Kokoussovellus Ahjo on ollut rikki ja niinpä pääsin lukemaan lautakunnan listaa vasta tänään illalla. Kiitos vain rentouttavasta viikonlopusta, mutta olen joutunut tutustumaan listaan aika pintapuolisesti.
Lausunto Uusimaa-kaava 2050 -valmisteluaineistosta
Pöydältä
Koska en ollut kuulemassa keskustelua viimeksi, en tiedä millaisia asioita tässä on haluttu vielä katsella.
Lausunto Helen oy:n Tattarisuolle suunnitellun lämpökeskuksen YVA-suunnitelmasta
Koska olen päättänyt varmuuden vuoksi jäävävä itseni tässä asiassa, en kommentoi myöskään blogillani.
Asuntokortteleiden varaaminen hinta- ja laatukilpailulle Kruunuvuorenrannassa.
Kaksi korttelia, rakennusoikeudeltaan yhteensä 17 400 k-m2 varataan laatu- ja hintakilpailulle. Kilpailu järjestetään siten, että ensin kaikki saavat kilpailla laadulla ja sitten valitaan neljä laadultaan parasta hintakilpailuun. Kortteleita on kaksi, Tarjouksen voi esittää vain toisesta tai molemmista kilpailuista. Joka tapauksessa tämä on niin sanottu isojen norsujen tanssi, koska yhdenkin korttelin osalta budjetti on jotain 30 – 40 M€.
Aika laadukasta jälkeä on tarkoitus tulla. On esimerkiksi tehtävä ehdotus valotaideteoksesta.
Nopealla lukemisella en aivan en aivan ymmärtänyt miten tämä menee, koska kortteleihin tulee myös Hitas- ja Ara-tontteja. (Onko ajatuksena, että ARAn käynnistyminen varmistetaan niputtamalla kovanrahan ja ARA-tontit, mikä tarkoittaa, että ARAa aletaan subventoida kaupungin varoista?)
Pysäköintinormi on kiinteä, vaikka piti olla markkinaehtoinen. Perusnormi on 130 autopaikkaa, mutta erilaisilla ehdoilla se on alennettavissa sadaksi autopaikaksi. Ainakin osa pysäköinnistä toteutetaan erillisen palveluyhtiön kautta, johon nämä yhtiöt eivät tulisi osakkaiksi. Kuulostaa hyvältä, mutta onko kuitenkin rakennettava tuo kiinteä määrä, vaikka kaavan mukaista määrää autopaikan vuokraajia tai ostajia ei ilmaantuisi?
Kun listan lukemiseen annettiin vain yksi ilta, on pakko jättää tämä kysymyksille.
Postipuiston tarkistettu asemakaavaehdotus
Tähän läsäytetään asunnot 5 700 asukkaalle. Jos tästä tehtäisiin itsenäinen kunta, sijoittuisi se asukasluvultaan jokseenkin tarkkaan kuntien joukossa puoliväliin. Tämä oli meillä 24.10.2017. Lausunnot eivät ole tuottaneet siihen merkittäviä muutoksia.
Helsinki tekee tästä aika hyvän tilin, sillä kaupungille aiheutuu kuluja vain 50 M€, mikä on 200 €/k-m2.
Pihlajistoon Jokerin varrelle täydennysrakentamista
Tyhjälle tontille kauppa ja asuntoja sadalle uudelle asukkaalle.
Normikaava.
Uimarannantien kaava Tapaninvainiossa
Tämä pieni täydennyskaava oli meillä 9.5.2017. Se menee nyt lausuntojen jälkeen eteenpäin. Noin 60 asukasta.
Vattuniemenkujalle koulu ja päiväkoti
Asukkaita pursuavaan Lauttasaareen rakennetaan 600 oppilaan koulu ja 220 lapsen päiväkoti. Tätä tonttia onkin etsitty. Teollisuusrakennus nurin koulun tieltä.
Hakaniementorin hotellin kaava eteenpäin
Vähän kiistaakin herättänyt hotelli Hakeniementorin laidalla pannaan eteenpäin. Käsittelimme tämän kaavan 7.11.2017. Annettujen lausuntojen johdosta kaavamääräyksiin on lisätty, että rakentaminen ei saa aiheuttaa vaurioita naapurirakennuksille eikä metron kulkua saa estää. Hyvä, että tämäkin tuli varmistetuksi.
Vuosaarentie 10:n asemakaava eteenpäin
Kaava oli meillä 23.9.2014 ja nyt jo, kolmen ja puolen vuoden kuluttua se on tullut lausunnoilta ja menee eteenpäin. Uusia vuosaarelaisia 80. Tehdyt muutokset varsin pieni suhteessa käytettyyn aikaan.
Kumppanuuskaavoitustontti Kontulasta Firalle vajaalla 8 miljoonalla eurolla.
Ilmeisesti suunnitelmat eivät ole ihan valmiit, koska myyntihinta kasvaa, jos rakennusoikeus kasvaa. Runsaat 350 asukasta.
Vattuniemenkadulta siis poistetaan yhdistetty kevyen liikenteen väylä ja pyöräily siirretään ajoradalle. Samalla nopeusrajoitus lasketaan kolmeenkymppiin., Parempi se on kuin nykyinen ratkaisu (liian kapea yhdistetty klv), mutta silti hieman mietityttää ratkaisun toimivuus noin vilkasliikenteisellä kadulla. Eikö pyörakaistoja olisi voinut jatkaa myös Vattuniemenkujan risteyksestä etelään päin aina Melkonkujalle asti, mihin nykyinen klv:kin ulottuu?
Jopa on kumma tilanne, jos Tattarisuota ei voi edes kommentoida. Jos keskustejijat jättävät omia kommenttejaan asiasta, niin blokkaatko ne pois?
Kyllä, jos minua pidetään tässä asiassa jäävinä, en voi käydä blogillani kaupunkiympäristölautakuntaan liittyen keskustelua asiasta.
Toivottavasti kuitenkin sallit toisten käydä asiasta keskustelua blogialustallasi. Asiahan on mielestäni mitä tarkein, kun suunnataan kohti fossiilivapaata Helsinkiä. On helppo vaatia nykyisten voimalaitosten sulkemista, kun ei tarvitse ottaa kantaa korvaaviin energiaratkaisuihin. Toimivan chp-laitoksen sulkeminen on jo sinänsä huonosti harkittu toimenpide, ja lisäksi se näyttää johtavan yhden maailman parhaista kaukolämpökuorman menettämiseen yhteistuotannolta. Helsingillä ei mitä ilmeisemmin ole haluja maailman ilmaston pelastamiseen rakentamalla uusia chp-laitoksia. Ne ovat kaupungin talouden kannalta kannattamattomia investointeja.
Mielestäni Suomellakaan ei ole varaa menettää näin hienoa chp-kohdetta, tavallaan omaa energialähdettä.
Uudet lämpökeskukset sitävastoin näyttävät sopivat hyvin poliittiseen kuvaan, koska kaukolämmön kuluttajat aina maksavat kaukolämmön hinnassa lisäkulut ilman ylärajaa. Kaupunki ja Helen ovat tässä asiassa huonoja päätöksentekijöitä, pitäisi kysyä todellisten maksajien, eli kaukolämmön asiakkaiden mielipidettä, heillähän ei ole juurikaan muuta mahdollisuutta kuin maksaa.
Biolämpökeskukset ovat kuitenkin tulevaisuuden ratkaisuja, vaikka ne alkuvaiheessa vain lisäävät kasvihuonevaikutusta yhteistuotantokivihiileenkin verrattuna. Maakaasua ei mitenkään voi pitää hyvänä tulevaisuuden ratkaisuna ilman riittäviä varajärjestelyjä.
Koska kaavoittaja on tyystin unohtanut energiantuotannon tarpeet, joudutaaan nykyisen kaltaisiin konfliktitilanteisiin asukkaiden kanssa, kun uusia lämmöntuotantolaitoksia on pakko jonnekin rakentaa.
.
Niistä asioista, joissa olen jäävi, en voi sallia keskustelua blogillani, koska olen blogin ”päätoimittaja”.
Energiapolitiikasta yleensä en pidä itseäni jäävinä keskustelemaan, en myöskään siitä, onko biomassan poltto hyvä tapa tai yleensä tapa ollenkaan, pelastaa maapalloa. Tämä valtion määräys suunnittelme määräys ajaa CHP tuotanto alas on suorastaan kasvihuonepäästöjä lisäävä, mutta sen tarkoitus onkin lisätä metsän- ja suonomistajien tuloja eikä vähentää päästöjä. Siihen on tähdännyt myös maakaasun verojen kahdeksankertaistaminen
Vapon lobbaus on ylittänyt kaiken tolkullisuuden rajat. Turpeen poltto on haitallisempaa kuin kivihiili, samat päästöt ja lisäksi tuotaan suoluonto kohtuullisen heikon polttoaineen vuoksi.
Hyvä energiapolitiikka perustuu monipuolisuuteen. 5% tuulivoimaa ei energiajärjesteömää kaada, pieni vaan ei kasvava turvetuyotanto on paikallisesti ja varavoimana siedettävää.
Keskustelu Helsingin energiatulevaisuudesta saattaisikin divergoitua hallitsemattomaksi ja sitä kautta hyödyttömäksi. Sen asemesta suosittelen keskustelijoita perehtymään Tattarisuon Yva materiaaliin, josta saa varsin hyvän kuvan, mitä kaikkea hankesuunnitelma pitää sisällään. Kivihiilikeskusteluun tuo uutta virtaa TEM:n Pöyryllä teettämä arvio. Rivien välistä voi tosin huomata, että poliittinen ohjaus on päässyt vaikuttamaan raportin sisältöön. Esimerkiksi biopolttoaineen saatavuus ja hinta on jätetty kokonaan käsittelemättä, vaikka juuri siihen ne kaikkein suurimmat epävarmuudet liittyvät. Sähköntuotannon vähenemä tunnustetaan, mutta se muka korvattaisiin Ruotsin ja Norjan vesivoimalla. Ikäänkuin Suomen lainsäädännöllä lisättäisiin naapuriemme sateita.
Ruotsin ja Norjan vesivoima myydään eniten tarjoavalle ja Britanniassa ja Keski-Euroopassa saatetaan tarjota aika paljon.
Totta. Olisi voinut luulla Pöyrynkin tietävän tämän.
Suomessa tuottamatta jäävää chp-sähköä on mahdotonta korvata päästöttömästi, senverran vahvasti suuri sähöntarve ja chp-tuotanto ajoittuvat samaan ajankohtaan.