Kategoria: Talouspolitiikka

Hallitus teki aivan hölmön päätöksen apteekeista

Apteekki­toimin­nan luvan­varaisu­us ja hallinnol­lis­es­ti määrä­tyt hin­nat ovat syn­nyt­täneet huo­mat­ta­van suu­rit­u­lois­t­en apteekkarien joukon, jon­ka poti­laat ja Kela rahoit­ta­vat korkeina lääkkei­den hin­toina. Alaa on vaa­dit­tu avat­tavak­si kil­pailulle. Hal­li­tus vas­tasi tähän aivan jär­jen­vas­taisel­la tavalla.

Hallinnol­liset hin­nat säi­lytetään samoin kuin apteekin perus­tamisen luvan­varaisu­us, mut­ta lupia jae­taan vähän lisää. Apteekke­ja tulee nyt lisää sinne, mis­sä niitä on muutenkin tarpeeksi

Se, että parhail­la liike­paikoil­la nähdään jatkos­sa kak­si apteekkia vierekkäin tietysti leikkaa apteekkarien ansiot­toman korkei­ta tulo­ja, mut­ta ei hyödytä kulut­ta­jaa tai Kelaa halvemp­ina lääkkei­den hin­toina. Yhtä hyvin hal­li­tus olisi voin­ut vaa­tia apteekkare­i­ta polt­ta­maan kasan seteleitä joka juhan­nus. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus teki aivan hölmön päätök­sen apteekeista”

Jungner ja urbaani liberalismi

Mikael Jungn­er pur­ki eilen pet­tymys­tään face­book-sivuil­laan  vaalitulokseensa.

”Arve­len että Helsingis­sä lib­er­aali keskustavasemmistolainen/oikeistolainen vetää oikein hyvin, pait­si jos on demari.”

Tuskin sanon mitään kovin omaperäistä, kun sanon, että minus­ta Jungn­er on väärässä puolueessa. Sosialidemokra­tia olisi voin­ut Lip­posen kau­den jäl­keen ottaa Jungner­in edus­ta­man suun­nan, mut­ta ei ottanut.

Jungn­er ei ole ain­oa joka on väärässä puolueessa. On paljon ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat kuu­lua urbaa­nia lib­er­al­is­mia edus­tavaan puolueeseen, mut­ta ovat hajal­laan eri puolueissa.

Myös Juhana Var­ti­ainen havait­si ole­vansa väärässä puolueessa. Pelkään pahoin, että hän joutuu tekemään saman johtopäätök­sen uud­estaan, kos­ka kokoomus ei ole se lib­er­aali urbaani puolue, jota Var­ti­ainen ajat­teli, eikä siitä sel­l­aista tule, kos­ka kon­ser­vati­ivis­es­ta puolueesta ei voi tul­la lib­er­aalia puoluet­ta ja kos­ka kokoomus on muutenkin menos­sa rajusti oikealle. Jat­ka lukemista “Jungn­er ja urbaani liberalismi”

Seurakuntayhtymä esittää kohtuuttomalta vaikuttavia vuokrakorotuksia Lehtisaaressa

Jos ostat ton­tin ja raken­nat siihen itselle­si talon ja ton­tin sijain­ti muut­tuu tämän jäl­keen kaupunki­rak­en­teen kehi­tyk­sen vuok­si arvokkaam­mak­si,  asun­non arvon­nousu kuu­luu sin­ulle. Jos taas vuokraat ton­tin ja maan arvo nousee, arvon­nousu kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle, minkä seu­rauk­se­na maan­vuokra nousee joko pikkuhil­jaa tai ker­tarysäyk­sel­lä, siitä riip­puen, mitä asi­as­ta on vuokra­sopimuk­seen ymmär­ret­ty kirjoittaa.

Taval­laan olisi oikeu­den­mukaista ja loogista, että maan vuokra olisi uusis­sa ja van­hois­sa vuokra­sopimuk­sis­sa saman­laisil­la alueil­la suun­nilleen samal­la tasol­la. Tästä tietysti van­ho­jen talo­jen asukkaat ovat aivan eri mieltä.

Lehti­saa­res­sa maa­ta omis­ta­vat Van­taan ja Helsin­gin seu­rakun­tay­htymät ovat korot­ta­mas­sa van­ho­jen ker­rostalo­jen vuokraa todel­la paljon. Ton­tin­vuokrat ovat nouse­mas­sa yli viiteen euroon huonei­s­toneliötä kohden kuus­sa. Hätään­tyneet asukkaat ovat otta­neet yhteyt­tä myös min­u­un. Kaupung­in­val­tu­utet­tu ei kuitenkaan voi vaikut­taa seu­rakun­tay­htymän kuin äänestämäl­lä kirkol­lis­vaaleis­sa. Jat­ka lukemista “Seu­rakun­tay­htymä esit­tää kohtu­ut­toma­l­ta vaikut­tavia vuokrako­ro­tuk­sia Lehtisaaressa”

Investointeja, ei veronalennuksia

Näin vaalien alla kokoomus­laiset, eri­tyis­es­ti Tatu Rauhamä­ki ja Jan Vapaavuori ovat esit­täneet, että kun Helsin­gin taloudessa on taas saatu nenä niukin naukin veden­pin­nan yläpuolelle, on syytä rien­tää alen­ta­maan veroja.

[Lisäys  3.4.  klo 19:30. Jan Vapaavuori näyt­tää otta­neen vähän etäisyyt­tä puo­lu­toverei­den­sa verolin­jauk­si­in viikko sit­ten Kaup­pale­hden pormes­tari­pa­neelis­sa, ja tyy­tyy esit­tämään, että veronalen­nuk­sista pitäisi keskustella.]

Samat kokoomus­laiset kir­joit­ti­vat pian tämän jäl­keen yhteisen vetoomuk­sen, että val­tion on huole­hdit­ta­va rahan­jaos­sa siitä, että suurten kaupunkien kyky tehdä investoin­te­ja para­nee. Jat­ka lukemista “Investoin­te­ja, ei veronalennuksia”

Puheeni valtuustossa sote-lausunnosta

Tulen puhu­maan poikkeuk­sel­lis­es­ti tästä oikeis­ton pön­töstä, kos­ka min­ul­la on asi­aa kokoomuslaisille.

Poli­it­tiset kiilu­vasilmäisyy­det ovat aina turmiollisia.

Keskus­ta ja kokoomus ovat tässä asi­as­sa saa­neet molem­mat ensin lois­ta­van läpimur­ron ja sit­ten itse ide­ol­o­gises­sa puh­da­sop­pisu­udessaan tuhon­neet aikaansaannoksensa.

Keskus­ta tuhosi maakun­tait­se­hallinnon vaa­ti­mal­la niin pieniä maakun­tia, ettei niille voi antaa merkit­täviä tehtäviä.

Kokoomus taas on tuhoa­mas­sa soteen liit­tyvän valin­nan­va­pau­den viemäl­lä ajat­telun äärimmäisyyksiin.

Se on hyvin surullista, kos­ka julki­nen sote-huolto kaipaisi kirit­täjää yksi­ty­is­ten palvelu­jen tar­joa­mas­ta haas­teesta ja johtamisjär­jestelmien tehokku­ud­es­ta ja inno­vati­ivi­su­ud­es­ta. Jat­ka lukemista “Puheeni val­tu­us­tossa sote-lausunnosta”

Pieni perustulo pienipalkkaisten tueksi

Perus­tu­lo kokeilu tuot­taa tärkeätä tietoa siitä, miten pitkäaikaistyöt­tömät ovat työl­listyvät, jos se tehdään heille erit­täin kan­nat­tavak­si. Parhaim­mil­laan tämä voi mur­taa pes­simis­min, jol­la moni suh­tau­tuu pitkäaikaistyöt­tömien työllistymismahdollisuuksiin.

Nyt kokeilus­sa ole­vaa perus­tu­loa ei ole mah­dol­lista toteut­taa sel­l­aise­naan. Saisi­vathan siinä kaik­ki työssä käyvät suo­ma­laiset lisää rahaa yli kuusi tuhat­ta euroa vuodessa.

Tämä johtuu siitä, ettei vero­hallinto läht­enyt kokeilu­un mukaan. Ansio­tu­lo­ja verote­taan toden teol­la vain 1200 euron kuukausi­t­u­lo­jen yli menevältä osalta. Oike­as­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa vero­tus alkaa ensim­mäis­es­tä ansai­tu­ista eurosta, jol­loin nor­maalin palka­nsaa­jan tulot eivät muu­tu juuri lainkaan.

= = =

Perus­tu­lol­la on ainakin kolme tarkoi­tus­ta: yksinker­tais­taa tulo­jen­tasausjär­jestelmää, yht­enäistää eri syin mak­set­ta­vat tulon­si­ir­rot ja tukea pieni­palkkaisia. Jat­ka lukemista “Pieni perus­tu­lo pieni­palkkaisten tueksi”

Autopaikkanormi on haaskausta

Vaa­timus autopaikoista tuli kaavoihin joskus sodan jäl­keen. Väljässä met­sälähiössä pysäköin­tipaikat mah­tu­i­v­at maan tasoon eivätkä ne sik­si mak­sa­neet juuri mitään.

Nyt kaavoite­taan tiivistä kan­takaupunkia esiku­vana Töölö tai Kallio. Autot eivät mah­du maan päälle eivätkä edes kadun varteen.

Talon alla autopaikat mak­sa­vat 30 000 – 70 000 €. Pysäköin­ti­talos­sa raken­nuskus­tan­nuk­set ovat vain noin 20 000 euroa paikkaa kohden, mut­ta tämän päälle tulee tont­ti, jol­ta asuin­ta­lo on syrjäytetty.

Töölö ja Kallio ovat halut­tu­ja asuinaluei­ta, vaik­ka asun­non mukana ei saa autopaikkaa edes rahalla.

Suun­nit­teli­ja las­kee autopaikan tarpeen kaavas­ta, jos­sa on kyl­lä mukana etäisyys metroase­maan, mut­ta ei autopaikan hin­taa. Kos­ka auto on vält­tämätön, sille nyt vain on olta­va pysäköin­tipaik­ka, mak­soi mitä mak­soi. Ekon­o­misti ei puhu tarpeesta vaan kysyn­nästä ja kysyn­nässä on aina mukana hin­ta­jous­to. Jat­ka lukemista “Autopaikkanor­mi on haaskausta”

Miksi esitin Masotea?

STM:n alais­ten viras­to­jen tule­via tehtäviä koskevas­sa selvi­tystyössäni esitin perustet­tavak­si Maakun­tien yhteistä kehit­tämiskeskus­ta (Masote). Esi­tys on herät­tänyt paljon vas­tus­tus­ta, mut­ta vas­tus­ta­jat tun­tu­vat vas­tus­ta­van aivan eri asi­aa kuin sitä, mitä olen esit­tänyt. Ilmeis­es­ti olen perustel­lut asian huonos­ti. Yritän siis uudestaan.

 Kehit­tämisyk­sikkö, ei niinkään tutkimuslaitos 

Ensim­mäi­nen virheeni oli puhua tutkimus­laitok­ses­ta, vaik­ka kyse on enem­män kehit­tämiskeskuk­ses­ta. Raja on tietysti veteen piir­ret­ty viiva.

Mitä Masote tek­isi? Jat­ka lukemista “Mik­si esitin Masotea?”

Helsingin asuntopolitiikasta

Puheeni val­tu­us­tossa 15.2. käsiteltäessä Vasem­mis­toli­iton ryh­mäaloitet­ta asuntopolitiikasta

Vasem­mis­toli­it­to on tehnyt val­tu­us­tokysymyk­sen aivan keskeis­es­tä asi­as­ta. Asumisen hin­nan nousu on suurimpia yhteiskun­nal­lisia epäko­htia Helsingissä.

Asumisen korkea hin­ta on ikävä asia, mut­ta samal­la se on hyvä merk­ki. Olemme onnis­tuneet tekemään vetovoimaisen kaupun­gin, johon liian moni halu­aa asumaan – liian moni suh­teessa ole­mas­sa ole­vaan asun­tokan­taan. Helsin­gin seudul­la on myös aluei­ta, jos­sa asum­i­nen on hal­paa ja jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat viime vuosi­na laske­neet absoluuttisesti.

Ongel­ma on asumisen korkea hin­ta nimeno­maan Helsingis­sä, joten asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää nimeno­maan Helsinki­in – ei sinne, mis­sä asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt laskusu­un­nas­sa. Kun raken­netaan hyville paikoille, ei tue­ta rikkai­ta, vaik­ka rikkaat ehkä tule­vatkin juuri niihin asun­toi­hin. Rikkail­la on toden­näköis­es­ti ollut asun­to aikaisem­min – itseasi­as­sa asun­not­to­muus on rikkaiden kohdal­la peräti harv­inaista. Jos rikkaan van­ha asun­to toisek­si parhaal­la paikalla vapau­tuu, sinne muut­taa joko kol­man­nek­si parhaal­ta paikalta ja niin edelleen. Ketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so para­nee samal­la, kun asun­to­jen hin­ta­paine helpot­taa koko kaupun­gin alueella. 

Vasem­mis­toli­it­to on puhunut paljon sen puoles­ta, että pitäisi rak­en­taa enem­män Ara-asun­to­ja. Jos me nos­tamme Ara-asun­to­jen osu­u­den 1500 asun­nos­ta 2500 asun­toon, tuhat onnekas­ta enem­män saa kor­jatuk­si ongel­man oma­l­ta kohdal­taan, mut­ta jos me raken­namme asun­to­ja niin paljon, että asumisen hin­ta kään­tyy lasku­un, se kään­tyy lasku­un kaik­il­ta 300 000 ruokakunnalta.

Jos halu­amme pois­taa asun­top­u­laa, ain­oa keino on rak­en­taa lisää asun­to­ja. Muil­la asun­topoli­ti­ikan keinoil­la voidaan vaikut­taa vain siihen, ketkä jäävät ilman asun­toa Helsingis­sä. Jat­ka lukemista “Helsin­gin asuntopolitiikasta”

Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

Kir­joitin täl­laisen Näkökul­ma-artikke­lin Suomen Kuvale­hteen. Myön­nän että tässä on aimo annos naivia ide­al­is­mia, mut­ta tämä inho­re­al­isti­nen aika saat­taa sitä kai­va­ta. Kuvale­hdessä julka­istua ver­sio­ta jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varaudut­ta­va siihenkin, että pres­i­dent­ti Trump istuu val­las­sa koko kau­den ja tekee todel­la mitä on luvan­nut niin, että Yhdys­val­lat muut­tuu pro­tek­tion­is­tisek­si ja eristäy­tyväk­si maak­si, joka luop­uu merkit­tävästä osas­ta län­tisiä arvoja.

On help­po kek­siä, mitä kaikkea kauheuk­sia tästä voisi seu­ra­ta, mut­ta mietitään­pä nai­ivin opti­mistis­es­ti, miten me muut voisimme kään­tää tämän voitoksemme?

Voisi­vatko Euroop­pa, Kiina, Venäjä, Afrik­ka ja Lähi-Idän islami­laiset val­tiot pää­tyä kaikkia hyödyt­tävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasas­sa yhteinen etu? Uusi oikeu­den­mukaisem­pi maail­man­järjestys? Yhtei­sistä eduista on helpom­pi neu­votel­la, jos yksi osa­puoli ei ole ylivoimainen. Jat­ka lukemista “Voisiko Trumpin kään­tää voitoksi?”