Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 27.3.2018

Kokous­so­vel­lus Ahjo on ollut rik­ki ja niin­pä pää­sin luke­maan lau­ta­kun­nan lis­taa vas­ta tänään illal­la. Kii­tos vain ren­tout­ta­vas­ta vii­kon­lo­pus­ta, mut­ta olen jou­tu­nut tutus­tu­maan lis­taan aika pintapuolisesti.

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050 ‑val­mis­te­luai­neis­tos­ta

Pöy­däl­tä

Kos­ka en ollut kuu­le­mas­sa kes­kus­te­lua vii­mek­si, en tie­dä mil­lai­sia asioi­ta täs­sä on halut­tu vie­lä katsella.

Lausun­to Helen oy:n Tat­ta­ri­suol­le suun­ni­tel­lun läm­pö­kes­kuk­sen YVA-suunnitelmasta

Kos­ka olen päät­tä­nyt var­muu­den vuok­si jää­vä­vä itse­ni täs­sä asias­sa, en kom­men­toi myös­kään blogillani.

Asun­to­kort­te­lei­den varaa­mi­nen hin­ta- ja laa­tu­kil­pai­lul­le Kruunuvuorenrannassa.

Kak­si kort­te­lia, raken­nusoi­keu­del­taan yhteen­sä 17 400 k‑m2 vara­taan laa­tu- ja hin­ta­kil­pai­lul­le. Kil­pai­lu jär­jes­te­tään siten, että ensin kaik­ki saa­vat kil­pail­la laa­dul­la ja sit­ten vali­taan nel­jä laa­dul­taan paras­ta hin­ta­kil­pai­luun. Kort­te­lei­ta on kak­si, Tar­jouk­sen voi esit­tää vain toi­ses­ta tai molem­mis­ta kil­pai­luis­ta. Joka tapauk­ses­sa tämä on niin sanot­tu iso­jen nor­su­jen tans­si, kos­ka yhden­kin kort­te­lin osal­ta bud­jet­ti on jotain 30 – 40 M€.

Aika laa­du­kas­ta jäl­keä on tar­koi­tus tul­la. On esi­mer­kik­si teh­tä­vä ehdo­tus valotaideteoksesta.

Nopeal­la luke­mi­sel­la en aivan en aivan ymmär­tä­nyt miten tämä menee, kos­ka kort­te­lei­hin tulee myös Hitas- ja Ara-tont­te­ja. (Onko aja­tuk­se­na, että ARAn käyn­nis­ty­mi­nen var­mis­te­taan niput­ta­mal­la kovan­ra­han ja ARA-ton­tit, mikä tar­koit­taa, että ARAa ale­taan sub­ven­toi­da kau­pun­gin varoista?)

Pysä­köin­ti­nor­mi on kiin­teä, vaik­ka piti olla mark­ki­naeh­toi­nen. Perus­nor­mi on 130 auto­paik­kaa, mut­ta eri­lai­sil­la ehdoil­la se on alen­net­ta­vis­sa sadak­si auto­pai­kak­si. Aina­kin osa pysä­köin­nis­tä toteu­te­taan eril­li­sen pal­ve­lu­yh­tiön kaut­ta, johon nämä yhtiöt eivät tuli­si osak­kaik­si. Kuu­los­taa hyväl­tä, mut­ta onko kui­ten­kin raken­net­ta­va tuo kiin­teä mää­rä, vaik­ka kaa­van mukais­ta mää­rää auto­pai­kan vuo­kraa­jia tai osta­jia ei ilmaantuisi?

Kun lis­tan luke­mi­seen annet­tiin vain yksi ilta, on pak­ko jät­tää tämä kysymyksille.

Pos­ti­puis­ton tar­kis­tet­tu asemakaavaehdotus

Tähän läsäy­te­tään asun­not 5 700 asuk­kaal­le. Jos täs­tä teh­täi­siin itse­näi­nen kun­ta, sijoit­tui­si se asu­kas­lu­vul­taan jok­seen­kin tark­kaan kun­tien jou­kos­sa puo­li­vä­liin. Tämä oli meil­lä 24.10.2017. Lausun­not eivät ole tuot­ta­neet sii­hen mer­kit­tä­viä muutoksia.

Hel­sin­ki tekee täs­tä aika hyvän tilin, sil­lä kau­pun­gil­le aiheu­tuu kulu­ja vain 50 M€, mikä on 200 €/k‑m2.

Pih­la­jis­toon Joke­rin var­rel­le täydennysrakentamista

Tyh­jäl­le ton­til­le kaup­pa ja asun­to­ja sadal­le uudel­le asukkaalle.

Nor­mi­kaa­va.

Uima­ran­nan­tien kaa­va Tapaninvainiossa

Tämä pie­ni täy­den­nys­kaa­va oli meil­lä 9.5.2017. Se menee nyt lausun­to­jen jäl­keen eteen­päin. Noin 60 asukasta.

Vat­tu­nie­men­ku­jal­le kou­lu ja päiväkoti

Asuk­kai­ta pur­sua­vaan Laut­ta­saa­reen raken­ne­taan 600 oppi­laan kou­lu ja 220 lap­sen päi­vä­ko­ti. Tätä tont­tia onkin etsit­ty. Teol­li­suus­ra­ken­nus nurin kou­lun tieltä.

Haka­nie­men­to­rin hotel­lin kaa­va eteenpäin

Vähän kiis­taa­kin herät­tä­nyt hotel­li Hake­nie­men­to­rin lai­dal­la pan­naan eteen­päin. Käsit­te­lim­me tämän kaa­van 7.11.2017. Annet­tu­jen lausun­to­jen joh­dos­ta kaa­va­mää­räyk­siin on lisät­ty, että raken­ta­mi­nen ei saa aiheut­taa vau­rioi­ta naa­pu­ri­ra­ken­nuk­sil­le eikä met­ron kul­kua saa estää.  Hyvä, että tämä­kin tuli varmistetuksi.

Vuo­saa­ren­tie 10:n ase­ma­kaa­va eteenpäin

Kaa­va oli meil­lä 23.9.2014 ja nyt jo, kol­men ja puo­len vuo­den kulut­tua se on tul­lut lausun­noil­ta ja menee eteen­päin. Uusia vuo­saa­re­lai­sia 80. Teh­dyt muu­tok­set var­sin pie­ni suh­tees­sa käy­tet­tyyn aikaan.

Kump­pa­nuus­kaa­voi­tus­tont­ti Kon­tu­las­ta Firal­le vajaal­la 8 mil­joo­nal­la eurolla.

Ilmei­ses­ti suun­ni­tel­mat eivät ole ihan val­miit, kos­ka myyn­ti­hin­ta kas­vaa, jos raken­nusoi­keus kas­vaa. Run­saat 350 asukasta.

 

 

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 27.3.2018”

  1. Vat­tu­nie­men­ka­dul­ta siis pois­te­taan yhdis­tet­ty kevyen lii­ken­teen väy­lä ja pyö­räi­ly siir­re­tään ajo­ra­dal­le. Samal­la nopeus­ra­joi­tus las­ke­taan kol­meen­kymp­piin., Parem­pi se on kuin nykyi­nen rat­kai­su (lii­an kapea yhdis­tet­ty klv), mut­ta sil­ti hie­man mie­ti­tyt­tää rat­kai­sun toi­mi­vuus noin vil­kas­lii­ken­tei­sel­lä kadul­la. Eikö pyö­ra­kais­to­ja oli­si voi­nut jat­kaa myös Vat­tu­nie­men­ku­jan ris­teyk­ses­tä ete­lään päin aina Mel­kon­ku­jal­le asti, mihin nykyi­nen klv:kin ulottuu?

  2. Jopa on kum­ma tilan­ne, jos Tat­ta­ri­suo­ta ei voi edes kom­men­toi­da. Jos kes­kus­te­ji­jat jät­tä­vät omia kom­ment­te­jaan asias­ta, niin blok­kaat­ko ne pois?

    1. Kyl­lä, jos minua pide­tään täs­sä asias­sa jää­vi­nä, en voi käy­dä blo­gil­la­ni kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­taan liit­tyen kes­kus­te­lua asiasta.

      1. Toi­vot­ta­vas­ti kui­ten­kin sal­lit tois­ten käy­dä asias­ta kes­kus­te­lua blo­gia­lus­tal­la­si. Asia­han on mie­les­tä­ni mitä tar­kein, kun suun­na­taan koh­ti fos­sii­li­va­paa­ta Hel­sin­kiä. On help­po vaa­tia nykyis­ten voi­ma­lai­tos­ten sul­ke­mis­ta, kun ei tar­vit­se ottaa kan­taa kor­vaa­viin ener­gia­rat­kai­sui­hin. Toi­mi­van chp-lai­tok­sen sul­ke­mi­nen on jo sinän­sä huo­nos­ti har­kit­tu toi­men­pi­de, ja lisäk­si se näyt­tää joh­ta­van yhden maa­il­man par­hais­ta kau­ko­läm­pö­kuor­man menet­tä­mi­seen yhteis­tuo­tan­nol­ta. Hel­sin­gil­lä ei mitä ilmei­sem­min ole halu­ja maa­il­man ilmas­ton pelas­ta­mi­seen raken­ta­mal­la uusia chp-lai­tok­sia. Ne ovat kau­pun­gin talou­den kan­nal­ta kan­nat­ta­mat­to­mia investointeja. 

        Mie­les­tä­ni Suo­mel­la­kaan ei ole varaa menet­tää näin hie­noa chp-koh­det­ta, taval­laan omaa energialähdettä.

        Uudet läm­pö­kes­kuk­set sitä­vas­toin näyt­tä­vät sopi­vat hyvin poliit­ti­seen kuvaan, kos­ka kau­ko­läm­mön kulut­ta­jat aina mak­sa­vat kau­ko­läm­mön hin­nas­sa lisä­ku­lut ilman ylä­ra­jaa. Kau­pun­ki ja Helen ovat täs­sä asias­sa huo­no­ja pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä, pitäi­si kysyä todel­lis­ten mak­sa­jien, eli kau­ko­läm­mön asiak­kai­den mie­li­pi­det­tä, heil­lä­hän ei ole juu­ri­kaan muu­ta mah­dol­li­suut­ta kuin maksaa.

        Bio­läm­pö­kes­kuk­set ovat kui­ten­kin tule­vai­suu­den rat­kai­su­ja, vaik­ka ne alku­vai­hees­sa vain lisää­vät kas­vi­huo­ne­vai­ku­tus­ta yhteis­tuo­tan­to­ki­vi­hii­leen­kin ver­rat­tu­na. Maa­kaa­sua ei miten­kään voi pitää hyvä­nä tule­vai­suu­den rat­kai­su­na ilman riit­tä­viä varajärjestelyjä. 

        Kos­ka kaa­voit­ta­ja on tyys­tin unoh­ta­nut ener­gian­tuo­tan­non tar­peet, jou­du­taaan nykyi­sen kal­tai­siin konflik­ti­ti­lan­tei­siin asuk­kai­den kans­sa, kun uusia läm­mön­tuo­tan­to­lai­tok­sia on pak­ko jon­ne­kin rakentaa. 

        .

      2. Niis­tä asiois­ta, jois­sa olen jää­vi, en voi sal­lia kes­kus­te­lua blo­gil­la­ni, kos­ka olen blo­gin “pää­toi­mit­ta­ja”.
        Ener­gia­po­li­tii­kas­ta yleen­sä en pidä itseä­ni jää­vi­nä kes­kus­te­le­maan, en myös­kään sii­tä, onko bio­mas­san polt­to hyvä tapa tai yleen­sä tapa ollen­kaan, pelas­taa maa­pal­loa. Tämä val­tion mää­räys suun­nit­tel­me mää­räys ajaa CHP tuo­tan­to alas on suo­ras­taan kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä lisää­vä, mut­ta sen tar­koi­tus onkin lisä­tä met­sän- ja suo­no­mis­ta­jien tulo­ja eikä vähen­tää pääs­tö­jä. Sii­hen on täh­dän­nyt myös maa­kaa­sun vero­jen kahdeksankertaistaminen

  3. Vapon lob­baus on ylit­tä­nyt kai­ken tol­kul­li­suu­den rajat. Tur­peen polt­to on hai­tal­li­sem­paa kuin kivi­hii­li, samat pääs­töt ja lisäk­si tuo­taan suo­luon­to koh­tuul­li­sen hei­kon polt­toai­neen vuoksi.
    Hyvä ener­gia­po­li­tiik­ka perus­tuu moni­puo­li­suu­teen. 5% tuu­li­voi­maa ei ener­gia­jär­jes­te­ömää kaa­da, pie­ni vaan ei kas­va­va tur­ve­tu­yotan­to on pai­kal­li­ses­ti ja vara­voi­ma­na siedettävää.

  4. Kes­kus­te­lu Hel­sin­gin ener­gia­tu­le­vai­suu­des­ta saat­tai­si­kin diver­goi­tua hal­lit­se­mat­to­mak­si ja sitä kaut­ta hyö­dyt­tö­mäk­si. Sen ase­mes­ta suo­sit­te­len kes­kus­te­li­joi­ta pereh­ty­mään Tat­ta­ri­suon Yva mate­ri­aa­liin, jos­ta saa var­sin hyvän kuvan, mitä kaik­kea han­ke­suun­ni­tel­ma pitää sisäl­lään. Kivi­hii­li­kes­kus­te­luun tuo uut­ta vir­taa TEM:n Pöy­ryl­lä teet­tä­mä arvio. Rivien välis­tä voi tosin huo­ma­ta, että poliit­ti­nen ohjaus on pääs­syt vai­kut­ta­maan rapor­tin sisäl­töön. Esi­mer­kik­si bio­polt­toai­neen saa­ta­vuus ja hin­ta on jätet­ty koko­naan käsit­te­le­mät­tä, vaik­ka juu­ri sii­hen ne kaik­kein suu­rim­mat epä­var­muu­det liit­ty­vät. Säh­kön­tuo­tan­non vähe­ne­mä tun­nus­te­taan, mut­ta se muka kor­vat­tai­siin Ruot­sin ja Nor­jan vesi­voi­mal­la. Ikään­kuin Suo­men lain­sää­dän­nöl­lä lisät­täi­siin naa­pu­riem­me sateita.

    1. Ruot­sin ja Nor­jan vesi­voi­ma myy­dään eni­ten tar­joa­val­le ja Bri­tan­nias­sa ja Kes­ki-Euroo­pas­sa saa­te­taan tar­jo­ta aika paljon.

      1. Tot­ta. Oli­si voi­nut luul­la Pöy­ryn­kin tie­tä­vän tämän.

        Suo­mes­sa tuot­ta­mat­ta jää­vää chp-säh­köä on mah­do­ton­ta kor­va­ta pääs­töt­tö­mäs­ti, sen­ver­ran vah­vas­ti suu­ri sähön­tar­ve ja chp-tuo­tan­to ajoit­tu­vat samaan ajankohtaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.