Jotain mätää rakennusalalla?

Kun pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat ovat lopul­ta saa­neet kaa­voi­tuk­sen kun­toon, nyt ottaa kiin­ni kapa­si­tee­tis­ta. Onko raken­nusa­lal­la kaik­ki kunnossa?

Oudol­ta tun­tuu huu­ta­va työ­voi­ma­pu­la samal­la, kun raken­nusa­lan työt­tö­myys­kas­san jäse­nis­tä on Uudel­la­maal­la kah­dek­san pro­sen­tin työt­tö­mi­nä. Raken­nusa­lal­la ei näkö­jään ole huo­leh­dit­tu työn­te­ki­jöi­den osaa­mi­sen yllä­pi­tä­mi­ses­tä eikä työ­ky­vys­tä noin laa­jem­min­kaan.  Ei kan­na­ta inves­toi­da työ­voi­maan, kun työ­suh­teet ovat lyhyitä?

Suo­ma­lai­ses­ta työ­voi­mas­ta ei ole kan­nat­ta­nut huo­leh­tia, kos­ka Viros­ta on saa­nut osaa­vaa poruk­kaa hal­val­la. Nyt kun viro­lai­set pik­ku­hil­jaa vetäy­ty­vät raken­ta­maan omaa maa­taan, hyl­lyl­le varas­toi­tu­ja suo­ma­lai­sia raken­ta­jia tar­vit­tai­siin taas.

Val­tion pitäi­si käyn­nis­tää voi­mak­kaat toi­met alan työ­voi­ma­pu­lan voit­ta­mi­sek­si. Työt­tö­mät raken­nus­mie­het tuli­si kou­lut­taa uudes­taan ja ohja­ta tar­vit­taes­sa kuntoutukseen.

Alan 148-sivui­ses­ta (!) työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta käy ilmi, ettei palk­ka­ta­so raken­nusa­lal­la ole järin veto­voi­mai­nen. Aloit­te­li­jan tun­ti­palk­ka on 9,95 € ja erit­täin koke­neen ammat­ti­lai­sen 16,17 €. Vii­den pen­nin suu­ta­ri tekee mar­kan vir­heen, mut­ta raken­nusa­lal­la on mah­dol­li­suus pal­jon isom­piin mokiin. Toi­vot­ta­vas­ti yri­tyk­set mak­sa­vat par­haal­le työ­voi­mal­leen olen­nai­ses­ti parem­paa palk­kaa. Näin toi­mi­va yri­tys voi­si vali­ta par­haat pääl­tä ja menes­tyä mui­ta paremmin.

Tuot­ta­vuus ei ole raken­nusa­lal­la  nous­sut 40 vuo­des­sa lain­kaan samal­la kun se on teh­das­teol­li­suu­des­sa vii­sin­ker­tais­tu­nut. Kun tela­kal­la raken­ne­taan uiva hotel­li, on mei­nin­ki aivan erilaista.

Syy­nä jämäh­tä­mi­seen saat­taa olla, ettei alan kek­sin­tö­jä voi paten­toi­da, jos ne kos­ke­vat töi­den orga­ni­soi­mis­ta. Yri­tys­ten ei kan­na­ta panos­taa tuotekehitykseen.

Myös­kään maa­ta­lou­des­sa ei voi aja­tel­la, että yksit­täi­nen maa­ti­la har­joit­tai­si tut­ki­mus­toi­min­taa vil­je­ly­me­ne­tel­mien kehit­tä­mi­sek­si. Niin­pä maa­ta­lous­tut­ki­mus on val­tion ja yli­opis­to­jen vas­tuul­la. Pitäi­si­kö jotain saman­lais­ta teh­dä myös rakennusalalla?

Ura­koi­den ket­jut­ta­mi­nen aliu­ra­koi­den aliu­ra­koik­si on hei­ken­tä­nyt laa­tua. Aliu­ra­koi­jaa ei saa vas­tuuseen vir­heis­tä. Pitäi­si­kö siis ottaa askel taak­se­päin niin, että nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa työ­maal­la ole­vis­ta oli­si pää­ura­koi­jan väkeä? Pilk­ko­mis­ta on perus­tel­tu rahan sääs­tä­mi­sel­lä, mut­ta eihän tuot­ta­vuus ole nous­sut lainkaan.

Tun­ne­lin pääs­sä näkyy ehkä valoa. Esi­mer­kik­si raken­nus­lii­ke Fira aina­kin väit­tää panos­ta­van­sa tuo­te­ke­hi­tyk­seen ja töi­den moder­nim­paan jär­jes­tä­mi­seen lean-ajat­te­lun hen­ges­sä. Toi­vot­ta­vas­ti se pakot­taa muut­kin paran­ta­maan tahtia.

Suh­dan­ne­vaih­te­lut ovat osa raken­nusa­laa. Alas­ta ei saa kovin veto­voi­mais­ta nuor­ten sil­mis­sä, jos edes­sä tulee vuo­ren var­mas­ti ole­maan pit­kiä työttömyysjaksoja.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­pu­la kui­ten­kin näyt­tää kroo­ni­sel­ta. Asun­to­jen hin­nat tule­vat kyl­lä vaih­te­le­maan sekä ylös- että myös alas­päin. Hin­to­jen las­kies­sa­kaan raken­ta­mi­sen tah­din ei pitäi­si antaa las­kea, kos­ka asu­mi­nen on joka tapauk­ses­sa lii­an kallista.

Hel­sin­gil­lä on raken­nus­maan omis­ta­ja­na mah­dol­li­suus pakot­taa raken­nusa­la jat­ka­maan asun­to­tuo­tan­toa suh­dan­ne­kuop­pien yli, vaik­ka yri­tyk­sil­lä oli­si hou­ku­tus tukea hin­ta­ta­soa raken­ta­mis­ta hidas­ta­mal­la.  Ton­tin luo­vu­tuk­sen ehdok­si pitää aset­taa hank­keen toteut­ta­mi­nen määräajassa.

Kau­pun­gin raken­nus­maas­ta saa­ma hin­ta tie­tys­ti las­kee asun­to­jen kysyn­nän las­kies­sa. Asu­mi­sen kal­leus rasit­taa kui­ten­kin kau­pun­gin talout­ta monel­la eri taval­la niin pahas­ti, että pie­nem­mät tont­ti­tu­lot kan­nat­taa hyväk­syä. Asu­mi­sen hin­nan pai­na­mi­nen alas­päin olkoon yksi kes­kei­siä kau­pun­gin tont­ti­po­li­tii­kan päämääriä!

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Arvopaperilehdessä

64 vastausta artikkeliin “Jotain mätää rakennusalalla?”

  1. Raken­nusa­lal­la mak­se­taan käy­tän­nös­sä aina jotain muu­ta palk­kaa kuin ns lii­ton palk­kaa. Palk­ka­ti­las­ton mukaan kes­ki­mää­räi­nen aika­työ­palk­ka on noin 16,50 €/h, palk­kio­palk­ka 20,00 €/h ja urak­ka­työ­palk­ka 23,50 €/h. https://rakennusliitto.fi/sopimusalat/talonrakennusala/
    Raken­nusa­lal­la on voi­ma­kas­ta sään­te­lyä ja pik­ku­tark­kaa ohjeis­tus­ta ton­tin han­kin­nas­ta avain­ten luo­vu­tuk­seen ja vie­lä sen jäl­keen­kin, ja sään­te­ly nos­taa kustannuksia.
    Yksi suu­rim­mis­ta syis­tä raken­nusua­lan kapa­si­teet­ti­va­jee­seen on sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäm­me kan­nus­tin­lou­kut. Ulko­työt eivät mais­tu suo­ma­lai­sil­le enti­seen tapaan vaik­ka nyky­ään raken­nusa­lan työt teh­dään yllät­tä­vän muka­vien lai­na­peit­tei­den suo­jaa­ma­na. Liik­ku­mi­sen himo­ve­ro­tus­kin monen muun lan­nis­ta­jan ohel­la vähen­tää intoa läh­teä rin­ta­mail­ta kau­pun­kei­hin rakentamaan.

  2. Tuli mie­leen täm­mö­nen aja­tus, että pak­ko­ko sitä on raken­taa uut­ta. Suo­ma­lai­sil­le riit­tää asun­to­ja, mut­ta ne ovat “vää­räs­sä pai­kas­sa”. Ymmär­rän että mark­ki­na­ta­lous ja näky­mä­tön käsi tätä ohjaa, mut­ta voi­si­ko asi­aan olla sil­ti sel­lai­nen rat­kai­su, että hyö­dyn­net­täi­siin nii­tä raken­nuk­sia joi­ta jo on ole­mas­sa? Muut­to­lii­ke aiheut­taa myös pal­jon muu­ta infran raken­ta­mis­ta. Muut­to­lii­ket­tä pal­ve­le­maan pitää teh­dä uusia ohi­tus­tei­tä, sil­to­ja, rait­si­koi­ta, kou­lu­ja, mar­ket­te­ja, päi­vä­ko­te­ja. Oikeas­ti­han meil­lä on jo (mel­kein!) kaik­ki se infra mitä tar­vit­sem­me, jos vain pysym­me pai­kal­lam­me. Tek­no­lo­gia oli­si etä­työ­hön­kin ole­mas­sa. Ei se näin help­poa käy­tän­nös­sä ole, eten­kään demo­kra­tias­sa. Pitäi­si­kö demo­kra­ti­aa päivittää?

    1. Jos etä­työ toi­mii ja asu­kas viih­tyy syr­jä­kul­mil­la, ei ole mitään estet­tä teh­dä etä­työ­tä. Sii­hen on itse­ra­sias­sa erit­täin voi­ma­kas kan­nus­tin, kos­ka asun­to­ja saa syr­jä­seu­duil­ta lähes ilmaiseksi.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos etä­työ toi­mii ja asu­kas viih­tyy syr­jä­kul­mil­la, ei ole mitään estet­tä teh­dä etä­työ­tä. Sii­hen on itse­ra­sias­sa erit­täin voi­ma­kas kan­nus­tin, kos­ka asun­to­ja saa syr­jä­seu­duil­ta lähes ilmaiseksi.

        sekä janil­le ja osmolle:
        ennen netin mas­sa-aikaa muu­tet­tiin kau­pun­kei­hin kos­ka siel­lä oli kaik­ki kiva plus työ­pai­kat. kun net­ti tuli mas­soil­la niin syr­jä-alu­eet sai pien­tä buus­tia mut­ta nyky­ään muu­te­taan kau­pun­kei­hin (ja tiet­tyi­hin asun­toi­hin) jot­ta saa­daan se net­ti, mie­lum­min valo­kui­tu. valo­kui­dun saan­ti on suo­mes­sa vali­tet­ta­van sur­ke­aa, eikä asi­aa hel­po­ta ruuh­kau­tu­neet mobii­li­ver­kot. enkä ole vakuut­tu­nut noi­den ope­raat­to­rei­den toi­min­nas­ta, eli siis repii piu­ho­ja irti, eikä panos­ta valo­kui­tuun tar­peek­si ja sanoo asiak­kail­le että ota (ruuh­kai­nen) mobiilinetti.

        infraa­kin pitää päi­vit­tää vähän väliä, eikä tuo infra ole erin­omai­ses­sa kun­nos­sa kaikkialla.

    2. Jani:
      Oikeas­ti­han meil­lä on jo (mel­kein!) kaik­ki se infra mitä tar­vit­sem­me, jos vain pysym­me pai­kal­lam­me. Tek­no­lo­gia oli­si etä­työ­hön­kin ole­mas­sa. Ei se näin help­poa käy­tän­nös­sä ole, eten­kään demo­kra­tias­sa. Pitäi­si­kö demo­kra­ti­aa päivittää? 

      Että pitäi­si­kö demo­kra­ti­aan päi­vit­tää sisäi­set pas­sit ja muut­to­lu­vat? vai mitä tuol­la suun­ni­tel­ma­ta­lous-ehdo­tuk­sel­la oikein ajat takaa ?

  3. Raken­nusa­la on jää­nyt jun­naa­maan ihan oman­lai­ses­ti poteroon:
    — Laa­dus­ta ei edes yri­te­tä pitää huol­ta, jos moka­taan niin läh­de­tään vähät­te­lyn ja kiel­tä­mi­sen lin­jal­le. Läh­tö­koh­ta on, että asia­kas ei tee asias­ta jul­kis­ta, kos­ka asiak­kaal­la itsel­lään on lii­kaa hävit­tä­vää asunnon/rakennuksen arvos­sa ja oikeu­den­käyn­nit on kal­lii­ta ja epävarmoja.
    — Mokaa­mi­ses­ta ei tar­vit­se oppia mitään, kos­ka seu­raa­val­la ker­ral­la asia­kas on uusi ja itse asias­sa ali­hank­ki­ja­kin on ihan uusi.
    — Raken­nus­liik­kei­den orga­ni­saa­tios­sa on ylei­ses­ti rei­lus­ti ns. läs­kiä ja joh­to­por­taan pal­kat on kovat. Useim­mat raken­nus­liik­keet ovat nyky­ään itse asias­sa pelk­kiä kon­sult­ti­toi­mis­to­ja, jot­ka hank­ki­vat kai­ken var­si­nai­sen raken­ta­mi­sen ulkoa. Ja aina sil­tä hal­vim­mal­ta tarjoajalta.
    — Kuvaa­vaa on se, että kysyin jos­kus hyväl­tä raken­nus­liik­kees­sä työs­ken­te­le­väl­tä ystä­väl­tä, että osai­si­ko suo­si­tel­la jota kuta hyvää laa­toit­ta­jaa. Ei osan­nut, kos­ka heil­lä ei ilmei­ses­ti ollut sel­lais­ta osaa­ja­ver­kos­toa, jos­sa oli­si joku luottolaatoittaja.
    — Men­ta­li­teet­ti on lii­an usein, että suu­rin mah­dol­li­nen tuot­to joka koh­das­ta ja se riit­tää. Jos jos­kus oli kau­nii­ta aja­tuk­sia hyväs­tä raken­ta­mi­ses­ta, niin ole enää. Raken­nus­lii­ke menee aivan var­mas­ti siel­tä mis­tä aita on matalin.
    — Raken­nus­liik­keet käyt­tä­vät poik­keuk­set­ta hal­vim­pia mah­dol­li­sia mate­ri­aa­le­ja ja rat­kai­su­ja. Uudet asiat tule­vat mark­ki­noil­le ensin oma­ko­ti­ta­lo­jen kaut­ta ja vas­ta sit­ten pit­kin ham­pain pakon sane­le­ma­na raken­nus­liik­kei­den raken­ta­miin taloihin.
    — Olen haa­veil­lut, että tuli­si joku kii­na­lai­nen 3D-tulos­tin­val­mis­ta­ja ja teki­si tulos­ti­men, jol­la voi tulos­taa koko talon yhte­nä set­ti­nä. Olen ehkä menet­tä­nyt toi­vo­ni, että raken­nusa­la pys­tyi­si itse uudistumaan.

      1. Jyri:
        https://yle.fi/uutiset/3–9596469

        Kel­pai­si­ko suo­ma­lai­nen 3D-tulos­tin jol­la voi tulos­taa talon:

        1

        Tho­mas Edi­son muu­ten kokei­li jo 1880-luvul­la koko talon vala­mis­ta beto­nis­ta oven­kar­me­ja myö­ten. Piti tul­la val­mis­ta kol­mas­osal­la nor­mi­kus­tan­nuk­sis­ta. Tuli samo­ja ongel­mia kuin 2000-luvun suo­ma­lai­sil­la sil­lan­ra­ken­ta­jil­la, eli beto­ni­mas­san laa­tun­hal­lin­ta oli vai­ke­aa. Beto­ni­set huo­ne­ka­lut­kaan eivät oikein otta­neet tul­ta, eivät­kä myös­kään saa­neet osta­jien hyväksyntää.

    1. Juu­ri näin. Jos oli­si edes todel­la kova ja var­ma sank­tio sur­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta. Se lait­tai­si moti­vaa­tio­ta sii­hen että työ teh­dään kaut­ta lin­jan hyvin. Mut­ta kun ei. Ja syyt on tuos­sa lue­tel­tu. Rat­kai­su­na on tuo sanktio.

    2. Omas­sa tut­ta­va­pii­ris­sä­ni on yksi­tyis­yrit­tä­jä, joka tekee raken­nus­ten kos­teus­tut­ki­muk­sia yms. kar­toi­tuk­sia pää­työk­seen. Useam­man ker­ran, kun hänet on tilat­tu tar­kas­ta­maan uut­ta ker­ros­ta­loa sen jäl­keen, kun raken­nus­lii­ke on jou­tu­nut eri­mie­li­syyk­siin asuk­kai­den tai kun­nan tar­kas­ta­jien kans­sa, raken­nus­lii­ke ei hyväk­sy tut­ki­muk­sen tulok­sia, vaan pai­nos­taa teke­mään vähät­te­le­vän sel­vi­tyk­sen, jos­sa vaka­via kos­teuson­gel­mia ei ole. Kun yrit­tä­jä kiel­täy­tyy, raken­nus­lii­ke tilaa jol­tain muul­ta, joka suos­tuu anta­maan sen kan­nal­ta edul­li­sen sel­vi­tyk­sen. Ja useam­man ker­ran raken­nus­lii­ke on täs­sä koh­taa kiel­täy­ty­nyt mak­sa­mas­ta ensim­mäi­sen tut­ki­muk­sen las­kua. Kyse ei ole ollut alan suu­ris­ta toi­mi­jois­ta (YIT, NCC yms.), mut­ta sil­ti ker­too jotain alan toi­min­nas­ta. Kos­teus­viois­sa ongel­ma on vain se, että joku on sem­moi­sen toden­nut, mikä tulee kal­liik­si, ei se, että viko­ja on teh­ty tai että nii­tä teh­dään vastakin.

  4. Ongel­ma­na on myös raken­nus­hank­kei­den suu­ruus. Pie­net eivät pää­se mark­ki­noil­le, kun talot ovat puo­len kort­te­lin kokoi­sia. Pitäi­si ruve­ta raken­ta­maan yhden rapun talo­ja, joi­hin ei tuli­si juu­ri mitään yhteis­ti­lo­ja. Yhteis­ti­lat (sau­nat, pyyk­ki­tu­vat, ker­ho­huo­neet tms.) tuli­si kort­te­lin omaan eril­li­seeen rakennukseen/kellariin, joka raken­neit­tai­siin eril­li­se­nä urak­ka­na. Park­ki­pai­kat raken­net­tai­siin eril­li­su­rak­ka­na yhtei­siin pysä­köin­ti­lai­tok­siin. Tämä mah­dol­lis­tai­si raken­nus­hank­kei­den hoi­ta­mi­sen pal­jon jous­ta­vam­min ja saa­tai­siin aitoa kil­pai­lua alalle.

    1. Mik­koR: Pie­net eivät pää­se mark­ki­noil­le, kun talot ovat puo­len kort­te­lin kokoi­sia. Pitäi­si ruve­ta raken­ta­maan yhden rapun talo­ja, joi­hin ei tuli­si juu­ri mitään yhteistiloja.

      Tun­tui­si kyl­lä vähän has­sul­ta, että talo­jen koko­ja ei valit­tai­si nii­den käy­tön kan­nal­ta vaan sen, min­kä kokoi­nen orga­ni­saa­tio pys­tyy nii­tä tuottamaan.

      1. Ossi Sare­so­ja: Tun­tui­si kyl­lä vähän has­sul­ta, että talo­jen koko­ja ei valit­tai­si nii­den käy­tön kan­nal­ta vaan sen, min­kä kokoi­nen orga­ni­saa­tio pys­tyy nii­tä tuottamaan.

        Yhden rapun talos­ta pys­tyy teke­mään täy­sin yhtä hyvin toi­mi­van kuin kah­dek­san rapun ja puo­len kort­te­lin kokoi­ses­ta talos­ta­kin. Ainoa­na ero­na on se, että yhden rapun talon toteut­ta­mi­ses­sa kil­pai­lu toi­mi­si parem­min, ja toi­saal­ta syn­ty­vä kau­pun­ki­ku­va oli­si monipuolisempaa.

        Jotain tehok­kuus­tap­pio­ta syn­tyi­si työ­maan perus­ta­mi­ses­ta ja suun­nit­te­lu­ku­luis­ta, mut­ta mel­ko toden­nä­köi­ses­ti kiris­ty­vä kil­pai­lu kuit­tai­si ongel­man täy­sin. Ja jos skaa­lae­dut ovat riit­tä­vän suu­ret, niin kyl­lä­hän se iso gryn­de­ri pys­tyi­si osta­maan kaik­ki kort­te­lin pie­net ton­tit itsel­leen tar­joa­mal­la kor­kein­ta hin­taa, ja raken­ta­maan ker­ral­la samal­la muotilla. 

        Nyt vaih­toeh­doil­le ei vain anne­ta lain­kaan tilaa, vaan ton­tin­luo­vu­tus toteu­te­taan val­ta­van kokoi­si­na koko­nai­suuk­si­na. Pahim­mil­laan jät­ti­me­ga­hank­keis­sa ei saa­da tarjous“kilpailussa” kuin yksi tarjous.

  5. ” Työt­tö­mät raken­nus­mie­het tuli­si kou­lut­taa uudes­taan ja ohja­ta tar­vit­taes­sa kuntoutukseen.”

    Suo­ma­lai­sis­ta ei ole enää raken­nus­mie­hik­si. Ihmis­ten fyy­si­nen kun­to on niin pal­jon huo­nom­pi kuin edel­lis­ten suku­pol­vien oli samas­sa iäs­sä. Raken­nus­mie­hik­si vain har­va on fyy­si­sil­tä omi­nai­suuk­sil­taan sopi­va. Sama ilmiö on myös hoi­to­työs­sä. Eräs van­hus­ten­hoi­dos­sa työs­sää ole­va maa­han­muut­ta­ja tote­si minul­le hyvin mie­leen­jää­väs­ti. Suo­ma­lai­set ovat toi­mis­to­työn­te­ki­jöi­tä, he eivät ole tot­tu­neet kovaan fyy­si­seen työ­hön, kun ver­ta­si miten suo­ma­lai­set työs­ken­te­le­vät vanhustenhoidossa.

    Tämä sama on raken­nusa­lal­la. Jos halu­taan alal­le kyke­ne­viä työn­te­ki­jöi­tä, nii­tä pitää tuo­da mais­ta, jois­sa työs­ken­nel­lään yleen­sä kovem­mas­sa fyy­si­ses­sä työs­sä. Nuor­ten työi­käis­ten ensim­mäi­nen koke­mus ruu­miil­li­ses­ta työs­tä tulee varus­mies­pal­ve­luk­ses­ta ja sii­hen se sit­ten jää­kin. He ovat “näp­pis­su­ku­pol­vea”.

    Ei ole mitään jär­keä läheä jol­lain taval­la kun­tout­ta­mal­la luo­maan työ­voi­maa aloil­le, jois­sa tar­vi­taan fyy­sis­tä voi­maa. Ainoas­taan auto­ma­ti­soin­ti saat­tai­si rat­kais­ta sen ongel­man, jos ei halu­ta tuo­da työ­voi­maa maahan.

    1. Nykyi­set nuo­ret mie­het tree­naa ihan mie­let­tö­mäs­ti ver­rat­tu­na aikai­sem­piin. Salil­la käyn­ti, lenk­kei­ly ja muu­kin urhei­lu on muo­tia. Mut­ta voi tiet­ty olla, että enem­pi­kin ne toi­mis­to­työn­te­ki­jät tree­naa. En tie­dä onko asi­aa tutkittu.

      1. Mutu-poh­jal­ta ja osin leh­dis­sä rapor­toi­dun tut­ki­mus­ten­kin: täs­sä on voi­ma­kas jako kah­tia. Osa tree­naa kovaa, osa ei lain­kaan. Ja kuten toteat, se tree­naa­va poruk­ka on toden­nä­köi­ses­ti innos­tu­neem­paa myös opis­ke­lus­ta ja pää­tyy näppistöihin.

        Sinän­sä kun­to­han kyl­lä kohe­nee aika nopeas­ti kun sitä kohen­taa, jos raken­nus­töi­den tasos­ta puhu­taan eikä huip­pu-urhei­lus­ta. Toi­sin sanoen suo­ma­lai­sis­ta soh­va­pe­ru­nois­ta iso osa oli­si var­maan kehi­tys­kel­poi­sia. Eri asia sit­ten, miten käy­tän­nöss­sä mitään tapahtuisi.

  6. Per­het­tä on jon­kin ver­ran raken­nusa­lal­la ja seu­raa­van­lai­sel­ta toi­min­ta näyt­tää sivus­ta seuraten.
    — palk­ka­ta­so on ihan riit­tä­vä. Ammat­ti­mies pää­see suun­nil­leen kes­kian­sioil­le, vaik­ka kou­lu­tus­ta ei kovas­ti­kaan tarvita.
    — Ihmis­joh­ta­mis­ta ei käy­tän­nös­sä ole. Pomo­na työn­te­ki­jäl­lä on yleen­sä enti­nen työn­te­ki­jä joka on kyl­läs­ty­nyt ruu­miil­li­seen työ­hön ja joka on perus­ta­nut yri­tyk­sen. Työn­te­ki­jät saa­vat moti­voi­tua hom­miin­sa ihan itse. Joh­ta­mis­kult­tuu­rin puu­te periy­tyy täl­lä taval­la, kun ihmis­joh­ta­jia ei tule ulko­puo­lel­ta, eikä näi­tä toden­nä­köi­ses­ti otet­tai­si edes vakavasti.
    — Edel­li­seen liit­tyen, moti­vaa­tio on heik­ko ja työ­paik­kaa vaih­de­taan usein. Teki­jä­por­ras on toden­nä­köi­ses­ti jo töis­sä muu­al­la kun raken­nus­vir­heet pal­jas­tu­vat. Mik­si teh­dä hyvää jäl­keä kun seu­raa­va työ­paik­ka siin­tää jo silmissä?
    — Rak­sa­mie­het ovat usein tee-se-itse ‑puu­has­te­li­joi­ta, jot­ka kai­paa­vat omat vers­taan­sa ym. Näi­tä on yleen­sä vai­kea saa­da muut­ta­maan ker­ros­ta­loi­hin, jois­sa ei ole tilaa työ­ka­luil­le ynna muulle. 

    Raken­nus­teol­li­suu­den tuot­ta­vuus ja laa­tu nousi­si tosi­aan val­ta­vas­ti, jos suu­ret fir­mat ottai­si­vat vas­tuun työn­te­ki­jöis­tään, panos­tai­si­vat joh­ta­mi­seen ja työ­hy­vin­voin­tiin ja lopet­tai­si­vat ali­han­kin­ta­ket­jut­ta­mi­sen. Alal­le voi­si löy­tyä täl­löin myös sel­lais­ta poruk­kaa, jol­le asu­mi­nen pk-seu­dul­la ei ole täy­sin mah­do­ton aja­tus, ts. ihmi­siä, joil­le rak­sa­hom­mat ovat vain työ­tä eikä elä­män­ta­pa, joka vaa­tiin ison pihan, paket­ti­au­ton ja omakotitalon.

  7. Hel­sin­ki oelaa pie­net raken­nus­liik­keet ja vapaa­ra­hoit­tei­sia vuo­kra-asun­to­ja raken­ta­vat toi­mi­jat ulos tont­ti­myyn­neis­tä. Nyt­kin kau­pun­gil­la kil­pai­lus­sa tont­te­ja jois­sa vuo­kra-asun­to­ja saa olla 50 % / tont­ti. Pie­nen raken­nus­liik­keen rahoi­tus­a­se­ma ei mah­dol­lis­ta isoa han­ket­ta, joten yhteis­työ sijoit­ta­jan kans­sa oli­si rat­kai­su. Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan hyväk­sy mal­lia, isoil­le tämä ei ole ongel­ma käyn­nis­tä­vät omal­la rahal­la ja myy­vät nipun osak­kei­ta sijoit­ta­jal­le. Pelk­kä tont­ti mak­saa mil­joo­nia johon kaik­kien vakuu­det ei riitä.

  8. Raken­nus­tek­nii­kan tut­ki­mus­ta on jo useis­sa jul­kis­ra­hoit­tei­sis­sa yli­opis­tois­sa ja kor­kea­kou­luis­sa. Esi­mer­kik­si Aal­to­y­li­opis­tol­la on raken­nus­tek­nii­kan lai­tos. Menes­tys­te­ki­jä alal­la ei ole mark­ki­naeh­toi­nen tehok­kuus ja kus­tan­nus­ten­sääs­tö, vaan pään­vas­toin hin­to­jen mak­si­moin­ti, yli­tuot­to­jen kerää­mi­nen jul­kis­ra­hoit­tei­sis­ta pro­jek­teis­ta sekä ansiot­to­man arvon­nousun mak­si­moin­ti. Ehkä aluk­si kan­nat­tai­si panos­taa toi­mi­viin mark­ki­noi­hin raken­nusa­lal­la, eikä kaa­voit­taa ja jakaa par­hai­ta tont­te­ja vain muu­ta­mal­le isol­le yri­tyk­sel­le. Toi­sek­si voi­si hel­pot­taa eri­lai­sia hin­to­ja nos­ta­via ja raken­ta­mis­ta rajoit­ta­via säädöksiä.

    1. Täs­sä kom­men­tis­sa osu­taan mie­les­tä­ni ihan yti­meen. Tut­ki­mus­ta meil­lä teh­dään jo ja aina­kin itse tun­te­ma­ni rak­sal­ta val­mis­tu­neet DI:t ovat pää­ty­neet töi­hin raken­nus­fir­moi­hin, joten sitä kaut­ta aka­tee­mi­ses­ti käy­dyt hyvät toi­min­ta­ta­vat pitäi­si kyl­lä olla jo yri­tys­ten sisäl­lä. Ennem­min pitää kysyä, että miten on mah­dol­lis­ta, että näin hou­kut­te­le­val­le mark­ki­nal­le ei ole uusia tuli­joi­ta? Raken­nus­fir­man pys­tyt­tä­mi­nen on pape­ril­la aika pal­jon hel­pom­paa kuin monen muun: tar­vit­set teki­jä­mie­hiä ja asiak­kaan, joka mak­saa sinul­le raken­nuk­sen pys­tyt­tä­mi­ses­tä ja jol­ta saat kaik­ki mate­ri­aa­lit ja ison osan koneis­ta­kin las­ku­tet­tua. Jos­tain syys­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la näi­tä fir­mo­ja ei kui­ten­kaan juu­ri­kaan syn­ny tai, jos syn­tyy, ne on epä­mää­räis­ten kon­kurs­se­ja sar­jas­sa teke­vien yrit­tä­jien pystyttämiä.

  9. Asu­mi­sen hin­ta kau­pun­ki­seu­duil­la ei saa las­kea! Tuli­joi­ta on jo nyt riit­tä­väs­ti liikaa.

  10. Raken­ta­mi­nen on luul­ta­vas­ti eni­ten sää­del­ty teol­li­suu­den ala. Lupa­pro­ses­si on moni­vai­hei­nen. Kaik­ki mate­ri­aa­leis­ta työs­ken­te­ly­ta­poi­hin on ser­ti­fioi­tu. Viran­omai­nen val­voo vie­lä tuo­tan­toa­kin. Sää­te­lyn tar­koi­tus on taa­ta laa­dun vähim­mäis­ta­so. Kuin­ka hyvin sää­te­ly sii­nä onnis­tuu, sitä sopii siel­lä nor­sun­luu­tor­nis­sa pohtia.

    Jos jotain, sää­te­ly tap­paa tehok­kas­ti inno­voin­tia. Kaik­ki “eri taval­la” teke­mi­nen vaa­tii ras­kaan suun­nit­te­lu- ja lupa­pro­ses­sin. “Eri taval­la” teke­mi­sek­si las­ke­taan raken­nusa­lal­la myös sel­lai­nen, joka on ollut aiem­min käy­tös­sä ehkä jopa vuo­si­sa­to­ja, mut­tei 60-luvus­ta eteenpäin.

    Kyl­lä­hän alal­le sään­nöl­li­ses­ti kir­ka­sot­sai­sia pel­le­pe­lot­to­mia eksyy, mut­ta aika nopeas­ti ala kyy­nis­tää ja opet­taa pelaa­maan samoin kuin muut­kin. Eli kasaa­maan samaa ser­ti­fioi­tua pas­kaa eri väreissä. 

    Jos olis lupa hais­tat­taa niin viran­omai­sel­le kuin alaa pant­ti­van­ki­na pitä­väl­le tar­vi­ke­teol­li­suu­del­le, niin kyl­lä sinä syn­tyis edel­ly­tyk­set teh­dä nopeam­min ja hal­vem­mal­la laa­duk­kaam­paa. Pys­tyis myön­tä­mään vuo­si­kym­men­ten mit­tai­sia takui­ta­kin. Nykyi­sin ei pysty.

    1. Lul­le: Jos jotain, sää­te­ly tap­paa tehok­kas­ti innovointia. 

      Ei tämä inno­voi­nin puu­te seli­tä yhtään mitään laa­tuon­gel­mis­ta. Raken­ta­mi­sen ongel­ma­na on, että edes nii­tä raken­tei­ta, joi­ta ollaan teh­ty saman­lai­si­na jo 50v, ei saa­da teh­tyä kun­nol­la. Jos tuo­tan­non laa­tu on niin pahas­ti pie­les­sä kuin raken­nusa­lal­la, niin uudet inno­vaa­tiot vain pahen­ta­vat sitä.

      Ja mitä tulee esi­mer­kik­si yri­tys­ten sisäi­siin orga­ni­sa­to­ri­siin inno­vaa­tioi­hin taik­ka laa­dun­var­mis­tuk­seen, niin ei nii­tä mit­kään lupa­pro­ses­si estä. Ainoa mikä vaa­tii kun­nol­la luvi­tus­ta ovat uudet tek­ni­set rat­kai­sut ja alal­la, jos­sa nimen­omai­ses­ti työn laa­tu on sur­ke­aa, tek­nii­kas­ta ei ole apua, pikem­min­kin päinvastoin.

      1. Sylt­ty: Ei tämä inno­voi­nin puu­te seli­tä yhtään mitään laa­tuon­gel­mis­ta. Raken­ta­mi­sen ongel­ma­na on, että edes nii­tä raken­tei­ta, joi­ta ollaan teh­ty saman­lai­si­na jo 50v, ei saa­da teh­tyä kun­nol­la. Jos tuo­tan­non laa­tu on niin pahas­ti pie­les­sä kuin raken­nusa­lal­la, niin uudet inno­vaa­tiot vain pahen­ta­vat sitä.

        Noniin. Ei sul­le nyt kui­ten­kaan tul­lut mie­leen, että jos 50 vuot­ta on taot­tu pää­tä sei­nään ja vie­lä­kin sat­tuu pää­hän, niin syy­tä voi­si alkaa hakea työ­mai­den sijaan sii­tä 50 vuot­ta sit­ten vali­tus­ta suunnasta? 

        Sanoi­sin, että inno­voin­ti on pikem­min­kin pää­syy raken­ta­mi­sen laa­tuon­gel­miin. Raken­nus­tar­vi­ke­teol­li­suu­den inno­voin­ti. Pas­ka­rat­kai­su­ja puk­kaa, niil­le loba­taan luvat ja työ­mail­la kär­vis­tel­lään, kun teh­da­so­lo­suh­teis­sa askar­tel­lut rat­kai­sut ovat työ­maa­olo­suh­teis­sa haastavia. 

        Jos­kus onnis­tuu parem­min, jos­kus huo­nom­min ja jäl­kim­mäi­sis­sä tapauk­sis­sa jäl­ki on rumaa. Para­dok­si on sii­nä, että jäl­ki voi olla rumaa, vaik­ka työ­maal­la oli­si onnis­tu­nut hyvin. Ihme homma.

        Jos­tain syis­tä, en kyl­lä kek­si mis­tä, mut­ta kun tääl­lä on pal­jon fik­su­ja luki­joi­ta, niin ehkä osaat­te aut­taa, työ­mail­la pär­jät­tiin ihan hyvin sil­loin kun raken­net­tiin pit­käs­tä tava­ras­ta. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­ki on edel­leen täyn­nä ennen 50-luvun puo­li­vä­liä raken­net­tu­ja ker­ros­ta­lo­ja, eikä nii­den käyt­töi­kä ole vält­tä­mät­tä edes puolivälissä.

        Kyl­lä mä oon samaa miel­tä sii­tä, että raken­ta­mi­sen laa­tu on nykyi­sin pas­kaa. Ja aika perus­tel­lus­ti voi­si väit­tää, että oli ennen­kin sano­mis­ta. Ei jos­tain 20-luvun sanee­raus­koh­tees­ta kovin mon­taa 90 asteen nurk­kaa löy­dä ja muu­ten­kin on sitä ja tätä. Hyviä talo­ja eni­veis. Nyky­ään sit­ten taas ei, eikä sil­lä ole kovin pal­jon teke­mis­tä sen kans­sa, mitä työ­mail­la teh­dään ja osataan.

  11. Oli­si­ko syy jos­sain niin poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­tis­sa teki­jäs­sä, että rak­sal­le pää­tyy ne kou­lu­pu­dok­kaat ja muut mätä­mu­nat, jot­ka eivät mis­tään muu­al­ta löy­dä töi­tä, ja jäl­ki on sit­ten sen mukais­ta? Esi­mer­kik­si lai­van­ra­ken­ta­mi­seen ja teh­das­teol­li­suu­teen sen­tään liit­tyy moni­mut­kais­ten konei­den integroi­mis­ta, mikä vetää puo­leen­sa kir­kas­sil­mäi­siä ja uudis­tus­mie­li­siä insi­nöö­re­jä, mut­ta talot näh­dään jon­kin­lai­si­na mono­liit­tei­nä. Tämä luo sel­lai­sen yri­tys­kult­tuu­rin, jos­sa ei ole edes poten­ti­aa­lia uudis­tua, vaik­ka halua olisi.

    1. Kiin­teis­tö- ja raken­nusa­la tosi­aan vetä­vät puo­leen­sa tie­tyn­lai­sia bis­nes­mie­hiä. Inno­vaa­tiois­ta ei ole niin suur­ta hyö­tyä kuin ns. vai­kut­ta­ja­vies­tin­näs­tä. On asu­mis­tu­kea, kaa­voi­tus­ta, lisä­väes­töä ym., joi­ta voi polii­ti­koil­ta kau­niis­ti pyytää.

    1. Esi­mer­kik­si meri­teol­li­suu­des­sa lii­ke­vaih­to työn­te­ki­jää koh­ti on kak­sin­ker­tai­nen raken­nusa­laan ver­rat­tu­na. Pää­asial­li­nen syy on, että talon­ra­ken­ta­mi­ses­sa tar­vi­taan pal­jon ihmis­työ­tä, joka tuot­taa vähän lisä­ar­voa. Ele­ment­ti­ra­ken­ta­mis­ta on har­joi­tel­tu pit­kään, mut­ta sii­nä­kään ei oikein ole onnis­tut­tu, kos­ka perin­tei­nen pai­kal­la­ra­ken­ta­mi­nen on käy­tän­nös­sä saman hintaista.

    2. The Eco­no­mis­tin jutus­ta: “First, the industry has beco­me less capi­tal-inten­si­ve, with wor­kers replacing mac­hi­ne­ry. This shift is more unders­tan­dable in count­ries with access to inex­pen­si­ve labour.”

      Mik­si juu­ri 1960-luvul­ta läh­tien? Kyse on niis­tä ahke­ris­ta ja mei­tä parem­mis­ta ihmi­sis­tä, jot­ka kan­ta­vat rak­soil­la kip­si­le­vy­jä kah­dek­sas­ta kuuteen:
      https://en.wikipedia.org/wiki/Immigration_and_Nationality_Act_of_1965

      Lisää Eco­no­mis­tin jutus­ta: “The fas­test gains are in Chi­na. Labour pro­duc­ti­vi­ty is racing ahead at 7% a year, albeit from a low base. Tigh­te­ning labour supply has promp­ted firms to test auto­ma­tion—Win­Sun, a con­struc­tion com­pa­ny, has built flats using 3D prin­ting. Modu­lar buil­ding is also on the rise, with one com­pa­ny erec­ting a 57-sto­rey tower in 19 days.”

      Libe­raa­lin demo­kra­tian tun­nus­merk­ki on ollut val­ta­va lisä­väes­tön tuon­ti kan­ta­väes­tön vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta. Oli­si­ko täs­sä nyt har­kin­nan paik­ka? Vai onko seu­raa­va vai­he maan myy­mi­nen kiinalaisille?

      The Eco­no­mist: “In Bri­tain, past attempts at mass-pro­duced housing are a sour memo­ry: poor­ly built modu­lar social housing from the 1960s has been demo­lis­hed. Bri­tish mort­ga­ge len­ders shun homes built with “non-tra­di­tio­nal con­struc­tion methods”. ”

      Yksi syy mata­lal­le tuot­ta­vuu­del­le näyt­tää ole­van myös asu­mi­seen liit­ty­vä sig­na­loin­ti. Kukaan ei halua hal­po­ja ja tehok­kai­ta mate­ri­aa­le­ja ja rat­kai­su­ja, jos ne vain näky­vät pääl­le päin.

      1. Maa­han­muut­to on vähän heik­ko seli­tys raken­nusa­lan huo­nol­le tuot­ta­vuus­kas­vul­le, kun sitä on ensin­nä­kin ollut USA:ssa ”aina” ja lisäk­si herää kysy­mys, mik­sei se vai­ku­ta mui­hin aloi­hin? Samat mek­si­kaa­nit siel­lä wal­mar­tis­sa­kin pak­kaa­vat kas­siin toi­sen mek­si­kaa­non poi­mi­mat avoca­dot. Kui­ten­kin kau­pan ja maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus on kas­va­nut jat­ku­vas­ti, raken­ta­mi­sen ei.

      2. Yksi syy mata­lal­le tuot­ta­vuu­del­le näyt­tää ole­van myös asu­mi­seen liit­ty­vä sig­na­loin­ti. Kukaan ei halua hal­po­ja ja tehok­kai­ta mate­ri­aa­le­ja ja rat­kai­su­ja, jos ne vain näky­vät pääl­le päin. 

        Sanoi­sin, että tuos­sa on syyt ja seu­rauk­set taka­pe­rin. Kun ala ei ole kehit­ty­nyt, niin ns. teho­tuo­tan­to­ta­lot näyt­tä­vät rumil­ta. Väi­tän, että ala ei ole jää­nyt kehit­ty­mät­tä sik­si, että jos­sain Englan­nis­sa on teh­ty ruma lähiö jos­kus. Toki nii­tä on teh­ty joka pai­kas­sa muuallakin.

        Asias­sa on sit­ten myös kau­pun­ki­suun­nit­te­lun muu­tok­set, jot­ka eivät lii­ty raken­nusa­lan toi­min­taan kuin välil­li­ses­ti. Siis se, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu alis­tet­tiin auto­lii­ken­teen suun­nit­te­lul­le kun autot yleis­tyi­vät ja tulok­se­na oli pal­jon rumia paik­ko­ja. Täs­tä kra­pu­las­ta ollaan Suo­mes­sa vähi­tel­len sel­viä­mäs­sä vas­ta nyt.

      3. Maa­han­muut­to on vähän heik­ko seli­tys raken­nusa­lan huo­nol­le tuot­ta­vuus­kas­vul­le, kun sitä on ensin­nä­kin ollut USA:ssa ”aina”

        1922–1965 kont­rol­li maa­han­muu­ton suh­teen oli hyvin tiuk­ka. 1920-luvul­la teräs oli raken­ta­mi­ses­sa uusin­ta high-techiä.

        Kui­ten­kin kau­pan ja maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus on kas­va­nut jat­ku­vas­ti, raken­ta­mi­sen ei.

        Toki nämä alat ovat hyö­ty­neet raken­nusa­laa parem­min ATK:sta, uusis­ta lajik­keis­ta, kon­so­li­daa­tios­ta (mai­nit­se­ma­si Wal­mart). Nii­den­kin tuot­ta­vuus oli­si sil­ti pal­jon suu­rem­pi ilman hal­paa tuontityövoimaa.

      4. ” Toki nämä alat ovat hyö­ty­neet raken­nusa­laa parem­min ATK:sta, uusis­ta lajik­keis­ta, kon­so­li­daa­tios­ta (mai­nit­se­ma­si Walmart).”

        Herää­kin kysy­mys, että mik­si raken­nusa­lal­la ei olla mois­ta teh­ty. Eco­no­mist veik­ka­si syyk­si sään­te­lyä (tai sen moni­nai­suut­ta), mut­ta var­mas­ti mui­ta­kin syi­tä on löydettävissä.

        ”Nii­den­kin tuot­ta­vuus oli­si sil­ti pal­jon suu­rem­pi ilman hal­paa tuontityövoimaa.”

        Onko täl­le väit­teel­le jotain lähdettä? 

        Pidän sel­viö­nä, että mek­si­kaa­no­jen työn tuot­ta­vuus on pal­jon kor­keam­pi USA:ssa kuin Mek­si­kos­sa. Yhtä sel­vää on, että yhdys­val­ta­lais­ten työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut, kos­ka mek­si­kaa­nit teke­vät rutii­ni­hom­mat. Eli molem­mat voittavat.

      5. Herää­kin kysy­mys, että mik­si raken­nusa­lal­la ei olla mois­ta teh­ty. Eco­no­mist veik­ka­si syyk­si sään­te­lyä (tai sen moni­nai­suut­ta), mut­ta var­mas­ti mui­ta­kin syi­tä on löydettävissä.

        Kor­rup­tion ja em. hal­pa­työ­voi­man lisään­ty­mi­nen ovat sään­te­lyn ja raken­ta­mi­sen rajoi­tus­ten lisäk­si ilmei­sim­mät syyt tuot­ta­vuu­den las­ke­mi­seen puoleen.

        Onko täl­le väit­teel­le jotain lähdettä? 

        IMF:llä tai Maa­il­man­pan­kil­la oli vuo­den 2014 paik­keil­la tutkimus/raportti maa­ta­lou­den auto­maa­tion ja tuot­ta­vuu­den kas­vun kär­si­mi­ses­tä maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na. Nyt sitä ei löy­dy vaik­ka kuin­ka haen.

        Miten itse luu­li­sit sen vai­kut­ta­van auto­maa­tion ja tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­seen, jos tar­jol­la on hal­paa työ­voi­maa, jon­ka yllä­pi­don val­tio hyvin pit­käl­ti kustantaa?

        Pidän sel­viö­nä, että mek­si­kaa­no­jen työn tuot­ta­vuus on pal­jon kor­keam­pi USA:ssa kuin Meksikossa.

        Jota­kuin­kin uskot­ta­vaa. USA:ssa on tosin ilmai­sia pal­ve­lu­ja, jot­ka vetä­vät huo­nom­min­kin tuot­ta­van työn ääreen.

        Yhtä sel­vää on, että yhdys­val­ta­lais­ten työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut, kos­ka mek­si­kaa­nit teke­vät rutiinihommat. 

        Ns. komple­men­taa­ri­suus­teo­ria. Kom­pe­men­taa­ri­suus toi­mii sitä parem­min, mitä homo­gee­ni­sem­paa kan­ta­väes­tö on työ­ky­vyil­tään. USA:ssa tämä ei oikein päde, ja mies­ten työl­li­syys on las­ke­nut eten­kin vähä­osai­sem­pien kan­san­ryh­mien paris­sa. Täl­lä on ollut erit­täin suu­ria nega­tii­vi­sia kerrannaisvaikutuksia.

        Komple­men­taa­ri­suu­den hyö­dyn­tä­mi­nen tar­koit­taa tasa-arvon “rahas­ta­mis­ta”: per-capi­ta ‑tar­kas­te­lus­sa komple­men­taa­ri­nen maa­han­muut­to on mate­maat­ti­ses­ti yhte­ne­vää sen kans­sa, mitä toi­ses­sa yhtey­des­sä kut­sut­tai­siin eriar­vois­tu­mi­sek­si. Eli että jois­sa­kin töis­sä ole­vat saa­vat pie­nem­pää palk­kaa, kos­ka he eivät kyke­ne parem­min pal­kat­tui­hin töi­hin (komple­men­taa­ri­suu­den tapauk­ses­sa mm. huo­non kie­li­tai­don takia).

        Eli molem­mat voittavat.

        Mikään maa ei voi rikas­tua tuo­mal­la vähän ansait­se­via työn­te­ki­jöi­tä. Pal­jon työ­mark­ki­na­vai­ku­tuk­sia (mii­nus­puo­lel­la palk­ko­jen las­ke­mi­nen, plus­puo­lel­la mm. komple­men­taa­ri­suus) suu­rem­pi on mata­las­ti tuot­ta­van maa­han­muu­ton nega­tii­vi­nen vai­ku­tus kes­ki­mää­räi­seen hyvin­voin­tiin. Vaik­ka USA ei ole hyvin­voin­ti­val­tio, kan­ta­väes­tö menet­tää kaik­ki hal­po­jen tomaat­tien ym. edut mak­saes­saan maa­han­muut­ta­jien ter­vey­den­hoi­don, las­ten kou­lu­tuk­sen jne., ja vie­lä pal­jon lisäksi.

      6. ”Miten itse luu­li­sit sen vai­kut­ta­van auto­maa­tion ja tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­seen, jos tar­jol­la on hal­paa työ­voi­maa, jon­ka yllä­pi­don val­tio hyvin pit­käl­ti kustantaa?”

        Lisää­vän sitä, kos­ka talous tuot­taa enem­män kaik­kea, jol­loin jää enem­män käy­tet­tä­väk­si esi­mer­kik­si auto­maa­tion kehittämiseen.

        ”Kom­pe­men­taa­ri­suus toi­mii sitä parem­min, mitä homo­gee­ni­sem­paa kan­ta­väes­tö on työ­ky­vyil­tään. USA:ssa tämä ei oikein päde, ja mies­ten työl­li­syys on las­ke­nut eten­kin vähä­osai­sem­pien kan­san­ryh­mien parissa. ”

        Kyl­lä, maa­han­muut­to, kuten yli­pää­tään kaik­ki kaup­pa ja muu­tok­set talou­des­sa osu­vat ikä­väs­ti toi­siin. Emme me kui­ten­kaan jätä esi­mer­kik­si auto­maa­tio­ta teke­mät­tä sik­si, että jon­kun ase­ma (hom­mis­taan pot­kut saa­nut) hävi­ää. Sitä voi tiet­ty poh­tia, että voi­si­ko muu­tos­ta hel­pot­taa ja pitäisikö.

        ”Mikään maa ei voi rikas­tua tuo­mal­la vähän ansait­se­via työntekijöitä”

        Esi­mer­kik­si USA on rikas­tu­nut juu­ri­kin tuol­la reseptillä. 

        Mut­ta tämä alkaa men­nä sen ver­ran kau­as raken­ta­mi­ses­ta, että ehkä­pä lope­tan tähän, pian tääl­lä on taas ”maa­ha­muut­to­krii­ti­koi­ta” pai­kat puo­lil­laan, ja sitä ei kukaan jaksa 🙂

      7. [Pie­ni­palk­kai­nen maa­han­muut­to lisää auto­maa­tio­ta], kos­ka talous tuot­taa enem­män kaik­kea, jol­loin jää enem­män käy­tet­tä­väk­si esi­mer­kik­si auto­maa­tion kehittämiseen.

        Vää­rin. Mata­las­ti tuot­ta­vat maa­han­muut­ta­jat kulut­ta­vat enem­män kuin tuot­ta­vat, kun mukaan las­ke­taan jul­ki­set pal­ve­lut. Maal­la on täl­löin vähem­män tuo­tan­toa käy­tet­tä­vis­sä inves­toin­tei­hin. Mek­si­ko­lai­set eivät tuo muka­naan pääomaa.

        Ylei­ses­ti­kin uusklas­si­sis­sa kas­vu­mal­leis­sa väes­tön­kas­vu vas­taa per-capi­ta ‑tasol­la saman­suu­ruis­ta inflaa­tio­ta, jol­loin sääs­tä­mi­sas­te vält­tä­mät­tä kär­sii. Län­si­mais­sa on vain vii­me aikoi­na jyl­län­nyt tar­jon­ta­puo­len posi­tii­vis­ten vai­ku­tus­ten pai­sut­te­lu, juu­ri­kin kos­ka väes­tön­kas­vus­ta hyö­ty­vät tahot halua­vat maa­han­muut­to­po­li­tii­kal­le jon­kin­lais­ta tie­teel­lis­tä top­paus­ta. Tämä on teh­nyt mei­dät sokeik­si kehi­tys­mai­den väes­tön­kas­vun ongel­mil­le: vie­lä ennen vuot­ta 2011 puhut­tiin päh­kä­hul­luis­ta “demo­gra­fi­sis­ta osin­gois­ta”, joi­ta Lähi-idäl­lä ja Afri­kal­la oli­si odo­tet­ta­vis­sa. Näi­den aluei­den tule­vai­suus näyt­tää nyt erit­täin synkältä.

        Ne kuu­lui­sat kan­nus­teet eivät muu­ten kos­ke vain työn­te­ki­jöi­tä. Jos työ­nan­ta­ja voi hoi­taa esim. tis­kaa­mi­sen kou­ral­li­sel­la päh­ki­nöi­tä päi­väs­sä, ei tis­ki­ko­net­ta hankita.

        Kyl­lä, maa­han­muut­to, kuten yli­pää­tään kaik­ki kaup­pa ja muu­tok­set talou­des­sa osu­vat ikä­väs­ti toi­siin. Emme me kui­ten­kaan jätä esi­mer­kik­si auto­maa­tio­ta teke­mät­tä sik­si, että jon­kun ase­ma (hom­mis­taan pot­kut saa­nut) hävi­ää. Sitä voi tiet­ty poh­tia, että voi­si­ko muu­tos­ta hel­pot­taa ja pitäisikö.

        Ihmi­set eivät ole kaup­pa­ta­va­roi­ta eivät­kä työ­tä sääs­tä­viä koneita.

        Kan­sain­vä­li­nen kaup­pa ja sii­tä saa­ta­vat hyö­dyt ovat yksi ana­lo­gia, jos­ta läh­teä tar­kas­te­le­maan maa­han­muut­toa, mut­ta se on erit­täin huo­no ana­lo­gia, kos­ka se sivuuttaa

        1. kan­sa­lais­ten omis­tusoi­keu­den val­tioon ja val­tioon liit­ty­vän pää­oman, ja

        2. maa­han­muut­ta­jiin liit­ty­vät kus­tan­nuk­set, jot­ka ovat ulkoi­sia työ­suh­teel­le. Nämä eivät rajoi­tu vain sosi­aa­li­tur­vaan ja jul­ki­siin pal­ve­lui­hin. Esim. asui­na­luei­den eriy­ty­mi­nen pal­jas­taa tiet­ty­jä mieltymyksiä.

        Sama pätee ana­lo­gi­aan maahanmuuttaja=~automaatio.

        Muu­tos­ta on hyvin vai­kea hel­pot­taa “jaka­mal­la maa­han­muu­ton hedel­miä”, kos­ka nämä hedel­mät on jo aiko­ja sit­ten syö­ty joh­tuen maa­han­muut­ta­jien huo­nom­mas­ta työl­li­syy­des­tä ja ansio­ta­sos­ta. (Suo­mes­sa työs­sä­käy­vien mm:jien tulo­ta­so noin nel­jän­nek­sen pie­nem­pi, mikä­li oikein muistan.)

        Meil­lä ei ole mitään pulaa hel­pon suo­rit­ta­van työn teki­jöis­tä, meil­lä on vain huo­not kan­nus­teet. Näi­den kan­nus­ti­mien kor­jaa­mi­nen täyt­tä­mäl­lä ansio­louk­ku­ja käy sitä kal­liim­mak­si, mitä enem­män mata­las­ti tuot­ta­vaa väes­töä otam­me maahan.

        Ja mei­dän ei ole mitään jär­keä lisä­tä mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­suh­tei­ta maa­han­muu­tol­la, kos­ka nämä tuot­ta­vat jul­ki­syh­tei­söl­le tap­pio­ta. Jos jokin pro­jek­ti ei hal­pa­työ­voi­man puut­teen vuok­si toteu­du, kyse on täl­löin kan­nat­ta­mat­to­mas­ta pro­jek­tis­ta, näil­lä reu­naeh­doil­la. (Yhtä sun tois­ta saa­daan kan­nat­ta­vak­si esim. sal­li­mal­la orjuus.) Kaa­lin­päil­lä ei ole mitään sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta tul­la poimituksi.

        ”Mikään maa ei voi rikas­tua tuo­mal­la vähän ansait­se­via työntekijöitä”

        Esi­mer­kik­si USA on rikas­tu­nut juu­ri­kin tuol­la reseptillä. 

        Toki, tie­tyt ryh­mät ovat kas­vat­ta­neet tulo­ta­so­aan val­ta­vas­ti. Toi­set eivät. Lisäi­sin tähän saman huo­mau­tuk­sen kuin Sin­ga­po­ren hyvän­tah­toi­nen dik­taat­to­ri Lee Kuan Yew: https://www.youtube.com/watch?v=TXHPmIcy-kI&feature=youtu.be&t=3m14s

        Mut­ta tämä alkaa men­nä sen ver­ran kau­as raken­ta­mi­ses­ta, että ehkä­pä lope­tan tähän, pian tääl­lä on taas ”maa­ha­muut­to­krii­ti­koi­ta” pai­kat puo­lil­laan, ja sitä ei kukaan jaksa 🙂

        Ok, pidä huol­ta itses­tä­si. Eivät talou­del­li­set argu­men­tit minun­kaan miel­tä­ni täs­sä asias­sa muuttaisi 🙂.

  12. asu­mi­sen­hin­taa ei voi kovin pal­jon rak­sa­fir­man toi­mes­ta las­kea. Verot ja raken­nusoi­keu­den­hin­ta riit­tä­vät yksis­tään aset­ta­maan poh­ja­ta­son. Aliu­ra­koin­ti­kin on vähän pakon sane­le­ma­jut­tu. Ei tart­te koko ajan olla rek­ryä­mäs­sä ja irtisanomassa

    1. qwer­ty: asu­mi­sen­hin­taa ei voi kovin pal­jon rak­sa­fir­man toi­mes­ta las­kea. Verot ja raken­nusoi­keu­den­hin­ta riit­tä­vät yksis­tään aset­ta­maan poh­ja­ta­son. Aliu­ra­koin­ti­kin on vähän pakon sane­le­ma­jut­tu. Ei tart­te koko ajan olla rek­ryä­mäs­sä ja irtisanomassa

      Asu­mi­sen hin­ta ei mää­räy­dy kus­tan­nus­ten, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan muka­na. Monis­sa maa­kun­nis­sa asu­mi­nen mak­saa pal­jon vähem­män kuin talo­jen raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta voi­si pää­tel­lä, muut­to­tap­pio­alueil­la kun talo­ja ja tont­te­ja on myyn­nis­sä rei­lus­ti alle “oma­kus­tan­ne­hin­nan”.

      1. Sepi: Asu­mi­sen hin­ta ei mää­räy­dy kus­tan­nus­ten, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan muka­na. Monis­sa maa­kun­nis­sa asu­mi­nen mak­saa pal­jon vähem­män kuin talo­jen raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta voi­si pää­tel­lä, muut­to­tap­pio­alueil­la kun talo­ja ja tont­te­ja on myyn­nis­sä rei­lus­ti alle “oma­kus­tan­ne­hin­nan”.

        Asu­mi­sen hin­nat vaih­te­le­vat aika pal­jon vähem­män asuin­pai­kan mukaan kuin asun­to­jen hin­nat. Jos puhu­taan asu­mi­sen hin­nas­ta, ei rii­tä, että ver­taa talo­jen ja tont­tien hin­to­ja, vaan pitäi­si kat­soa myös hin­tae­ro­ja vuo­kris­sa, omis­tusa­sun­to­jen lai­no­jen korois­sa, säh­kön hin­nas­sa, veden hin­nas­sa, jäte­mak­suis­sa ja muis­sa asu­mi­sen menois­sa. Lisäk­si asu­mis­me­no­jen kan­nal­ta ilmas­tol­la­kin on vai­ku­tus­ta. Lapis­sa on pit­kä ja kyl­mä tal­vi, joka aiheut­taa omat veron­sa asu­mis­me­noi­hin, ja sitä myö­tä isot vuo­sit­tai­set asu­mis­me­not, vaik­ka asun­to­jen myyn­ti­hin­nat ete­lä-Suo­men hin­ta­ta­soon näh­den edul­li­sem­pia ovatkin.

      2. Sepi: Asu­mi­sen hin­ta ei mää­räy­dy kus­tan­nus­ten, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan muka­na. Monis­sa maa­kun­nis­sa asu­mi­nen mak­saa pal­jon vähem­män kuin talo­jen raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta voi­si pää­tel­lä, muut­to­tap­pio­alueil­la kun talo­ja ja tont­te­ja on myyn­nis­sä rei­lus­ti alle “oma­kus­tan­ne­hin­nan”.

        PK seu­dul­la kus­tan­nuk­set valu­vat asu­mi­sen hin­taan var­mas­ti. Jos raken­ta­mi­nen oli­si hal­vem­paa niin kil­pai­lu las­ki­si hin­to­ja. Niuk­kuus tääl­lä ei ole tai­vaas­ta annet­tu vaan ihan kaa­voi­tus pää­tök­sin luo­to. Pois lukien kantakaupunki

      3. Asu­mi­sen hin­ta on nous­sut lähin­nä vain kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kehys­kun­nis­sa se on jopa laskenut.

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Asu­mi­sen hin­ta on nous­sut lähin­nä vain kan­ta­kau­pun­gis­sa. Kehys­kun­nis­sa se on jopa laskenut.

        En ole Espoos­sa huo­man­nut asun­to­jen hal­ven­tu­mis­ta tai vuo­krien las­kua. Ja Espooseen+Vantaalle mah­tui­si useam­pi sata­tu­hat­ta asun­toa kun­han nii­tä vaan voi­si raken­taa. Radan var­res­ta­kin löy­tyy raken­ta­ma­taon­ta tilaa. Toki huo­mat­ta­vas­ti vähemmän

      5. xyzzy: En ole Espoos­sa huo­man­nut asun­to­jen hal­ven­tu­mis­ta tai vuo­krien las­kua. Ja Espooseen+Vantaalle mah­tui­si useam­pi sata­tu­hat­ta asun­toa kun­han nii­tä vaan voi­si raken­taa. Radan var­res­ta­kin löy­tyy raken­ta­ma­taon­ta tilaa. Toki huo­mat­ta­vas­ti vähemmän

        Ei jotain pro­sen­tin kym­me­nyk­sen muu­tok­sia pys­ty huo­maa­naan, mut­ta tilas­to­kes­kuk­sen mukaan koko Espoos­sa ja kehys­kun­nis­sa asun­to­jen hin­nat las­ki­vat Q3Q4 2017, kun Hel­sin­gis­sä (ja Van­taal­la) ne vie­lä nousivat.

        Kts. tar­kem­min

        https://www.stat.fi/til/asu.html

  13. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Tuot­ta­vuus ei ole raken­nusa­lal­la nous­sut 40 vuo­des­sa lain­kaan samal­la kun se on teh­das­teol­li­suu­des­sa vii­sin­ker­tais­tu­nut. Kun tela­kal­la raken­ne­taan uiva hotel­li, on mei­nin­ki aivan erilaista.”

    Tuot­ta­vuus on nous­sut raken­nusa­lal­la 40 vuo­des­sa monel­la mit­ta­ril­la, mut­ta ei talou­del­li­se­na jäl­leen­myyn­tiar­voa käsit­te­le­vis­sä tilas­tois­sa, jol­lai­nen Soi­nin­vaa­ran viit­ta­ma tilas­to on. Jot­ta tuot­ta­vuus oli­si sil­lä mit­ta­ril­la vii­sin­ker­tais­tu­nut, uudis­ra­ken­nus­ten pitäi­si mak­saa nyt 20–25 000 euroa neliöl­tä. Niil­lä hin­ta­ta­soil­la raken­nusa­lan tuot­ta­vuus vas­tai­si teh­das­teol­li­suu­den tuo­tan­non talou­del­li­sen arvon kehi­tys­tä, ja joku voi­si kehua tuot­ta­vuu­den nous­seen yhtä pal­jon. Kil­pai­lu on raken­nusa­lal­la pitä­nyt huo­len sii­tä, että tapah­tu­nut tuot­ta­vuus­ke­hi­tys ei ole pääs­syt näky­mään palk­ko­jen nousua nopeam­min nouse­vi­na hin­toi­na, vaan tuo­tan­non reaa­liar­vo on nous­sut aika samaan tah­tiin palk­ko­jen kanssa.

    Maan­ra­ken­nusa­la on hyvä esi­merk­ki tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­ses­tä. Aikoi­naan sitä teh­tiin lapio­mies­työ­voi­mal­la. Nyky­ään val­ta­vil­la koneil­la voi­daan siir­rel­lä työ­mail­la kym­me­niä mil­joo­nia kuu­tioi­ta maa­ta. Se, että maa­mas­so­jen siir­to­mää­rä per työn­te­ki­jä­mää­rä voi olla työ­mail­la yli 10-ker­tai­nen 40 vuot­ta sit­ten val­lin­nee­seen tilan­tee­seen näh­den, on talou­del­li­seen arvoon poh­jaa­vis­sa tilas­tois­sa täy­sin mer­ki­tyk­se­tön asia. Niis­sä kat­so­taan tuo­tok­sen arvon kehi­tys­tä, eli hin­taa, joka siir­rois­ta on mak­set­tu. Arvo ei ole nous­sut 40 vuo­des­sa, mut­ta teh­ty­jen yksi­köi­den (esi­mer­kik­si siir­ret­ty­jen maa­kuu­tioi­den) mää­rä on kas­va­nut huomattavasti.

  14. Raken­nusa­laa vai­vaa kon­ser­va­tii­vi­suus, luke­neis­ton viha, armei­ja­ku­ri, kor­rup­tio, mono­po­lit ja hal­van työ­voi­man ammat­ti­tai­dot­to­muus. Rat­kai­su on ole­mas­sa, ja jo täs­sä ket­jus­sa mai­nit­tu; aidot sank­tiot joil­la aje­taan hui­ja­ri­fir­mat (myös suu­ret) kon­kurs­siin. Muu­ta­ma tämän het­ken suu­ris­ta isoi­hin sank­tio­vel­koi­hin, ja muut pakot­tau­tu­vat kor­jaa­maan toimintakulttuuriaan.

  15. Joo kyl­lä se niin on, että mei­dän fir­mas­sa on vain muu­ta­ma yli 17€ mies. Palk­ka on kes­ki­mää­rin 10–14€, vaik­ka kysees­sä on arvos­tet­tu poh­jan­maal­la toi­mi­va yri­tys. Aliu­ra­koit­si­joi­den pal­kat lähen­te­lee sit­ten tuo­ta 20€. Raken­nusa­la on nyky­ään sitä, että tilaa­jan tar­kas­ta­jal­ta yri­te­tään pii­lot­taa mah­dol­li­sim­man pal­jon raken­nus­vir­hei­tä. Laa­tu on kau­ka­na ja ark­ki­teh­deis­tä läh­tien koko pro­ses­si on per­sauk­sis­ta. Suo­ma­lai­sil­ta työ­mie­hil­tä puut­tuu ammat­tiyl­peys ja ulko­maa­lai­sil­ta tai­to. Olis­ko tuo ammat­tiyl­peys­kin pal­kan syy­tä. Pal­jon on paran­net­ta­vaa, jos halu­taan laa­du­kas­ta raken­ta­mis­ta. Aika­tau­lut on luo­tu todel­la tiu­kik­si, jon­ka vuok­si vir­hei­den mää­rä on todel­la huomattava.

  16. Yksi tehos­ta­mi­sen paik­ka raken­nusa­lal­la voi­si olla parem­man mit­ta­tark­kuu­den vaa­ti­mi­nen. Täl­lä het­kel­lä esi­mer­kik­si ikku­noi­ta tai ovia ei voi tila­ta suun­ni­tel­mien mukaan, vaan jokai­nen auk­ko pitää aina mita­ta sei­nän teke­mi­sen jäl­keen ja teh­dä ikku­na mit­ta­ti­laus­työ­nä auk­koon sopivaksi.

    Toki ikku­nat ovat usein uniik­ke­ja kap­pa­lei­ta jo suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä koon, äänie­ris­tyk­sen, luki­tus­tar­pei­den, aurin­ko­suo­jauk­sen, aukea­mis­suun­nan, palo­tur­val­li­suu­den ja mui­den muut­tu­jien yhdis­tel­mien vuok­si, mut­ta kyl­lä­hän se raken­ta­mis­ta nopeut­tai­si jos mit­ta­tar­kat osat voi­si vain liit­tää toi­siin­sa eikä jokai­sen työ­vai­heen jäl­keen tar­vit­si­si erik­seen mita­ta lop­pu­tu­los­ta ja muut­taa suun­ni­tel­mia vas­taa­maan muut­tu­nut­ta tilan­net­ta. Samoin kai­ken­lai­nen tii­vis­tä­mi­nen ja lis­toit­ta­mi­nen vähe­ni­si, jos osat osui­si­vat koh­dal­leen just eikä melkein.

    Teol­li­nen val­lan­ku­mous perus­tui kom­po­nent­tien vaih­det­ta­vuu­teen: sak­sas­sa teh­ty mut­te­ri sopi englan­nis­sa teh­tyyn pult­tiin. Ehkä teol­li­nen val­lan­ku­mous saa­puu jona­kin päi­vä­nä rakennusalallekin.

    1. Osmon epäi­le­män IP-oikeuk­sien puut­teen sijaan [1] epäi­li­sin kyl­lä että nime­no­maan tuo teol­li­nen val­lan­ku­mous oli­si täs­sä askel eteen­päin. En tie­dä miten vaik­ka­pa wikihousea[2] sai­si edis­tet­tyä niin että siel­tä löy­tyi­si val­miit ohjeet tal­via­sut­ta­vaan oma­ko­ti­ta­loon tai rivitaloon.

      [1] en oikein osaa näh­dä miten 90-luvul­la paten­toi­tu raken­nus­työn organ­soin­tiin teh­ty ohjel­mis­to oli­si edistänyt 

      [2] http://www.wikihouse.cc

    2. ark­ki­teh­ti: Toki ikku­nat ovat usein uniik­ke­ja kap­pa­lei­ta jo suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä koon, äänie­ris­tyk­sen, luki­tus­tar­pei­den, aurin­ko­suo­jauk­sen, aukea­mis­suun­nan, palo­tur­val­li­suu­den ja mui­den muut­tu­jien yhdis­tel­mien vuoksi, 

      Tämä raken­nus­ten uniik­kius on osa ongel­maa. Mikä­li tek­ni­set rat­kai­sut pysyi­si­vät muut­tu­mat­to­mi­na, nii­tä voi vii­lail­la koh­tees­ta toi­seen parem­mik­si, mut­ta jos ne kaik­ki muut­tu­vat joka ker­ta niin ihan saman­lais­ta oppi­mis­ta ei synny.

      1. Sylt­ty: Tämä raken­nus­ten uniik­kius on osa ongel­maa. Mikä­li tek­ni­set rat­kai­sut pysyi­si­vät muut­tu­mat­to­mi­na, nii­tä voi vii­lail­la koh­tees­ta toi­seen parem­mik­si, mut­ta jos ne kaik­ki muut­tu­vat joka ker­ta niin ihan saman­lais­ta oppi­mis­ta ei synny.

        Kyl­lä­hän tek­ni­set rat­kai­sut sinän­sä pysy­vät saman­lai­si­na, raken­nus­ten suun­nit­te­lu on aina vain enem­män val­mii­den raken­nus­osa­kom­po­nent­tien yhdis­te­le­mis­tä lego­pa­li­koi­den tapaan. Eli vaik­ka­pa sii­nä ikku­nas­sa eris­tys­la­sie­le­men­tit ovat yksi kom­po­nent­ti, kar­mi- ja pui­te­pro­fii­lit toi­nen ja heloi­tus kol­mas. Jokai­ses­sa kate­go­rias­sa tapah­tuu jat­ku­vaa tuotekehitystä.

        Itsea­sias­sa raken­nusa­lal­la on tapah­tu­nut huo­mat­ta­van pal­jon tuot­ta­vuu­den para­ne­mis­ta. Se vain tilas­toi­tuu teol­li­suu­den tuot­ta­vuu­dek­si, sil­lä raken­nuso­sien val­mis­ta­mis­ta ei ymmär­tääk­se­ni las­ke­ta raken­nusa­laan. Ainoas­taan työ­maal­la teh­tä­vä kokoon­pa­no on tehotonta.

    3. Kyl­lä nii­tä vakio­ko­koi­sia ikku­noi­ta­kin ikku­na­teh­tail­ta löy­tyy, jot­ka on vakioi­duil­la omi­nai­suuk­sil­la. Ovet var­sin­kin teh­dään teh­tail­la jopa pää­asias­sa vakio­mi­toil­la. Ark­ki­teh­dit kyl­lä aika usein tyk­kää­vät mää­ri­tel­lä omi­nai­suuk­sia muun­lai­sik­si kuin mitä vakio­mal­lis­tos­sa on — eivät­kä muu­ten­kaan aina suos­tu teke­mään talo­ja val­miil­la moduu­li­mi­toil­la — joil­la ikku­na-aukot­kin tuli­si­vat suo­raan vakio­ko­kois­ten ikku­noi­den kokoi­sik­si. Hin­tae­ro vakio­mal­lis­ten ja rää­tä­löi­ty­jen ikku­noi­den välil­lä ei ole kau­hean iso koh­teis­sa, jois­sa on pal­jon ikku­noi­ta. Ovien teet­tä­mi­nen pai­kan pääl­lä mitat­ta­vien mit­to­jen mukaan on aika har­vi­nais­ta. Kyl­lä ne yleen­sä tila­taan vakio­ko­koi­si­na, sen mukaan mitä suun­nit­te­li­jat ovat ovek­si merkanneet.

  17. Onko­han ongel­ma työn­te­ki­jöi­den lisäk­si työnjohdossa?

    Raken­ta­mi­sen tah­ti var­sin­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on ylty­nyt niin kii­vaak­si, että se uhkaa jo tuot­taa laa­tuon­gel­mia, alal­ta kerrotaan.

    ”Resurs­sit ovat tiu­koil­la. Ammat­ti­mai­ses­ta työ­voi­mas­ta on kova kysyn­tä. Pulaa on esi­mer­kik­si koke­neis­ta ja osaa­vis­ta työn­joh­ta­jis­ta, suun­nit­te­li­jois­ta ja val­vo­jis­ta. Epäi­le­mät­tä täl­lä voi pahim­mil­laan olla seu­rauk­sen­sa myös työn jäl­jes­sä”, sanoo Talon­ra­ken­nus­teol­li­suus-yhdis­tyk­sen joh­ta­ja Juk­ka Pekkanen.

    Kuten yleen­sä toi­mia­lal­la, joka on jou­tu­nut kor­kea­suh­dan­teen kou­riin, kysy­tyin työ­voi­ma liik­kuu nyt Pek­ka­sen mukaan vilk­kaas­ti raken­ta­mi­sen mark­ki­noil­la. Työ­mai­den ammat­ti­tai­toi­sik­si tun­ne­tuil­le avain­hen­ki­löil­le löy­tyy tarjouksia.

    Har­vi­nais­ta ei ole kuu­lem­ma sekään, että työn­joh­toa siir­tyy toi­saal­le kes­ken pro­jek­tin ja yksi hen­ki­lö voi hoi­taa use­aa työ­maa­ta ker­ral­la. (HS 9.1.2018)

    Toi­nen­kin hyvä artik­ke­li aihees­ta vii­me aikoina:

    ”Kes­keis­tä täs­sä kii­reen syn­nys­sä on rakennuttaja–suunnittelijat–urakoitsijat-ketjun toi­mi­mat­to­muus”, Jun­no­nen sanoo.

    Raken­ta­mi­ses­sa on kak­si kes­keis­tä toi­min­toa: suun­nit­te­lu­noh­jaus ja tuo­tan­no­noh­jaus. Jos jom­pi­kum­pi näis­tä ei toi­mi, niin toi­min­ta ajau­tuu kaa­ok­seen ja kii­ree­seen.(HS 9.2.2018)

  18. Asia­kas voi esit­tää toi­mit­ta­jal­le vaa­ti­muk­sia. Yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la ei ole mui­ta kuin talou­del­li­sia int­res­se­jä, mut­ta kun­nil­la ja val­tiol­la on myös kan­san­ta­lou­del­li­sia int­res­se­jä. Jos aliu­ra­koin­ti­kej­tut epäi­lyt­tä­vät, voi vaa­tia pää­ura­koit­si­jal­ta suu­rem­paa osuut­ta oman hen­ki­lös­tön voi­min, tai miten par­hai­ten tai­taa­kin sen ehdoik­si tar­jous­pyyn­nös­sä muo­toil­la. Mut­ta osai­si­vat­ko jul­ki­sen sek­to­rin osta­jat vaa­tia asioi­ta jot­ka oli­si­vat jär­ke­viä alan tehok­kuu­den ja ter­veh­dyt­tä­mi­sen kan­nal­ta? Vaa­ti­si osaa­mis­ta pait­si raken­ta­mi­ses­ta myös raken­ta­mis­men­tel­mis­tä joi­ta on ole­mas­sa mut­ta ei käytössä.

    Miten laa­tua voi­si mita­ta kes­tä­väl­lä taval­la jos­sa pää­ura­koit­si­ja on vas­tuus­sa laa­dus­ta riit­tä­vän pit­kään raken­nuk­sen elin­kaa­ri huo­mioi­den (esim. 50 vuot­ta)? Elin­kaa­ri­mal­lil­la ostaen? Sil­loin­kin pitää osa­ta mää­rit­tää laa­tu mitä vaa­di­taan ja sank­tiot puutteista.

  19. 1990-luvun lamas­sa satu­mai­sia voit­to­ja Neu­vos­to­lii­tos­sa teh­neet raken­nus­yrit­ryk­set kaa­tui­vat ja ala siir­tyi pää­osin ulkom­naa­lai­seen omis­tuk­seen. Samal­la alan ima­go tuhot­tiin kat­ta­vas­ti — rak­sal­le mil­lään tasol­la ammat­ti­kou­lus­tua tek­ni­kan yli­opis­toi­hin ei saa­tu pää­osin kuin ihan alaa vii­mei­se­nä vaih­toeh­to­na harkitsevia.
    Lisäk­si samal­la irti­sa­not­tiin elä­ke­put­keen alan osaa­mis­ta ark­kieth­tuu­ris­ta rakennusstatiikkaan.

    25 vuo­des­sa tätä kuop­paa ei ole saa­tu kurot­tua. Lisäk­si välil­lä lope­te­tet­tiin raken­nus­mes­ta­rei­den kou­lut­ta­mi­nen ja siir­ty­mi­nen käy­tän­nön lin­jal­la ammt­ti­kou­lu­poh­jai­ses­ta raken­ta­jas­ta amk-rakins puo­lel­le on aika haastavaa.

    Pro­jek­tin­hal­lin­nan ongel­mat lie­ne­vätr rat­kais­ta­vis­sa. Hin­taon­gel­maa taas ei mark­ki­na­ta­lous ratkaise.

    Asun­non hin­ta on sen min­kä kak­si työs­sä­ole­vaa suih­kin pys­tyy mak­sa­maan 25 vuo­des­sa. Kus­tan­nuk­set taas raken­nut­ta­ja pyr­kii pai­na­maan mah­dol­li­sim­man alas. Laa­du­kas­ta raken­ta­mis­ta ei saa edes halu­tes­saan vaan kaik­ki on samaa bulk­ki­tuo­tan­toa, kos­ka sii­hen on tapa­na tyy­ty­tä. Tuo­tan­to menee kau­pak­si olim laa­tu mitä vain.

    Asuk­kaal­la ei ole väli­nei­tä vai­kut­taa. Pank­kien oli­si ryh­dis­täy­dy­tä­vä ja lai­noi­tuk­sen ehto­na oli­si laa­tu­kri­tee­rien täyt­tä­mi­nen rakentamisessa? 

    Entä lain­sää­dän­tö? Raken­nus­liik­keet osaa­vat loba­ta päät­tä­jiä tue­ke­seen, joten toi­veet ovat olemattomat.

    Kään­tei­nen alv ehkäi­see pahim­pia vero­vi­ri­tyk­siä. Luon­nol­li­ses­ti hank­keen epä­on­nis­tues­sa kan­nat­taa lait­taa raken­nus­yri­tys kon­kurs­siin ja jät­tää ongel­mat muil­le. Työ­voi­ma­pu­lan aik­ka­na kaik­ki saa­vat töi­tä ja hom­ma jat­kuu uudel­la nimel­lä. Pitäi­si­kö rikos­lai­sis­sa mää­rä­tä “raken­nus­hui­jaus­ri­kok­ses­ta” aina vähin­tään 2 vuot­ta van­keut­ta, ei yhteis­kun­ta­pal­ve­lua eikä ehdon­lais­ta, yri­tys­ten toi­mi­val­le joh­dol­le? Kan­sain­vä­li­ses­ti USA:n hen­ki­lö­koh­tai­set van­keus­ran­gais­tuk­set ovat ainoa toi­mi­va uhka, kos­ka muu­ten vakuu­tus kor­vaa eikä lauil­la ole kovin­kaan pal­joa väliä.

    Sää­suo­jil­la sen­tään hie­man tor­ju­taan homeon­gel­mia. Mää­räyk­sien löy­sää­mi­nen näyt­tää’ vain pahen­ta­van aivan kaik­kea. Sai­ras ala.

  20. Oma ensim­mäi­nen aja­tuk­se­ni kun artik­ke­lin otsi­kon näin oli, että kysy­mys­mer­kin voi pois­taa. Perus­on­gel­ma on se, että raken­ta­mi­nen on todel­la kal­lis­ta, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti kal­lis hin­ta ei takaa laa­tua. Työ­voi­ma­kus­tan­nuk­set ovat tosia­sias­sa jotain aivan muu­ta kuin työ­eh­to­so­pi­mus­ten tau­luk­ko­pal­kat. Ongel­maa voi­si läh­teä havain­nol­lis­ta­maan las­ke­mal­la, mon­ta­ko tun­tia kes­ki­palk­kai­nen ihmi­nen jou­tuu teke­mään töi­tä, jot­ta saa net­to­pal­kal­laan mak­set­tua raken­nusa­lan työ­tun­nin las­ku­tus­hin­nan arvon­li­sä­ve­roi­neen. Talon raken­ta­mi­seen tar­vi­taan aika­moi­nen mää­rä työtunteja…ja sen lisäk­si tule­vat mate­ri­aa­li­kus­tan­nuk­set. Työ­tun­nin tuot­ta­vuu­den kehi­tys on ollut ilmei­sen heik­koa ja ymmär­tääk­se­ni tätä on läh­det­ty alal­la rat­ko­maan lähin­nä käyt­tä­mäl­lä urak­ka­palk­kaus­ta. On kysee­na­lais­ta onko täl­lä saa­tu nos­tet­tua muu­ta kuin vir­hei­den mää­rää. Ongel­man mit­ta­kaa­va on kar­mai­se­va, val­tao­sa koko kan­sa­kun­nan varal­li­suu­des­ta on kiin­ni asun­nois­sa, ne ovat pää­osa luot­to­lai­tos­ten vakuus­kan­nas­ta ja poh­jim­mil­taan kyse on perus­tar­pees­ta, jos­sain on asut­ta­va: tai­va­sal­la elä­mi­nen on Suo­mes­sa hen­gen­vaa­ral­lis­ta puuhaa.

  21. Osmo, nyt on pak­ko kysyä, mihin perus­tat väit­tä­mä­si, että kaa­voi­tu oli­si kun­nos­sa? Minus­ta se on kaik­kea muu­ta. Hel­sin­ki ei kes­ki­ty kau­pun­ki­mai­sen ympä­ris­tön kehit­tä­mi­seen, vaan rois­kii paik­ko­ja sin­ne tän­ne ja tekee uusis­ta alueis­ta kaik­kea muu­ta kuin kau­pun­ki­mai­sia ympä­ris­tö­jä. Ympä­ris­tö­kun­nat eivät kaa­voi­ta ras­kaan ratain­fran vie­reen uusia pik­ku­kau­pun­ke­ja, vaan kat­so­taan, mis­tä kun­ta saa par­haat voitot.

  22. Täs­sä ket­jus­sa on ylei­nen aja­tus, että ongel­mat kor­jaan­tu­vat lisää­mäl­lä raken­ta­jien vas­tui­ta ja ran­gais­tuk­sia vir­heis­tä. Itse en usko että täs­tä ajat­te­lus­ta löy­tyy rat­kai­su. Syys­tä että kukaan jär­ke­vä yrit­tä­jä tai fir­ma ei halua ottaa vas­ta­tak­seen kovem­pia vastuita/sanktioita ilmai­sek­si. Sopi­mus­sa­kot siis hin­noi­tel­laan hin­taan (hin­nat nouse­va­tI tai sit­ten jäte­tään tar­jous lähettämättä.

    Rat­kai­sun pitäi­si siis löy­tyä pork­ka­nas­ta eikä kepistä.

    1. Itse väi­tän, että sopi­mus­sak­ko­ja ei voi hin­noi­tel­la hin­toi­hin, kos­ka raken­nusa­lal­la mark­ki­nat eivät toi­mi. Teo­rias­sa­han kor­keam­man laa­dun pitäi­si näkyä kor­keam­pa­na hin­ta­na jo nyt, mut­ta käy­tän­nös­sä näin ei ole, vaik­ka aivan kaik­ki valit­ta­vat laa­dun ole­van heikko.

      Ongel­ma on epä­sym­met­ri­nen mark­ki­na-ase­tel­ma: val­miin tuot­teen laa­dun arvioi­mi­nen on vai­ke­aa ammat­ti­lai­sel­le­kin kun raken­nus­vir­heet ja laa­dut­to­mat mate­ri­aa­li­va­lin­nat on pii­lo­tet­tu raken­tei­den sisään, eikä tavan kulut­ta­jal­ta voi miten­kään odot­taa kykyä tai aikaa käy­dä läpi suun­ni­tel­mia tai työ­maan muis­tioi­ta, sikä­li kun ne edes ovat kulut­ta­jan saa­ta­vil­la. Eli kun pas­kaa on mah­do­ton­ta erot­taa kul­las­ta, voi­daan pas­ka myy­dä kul­lan hin­nal­la (tai sekä pas­ka että kul­ta kes­kin­ker­tai­sen tuot­teen hinnalla).

      Sinän­sä pas­kan raken­ta­mi­nen voi olla ihan mark­ki­noi­den tah­don mukais­ta, mut­ta ongel­ma on sii­nä, että pas­kaa on lii­an help­po myy­dä prii­ma­na. Vaik­ka­pa auto­mark­ki­noil­la pas­ka pal­jas­tuu pas­kak­si heti auto­leh­tien ensim­mäi­sis­sä koea­jois­sa ja asiak­kaat otta­vat arviot huo­mioon, mut­ta asun­to­ra­ken­ta­mi­sen puo­lel­la viat ilme­ne­vät tyy­pil­li­ses­ti vas­ta kun raken­nus­liik­keen vas­tuu on lakannut.

      Raken­nusal­le tar­vit­tai­siin­kin jon­kin­lai­nen puo­lu­ee­ton laadunvalvonta‑, ja ‑ser­ti­fioin­ti­jär­jes­tel­mä vähän ener­gia­to­dis­tus­ten tapaan. Eli jokin puo­lu­ee­ton taho kävi­si läpi suun­ni­tel­mat, käy­te­tyt raken­nus­tuot­teet ja ‑tavat, ja antai­si raken­nuk­sel­le laa­tu­luo­kan, jota kulut­ta­ja voi­si käyt­tää osto­pää­tök­sen tuke­na. Täl­löin mark­ki­na-ase­tel­ma oli­si sym­met­ri­sem­pi, ja hin­ta voi­si mää­räy­tyä mark­ki­noil­la parem­min todel­li­seen infor­maa­tioon perus­tuen, ei pelk­kien stai­lat­tu­jen myyn­ti­ku­vien ja mark­ki­na­pu­heen perusteella.

      Täl­lai­nen laa­tuser­ti­fi­kaat­ti voi­si hyvin olla vapaa­eh­toi­nen, mut­ta esi­mer­kik­si pank­ke­ja luu­li­si hyvin­kin kiin­nos­ta­van onko usean vuo­si­kym­me­nen mit­tai­sen lai­nan vakuu­te­na ole­va asun­to tule­vai­suu­des­sa edel­leen kurant­tia tava­raa, vai romah­taa­ko sen arvo ennen­ai­kais­ten kal­lii­den remont­tien vuoksi.

  23. Ura­koi­den ket­jut­ta­mi­nen aliu­ra­koi­den aliu­ra­koik­si on hei­ken­tä­nyt laa­tua. Aliu­ra­koi­jaa ei saa vas­tuuseen vir­heis­tä. Pitäi­si­kö siis ottaa askel taak­se­päin niin, että nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa työ­maal­la ole­vis­ta oli­si pää­ura­koi­jan väkeä? Pilk­ko­mis­ta on perus­tel­tu rahan sääs­tä­mi­sel­lä, mut­ta eihän tuot­ta­vuus ole nous­sut lainkaan.

    Tun­ne­lin pääs­sä näkyy ehkä valoa. Esi­mer­kik­si raken­nus­lii­ke Fira aina­kin väit­tää panos­ta­van­sa tuo­te­ke­hi­tyk­seen ja töi­den moder­nim­paan jär­jes­tä­mi­seen lean-ajat­te­lun hen­ges­sä. Toi­vot­ta­vas­ti se pakot­taa muut­kin paran­ta­maan tahtia.”

    Olen itse toi­mi­nut pit­kään kone­pa­ja-alal­la ja lähin­nä har­ras­te­li­ja­na (talo­yh­tiöi­den osak­kaa­na ja asuk­kaa­na) seu­raan myös raken­nusa­laa. Olen ihme­tel­lyt tätä raken­nusa­lan väi­tet­tyä (uskon kyl­lä, en vain ole itse pen­ko­nut tilas­to­ja) huo­noa tuot­ta­vuus­ke­hi­tys­tä ja laatua. 

    Kone­pa­ja­teol­li­suu­des­sa tuot­ta­vuus ja laa­tu syn­ty­vät pit­käl­ti eri­kois­tu­mi­ses­ta, ja tämä taas on pal­jol­ti val­mis­tus­tek­nii­kan eri­kois­tu­mis­ta. Näi­tä hyö­ty­jä tie­tys­ti rea­li­soi­daan raken­nus­tuo­te­teol­li­suu­des­sa täy­sil­lä. Talon­ra­ken­ta­mi­ses­sa tuo­te­vaih­te­lu on suur­ta ja teke­mi­nen tuot­tees­ta joh­tuen pit­käl­ti ihmis­ten työ­tä. Näis­sä olo­suh­teis­sa tuot­ta­vuu­den kehit­tä­mi­nen ei ole help­poa ja se perus­tuu, tai sen tuli­si perus­tua, aina­kin hyvään työn orga­ni­soin­tiin. Laa­tu taas syn­tyy lähin­nä teke­mi­sen laa­dus­ta. Var­si­nai­sia laa­tu­mo­kia voi syn­tyä toki myös huo­nos­ta suun­nit­te­lus­ta ja ahneuk­sis­sa teh­dys­tä fus­kaa­mi­ses­ta mate­ri­aa­lien laadussa.

    Uskon, että Osmo on oikeil­la jäl­jil­lä tuos­sa kom­men­tin alkuun lai­naa­mas­sa­ni poh­din­nas­sa. Hyvää laa­tua ei syn­ny, jos teki­jä­po­ruk­ka vaih­tuu koko ajan. He eivät hit­sau­du tuot­ta­vak­si tii­mik­si, eivät opi jon­kun suun­nit­te­le­maa vakio­toi­min­ta­ta­paa, työn­suun­nit­te­lua ei nou­da­te­ta, ja vas­tuu­ta ei ote­ta. Se että teki­jät tule­vat jos­tain Viros­ta Suo­meen vain kei­kal­le ja voi­vat mil­loin vain “pae­ta” koti­maa­han­sa, on vas­tuun otta­mi­sen kan­nal­ta tuhoisaa. 

    Pari hyvää esimerkkiä:

    Fira muis­taak­se­ni rapor­toi, että Sak­sas­sa put­ki­re­mont­te­ja tekee aina sama työ­po­ruk­ka. Työ­tä teh­dään aina samas­sa jär­jes­tyk­ses­sä, joka on hiot­tu niin, että tur­haa (lean-mie­les­sä) teke­mis­tä on mah­dol­li­sim­man vähän. 

    Raken­nus­yh­tiö Leh­to luke­ma­ni mukaan halu­aa suun­ni­tel­la ja toteut­taa koh­teen­sa itse. Tämä mah­dol­lis­taa val­mis­tusys­tä­väl­li­sen tuo­te­suun­nit­te­lun, mikä on aivan olen­nais­ta tuot­ta­vuu­den kannalta.

    1. -e-: Raken­nus­yh­tiö Leh­to luke­ma­ni mukaan halu­aa suun­ni­tel­la ja toteut­taa koh­teen­sa itse. Tämä mah­dol­lis­taa val­mis­tusys­tä­väl­li­sen tuo­te­suun­nit­te­lun, mikä on aivan olen­nais­ta tuot­ta­vuu­den kannalta.

      Raken­nut­ta­ja­läh­töi­nen toi­min­ta­ta­pa ei vält­tä­mät­tä ole lop­pu­käyt­tä­jän kan­nal­ta paras mah­dol­li­nen — se voi joh­taa yhdes­tä muo­tis­ta teh­tyi­hin (luon­nol­li­ses­ti mini­mi­mi­toi­tet­tui­hin) bulk­ki­rat­kai­sui­hin, jot­ka luo­vat mon­o­to­nis­ta kau­pun­ki­ku­vaa. Tar­vit­tai­siin valis­tu­nei­ta raken­nut­ta­jia tai vaa­ti­via kulut­ta­jia, mut­ta kum­mat­kin ovat har­vas­sa. Kaa­voi­tuk­sel­la ja lisä­sään­te­lyl­lä ongel­ma ei ratkea.

      1. Vil­le: Raken­nut­ta­ja­läh­töi­nen toi­min­ta­ta­pa ei vält­tä­mät­tä ole lop­pu­käyt­tä­jän kan­nal­ta paras mah­dol­li­nen – se voi joh­taa yhdes­tä muo­tis­ta teh­tyi­hin (luon­nol­li­ses­ti mini­mi­mi­toi­tet­tui­hin) bulk­ki­rat­kai­sui­hin, jot­ka luo­vat mon­o­to­nis­ta kau­pun­ki­ku­vaa. Tar­vit­tai­siin valis­tu­nei­ta raken­nut­ta­jia tai vaa­ti­via kulut­ta­jia, mut­ta kum­mat­kin ovat har­vas­sa. Kaa­voi­tuk­sel­la ja lisä­sään­te­lyl­lä ongel­ma ei ratkea.

        Ongel­man ydin on gryn­daus. Raken­nus­yh­tiön laki­sää­tei­nen teh­tä­vä on teh­dä voit­toa, eli mini­mi panos­tuk­sel­la mak­si­mi voit­to. Olen jok­seen­kin kyy­ni­nen, kun joku yri­tys mai­nos­taa vas­tuul­li­suut­ta tms. pup­pua. Ennen sotia oli taval­lis­ta, että raken­nus­yh­tiö vain raken­si ja rahoit­ta­ja oli joku muu, par­haas­sa tapauk­ses­sa osak­kaat. Lii­an tark­ka kaa­voi­tus ja sään­te­ly ei rat­kai­se vaan on osa ongelmaa.

      2. Sitä, että raken­nus­lii­ke saa teh­dä mitä halu­aa, on koke­mus­ta 1960-luvul­ta. Pitäi­si­kö mää­rä­tä Kal­lel­le ran­gais­tuk­sek­si vel­vol­li­suus asua 1960-luvun beto­ni­bru­ta­lis­mi­lä­hiös­sä vuo­den ver­ran, jot­ta oppi­si ymmär­tä­mään kaa­voi­tuk­sen arvoja.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sitä, että raken­nus­lii­ke saa teh­dä mitä halu­aa, on koke­mus­ta 1960-luvul­ta. Pitäi­si­kö mää­rä­tä Kal­lel­le ran­gais­tuk­sek­si vel­vol­li­suus asua 1960-luvun beto­ni­bru­ta­lis­mi­lä­hiös­sä vuo­den ver­ran, jot­ta oppi­si ymmär­tä­mään kaa­voi­tuk­sen arvoja. 

        Raken­ne­tun ympä­ris­tön esteet­ti­syys ei ole yksin kaa­voi­tuk­sen arvois­ta kiinni.
        1900-luvul­la hypät­tiin yksit­täis­ten talo­jen raken­ta­mi­ses­ta suu­ren mit­ta­kaa­van alue­ra­ken­ta­mi­seen. Raken­nus­liik­keis­tä tuli itse raken­nut­ta­jia ja raken­nus­ten ulko­nä­kö ja sijoit­te­lu perus­tui ele­ment­tien val­mis­tus- ja asen­nus­tek­niik­kaan. Raken­nus­ten ulko­nä­kö ja kau­pun­ki­ti­la jäi­vät sivu­roo­liin — se ei joh­tu­nut sii­tä, että hyviä tavoit­tei­ta ja pyr­ki­myk­siä oli­si puut­tu­nut kaa­voi­tuk­ses­ta ja raken­nus­suun­nit­te­lus­ta, vaan sii­tä, että tek­nis-talou­del­li­set arvot meni­vät nii­den edelle.

  24. Ura­koi­den ket­jut­ta­mi­nen aliu­ra­koi­den aliu­ra­koik­si on hei­ken­tä­nyt laa­tua. Aliu­ra­koi­jaa ei saa vas­tuuseen vir­heis­tä. Pitäi­si­kö siis ottaa askel taak­se­päin niin, että nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi osa työ­maal­la ole­vis­ta oli­si pää­ura­koi­jan väkeä?

    Vai onko kyse sii­tä, että ura­koit­si­jaa ei saa vastuuseen?

    Jos heik­ko laa­tu liit­tyy nime­no­maan aliu­ra­koin­tiin, niin sys­tee­mis­sä on valu­vi­ka. Aliu­ra­koin­nin ei pitäi­si olla teko­syy saa­da teh­dä huo­noa laa­tua, sil­lä se on ainoas­taan toteu­tuk­sen eräs yksityiskohta.

    Ura­koint­si­jan­han pitää olla vas­tuus­sa myy­mäs­tään työs­tä. Ura­koit­si­ja voi sit­ten teh­dä työn itse omal­la hen­ki­lö­kun­nal­la tai teet­tää sen aliu­ra­koit­si­jal­la, riip­puen miten syn­tyy paras hin­ta-laa­tu ‑suh­de. Mut­ta jos aliu­ra­koit­si­ja mokaa, vii­me kädes­sä­hän ura­koit­si­jan itsen­sä tulee kai­ken jär­jen mukaan vas­ta­ta sii­tä, ja joko teet­tää työ uusik­si tai teh­dä se itse niin mon­ta ker­taa, että se tulee kun­nol­la tehdyksi.

    Täs­tä seu­raa väis­tä­mät­tä se, että ura­koit­si­jal­la pitäi­si olla val­ta­va int­res­si val­voa aliu­ra­koit­si­jan työ­tä tai jopa teh­dä tar­vit­taes­sa tär­keim­mät hom­mat itse. Mut­ta mil­lään ei pitäi­si syn­tyä tilan­net­ta, että ura­koit­si­ja voi hei­lu­tel­la käsi­ään ja tode­ta, että “aliu­ra­koit­si­ja moka­si, ei me teh­dä mitään täl­le”. Näin­hän ei voi tapah­tua, jos tilaa­ja saa ura­koit­si­jan hel­pos­ti vastuuseen.

    Jos tilaa­jal­la ei ole halua tai kei­no­ja saa­da ura­koit­si­jaa vas­taa­maan osta­mas­taan työs­tä, ei vas­tuu­ta tie­ten­kään tar­vit­se löy­tyä myös­kään ket­jun häntäpäästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.