Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 27.3.2018

Kok­oussovel­lus Ahjo on ollut rik­ki ja niin­pä pääsin luke­maan lau­takun­nan lis­taa vas­ta tänään illal­la. Kiitos vain rentout­tavas­ta viikon­lo­pus­ta, mut­ta olen joutunut tutus­tu­maan lis­taan aika pintapuolisesti.

Lausun­to Uusi­maa-kaa­va 2050 ‑valmis­telu­aineis­tos­ta

Pöy­dältä

Kos­ka en ollut kuule­mas­sa keskustelua viimek­si, en tiedä mil­laisia asioi­ta tässä on halut­tu vielä katsella.

Lausun­to Helen oy:n Tat­tarisuolle suun­nitel­lun läm­pökeskuk­sen YVA-suunnitelmasta

Kos­ka olen päät­tänyt var­muu­den vuok­si jäävävä itseni tässä asi­as­sa, en kom­men­toi myöskään blogillani.

Asun­toko­rt­telei­den varaami­nen hin­ta- ja laatuk­il­pailulle Kruunuvuorenrannassa.

Kak­si kort­telia, raken­nu­soikeudeltaan yhteen­sä 17 400 k‑m2 varataan laatu- ja hin­tak­il­pailulle. Kil­pailu jär­jestetään siten, että ensin kaik­ki saa­vat kil­pail­la laadul­la ja sit­ten val­i­taan neljä laadul­taan paras­ta hin­tak­il­pailu­un. Kort­telei­ta on kak­si, Tar­jouk­sen voi esit­tää vain tois­es­ta tai molem­mista kil­pailuista. Joka tapauk­ses­sa tämä on niin san­ot­tu iso­jen nor­su­jen tanssi, kos­ka yhdenkin kort­telin osalta bud­jet­ti on jotain 30 – 40 M€.

Aika laadukas­ta jälkeä on tarkoi­tus tul­la. On esimerkik­si tehtävä ehdo­tus valotaideteoksesta.

Nopeal­la lukemisel­la en aivan en aivan ymmärtänyt miten tämä menee, kos­ka kort­telei­hin tulee myös Hitas- ja Ara-tont­te­ja. (Onko ajatuk­se­na, että ARAn käyn­nistymi­nen varmis­te­taan niput­ta­mal­la kovan­ra­han ja ARA-ton­tit, mikä tarkoit­taa, että ARAa ale­taan sub­ven­toi­da kaupun­gin varoista?)

Pysäköinti­nor­mi on kiin­teä, vaik­ka piti olla markki­nae­htoinen. Perus­nor­mi on 130 autopaikkaa, mut­ta eri­laisil­la ehdoil­la se on alen­net­tavis­sa sadak­si autopaikak­si. Ainakin osa pysäköin­nistä toteutetaan eril­lisen palveluy­htiön kaut­ta, johon nämä yhtiöt eivät tulisi osakkaik­si. Kuu­lostaa hyvältä, mut­ta onko kuitenkin raken­net­ta­va tuo kiin­teä määrä, vaik­ka kaa­van mukaista määrää autopaikan vuokraa­jia tai osta­jia ei ilmaantuisi?

Kun lis­tan lukemiseen annet­ti­in vain yksi ilta, on pakko jät­tää tämä kysymyksille.

Postipuis­ton tark­istet­tu asemakaavaehdotus

Tähän läsäytetään asun­not 5 700 asukkaalle. Jos tästä tehtäisi­in itsenäi­nen kun­ta, sijoit­tuisi se asukaslu­vul­taan jok­seenkin tarkkaan kun­tien joukos­sa puo­liväli­in. Tämä oli meil­lä 24.10.2017. Lausun­not eivät ole tuot­ta­neet siihen merkit­täviä muutoksia.

Helsin­ki tekee tästä aika hyvän tilin, sil­lä kaupungille aiheutuu kulu­ja vain 50 M€, mikä on 200 €/k‑m2.

Pih­la­jis­toon Jok­erin var­relle täydennysrakentamista

Tyhjälle ton­tille kaup­pa ja asun­to­ja sadalle uudelle asukkaalle.

Normikaa­va.

Uimaran­nantien kaa­va Tapaninvainiossa

Tämä pieni täy­den­nyskaa­va oli meil­lä 9.5.2017. Se menee nyt lausun­to­jen jäl­keen eteen­päin. Noin 60 asukasta.

Vat­tuniemenku­jalle koulu ja päiväkoti

Asukkai­ta pur­suavaan Laut­tasaa­reen raken­netaan 600 oppi­laan koulu ja 220 lapsen päiväkoti. Tätä tont­tia onkin etsit­ty. Teol­lisu­us­raken­nus nurin koulun tieltä.

Hakaniemen­torin hotellin kaa­va eteenpäin

Vähän kiis­taakin herät­tänyt hotel­li Hak­e­niemen­torin laidal­la pan­naan eteen­päin. Käsit­te­limme tämän kaa­van 7.11.2017. Annet­tu­jen lausun­to­jen joh­dos­ta kaavamääräyk­si­in on lisät­ty, että rak­en­t­a­mi­nen ei saa aiheut­taa vau­ri­oi­ta naa­puri­raken­nuk­sille eikä metron kulkua saa estää.  Hyvä, että tämäkin tuli varmistetuksi.

Vuosaar­en­tie 10:n ase­makaa­va eteenpäin

Kaa­va oli meil­lä 23.9.2014 ja nyt jo, kol­men ja puolen vuo­den kulut­tua se on tul­lut lausun­noil­ta ja menee eteen­päin. Uusia vuosaare­laisia 80. Tehdyt muu­tok­set varsin pieni suh­teessa käytet­tyyn aikaan.

Kump­panu­uskaavoitus­tont­ti Kon­tu­las­ta Firalle vajaal­la 8 miljoon­al­la eurolla.

Ilmeis­es­ti suun­nitel­mat eivät ole ihan valmi­it, kos­ka myyn­ti­hin­ta kas­vaa, jos raken­nu­soikeus kas­vaa. Run­saat 350 asukasta.

 

 

9 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 27.3.2018”

  1. Vat­tuniemenkadul­ta siis pois­te­taan yhdis­tet­ty kevyen liiken­teen väylä ja pyöräi­ly siir­retään ajo­radalle. Samal­la nopeusra­joi­tus las­ke­taan kolmeenkymp­pi­in., Parem­pi se on kuin nykyi­nen ratkaisu (liian kapea yhdis­tet­ty klv), mut­ta silti hie­man mieti­tyt­tää ratkaisun toimivu­us noin vilka­sli­iken­teisel­lä kadul­la. Eikö pyörakaisto­ja olisi voin­ut jatkaa myös Vat­tuniemenku­jan risteyk­ses­tä etelään päin aina Melkonku­jalle asti, mihin nykyi­nen klv:kin ulottuu?

    Vastaa

  2. Jopa on kum­ma tilanne, jos Tat­tarisuo­ta ei voi edes kom­men­toi­da. Jos keskuste­ji­jat jät­tävät omia kom­ment­te­jaan asi­as­ta, niin blokkaatko ne pois?

    Vastaa

    1. Kyl­lä, jos min­ua pide­tään tässä asi­as­sa jääv­inä, en voi käy­dä blogillani kaupunkiym­päristölau­takun­taan liit­tyen keskustelua asiasta.

      Vastaa

      1. Toiv­ot­tavasti kuitenkin sal­lit tois­t­en käy­dä asi­as­ta keskustelua blo­gialustal­lasi. Asi­a­han on mielestäni mitä tarkein, kun suun­nataan kohti fos­si­ili­va­paa­ta Helsinkiä. On help­po vaa­tia nyky­is­ten voimalaitosten sulkemista, kun ei tarvitse ottaa kan­taa kor­vaavi­in ener­gia­ratkaisui­hin. Toimi­van chp-laitok­sen sulkem­i­nen on jo sinän­sä huonos­ti harkit­tu toimen­pide, ja lisäk­si se näyt­tää johta­van yhden maail­man parhaista kaukoläm­pökuor­man menet­tämiseen yhteis­tuotan­nol­ta. Helsingillä ei mitä ilmeisem­min ole halu­ja maail­man ilmas­ton pelas­tamiseen rak­en­ta­mal­la uusia chp-laitok­sia. Ne ovat kaupun­gin talouden kannal­ta kan­nat­ta­mat­to­mia investointeja. 

        Mielestäni Suomel­lakaan ei ole varaa menet­tää näin hienoa chp-kohdet­ta, taval­laan omaa energialähdettä.

        Uudet läm­pökeskuk­set sitä­vas­toin näyt­tävät sopi­vat hyvin poli­it­tiseen kuvaan, kos­ka kaukoläm­mön kulut­ta­jat aina mak­sa­vat kaukoläm­mön hin­nas­sa lisäku­lut ilman ylära­jaa. Kaupun­ki ja Helen ovat tässä asi­as­sa huono­ja päätök­sen­tek­i­jöitä, pitäisi kysyä todel­lis­ten mak­sajien, eli kaukoläm­mön asi­akkaiden mielipi­det­tä, heil­lähän ei ole juurikaan muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin maksaa.

        Bioläm­pökeskuk­set ovat kuitenkin tule­vaisu­u­den ratkaisu­ja, vaik­ka ne alku­vai­heessa vain lisäävät kasvi­huonevaiku­tus­ta yhteis­tuotan­tokivi­hi­ileenkin ver­rat­tuna. Maakaa­sua ei mitenkään voi pitää hyvänä tule­vaisu­u­den ratkaisuna ilman riit­täviä varajärjestelyjä. 

        Kos­ka kaavoit­ta­ja on tyystin uno­htanut ener­giantuotan­non tarpeet, joudu­taaan nykyisen kaltaisi­in kon­flik­ti­ti­lanteisi­in asukkaiden kanssa, kun uusia läm­mön­tuotan­to­laitok­sia on pakko jon­nekin rakentaa. 

        .

      2. Niistä asioista, jois­sa olen jäävi, en voi sal­lia keskustelua blogillani, kos­ka olen blo­gin “pää­toimit­ta­ja”.
        Ener­giapoli­ti­ikas­ta yleen­sä en pidä itseäni jääv­inä keskustele­maan, en myöskään siitä, onko bio­mas­san polt­to hyvä tapa tai yleen­sä tapa ollenkaan, pelas­taa maa­pal­loa. Tämä val­tion määräys suun­nit­telme määräys ajaa CHP tuotan­to alas on suo­ras­taan kasvi­huonepäästöjä lisäävä, mut­ta sen tarkoi­tus onkin lisätä met­sän- ja suon­o­mis­ta­jien tulo­ja eikä vähen­tää päästöjä. Siihen on tähdän­nyt myös maakaa­sun vero­jen kahdeksankertaistaminen

  3. Vapon lob­baus on ylit­tänyt kaiken tolkullisu­u­den rajat. Turpeen polt­to on haitallisem­paa kuin kivi­hi­ili, samat päästöt ja lisäk­si tuo­taan suolu­on­to kohtu­ullisen heikon polt­toaineen vuoksi.
    Hyvä ener­giapoli­ti­ik­ka perus­tuu monipuolisu­u­teen. 5% tuulivoimaa ei ener­gia­jär­jesteömää kaa­da, pieni vaan ei kas­va­va turve­tuy­otan­to on paikallis­es­ti ja var­avoimana siedettävää.

    Vastaa

  4. Keskustelu Helsin­gin ener­giat­ule­vaisu­ud­es­ta saat­taisikin diver­goitua hal­lit­se­mat­tomak­si ja sitä kaut­ta hyödyt­tömäk­si. Sen ase­mes­ta suosit­te­len keskustelijoi­ta pere­htymään Tat­tarisuon Yva mate­ri­aali­in, jos­ta saa varsin hyvän kuvan, mitä kaikkea han­ke­su­un­nitel­ma pitää sisäl­lään. Kivi­hi­ilikeskustelu­un tuo uut­ta vir­taa TEM:n Pöyryl­lä teet­tämä arvio. Riv­ien välistä voi tosin huo­ma­ta, että poli­it­ti­nen ohjaus on päässyt vaikut­ta­maan raportin sisältöön. Esimerkik­si biopolt­toaineen saatavu­us ja hin­ta on jätet­ty kokon­aan käsit­telemät­tä, vaik­ka juuri siihen ne kaikkein suurim­mat epä­var­muudet liit­tyvät. Sähkön­tuotan­non vähen­emä tun­nuste­taan, mut­ta se muka kor­vat­taisi­in Ruotsin ja Nor­jan vesivoimal­la. Ikäänkuin Suomen lain­säädän­nöl­lä lisät­täisi­in naa­puriemme sateita.

    Vastaa

    1. Ruotsin ja Nor­jan vesivoima myy­dään eniten tar­joavalle ja Bri­tan­ni­as­sa ja Kes­ki-Euroopas­sa saate­taan tar­jo­ta aika paljon.

      Vastaa

      1. Tot­ta. Olisi voin­ut luul­la Pöyrynkin tietävän tämän.

        Suomes­sa tuot­ta­mat­ta jäävää chp-sähköä on mah­do­ton­ta kor­va­ta päästöt­tömästi, sen­ver­ran vah­vasti suuri sähön­tarve ja chp-tuotan­to ajoit­tuvat samaan ajankohtaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.