Kategoria: Talouspolitiikka

Pikaisesti tyrmätty hyvä veroesitys

Yrit­täjä, sel­l­ainen kuin vaikka­pa minä, voi rahoit­taa yri­tys­tään osakepääo­ma­l­la tai anta­mal­la oma­lle yri­tyk­selleen lainaa. Jos antaa yri­tyk­selleen lainaa ja perii siitä kohtu­ullista korkoa, korko on yrit­täjälle pääo­mat­u­lona verotet­tavaa tuloa, eli siitä mak­se­taan veroa 30 % tai yli 30 000 euron osalta 34 %. Yri­tyk­selle korko on vähen­nyskelpoinen meno, joten siitä ei mene veroa kah­teen kertaan.

Jos yrit­täjä mak­saa itselleen osinkoa ja osinko olisi samal­la taval­la henkilöko­htaises­sa vero­tuk­ses­sa verotet­tavaa pääo­mat­u­loa kuin korkokin, mak­saisi yri­tys ensin voitos­ta veroa 20 % ja yrit­täjä osin­gos­ta 30 %, jol­loin kokon­aisvero­tuk­sek­si tulisi 20 % + 0,8*30% = 44 %. Palka­nsaa­jan tulo­jen pitää olla todel­la korkeat, ennen kuin hän mak­saa palka­s­taan veroa 44 %.  Ei siis kan­nat­taisi pan­na rahaa osakepääo­maan, vaan antaa oma­lle yri­tyk­selleen lainaa.  Se taas on kansan­talouden kannal­ta huono ratkaisu, kos­ka velkaiset yri­tyk­set eivät kestä laskukausia.

Jot­ta oman yri­tyk­sen rahoit­tamises­sa osakepääo­man kaut­ta olisi mitään järkeä, osinko­tu­lo­ja omas­ta yri­tyk­ses­tä verote­taan lievem­min. Alun perin tämä säädet­ti­in niin, että osin­gon ja koron kokon­aisvero oli suun­nilleen sama. Kun yri­tysvero­pros­ent­ti alen­net­ti­in 20 %:iin, osinko­jen kaut­ta itselleen mak­sami­nen tuli edullisem­mak­si kuin koron mak­sami­nen. Nyky­isin osin­gos­ta menee neljännes verotet­tavak­si pääo­mat­u­lok­si, jol­loin kokon­aisvero­pros­en­tik­si muo­dos­tuu 26 % (20 %0,8*0,25*30 % = 26 %), mikä on vähem­män kuin pääo­mat­u­loista perit­tävä 30 %:n vero. Jat­ka lukemista “Pikaises­ti tyr­mät­ty hyvä veroesitys”

Taas yksi Soininvaara-Vartiainen ehdotuksista toteutettu

Kissan on tun­netusti nos­tet­ta­va itse häntäänsä.

Lehdet ovat hehkut­ta­neet, kuin­ka osit­tainen varhen­net­tu varhaiseläke on saavut­tanut suur­ta suo­sio­ta. Tätäkin me esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa rapor­tis­samme Lisää mata­la­palkkatyötä. Kut­suimme sitä osaeläk­keek­si, mut­ta byrokra­tia on osan­nut tehdä nimestä vähän pidemmän.

Esitimme, että osaeläke kor­vaisi osa-aikaeläk­keen. Tämä poikkeaa osa-aikaeläk­keestä kahdel­la taval­la. Se EI edel­lytä työa­jan lyhen­tämistä. Saa myös alkaa tehdä töitä hitaam­min tai siir­tyä helpom­pi­in ja sik­si pieni­palkkaisem­pi­in hom­mi­in. Tai saa lyhen­tää työaikaansa.

Toisek­si tämä on eläke­jär­jestelmän kannal­ta kus­tan­nus­neu­traali. Kun ottaa osan eläk­keestä etukä­teen, lop­ulli­nen eläke jää vähän pienem­mäk­si. Aikanaan osa-aikaeläke oli suo­ras­taan törkeän edulli­nen. Eräs eläke­jo­hta­ja sanoi tuo­hon aikaan, että jos joku ei 56 vuot­ta täytet­tyään ymmär­rä siir­tyä osa-aikaeläk­keelle, hänelle pitää myön­tää välit­tömästi täysi työkyvyttömyyseläke.

Myön­nän. Aja­tus tästä eläke­muo­dos­ta syn­tyi min­ulle Sin­ga­poren matkan aikana.

Tästä mei­dän raportis­tamme on toteutet­tu yllät­tävän monta.

Eriarvoisuuslama

Varoi­tus: tek­sti saat­taa sisältää talous­poli­it­tista harhaoppia.

Hen­ry Fordin ker­ro­taan sanoneen, että autote­htaan työläisille pitää mak­saa niin korkeaa palkkaa, että heil­lä on varaa ostaa auto­ja. Eihän niitä muuten saisi myy­dyk­si. Tari­na ei tiet­tävästi ole tot­ta, mut­ta se voisi olla tot­ta ja sik­si se on jäänyt elämään.

Todel­lisu­udessa Hen­ry Ford ei nos­tanut työläis­ten palkko­ja kaukonäköisyyt­tään vaan sik­si, että kas­va­van teol­lisu­u­den työvoiman kysyn­tä oli suur­ta ja kil­pailu työn­tek­i­jöistä pakot­ti nos­ta­maan palkkoja.

Tot­ta kuitenkin on, että jos palkat Amerikas­sa oli­si­vat olleet niin huono­ja, että kansa olisi elänyt nälkära­joil­la, teol­lisu­u­den nousu olisi ollut perin verkkaista. Täl­lainen köy­hyys estää kasvun ‑tilanne on tut­tu monista kehi­tys­maista. Näin klas­siset kansan­talousti­eteil­i­jät olet­ti­vat työ­markki­noiden toimi­van pääsään­töis­es­ti. Jat­ka lukemista “Eri­ar­voisu­us­la­ma”

Populismin pelko on korvannut kommunismin pelon

Kom­mu­nis­min pelkoa pide­tään yht­enä syynä ihmiskasvoisen kap­i­tal­is­min aikaan, jota kesti 1980-luvun lop­ulle. Ellei työväestöä olisi kohdel­tu kun­nol­la, olisi tul­lut val­lanku­mous ja sosial­is­mi. Neu­vos­toli­iton rom­ahdet­tua voiti­in käyn­nistää kap­i­tal­is­min turbovaihe.

Luon­nol­lisem­pi seli­tys kuitenkin löy­tyy teknolo­gian kehi­tyk­ses­tä. Työväestöl­lä meni hyvin niin kauan kun työn kysyn­tä kasvoi ja huonos­ti, kun dig­i­tal­isaa­tio ja robot­it alkoi­vat kor­va­ta ihmistyötä.

Silti tot­ta toinen puoli. Toi­sis­sa poli­it­ti­sis­sa olois­sa glob­al­isaa­tion ja dig­i­tal­isaa­tion yhteiskun­nal­lista hin­taa olisi var­maan yritet­ty pehmen­tää tarmokkaammin.

Kan­sain­välisessä lehdis­tössä kir­joit­taa läh­es viikoit­tain joku poli­it­tista oikeis­toa edus­ta­va tarpeesta pehmen­tää kap­i­tal­is­mia, kos­ka muuten pop­ulis­min voit­tokulkua ei pysäytä mikään. Pop­ulis­tit ovat kor­van­neet uhkana kom­mu­nis­min. Tietysti kir­joit­ta­jis­sa on myös hyväsy­dämisiä ihmisiä, jot­ka sure­vat ihmis­ten ja aluei­den ahdinkoa. Jat­ka lukemista “Pop­ulis­min pelko on kor­van­nut kom­mu­nis­min pelon”

Ensikommentteja Anne Bernerin Live:stä

Toisin kuin useim­mil­la kom­men­toi­jil­la, min­ul­la on suur­ta halua etsiä esi­tyk­ses­tä myön­teisiä puo­lia, kos­ka merkit­tävä osa Suomen nyky­i­sistä ongelmista johtuu siitä, että meil­lä suh­taudu­taan kaik­keen uuteen ajat­telu­un suo­raan selkäran­gas­ta tule­val­la voimakkaal­la torjunnalla.

Näin ulkop­uolelta on kyl­lä pakko ihme­tel­lä maan hal­li­tuk­sen toim­intat­a­paa. Esi­tys, joka mullis­taisi merkit­tävän osan vero­tus­ta, näyt­tää tulleen yllä­tyk­senä hal­li­tuskump­paneille ja eri­tyis­es­ti vero­tus­ta vas­taavalle val­tio­varain­min­is­ter­ille. Liiken­ne­m­i­nis­ter­iö on kai vas­tu­us­sa viestin­nästä. Mis­sä on hal­li­tuk­sen sisäi­nen viestintä?

Hyvin myön­teistä on aja­tus siirtää kiin­teät verot käyt­töön perus­tu­vak­si mak­suk­si.  Se kan­nus­taa oikein, minkä seu­rauk­se­na mak­su vähen­tää auton käyt­töä ja suosii joukkoli­iken­net­tä. Tämä toimii kuitenkin vain vai­h­toe­hdos­sa, jos­sa laskute­taan kilo­me­trien mukaan ja siinä on siis seu­ran­tamah­dol­lisu­us. Tieto­tur­vaon­gel­mana se olisi häviävän pieni ver­rat­tuna siihen, mitä kän­nykkä liikkeistämme jatku­vasti lähet­tää eteen­päin, mut­ta mon­elle tämä on ongel­ma- tai tekosyy vas­tus­taa kilo­metripo­h­jaus­ta mak­sua. Jat­ka lukemista “Ensikom­ment­te­ja Anne Berner­in Live:stä”

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten savustaminen ulkomaille on hallituksen aikaansaannoksista tuhoisin.

Kun 2030-luvul­la kir­joite­taan Suomen taloushis­to­ri­aa, tämän ajan pahim­pana itse aiheutet­tuna ongel­mana tul­laan pitämään aivovi­en­tiä, sitä että Suo­mi savus­taa korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­ta ulko­maille. Se tulee merk­it­semään Suomelle kuin valikoi­va muut­toli­ike on merkin­nyt Itä- ja Pohjois-Suomelle koulutet­tu­jen nuorten aikuis­ten muut­taes­sa muu­ta­man kasvukeskuk­sen alueelle.

Luvut ovat vähän hataria, mut­ta vuosit­tainen aivovi­en­ti näyt­tää nousseen tasolle, joka vas­taan kym­men­tä pros­ent­tia vuosit­tain valmis­tuneista, ja tahti näyt­tää kiihtyvän. Eikä se määrä vaan se laatu. Hajati­eto­jen mukaan näyt­tää siltä, että hanakam­min ulko­maille ovat muut­ta­mas­sa parhaat – heille on kysyn­tää. Jat­ka lukemista “Korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den nuorten savus­t­a­mi­nen ulko­maille on hal­li­tuk­sen aikaansaan­nok­sista tuhoisin.”

Ara-asunnoista asumistukeen

Kuvitelka­amme, että Helsin­gin asun­tokur­ju­ut­ta yritet­täisi­in kor­ja­ta korote­tul­la asum­istuel­la, joka olisi 300 euroa kuus­sa tavanomaista asum­is­tukea suurem­pi. Kos­ka rahaa ei riitä kaikille, sen piiri­in otet­taisi­in vuosit­tain tuhat koti­talout­ta, joiden val­in­ta­pe­rustei­ta ei julk­istet­taisi. Oikeus korotet­tuun tukeen säi­ly­isi, vaik­ka tulot nousisivat.

Ara-asun­not toimi­vat juuri näin. Tuki on Helsin­gin olois­sa huo­mat­ta­van suuri, sen piiri­in pääsee vain pieni osa halukkaista ja oikeus Ara-asun­toon säi­lyy, vaik­ka tulot nou­se­vat. Asun­to on vält­tämät­tömyys, jon­ka sivistynyt yhteiskun­ta tur­vaa niillekin, jot­ka eivät pysty sitä itse rahoit­ta­maan. Vähä­varaisia on tuet­ta­va raaoil­la asun­tomarkki­noil­la, mut­ta ovatko Ara-asun­not oikea keino? Jat­ka lukemista “Ara-asun­noista asumistukeen”

Michael Young ennusti Trumpin voiton jo vuonna 1958

Michael Young ennusti Trumpin voiton vuon­na 1958 kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu 1870–2033. Tai ainakin min­ulle tuon kir­jan luke­neena Trumpin voitossa ei ollut mitään yllät­tävää. Kir­joitin kir­jas­ta ensim­mäisen ker­ran vuon­na 2007 otsikol­la  Mer­i­tokraat­ti­nen paina­jainen . Kir­jas­sa Young kuvaa sitä, miten luokkara­jo­jen kaa­tu­mi­nen johtaa mer­i­tokraat­tisen valikoi­tu­misen kaut­ta entistä eri­ar­voisem­paan yhteiskun­taan, jos­sa hyväo­saiset ovat lah­jakkai­ta, ter­veitä, kau­ni­ita  ja alalu­ok­ka vas­taavasti aivan muu­ta. Youn­gin kir­jas­sa kas­va­va yhteiskun­nalli­nen eri­ar­voisu­us johtaa pop­ulis­tiseen val­lanku­mouk­seen vuon­na 2033. Trump tuli 17 vuot­ta etuajassa.

Trumpin voit­to oli niin vähästä kiin­ni, että sitä voi selit­tää äänestäjien ennakkolu­u­loil­la naise­hdokas­ta kohtaan, Hilary Clin­tonin sähkö­postiskan­daalil­la ja vaik­ka mil­lä. Se on selvää, että demokraatit aut­toi­vat Trumpin voit­toa huonol­la ehdokas­valin­nal­la. Tämä ei kuitenkaan ole olen­naista. Jat­ka lukemista “Michael Young ennusti Trumpin voiton jo vuon­na 1958”

Halvaantunut EU

Ker­too paljon EU:n nykyti­las­ta, että Val­lon­ian aluepar­la­ment­ti olisi yksin pystynyt EU:n ja Kanadan vapaakaup­pa­sopimuk­sen,: EU on menet­tänyt kyvyn tehdä päätöksiä.

Helsin­gin Sanomien tieto­jen mukaan val­lone­ja ei hiertänyt niinkään itse sopimus. He halu­a­vat Bel­gian sisäl­lä ulos­mi­ta­ta itselleen alue­poli­it­tisia etu­ja rikkaam­mil­ta flaameil­ta. Tämä vain täy­den­tää kuvaa EU:n päätök­sen­teon ongelmista.

EU:n piti puo­lus­taa sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta, muuhun maail­maan ver­rat­tuna tasaista tulon­jakoa,  kult­tuuria ja hyvää ympäristön tilaa kan­sain­välisessä kil­pailus­sa, jos­sa kovin toisen­laisia arvo­ja edus­ta­vat maat uhkaa­vat euroop­palais­ten ase­maa. Näitä arvo­ja on helpom­pi var­jel­la kan­sain­välisessä kil­pailus­sa yhdessä kuin erilleen toimien.  Jat­ka lukemista “Hal­vaan­tunut EU”

Ylhäältä aloitettu perustulo

Perus­tu­lon idean yhä use­ampi alkaa hyväksyä, mut­ta moni on sitä mieltä, että sen toteut­ta­mi­nen on ylivoimaisen vaikeata.

Minä olen pitkään ollut sitä mieltä, että perus­tu­loon pitäisi siir­tyä liuku­vasti aloit­taen pien­estä perus­tu­losta, joka ei riitä kor­vaa­maan syype­r­usteista sosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta pienen­täisi sen haitallisia vaiku­tus­ta. Työ­markki­natukea esimerkik­si las­ket­taisi­in niin paljon, että se yhdessä perus­tu­lon kanssa on yhtä suuri kuin aiem­min. Näin se tuk­isi lähin­nä pieniä palkko­ja – pieni perus­tu­lo tuk­isi vain hyvin pieniä palkkoja.

Entä jos tehtäisi­inkin toisin päin? Aloite­taan pieniä palkko­ja tukev­as­ta perus­tu­losta ja siir­retään sosi­aal­i­tur­van yksinker­tais­t­a­mi­nen seu­raavi­in aske­li­in. Täl­löin perus­tu­lo on ajatelta­va negati­ivise­na tuloverona. (Negati­ivi­nen tulovero johtaa täysin samaan tulok­seen kuin perus­tu­lo.) Yksinker­tais­es­ti jatke­taan veroast­eikkoa vähän nol­lan ala­puolelle. Oheinen kuva näyt­tää tämän yksinker­tais­tet­tuna. Yht­enäi­nen punainen vii­va vas­taa tuloveroa, joka on verotet­ta­van tulon alara­jan ala­puolel­la nolla.

ylhaalta-aloitettu-perustulo
Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo. Yht­enäi­nen vii­va kuvaa nyky­istä veroa ja katkovi­i­va siihen lisät­tyä negati­ivisen tuloveron osaa. 

Jat­ka lukemista “Ylhäältä aloitet­tu perustulo”