­tai­sia palk­ko­ja tar­vit­se harmonisoida?

  7. Oikeam­min pitäi­si kai puhua vero­tus­vel­vol­li­suu­des­ta eikä vero­tusoi­keu­des­ta. Vaik­ka tähän­kin liit­tyi­si tasaus, toi­si se sel­väs­ti esiin mak­sa­jan, eli Uuden­maan maa­kun­nan. Tus­kin muut maa­kun­nat tätä oikeut­ta halua­vat, jos sekään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.